Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Suomella on lakiin perustuvat edellytykset osallistua tarvittaessa myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin toimesta järjestettävään kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan.

Lain soveltamisalan laajentamisesta ja lain nimikkeen muuttamisesta johtuen ehdotetaan samassa yhteydessä tehtäväksi viittaustekninen tarkistus puolustusvoimista annettuun lakiin, sotilasrikoksia sääntelevään rikoslain 45 lukuun, sotilasoikeudenkäyntilakiin sekä valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta annettuun lakiin. Lisäksi rikoslaista ehdotetaan poistettavaksi vanhentuneena säännös, joka koskee julkisoikeudellisen palvelussuhteen perusteella puolustusvoimissa palvelevien henkilöiden eli värvättyjen kuulumista sotilasrikossäännösten soveltamisalan piiriin.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

1.1. Laki Suomen osallistumisesta kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan

Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan annettu laki (514/84), jäljempänä rauhanturvaamislaki, mahdollistaa suomalaisen sotilashenkilöstön osallistumisen ainoastaan Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) käynnistämiin rauhanturvaamisoperaatioihin.

Rauhanturvaamistoiminta on laajenemassa koskemaan YK:n operaatioiden ohella entistä laajemmassa määrin myös YK:n peruskirjassa tarkoitettujen alueellisten järjestöjen ja järjestelyjen toimeenpanemia rauhanturvaamisoperaatioita. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) Helsingin huippukokouksessa heinäkuussa 1992 ETYK julistautui YK:n peruskirjan 8 luvun mukaiseksi alueelliseksi järjestelyksi. Helsingin asiakirjassa päätettiin muodostaa ETYK:lle toimintavälineitä konfliktinestoa ja kriisinhallintaa varten. Kriisinhallinnan keskeisinä keinoina asiakirjassa mainitaan selvitys- ja raportointivaltuuskunnat sekä rauhanturvaamistoiminta.

ETYK:n rauhanturvaamistoiminnan tarkoituksena on Helsingin päätösten mukaan edistää rauhan ja vakauden ylläpitämistä poliittisten ratkaisujen löytämiseksi osanottajavaltioiden välisissä tai niiden sisäisissä konfliktitilanteissa. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi tulitaukojen tai yleisen järjestyksen ylläpitämistä tai joukkojen vetäytymisen tarkkailua. Humanitaarinen avustustoiminta tai pakolaisten auttaminen voisivat myös olla tällaista toimintaa. ETYK:n rauhanturvaamistoiminnassa on otettava huomioon YK:n toimivaltuudet sekä kaikkien osapuolten valmius yhteistyöhön. Operaatioiden toteutuksessa voidaan käyttää apuna olemassa olevien järjestöjen ja instituutioiden voimavaroja.

Jotta Suomi voisi osallistua myös ETYK:n rauhanturvaamistoimintaan, ehdotetaan rauhanturvaamislain soveltamisalaa laajennettavaksi. Muilta osin lakia ei ole tarpeen tarkistaa, vaan sen säännökset soveltuvat sellaisinaan myös soveltamisalan laajentuessa.

Helsingin asiakirja heinäkuulta 1992 määrittelee ETYK:n rauhanturvaamistoiminnan yleiset johtosuhteet. Keskeinen vastuu on ETYK:n Neuvoston/Virkamieskomitean puheenjohtajalla, jonka apuna toimii kutakin operaatiota varten perustettava työryhmä. Kenttätasolla operaation komentajana toimii valtuuskunnan päällikkö puheenjohtajalle alistettuna. ETYK:n rauhanturvaamistoiminta rahoitetaan pääsääntöisesti ETYK:n vuosibudjetista. Virkamieskomitean asettaman vuosikiintiön ylittävät kustannukset katetaan konsensuksella vahvistettavin erityisjärjestelyin.

1.2. Laki puolustusvoimista

Puolustusvoimien tehtävänä on puolustusvoimista annetun lain (402/74) 2 §:n mukaan myötävaikuttaa Yhdistyneiden Kansakuntien käyttöön asetettavan valvontajoukon järjestelytoimiin. Suomalaiseen rauhanturvaamisorganisaatioon voi rauhanturvaamislain mukaan kuulua valvontajoukkojen lisäksi erillisiä valvontayksiköitä, sotilastarkkailijoita ja yksittäisiä henkilöitä. Koska rauhanturvaamislain soveltamisalaa laajennetaan mahdollistamalla Suomen osallistuminen myös ETYK:n käynnistämiin rauhanturvaamisoperaatioihin, puolustusvoimista annetun lain 2 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän 7 kohdassa puolustusvoimille säädetään tehtäväksi myötävaikuttaa Suomen osallistumiseen kansainvälisen rauhanturvaamistoiminnan järjestelyihin.

1.3. Rikoslaki

Sotilaita koskevat rikosoikeudelliset säännökset sisältyvät rikoslain 45 lukuun. Säännösten soveltamisalan piiriin on säädetty sotilasviroissa palvelevien sekä asevelvollisuutta suorittavien ja sotilasopetuslaitoksissa koulutettavien oppilaiden lisäksi kuulumaan myös julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa puolustusvoimissa olevat henkilöt eli värvätyt. Kun värvätyn tehtävät on sittemmin muutettu sotilasviroiksi, rikoslain 45 luvun 1 §:stä ehdotetaan poistettavaksi vanhentuneena näitä koskeva erillinen maininta.

Rikoslain sotilasrikoksia koskevien säännösten soveltamisalaan kuuluvat myös rauhanturvaamistehtävissä palvelevat henkilöt. Pykälän 2 momentissa on viitattu rauhanturvaamishenkilöstön osalta suomalaisesta valvontajoukosta annettuun lakiin (276/64), joka on kumottu 1 päivänä tammikuuta 1985 voimaan tulleella Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan annetulla lailla. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä viitataan Suomen osallistumisesta kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan annettuun lakiin.

1.4. Sotilasoikeudenkäyntilaki

Sotilasoikeudenkäyntiä koskevat erityissäännökset muun muassa toimivaltaisesta tuomioistuimesta, asian vireilletulosta ja käsittelystä sekä muutoksenhausta sisältyvät sotilasoikeudenkäyntilakiin (326/83). Rikoslain 45 luvun sotilasrikosten lisäksi sotilasoikeudenkäyntiasiana käsitellään syytteet sotilasoikeudenkäyntilaissa erikseen mainituista, muualla rikoslaissa rangaistaviksi säädetyistä teoista, mikäli ne ovat kohdistuneet puolustusvoimiin tai toiseen sotilaaseen. Sotilasoikeudenkäyntilain puolustusvoimia koskevia säännöksiä sovelletaan myös suomalaisissa valvontajoukoissa palveleviin henkilöihin.

Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan annettuun lakiin tehtävät muutokset edellyttävät, että sotilasoikeudenkäyntilain soveltaminen suomalaisiin valvontajoukkoihin täsmennetään koskemaan Suomen osallistumisesta kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan annetussa laissa tarkoitettua rauhanturvaamisorganisaatiota.

1.5. Laki valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta

Valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta annetun lain (1224/90) 1 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla valtioneuvoston oikeuskansleri vapautetaan valvomasta lain noudattamista muun muassa asiassa, joka koskee Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan annetussa laissa tarkoitettua rauhanturvaamishenkilöstöä. Koska lain soveltamisalaa laajennetaan koskemaan YK:n lisäksi myös ETYK:n toimeenpanemaa rauhanturvaamistoimintaa, ehdotetaan valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta annettua lakia muutettavaksi siten, että 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa viitattaisiin Suomen osallistumisesta kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan annettuun lakiin.

Esityksellä ei ole organisatorisia eikä taloudellisia vaikutuksia.

Esitys on valmisteltu virkatyönä puolustusministeriössä yhteistoiminnassa ulkoasiainministeriön kanssa.

Ulkoasiainministeriö on antanut esityksestä lausunnon.

1.1. Laki Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan

Lain nimike. Voimassa olevan lain nimike on yksilöity koskemaan Suomen osallistumista ainoastaan YK:n rauhanturvaamistoimintaan. Soveltamisalan laajentuessa on nimikettä muutettava. Jotta liitännäislakien muuttaminen ei jatkossa olisi tarpeen, vaikka rauhanturvaamistoiminta mahdollisesti laajenisi vielä YK:n ja ETYK:n ulkopuolelle, ehdotetaan lain nimike sellaiseksi, että se koskisi ylipäänsä Suomen osallistumista kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan.

1 §. Soveltamisala. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että lakia sovelletaan YK:n rauhanturvaamistoimintaan osallistumisen lisäksi myös ETYK:n rauhanturvaamistoimintaan osallistumiseen.

2 §. Organisaatio ja osallistumisesta päättäminen. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Suomi voi osallistua myös ETYK:n päätöksellä käynnistettävään rauhanturvaamistoimintaan asettamalla ETYK:n käyttöön valvontajoukkoja, erillisiä valvontayksiköitä, sotilastarkkailijoita ja yksittäisiä henkilöitä. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi rauhanturvaamistoiminnan toimielimiä koskeva ohjeellinen luettelo, joka on käytännössä osoittautunut täysin tarpeettomaksi.

3 §. Organisaation alistussuhteet, sisäinen järjestys ja toimivalta. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi maininta ETYK:n rauhanturvaamistoiminnan alistussuhteista, jotka määräytyvät samalla tavoin kuin YK:n alaisen rauhanturvaamisorganisaation alistussuhteet.

4 §. Osallistumisen kustannukset ja organisaation henkilömäärät. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että rauhanturvaamistoimintaan osallistumisesta aiheutuneiden kustannusten korvausten osalta noudatetaan samoja periaatteita sekä Suomen osallistumiseen YK:n että ETYK:n rauhanturvaamistoimintaan.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan rauhanturvaamistoimintaan osallistuvan henkilöstön kokonaismäärä rajattavaksi edelleenkin yhteensä enintään 2 000:nteen. Enimmäismäärä olisi voimassa siinäkin tapauksessa, että suomalaista henkilöstöä samanaikaisesti osallistuisi sekä YK:n että ETYK:n rauhanturvaamistoimintaan. Kun enimmäismäärää saatetaan joutua henkilöstövaihdosten yhteydessä ylittämään, ehdotetaan momenttiin lisättäväksi säännös siitä, ettei vaihtohenkilöstö sisälly edellä tarkoitettuun enimmäismäärään.

8 §. Oikeudet ja velvollisuudet. Pykälään ehdotetaan sisällytettäväksi sääntely ETYK:n oikeudesta määrätä henkilöstön palvelusvelvollisuuksista käynnistämissään rauhanturvaamisoperaatioissa.

18 a §. Ryhmähenkivakuutus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös, joka koskee ETYK:n rauhanturvaamistoiminnassa sattuneessa kuolemantapauksessa mahdollisesti maksaman korvauksen yhteensovitusta Suomen valtion kuolemantapauksen johdosta maksaman korvauksen kanssa. Lisäys vastaa Suomen valtion ja YK:n kuolemantapauksen johdosta maksamien korvausten yhteensovitussäännöstä.

1.2. Laki puolustusvoimista

1 §. Edellä yleisperusteluissa esitetyistä syistä ehdotetaan pykälän 7 kohtaa muutettavaksi siten, että puolustusvoimille säädetään velvollisuus myötävaikuttaa kaikkiin sellaisiin kansainvälisen rauhanturvaamistoiminnan järjestelyihin, joihin Suomi osallistuu.

1.3. Rikoslaki

1 §. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi yleisperusteluissa mainituista syistä siten, että sotilaita koskevasta määritelmästä poistetaan julkisoikeudellisen palvelussopimuksen perusteella puolustusvoimissa palvelevat sekä viitataan rauhanturvaamistoimintaan osallistuvan henkilöstön osalta Suomen osallistumisesta kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan annettuun lakiin.

1.4. Sotilasoikeudenkäyntilaki

2 §. Pykälän 4 momentin säännös sotilasoikeudenkäyntilain soveltamisesta suomalaisiin valvontajoukkoihin ehdotetaan muutettavaksi koskemaan Suomen osallistumisesta kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan annetussa laissa tarkoitettuja rauhanturvaamisorganisaatioita.

1.5. Laki valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta

1 §. Yleisperusteluissa esitetyistä syistä ehdotetaan, että eduskunnan oikeusasiamiehen toimivaltaan kuuluvan rauhanturvaamistoimintaa koskevan laillisuusvalvonnan osalta viitattaisiin Suomen osallistumisesta kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan annettuun lakiin.

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: