Määritelmät

  • AICC AICC, Adiabatic Isochoric Complete Combustion, on konservatiivinen arvio vetypalon aiheuttamalle paineistumiselle (ei kuitenkaan dynaamiselle kuormitukselle). Palon oletetaan olevan adiabaattinen (lämpöä ei siirry rakenteisiin), isokoorinen (tilavuus ei muutu) ja täydellinen (kaikki käytettävissä oleva vety palaa).
  • ATEX ATEX, atmosphères explosibles tarkoittaa räjähdysvaarallista ilmaseosta; Ex, explosive tarkoittaa räjähtävää; Ex-tila on räjähdysvaarallinen tila; Ex-laite on räjähdysvaarallisessa tilassa käytettävä laite tai suojausjärjestelmä.
  • Aikarajoitteinen kelpoistaminen tai analyysi

    Aikarajoitteisella kelpoistamisella tai analyysillä tarkoitetaan testausta tai laskennallista analyysiä, jolla osoitetaan käyttöolosuhteidensa rasittaman laitososan käyttöikä, kun käyttökuntoisuuden säilyminen on ajallisesti rajoitettu laitososan eheyden tai toimintakyvyn heiketessä suhteessa rasitusaikaan.

  • Akkreditointi Akkreditointi tarkoittaa kolmannen osapuolen antamaa vahvistusta sille, että vaatimustenmukaisuuden arviointielin on muodollisesti osoittanut pätevyytensä toteuttaa määrättyjä vaatimustenmukaisuuden arviointitehtäviä (SFS-EN ISO/IEC 17000, 2005).
  • Akkreditointielin Akkreditointielimellä tarkoitetaan toimivaltaista elintä, joka toteuttaa akkreditointia (SFS-EN ISO/IEC 17000, 2005).
  • Aktiivinen palotorjunta Aktiivinen palontorjunta täydentää passiivista laitoksen tilasuunnitteluun, palo-osastointiin ja palonkestäviin rakenteisiin liittyvää palontorjuntaa. Aktiiviseen palontorjuntaan kuuluvat mm. paloilmoitin- ja sammutusjärjestelmät, savunpoistojärjestelmät, turvavalaistus sekä operatiivinen palontorjunta.
  • Aktiivinen vikaantuminen Aktiivisella vikaantumisella tarkoitetaan muita kuin passiivisia vikaantumistapoja (esimerkiksi virhetoimintoja).
  • Akuston puskuvarausjännite Akuston puskuvarausjännitteellä tarkoitetaan akuston varaustilan ylläpitämiseksi tarvittavaa akkuvaraajan kehittämää jännitettä, joka on suurempi kuin akuston nimellisjännite.
  • Alihankkija Alihankkijalla tarkoitetaan toimittajaa, joka ei ole suorassa sopimussuhteessa luvanhaltijaan tai luvanhakijaan.
  • Alikriittinen tila Alikriittisellä tilalla tarkoitetaan tilaa, jossa ei tapahdu fissioissa vapautuvien neutronien ylläpitämää ketjureaktiota.
  • Alkuperämaarajoitus Alkuperämaarajoituksella tarkoitetaan sellaisesta Suomen tai Euroopan unionin jonkin Euroopan unionin ulkopuolisen valtion tai valtioryhmittymän kanssa tekemästä kahdenvälisestä ydinenergia-alan sopimuksesta aiheutuvaa rajoitusta, joka kohdistuu ydinaineen, ydinjätteen, malmin tai 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun muun aineen, laitteen, laitteiston tai tietoaineiston hallussapitoon, valmistukseen, tuottamiseen, luovutukseen, käsittelyyn, käyttämiseen, varastointiin, kuljetukseen, vientiin tai tuontiin (YEA 161/1988).
  • Alkutapahtuma Alkutapahtumalla tarkoitetaan yksilöityä tapahtumaa, joka johtaa odotettavissa oleviin käyttöhäiriöihin tai onnettomuustilanteisiin.
  • Alustava soveltuvuusarvio Alustavalla soveltuvuusarviolla luvanhaltija todentaa laitteen soveltuvan käyttöpaikkaansa mitoitusarvojensa perusteella. Lisäksi tarkastetaan ja suunnitellaan laitteen kelpoistus. Alustavan soveltuvuuden arvioinnin jälkeen laiteen vaatimusmäärittely on todennettu ja laitteen hankinta voidaan tarvittaessa käynnistää.
  • Analyysimenetelmä Analyysimenetelmällä tarkoitetaan tehtävän vaativuuteen ja epävarmuuksiin suhteutettua laskentakaavaa, matemaattista mallinnustapaa, tietokoneohjelmaa tai muuta määriteltyä työnkulkua turvallisuuteen vaikuttavien tietojen ja riippuvuuksien tunnistamiseksi ja kuvaamiseksi niin, että asetettujen hyväksymiskriteerien täyttymistä voidaan arvioida.
  • Annoskertymä Annoskertymällä tarkoitetaan kehoon yhdellä kerralla joutuneesta radioaktiivisesta aineesta aiheutuvaa säteilyannosta tietyn ajan kuluessa. Kertymäaikana käytetään 50 vuotta aikuisille ja lapsille aikaa 70 vuoden ikään asti.
  • Annosraja

    Annosrajalla tarkoitetaan tiettynä ajanjaksona ionisoivasta säteilystä aiheutuvaa säteilyannosta, jota suurempaa annosta ei saa aiheutua. (SätL 859/2018)

  • Annosrajoitus

    Annosrajoituksella tarkoitetaan tiettynä ajanjaksona ionisoivasta säteilystä aiheutuvan muun henkilön kuin potilaan henkilökohtaisen säteilyannoksen rajoitusta, jota käytetään säteilysuojelun optimoimiseksi säteilytoiminnassa. (SätL 859/2018)

  • Annosrekisteri Annosrekisterillä tarkoitetaan tiedostoa, johon tallennetaan säteilytyössä toimivien työntekijöiden annos- ja tunnistetiedot.
  • Asennuksen rakennesuunnitelma (nosto- ja siirtolaitteet) Asennuksen rakennesuunnitelmalla tarkoitetaan ohjeessa E.11 sellaista rakennesuunnitelmaa, jossa on esitetty nostolaiteyksikön liittäminen ydinlaitokseen sähkö- ja automaatiojärjestelmät mukaan lukien.
  • Asennuksen rakennesuunnitelma (painelaitteet)

    Asennuksen rakennesuunnitelmalla tarkoitetaan ohjeessa YVL E.3 sellaista rakennesuunnitelmaa, jossa on esitetty painelaitteen liittäminen muuhun järjestelmään tuennat mukaan lukien.

  • Asennuksen rakennesuunnitelma (rakennukset ja rakenteet) Asennuksen rakennesuunnitelmalla tarkoitetaan ohjeessa E.6 sellaista rakennesuunnitelmaa, jossa on esitetty teräsrakenteen, liittorakenteen teräskokoonpanon tai betonielementin tai -valmisosan liittäminen muihin rakenteisiin tuennat mukaan lukien.
  • Asiantuntijapaneeli

    Asiantuntijapaneelilla tarkoitetaan määräaikaistarkastusten yhteydessä ydinlaitostekniikan eri alojen asiantuntijoista koottua erityistyöryhmää, joka arvioi riskitietoisia menetelmiä.

  • Auditointi

    Auditoinnilla tarkoitetaan järjestelmällistä, riippumatonta ja dokumentoitua prosessia, jolla hankitaan objektiivista näyttöä ja arvioidaan sitä objektiivisesti, jotta voidaan määrittää, missä määrin sovitut arviointikriteerit täyttyvät. (SFS-EN ISO 9000:2015)

  • Auktorisoitu tarkastuslaitos

    Auktorisoidulla tarkastuslaitoksella (AIO) tarkoitetaan riippumatonta tarkastuslaitosta, jonka Säteilyturvakeskus on ydinenergialain 60 a §:n nojalla hyväksynyt suorittamaan ydinlaitosten painelaitteiden, teräs- ja betonirakenteiden sekä mekaanisten laitteiden tarkastustehtäviä julkisena hallintotehtävänä. (YEA 161/1988). YVL-ohjeissa ja perustelumuistiossa käytetään lyhennettä AIO.

  • Automaatiojärjestelmä

    Automaatiojärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, joka ohjaa, säätää tai havainnoi ydinlaitoksen tai sen laitteiden toimintaa. Ohjaus voi olla joko automaattista toimintaa tai ihmisten antamien komentojen välittämistä. Havainnoinnin tulokset voidaan käsitellä automaatiojärjestelmässä tai ne voidaan välittää laitoksen käyttäjille.

  • Automaatiojärjestelmäalusta

    Automaatiojärjestelmäalustalla tarkoitetaan tuotetta, josta ennalta kehitettyjä työkaluja, ohjelmisto- ja elektroniikkamoduuleja käyttäen voidaan suunnitella, toteuttaa ja ylläpitää sovelluskohtainen automaatiojärjestelmä mahdollisine sovelluksen ohjelmistoineen.

  • Automaatiolaite

    Automaatiolaitteella tarkoitetaan laittetta joka on osa automaatiojärjestelmää, esimerkiksi mittalaite, näyttölaite, elektroniikkakortti, automaation rele.

  • Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä Automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä tarkoitetaan laitteistoa, joka automaattisesti ja välittömästi ilmoittaa ja paikantaa alkavan palon. Paloilmoitin antaa myös ilmoituksen sen toimintavarmuutta vaarantavista vioista.
  • Avoin koe

    Avoimella kokeella tarkoitetaan pätevöinnissä sellaista pätevöitävällä tarkastusjärjestelmällä tehtävää pätevöintielimen valvomaa käytännön koetta, jossa tarkastajille on ennalta annettu tietoja tarkastettavan koekappaleen vioista.

  • Betoni Betonilla tarkoitetaan materiaalia, joka on valmistettu sekoittamalla sementtiä, karkeaa ja hienoa kiviainesta ja vettä ja mahdollisesti lisäaineita ja seosaineita ja jonka ominaisuuksien kehittyminen aiheutuu siitä, että sementti kovettuu (hydratoituu) veden avulla.
  • Betonielementti Betonielementillä tarkoitetaan betonirakenneosaa, joka on valettu ja jälkihoidettu muualla kuin lopullisessa sijaintipaikassaan (joko tehdasvalmisteinen tai työmaalla valmistettu).
  • Betonimassa Betonimassalla tarkoitetaan täysin sekoitettua betonia, joka on edelleen sellaisessa tilassa, että sitä voidaan tiivistää valitulla menetelmällä.
  • Betonipeite Betonipeitteellä tarkoitetaan raudoitusta suojaavan betonikerroksen paksuutta.
  • Betonirakenne Betonirakenteella tarkoitetaan betoni-, teräsbetoni- ja jännitettyjä betonirakenteita.
  • Betoniteräs Betoniteräksellä tarkoitetaan betonirakenteen jännittämättömään raudoitukseen käytettävää terästä.
  • Betonivalmisosa Betonivalmisosalla tarkoitetaan kyseeseen tulevan eurooppalaisen tuotestandardin mukaan valmistettua betonielementtiä.
  • CE-merkintä CE-merkinnällä tarkoitetaan ainoaa merkintää, joka osoittaa rakennustuotteen olevan ilmoitettujen suoritustasojen ja Euroopan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön sovellettavien vaatimusten mukainen.
  • Dekontaminointi Dekontaminoinnilla tarkoitetaan laitteiden, rakenteiden tai huonetilojen puhdistamista radioaktiivisista aineista.
  • Dynaaminen analyysi Dynaamisella analyysilla tarkoitetaan iskumaisen, seismisen tai jaksollisesti vaihtelevan kuormituksen alaisena olevan laitteen tai rakenteen ajasta riippuvan käyttäytymisen (värähtelyiden) ja rasitusten määrittämistä. Erityisesti selvitetään ominaisvärähtelyjen heräämisestä johtuva resonanssin riski ja rasitusten voimistuminen suhteessa samansuuruisen staattisen kuormituksen aiheuttamiin rasituksiin.
  • Dynaaminen analyysi (nostolaitteet) Dynaamisella analyysillä tarkoitetaan ohjeessa E.11 laitteiden ja rakenteiden ominaisarvojen, kiihtyvyyksien, siirtymien ja hydraulisten kuormien määrittämistä. Laskettuja arvoja käytetään lujuusanalyysin ja mitoituksen lähtötietoina sekä eri osien kestävyyden varmentamiseen oletetuissa kuormitustilanteissa.
  • Edustava henkilö

    Edustavalla henkilöllä tarkoitetaan tietylle säteilylähteelle eniten altistuvan väestöryhmän yksilöä, jonka saama säteilyannos edustaa tämän väestöryhmän yksilöiden saamia annoksia (ICRP Publication 101). Termi tarkoittaa samaa ja korvaa aikaisemmin käytetyn termin ”kriittisen ryhmän keskimääräinen jäsen”.

  • Efektiivinen annos

    Efektiivisellä annoksella tarkoitetaan säteilylle alttiiksi joutuneiden kudosten ja elinten ekvivalenttiannosten painotettua summaa, jossa ekvivalenttiannos on säteilystä kudokseen tai elimeen massayksikköä kohti keskimäärin siirtyneen energian ja säteilyn painotustekijän tulo. Efektiivinen annos esitetään kaavamuodossa valtioneuvoston asetuksessa ionisoivasta säteilystä (VNA 1034/2018).

  • Ehdollinen sydänvauriotodennäköisyys

    Ehdollisella sydänvauriotodennäköisyydellä tarkoitetaan sydänvauriotapahtuman todennäköisyyttä jonkin alkutapahtuman seurauksena.

  • Ehkäisevä toimenpide

    Ehkäisevillä toimenpiteillä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on poistaa mahdollisten poikkeamien syyt ja ehkäistä poikkeamien esiintyminen. (ISO 9001)

  • Elementtimenetelmä Elementtimenetelmällä (finite element method, FEM) tarkoitetaan sellaista rakenteessa tai muussa väliaineessa tapahtuvien fysikaalisten ilmiöiden matemaattista mallintamistapaa, jossa analysoitava tilavuus ja ilmiöitä hallitsevien muuttujien jakautuminen siinä kuvataan numeerisesti äärellisten elementtien muodostamalla verkolla.
  • Epälineaarinen rakenneanalyysi Epälineaarisella rakenneanalyysillä tarkoitetaan epälineaarisen osittaisdifferentiaaliyhtälöryhmän ratkaisua esimerkiksi elementtimenetelmää (FEM) käyttäen. Rakenteen epälineaarisuus voi olla luonteeltaan geometrista, materiaalin käyttäytymisestä johtuvaa tai reunaehtoihin liittyvää. Geometrinen epälineaarisuus syntyy, kun kuormitukset aiheuttavat rakenteen dimensioihin verrattuna suuria siirtymiä, jolloin deformoitumattoman ja deformoituneen rakenteen jännitysjakaumat eroavat merkittävästi toisistaan. Materiaalin epälineaarisuus tarkoittaa sitä, että materiaalin konstitutiiviset yhtälöt eivät ole lineaarisia.
  • Epäsuora silmämääräinen tarkastus Epäsuoralla silmämääräisellä tarkastuksella tarkoitetaan esimerkiksi boroskoopin, endoskoopin, kuituoptiikan, kiikareiden tai TV-kameran avulla suoritettavaa tarkastusta. Apuna tarkastuksessa voidaan käyttää automatisoitua ohjaus- ja tiedontallennusjärjestelmää, manipulaattoria tai robottia.
  • Erikoisprosessi

    Erikoisprosesseilla tarkoitetaan sellaisia valmistusprosesseja, joiden tuloksia ei voida suoraan todentaa tuotteen tarkastuksella tai testauksella valmistuksen jälkeen, vaan prosessin puutteet voivat ilmetä vasta käytössä. Erikoisprosesseja ovat esimerkiksi hitsaus, muokkaus ja lämpökäsittely.

  • Erilaisuusperiaate

    Erilaisuusperiaateella tarkoitetaan toimintojen varmistamista eri toimintaperiaatetta käyttävillä tai muuten keskenään erilaisilla järjestelmillä tai laitteilla, joista kukin erikseen pystyy toteuttamaan toiminnon. (STUK Y/1/2018)

  • Erityinen halkeamiskelpoinen aine

    Erityisellä halkeamiskelpoisella aineella tarkoitetaan plutonium 239:ää, uraani 233:a, isotoopeissa 235 tai 233 rikastettua uraania sekä ainetta, joka sisältää yhtä tai useampia edellä mainituista aineista (YEA 161/1988 3 §).

  • Erityisjärjestelyt Erityisjärjestelyillä tarkoitetaan STUKin hyväksymiä toimenpiteitä, joiden mukaisesti voidaan kuljettaa lähetyksiä, jotka eivät täysin täytä vaarallisten aineiden kuljetussäännöstön radioaktiivisia aineita koskevia vaatimuksia.
  • Erityistilanne Erityistilantella tarkoitetaan poikkeavaa tilannetta kuten onnettomuutta, turvajärjestelyjen heikentymistä, häiriötilannetta tai uhkatilannetta.
  • Erotteluperiaate

    Erotteluperiaateella tarkoitetaan fyysistä ja toiminnallista erottelua. (STUK Y/1/2018)

  • Esikriittisyyskoe Esikriittisyyskokeilla tarkoitetaan kokeita, jotka voidaan tehdä vasta ydinpolttoaineen latauksen jälkeen, mutta ennen reaktorin tekemistä kriittiseksi. Näitä ovat esimerkiksi pääkiertovirtauksen painehäviön ja säätösauvojen liikkumisen testaaminen todellisella sydängeometrialla.
  • Esipassivointi Esipassivoinnilla tarkoitetaan menettelyä, jolla muodostetaan ohut ja suojaava oksidikerros materiaalin pinnalle metallin reagoidessa ympäristön kanssa. Oksidikerroksen muodostuminen johtaa korroosionopeuden pienenemiseen.
  • Esivalmistus Esivalmistuksella tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka tehdään käytettäville materiaaleille, kun niistä tehdään kokoonpanoon asennus- ja liittämisvalmiita osia.
  • Eurokoodit Eurokoodit ovat Euroopan standardointikomitean julkaisemat yleiseurooppalaiset kantavien rakenteiden suunnittelustandardit.
  • Eurooppalainen tekninen arviointi (ETA) Eurooppalaisella teknisellä arvioinnilla (ETA) tarkoitetaan arviointia, joka voidaan myöntää rakennustuotteille, joille ei ole olemassa harmonisoitua tuotestandardia. ETA on vapaaehtoinen CE-merkintään johtava tekninen arviointi.
  • Fissioituva aine Fissioituvalla aineella tarkoitetaan vaarallisten aineiden kuljetussäännöstön (esim. 369/2011 liite A luku 2.2.7.1.3) mukaisesti nuklideja, joita ovat uraani-233, uraani-235, plutonium-239, plutonium-241 ja kaikki sellaiset aineet, jotka sisältävät yhtäkin näistä. Säteilyttämätöntä luonnonuraania, köyhdytettyä uraania tai ainoastaan termisessä reaktorissa säteilytettyä luonnonuraania tai köyhdytettyä uraania ei kuitenkaan kuljetussäännöstössä katsota fissioituvaksi aineeksi.
  • Fragiliteettikäyrä (seisminen) Fragiliteettikäyrällä (seisminen) tarkoitetaan käyrää, joka kuvaa laitteen tai rakenteen vaurioitumisen todennäköisyyttä maaperän kiihtyvyyden funktiona.
  • Fysikaalinen perustelu

    Fysikaalisella perustelulla tarkoitetaan pätevöinnissä sellaista teknisen perustelun osaa, johon on koottu laadullisin termein ilmaistuina pätevöinnin lähestymistavan yksityiskohtaiset valintaperustelut. Koekappaleiden suunnittelu voidaan aloittaa fysikaalisen perustelun avulla.

  • Fyysinen erottelu

    Fyysisellä erottelulla tarkoitetaan järjestelmien tai komponenttien erottamista toisistaan riittävillä esteillä, etäisyydellä tai sijoittelulla tai niiden yhdistelmillä. (STUK Y/1/2018)

  • Fyysinen erottelu palontorjunnan yhteydessä Fyysinen erottelu palontorjunnan yhteydessä tarkoittaa tilojen tai laitteiden erottelua etäisyyden, palo-osastoinnin, palonkestävien rakenteiden tai paikallisen paloeristämisen avulla tai näiden yhdistelmää.
  • Fyysinen ikääntyminen Fyysisellä ikääntymisellä (physical degrading) tarkoitetaan rakenteellisten tai toiminnallisten ominaisuuksien heikkenemistä käytössä tai ajan mukana fysikaalisten, kemiallisten ja/tai biologisten mekanismien takia. Fyysinen ikääntyminen voi johtaa laitososan käyttökuntoisuuden menetykseen.
  • HCLPF (High confidence – low probability of failure) -arvo HCLPF (High confidence – low probability of failure) -arvolla tarkoitetaan maaperän kiihtyvyysarvoa, jolla laitteen tai rakenteen vaurioitumisen todennäköisyys on 5 % luottamustasolla 95 %.
  • Hallittu tila

    Hallitulla tilalla tarkoitetaan tilaa, jossa reaktori on sammutettu ja sen jälkilämmön poisto on turvattu. (STUK Y/1/2018)

  • Hallittu tila vakavan reaktorionnettomuuden jälkeen

    Hallitulla tilalla vakavan reaktorionnettomuuden jälkeen tarkoitetaan tilaa, jossa jälkilämmön poisto reaktorisydämen jäänteistä ja suojarakennuksesta on turvattu, reaktorisydämen jäänteiden lämpötila on vakaa tai laskussa, reaktorisydämen jäänteet ovat muodossa, jossa ei ole vaaraa uudelleenkriittisyydestä eikä reaktorisydämen jäänteistä enää vapaudu merkittäviä määriä fissiotuotteita. (STUK Y/1/2018)

  • Hasardikäyrä Hasardikäyrällä tarkoitetaan käyrää, joka kuvaa suureen tietyn arvon ylittymisen taajuutta (todennäköisyyttä esim. vuoden aikana). Hasardikäyrä voidaan esittää usealle tilastolliselle luottamustasolle.
  • Haurasmurtuma Haurasmurtumalla tarkoitetaan metallisessa rakenteessa vetojännityksen alaisena ja ilman olennaista pysyvää muodonmuutosta tapahtuvaa nopeaa särön kasvua, jonka kasvusta vapautuvaa energiaa hyödyntäen voi edetä rakenteessa aina täydelliseen murtumaan asti.
  • Henkilöstö- ja työvuorotiedostot Henkilöstö- ja työvuorotiedostoilla tarkoitetaan viranomaisvalvonnan turvaamiseksi tarkoitettuja LYTP:n (282/2002) 18 §:ssä esitettyjä kirjanpitoasiakirjoja.
  • Hitsauksen apuaine Hitsauksen apuaineilla tarkoitetaan esimerkiksi hitsauksessa käytettäviä suojakaasuja ja hitsausjauheita.
  • Hitsausaine Hitsausaineilla tarkoitetaan hitsauksessa käytettäviä hitsauslisäaineita ja hitsauksen apuaineita.
  • Hitsauslisäaine Hitsauslisäaineilla tarkoitetaan hitsauksessa käytettäviä hitsauslankoja, hitsauspuikkoja ja muita vastaavia hitsausaineita.
  • Hyvin matala-aktiivinen jäte

    Hyvin matala-aktiivisella jätteellä tarkoitetaan ydinjätettä, jossa merkittävien radionuklidien keskimääräinen aktiivisuuspitoisuus ei ylitä arvoa 100 kBq kilogrammaa kohti ja jonka kokonaisaktiivisuus ei ylitä ydinenergia-asetuksen (161/1988) 6 §:n 1 momentissa säädettyjä arvoja. (STUK Y/4/2016)

  • Hyväksymisstandardi

    Hyväksymisstandardeilla tarkoitetaan määräaikaistarkastuksissa ASME Code Section XI:ssa esitettyjä vikanäyttämien hyväksymisstandardeja tai muita sellaisia STUKin hyväksymiä vikanäyttämien hyväksyttävyyden arviointimenettelyjä, joissa esitetyt hyväksyttävyyden raja-arvot ovat yleisesti voimassa tietyntyyppisille laitteille tai niiden osille ottamatta huomioon kyseisen kohteen todellisia jännityksiä.

  • Hyväksytty sertifiointi

    Hyväksytyllä sertifioinnilla tarkoitetaan auditointiin perustuvaa laatujärjestelmän sertifiointia, jossa sertifiointielimen akkreditointi on tehty standardin EN ISO/IEC 17021 vaatimuksia vasten ja akkreditointi kuuluu FINASin solmimien monenkeskisten tunnustamissopimusten (MLA) piiriin.

  • Höyrykattila

    Höyrykattilalla tarkoitetaan vesihöyryn tuotantoon tai muun nesteen kuin veden kuumentamiseen yli sadan celsiusasteen lämpötilaan tarkoitettua laitekokonaisuutta, johon kuuluu vähintään yksi lämmitetty painelaite, jossa on ylikuumenemisen vaara.

  • INES-luokka INES-luokalla (International Nuclear and Radiological Event Scale) tarkoitetaan IAEA:n kansainvälistä ydinlaitos- ja säteilytapahtumien luokitteluasteikkoa, jonka avulla arvioidaan ja havainnollistetaan tapahtumien säteily- ja ydinturvallisuusmerkitystä, kun niistä tiedotetaan julkisuuteen. INES-asteikolla ei luokitella tapahtumia, joilla ei ole vaikutusta säteily- tai ydinturvallisuuteen.
  • IRS-järjestelmä IRS-järjestelmällä (Joint IAEA/NEA International Reporting System for Operating Experience) tarkoitetaan IAEA:n ylläpitämää ja sen jäsenmaiden käytössä olevaa käyttökokemusten raportointijärjestelmää, johon raportoidaan tapahtumia sekä käyttöön ja käytöstä poistoon liittyviä kokemuksia, joiden syyt ja saadut opit ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä.
  • Ikääntyminen Ikääntymisellä (ageing) tarkoitetaan sekä fyysistä että teknologista ikääntymistä, jota voi tapahtua ydinlaitoksen laitososissa.
  • Ikääntymisen hallinta Ikääntymisen hallinnalla tarkoitetaan laitososien käyttökuntoisuuden ja teknologisen vaatimuksenmukaisuuden varmistamista ydinvoimalaitoksen käyttöiän ajan.
  • Ikääntymisen hallintaohjelma Ikääntymisen hallintaohjelmalla tarkoitetaan niitä luvanhaltijan määrittelemiä toimintoja ja tehtäviä, joilla luvanhaltija toteuttaa ydinlaitoksen ikääntymisen hallinnan.
  • Ilman aktiivisuuspitoisuusraja (DAC) Ilman aktiivisuuspitoisuusrajalla tarkoitetaan radionuklidikohtaista enimmäisarvoa ilmassa olevalle keskimääräiselle aktiivisuuspitoisuudelle, jossa voidaan työskennellä 2000 tuntia vuodessa annosrajoja ylittämättä.
  • Ilmanvaihto

    Ilmanvaihdolla tarkoitetaan huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista huoneen ilmaa vaihtamalla; joissakin ydinlaitoksen tiloissa käytetään ilmastointijärjestelmiä myös radioaktiivisten aineiden leviämisen rajoittamiseen.

  • Ilmastointijärjestelmät

    Ilmastointijärjestelmillä tarkoitetaan huoneilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden ja ilman liikkeen hallintaan tulo- tai kierrätysilmaa käsittelemällä suunniteltuja järjestelmiä.

  • Ilmoitettu laitos

    Ilmoitetulla laitoksella tarkoitetaan painelaitedirektiivin 2014/68/EU artiklan 12 mukaista ilmoitettua laitosta.

  • Johtaminen

    Johtamisella tarkoitetaan sitä, että johtaja käyttää kykyjään ja osaamistaan suunnatakseen työntekijöiden ja ryhmien toimintaa ja vaikuttaakseen heidän sitoutumiseensa, arvoihinsa ja käyttäytymiseensä (leadership). Johtaminen tarkoittaa myös valtuutettuja toimenpiteitä organisaation ohjaamiseksi ja työsuoritusten varmistamiseksi (management). 

  • Johtamisjärjestelmä

    Johtamisjärjestelmällä tarkoitetaan politiikan ja tavoitteiden määrittelyyn sekä tavoitteiden saavuttamiseen käytettävää järjestelmää.

  • Johtamisjärjestelmän riippumaton arviointi

    Johtamisjärjestelmän riippumattomalla arvioinnilla tarkoitetaan arviointikohteen johtamisesta, toteuttamisesta ja kehittämisestä riippumattoman sisäisen tai ulkoisen tahon tekemää arviointia. Useimmiten riippumattomuus voidaan osoittaa sillä, että arvioitava toiminto ei kuulu arvioijan vastuualueeseen.

  • Johto

    Johdolla tarkoitetaan henkilöä tai ryhmää, joka suuntaa ja ohjaa organisaatiota. Johtoon kuuluu ylintä ja keskijohtoa.

  • Jännemenetelmä Jännemenetelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, jonka muodostavat käytettävät jänneteräkset, jänneraudoituksen asentaminen, jännittäminen, lukitseminen, ja suojaaminen sekä siihen kuuluvat laitteet ja työmenetelmät.
  • Jänneteräs Jänneteräksellä tarkoitetaan betonirakenteen jännitetyn raudoituksen perusmateriaalia.
  • Jännitetty betonirakenne Jännitetyllä betonirakenteella tarkoitetaan raudoitettua betonirakennetta, jonka raudoitus osaksi tai kokonaan on jännitetty.
  • Jännitysanalyysi Jännitysanalyysilla tarkoitetaan painelaitteen todellisen rakenteen ja kuormitusten mallintamiseen perustuvaa lujuusanalyysiä, jolla eliminoidaan kuormitusten kantokyvyn menetyksestä, liiallisesta muodonmuutoksesta ja väsymisestä johtuva vaurioitumisriski, kun näitä mekanismeja hallitseville lasketuille jännityksille asetetut, sovellettavan standardin mukaiset hyväksymisrajat täytetään.
  • Jännitysanalyysi (nostolaitteet) Jännitysanalyysillä tarkoitetaan ohjeessa E.11 jännitysten ja siirtymien laskentaa lujuusopin sääntöjen mukaisesti siten, että ulkoiset voimat, siirtymät, paine- ja lämpöjännitykset eivät aiheuta sallittujen arvojen ylitystä.
  • Järjestelmä Järjestelmällä tarkoitetaan laitteista ja rakenteista muodostuvaa kokonaisuutta, joka suorittaa määritetyn toiminnon.
  • Järjestelmä (tietoturvallisuuteen liittyvä)

    Tietoturvallisuuteen liittyvällä järjestelmällä tarkoitetaan tietojenkäsittelylaitteista, datansiirtolaitteista ja ohjelmista koostuvaa järjestelmää, jonka tarkoitus on tietoja käsittelemällä tehostaa tai helpottaa jotakin toimintaa tai tehdä toiminta mahdolliseksi. Järjestelmä voi olla esimerkiksi tieto-, tietoliikenne-, sähkö- tai automaatiojärjestelmä tai turvavalvonnan ja valmiustoiminnan viestintäjärjestelmä.

  • Järjestelmäkoe Järjestelmäkokeilla tarkoitetaan kokeita, joilla varmistetaan, että järjestelmät ja laitteet osana järjestelmää toimivat suunnitellusti. Järjestelmäkokeet sisältävät sekä yksittäisten järjestelmien testauksen että järjestelmien yhteistoimintakokeet.
  • Järjestelmän vähimmäissuorituskyky

    Järjestelmän vähimmäissuorituskyky saadaan, kun tehdään seuraavat oletukset:

    1. Otetaan huomioon alkutapahtuman seurausvaikutukset (esim. laitteiden rikkoutuminen).
    2. Lisäksi valitaan järjestelmän toimintaa eniten haittaava vikayhdistelmä ohjeen YVL B.1 vaatimuksen 442 mukaisesti. Reaktorin pikasulkujärjestelmään oletetaan lisäksi reaktiivisuusvaikutukseltaan pahin yksittäisvika.
    3. Valitaan kullekin toimivalle laitteelle käyttöarvot, jotka määräaikaisissa testeissä vastaavat laitteiden toiminnalle asetettuja hyväksymisrajoja.
  • Jätehuoltovelvollinen Jätehuoltovelvollisella tarkoitetaan luvanhaltijaa, jonka toiminnan seurauksena syntyy tai on syntynyt ydinjätettä.
  • Jätepakkaus Jätepakkauksella tarkoitetaan jätteen ja sitä ympäröivän astian muodostamaa kokonaisuutta.
  • Kaksikäyttötuote

    Kaksikäyttötuotteella tarkoitetaan Suomen lainsäädännössä sellaista tuotetta, teknologiaa, palvelua tai muuta hyödykettä, jota normaalin siviilikäyttönsä tai siviilisovelluksensa ohella voidaan käyttää joukkotuhoaseiden tai niiden maaliin saattamiseen tarkoitettujen ohjusjärjestelmien kehittelyyn tai valmistukseen.

  • Kalliotekninen rakenne ja rakenneosa

    Kallioteknisiä rakenteita ovat kalliopinta ominaisuuksineen (kuten muoto, tasaisuus ja vesivuodot), louhinnan aiheuttama häiriövyöhyke, lujitusrakenteet ja tiivistysrakenteet. Kalliotekniset rakenteet muodostuvat rakenneosista. Esimerkiksi lujitus on rakenne, jonka rakenneosia ovat pulttireiät, lujituspultit, juotosmassat, ruiskubetoni, lujitusverkko ja verkon kiinnityspultit. Vastaavasti esimerkiksi tiivistysinjektoinnissa injektointiviuhka on rakenne, jonka rakenneosia ovat injektointiporareiät ja injektointiaineet.

  • Kalliotila

    Kallioon louhimalla tai muulla menetelmällä rakennettu maanalainen tila.

  • Kalliotilajärjestelmä

    Kalliotilat jaetaan kalliotilajärjestelmiin, joilla on erilaisia tehtäviä. Kalliotilajärjestelmät puolestaan koostuvat louhitusta tilasta sekä sitä ympäröivästä rakennetusta kalliosta rakoineen. Kalliotilajärjestelmään voi sisältyä myös tilassa olevia rakenteita ja rakennusosia siten, että ne yhdessä muodostavat loogisen kokonaisuuden. Kalliotilajärjestelmään kuuluvat lähikallion ja kalliopinnan lisäksi rakoillut kallio (luonnollisine ja louhinnan aiheuttamine rakoineen ja rakovyöhykkeineen), sekä kallion tiivistysinjektoinnit/-rakenteet ja lujitukset.

  • Kapselointi Kapseloinnilla tarkoitetaan loppusijoituskapseliin suljettavaan käytettyyn ydinpolttoaineeseen liittyviä toimintoja kapselointilaitoksessa.
  • Kapselointilaitos Kapselointilaitoksella tarkoitetaan ydinlaitosta, jota käytetään käytetyn ydinpolttoaineen kapselointiin loppusijoitusta varten.
  • Katselmointi Katselmoinilla tarkoitetaan toimintoa, joka suoritetaan asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden sopivuuden, asianmukaisuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseksi.
  • Kehitettävä ohjelmisto Käsillä olevan suunnittelutyön yhteydessä valmistettava ohjelmisto, esimerkiksi ohjelmoitavan logiikan sovelluksen ohjelmisto.
  • Keinovika

    Keinovialla tarkoitetaan pätevöinnissä koekappaleeseen tarkoituksellisesti sijoitettua vikaa, joka poikkeaa fysikaalisilta ominaisuuksiltaan todellisesta viasta. Se on tavallisimmin työstämällä valmistettu ura, syvennys tms.

  • Kelpoistus

    Kelpoistuksella tarkoitetaan YVL-ohjeissa yleensä samaa kuin kelpuutuksella. Kelpuutuksella tarkoitetaan objektiiviseen näyttöön perustuvaa varmistumista siitä, että tiettyä käyttöä tai soveltamista koskevat vaatimukset on täytetty.

  • Kelpuutus Kelpuutuksella tarkoitetaan objektiiviseen näyttöön perustuvaa varmistumista siitä, että tiettyä käyttöä tai soveltamista koskevat vaatimukset on täytetty.
  • Kerrosvastespektri

    Kerrosvastespektri kuvaa rakennuksen tietylle alueelle sijoitettavien yhden vapausasteen värähtelijöiden voimakkaimpia värähtelyjä eri ominaistaajuuksilla ja tietyllä suhteellisella vaimennuskertoimella. Kerrosvastespektrin laskennassa analysoidaan maanjäristyksestä tai muusta ulkoisesta lähteestä tulleen värähtelyn siirtyminen runkorakenteen dynaamisen käyttäytymisen perusteella rakennuksen tarkasteltavaan osaan rasittamaan järjestelmiä, laitteita ja rakenteita. Kerrosvastespektri on suunnitteluperusteesta riippuen kiihtyvyys-, nopeus- tai siirtymäspektri tai niiden yhdistelmän mukainen energiavastespektri.

  • Keskiaktiivinen jäte

    Keskiaktiivisella jätteellä tarkoitetaan ydinjätettä, jonka aktiivisuus on niin suuri, että sitä käsiteltäessä tarvitaan tehokkaita säteilysuojausjärjestelyjä. Jätteen aktiivisuuspitoisuus on yleensä 1 MBq/kg ja 10 GBq/kg välillä. (STUK Y/4/2018)

  • Kirjaamisraja

    Kirjaamisrajalla tarkoitetaan näyttämälle asetettua raja-arvoa, jonka ylittävät näyttämät on kirjattava tarkastuspöytäkirjaan.

  • Kiviaines Kiviaineksella tarkoitetaan betonin rakeista, mineraalista osa-ainetta, joka sementtiliiman yhteen liittämänä muodostaa betonin.
  • Koekappale Koekappaleella tarkoitetaan betoni-, teräs- tai raudoitusnäytteestä testausta varten valmistettua kappaletta
  • Koekäyttö Koekäytöllä tarkoitetaan kokeita, joilla varmistetaan, että laitos ja sen järjestelmät, rakenteet ja laitteet toimivat suunnitellusti. Koekäyttö on osa käyttöönottoa. Ydinvoimalaitoksen osalta koekäyttö jaetaan esimerkiksi seuraaviin pääosiin: järjestelmäkokeet, polttoaineen lataus ja esikriittisyyskokeet, reaktorin kriittiseksi tekeminen ja pientehokokeet sekä tehokokeet.
  • Kollektiivinen annos Kollektiivisella annoksella tarkoitetaan säteilylle alttiiksi joutuneiden yksilöiden yhteenlaskettua efektiivistä säteilyannosta.
  • Kolli

    Kollilla tarkoitetaan radioaktiivisten aineiden yhteydessä pakkausta yhdessä radioaktiivisen sisällön kanssa sellaisena kuin se on jätetty kuljetettavaksi.

  • Kolmas osapuoli

    Kolmannella osapuolella tarkoitetaan yksilöä tai organisaatiota, joka on riippumaton tarkasteltavan kohteen suunnittelusta, valmistuksesta, toimittamisesta, asentamisesta, hankinnasta, omistamisesta, käytöstä tai huollosta vastaavista yksilöistä tai organisaatioista.

  • Konseptuaalinen malli

    Konseptuaalisella mallilla tarkoitetaan toiminnon tai prosessin käsitteellistä kuvausta.

  • Konservatiivinen analyysimenetelmä Konservatiivisella analyysimenetelmällä tarkoitetaan sellaista turvallisuusanalyysin tekotapaa, jossa käytettäviin laskentamalleihin ja alkuoletuksiin liittyvät epävarmuudet otetaan huomioon niin, että analysoitavan tapahtuman seuraukset olisivat hyvällä varmuudella lievempiä kuin analyysitulos osoittaa.
  • Kontaminaatio Kontaminaatiolla tarkoitetaan ei-toivottua radioaktiivista ainetta pinnalla (aktiivisuuskate), kiinteässä aineessa, nesteessä tai kaasussa (myös ihmiskehossa).
  • Koontimateriaalitasealue

    Koontimateriaalitasealueella tarkoitetaan komission asetuksen N:o 302/2005 mukaista materiaalitasealuetta, joka on hyväksytty osaksi EU:n laajuista koontimateriaalitasealuetta (Komission asetuksessa N:o 302/2005 liitteessä I–G on esitetty kriteerit, joilla voi hakea koontimateriaalitasealueen ehdokkuutta).

  • Korjaaminen Korjaamisella tarkoitetaan toimenpidettä, jolla poistetaan havaittu poikkeama.
  • Korjaava toimenpide

    Korjaavilla toimenpiteillä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on poistaa havaittujen poikkeamien syyt ja estää poikkeamien toistuminen. (SFS-EN ISO 9001:2015)

  • Korjaus

    Korjauksella tarkoitetaan ohjeessa A.8 vikaantuneen laitososan käyttökuntoisuuden palauttamista.

  • Korjaustyö Korjaustyöllä tarkoitetaan vikaantuneen laitteen tai rakenteen saattamista alkuperäisten suunnitelmien mukaiseen tilaan.
  • Korkea-aktiivinen jäte

    Korkea-aktiivisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, jonka aktiivisuus on niin suuri, että sitä käsiteltäessä tarvitaan hyvin tehokkaita säteilysuojausjärjestelyjä ja yleensä myös jäähdytystä. Jätteen aktiivisuuspitoisuus on tällöin yleensä yli 10 GBq/kg. (STUK Y/4/2016)

  • Korkealujuusbetoni Korkealujuusbetonilla tarkoitetaan betonia, jonka standardin EN 1992-1-1 mukainen puristuslujuusluokka on suurempi kuin C50/60.
  • Korroosio Korroosiolla tarkoitetaan fysikaalis-kemiallista reaktiota metallin ja sen ympäristön kanssa, joka aiheuttaa muutoksia metallin ominaisuuksiin ja joka voi johtaa metallin, sen ympäristön tai teknisen järjestelmän, johon ne kuuluvat, toiminnan merkittävään heikentymiseen.
  • Kriittinen vikakoko Kriittinen vikakoko tarkoittaa painelaitteeseen oletetun särömäisen vian sellaista kokoa, jonka ylittyminen aiheuttaisi sovellettavan murtumismekaanisen kriteerin mukaan nopean murtuman vaaran kuormitustilanteessa, jossa jännitystilojen ja materiaaliominaisuuksien yhdistelmä on epäedullisin.
  • Kriittisyys

    Kriittisyydellä tarkoitetaan tilaa, jossa fissiossa syntyvien, ketjureaktiota ylläpitävien neutronien tuotto ja hävikki ovat tasapainossa niin, että ketjureaktio jatkuu tasaisena. (STUK Y/1/2018)

  • Kriittisyysonnettomuus

    Kriittisyysonnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jonka aiheuttaa hallitsematon fissioiden ketjureaktio. (STUK Y/1/2018)

  • Kriittisyysturvallisuusindeksi Kriittisyysturvallisuusindeksillä tarkoitetaan fissioituvan aineen kollin rakennetyyppiin liittyvää lukua, jolla rajoitetaan kollien lukumäärää yhdessä kuljetusyksikössä.
  • Kuljetus

    Kuljetuksella tarkoitetaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (719/1994) 3 §:n 1 momentin kohdissa 2 sekä 4–7 tarkoitettua ydinainetta tai ydinjätettä koskevaa tapahtumaa.

  • Kuljetusindeksi Kuljetusindeksillä tarkoitetaan kollin varoituslipukkeisiin ja kuljetusasiakirjoihin merkittävää lukua, joka ilmaisee kollista lähtevän säteilyn annosnopeuden.
  • Kulunvalvonta

    Kulunvalvonnalla tarkoitetaan henkilöiden, ajoneuvojen ja tavaran kulunvalvontaa ja -ohjausta esimerkiksi eriasteisia pääsyoikeuksia ohjaavin teknisin ja hallinnollisin järjestelmin.

  • Kunnonvalvonta Kunnonvalvonnalla tarkoitetaan laitososan käyttökuntoisuuden valvontaa.
  • Kunnossapito Kunnossapidolla tarkoitetaan laitososan suunniteltua huoltoa, jolla vikaantumisen todennäköisyyttä vähennetään ennalta, tai havaittuun tarpeeseen perustuvaa laitososan kunnostusta tai korjausta.
  • Kunnostus Kunnostuksella tarkoitetaan havaittujen poikkeamien tai puutteiden poistamista laitososan rakenteessa tai toiminnassa laitososan vielä täyttäessä käyttökuntoisuudelle asetetut vaatimukset.
  • Kuormituksen ryhmittely Kuormitusten ryhmittelyllä tarkoitetaan jännitysanalyysiin sovellettavassa standardissa esitettyjen, kuormituksen vakavuusasteen ja edellytettävien varmuuskertoimien mukaan porrastettujen hyväksymisrajojen kohdentamista suunnittelussa määriteltyihin käyttökuormituksiin siten, että huomioon otetaan kuormituksen esiintymistaajuus, sen jälkeiset tarkastus- ja korjausmahdollisuudet sekä painelaitteelle kyseisessä tilanteessa asetettavat eheys- ja toiminnallisuusvaatimukset.
  • Kuormituskoe (nostolaitteet) Kuormituskokeella tarkoitetaan nostolaitteelle tehtävää valitun standardin mukaista kuormitus- tai ylikuormituskoetta, jossa nostolaitteen koneistot ja rakenteet kuormitetaan.
  • Kuormitusten analyysi Kuormitusten analyysilla tarkoitetaan koko elinkaaren kattavaa laskennallista määrittelyä niille mekaanisille ja termisille rasituksille (käyttökuormituksille, service loadings), joita laite kokee suunnittelun perusteena olevissa laitoksen käyttötilanteissa ja onnettomuuksissa, kun huomioon otetaan käyttöä, vaadittuja toimintoja sekä tapahtumien kulkua koskevat ohjeet, spesifikaatiot ja analyysit.
  • Käsittelemätön jäte Käsittelemätömällä jäteellä tarkoitetaan jätettä, jota ei ole käsitelty lopulliseen muotoonsa tai pakattu jätepakkaukseen varastointia ja/tai loppusijoitusta varten.
  • Käytetty ydinpolttoaine Käytetyllä ydinpolttoaineella tarkoitetaan ydinenergian aikaansaamiseen ydinpolttoaineena käytettyä, merkittävästi ydinjätettä sisältävää ydinainetta (YEA 161/1988).
  • Käyttäjien tarkastuslaitos

    Käyttäjien tarkastuslaitoksella tarkoitetaan painelaitedirektiivin 2014/68/EU artiklan 16 mukaista tarkastuslaitosta.

  • Käyttöaste Käyttöasteella tarkoitetaan rakenteen mitoituskuorman ja rakenteen kestävyyden (kapasiteetin) suhdetta.
  • Käyttöikä

    Käyttöiällä tarkoitetaan sitä aikaa, joka alkaa käyttökuntoisuusvaatimukset täyttävän laitososan käyttöönotosta ja joka päättyy, kun heikentynyttä käyttökuntoisuutta ei enää palauteta vaatimuksenmukaiseksi.

  • Käyttökuntoisuus Käyttökuntoisuudella tarkoitetaan laitososan eheyttä ja toimintakykyä laitososan suunnitteluperusteiden mukaisesti.
  • Käyttöorganisaatio Käyttöorganisaatiolla tarkoitetaan organisaatiota ja henkilöstöä, joita tarvitaan ydinlaitoksen turvalliseen käyttämiseen.
  • Käyttöpaikan vaatimukset Käyttöpaikan vaatimuksilla tarkoitetaan laitteen ydinlaitoksella sijaitsevan käyttöpaikan laitteelle kohdistamia vaatimuksia. Käyttöpaikka laitoksella ja osana laitoksen muita järjestelmiä asettaa laitteelle mm. ympäristöolosuhdekestoisuus-, toiminnallisuus-, suorituskyky- sekä mahdollisia onnettomuusolosuhdekestoisuusvaatimuksia.
  • Käyttöpaikkakohtainen vaatimusmäärittely

    Käyttöpaikkakohtaisella vaatimusmäärittelyllä tarkoitetaan suunnitellulle käyttöpaikalle tehtyä laitevaatimusmäärittelyä. Käyttöpaikkakohtainen vaatimusmäärittely täydentää yleistä laitevaatimusmäärittelyä.

  • Käyttörajatilamitoitus Käyttörajatilamitoituksella tarkoitetaan mitoitusta rajatilassa, jossa rakenne lakkaa täyttämästä sen käyttökelpoisuuden ehdoksi asetettuja vaatimuksia (esim. halkeamien leveyden tai taipuman suurin arvo).
  • Käyttötapahtuma

    Käyttötapahtumalla tarkoitetaan säteily- ja ydinturvallisuuden kannalta merkityksellistä vikaa, puutetta tai poikkeamaa turvallisuustoiminnoissa, järjestelmissä, laitteissa, rakenteissa tai organisaation toiminnassa. Käyttötapahtumia ovat myös hätä- ja häiriötilanteet sekä säteilyturvallisuutta vaarantaneet tilanteet. Käyttötapahtumat sisältävät myös rakentamisen aikaiset tapahtumat. Huom. Käyttötapahtuma on laajempi käsite, mutta YVL-ohjeissa tarkoitetaan STUKin valvonta-alueen tapahtumia (säteily- ja ydinturvallisuus).

  • Käyttöönotto Käyttöönotolla tarkoitetaan toimia, joilla varmistetaan luvanhaltijan organisaation tarkoituksenmukaisuus ja laitoksen ja sen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden suunniteltu toiminta ja turvallinen käyttö.
  • Käyttöönottotarkastus Käyttöönottotarkastuksella tarkoitetaan sellaista turvallisuusluokkien 2 ja 3 betoni-, teräsbetoni- ja jännitettyjen betonirakenteiden tai teräs- ja liittorakenteiden sekä rakennusten käyttökuntoisuuden varmistavaa tarkastusta, joka tehdään ennen laitoksen ydinteknisen käytön aloittamista.
  • Käytännön kokeet

    Käytännön kokeilla tarkoitetaan pätevöinnissä pätevöintielimen valvomaa rikkomattoman tarkastuksen arviointia avoimilla ja sokkokokeilla siten, että tarkastusta sovelletaan sellaisiin koekappaleisiin, joissa on vikoja. Muuttujatutkimuksina tehdyt laboratoriokokeet, joita pätevöintielin ei valvo, eivät ole ohjeen YVL E.5 mukaisia käytännön kokeita.

  • Käytöstä poistaminen, käytöstäpoisto

    Käytöstäpoistamisella tarkoitetaan lopullisesti suljetun ydinlaitoksen purkamista niin, ettei laitosalueella tarvita erityisiä toimenpiteitä puretusta ydinlaitoksesta peräisin olevien radioaktiivisten aineiden vuoksi. (YEL 990/1987)

  • Käytöstäpoistojäte Käytöstäpoistojätteellä tarkoitetaan ydinlaitoksen purkamisesta kertyvää matala- ja keskiaktiivista jätettä.
  • Laadunhallinta

    Laadunhallinnalla tarkoitetaan laatuun liittyvää johtamista. Laadunhallintaan voi kuulua laatupolitiikan laatiminen ja laatutavoitteiden asettaminen sekä sellaisten prosessien laatiminen, joilla nämä laatutavoitteet saavutetaan laadun suunnittelun, laadunvarmistuksen, laadunohjauksen ja laadun parantamisen avulla. (SFS-EN ISO 9000)

  • Laadunhallintajärjestelmä

    Laadunhallintajärjestelmällä tarkoitetaan laatuun liittyvää hallintajärjestelmää, joka on osa organisaation johtamisjärjestelmää. (SFS-EN ISO 9000:2015)

  • Lainvastainen toiminta

    Lainvastaisella toiminnalla tarkoitetaan toimintaa tai toimenpidettä, jonka tarkoituksena on välitön tai välillinen ydinlaitoksen, ydinmateriaalin tai ydinjätteen ydin- tai säteilyturvallisuuden vaarantaminen. Tällaisena toimintana tai toimenpiteenä pidetään ydinlaitokseen, ydinmateriaaliin tai ydinjätteeseen tai ydinlaitoksella oleviin henkilöihin kohdistuvaa tahallista tai tuottamuksellista toimintaa, joka lainsäädännössä on säädetty rangaistavaksi. (STUK Y/3/2016)

  • Laitekokonaisuus

    Laitekokonaisuudella tarkoitetaan useista komponenteista koottua yhtenäistä ja toiminnallista kokonaisuutta.

  • Laitos

    Laitoksella tarkoitetaan ydinlaitosta tai muuta paikkaa, jossa käytetään ydinaineita. Laitoksella tarkoitetaan myös ydinlaitosta, jossa tullaan käyttämään ydinaineita, tai sellaista paikkaa, jonka vuotuinen materiaalivuo tulee olemaan enemmän kuin yhden efektiivisen kilogramman verran. (IAEA Safeguards Glossary, 2001 Edition, International Nuclear Verification Series No. 3)

  • Laitosalue

    Laitosalueella tarkoitetaan aluetta, joka koostuu laitoksen toimintaan liittyviä rakennuksia ympäröivästä kaksoisaidatusta alueesta, ja sen on sijaittava liikkumis- ja oleskelukieltoalueen sisäpuolella.

  • Laitosmuutos Laitosmuutoksella (laitosmuutoshankkeella, laitosmuutosprojektilla) tarkoitetaan käytössä olevan ydinlaitoksen turvallisuusluokiteltuja järjestelmiä koskevaa muutostyötä, joka edellyttää järjestelmien suunnitteluperustan ja turvallisuusvaatimusten uudelleenarviointia, suunnitteluperusteanalyysien uusimista ja mittavia laitehankintoja. Esimerkkejä laitosmuutoksista ovat reaktorin tehonkorotus tai suojausautomaation uudistus.
  • Laitososa Laitososalla tarkoitetaan ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta tärkeää mekaanista, sähköteknistä, automaatioteknistä tai rakennusteknistä järjestelmää, rakennetta ja laitetta (Systems, Structures and Components), joka kuuluu joko turvallisuusluokkaan 1, 2 tai 3 tai luokkaan EYT/STUK.
  • Laitospalokunta Laitospalokunta on ydinvoimalaitospaikan luvanhaltijan ylläpitämä palokunta. Sen tehtävänä on ydinvoimalaitoksella, laitosalueella ja sen välittömässä läheisyydessä tapahtuvien palojen sammuttaminen, operatiivisen palontorjuntavalmiuden ylläpito, palo- ja kemikaaliturvallisuuden valvonta ja laitoshenkilökunnan palontorjuntaa koskeva koulutus.
  • Laitteen elinkaari Laitteen elinkaarella tarkoitetaan laitteen eri vaiheita suunnittelusta tuotantoon, käyttöön, ylläpitoon ja käytöstä poistoon.
  • Liittorakenne Liittorakenteella tarkoitetaan betoni- ja teräsrakenteen muodostamaa rakennekokonaisuutta, jossa betonin ja teräskokoonpanon välisellä yhteistoiminnalla on merkittävä osa rakennekokonaisuuden kantavuuteen, tiiviyteen ja paloteknisiin ominaisuuksiin. Liittorakenne koostuu kantavista rakenneosista, joissa teräsrakenteen ja betonirakenteen välinen liukuma ja komponenttien irtoaminen pysyy rajallisena (EN 1994-1-1). Tyypillisiä liittorakenteita ovat liittopilarit, -seinät, -palkit, -laatat.
  • Loppusijoitusjärjestelmä

    Loppusijoitusjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat loppusijoituslaitos sekä loppusijoituspaikan kallioperä ja maanpintaympäristö.

  • Loppusijoituskapseli

    Loppusijoituskapselilla tarkoitetaan tiivistä, korroosiota ja mekaanista rasitusta kestävää säiliötä, johon käytetty ydinpolttoaine suljetaan.

  • Loppusijoituslaitos

    Loppusijoituslaitoksella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat jätepakkausten loppusijoitukseen tarkoitetut tilat (loppusijoitustila) sekä niihin liittyvät maanalaiset ja maanpäälliset aputilat (YEA 161/1988).

  • Loppusijoituspaikka

    Loppusijoituspaikalla tarkoitetaan loppusijoituslaitoksen sijaintipaikkaa ja, kun loppusijoitus on toteutettu, ydinenergia-asetuksen 85 §:n mukaisesti kiinteistörekisteriin merkittyä aluetta sekä sen alla olevaa maa- ja kallioperää. (STUK Y/4/2016)

  • Lopullinen soveltuvuusarvio Lopullisella soveltuvuusarviolla tarkoitetaan luvanhaltijan arviota, jolla se osoittaa (kelpuuttaa) laitteen olevan mitoitusarvojensa mukainen mm. tyyppihyväksyntöjen/testausten, laadunhallinnan menettelyjen ja käyttökokemustietojen avulla.
  • Lujuusanalyysi Lujuusanalyysillä tarkoitetaan jännitysten ja muodonmuutosten määrittämistä rakenteessa annetulla kuormituksella (tai muulla rasituksella) tai kuormitusten maksimiarvojen määrittämistä sallittujen jännitysten ja muodonmuutosten avulla, kun rakenteen muoto, koko ja materiaali tunnetaan; lisäksi analyysit sisältävät kuormitusten määritykset sekä jännitys-, väsymis-, haurasmurtuma- ja vuoto ennen murtumaa -tarkastelut.
  • Lujuusanalyysiraportti Lujuusanalyysiraportilla tarkoitetaan painelaitteen lujuusanalyysien dokumentaatiosta muodostuvaa, rakennesuunnitelman yhteydessä viranomaiskäsittelyyn toimitettavaa asiakirjakokonaisuutta.
  • Lujuustekniset analyysit Lujuusteknisillä analyyseillä tarkoitetaan dynaamisia analyysejä ja jännitysanalyysejä.
  • Luokitteleva lähestymistapa Luokittelevalla lähestymistavalla tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaisesti turvajärjestelyjen vaatimusten asettamisessa ja turvajärjestelyjen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon kulloinenkin uhka-arvio, ydinaineiden ominaisuudet sekä ydinaineisiin kohdistuvan lainvastaisen toiminnan mahdolliset seuraukset.
  • Luonnollinen vapautumiseste

    Luonnollisella vapautumisesteellä tarkoitetaan loppusijoitustiloja ympäröivää kallioperää ja siinä esiintyviä pohjavesiä.

  • Luvanhaltija

    Luvanhaltijalla tarkoitetaan ydinenergian käyttöön oikeuttavan luvan haltijaa. (YEL 990/1987)

  • Luvanhaltijan henkilöstö

    Luvanhaltijan henkilöstöllä tarkoitetaan ydinenergian käyttöön tarvittavaa henkilöstöä, joka on luvanhaltijan palveluksessa.

  • Luvanhaltijan omatarkastuslaitos Luvanhaltijan omatarkastuslaitoksella tarkoitetaan luvanhaltijan erillistä tarkastusyksikköä, jonka asema on järjestetty standardin ISO/IEC/EN 17020 tyypin B vaatimusten mukaisella tavalla ja joka toiminnallisesti täyttää STUKin erikseen asettamat vaatimukset, ja jonka STUK on hyväksynyt suorittamaan ydinlaitoksen painelaitteiden, teräs- ja betonirakenteiden ja mekaanisten laitteiden tarkastustehtäviä luvanhaltijan omana valvontana.
  • Lyhytikäinen jäte

    Lyhytikäisellä jätteellä tarkoitetaan ydinjätettä, jossa aktiivisuuspitoisuus 500 vuoden jälkeen alittaa arvon 100 MBq/kg kussakin loppusijoitetussa jätepakkauksessa ja keskimäärin arvon 10 MBq/kg yhteen loppusijoitustilaan sijoitetussa jätteessä. (STUK Y/4/2016)

  • Lähtöaine

    Lähtöaineella tarkoitetaan uraania, joka sisältää isotooppeja luonnossa esiintyvässä suhteessa tai jonka isotooppi 235:n suhteellista määrää on vähennetty, ja toriumia sekä mitä tahansa edellä tarkoitettua ainetta metallin, lejeeringin, kemiallisen yhdisteen tai tiivisteen muodossa (YEA 161/1988 3 §).

  • Maanjäristysluokiteltu järjestelmä, rakenne ja laite

    Maanjäristysluokiteltulla järjestelmällä, rakenteella ja laiteella tarkoitetaan, järjestelmää, rakennetta ja laitetta, joka on luokiteltu niille maanjäristystilanteita varten asetettavien kestävyysvaatimusten perusteella eri maanjäristysluokkiin.

  • Maaperän huippukiihtyvyys (PGA) Maaperän huippukiihtyvyydellä tarkoitetaan maanjäristyksestä johtuvan maanpinnan liikkeen suurinta kiihtyvyyttä.
  • Maavastespektri Maavastespetrillä tarkoitetaan maanjäristyksen aiheuttaman maanpinnan värähtelyn esitystapaa, joka kuvaa laitospaikan kallioperään tuetuiksi ajatelluissa yhden vapausasteen värähtelijöissä syntyviä voimakkaimpia värähtelyjä eri ominaistaajuuksilla ja tietyllä suhteellisella vaimennuskertoimella.
  • Malmi

    Ydinenergialain 2 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettua uraania tai toriumia sisältävää malmia on kivennäinen, jossa
    1) uraanin keskimääräinen pitoisuus on suurempi kuin 1 kg tonnissa; tai
    2) toriumin keskimääräinen pitoisuus on suurempi kuin 30 kg tonnissa, jollei kyse ole monatsiitista, tai suurempi kuin 100 kg tonnissa, jos kyse on monatsiitista.
    (YEA 161/1988 2 § ja 3 §:n 2 mom. 3 kohta)

  • Matala-aktiivinen jäte

    Matala-aktiivisella jätteellä tarkoitetaan ydinjätettä, jonka aktiivisuus on niin pieni, että sitä voidaan käsitellä ilman erityisiä säteilysuojausjärjestelyjä. Jätteen aktiivisuuspitoisuus on yleensä enintään 1 MBq/kg. (STUK Y/4/2018)

  • Matalaenerginen laite

    Matalaenergisellä laitteella tarkoitetaan turvallisuusluokassa 2 laitetta, jonka suunnittelupaine on korkeintaan 20 bar(g) ja suunnittelulämpötila korkeintaan 120 °C ja johon voidaan teknisin perusteluin soveltaa vastaavan turvallisuusluokan 3 laitteen suunnittelu-, mitoitus- ja laadunvalvontavaatimuksia aiheuttamatta riskiä laitteen käyttökuntoisuuden menettämiselle.

  • Materiaalin valmistaja Materiaalin valmistajalla tarkoitetaan yksilöä tai organisaatiota, joka tuottaa laitteen tai rakenteen valmistukseen käytettävää materiaalia sen perustuotemuodossa.
  • Materiaalitasealue Materiaalitasealueella tarkoitetaan komission asetuksen N:o 302/2005 mukaista aluetta, jolle asetuksessa vaadittujen tietojen toimittamisen jälkeen Euroopan komissio on antanut materiaalitasealuekoodin.
  • Mekaaninen kuormitus Mekaanisella kuormituksella tarkoitetaan painetta, ulkoisia voimia ja momentteja, jotka ovat tasapainossa rakenteessa syntyvien sisäisten jännitysten kanssa.
  • Mekaaninen laite

    Mekaanisilla laitteilla tarkoitetaan mm. reaktoripainesäiliön sisäosia, säätösauvakoneistoja, pumppuja, moottoreita, suodattimia, venttiileiden toimilaitteita, nostureita, nostoapuvälineitä, polttoaineen käsittelylaitteita, loppusijoituskapseleita, puhaltimia ja ilmastointikanavia.

  • Minimikatkosjoukko Minimikatkosjoukolla tarkoitetaan tason 1 PRA:ssa pienintä alkutapahtuman ja vika- tai virhetoimintojen yhdistelmää, joka riittää johtamaan sydänvaurioon.
  • Mitoitusarvo Mitoitusarvolla tarkoitetaan laitevalmistajan laitteen tai automaatiojärjestelmäalustan suunnittelun perustana käyttämää lähtökohtaa, esimerkiksi katkaisijan nimellisvirta tai ohjelmoitavan logiikan suoritusjakson kesto. Valmistaja ilmoittaa mitoitusarvot tavallisimmin laitteen esitteessä tai spesifikaatiossa.
  • Mitoituslaskelma Mitoituslaskelmilla (lujuuslaskelmilla) tarkoitetaan rakenteen päämittojen määrittämistä annettujen mekaanisten kuormitusten, sallittujen jännitysten ja muodonmuutoksien avulla; mitoituslaskelmilla rakenne myös suunnitellaan tarkoituksenmukaiseksi ja vaatimukset täyttäväksi.
  • Moduulirakenne Moduulirakenteella tarkoitetaan useasta rakenneosasta ja laiteosista tehtyä kokoonpanoa. Rakenteen osia voivat olla esim. teräksiset rakenneosat, putkistot ja putkistotuet, venttiilit, kaapelihyllyt, terästasot ja betoniraudoitteet. Moduulirakenteen kantavana rakenteena toimivat yleensä työmaalle valmisosina toimitettu teräskokoonpanot tai näiden teräskokoonpanojen ja betonin muodostama liittorakenne.
  • Moninkertaisuus Moninkertaisuudella tarkoitetaan vaihtoehtoisten (keskenään identtisten tai erilaisten) rakenteiden, järjestelmien tai järjestelmien osien käyttöä siten, että mikä tahansa niistä pystyy suorittamaan vaaditun tehtävän riippumatta siitä, missä toimintatilassa mikä tahansa toinen niistä on tai minkä tahansa toisen niistä vikaantuessa.
  • Muotonäyttämä

    Muotonäyttämällä tarkoitetaan rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä saatua näyttämää tarkastuskohteen geometrisestä tai metallurgisesta rakenteesta.

  • Murtorajatilamitoitus Murtorajatilamitoituksella tarkoitetaan mitoitusta rajatilassa, jossa rakenteen katsotaan osittain tai kokonaan menettävän kantokykynsä.
  • Murtuman ennalta estäminen

    Murtuman ennalta estämisen periaatteella (BP, Break Preclusion) tarkoitetaan kehittyneiden teknisten ja organisatoristen menettelyiden käyttämistä putkistojen suunnitteluun, materiaaleihin, valmistukseen, lujuusanalyyseihin, käyttöön ja kunnonvalvontaan varmuuden lisäämiseksi siihen, että LBB-periaate toteutuu ja putkiston täydellisen murtuman seurauksiin varautumista voidaan ydinvoimalaitoksen suunnittelussa sillä perusteella vähentää.

  • Murtumatuki Murtumatuella tarkoitetaan korkeaenergisen putken katkeamisen varalta rakennettua teräsrakennetta, joka estää katkosta johtuvat iskut turvallisuuden kannalta tärkeisiin laitteisiin ja rakenteisiin sekä rajoittaa äkillisestä vuotovirtauksesta syntyvää hydrodynaamista kuormitusta saman järjestelmän sisärakenteisiin.
  • Muutostyö Muutostyöllä tarkoitetaan järjestelmän, rakenteen tai laitteen muuttamista siten, että se ei enää vastaa aikaisempia suunnitelmia.
  • Muutostyö (varavoimalaite) Muutostyöllä tarkoitetaan varavoimalähteen muuttamista siten, että se ei enää vastaa aikaisempia suunnitelmia. Muutostyöksi katsotaan myös käyttökuntoisuuden kannalta merkittävän varaosan hankinta, jos varaosan rakenne tai materiaali vaihtuu.
  • Muuttujatutkimus

    Muuttujatutkimuksilla tarkoitetaan pätevöinnissä kokeellisia laboratoriotutkimuksia eri olennaisten muuttujien yksittäisvaikutusten selvittämiseksi. Testauslaitos tekee niitä teknisen perustelun tueksi ilman pätevöintielimen valvontaa.

  • Myötävaikuttavat tekijät

    Myötävaikuttavilla tekijöillä tarkoitetaan tapahtumia tai olosuhteita, jotka yhdessä muiden syiden kanssa lisäävät tapahtuman todennäköisyyttä, mutta jotka yksinään eivät aiheuta tapahtumaa.

  • Määräaikaistarkastusten käyttöjakson tarkastussuunnitelma

    Määräaikaistarkastusten käyttöjakson tarkastussuunnitelmalla tarkoitetaan sellaista tarkastussuunnitelmaa, jossa esitetään käyttöjakson aikana tehtävät tarkastukset. Tarkastukset tehdään polttoaineenvaihto- tai huoltoseisokeissa, jotka määrittävät käyttöjakson pituuden.

  • Määräaikaistarkastusten käytönaikaisella tarkastusvälin tarkastusohjelma

    Määräaikaistarkastusten käytönaikaisella tarkastusvälin tarkastusohjelmalla tarkoitetaan laajuudeltaan yhden tarkastusvälin, esimerkiksi kymmenen vuoden välin, tarkastusohjelmaa. Kunkin tarkastusvälin ohjelmassa esitetään kyseisellä tarkastusvälillä tehtäviksi valitut tarkastukset sekä edellisen tarkastusvälin jälkeen muutetut tarkastusohjeet ja muut asiakirjat.

  • Määräaikaistarkastusten periaatesuunnitelma

    Määräaikaistarkastusten periaatesuunnitelmalla tarkoitetaan ydinenergia-asetuksen (161/1988) 35 §:n edellyttämää määräaikaistarkastusten periaatesuunnitelmaa. Se tarkoittaa sellaista asiakirjaa, joka kuvaa rikkomattomilla tarkastusmenetelmillä tehtävät määräaikaistarkastukset ydinlaitoksen elinkaaren kaikissa vaiheissa aina suunnittelusta käytöstäpoistoon asti. Määräaikaistarkastusten periaatesuunnitelma sisältää alustavan kuvauksen tarkastuskohteiden riskitietoisista kohdentamisprosesseista, tarkastusvälien valintaperiaatteista, tarkastusjärjestelmistä ja niiden pätevöinneistä sekä tarkastustulosten ja vikanäyttämien raportointi- ja arviointimenettelyistä.

  • Määräaikaistarkastusten perustarkastussuunnitelma

    Määräaikaistarkastusten perustarkastussuunnitelmalla tarkoitetaan tarkastussuunnitelmaa, jossa esitettyjen tarkastusten tarkoituksena on antaa perustietoja vertailupohjaksi käytönaikaisille tarkastuksille sekä saada valmistuksen ja asennuksen laadunvarmistusta täydentäviä tietoja määräaikaistarkastuslaajuuteen kuuluvien tarkastuskohteiden alkuperäiskunnosta.

  • Määräaikaistarkastusten pätevöinnin hyväksymis- ja hylkäämisperuste

    Määräaikaistarkastusten pätevöinnin hyväksymis- ja hylkäämisperusteilla tarkoitetaan sellaisia pätevöinnin arviointiperusteita, jotka koskevat koekappaleesta havaittujen vikojen lukumäärää, vikakoon- ja paikanmäärityksen tarkkuutta ja muita sellaisia tekijöitä, jotka raportoidaan tarkastusten pätevöinnissä ja jotka määräävät tarkastusjärjestelmän hyväksyttävyyden.

  • Määräaikaistarkastusten pätevöinnin lähestymistapa

    Määräaikaistarkastusten pätevöinnin lähestymistavalla tarkoitetaan pätevöintitoimenpiteiden yhdistelmää, joka tarvitaan vaaditun pätevöintitason saavuttamiseksi. Lähestymistavan määrittelyssä otetaan huomioon tarkastuksen vaikeus- ja uutuusaste ja vaadittu pätevöintitaso.

  • Määräaikaistarkastusten pätevöinnin lähtötiedot

    Määräaikaistarkastusten pätevöinnin lähtötiedoilla tarkoitetaan niitä tietoja, kuten tarkastuskohdetta ja tarkastuksen tavoitteita kuvaavia olennaisia muuttujia, joiden on oltava käytettävissä ennen tarkastusten pätevöinnin aloitusta.

  • Määräaikaistarkastusten pätevöintiaineisto

    Määräaikaistarkastusten pätevöintiaineistolla tarkoitetaan kokoelmaa kaikista merkityksellisistä tiedoista tarkastusten pätevöinnin määrittelystä ja toteutuksesta. Pätevöintiaineisto sisältää tiedot vioista, tarkastuskohteista ja -olosuhteista sekä tarkastusohjeet. Se sisältää myös pätevöintiohjeen ja teknisen perustelun sekä pätevöinnin tulokset.

  • Määräaikaistarkastusten yhteenveto-ohjelma

    Määräaikaistarkastusten yhteenveto-ohjelmalla tarkoitetaan ydinenergia-asetuksen (161/1988) 36 §:n edellyttämää yhteenveto-ohjelmaa.

  • Normaali käyttötilanne

    Normaaleilla käyttötilanteilla tarkoitetaan ydinlaitoksen suunnitellun mukaista käyttöä ohjeiden mukaisesti. Normaaleja käyttötilanteita ovat myös testaukset, laitoksen ylös- ja alasajo, huolto ja ydinpolttoaineen vaihto. (STUK Y/1/2018)
    YVL-ohjeissa käytetään myös termiä normaali käyttö, joka tarkoittaa samaa kuin normaali käyttötilanne.

  • Normaalit omakäyttösähköjärjestelmät Normaaleilla omakäyttösähköjärjestelmillä tarkoitetaan omakäyttösähköjärjestelmiä, joiden toimintaa ei ole varmennettu turvallisuusluokiteltujen laitosalueen sisällä olevien varatehon syöttöjärjestelmien avulla.
  • Nostoapuväline Nostoapuvälineellä tarkoitetaan nostossa tai siirrossa apuna käytettävää laitetta tai rakennetta.
  • Nostoelin Nostoelimellä tarkoitetaan nostolaiteyksikön osaa, johon siirrettävä taakka kiinnitetään suoraan tai nostoapuvälineen välityksellä.
  • Nostolaiteyksikkö Nostolaiteyksiköllä tarkoitetaan nosto- ja siirtolaitteita mukaan lukien niiden mekaaniseen rakenteeseen ja kulkurataan kuuluvat osat, niiden toimintaan liittyvät automaatio- ja sähköjärjestelmät sekä muut kiinteästi kuuluvat apujärjestelmät (hydrauliset, pneumaattiset yms.).
  • Näyttämä

    Näyttämillä tarkoitetaan määräaikaistarkastuksissa vikanäyttämiä ja muotonäyttämiä.

  • Odotettavissa oleva käyttöhäiriö

    Odotettavissa olevalla käyttöhäiriöllä tarkoitetaan sellaista poikkeamaa normaaleista käyttötilanteista, jonka voidaan odottaa esiintyvän yhden tai useamman kerran sadan käyttövuoden aikana. (YEA 161/1988)

  • Odotettavissa olevat kehityskulut

    Odotettavissa olevilla kehityskuluilla tarkoitetaan kehityskulkuja, joissa loppusijoitusjärjestelmä toimii suunnitellusti tai joissa yhden tai useamman pitkäaikaisturvallisuuden turvallisuustoiminnon oletetaan heikkenevän. (STUK Y/4/2016)

  • Ohjelmistopohjainen Ohjelmistopohjaisella tarkoitetaan toimintoa, joka on toteutettu ajamalla suorittimella ohjelmakoodia. Termiä ei pidä sotkea käsitteeseen ohjelmoitava. Ohjelmistopohjainen lämpötilamittalähetin ei esimerkiksi ole mitenkään valmistuksen jälkeen ”ohjelmoitavissa”, mutta sen toiminta on silti ohjelmistopohjaista.
  • Olemassa oleva ohjelmisto Ohjelmisto, joka on valmistettu ennen vireillä olevan hankkeen elinkaarta, kuten esimerkiksi sarjavalmisteisen painelähettimen ohjelmisto tai ohjelmoitavan logiikan perusjärjestelmän ohjelmisto.
  • Olennaiset muuttujat

    Olennaisilla muuttujilla tarkoitetaan pätevöinnissä niitä vaikuttavia muuttujia, joiden arvojen muutokset voivat todella vaikuttaa määrättyyn tarkastukseen siten, ettei sille määritettyjä tavoitteita voida enää saavuttaa. Niihin kuuluu lähtötietojen, tarkastusohjeen ja tarkastuslaitteistojen muuttujia.

  • Oletettu onnettomuus

    Oletetulla onnettomuudella tarkoitetaan sellaista poikkeamaa normaaleista käyttötilanteista, jonka voidaan olettaa esiintyvän harvemmin kuin kerran sadassa käyttövuodessa, pois lukien oletetun onnettomuuden laajennukset, ja josta ydinlaitoksen edellytetään selviytyvän ilman vakavia polttoainevaurioita, vaikka yksittäisiä turvallisuuden kannalta tärkeiden järjestelmien laitteita olisi käyttökunnottomina huoltotöiden tai vikojen johdosta; oletetut onnettomuudet jaetaan niiden alkutapahtumataajuuden perusteella kahteen luokkaan: a) luokan 1 oletetut onnettomuudet, joiden voidaan olettaa esiintyvän harvemmin kuin kerran sadassa käyttövuodessa, mutta vähintään kerran tuhannessa käyttövuodessa; b) luokan 2 oletetut onnettomuudet, joiden voidaan olettaa esiintyvän harvemmin kuin kerran tuhannessa käyttövuodessa. (YEA 161/1988)

  • Oletetun onnettomuuden laajennus

    Oletetun onnettomuuden laajennuksella tarkoitetaan:
    a) onnettomuutta, jossa odotettavissa olevaan käyttöhäiriöön tai luokan 1 oletettuun onnettomuuteen liittyy turvallisuustoiminnon toteuttamiseen tarvittavassa järjestelmässä esiintyvä yhteisvika;
    b) onnettomuutta, jonka aiheuttaa todennäköisyysperusteisen riskianalyysin perusteella merkittäväksi tunnistettu vikayhdistelmä; tai
    c) onnettomuutta, jonka aiheuttaa harvinainen ulkoinen tapahtuma, ja josta laitoksen edellytetään selviytyvän ilman vakavia polttoainevaurioita.
    (YEA 161/1988)

  • Omakäyttösähköjärjestelmät Omakäyttösähköjärjestelmällä tarkoitetaan Järjestelmiä, joiden tehtävänä on syöttää tarvittava sähköteho laitosyksikön käyttölaitteille ja automaatiojärjestelmille
  • Omavaraisuusehto

    72 tunnin omavaraisuusehdolla tarkoitetaan, että järjestelmän, johon ehtoa sovelletaan, pitää pystyä suorittamaan tehtävänsä vähintään 72 tunnin ajan siten, että ensimmäisen 24 tunnin aikana ei tarvita minkäänlaisia materiaalitäydennyksiä (esim. järjestelmän vesi- tai polttoainesäiliön täyttöä) ja että seuraavan 48 tunnin aikana laitosalueella on valmiudet ja materiaalivarannot järjestelmää varten tarvittavien materiaalitäydennysten järjestämiseksi.

  • Onnettomuuksien mallintamismenetelmä Onnettomuuksien mallintamismenetelmillä palontorjunnan riskitietoisessa suunnittelussa ja arvioimisessa kerätään tarkastelukohteittain yhteen paloturvallisuusanalyysien tuloksia ja varmistetaan ydinlaitoksen syvyyspuolustuksen riittävyys. Menetelmillä arvioidaan palontorjunnassa tapahtuvien mahdollisten heikennysten merkitystä laitoksen paloturvallisuuteen. • Syy-seurauskaaviolla voidaan hakea valittujen kriittisten palotapahtumien mahdollisia seurauksia. • Vikapuu- ja tapahtumapuumenetelmiä soveltaen voidaan määritellä kriittisiä tapahtumia ja tapahtumaketjuja sekä arvioida niiden merkitystä laitoksen syvyyspuolustuksen riittävyyteen ja laitoksen sydänvaurioriskiin (CDF). • Vika- ja vaikutusanalyysien sekä seurausanalyysien avulla (palo- ja räjähdysanalyysit, leviämistarkastelut) arvioidaan laitoksen rakennusten rakenteellisten ja toiminnallisten layout-ratkaisujen sekä muiden palontorjuntaratkaisujen riittävyyttä.
  • Onnettomuus

    Onnettomuudella tarkoitetaan oletettuja onnettomuuksia, oletettujen onnettomuuksien laajennuksia ja vakavia onnettomuuksia. (YEA 161/1988)

  • Operatiivinen palontorjunta Operatiivinen palontorjunta käsittää mm. laitospalokunnan, muun laitoshenkilöstön sekä lähialueiden palokuntien avulla tapahtuvan palontorjunnan. Operatiiviseen palontorjuntaan kuuluu laitospalokunnan palokalusto ja laitoksella oleva palokalusto, kuten käsisammuttimet ja palopostit. Sammutussuunnitelmat, pelastussukellusohjeet, palontorjuntakoulutus ja palontorjunnan ohjeet sekä paloharjoitukset ovat osa operatiivista palontorjuntaa.
  • Optimointiperiaate Optimointiperiaatteella tarkoitetaan, että toiminta on siten järjestetty, että siitä aiheutuva terveydelle haitallinen säteilyaltistus pidetään niin alhaisena kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista.
  • Organisaation osaaminen Organisaation osaamisella tarkoitetaan organisaation suorituskykyä ja siihen liittyviä tekijöitä (esim. rakenteet, resurssit, prosessit, verkostot).
  • Osaaminen Osaamisella tarkoitetaan tietoja ja taitoja, soveltuvuutta tehtävään, asennetta ja ymmärrystä oman työn ja työtehtävän turvallisuusmerkityksestä sekä kykyä soveltaa näitä määriteltyyn tehtävään, jolla on turvallisuusmerkitystä.
  • Osaamisen hallinta Osaamisen hallinnalla tarkoitetaan tiedon ja osaamisen hankintaa, kehittämistä ja ylläpitoa varmistavaa toimintaa sekä tämän toiminnan järjestelmällistä arviointia ja kehittämistä sekä hyödyntämistä organisaation johtamisessa.
  • Osaamisen kehittäminen

    Osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan suunnitelmallista, tavoitteellista ja johdettua toimintaa, jolla arvioidaan, ylläpidetään ja kehitetään yksilön ja organisaation osaamista.

  • Pahimman tapauksen vika

    Pahimman tapauksen vioilla tarkoitetaan pätevöinnissä sellaisia vikoja ja tarkastuskohteen muotoja tai muita olennaisia muuttujia, jotka todennäköisesti edustavat suurimpia haasteita vikojen havaitsemiselle ja tarkalle koonmääritykselle kussakin lähtötietojen määrittämässä pätevöintitilanteessa käytettäessä määrättyä tarkastusjärjestelmää.

  • Paineenalainen lisälaite Paineenalaisilla lisälaitteilla tarkoitetaan toiminnallisia laitteita, joissa on painekuori, kuten venttiilit, painesäätimet, mittauskammiot, painemittarit, vesilasit, suodattimet ja liikuntaliitokset.
  • Paineenhallinta Paineenhallinnalla tarkoitetaan paineen säätöä sekä paineen nousun rajoittamista (ylipainesuojaus) ja paineen alentamista.
  • Paineenhallinta-analyysi Paineenhallinta-analyysillä tarkoitetaan analyysiä, jonka avulla osoitetaan, että paineenhallintajärjestelmät täyttävät niille asetetut suunnitteluvaatimukset.
  • Painelaite Painelaitteella tarkoitetaan säiliötä, putkistoa ja muuta teknistä kokonaisuutta, jossa on tai johon voi kehittyä ylipainetta, samoin kuin painelaitteen suojaamiseksi tarkoitettuja teknisiä kokonaisuuksia; painelaitteiden osiksi luetaan myös paineenalaisiin osiin kiinnitetyt osat kuten laipat, yhteet, liittimet, kannattimet, nostokorvakkeet jne.
  • Painelaitekirja

    Painelaitekirjalla tarkoitetaan painelaitelain (1144/2016) 69 §:n mukaista asiakirjaa, johon on koottu painelaitetta koskevat pöytäkirjat ja muu keskeinen aineisto.

  • Painelaitteen rakennesuunnitelma Painelaitteen rakennesuunnitelmalla tarkoitetaan ennen painelaitteen valmistuksen aloittamista viranomaiskäsittelyyn toimitettavaa asiakirjakokonaisuutta, joka dokumentoi painelaitteen suunnitellun rakenteen laskelmineen, valmistussuunnitelmat, tarkastus- ja testaussuunnitelmat, liittyvien muiden laitteiden soveltuvuuden sekä yhteenvedon luvanhaltijan hyväksymisperusteista.
  • Painemitoitus Painemitoituksella tarkoitetaan paineen aiheuttamassa kuormituksessa tarvittavien painelaitteen ainevahvuuksien määrittämistä sovellettavan standardin esittämillä laskentakaavoilla.
  • Painesäiliö Painesäiliöllä tarkoitetaan paineenalaista sisältöä varten suunniteltua ja valmistettua kuorta, mukaan lukien kiinteät liitoskappaleet aina siihen liitoskohtaan asti, jolla se liitetään muihin laitteisiin. Säiliössä voi olla yksi tai useampia kammioita.
  • Painesäiliön jännitysanalyysi Painesäiliön jännitysanalyysillä tarkoitetaan painesäiliön suunnittelustandardin mukaista jännitysanalyysiä.
  • Pakattu jäte Pakatulla jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka on käsitelty ja pakattu jätepakkaukseen varastointia ja/tai loppusijoitusta varten.
  • Pakkaus

    Pakkauksella tarkoitetaan niiden osien kokonaisuutta, jotka ovat tarpeelliset radioaktiivisen sisällön sulkemiseksi täydellisesti sisäänsä. Pakkaukseen voi kuulua yksi tai useampi astia, imukykyistä ainetta, laitteet turvaetäisyyden ylläpitämiseksi, säteilysuojus, täyttö- ja tyhjennyslaitteet, jäähdytys-, iskunvaimennus-, käsittely- ja kiinnityslaitteita jne.

  • Palo (tulipalo) Palo (tulipalo) on kemiallinen ilmiö, joka tuottaa lämpöä, savua tai molempia. Palolle ominaista on sen kontrolloimaton kehitys ja leviäminen.
  • Palo-osasto Palo-osastolla tarkoitetaan rakennuksen osaa, josta palon leviäminen on määrätyn ajan estetty osastoivien, paloa kestävien rakennusosien avulla.
  • Palokuorma Palokuorma on tilassa (palo-osastossa) olevista materiaaleista vapautuva kokonaislämpöenergia, kun tilassa oleva palamiskelpoinen materiaali palaa täydellisesti. Palokuormantiheys on huonetilassa olevan palokuorman kokonaislämpöenergia lattiapinta-alaa kohden.
  • Palontorjunnan syvyyspuolustusperiaatteen tavoite Palontorjunnan syvyyspuolustusperiaatteen tavoite on estää palon syttyminen, havaita ja sammuttaa palo nopeasti, estää palon kehittyminen ja leviäminen sekä rajoittaa palon vaikutukset siten, että turvallisuustoiminnot voidaan toteuttaa luotettavasti palon vaikutuksista huolimatta.
  • Palotorjuntajärjestelmä Palontorjuntajärjestelmillä tarkoitetaan paloilmoitinjärjestelmiä, sammutusvesipumppaamoja, sammutusvesiverkostoa ja sammutusjärjestelmiä ja savunpoistojärjestelmiä sekä turvavalaistusta.
  • Paloturvallisuusanalyysi • Rakenteellinen paloturvallisuusanalyysi (FHA) tehdään palontorjunnan syvyyspuolustusperiaatteen riittävän toteutumisen varmistamiseksi validoiduilla deterministisillä menetelmillä. • Toiminnallinen paloturvallisuusanalyysi (FFHA, FHFA) tehdään palontorjunnan syvyyspuolustusperiaatteen riittävän toteutumisen varmistamiseksi laitoksen turvallisuustoimintojen toteutumisen toiminnallisista layout-ratkaisuista. • Virtausdynaamisilla analyyseilla (CFD) simuloidaan paloissa tapahtuvia kaasuvirtauksia, palon kehittymistä ja lämmönsiirtoa. • Elementtimenetelmällä (FEM) simuloidaan paloissa tapahtuvaa lämmön johtumista kiinteässä aineessa sekä rakennevasteiden kehittymistä lämpötilan seurauksena.
  • Parhaan arvion menetelmä Parhaan arvion menetelmällä tarkoitetaan sellaista turvallisuusanalyysin tekotapaa, jossa tarkasteltavan ilmiön fysikaalinen mallinnus on mahdollisimman realistinen ja laskennan alkuoletukset valitaan realistisesti.
  • Parhaat käyttökelpoiset tekniikat Parhailla käyttökelpoisilla tekniikoilla (Best Available Techniques, BAT) tarkoitetaan tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä.
  • Passiivinen palotorjunta

    Passiivinen palontorjunta tarkoittaa laitoksen rakenteellista palontorjuntaa, kuten palo-osastointia yhdessä laitoksen toiminnallisen suunnittelun ja tilasuunnittelun kanssa (layout), jonka tehtävänä on varmistaa mahdollisimman pitkälle ydinlaitoksen turvallisuus palotilanteissa ilman aktiivisia sammutustoimenpiteitä.

  • Passiivinen vikaantuminen Passiivisella vikaantumisella tarkoitetaan vikaantumistapaa, jota voidaan käsitellä suorituskyvyn puutteena (esimerkiksi laitteen tai toimintakyvyn kokonainen tai osittainen puuttuminen).
  • Perusjärjestelmän ohjelmisto Perusjärjestelmän ohjelmistolla tarkoitetaan laitteen ohjelmistoa, jota ei muuteta käyttökohteen mukaan, esimerkiksi reaaliaikakäyttöjärjestelmä, verkkokommunikointirutiinit tai funktiokirjastot. Käyttäjällä ei usein ole pääsyä perusjärjestelmän ohjelmistoon.
  • Peruskolli

    Peruskollilla tarkoitetaan kollia, joka saa sisältää rajoitettuja määriä radioaktiivisia aineita, kojeita tai valmisteita. Nämä rajoitetut määrät on määritelty vaarallisten aineiden kuljetussäännöstössä, esim. tiekuljetuksessa asetuksen 369/2011 liitteen A taulukossa 2.2.7.2.4.1.2.

  • Perussyyt

    Perussyyt tarkoittavat niitä tekijöitä, jotka selittävät välittömien syiden esiintymisen. Nämä osoittavat sopivat korjaavat toimenpiteet, jotta vältytään vastaavilta tapahtumilta. Perussyyt ovat niitä toimintaan liittyviä syitä, jotka voidaan kohtuudella tunnistaa ja korjata. Jotta syytä voidaan pitää perussyynä, sen on toteutettava jokin seuraavista kolmesta ehdosta: ongelma voidaan toistaa, ongelmaa ei olisi esiintynyt, jos tätä syytä ei olisi ollut tai ongelmaa ei esiinny tämän syyn vuoksi, jos se korjataan.

  • Perustason konfiguraatio

    Perustason konfiguraatio: tuotteen tiettynä ajankohtana muodollisesti vahvistettu konfiguraatio, joka toimii jatkotoimenpiteiden viitekohtana. (ISO 10007)

  • Perusteluyhteenveto Perusteluyhteenveto on asiakirja, jossa esitetään, miten rakenne täyttää sille asetetut vaatimukset ja miten luvanhaltija on todennut vaatimustenmukaisuuden. Perusteluyhteenvedossa esitetään myös hyväksyttyihin asiakirjoihin tehdyt muutokset, valmistuksessa tapahtuneet poikkeamat ja niiden vaikutus rakenteen soveltuvuuteen ja hyväksyttävyyteen.
  • Pienputkisto

    Pienputkistolla tarkoitetaan putkistoa, jonka DN ≤ 50.

  • Pientehokoe Pientehokokeilla tarkoitetaan reaktorin latauksen jälkeen matalalla teholla tehtäviä kokeita, joiden tavoitteena on varmistaa, että reaktorisydän käyttäytyy ennakoidusti, laitos ja sen järjestelmät, etenkin reaktiivisuuden säätöjärjestelmät, käyttäytyvät suunnitellusti ja siirtyminen korkeammille tehotasoille on turvallista. Kokeiden aikana reaktorin tehotaso on alin mahdollinen, jolla pystytään luotettavasti mittamaan tarvittavat parametrit.
  • Pitkäaikaisturvallisuuden turvallisuustoiminnot

    Pitkäaikaisturvallisuuden turvallisuustoiminnoilla tarkoitetaan teknisten ja luonnollisten vapautumisesteiden ominaisuuksien tai prosessien aikaansaamia toimintoja, joiden tarkoituksena on eristää ydinjäte kallioperästä sekä elinympäristöstä tai rajoittaa radionuklidien kulkeutumista. (STUK Y/4/2016)

  • Pitkäaikaisturvallisuus

    Pitkäaikaisturvallisuudella tarkoitetaan loppusijoituksen turvallisuutta loppusijoituslaitoksen sulkemisen jälkeen ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvan säteilyaltistuksen kannalta. (STUK Y/4/2018)

  • Pitkäaikaisturvallisuutta heikentävä harvinainen tapahtuma

    Pitkäaikaisturvallisuutta heikentävällä harvinaisella tapahtumalla tarkoitetaan sellaista mahdollisena pidettävää, vapautumisesteiden toimintakykyä merkittävästi heikentävää tapahtumaa, jonka todennäköisyys on erittäin pieni mutta joka esiintyessään voi vaarantaa pitkäaikaisturvallisuuden. Tällainen harvinainen tapahtuma voi aiheutua geologisten tai ilmastollisten ilmiöiden tai ihmisen toiminnan seurauksena. (STUK Y/4/2016)

  • Pitkäikäinen jäte

    Pitkäikäisellä jätteellä tarkoitetaan ydinjätettä, jossa aktiivisuuspitoisuus 500 vuoden jälkeen ylittää arvon 100 MBq/kg loppusijoitetussa jätepakkauksessa tai keskimäärin arvon 10 MBq/kg yhteen loppusijoitustilaan sijoitetussa jätteessä. (STUK Y/4/2016)

  • Polttoainevaurio Polttoainevauriolla tarkoitetaan tilannetta, jossa polttoainesauva menettää tiiviytensä.
  • Polttoaineyksikkö

    Polttoaineyksiköllä tarkoitetaan ohjeessa YVL D.1 polttoainenippua, polttoainesauvaa tai näitä vastaavaa ydinaine-erää ja yksiköllä mitä tahansa ydinaine-erää.

  • Primäärinen jännitys Primäärisellä jännityksellä tarkoitetaan painelaitteen rakenteeseen syntyvää jännitystä, joka pitää rakennetta tasapainossa siihen kohdistuvien ulkoisten mekaanisten kuormitusten kanssa.
  • Primäärinen suojarakennus Primäärinen suojarakennus on reaktoria ja sen jäähdytyspiiriä ympäröivä paineen kestävä ja tiivis rakennus, jonka tehtävänä on suojata reaktoria ja jäähdytyspiiriä ulkoisilta tapahtumilta ja estää radioaktiivisten aineiden päästö ympäristöön onnettomuustilanteissa. Kun ohjeessa YVL B.6 käytetään sanaa suojarakennus, tarkoitetaan sillä primääristä suojarakennusta. Primääristä suojarakennusta voi ympäröidä sekundäärinen suojarakennus. Sekundäärisen suojarakennuksen tarkoituksena on mahdollistaa primäärisestä suojarakennuksesta vuotavien radioaktiivisten aineiden kerääminen ja käsittely. Tätä tarkoitusta varten primäärisen ja sekundäärisen suojarakennuksen väliin jäävässä välitilassa ylläpidetään alipainetta. Sekundäärinen suojarakennus voi osaltaan toimia myös suojana ulkoisia tapahtumia vastaan.
  • Projekti

    Projektilla tarkoitetaan ainutkertaista prosessia, joka koostuu koordinoiduista ja ohjatuista toiminnoista, joille on määrätty alkamis- ja päättymisajankohta, ja jolla pyritään saavuttamaan tiettyjen vaatimusten, kuten aika-, kustannus- ja resurssirajoitusten, mukainen tavoite. (SFS-EN ISO 9000:2015). Projekti voi olla esimerkiksi uuden ydinlaitoksen rakentamisprojekti tai laajan muutostyön toteuttamiseksi perustettu laitosmuutosprojekti.

  • Prosessi Prosessilla tarkoitetaan sarjaa toisiinsa liittyviä tai vuorovaikutteisia toimintoja, jotka muuttavat syötteet tuotoksiksi
  • Puhallusventtiili Puhallusventtiilillä tarkoitetaan venttiilityyppiä, jota käytetään säätämään tai rajoittamaan järjestelmän tai painesäiliön painetta häiriötilanteissa.
  • Pumppu

    Pumpulla tarkoitetaan mekaanista laitetta (virtauskonetta), joka siirtää nestettä ja tuottaa nesteelle nostokorkeutta. Ohjeessa YVL E.9 pumppuun luetaan kuuluvaksi pumpun apulaitteet sekä muut pumpun rakenteeseen ja toimintaan olennaisesti kuuluvat osat lukuun ottamatta sähkö- ja automaatiolaitteita kuten pumppua käyttävää sähkömoottoria.

  • Pumpun NPSH-arvo Pumpun NPSH-arvolla (Net Positive Suction Head) tarkoitetaan imulaipalla vallitsevan paineen ja pumpattavan nesteen lämpötilaa vastaavan höyryn paineen erotusta. Pumpun NPSHa-arvolla tarkoitetaan käyttöpaikalla saatavilla olevaa NPSH-arvoa ja NPSHr-arvolla tarkoitetaan NPSH-arvoa, jonka pumppu tarvitsee toimiakseen ilman kavitoinnin haitallista vaikutusta.
  • Putkisto Putkistoilla tarkoitetaan kaasun, nesteen ja höyryn sekä näiden sekoitusten siirtämiseen tarkoitettuja kokonaisuuksia, joissa putkiston osat on liitetty toisiinsa painejärjestelmään yhdistämistä varten.
  • Putkistolohko

    Putkistolohkolla tarkoitetaan sellaista putkisto-osuutta, jonka minkä tahansa kohdan vaurion aiheuttamalla murtumalla tai vuodolla on samat seuraukset ja jossa esiintyy samat vaurioitumismekanismit.

  • Putkiston joustavuusanalyysi Putkiston joustavuusanalyysillä tarkoitetaan putkiston lämpöliikkeiden määrittämistä sekä reaktiovoimien ja -momenttien laskentaa putkiston tukien ja laitteiden liitosten kohdalla siten, että lämpöliikkeet ja jännitykset eivät vaurioita putkistoa tai aiheuta vuotoja.
  • Putkiston jännitysanalyysi Putkiston jännitysanalyysillä tarkoitetaan putkiston suunnittelustandardin mukaista jännitysanalyysiä.
  • Putkiston osa Putkiston osilla tarkoitetaan erillisiä osia, kuten putki tai putkiverkko, putkijohto, putkiston lisäosat, paljetasaimet, letkut ja muut painetta kantavat osat.
  • Putkiston rakenneosa

    Putkiston rakenneosalla tarkoitetaan määrätyn putkistolohkon osaa, kuten hitsausliitosta, suoraa putkiosuutta, putkikäyrää, liitoskappaletta, laippaliitosta tai paljetta.

  • Putkiston reititysohje Putkiston reititysohjeella tarkoitetaan ennalta laadittua ohjetta, jonka mukaan putkiston, putkiston tukien ja laitteiden sijoittelun hyväksyttävyys varmennetaan siten, että lämpöliikkeet ja jännitykset eivät vaurioita putkistoa tai aiheuta vuotoja.
  • Pysyvä liitos Pysyvällä liitoksella tarkoitetaan liitosta, joka voidaan irrottaa vain rikkovilla menetelmillä.
  • Pätevyys

    Pätevyydellä tarkoitetaan osoitettua kykyä soveltaa tietoja ja taitoja halutun tuloksen saavuttamiseksi. (SFS-EN ISO 9000:2015)

  • Pätevöintielin

    Pätevöintielimellä tarkoitetaan sellaista riippumatonta asiantuntijaelintä, joka suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja todistaa rikkomattomien testausten pätevöintejä. (YEL 990/1987)

  • Pätevöintijärjestelmä

    Pätevöintijärjestelmällä tarkoitetaan sellaista järjestelmää, johon kuuluvat menettelyohjeet ja hallinto pätevöintien hoitamista varten.

  • Pätevöintilaitos

    Pätevöintilaitoksella tarkoitetaan painelaitedirektiivin 2014/68/EU artiklan 24 mukaista tunnustettua kolmannen osapuolen yksikköä.

  • Pätevöintiohje

    Pätevöintiohjeella tarkoitetaan sellaisia järjestelmällisesti eteneviä sääntöjä, joilla kuvataan se, kuinka tietylle rakenteelle tehtävä tietty rikkomaton tarkastus on pätevöitävä.

  • Pätevöintitaso

    Pätevöintitasolla tarkoitetaan pätevöitävälle tarkastusjärjestelmälle tavoitteeksi määritettyä tarkastusten luotettavuuden vertailutasoa. Lähtötiedoissa määritettävän pätevöintitason valintaan vaikuttavat rakenteen vaurion ydintekninen riskimerkitys ja tarkastuksen osuus rakenteen vaurioitumistodennäköisyyden pienentämisessä. Ydintekniseen riskiin vaikuttavat rakenteen vauriopotentiaali ja vaurion seuraukset.

  • Pätevöintitodistus

    Pätevöintitodistuksella tarkoitetaan tarkastusten pätevöintijärjestelmän sääntöjen mukaisesti myönnettävää asiakirjaa, jossa todetaan saavutetuksi riittävä varmuus siitä, että tarkastuslaitteistot, -ohjeet ja -henkilöstö tai mikä tahansa niiden yhdistelmä pystyy tietyssä tarkastuksessa saavuttamaan kyseiselle tarkastukselle asetetut tavoitteet.

  • Radioaktiivinen aine Radioaktiivisella aineella tarkoitetaan vaarallisten aineiden kuljetussäännöstössä sellaista ainetta (myös fissioituvaa ainetta, muuta ydinainetta tai ydinjätettä), jonka aktiivisuuspitoisuus ja kokonaisaktiivisuus lähetyksessä ylittävät kuljetussäännöstössä määritellyt nuklidikohtaiset rajat.
  • Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelmalla tarkoitetaan suunnitteluaineistoa, joka on koottu STUKin tai auktorisoidun tarkastuslaitoksen ennakkotarkastusta varten.
  • Rakennetarkastus Rakennetarkastuksella tarkoitetaan tuotteen rakennesuunnitelmassa asetettujen vaatimusten todentamista.
  • Rakentamishankkeen toteutusorganisaatio Rakentamishankkeen toteutusorganisaatiolla tarkoitetaan organisaatiota, jota tarvitaan vaatimukset täyttävän ydinlaitoksen rakentamiseen.
  • Reaktorin kriittiseksi tekeminen Reaktorin kriittiseksi tekemisellä tarkoitetaan seuraavia toimia:·    painevesireaktorissa aloitetaan boorin laimentaminen primäärijäähdytteestä ·    kiehutusvesireaktorissa aloitetaan ensimmäisen säätösauvan vetäminen ulos reaktorista.
  • Rekisteröitävä painelaite

    Rekisteröitävällä painelaitteella tarkoitetaan painelaitelain (1144/2016) 51 §:n mukaisesti rekisteröitävää painelaitetta.

  • Rikkomaton aineenkoetus (NDT) Rikkomattomalla aineenkoetuksella tarkoitetaan tutkimusta, jossa tutkittavan kappaleen muoto ja koko eivät oleellisesti muutu.
  • Rikkova aineenkoetus (DT) Rikkova aineenkoetus tarkoittaa kappaleen mekaanisten ominaisuuksien selvittämiseksi suoritettavaa tutkimusta, jossa tutkittava kappale rikotaan tai sen muoto muuttuu.
  • Riskianalyysi

    Riskianalyysillä tarkoitetaan järjestelmällisin menetelmin tehtäviä selvityksiä, joilla 1) kartoitetaan uhkat, ongelmat ja haavoittuvuudet, 2) tunnistetaan näihin johtavat syyt sekä 3) arvioidaan ja luokitellaan ei-toivottujen tilanteiden seuraukset ja niihin liittyvät riskit. (STUK Y/3/2020)

  • Riskienhallintasuunnitelma Riskienhallintasuunnitelmalla tarkoitetaan suunnitelmaa, jossa määritellään riskien hallintaan sovellettava toimintamalli, riskienhallinnan osatekijät ja resurssit. Riskienhallinnan osatekijöitä ovat esimerkiksi menettelyt, käytännöt ja vastuunjako sekä toimintojen järjestyksen ja ajoituksen määrittely.
  • Riskiluokka

    Riskiluokalla tarkoitetaan putkivuodosta syntyvän riskin suuruutta. Riskiluokka määritetään vaurioitumis- ja seurausluokan perusteella, jotka on määritetty vaurioitumispotentiaalin ja vaurion seurausten perusteella.

  • Riskimatriisi

    Riskimatriisilla tarkoitetaan kaaviota, joka muodostetaan kolmesta tai useammasta vaurioitumispotentiaalista (y-akseli) ja neljästä tai useammasta seurausluokasta (x-akseli), jotka kuvaavat ehdollista sydänvauriotodennäköisyyttä.

  • Riskirekisteri Riskirekisterillä tarkoitetaan tunnistettuja riskejä koskevia tallenteita, joihin sisältyvät myös analyysitulokset ja suunnitellut riskeihin liittyvät toimenpiteet.
  • Riskitietoinen menetelmä

    Riskitietoisilla menetelmillä tarkoitetaan todennäköisyysperusteisen riskianalyysin tulosten yhdistämistä laitteiden ja rakenteiden vaurioitumismekanismien sekä vaurioiden seurausten arviointeihin.

  • Riskitietoinen määräaikaistarkastusohjelma

    Riskitietoisella määräaikaistarkastusohjelmalla tarkoitetaan sellaista tarkastusohjelmaa, jossa ohjeen YVL E.5 mukaisten rikkomattomien tarkastusten kohdentamisprosessi perustuu kokonaisuudessaan riskitietoisten menetelmien käyttöön.

  • Riskitietoinen palotorjuntasuunnittelu ja sen arvioiminen Riskitietoinen palontorjuntasuunnittelu ja sen arvioiminen toteutuu, kun yhdistetään deterministinen suunnittelu ja riskianalyysi sekä käytetään havainnollistavia onnettomuuksien hallintamenetelmiä.
  • Riskitietoinen tarkastuksen kohdentaminen

    Riskitietoisella tarkastuksen kohdentamisella tarkoitetaan rikkomattomien määräaikaistarkastusten yhteydessä sellaista valintaprosessia, jolla paineenalaisten putkistolohkojen tarkastuskohteet, -menetelmät ja -välit valitaan riskitietoisilla menetelmillä. Riskitietoista kohdentamisprosessia käytetään perustarkastussuunnitelman, käytönaikaisen tarkastusvälin tarkastusohjelman ja käytönaikaisen käyttöjakson tarkastussuunnitelman valmistelussa laitoksen koko käyttöiän ajan.

  • Räjähdys Räjähdys voi olla nopea kemiallinen reaktio (detonaatio), jossa vapautuu suuri määrä lämpö- ja liike-energiaa. Höyryräjähdys syntyy, kun nesteytynyt kaasu höyrystyy hyvin nopeasti aiheuttaen mekaanisen räjähdyksen.
  • STUKin hyväksymä laboratorio STUKin hyväksymällä laboratoriolla tarkoitetaan laboratoriota, jonka antaman kalibroinnin kautta mittausten jäljitettävyys kansainväliseen mittausjärjestelmään voidaan osoittaa. Jäljitettävyydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä mittarin mittaustuloksen yhteyttä mittanormaaleihin sellaisen katkeamattoman vertailuketjun välityksellä, jossa kaikille vertailuille on ilmoitettu epävarmuudet.
  • STUKin hyväksymä tarkastuslaitos STUKin hyväksymällä tarkastuslaitoksella tarkoitetaan ohjeen YVL E.1 mukaisesti hyväksyttyä tarkastuslaitosta.
  • STUKin hyväksymä testauslaitos

    STUKin hyväksymällä testauslaitoksella tarkoitetaan ohjeen YVL E.12 mukaisesti hyväksyttyä testauslaitosta.

  • STUKin hyväksymä valmistaja Säteilyturvakeskuksen hyväksymällä valmistajalla tarkoitetaan ohjeen YVL E.3 mukaisesti hyväksyttyä valmistajaa.
  • Sammutettu reaktori Sammutetulla reaktorilla tarkoitetaan alikriittisessä tilassa olevaa reaktoria, jonka efektiivinen kasvutekijä on epävarmuudet huomioon ottaen pienempi kuin 0,995.
  • Sarjavalmisteinen laite

    Sarjavalmisteisella laitteella tarkoitetaan laitetta, jota ei ole suunniteltu erityisesti tilaajan vaatimusten mukaisesti vaan se hankitaan valmistajan valmiista tuotesarjasta. Tyypillisesti laitetta valmistetaan suuria määriä, ja se voi soveltua myös muihin käyttökohteisiin. Valmistuserissä ja valmistuserien kesken laitteen ominaisuudet, rakenne, mitat, materiaalit, valmistusmenetelmät ja valmistuksen laatu eivät oleellisesti eroa toisistaan.

  • Satunnainen vikaantuminen Satunnaisella vikaantumisella tarkoitetaan vikaantumista jonka tapahtumista ei voida ennustaa muutoin kuin tilastollisilla tai todennäköisyysmenetelmillä.
  • Sekundäärinen jännitys Sekundäärisellä jännityksellä tarkoitetaan painelaitteen rakenteeseen muodonmuutoksen rajoittumisen seurauksena syntyvää tai eri lämpötilassa olevien tai jäykkyydeltään erilaisten osien yhteensopivuutta ja mukautumista (shakedown) kontrolloivaa jännitystä.
  • Seurausvika Seurausvialla tarkoitetaan vikaa, joka aiheutuu jonkin toisen järjestelmän, laitteen tai rakenteen viasta tai laitoksen sisäisestä tai ulkoisesta tapahtumasta.
  • Siirtosäiliö Siirtosäiliöllä tarkoitetaan säiliötä, jolla käytettyä ydinpolttoainetta siirretään laitosalueella.
  • Sisäinen kontaminaatio Sisäisellä kontaminaatiolla tarkoitetaan kehoon joutuneita radioaktiivisia aineita.
  • Sisäiset tapahtumat

    Sisäisillä tapahtumilla tarkoitetaan ydinlaitoksen sisällä esiintyviä tapahtumia, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti laitoksen turvallisuuteen tai käyttöön.

  • Skenaario

    Skenaariolla tarkoitetaan loppusijoitusjärjestelmän mahdollista tulevaa käyttäytymistä kuvaavaa kehityskulkua.

  • Sokkokoe

    Sokkokokeella tarkoitetaan sellaista pätevöitävällä tarkastusjärjestelmällä tehtävää pätevöintielimen valvomaa käytännön koetta, jossa tarkastajille ei ole ennalta annettu tietoja tarkastettavan koekappaleen vikojen lukumääristä, koosta, suuntautuneisuudesta eikä sijainnista.

  • Sovelluksen ohjelmisto Sovelluksen ohjelmistolla tarkoitetaan laiteen ohjelmistoa, joka luodaan käyttöpaikkakohtaisesti käyttöpaikassa halutun toiminnallisuuden saavuttamiseksi. Käyttäjällä on usein mahdollisuus tarkastella tai muuttaa sovelluksen ohjelmistoa.
  • Soveltuvuusarvio Soveltuvuusarviossa esitetään, miten palontorjuntajärjestelmä täyttää sille asetetut vaatimukset ja miten luvanhaltija on todennut vaatimustenmukaisuuden. Soveltuvuusarviossa esitetään myös hyväksyttyihin asiakirjoihin tehdyt muutokset ja niiden vaikutus järjestelmän soveltuvuuteen ja hyväksyttävyyteen.
  • Standardoitu osa Standardoidulla osalla tarkoitetaan sellaista sovellettavien standardien mukaisesti mitoitettua osaa, jonka valinta käyttökohteeseen tehdään osan nimelliskoon, paineluokan, lujuusluokan ym. osalle määritellyn arvon perusteella.
  • Strateginen varaosa (nostolaitteet) Strategisilla varaosilla tarkoitetaan vaihto-osia, joiden saatavuudella varmistetaan nostolaiteyksikön käyttökuntoisuus.
  • Suhteellinen vaimennuskerroin

    Suhteellisella vaimennuskertoimella tarkoitetaan yhden vapausasteen värähtelijän vaimennuskertoimen (viskoosin vaimennusvoiman suhde liikenopeuteen) suhdetta kriittiseen vaimennuskertoimeen (vaimennuskertoimen suurin arvo, jolla jaksollisesti vaimeneva vapaa värähtely on mahdollinen). Suhteellinen vaimennuskerroin ilmaistaan yleensä prosenttiosuutena.

  • Suojarakennusjärjestelmä Suojarakennusjärjestelmäksi kutsutaan suojarakennusta (rakenne) ja sen järjestelmiä, joiden tarkoituksena on eristää suojarakennus, poistaa lämpöä suojarakennuksesta ja hallita onnettomuustilanteissa radioaktiivisia aineita ja palavia kaasuja.
  • Suojausautomaatio

    Suojausautomaatiolla tarkoitetaan automaatiojärjestelmiä, jotka ohjaavat oletettujen onnettomuuksien ja oletettujen onnettomuuksien laajennusten hallintaan tarvittavia järjestelmiä hallitun tilan saavuttamiseksi ja siinä pysymiseksi. Suojausautomaatioon luetaan myös automaatiojärjestelmät, joilla ohjataan onnettomuuden hallintaan tarvittavia järjestelmiä mahdollisten automaation yhteisvikojen aikana.

  • Suojavyöhyke

    Suojavyöhykellä tarkoitetaan aluetta, joka ulottuu noin 5 kilometrin etäisyydelle ydinvoimalaitoksesta ja jossa on maankäyttöön kohdistuvia rajoituksia (STUK Y/2/2018). [Kumottu, päätös STUK 2/0002/2024]

  • Suora silmämääräinen tarkastus Suoralla silmämääräisellä tarkastuksella tarkoitetaan tarkastusta, joka suoritetaan ilman apuvälineitä (lukuun ottamatta valonlähdettä, peiliä ja suurennuslasia).
  • Suunnittelukuormitus Suunnittelukuormituksella tarkoitetaan sovellettavan standardin mukaisesti määritettävää suunnittelupainetta, suunnittelulämpötilaa tai muuta mekaanista suunnittelukuormitusta, joka yhdessä suunnittelupaineen kanssa aiheuttaa normaaleissa käyttöolosuhteissa suurimmat primääriset jännitykset.
  • Suunnittelumaanjäristys Suunnittelumaanjäristyksellä tarkoitetaan ydinlaitoksen suunnittelun perustana käytettäviä laitoksen sijaintipaikan maaperän värähtelyjä. Suunnittelumaanjäristys määritetään siten, että voimakkaampien maaperän värähtelyjen arvioitu esiintymistaajuus nykyisissä geologisissa olosuhteissa on pienempi kuin kerran sadassatuhannessa vuodessa (1•10-5/vuosi) mediaaniluottamustasolla. Suunnittelumaanjäristys kuvataan maanpinnan huippukiihtyvyyden ja maavastespektrin avulla.
  • Suunnitteluorganisaatio Suunnitteluorganisaatiolla tarkoitetaan suunnittelutoimintaan, myös suunnittelun muutoksiin, osallistuvaa organisaatiota.
  • Suunnitteluperuste

    Suunnitteluperusteilla tarkoitetaan kaikkia laitoksen, järjestelmän ja laitteen suunnitteluun ja toimintaan liittyviä vaatimuksia, määrittelyjä ja perusteita normaaleille käyttötilanteille ja onnettomuuksille. (YEA 161/1988)

  • Suunnitteluperustepalo Suunnitteluperustepalo on pahin mahdollinen palotilanne, jonka toteutumisen todennäköisyys suunnittelujakson aikana ei ole häviävän pieni. Se otetaan huomioon palontorjuntajärjestelyiden, kuten palo-osastoinnin ja sammutusvesiverkoston ja sammutusjärjestelmien, suunnittelussa. Suunnitteluperustepalo on määriteltävä aina silloin, jos palo-osaston sisältämän, palamiseen osallistuvan palokuorman määrä on oletettu pienemmäksi kuin koko palo-osaston sisältämä palokuorma. Suunnitteluperustepalo on perusteltava palo- sekä vika- ja vaikutusanalyysien avulla.
  • Suunnitteluperustetilanne Suunnitteluperustetilanteella tarkoitetaan reaktorin normaaleja käyttötilanteita, odotettavissa olevia käyttöhäiriöitä, oletettuja onnettomuuksia ja oletettujen onnettomuuksien laajennuksia.
  • Suunnitteluperusteuhka

    Suunnitteluperusteuhkalla tarkoitetaan lainvastaisen toiminnan uhkaa, jota käytetään luvanhaltijan vastuulla olevien turvajärjestelyjen suunnittelun ja arvioinnin perusteena. (YEA 161/1988)

  • Suuren päästön ehdollinen todennäköisyys

    Suuren päästön ehdollisella todennäköisyydellä tarkoitetaan suuren päästön todennäköisyyttä jonkin alkutapahtuman seurauksena.

  • Suuren päästön taajuus

    Suuren päästön taajuudella tarkoitetaan suuren radioaktiivisten aineiden päästön taajuuden odotusarvoa aikayksikköä kohden.

  • Sydänvauriotaajuus

    Sydänvauriotaajuudella tarkoitetaan sydänvauriotapahtuman odotusarvoa aikayksikköä kohden.

  • Systemaattinen vikaantuminen Systemaattisella vikaantumisella tarkoitetaan vikaantumista, joka ei ole satunnainen vikaantuminen.
  • Syttymä Syttymällä tarkoitetaan kemiallista reaktiota, josta voi seurata palo. Avoin liekki, kipinät, sähköjärjestelmien tai kaapeleiden kuumeneminen, kuumat pinnat tai staattinen sähkö voivat olla syttymän aiheuttavia sytytyslähteitä
  • Sähkölaite Sähkölaitteet ovat laitteita, joita käytetään sähköenergian tuottamiseen, välittämiseen, muuttamiseen ja sähköverkon suojaukseen. Sähkölaitteita ovat mm. akut, muuntajat, jakokeskukset, sähkönjakeluverkon suojareleet, moottorit, taajuusmuuttajat ja sähkömekaaniset komponentit. Mikäli ydinlaitoksella käytetään hajautettua automaatiota, jossa automaatiotoimintoja on jaettu sähkölaitteille, esimerkiksi suojareleille ja taajuusmuuttajille, tulee näitä sähkölaitteita käsiteltäessä ottaa huomioon myös automaatiolaitteiden vaatimukset.
  • Säteilyaltistus Säteilyaltistuksella tarkoitetaan säteilylle alttiiksi joutumista.
  • Säteilyhaurastuminen Säteilyhaurastumisella tarkoitetaan neutronisäteilyn aiheuttamasta mikrorakenteen vaurioitumisesta ja transitiolämpötilan noususta (säteilysiirtymästä) johtuvaa reaktoripainesäiliön teräksen haurastumista sydänalueella.
  • Säteilymittarin kalibrointi Säteilymittarin kalibroinnilla tarkoitetaan toimenpidettä, jossa tunnetuilla säteilylaaduilla (säteilylajeilla ja -energioilla) määritetään mittarin näyttämän ja mitattavan säteilysuureen todellisen arvon välinen yhteys.
  • Säteilysiirtymä

    Säteilysiirtymällä tarkoitetaan neutronisäteilyn ferriittisillä teräksillä aiheuttamaa transitiolämpötilan nousua. Katso myös termi ”Säteilyhaurastuminen”.

  • Säteilyturvallisuuspoikkeama

    Säteilyturvallisuuspoikkeamalla tarkoitetaan tapahtumaa, jonka seurauksena säteilyturvallisuus vaarantuu tai voi vaarantua sekä suunnitellusta poikkeavaa lääketieteellistä altistusta. (SätL 859/2018)

  • Säteilyvaara-avustaja

    Säteilyvaara-avustajalla tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole säteilyvaaratyöntekijä ja joka avustaa suojelutoimissa tai osallistuu muuhun yhteiskunnan kannalta välttämättömään työhön säteilyvaaratilanteessa. (säteilylaki 859/2018)

  • Säteilyvaaratilanne

    Säteilyvaaratilanteella tarkoitetaan tilannetta, jossa säteilyturvallisuuspoikkeaman seuraukset edellyttävät tai voivat edellyttää erityisiä toimenpiteitä pelastustoimintaan tai suojelutoimiin osallistuvien henkilöiden tai väestön säteilyaltistuksen rajoittamiseksi tai pienentämiseksi. (SätL 859/2018)

  • Säteilyvaaratyöntekijä

    Säteilyvaaratyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, jolla on ennalta määritelty tehtävä säteilyvaaratilanteessa ja joka saattaa altistua ionisoivalle säteilylle pelastustoiminnassa tai suojelutoimissa säteilyvaaratilanteessa. (säteilylaki 859/2018)

  • Tapahtumailmoitus

    Tapahtumailmoituksella tarkoitetaan lain yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015) 8 §:ssä ja valtioneuvoston asetuksen yksityisistä turvallisuuspalveluista (874/2016) 18 §:ssä mainitut tiedot sisältävää vartijan/turvahenkilön kirjallista selvitystä.

  • Tapahtuman selvittäminen Tapahtuman selvittämisellä tarkoitetaan vikojen ja niihin johtaneiden tekijöiden tunnistamista.
  • Tapahtuman tutkinta Tapahtuman tutkinta tarkoittaa tapahtuman kulun, syiden ja seurausten selvittämistä ja tapahtumaan johtaneiden tekijöiden tunnistamista sekä vastaavankaltaisten tapahtumien ennalta ehkäisemiseksi tarvittavien toimenpiteiden arviointia. Tutkinta edellyttää systemaattisia, dokumentoituja menetelmiä.
  • Tarkastus Tarkastuksella tarkoitetaan laitteiden tai rakenteiden ja niihin liittyvien suunnitelmien sekä prosessien tutkimista ja niiden vaatimuksenmukaisuuden todentamista STUKin päätöksissä, YVL-ohjeissa ja laitteen suunnitteluperusteissa esitettyjen vaatimusten suhteen.
  • Tarkastusaluejako Tarkastusaluejaolla tarkoitetaan mekaanisten laitteiden tarkastusten jakamista STUKin, tarkastuslaitoksen ja kolmannen osapuolen kesken.
  • Tarkastusjärjestelmä

    Tarkastusjärjestelmällä tarkoitetaan kaikkia niitä rikkomattoman tarkastuksen osatekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tarkastuksen laatuun ja tulokseen, kuten tarkastuslaitteistoja ohjelmistoineen sekä tarkastusohjeita ja -henkilöstöä.

  • Tarkastusjärjestelmän pätevöinti

    Tarkastusjärjestelmän pätevöinnillä tarkoitetaan määräaikaistarkastuksissa järjestelmän johdonmukaista arviointia kaikin sellaisin menettelyin, joita tarvitaan varmistamaan luotettavasti, että tarkastusjärjestelmä toimii vaatimusten mukaisesti todellisissa tarkastusolosuhteissa. Tarkastusjärjestelmä pätevöidään osoittamalla, että sillä pystytään havaitsemaan, luonnehtimaan ja/tai määrittämään luotettavasti rakenteen eheyttä ja ydinteknistä turvallisuutta vaarantavat viat siten, että lähtötiedoissa asetetut tarkastuksen tavoitteet täytetään.

  • Tarkastuslaitos

    Tarkastuslaitos tarkoittaa laitosta, joka suorittaa tarkastuksia tuotteen, prosessin, palvelun tai asennuksen tai niiden suunnittelun tutkimiseksi ja sen vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi. (SFS-EN ISO/IEC 17020:2012)

  • Tarkastusohje

    Tarkastusohjeella tarkoitetaan määräaikaistarkastuksissa sellaista tarkastuksen suoritustavan kirjallista kuvausta ja määrittelyä tietyssä tarkastustilanteessa, joka yksilöi olennaiset muuttujat ja määrittelee tarkkailtavat tekijät silloin, kun sovelletaan tarkastustekniikkaa vakiintuneiden standardien, ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

  • Tarkastusten luotettavuus

    Tarkastusten luotettavuudella tarkoitetaan sitä tasoa, jonka tarkastusjärjestelmä saavuttaa vikojen havaitsemisessa, luonnehtimisessa sekä vikakokojen määrityksessä, kun valevikojen määrä pysyy hyväksyttävänä.

  • Tarkastusten mallintaminen

    Tarkastusten mallintamisella tarkoitetaan pätevöinnissä rikkomattomien tarkastusten matemaattisten ennustemallien käyttöä tarkastusjärjestelmien suorituskyvyn määrällisessä arvioinnissa teknisen perustelun osana.

  • Tarkkailualue Tarkkailualueella tarkoitetaan aluetta, jolla työolosuhteita tarkkaillaan työntekijöiden suojelemiseksi säteilyltä. Alue ei ole kuitenkaan suunniteltu valvonta-alueeksi eikä alueella normaalisti ole tarvetta erityisiin säteilysuojelumenettelyihin.
  • Tarveaine Tarveaineilla tarkoitetaan eri voimalaitosorganisaatioiden omassa toiminnassaan käyttämiä kemikaaleja, tiivistemateriaaleja, eristeitä, muoveja, hiontalaikkoja sekä muita näiden tyyppisiä aineita ja tarvikkeita. Kaikki em. kaltaiset tuotteet eivät voimalaitoksella kuulu turvallisuusluokiteltuihin tarveaineisiin, mikäli ne ovat komponenttikohtaisia varaosia, joihin kohdistuu järjestelmä- tai komponenttitasoisia vaatimuksia
  • Tavallinen painelaite Tavallisella painelaitteella tarkoitetaan ohjeen YVL B.2 mukaisesti luokkaan EYT luokiteltua painelaitetta.
  • Teematutkinta Teematutkinnalla tarkoitetaan selvitystä tai tutkintaa, jossa on käytetty useammasta samankaltaisesta tapahtumasta saatavaa tietoa.
  • Tehdastesti (nostolaitteet) Tehdastestillä tarkoitetaan tehtaalla nostolaiteyksikölle tehtävää toiminnallista testausta mukaan lukien kuormituskokeet, joka on riittävän laaja tuotteen oikean toiminnan varmistamiseksi ja jossa otetaan huomioon tuotteen fyysisestä koosta ja tehdasolosuhteista aiheutuvat rajoitukset.
  • Tekninen perustelu

    Teknisellä perustelulla tarkoitetaan rikkomattomien määräaikaistarkastusten pätevöinnin osana sitä todistusaineistoa, jolla osoitetaan, että tarkastusjärjestelmä voi saavuttaa sille asetetut tavoitteet. Teknistä perustelua voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten perustelemaan koekappaleiden tai -vikojen valintaa tai perustelemaan tarkastuslaitteiston muutoksen pätevyyttä toistamatta koko pätevöintiä.

  • Teknologinen ikääntyminen

    Teknologisella ikääntymisellä (obsolescence) tarkoitetaan sitä, että laitososa ei vastaa uusia turvallisuusvaatimuksia tai laitososa ei enää edusta vallitsevaa teknistä kehitystä turvallisuuden varmistamisessa. Teknisen tuen tai varaosien puute katsotaan myös laitososan teknologiseksi ikääntymiseksi.

  • Teräsrakenne Teräsrakenteella tarkoitetaan rakennustuotteena toimitettuja rakenteellisia teräskokoonpanoja. Tyypillisiä ydinlaitosten teräsrakenteita ovat:  rakennusten kantavat rakenteet, betonirakenteisen reaktorin suojarakennuksen kantavat teräsrakenteet, hydrostaattisen paineen kuormittamat säiliöt, putkistojen murtumatuet, missiilisuojat, tuoreen ja käytetyn polttoaineen varastotelineet, käytetyn polttoaineen säilytysaltaiden portit ja verhoukset, nosturiratojen tuennat, ovet ja luukut, terästasot, käytetyn polttoaineen käsittelylaitteet ja nosturiradat.
  • Testaus Testauksella tarkoitetaan vaatimustenmukaisuuden arviointikohteen yhden tai useamman ominaisuuden määrittämistä (SFS-EN ISO/IEC 17000, 2005).
  • Testauslaitos

    Testauslaitoksella tarkoitetaan organisaatiota, joka suorittaa erikoisosaamista vaativia testaustoimenpiteitä. (YEL 990/1987)

  • Tietoaineisto

    Tietoaineistolla tarkoitetaan
    • ohjelmistoja, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu ydinenergia-asetuksen liitteessä A tarkoitettujen aineiden, laitteiden tai laitteistojen kehittämistä, tuotantoa tai käyttöä varten
    • erityistä kirjallisessa tai muussa muodossa olevaa teknistä tietoa, jota tarvitaan ydinenergia-asetuksen liitteessä A tarkoitettujen aineiden, laitteiden tai laitteistojen kehittämistä, tuotantoa tai käyttöä varten ja joita ei ole yleisesti saatavilla ja jotka eivät liity tieteelliseen perustutkimukseen. Tekninen tieto voi olla muodoltaan piirustuksia, suunnitelmia, kaavioita, malleja, kaavoja, taulukoita, suunnittelukonstruktioita tai määritelmiä, kirjallisia tai muulle medialle tai laitteille tallennettuja käsikirjoja tai ohjeita. Myös tekninen apu kuuluu valvonnan piiriin. Se voi olla muodoltaan ohjeita, taitoja, opetusta, työnsuoritustietoutta tai konsultointipalveluja. (Neuvoston asetus (EY) N:o 428/2009.) Ydinenergialakia sovelletaan sellaiseen tietoaineistoon, jolla voi olla merkitystä ydinaseiden leviämisen kannalta tai johon kohdistuu Suomen tekemien ydinenergia-alan kansainvälisten sopimusten velvoitteita. Ydinenergialain mukainen lupa tarvitaan kuitenkin vain sellaiselle tietoaineistolle, johon kohdistuu alkuperämaarajoitus (YEA 19 a §).

  • Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmällä tarkoitetaan sitä osaa ydinlaitoksen yleisestä johtamisjärjestelmästää, joka luodaan ja toteutetaan ja jota käytetään, valvotaan, katselmoidaan, ylläpidetään ja parannetaan jatkuvasti. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä sisältää organisaatiorakenteen, tietoturvallisuuden hallintapolitiikan, suunnittelutoimenpiteet, vastuut, menettelytavat, menetelmät, prosessit ja resurssit.
  • Tilaustuote Tilaustuotteella tarkoitetaan tuotetta, joka suunnitellaan ja valmistetaan käyttötarkoitukseensa kertaluonteisesti yksittäisinä kappaleina tai pieninä valmistuserinä.
  • Todellinen vika

    Todellisella vialla tarkoitetaan pätevöinnissä sellaista vikaa, joka on kehittynyt rakenteeseen sen valmistuksen tai käytön aikana ilman, että sen kehittymistä on millään tavalla tarkoituksellisesti edistetty.

  • Todellista vastaava vika

    Todellista vastaavalla vialla tarkoitetaan pätevöinnissä sellaista vikaa, joka on tarkoituksellisesti aiheutettu koekappaleeseen ja joka jäljittelee muodoiltaan todellista vikaa. Käyttökelpoisimpia todellista vastaavia vikoja ovat sellaiset vikatyypit, joiden NDT-vasteet ovat samankaltaisia kiinnostuksen kohteena olevien todellisten vikojen antamien vasteiden kanssa.

  • Todennäköisyysperustainen murtumismekaaninen luotettavuusmalli

    Todennäköisyysperusteisella murtumismekaanisella luotettavuusmallilla tarkoitetaan metodologiaa, jolla määritetään heikentyneiden paineenalaisten rakenteiden vaurioitumistodennäköisyyksiä. Kun käytetään determinististä heikentyneen paineenalaisen rakenteen murtumisajankohdan laskevaa luotettavuusmallia, malliin syötetään useiden yksittäistapausten olennaiset lähtötietomuuttujat (kuten kuormat, murtumissitkeys, alkuperäinen vikatiheys, särön kasvukaava jne.) käyttäen valittujen muuttujien edustavia todennäköisyysjakaumia. Ajasta riippuva vaurioitumistodennäköisyys määritetään tarkasteluajankohtaan mennessä tapahtuneiden paineenalaisten rakenteiden vaurioitumistapausten lukumäärän suhteesta laskettujen tapausten lukumäärään.

  • Todennäköisyysperusteinen paloriskianalyysi Todennäköisyysperusteisella paloriskianalyysilla tarkoitetaan kvantitatiivista arviota palon seurauksena syntyvistä ydinvoimalaitoksen turvallisuuteen vaikuttavista uhkista, tapahtumaketjujen todennäköisyyksistä ja haittavaikutuksista.
  • Todennäköisyysperusteinen riskianalyysi (PRA)

    Todennäköisyysperusteisella riskianalyysillä (PRA) tarkoitetaan kvantitatiivisia arvioita ydinvoimalaitoksen turvallisuuteen vaikuttavista uhkista, tapahtumaketjujen todennäköisyyksistä ja haittavaikutuksista. (YEA 161/1988)

  • Todentaminen Todentamisella tarkoitetaan objektiiviseen näyttöön perustuvaa varmistumista siitä, että määritellyt vaatimukset on täytetty.
  • Toimeksiantosopimus

    Toimeksiantosopimuksella tarkoitetaan lain yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015) 73 §:ssä ja valtioneuvoston asetuksen yksityisistä turvallisuuspalveluista (874/2016) 17 §:ssä mainitut tiedot sisältävää kirjallista sopimusta.

  • Toiminnallinen erottelu

    Toiminnallisella erottelulla tarkoitetaan järjestelmien erottamista toisistaan siten, että yhden järjestelmän toiminta tai vika ei vaikuta haitallisesti toiseen järjestelmään; toiminnallinen erottelu sisältää myös sähköisen erottelun ja järjestelmien välisen informaation käsittelyn erottelun. (STUK Y/1/2018)

  • Toiminnanharjoittaja

    Toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan asiayhteyden perusteella ydinenergialain mukaista luvanhaltijaa, luvanhakijaa tai muuta ydinenergian käyttäjää (ydinenergian käyttö on määritelty YEL:n 2 §:ssä), jolla on tai joka suunnittelee ydinenergialain soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa.

  • Toiminnanharjoittaja (kuljetukset) Toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan asiayhteyden perusteella ydinenergialain mukaista luvanhaltijaa, luvanhakijaa tai muuta ydinenergian käyttäjää (YEL 2 §), jolla on tai joka suunnittelee ydinenergialain soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa. Ydinaineen tai ydinjätteen kuljetuksessa em. ydinenergian käyttäjä on lähettäjä, kuljetuksen suoritta¬ja tai vastaanottaja siten kuin kuljetuksen vastuunjaosta ja vastuun siirroista on sovittu etukäteen lähettäjän, kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan kesken ottaen huomioon vaarallisten aineiden kuljetussäännöstössä eri osapuolille asetetut velvollisuudet.
  • Toimintakoe (nostolaitteet) Toimintakokeilla tarkoitetaan ohjeessa E.11 käyttöönottotarkastuksen jälkimmäisessä vaiheessa tehtäviä toiminnallisia kokeita ja testauksia hyväksytyn koekäyttöohjelman mukaan nostolaiteyksikön käyttöpaikalla.
  • Toimintakykytavoite

    Toimintakykytavoitteella tarkoitetaan vapautumisesteen mitattavaa tai arvioitavissa olevaa ominaisuutta. Toimintakykytavoitteen tulee sisältää ominaisuutta kuvaava kriteeri, jonka täyttyminen varmistaa pitkäaikaisturvallisuuden turvallisuustoiminnon toteutumisen.

  • Toimittaja

    Toimittajalla tarkoitetaan organisaatiota, joka toimittaa tuotteen tai palvelun. (SFS-EN ISO 9000:2015)

  • Toimituserään kohdistetut tuotteet Toimituserään kohdistetuilla tuotteilla tarkoitetaan tuotteita (materiaalit, osat, komponentit), jotka on kohdistettu tiettyyn ydinpolttoaineen toimituserään jo niiden valmistuksen yhteydessä. Ydinpolttoaineen muut tuotteet ovat toimituserään kohdistamattomia.
  • Toimitusketju Toimitusketjulla tarkoitetaan kaikkia tuotteiden aikaan saamiseksi tarvittavia resursseja, prosesseja ja toimintoja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tuotteen suunnittelu, materiaalin ja osien valmistus, kokoonpano ja toimitus.
  • Toteutus (rakennustyöt) Rakennustöiden toteutuksella tarkoitetaan kaikkia toimintoja, joita tarvitaan rakennustyön fyysiseen toteuttamiseen, mukaan lukien työmaalle tehtävät hankinnat, rakennusmateriaalien ja -tuotteiden valmistus, kuljetus, varastointi ja asennus sekä tarkastustoiminta ja dokumentointi.
  • Toteutuseritelmä (rakennustöissä) Toteutuseritelmällä (rakennustöissä) tarkoitetaan esitystä tarpeellisista tiedoista ja vaatimuksista teräsrakenteiden toteuttamiseksi mukaan lukien teräsrakennetuotteita ja teräsrakennekokoonpanoja koskevat tarpeelliset tiedot ja vaatimukset. Toteutuseritelmällä betonirakenteille tarkoitetaan luokiteltua kokoelmaa toteutukselle eriteltyjä vaatimuksia, jotka voivat koskea koko rakennustyötä tai yksittäistä kokoonpanoa.
  • Toteutusluokka (rakennustyöt) Toteutusluokalla tarkoitetaan luokiteltua kokoelmaa toteutukselle eriteltyjä vaatimuksia, jotka voivat koskea koko rakennustyötä tai yksittäistä kokoonpanoa tai kokoonpanon yksityiskohtaa (SFS-EN 1090-2, SFS-EN 13670).
  • Transitiolämpötila Transitiolämpötilalla tarkoitetaan ferriittisellä teräksellä lämpötilan laskiessa ilmenevää olennaista sitkeä-haurasmuutosta kuvaava, sovellettavan standardin mukaisilla ainetta rikkovilla testauksilla määritettävää lämpötilaa.
  • Trendianalyysi Trendianalyysillä tarkoitetaan menettelyjä, joilla tunnistetaan heikkeneviä tai epätoivottuja kehityssuuntia sattuneiden tapahtumien tai vikojen avulla.
  • Tukijärjestelmä Tukijärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, joka tarvitaan käynnistämään, ohjaamaan, jäähdyttämään tai käyttämään turvallisuustoimintoa suorittavaa järjestelmää tai muuten ylläpitämään sen toimintaedellytyksiä.
  • Tuotannollinen koe Tuotannollisella kokeella tarkoitetaan koetta, jolla tietyn hitsaustyön aikana hitsataan liitosta tai pinnoitetta vastaava näyte sen varmistamiseksi, että tuotteen ominaisuudet täyttävät asetetut vaatimukset.
  • Tuote

    Tuotteella tarkoitetaan prosessin tulosta, joka voi olla esimerkiksi ydinlaitos, laitosmuutos, järjestelmän toimitus, yksittäinen laite tai sen osa, suunnitelma, prosessoitu materiaali tai tietotuote. Palvelu ei ole tuote.

  • Turvahenkilö Turvahenkilöllä tarkoitetaan ydinenergialain 7 l §:ssä määriteltyä turvajärjestelyjen suunnitteluun ja toimeenpanoon koulutettua ja valtuutettua henkilöä.
  • Turvajärjestelyt

    Turvajärjestelyillä tarkoitetaan ydinenergian käytön turvaamiseksi ydin- tai säteilyturvallisuutta vaarantavalta toiminnalta tarvittavia toimenpiteitä ydinlaitoksessa, sen alueella, muussa paikassa tai kulkuvälineessä, jossa ydinenergian käyttöä harjoitetaan. (YEL 990/1987)

  • Turvajärjestelyvyöhyke

    Turvajärjestelyvyöhykkeellä tarkoitetaan STUKin määräyksen STUK Y/3/2020 4 §:ssä esitettyä vyöhykettä.

  • Turvallinen tila

    Turvallisella tilalla tarkoitetaan tilaa, jossa reaktori on sammutettu ja paineeton ja sen jälkilämmön poisto on turvattu. (STUK Y/1/2019)

  • Turvallinen tila vakavan reaktorionnettomuuden jälkeen

    Turvallisella tilalla vakavan reaktorionnettomuuden jälkeen tarkoitetaan tilaa, jossa vakavan reaktorionnettomuuden hallitun tilan ehdot täyttyvät ja lisäksi suojarakennuksen sisäpuolella vallitseva paine on niin alhainen, että vuoto suojarakennuksesta on vähäinen, vaikka suojarakennus ei olisi tiivis. (STUK Y/1/2018)

  • Turvallisuuden kannalta merkittävä tehtävä

    Turvallisuuden kannalta merkittävillä tehtävillä tarkoitetaan Säteilyturvakeskuksen määräysten STUK Y/1/2018 ja STUK Y/4/2018 mukaisia tehtäviä, jotka luvanhaltijan on nimettävä ja joissa toimivien henkilöiden osaamisesta luvanhaltijan on varmistuttava. Turvallisuuden kannalta merkittäviä tehtäviä ovat aina ydinenergialain (990/1987) 7 i §:n ja 7 k §:n mukaiset tehtävät, joihin nimettäville henkilöille vaaditaan STUKin hyväksyntä.

  • Turvallisuuden kannalta tärkeä järjestelmä/rakenne/laite

    Turvallisuuden kannalta tärkeällä järjestelmällä, rakenteella ja laitteella tarkoitetaan turvallisuusluokkiin 1, 2 ja 3 kuuluvia järjestelmiä, rakenteita ja laitteita sekä luokkaan EYT/STUK kuuluvia järjestelmiä.

  • Turvallisuuden kannalta tärkeä tehtävä

    Turvallisuuden kannalta tärkeällä tehtävällä tarkoitetaan tehtävää, jossa toimivalla henkilöllä on suora tai välillinen vaikutus ydinlaitoksen turvallisuuteen sen elinkaaren eri vaiheissa.

  • Turvallisuusjärjestelmä Turvallisuusjärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, joka on suunniteltu toteuttamaan turvallisuustoimintoja.
  • Turvallisuuskriittinen tehtävä Turvallisuuskriittisellä tehtävällä tarkoitetaan työvaihetta tai tehtävää, joka vaikuttaa ydin- tai säteilyturvallisuuteen ja joka luonteensa vuoksi vaatii tekijältä erityistä osaamista ja henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten keskittymiskykyä, tarkkuutta ja stressinsietokykyä.
  • Turvallisuuslohkot Turvallisuuslohkolla tarkoitetaan sellaisia fyysisesti toisistaan eroteltuja tiloja ja niiden sisältämiä laitteita ja rakenteita, joihin sijoitetaan kunkin turvallisuusjärjestelmän yksi moninkertaisuusperiaatetta toteuttava osa.
  • Turvallisuusluokiteltu järjestelmä/rakenne/laite

    Turvallisuusluokitellulla järjestelmällä, rakenteella ja laittella tarkoitetaan järjestelmää, rakennetta tai laitetta, joka on luokiteltu niiden turvallisuusmerkityksen mukaan eri turvallisuusluokkiin.

  • Turvallisuusperustelu

    Turvallisuusperustelulla tarkoitetaan asiakirjakokonaisuutta, jolla osoitetaan pitkäaikaisturvallisuutta koskevien vaatimusten täyttyminen. (STUK Y/4/2016)

  • Turvallisuustekniset käyttöehdot (TTKE) Turvallisuustekniset käyttöehdot esittävät ne tekniset ja hallinnolliset vaatimukset, joilla varmistetaan laitoksen suunnitteluperusteiden ja turvallisuusanalyysien mukainen käyttö, ne vaatimukset, joilla varmistetaan turvallisuuden kannalta tärkeiden järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden toimintakyky, sekä ne rajoitukset, joita on noudatettava laitteiden vioittuessa.
  • Turvallisuustoiminnot

    Turvallisuustoiminnoilla tarkoitetaan turvallisuuden kannalta tärkeitä toimintoja, joiden tarkoituksena on hallita häiriötilanteita tai ehkäistä onnettomuustilanteiden syntyminen tai eteneminen tai lieventää onnettomuustilanteiden seurauksia (STUK Y/1/2018).

  • Turvaohjesääntö

    Turvaohjesäännöllä tarkoitetaan ydinenergialain 7 o §:n mukaista asiakirjaa.

  • Turvaorganisaatio

    Turvaorganisaatiolla tarkoitetaan ydinlaitoksen turvahenkilöiden muodostamaa työyhteisöä.

  • Turvasuunnitelma

    Turvasuunnitelmalla tarkoitetaan ydinenergia-asetuksen 35 §:n 6 kohdassa esitettyä selvitystä (alustava turvasuunnitelma) ja 36 §:n 7 kohdassa esitettyä selvitystä (turvasuunnitelma), ja niitä koskevia muutoksia.

  • Turvavalaistus Turvavalaistuksella tarkoitetaan varavalaistusta ja poistumisvalaistusta, jotka kattavat poistumisreittivalaistuksen, avoimen alueen valaistuksen sekä riskialttiin työalueen valaistuksen; turvavalaistus toimii tavallisen valaistuksen kanssa yhtä aikaa ja siitä riippumatta.
  • Tutkimusreaktori Tutkimusreaktorilla tarkoitetaan ydinreaktorilla varustettua ydinlaitosta, joka on tarkoitettu pääasiassa neutronivuon ja ionisoivan säteilyn tuottamiseen tutkimusta ja muita tarkoituksia varten. (YEL 990/1987)
  • Tyyppihyväksyntä Tyyppihyväksynnällä tarkoitetaan kansainvälisesti tai kansallisesti tunnustettua menettelyä, jossa hyväksynnän antava akkreditoitu sertifiointielin varmentaa tuotteen ja sen toteutuksen täyttävän sitä koskevat tekniset vaatimukset.
  • Tyyppihyväksyntä (rakennustuotteet)

    Rakennustuotteiden typpihyväksyntä on Suomessa käytössä oleva rakennustuotteiden vapaaehtoinen hyväksyntämenettely niille tuotteille, joista säädetään ympäristöministeriön tyyppihyväksyntäasetuksessa. Tyyppihyväksynnällä osoitetaan, että rakennustuote ominaisuuksiensa puolesta täyttää sille säädetyt olennaiset tekniset vaatimukset valmistajan ilmoittamassa käyttötarkoituksessa. Valmistaja voi niin halutessaan hakea tyyppihyväksynnän rakennustuotteelle, jolle on annettu tyyppihyväksyntäasetus. Tyyppihyväksynnän myöntää ympäristöministeriön valtuuttama tyyppihyväksyntälaitos. Tyyppihyväksyntä edellyttää laadunvalvonnan varmentamista. Tyyppihyväksyntä velvoittaa rakennusvalvontaviranomaisia, joten tyyppihyväksyttyä rakennustuotetta voi käyttää rakennuskohteessa.

  • Tyyppihyväksytty pumppu Tyyppihyväksytyllä pumpulla tarkoitetaan pumppua, jonka vaatimuksenmukaisuuden kolmas osapuoli vahvistaa soveltaen päätöksen 768/2008/EY moduuleja.
  • Tyyppihyväksytty venttiili Tyyppihyväksytyllä venttiilillä tarkoitetaan venttiiliä, jonka vaatimuksenmukaisuuden kolmas osapuoli vahvistaa soveltaen päätöksen 768/2008/EY moduuleja.
  • Tyyppitesti Tyyppitestillä tarkoitetaan testiä, jonka tulosten perusteella voidaan varmistua siitä, että koneikko tai koneikon osa on suunniteltu täyttämään käyttöpaikkakohtaiset käyttökuntoisuusvaatimukset.
  • Työkoe Työkokeella tarkoitetaan koetta, jonka työn suorittajat tekevät tuotantoa vastaavissa oloissa ennen työn aloittamista.
  • Täydellinen, äkillinen murtuma Täydellisellä, äkillisellä murtumalla tarkoitetaan putken katkeamista tai muuta suureen vuotoon johtavaa murtumista laajan rakenteellisen vioittumisen, materiaaliominaisuuksien heikkenemisen tai ylikuormittumisen seurauksena.
  • Uhkataso

    Uhkatasolla tarkoitetaan uhkatilanteiden vakavuuden ja niiden hallittavuuden perusteella tehtyä luokittelua. Uhkatasot ovat:

    • normaalitilanne (perusvalmius), jossa ydinlaitokseen ei kohdistu havaittuja turvallisuusuhkia ja turvajärjestelyt toteutetaan niiden perustasolla ja -valmiudessa
    • tehostettu valvonta (tehostettu valmius), jossa ydinlaitokseen on havaittu kohdistuvan todennäköinen uhka ja turvajärjestelyjä tehostetaan niiden perustasosta suunnitellusti.
    • uhkatilanne (täysvalmius), jossa ydinlaitokseen on todettu kohdistuvan tai on syytä epäillä kohdistuvan lainvastaista tai muuta ydin- tai säteilyturvallisuutta vaarantavaa toimintaa. Turvajärjestelyt toteutetaan niiden tehokkaimmalla tasollaan täysvalmiudessa.
  • Uhkatilanne

    Uhkatilanteella tarkoitetaan tilannetta, jossa todetaan tai on syytä epäillä ydinlaitokseen taikka ydinmateriaaliin tai ydinjätteeseen kohdistuvaa lainvastaista toimintaa. (STUK Y/3/2006)

  • Uhkatilanne palontorjunnassa Uhkatilanteella palontorjunnassa tarkoitetaan sellaista uhkatilannetta, jonka seurauksena voi syttyä palo tai tapahtua palokuormalähtöinen räjähdys.
  • Ulkoiset tapahtumat

    Ulkoisilla tapahtumilla tarkoitetaan ydinlaitoksen ympäristössä esiintyviä poikkeuksellisia tilanteita tai tapahtumia, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti laitoksen turvallisuuteen tai käyttöön.

  • Vaarallinen esine

    Vaarallisella esineellä tarkoitetaan esinettä, esineen jäljitelmää ja ainetta, joka voi vaarantaa tai jota voidaan käyttää vaarantamaan ydinenergian käyttöä, ydinenergian käyttöpaikalla olevien henkilöiden turvallisuutta tai ydinmateriaalin tai ydinjätteen käsittelyyn ja kuljetukseen osallistuvien henkilöiden turvallisuutta. (STUK Y/3/2020)

  • Vaatimuksen mukaisuuden arviointi Vaatimuksenmukaisuuden arviointi tarkoittaa sen osoittamista, täyttyvätkö tuotteeseen , prosessiin, järjestelmään, henkilöön tai elimeen liittyvät määritellyt vaatimukset (SFS-EN ISO/IEC 17000, 2005).
  • Vaatimustenmukaisuuden arviointielin Vaatimustenmukaisuuden arviointielimellä tarkoitetaan elintä, joka toteuttaa vaatimustenmukaisuuden arviointipalveluja (SFS-EN ISO/IEC 17000, 2005).
  • Vaikuttava muuttuja

    Vaikuttavilla muuttujilla tarkoitetaan rikkomattomien määräaikastarkastusten pätevöinnissä niitä muuttujia, jotka ovat määrätylle tarkastukselle merkityksellisiä ja jotka mahdollisesti voivat vaikuttaa tarkastuksen tuloksiin.

  • Vaikutusten arviointi

    Käyttökokemustoiminnan vaikutusten arvioinnilla tarkoitetaan prosessin toimivuuden arviointia. Tapahtumien perusteella määritettyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden / vaikutusten arvioinnilla tarkoitetaan menettelyjä, joilla varmistetaan, että toimenpiteillä saadaan aikaiseksi tavoiteltu muutos laitoksella ja toiminnassa sekä havaitaan ja reagoidaan, jos toimenpiteet eivät ole riittäviä tavoitellun muutoksen aikaansaamiseksi.

  • Vaimennusfunktio Vaimennusfunktiolla tarkoitetaan funktiota, joka kuvaa tietyn magnitudin maanjäristyksen aiheuttamien maaperän värähtelyjen kiihtyvyyttä, nopeutta tai siirtymää maanjäristyksen keskiön ja havaintopisteen etäisyyden ja taajuuden funktiona. Vaimennusfunktio voidaan esittää erikseen pitkittäis- ja poikittaisaalloille.
  • Vakava onnettomuus

    Vakavalla onnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jossa huomattava osa reaktorissa olevasta polttoaineesta tai polttoainealtaassa tai -varastossa olevasta käytetystä polttoaineesta menettää alkuperäisen rakenteensa. (YEA 161/1988)

  • Vakava reaktorionnettomuus

    Vakavalla reaktorionnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jossa huomattava osa reaktorissa olevasta polttoaineesta menettää alkuperäisen rakenteensa. (STUK Y/1/2018)

  • Valinnainen tarkastus Valinnaisella tarkastuksella (witness point) tarkoitetaan tarkastusta, josta on edeltä käsin lähetetty kutsu tarkastussuunnitelmassa määritellyille osapuolille, mutta jonka valvonta ei ole edellytys työn jatkamiselle. Kutsutut osapuolet voivat kuitenkin kutsun saatuaan erikseen vaatia, että työn jatkaminen edellyttää heidän läsnäoloaan.
  • Valmistaja Valmistajalla tarkoitetaan yksilöä tai organisaatiota, joka on vastuussa laitteiden tai laitekokonaisuuksien suunnittelusta, valmistuksesta, testauksesta, tarkastuksesta ja asennuksesta. Valmistaja voi alihankkia omalla vastuullaan yhden tai useamman edellä mainituista tehtävistä.
  • Valmistuksen valvonta Valmistuksen valvonnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla valvotaan valmistuksen edistymistä sen varmistamiseksi, että tuote tai toimitus saadaan suunnitellun mukaiseksi.
  • Valmistus (rakennustuotteet) Valmistuksella (rakennustuotteet) tarkoitetaan kaikkia toimenpiteitä, joita tarvitaan teräskokoonpanon tuottamiseen ja toimittamiseen. Tilanteen mukaan tähän kuuluvat esim. hankinnat, esivalmistus ja kokoaminen, hitsaaminen, mekaaninen kiinnittäminen, kuljetus, pintakäsittely sekä tarkastus ja dokumentointi. Valmistuksella tarkoitetaan teräskokoonpanon, rakennustuotteen, -osan tai -elementin valmistusta silloin, kun se tapahtuu muualla kuin rakennuspaikalla.
  • Valmiusjärjestelyt Valmiusjärjestelyillä tarkoitetaan varautumista ennakkoon onnettomuuksiin tai turvallisuutta heikentäviin tapahtumiin ydinlaitoksessa tai sen alueella taikka muussa paikassa tai kulkuvälineessä, jossa ydinenergian käyttöä harjoitetaan. (YEL 990/1987)
  • Valmiustilanne

    Valmiustilanteella tarkoitetaan onnettomuutta tai tapahtumaa, jossa ydinvoimalaitoksen turvallisuus heikkenee tai uhkaa heiketä tai joka edellyttää toimintavalmiuden tehostamista laitoksen turvallisuuden varmistamiseksi; valmiustilanteet luokitellaan niiden vakavuuden ja hallittavuuden perusteella seuraavasti:

    • varautumistilanne on tilanne, jossa ydinvoimalaitoksen turvallisuus halutaan varmistaa tilanteessa jossa turvallisuus on heikentynyt tai uhkaa heiketä tai tilanne on epäselvä;
    • laitoshätätilanne on tilanne, jossa ydinvoimalaitoksen turvallisuus on heikentynyt merkittävästi; ja
    • yleishätätilanne on tilanne, jossa on olemassa vaara sellaisista radioaktiivisten aineiden päästöistä, jotka edellyttävät suojelutoimenpiteitä ydinvoimalaitoksen ympäristössä.

    (STUK Y/2/2018)

  • Valokaari Valokaarella tarkoitetaan fysikaalista ilmiötä, joka syntyy, kun kahden elektrodin välinen sähkövirta purkautuu tavallisesti sähköä johtamattoman aineen kuten ilman läpi. Valokaaren yhteydessä tavallisesti sähköä eristävä ilma muuttuu sähkövirtaa johtavaksi esim. savun vaikutuksesta.
  • Valvonnasta vapauttaminen

    Muuta ydinjätettä kuin käytettyä ydinpolttoainetta saa sen radioaktiivisuuden estämättä uudelleenkäyttää, kierrättää, hyödyntää ja loppukäsitellä noudattaen jätelakia (646/2011), jos siinä olevan radioaktiivisen aineen määrä ei ole ydinenergialain 7 q §:n 1 momentin 28 kohdan nojalla määrättyä vapauttamisrajaa suurempi. (YEL 990/1987 27 c §)

  • Valvonta-alue Valvonta-alueella tarkoitetaan työaluetta, jolla on noudatettava erityisiä turvaohjeita säteilyltä suojaamiseksi ja jonne pääsyä valvotaan.
  • Valvontasopimuksen lisäpöytäkirjan mukainen laitosalue Valvontasopimuksen lisäpöytäkirjan mukaisella laitosalueella tarkoitetaan aluetta, joka on laitoksen teknisissä perustiedoissa rajattu laitokselle (mukaan lukien suljettu laitos) ja jonka rajat Säteilyturvakeskus on yhdessä Euroopan komission kanssa toiminnanharjoittajaa kuultuaan määritellyt.
  • Vapautumiseste

    Vapautumisesteellä tarkoitetaan teknistä tai luonnollista rakennetta tai materiaalia, jolla aikaansaadaan turvallisuustoimintoja. Vapautumiseste voi olla myös erilaisten rakenteiden ja materiaalien muodostama kokonaisuus. (STUK Y/4/2016)

  • Varaosa

    Varaosalla tarkoitetaan varalla pidettävää laitososaan kuuluvaa osaa, jolla laitososan heikentynyt tai menetetty käyttökuntoisuus voidaan palauttaa vaatimuksenmukaiseksi.

  • Varautumisalue

    Varautumisalueella tarkoitetaan aluetta, joka ulottuu noin 20 kilometrin etäisyydelle ydinvoimalaitoksesta ja jolle viranomaisten on laadittava pelastuslain (379/2011) 48 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen ulkoinen pelastussuunnitelma. (STUK Y/2/2018) [Kumottu, päätös STUK 2/0002/2024]

  • Varavoimakone

    Varavoimakoneella tarkoitetaan dieselmoottoria tai kaasuturbiinia ilman generaattoria.

  • Varavoimalähde Varavoimalähteellä tarkoitetaan dieselmoottorin tai kaasuturbiinin ja generaattorin muodostamaa kokonaisuutta ja kaikkia sen käynnistyksessä ja käytössä tarvittavia järjestelmiä, rakenteita ja laitteita. Kun ohjeessa tarkastellaan tiettyä varavoimalähteen osaa, se mainitaan erikseen.
  • Varmennustodistus Varmennustodistuksella tarkoitetaan todistusta, jolla osoitetaan maankäyttö ja rakennuslain (132/1999) tai sen nojalla annettujen säännösten mukaiset rakennustuotteen ominaisuudet valmistajan ilmoittamassa aiotussa käyttötarkoituksessa. Varmennustodistuksen antaa ympäristöministeriön hyväksymä toimielin (Laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 954/2012).
  • Varolaite Varolaitteella tarkoitetaan laitetta, jonka tarkoituksena on suojata painelaitteita sallittujen raja-arvojen ylittymiseltä; varolaitteita ovat: a) painetta suoraan rajoittavat laitteet kuten varoventtiilit, murtokalvot, nurjahdustangot ja ohjatut paineenalennusvarolaitteet; b) rajoitinlaitteet, jotka joko aktivoivat korjaavan toimen tai aiheuttavat katkaisun ja lukituksen, kuten paine-, lämpötila- tai pintakytkimet sekä turvallisuuteen liittyvät mittaus-, valvonta- ja säätölaitteet.
  • Varoventtiili Varoventtiilillä tarkoitetaan venttiilityyppiä, joka automaattisesti rajoittaa painesäiliön tai järjestelmän painetta, kun paine tai lämpötila ylittää ennalta asetetut rajat.
  • Varoventtiilin purkauskerroin Varoventtiilin purkauskertoimella tarkoitetaan mitatun ja teoreettisen virtauskapasiteetin suhdetta.
  • Vartija Vartijalla tarkoitetaan vartioimisliikkeen palveluksessa olevaa, yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002) 24 §:n mukaisesti vartijaksi hyväksyttyä (vartijan peruskoulutuksen tai vastaavan turva-alan koulutuksen suorittanutta ja vartijan yleiset hyväksymisehdot täyttävää) henkilöä.
  • Vastuullinen johtaja Vastuullisella johtajalla tarkoitetaan ydinenergialain 7 k §:n tarkoittamaa henkilöä.
  • Vaurioitumismekanismi

    Vaurioitumismekanismilla tarkoitetaan sellaista ilmiötä tai prosessia, joka saattaa aiheuttaa paineenalaisen rakenteen heikkenemistä.

  • Vaurioitumispotentiaali

    Vaurioitumispotentiaalilla tarkoitetaan rakenteen alttiutta vaurioitumismekanismeille. Vaurioitumispotentiaalit jaetaan vaurioitumisluokkiin.

  • Vaurion seuraus

    Vaurion seurauksella tarkoitetaan putkivuodosta aiheutuvaa ehdollista sydänvauriotodennäköisyyttä. Vaurion seuraukset jaetaan seurausluokkiin.

  • Velvoittava tarkastus Velvoittavalla tarkastuksella (hold point) tarkoitetaan tarkastusta, josta on edeltä käsin lähetetty kutsu tarkastussuunnitelmassa määritellyille osapuolille ja jonka valvonta on edellytys työn jatkamiselle, elleivät nämä osapuolet ole kirjallisesti antaneet lupaa työn etenemiseen ilman heidän läsnäoloaan.
  • Venttiili

    Venttiilillä tarkoitetaan mekaanista laitetta, jolla virtausreitti avataan tai suljetaan tai jolla virtausta säädetään. Ohjeessa YVL E.8 venttiiliin luetaan kuuluvaksi venttiilin rakenteeseen ja toimintaan olennaisesti kuuluvat osat lukuun ottamatta sähkö- ja automaatiolaitteita kuten sähkömoottoritoimilaitetta.

  • Venttiilin virtauskerroin Venttiilin virtauskertoimella tarkoitetaan mitattua vakiota, jonka avulla venttiilin virtauskapasiteetti voidaan laskea venttiilin yli vaikuttavasta paine-erosta.
  • Vertaistarkastusryhmä Vertaistarkastusryhmällä tarkoitetaan tarkastuksen suorittavaa ryhmää, joka sisältää muiden laitosten asiantuntijoita.
  • Vika, vikaantuminen

    Vialla tai vikaantumisella tarkoitetaan ohjeessa YVL A.8 sitä, että laitososa ei enää täytä käyttökuntoisuudelle asetettuja vaatimuksia.

  • Vikakriteeri (N+1)

    (N+1)-vikakriteerillä tarkoitetaan samaa kuin kuin yksittäisvikakriteerillä. Turvallisuustoiminto on pystyttävä toteuttamaan, vaikka mikä tahansa toimintoa varten suunniteltu yksittäinen laite vikaantuisi.

  • Vikakriteeri (N+2)

    (N+2)-vikakriteerillä tarkoitetaan sitä, että ydinvoimalaitoksen tärkeimmät hallittuun tilaan siirtymiseksi ja siinä pysymiseksi tarvittavat turvallisuustoiminnot on pystyttävä toteuttamaan oletetuissa onnettomuuksissa, vaikka mikä tahansa toimintoon liittyvän järjestelmän yksittäinen laite olisi käyttökunnoton ja vaikka mikä tahansa toinen saman turvallisuustoiminnon toteuttamiseen osallistuvan järjestelmän tai sen toiminnan kannalta välttämättömän tukijärjestelmän laite olisi samanaikaisesti poissa käytöstä sen tarvitseman korjauksen, huollon tai koestuksen vuoksi.

  • Vikanäyttämä

    Vikanäyttämällä tarkoitetaan määräaikaistarkastuksissa rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä saatua osoitusta viasta.

  • Virtaustekninen suunnittelu Virtausteknisellä suunnittelulla tarkoitetaan virtausteknistä mitoitusta normaalikäytössä prosessin vaatimusten mukaisesti; virtausteknisellä suunnittelulla tarkoitetaan myös analysointia häiriö- ja onnettomuustilanteissa, kun rakenteen muoto, koko ja materiaali tunnetaan.
  • Vitaalinen alue

    Vitaalisella alueella tarkoitetaan ydinlaitoksessa suojatulla alueella sijaitsevia tiloja, joista käsin on mahdollista tehdä ydin- tai säteilyturvallisuutta vaarantavia toimenpiteitä, jotka saattaisivat johtaa merkittäviin säteilyvaikutuksiin ja jotka on siksi erityisesti suojattava.

  • Voimalaitosalue

    Voimalaitosalueella tarkoitetaan ydinvoimalaitosyksiköiden ja samalla alueella olevien muiden ydinlaitosten käytössä olevaa ja sitä ympäröivää aluetta, jolla liikkuminen ja oleskelu on rajoitettu poliisilain (872/2011) 9 luvun 8 §:n nojalla annetulla sisäasiainministeriön asetuksella. (STUK Y/2/2018)

  • Voimankäyttöväline

    Voimankäyttövälineellä tarkoitetaan ampuma-aselain (1/1998) 2 §:ssä tarkoitettua ampuma-asetta ja mainitun lain 11 §:ssä tarkoitettua kaasusumutinta, muovisia ja teräksisiä käsirautoja, enintään 70 senttimetriä pitkää patukkaa, teleskooppipatukkaa, ydinenergialain 7 n §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettua voimankäyttöön koulutettua koiraa, paineilmakäyttöistä projektiililaukaisinta, etälamautinta, sidontavyötä ja jalkarautoja.

  • Vuosiannos

    Vuosiannoksella tarkoitetaan ulkoisesta säteilystä vuoden ajanjaksona saatavan efektiivisen annoksen ja samana ajanjaksona kehoon joutuvista radioaktiivisista aineista saatavan efektiivisen annoksen kertymän summaa. (YEA 161/1988)

  • Vuosisaantiraja (ALI) Vuosisaantirajalla (ALI) tarkoitetaan radionuklidikohtaista enimmäisarvoa aktiivisuudelle, joka voi joutua elimistöön efektiivisen annoksen vuosiannosrajan ylittymättä. Kun elimistöön joutuu useampaa kuin yhtä radionuklidia, efektiivisen annoksen vuosiannosraja ei ylity, jos laskettaessa yhteen eri radionuklidien elimistöön joutuneet aktiivisuudet jaettuina kyseisten nuklidien vuosisaantirajoilla summa ei ylitä arvoa yksi.
  • Vuoto ennen murtumaa (LBB, Leak Before Break)

    Vuoto ennen murtumaa (LBB, Leak Before Break) -periaatteella tarkoitetaan sitä, että putkistolla ei ole tunnistettuja täydellisen murtuman mahdollisuuden aiheuttavia vaurioitumismekanismeja ja tarkastuksilla havaitsematta jäävästä viastakin kehittyy enintään pieni paikallinen vuoto, jonka havaitsemisen perusteella laitos ehditään ajaa sellaiseen tilaan, ettei vaaraa täydellisestä murtumasta ole.

  • Vyöhykejako Vyöhykejaolla tarkoitetaan valvonta-alueen tilojen jakamista vyöhykkeisiin ulkoisen annosnopeuden, pintakontaminaation ja ilman radionuklidipitoisuuden perusteella.
  • Väliaikainen muutos Väliaikaisella muutoksella tarkoitetaan tilapäisratkaisua järjestelmien, rakenteiden, laitteiden tai niihin liittyvien menettelytapojen ja ohjeistojen hyväksytystä ratkaisusta, jota ei pystytä viipeettä asianmukaisesti korjaamaan vakiintuneilla menettelytavoilla.
  • Välittömät syyt Välittömömillä syillä tarkoitetaan välittömiä tapahtumia tai olosuhteita, jotka aiheuttavat tapahtuman.
  • Välitön käyttötoiminta Välitön käyttötoiminta tarkoittaa kaikkia niitä toimia, jotka kohdistuvat suoraan ydinvoimalaitoksen järjestelmiin, rakenteisiin ja laitteisiin.
  • Väsyminen Väsymisellä tarkoitetaan paikallisissa rakenteellisissa epäjatkuvuuskohdissa toistuvien mekaanisten tai termisten kuormitusten seurauksena etenevää vauriota, joka tarkastellaan jännitysanalyysissa vertaamalla näihin kohtiin laskettuja huippujännityksiä sovellettavan standardin mukaiseen väsymiskäyrään.
  • YVA-menettely YVA-menettelyllä tarkoitetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, jossa selvitetään ja arvioidaan tiettyjen hankkeiden ympäristövaikutukset ja kuullaan viranomaisia ja niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöjä ja säätiöitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea.
  • Ydinaine

    Ydinaineella tarkoitetaan ydinenergian aikaansaamiseen soveltuvia erityisiä halkeamiskelpoisia aineita ja lähtöaineita, kuten uraania, toriumia ja plutoniumia. (YEL 990/1987 3 §)

  • Ydinaineluokka Ydinaineluokalla tarkoitetaan luonnonuraania (natural, N), köyhdytettyä uraania (depleted, D), matalasti rikastettua uraania (alle 20 % rikastettu uraani: low enriched, L), korkeasti rikastettua uraania (20 % tai korkeammin rikastettu uraani: high enriched, H), plutoniumia (P) ja toriumia (T).
  • Ydinenergian käyttö

    Ydinenergian käytöllä tarkoitetaan ydinenergialain 2 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua toimintaa. (YEL 990/1987)
    YEL:n 2 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan
    1) ydinlaitoksen rakentamiseen, käyttämiseen sekä käytöstä poistamiseen
    2) kaivos- ja malminrikastustoimintaan, jonka tarkoituksena on uraanin tai toriumin tuottaminen
    3) ydinaineiden hallussapitoon, valmistukseen, tuottamiseen, luovutukseen, käsittelyyn, käyttämiseen, varastointiin, kuljetukseen ja tuontiin
    4) ydinjätteiden hallussapitoon, valmistukseen, tuottamiseen, luovutukseen, käsittelyyn, käyttämiseen, varastointiin, kuljetukseen, vientiin ja tuontiin
    4 a) ydinjätteiden laajamittaista loppusijoitusta vähäisempään loppusijoitukseen
    5) siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään, seuraavien aineiden, laitteiden, laitteistojen tai tietoaineistojen hallussapitoon, valmistukseen, kokoamiseen, luovutukseen ja tuontiin silloin, kun niillä on merkitystä ydinaseiden leviämisen kannalta tai niihin kohdistuu Suomen tekemien ydinenergia-alan kansainvälisten sopimusten velvoitteita:
    a) muut aineet kuin ydinaineet, jos ne ominaisuuksiensa vuoksi soveltuvat erityisesti käytettäviksi ydinenergian aikaansaamiseen
    b) laitteet ja laitteistot, jotka on tarkoitettu tai muutoin erityisesti soveltuvat käytettäviksi ydinlaitoksissa
    c) laitteet ja laitteistot, jotka on tarkoitettu tai muutoin erityisesti soveltuvat käytettäviksi ydinaineiden tai a-alakohdassa tarkoitettujen aineiden valmistuksessa
    d) sellaiset laitteet, jotka ovat välttämättömiä a- ja b-alakohdassa tarkoitettujen laitteiden tai laitteistojen valmistamiseksi
    e) sellainen ydinenergia-alan tietoaineisto, joka on saatettu kirjalliseen tai muuhun aineelliseen muotoon ja jota ei ole yleisesti saatavilla
    6) uraania tai toriumia sisältävien malmien, jotka määritellään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, vientiin ja tuontiin.

    YEL:n 2 §:n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään ydinenergialain soveltamisesta:
    1) muualla kuin Suomessa toteutettavan, tässä pykälässä (2 §) tarkoitettua toimintaa koskevan yksityisoikeudellisen sopimuksen tekemistä ja toteuttamista vieraan valtion, ulkomaalaisen tai ulkomaisen yhteisön kanssa, jos sopimuksella on merkitystä ydinaseiden leviämisen kannalta tai siihen kohdistuu Suomen tekemien ydinenergia-alan kansainvälisten sopimusten velvoitteita
    2) Itävallan, Belgian, Tanskan, Suomen, Saksan, Kreikan, Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Portugalin, Espanjan, Ruotsin, Euroopan atomienergiayhteisön ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön välisen ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen III artiklan 1 ja 4 kohdan täytäntöönpanosta tehtyyn sopimukseen liittyvän lisäpöytäkirjan (SopS 53/2004) 18 artiklan a-kohdan mukaista ydinpolttoainekiertoon liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä.
    (YEL 990/1987)

  • Ydinjäte

    Ydinjätteellä tarkoitetaan a) ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena syntyneitä käytetyn ydinpolttoaineen muodossa tai muussa muodossa olevia radioaktiivisia jätteitä; sekä b) sellaisia ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena radioaktiiviseksi muuttuneita aineita, esineitä ja rakenteita, jotka on poistettu käytöstä ja joiden radioaktiivisuudesta aiheutuvan vaaran vuoksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä (YEL 990/1987).

  • Ydinjätelaitos

    Ydinjätelaitoksella tarkoitetaan ydinlaitosta, jota käytetään käytetyn ydinpolttoaineen kapselointiin tai muun ydinjätteen käsittelyyn loppusijoitusta varten, sekä käytetyn ydinpolttoaineen tai muun ydinjätteen loppusijoituslaitosta, mutta ydinjätelaitoksella ei kuitenkaan tarkoiteta sellaisia lopullisesti suljettuja tiloja, joihin ydinjätteitä on sijoitettu Säteilyturvakeskuksen pysyväksi hyväksymällä tavalla. (YEA 161/1988)

  • Ydinlaitoksen painelaite Ydinlaitoksen painelaitteella tarkoitetaan sekä ydinteknistä että tavallista painelaitetta ydinlaitoksessa.
  • Ydinlaitoksen rakentaminen Ydinlaitoksen rakentamisella (rakentamishankkeella, rakentamisprojektilla) tarkoitetaan toimia, joihin rakentamisluvan haltija on ryhtynyt vaatimustenmukaisen ydinlaitoksen rakentamiseksi aina ydinlaitoksen käyttöönoton päättymiseen saakka.
  • Ydinlaitoksen rakentamistoiminta Ydinlaitoksen rakentamistoiminnalla tarkoitetaan uuden ydinlaitoksen rakentamista tai laitosmuutosta käytössä olevalla ydinlaitoksella (mukaan lukien käyttöönotto).
  • Ydinlaitos

    Ydinlaitoksella tarkoitetaan ydinenergian aikaansaamiseen käytettäviä laitoksia, tutkimusreaktorit mukaan luettuina, ydinjätteiden laajamittaista loppusijoitusta toteuttavia laitoksia sekä ydinaineen ja ydinjätteen laajamittaiseen valmistamiseen, tuottamiseen, käyttämiseen, käsittelyyn tai varastointiin käytettäviä laitoksia. Ydinlaitoksella ei kuitenkaan tarkoiteta:
    a) uraanin tai toriumin tuottamiseen tarkoitettuja kaivoksia tai malminrikastuslaitoksia eikä niitä tiloja tai paikkoja alueineen, joihin tässä tarkoitetuista laitoksista peräisin olevia ydinjätteitä varastoidaan tai sijoitetaan loppusijoitusta varten; eikä
    b) sellaisia lopullisesti suljettuja tiloja, joihin ydinjätteitä on sijoitettu Säteilyturvakeskuksen pysyväksi hyväksymällä tavalla.
    c) ydinlaitoksen Säteilyturvakeskuksen hyväksymällä tavalla käytöstä poistettuja tiloja ja osia. (YEL 990/1987)

  • Ydinlaitosjäte Ydinlaitosjätteellä tarkoitetaan ydinlaitosten käytöstä kertyvää matala- ja keskiaktiivista jätettä.
  • Ydinmateriaali

    Ydinmateriaalilla tarkoitetaan ydinaineita sekä ydinenergialain (990/1987) 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa ja 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja aineita, laitteita, laitteistoja, tietoaineistoja ja sopimuksia. (YEA 161/1988)

  • Ydinmateriaalivalvonta Ydinmateriaalivalvonnalla (Safequards of Nuclear Material) tarkoitetaan ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarkoitettua valvontaa, jolla varmistutaan ydinmateriaalien ja ydinenergian käytön pysyminen kansainvälisten sopimusten tarkoittamassa rauhanomaisessa käytössä ja jolla varmistutaan, ettei niitä tai niihin liittyvää teknologiaa käytetä ydinaseiden leviämisen edistämisessä.
  • Ydinpolttoaineen jäähdytettävyyden menetys Ydinpolttoaineen jäähdytettävyyden menetyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa ydinpolttoaine menettää jäähdytettävissä olevan muotonsa polttoainevaurion tai suunnitteluperusteet ylittävän muodonmuutoksen seurauksena tai jossa polttoainesauvoja jäähdyttävä virtaus estyy polttoainenippuun päätyneiden epäpuhtauksien vuoksi.
  • Ydinpolttoaineen, säätösauvojen ja suojaelementtien rakennesuunnitelma

    Ydinpolttoaineen, säätösauvojen ja suojaelementtien rakennesuunnitelmilla tarkoitetaan niitä kirjallisia aineistoja, joissa määritellään yksityiskohtaiset vaatimukset polttoaineen, säätösauvojen ja suojaelementtien rakenteelle, valmistukselle ja valmistuksen aikaisille tarkastuksille.

  • Ydintekninen painelaite Ydinteknisellä painelaitteella tarkoitetaan ohjeen YVL B.2 mukaisesti turvallisuusluokkaan 1, 2 tai 3 luokiteltua painelaitetta.
  • Ydinvastuu Ydinvastuulla tarkoitetaan sitä vastuuta, joka ydinlaitoksen haltijalla on sivulliselle aiheutuneesta vahingosta.
  • Ydinvoimalaitoksen käyttötoiminta Ydinvoimalaitoksen käyttötoiminta on käyttöluvan alaista toimintaa, johon luvanhaltija on ryhtynyt ydinvoimalaitoksen käyttämiseksi. Ydinvoimalaitoksen käyttötoiminnan katsotaan alkavan, kun ryhdytään toimenpiteisiin ydinpolttoaineen lataamiseksi reaktoriin. Ydinvoimalaitoksen käyttöönoton ja käytöstä poiston aikana noudatetaan myös käyttötoiminnan menettelyjä, joskaan niillä ei aina ole suoraa ydin- ja säteilyturvallisuusmerkitystä.
  • Ydinvoimalaitos

    Ydinvoimalaitoksella tarkoitetaan sähkön tai lämmön tuotantoon tarkoitettua ydinreaktorilla varustettua ydinlaitosta tai samalle laitospaikalle sijoitettujen ydinvoimalaitosyksiköiden ja niiden yhteydessä toimivien muiden ydinlaitosten muodostamaa laitoskokonaisuutta. (YEL 990/1987)

  • Yhdenmukaistettu (harmonisoitu) tuotestandardi

    Yhdenmukaistetulla (harmonisoidulla) tuotestandardilla tarkoitetaan Eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CENin laatimaa CE-merkintään johtavaa tuotestandardia, josta on julkaistu ilmoitus komission virallisessa lehdessä. Se määrittää tuoteryhmäkohtaisesti tuotteilta selvitettävät ominaisuudet, valmistuksen laadunvalvonnan vaatimukset ja CE-merkinnässä ilmoitettavat tiedot.

  • Yhteisvika Yhteisvialla tarkoitetaan kahden tai useamman rakenteen, järjestelmän tai laitteen vikaantumista saman yksittäisen tapahtuman tai syyn vaikutuksesta.
  • Yhteisvika (PRA)

    PRA:ssa yhteisvialla tarkoitetaan tilannetta, jossa seuraavat kolme asiaa toteutuvat: 1) Kaksi tai useampi yksittäistä järjestelmää, laitetta tai rakennetta on vikaantunut tai heikentynyt niin, että ne eivät täytä toimintavaadetta tarvetilanteessa. 2) Viat ovat ajallisesti päällekkäin niin, että onnistumiskriteerien täyttyminen satunnaisessa tarvetilanteessa on epävarmaa. 3) Viat aiheutuvat yhteisestä syystä tai mekanismista, mutta eivät ole seurausvikoja.

  • Yksilönsuojaperiaate Yksilönsuojaperiaatteella tarkoitetaan, että yksilön säteilyaltistus ei saa ylittää asetuksella vahvistettavia enimmäisarvoja.
  • Yksinkäyttö Yksinkäytöllä tarkoitetaan kuljetusta, jossa vain yksi lähettäjä käyttää ajoneuvoa tai suurkonttia siten, että kaikki kuormaamiset ja purkamiset ennen kuljetusta, sen aikana ja sen jälkeen suoritetaan lähettäjän tai vastaanottajan ohjeiden mukaisesti.
  • Yksittäisvika Yksittäisvialla tarkoitetaan yksittäistä vikaa, jonka seurauksena järjestelmä, laite tai rakenne ei pysty toteuttamaan sille määriteltyä toimintoa.
  • Yksittäisvikakriteeri Yksittäisvikakriteeri, (N+1)-vikakriteeri tarkoittaa, että turvallisuustoiminto on pystyttävä toteuttamaan, vaikka mikä tahansa toimintoa varten suunniteltu yksittäinen laite vikaantuisi.
  • Yleinen laitevaatimusmäärittely

    Yleisellä laitevaatimusmäärittelyllä tarkoitetaan asiakirjaa, joka sisältää luvanhaltijan asettamat laiteryhmäkohtaiset yleiset suunnittelu- ja laadunvalvontavaatimukset turvallisuusluokissa 1, 2 ja 3. Laitehankinnoissa tässä asiakirjassa esitetyt vaatimukset täydentyvät käyttöpaikkakohtaisilla vaatimuksilla.