Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Autorekisterikeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi sekä yhtiön eräistä tehtävistä. Lailla valtioneuvosto oikeutettaisiin luovuttamaan valtion liikelaitoksena toimivan Autorekisterikeskuksen liiketoimintaa ja hallinnassa olevaa omaisuutta perustettavalle osakeyhtiölle, jonka toimialana olisivat ajoneuvojen katsastuspalvelut ja muu niiden yhteyteen soveltuva liiketoiminta. Yhtiö jatkaisi pääosaa Autorekisterikeskuksen toiminnasta.

Yhtiön tehtäväksi säädettäisiin lisäksi vuoden 1996 ajaksi kuljettajantutkintojen vastaanottotehtävät.

Viranomaisluonteiset tieliikenteen tietojärjestelmään, ajoneuvojen ja ajokorttien rekisteröintiin sekä ajoneuvoverotukseen liittyvät Autorekisterikeskuksen nykyiset tehtävät siirrettäisiin liikelaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä valtion viranomaistoiminnoiksi. Nämä toiminnot yhdistettäisiin eräitä muita tieliikenteeseen liittyviä viranomaistehtäviä hoitavan ajoneuvohallinnon kanssa uudeksi virastoksi, jonka nimeksi tulisi ajoneuvohallintokeskus. Osa Autorekisterikeskuksen omaisuudesta siirrettäisiin ajoneuvohallintokeskukselle.

Ajoneuvojen rekisteröintitehtäviä hoidettaisiin myös ajoneuvokatsastukseen toimiluvan saaneiden katsastustoimipaikoissa. Lisäksi ehdotetaan, että asianmukaisen luvan saaneelle ajoneuvojen katsastustehtäviä harjoittavalle sallittaisiin samanlainen ajoneuvojen suorarekisteröinti-ilmoitusten tekeminen kuin on sallittu esimerkiksi autoliikkeille. Ilmoituksia voitaisiin edelleen toimittaa ajoneuvohallintokeskukseen myös postin välityksellä.

Pääosa Autorekisterikeskuksen palveluksessa olevasta henkilöstöstä siirtyisi perustettavan osakeyhtiön palvelukseen. Rekisteröinti- ja verotustehtäviä Autorekisterikeskuksen pääkonttorissa hoitavat noin 160 henkilöä siirtyisivät kuitenkin ajoneuvohallintokeskuksen palvelukseen.

Esityksessä ehdotetaan ajoneuvojen katsastustehtävien toimiluvista annettu laki ja säädettäväksi laki ajoneuvojen katsastus- ja rekisteröintitehtävien toimiluvista. Merkittävimmät muutokset olisivat liikenne- ja autovakuutusriippumattomuudesta luopuminen ja katsastustoiminnan asiantuntemusvaatimusten nostaminen.

Perustettava yhtiö olisi tasavertaisessa asemassa muihin katsastustoimintaa harjoittaviin nähden.

Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi tieliikenteen tietojärjestelmästä annettua lakia siten, että tietojen luovuttaminen tietojärjestelmän osarekistereistä määriteltäisiin nykyistä täsmällisemmin ja yhtenäisemmin. Samalla tieliikenteen tietojärjestelmän tietojen luovuttamisiin ehdotetaan tehtäväksi muutoksia, jotka koskisivat erityisesti viranomaisten tietojensaantioikeuksia sekä ajoneuvon omistajan ja haltijan oikeutta kieltää osoitetietojensa luovuttaminen puhelimitse.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 1996 alusta.

Suomessa ajoneuvot on rekisteröity ja katsastettu vuodesta 1922. Samasta vuodesta alkaen ajokortin saamiseksi on edellytetty kuljettajantutkinnon suorittamista. Rekisteröinnin, katsastuksen ja tutkintojen perustavoitteena on ollut liikenneturvallisuuden parantaminen.

Vuodesta 1968 kaikki mainitut toiminnot on hoidettu Autorekisterikeskuksessa ja sen kenttäorganisaatiossa. Toimintoja on jatkuvasti kehitetty sekä laadullisesti että palvelun parantamiseksi. Toimintojen tavoitteet ovat myös muuttuneet. Liikenneturvallisuuden rinnalle katsastuksen tavoitteeksi on tullut liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen. Rekisteröinnin merkittäväksi tehtäväksi on tullut ajoneuvoja ja ajokortteja koskeva tietopalvelu.

Vuodesta 1974 aikaisemmin pääsääntöisesti kadulla ulkotiloissa tapahtunut katsastustoiminta siirrettiin asteittain katsastusasemille, joilla otettiin käyttöön työtä helpottavia ja työn laatua parantavia apuvälineitä ja mittalaitteita. Katsastusasemaverkostoa laajennettiin 1960-luvun 29 katsastusmiehen toimipisteestä nykyiseen 78 toimipaikkaan. Myös kuljettajantutkinnon suorituspaikkojen määrä on moninkertaistunut viimeisten 20 vuoden aikana.

Ajoneuvojen rekisteröinti siirrettiin autorekisterikeskukseen lääninhallituksista vuonna 1966 ja ajokorttirekisteröinti poliisipiireistä vuonna 1972. Ajoneuvorekisterin ajantasaisuuden ja asiakaspalvelun parantamiseksi siirrettiin rekisteri-ilmoitusten vastaanotto poliisilta postitoimipaikoille vuonna 1989. Vuonna 1991 luotiin suorarekisteröintijärjestelmä eli oikeutettiin autoliikkeet merkitsemään omistuksessaan olevat tai myymänsä ajoneuvot rekisteriin. Sekä postin että autoliikkeen kautta asioitaessa rekisteriote lähetettiin Autorekisterikeskuksesta asiakkaalle postitse. Katsastustoimipaikat oikeutettiin hoitamaan rekisteröintitapahtumat suorakäyttöisesti, jolloin asiakas sai yhdellä käynnillä rekisteriotteen ja tarvittaessa rekisterikilvet.

Vuoden 1993 alusta Autorekisterikeskus on toiminut uusimuotoisena valtion liikelaitoksena. Liikelaitoskauden ensimmäisen vuoden ajan Autorekisterikeskuksella oli kaikilla toimialoillaan monopoliasema. Vuoden 1994 alusta on Autorekisterikeskuksen tärkein toimiala, ajoneuvojen katsastustoiminta, avattu kilpailulle.

Valtion kilpailutilanteessa harjoittamaa liiketoimintaa tulisi hoitaa yksityisten yritysten edellytyksin. Autorekisterikeskuksen asemaa sekä kilpailutilanteessa toimivana ajoneuvojen katsastajana että monopolitilanteessa toimivana ajoneuvojen ja ajokorttien rekisteröintiasioiden hoitajana tulisi näin ollen muuttaa. Myös Euroopan unionista tehty sopimus edellyttää kilpailuneutraliteetin toteuttamista.

2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö

Autorekisterikeskus on valtion liikelaitoksista annetun lain (627/87) mukainen valtion liikelaitos, joka toimii liikenneministeriön hallinnonalalla. Autorekisterikeskus rahoittaa toimintansa omilla tuloillaan. Verohallinto korvaa lisäksi Autorekisterikeskukselle varsinaisen ajoneuvoveron kantamiseen liittyviä kustannuksia.

Autorekisterikeskuksesta annetun lain (988/92) mukaan Autorekisterikeskus tuottaa liikelaitostehtävinä ajoneuvojen katsastus- ja rekisteröintipalveluja sekä kuljettajantutkintojen vastaanottoihin liittyviä palveluja. Laitos hoitaa myös moottoriajoneuvoverosta annetussa laissa (722/66) säädetyt varsinaisen ajoneuvoveron maksuunpano-, kanto- ja tilitystehtävät sekä harjoittaa muuta laitoksen toimialaan liittyvää liiketoimintaa.

Autorekisterikeskuksen tulee huolehtia sen tehtäviin kuuluvien palvelujen tarkoituksenmukaisesta tarjonnasta ja niiden liikenneturvallisuutta edistävästä kehittämisestä liiketoiminnan edellytysten mukaisesti ottaen huomioon asiakkaiden sekä koko yhteiskunnan yleiset tarpeet.

Valtion liikelaitoksista annetun lain 10 §:n mukaan eduskunta hyväksyy vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä Autorekisterikeskuksen keskeiset palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet. Autorekisterikeskuksen erityisenä tehtävänä on liikelaitoksena edistää liikenneturvallisuutta ja ympäristönsuojelua omalla toimialallaan. Tehtävänä on auttaa asiakkaita huolehtimaan ajoneuvonsa kunnosta ja asianmukaisesta hoidosta sekä perustaidosta kuljettaa ajoneuvoa. Tieliikenteen tietojärjestelmää ylläpitämällä luodaan edellytyksiä liikennevalvonnalle sekä omalle ja sidosryhmien liikenneturvallisuutta ja tuloksellisuutta edistävälle toiminnalle. Autorekisterikeskus tarjoaa myös toimintaansa sopivia vapaaehtoisia palveluja.

Ajoneuvojen katsastustehtävien toimiluvista annetun lain (1371/93) mukaisesti ajoneuvojen katsastustoiminta on avattu vuoden 1994 alusta kilpailulle. Vuoden 1994 ajan toimilupia myönnettin vain kuntaan, josta oli enintään 30 kilometriä lähimpään Autorekisterikeskuksen toimipaikkaan. Lain mukaan säädetyt luotettavuus-, asiantuntemus-, vakavaraisuus- ja riippumattomuusvaatimukset täyttävälle on myönnettävä hakemuksesta lupa harjoittaa ajoneuvojen katsastuksia ja niihin liittyviä tehtäviä sekä syöttää näihin tehtäviin liittyviä tietoja ajoneuvorekisteriin. Toimiluvan hakijan on kyettävä myös varmistamaan toiminnan riittävän korkea laatu ja asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu sekä huolehdittava asianmukaisesta tietosuojasta.

Ajoneuvojen katsastustehtävien toimilupa myönnetään joko henkilö-, linja-, paketti- ja kuorma-autojen sekä niiden perävaunujen vuosikatsastuksiin, pakokaasutarkastuksiin ja muihin ajoneuvon kuntoa koskeviin tarkastuksiin tai kaikkiin katsastuksiin tyyppikatsastusta ja EY-tyyppihyväksymistä lukuun ottamatta.

Toimiluvan haltijan on suoritettava toimiluvassa tarkoitettujen ajoneuvojen katsastukset ajoneuvon merkistä, mallista, käyttöönottoajankohdasta ja muista vastaavista seikoista riippumatta. Myöskään katsastuksista perittävät maksut eivät saa olla riippuvaisia näistä seikoista. Toimiluvan haltijan on lisäksi järjestettävä toimintansa siten, etteivät muut seikat kuin ajoneuvon kuntoon ja muuhun määräystenmukaisuuteen liittyvä arviointi voi vaikuttaa katsastuksen tai tarkastuksen lopputulokseen. Katsastuksia suorittavaan henkilöstöön sovelletaan hallintomenettelylain (598/82) esteellisyyssäännöksiä. Toimiluvan haltijan katsastusasiassa tekemään päätökseen saa hakea muutosta hallinto-oikeudellisin muutoksenhakukeinoin tekemällä oikaisuvaatimuksen ajoneuvohallinnolle.

Samanaikaisesti katsastustoiminnan kilpailun avaamisen yhteydessä erotettiin Autorekisterikeskuksen viranomaistehtäviä hoitamaan perustettu ajoneuvohallinnon yksikkö Autorekisterikeskuksesta erilliseksi liikenneministeriön alaisuudessa toimivaksi virastoksi, ajoneuvohallinnoksi. Ajoneuvohallinnon tehtäväksi on säädetty muun ohella ajoneuvojen katsastustehtävien toimiluvista annetun lain mukaiset valvontatehtävät.

Tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain (819/89) mukaan tieliikenteen tietojärjestelmän ja sen osarekisterien pitäjänä on ajoneuvohallinto. Ajoneuvohallinto vastaa myös tieliikenteen tietojärjestelmän rekisterien tietosisältöä, käyttöä ja tietojen luovuttamista koskevista periaatteellisista kysymyksistä. Autorekisterikeskus hoitaa puolestaan rekisteritietoja koskevien ilmoitusten vastaanoton, tietojen luovuttamisen ja tulosteiden toimittamisen sekä muut tietopalvelutehtävät. Autorekisterikeskus hoitaa myös ajoneuvohallinnon toimeksiannosta tieliikenteen tietojärjestelmän ylläpidon ja osallistuu tietojärjestelmän kehittämiseen.

Tieliikennelain (267/81) 84 §:n 1 momentin mukaan moottorikäyttöisen ajoneuvon ja siihen kytkettäväksi soveltuvan hinattavan ajoneuvon käyttö liikenteessä on kielletty, jollei sitä ole katsastettu ja asianmukaisesti ilmoitettu rekisteröitäväksi. Rekisteröinti on siten velvollisuus ja ehto ajoneuvon käyttämiselle liikenteessä. Rekisteröinti ei siirrä omistusoikeutta eikä ole sitova todiste siitä.

Tieliikennelain 84 §:n 2 momentin mukaan ajoneuvon maahantuoja ja valmistaja sekä omistaja ja haltija ovat velvollisia ilmoittamaan rekisteritiedot ja niissä tapahtuneet muutokset ajoneuvorekisterin pitäjälle tai ajoneuvon rekisteröintiasioiden hoitajalle siten kuin asetuksella säädetään. Ajoneuvojen rekisteröinnistä annetulla asetuksella (1703/92) on annettu rekisteröintivelvollisuutta ja -menettelyä koskevat tarkemmat säännökset. Asetuksen perusteella ajoneuvojen rekisteröintiin liittyvistä tehtävistä vastaavat pääosin Autorekisterikeskus ja sen katsastustoimipaikat. Rekisteri-ilmoituksen voi jättää säädettyjen edellytysten täyttyessä myös postitoimipaikkaan tai ajoneuvojen suorarekisteröintiluvan saaneelle yritykselle.

Katsastustoimipaikka tarkastaa ja käsittelee ilmoituksen, syöttää tiedot ajoneuvorekisteriin sekä tulostaa ja luovuttaa asiakkaalle rekisteriotteen ja tarvittaessa rekisterikilvet.

Jätettäessä ilmoitus postitoimipaikkaan se tarkastaa ilmoituksen ja lähettää sen edelleen Autorekisterikeskukseen lopullisesti käsiteltäväksi sekä rekisteriin merkittäväksi. Rekisteriote toimitetaan asiakkaalle postitse.

Suorarekisteröijä tarkastaa ilmoituksen ja syöttää sitä koskevat tiedot välivarastovaiheen kautta ajoneuvorekisteriin. Autorekisterikeskus vastaa siitä, että rekisteriote lähetetään asiakkaalle automaattisesti postitse.

Tieliikennelain 64 §:ssä säädetään moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettamiseen vaadittavasta ajo-oikeudesta ja ajokortista. Ajokortin luovuttamisen edellytyksenä olevasta kuljettajantutkinnosta on säädetty puolestaan tieliikennelain 71 §:ssä. Ajokorttiasetuksen (845/90) perusteella Autorekisterikeskus hoitaa ajo-oikeuteen ja ajokorttiin liittyvien tietojen rekisteröinnin sekä vastaanottaa kuljettajantutkinnot.

Ajoneuvojen katsastustehtävien toimilupa oli myönnetty 15 päivään toukokuuta 1995 mennessä yhdeksälle yksityiselle ajoneuvojen katsastusten suorittajalle, joista toimintansa oli aloittanut kuusi. Lisäksi liikenneministeriössä oli vireillä viisi toimilupahakemusta. Yksityisten ajoneuvojen katsastajien markkinaosuus on tällä hetkellä kaikista katsastuksista vasta pari prosenttia ja sen arvioidaan olevan vuoden 1995 lopussa kuudesta kahdeksaan prosenttia.

2.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomaiden lainsäädäntö

Lähes kaikissa autoistuneissa maissa ajoneuvot katsastetaan ja rekisteröidään. Ajoneuvon kuljettajan ajotaito tarkastetaan erillisessä tutkinnossa. Toimintojen organisointi vaihtelee. Yleisenä pyrkimyksenä on ajoneuvojen katsastuksissa kuitenkin se, että yksityiset tarkastuslaitokset katsastavat ajoneuvot eli suorittavat tekniset tarkastukset ja niitä valvoo riippumaton viranomaistaho.

Ruotsissa on katsastusten suorittamista varten erillinen valtioenemmistöinen osakeyhtiö. Katsastuksessa hylättyjen henkilö- ja pakettiautojen jälkitarkastukset voi nykyisin hyväksyttää myös säädetyt tiukat edellytykset (akkreditointi) täyttävillä valtuutetuilla korjaamoilla. Ruotsissa katsastustoiminta on suunniteltu avattavaksi kilpailulle vuoden 1996 alusta, jolloin yksityiset tarkastuspaikat voivat ryhtyä suorittamaan katsastuksia. Ajoneuvojen rekisteröinti- ja kuljettajantutkintotehtäviä hoitaa Ruotsissa tielaitos. Sen tehtäviin kuuluu myös yleinen liikenneturvallisuustyö.

Myös Norjassa kaikki autorekisterikeskuksen päätehtävät on organisoitu sikäläisen tielaitoksen alaisuuteen. Säännönmukainen vuosikatsastus aloitetaan vuonna 1998 EY:n direktiivin mukaisesti.

Tanskassa rekisteröintitehtävistä huolehtivat poliisiviranomaiset oikeusministeriössä ja katsastuksista huolehtii erillinen liikenneministeriön alainen virasto. Islannissa kaikki autorekisterikeskuksen päätehtävät on organisoitu osakeyhtiöksi.

Isossa-Britanniassa rekisteröinneistä vastaa valtion rekisteröintiyksikkö, kun taas yksityiset korjaamot hoitavat ajoneuvojen katsastukset. Myös Alankomaissa yksityiset korjaamot hoitavat katsastukset.

Saksassa liittovaltion keskusrekisterin ohella osavaltiot pitävät kukin ajoneuvorekisteriä ja katsastuksia suorittavat sekä valtion viranomaiset että yksityiset. Virossa on toimintansa aloittanut sikäläinen autorekisterikeskus, jonka palveluvalikoima on sama kuin Suomessa lukuun ottamatta verotustehtäviä. Ajoneuvojen katsastuksia voivat Virossa suorittaa myös yksityiset tarkastuspaikat.

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastusta koskevassa jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetussa neuvoston direktiivissä (77/143/ETY), sellaisena kuin se on muutettuna direktiiveillä 88/449/ETY, 91/225/ETY ja 91/328/ETY, säädetään ajoneuvojen katsastuksen pakollisuudesta sekä katsastustiheyden minimitasosta. Henkilöauton ensimmäinen katsastus on suoritettava neljän vuoden kuluessa auton käyttöönotosta, ja sen jälkeen auto on katsastettava vähintään kahden vuoden välein. Niissä maissa, joissa katsastusjärjestelmä on jo olemassa, minimitaso on saavutettava viimeistään vuonna 1994. Muissa maissa siihen on päästävä viimeistään vuonna 1998.

Suomessa ja Ruotsissa on liikenneturvallisuussyiden katsottu edellyttävän mainitussa direktiivissä säädettyä minimitasoa useampaa katsastusta vanhoille henkilöautoille. Uusien henkilöautojen ensimmäinen ja toinen katsastus suoritetaan Suomessa direktiivissä säädetyn minimitason mukaisesti. Muiden autojen katsastustiheys vastaa Suomessa ja Ruotsissa EY:n direktiivin vaatimuksia. Direktiivissä ei ole asetettu katsastuksen suorittajaa koskevia vaatimuksia.

2.3. Nykytilan arviointi

Autorekisterikeskuksen toimintaa johtavat valtioneuvoston kolmivuotiskaudeksi kerrallaan määräämä hallitus ja valtioneuvoston nimittämä toimitusjohtaja. Autorekisterikeskus toimii eduskunnan asettamien keskeisten palvelu- ja toimintatavoitteiden ja valtioneuvoston asettaman tulostavoitteen mukaisesti liiketaloudellisten periaatteiden mukaan.

Autorekisterikeskuksen liikevaihto vuonna 1994 oli 397,2 miljoonaa markkaa ja liikevoitto 62,6 miljoonaa markkaa. Tulos ennen varauksia ja veroja oli 70,6 miljoonaa markkaa.

Autorekisterikeskuksen voitto vuonna 1994 oli tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen 70,6 miljoonaa markkaa (50,7 miljoonaa markkaa vuonna 1993). Valtioneuvosto asetti Autorekisterikeskukselle vuoden 1994 tuloksen osalta 9,4 miljoonan markan tuloutusvaatimuksen. Autorekisterikeskuksen voiton oltua merkittävästi ennakoitua suurempi on vuodelta 1994 päätetty tulouttaa 20 miljoonaa markkaa mainitun 9,4 miljoonan markan lisäksi.

Autorekisterikeskus suoritti vuonna 1994 ajoneuvojen katsastuksia yhteensä runsaat 2 miljoonaa, joista vuosikatsastuksia oli 1,7 miljoonaa. Autorekisterikeskus toimitti runsaat 1,2 miljoonaa rekisteriotetta ja vastaanotti hyväksyttyjä kuljettajantutkintoja runsaat 79 000. Maksuunpannun ajoneuvoveron määrä oli noin 900 miljoonaa markkaa.

Autorekisterikeskuksen palveluksessa oli vuoden 1994 lopussa 1 174 henkilöä. Henkilökunnasta on virkasuhteinen ainoastaan laitoksen toimitusjohtaja.

Liikelaitosuudistuksen yhteydessä siirrettiin valtioneuvoston päätöksellä Autorekisterikeskuksen hallintaan virastomuotoisen autorekisterikeskuksen hallinnassa vuoden 1992 lopussa ollut omaisuus. Kyseinen omaisuus on nyt liikelaitoksen hallinnassa ja valtion omistuksessa. Laitoksen liiketoiminnan aloittavan taseen loppusumma oli 275 miljoonaa markkaa. Peruspääomaksi merkittiin 94 miljoonaa markkaa ja muuksi omaksi pääomaksi 181 miljoonaa markkaa. Autorekisterikeskuksen hallinnassa olevien maa-alueiden ja rakennusten kirjanpitoarvo 31 päivänä joulukuuta 1994 oli 223,7 miljoonaa markkaa, koneiden ja kaluston 38,8 miljoonaa markkaa sekä osakkeiden ja osuuksien 0,7 miljoonaa markkaa.

Autorekisterikeskuksen liiketoiminnan tulos on vuosina 1993 ja 1994 ylittänyt valtioneuvoston asettaman tulostavoitteen. Myös laitoksen toiminnan kannattavuus on parantunut. Liikelaitoskauden aikana ajoneuvojen katsastusten hinnat ovat reaalisesti laskeneet, koska kesäkuun 1994 alusta voimaan tulleen arvonlisäveron vaikutusta ei siirretty täysimääräisesti katsastushintoihin. Ajoneuvojen rekisteröintipalvelujen hinnat ovat laskeneet ja ajokorttien hinnat pysyneet ennallaan. Kuljettajantutkintopalvelujen hinnat ovat nousseet hieman.

Perinteisten lakisääteisten toimintojensa lisäksi Autorekisterikeskus on kehittänyt liikelaitosaikanaan myös vapaaehtoisia katsastusta täydentäviä tuotteita ja etsinyt uusia liiketoiminta-alueita esimerkiksi ajoneuvojen kuntotarkastuksiin liittyvistä tehtävistä.

Viime vuosien vähäisen ensirekisteröintien määrän vuoksi ajoneuvojen katsastusmäärät laskevat vielä muutaman vuoden ajan. Toisaalta esimerkiksi dieselkäyttöisten ajoneuvojen pakokaasupäästöjen mittaukset ovat vuoden 1995 alusta lisänneet hieman katsastustoiminnan työmääriä. Sen jälkeen kun mopot on keväällä 1995 rekisteröity, ei rekisteröintimäärissä tapahtune merkittäviä muutoksia. Sama koskee kuljettajantutkintojen vastaanottotehtäviä.

3.1. Tavoitteet

Ajoneuvojen ja ajokorttien rekisteröinti, ajoneuvojen katsastus ja kuljettajantutkintojen vastaanotto tähtäävät pääasiassa liikenneturvallisuuden parantamiseen ja ympäristöhaittojen vähentämiseen. Tavoitteena on, että jatkossakin nämä tehtävät hoidetaan laadukkaasti, tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakaslähtöisesti.

Kilpailun edistämiseksi ja valtion tukia koskevien säännösten soveltamiseksi valtion liiketoiminta tulisi järjestää yksityisen liiketoiminnan tavoin. Tällöin erilaiset liikelaitosmuotoon liittyvät rakenteelliset tekijät eivät vaikeuta valtion tukia ja kilpailua koskevien säännösten arviointia (avoimuus).

Autorekisterikeskuksen asema tieliikenteen tietojärjestelmän ylläpitäjänä ja kehittäjänä antaa sille tiettyjä kilpailuetuja. Autorekisterikeskuksen katsastustoiminnan yhtiöittäminen ja tieliikenteen tietojärjestelmään liittyvien tehtävien siirto ajoneuvohallintokeskukselle tasapuolistaisi kilpailuasetelmia.

Esityksen tavoitteena on myös tasapuolistaa nykyistä tilannetta, jossa yksityinen katsastustoiminnan harjoittaja ei voi suorittaa mitään ajoneuvojen rekisteröintiin liittyviä tehtäviä Autorekisterikeskuksen ja sen katsastustoimipaikkojen hoitaessa sen sijaan laajasti rekisteröintitehtäviä. Samalla tarkoituksena on turvata rekisteröintipalveluiden riittävän kattava saatavuus ilman, että ajoneuvorekisterin julkinen luotettavuus heikkenee.

3.2. Autorekisterikeskuksen organisaatiomuodon vaihtoehdot

Kolme vaihtoehtoa

Tarkasteltaessa Autorekisterikeskuksen nyt liikelaitoksena hoitamien katsastus-, rekisteröinti-, verotus- ja kuljettajantutkintotehtävien tulevaisuutta on niiden hoitamiseen käytettävissä periaatteessa kolme vaihtoehtoa: nykytilanteen jatkaminen, vain Autorekisterikeskuksen katsastustoimen yhtiöittäminen tai koko Autorekisterikeskuksen yhtiöittäminen kaikkine nykyisine toimintoineen. Seuraavassa tarkastellaan näitä vaihtoehtoja sekä niiden etuja ja haittoja.

Autorekisterikeskus liikelaitoksena

Nykytilanteen jatkaminen tarkoittaisi, että Autorekisterikeskus hoitaisi liikelaitoksena kilpailutilanteessa ajoneuvojen katsastuksen ja monopolitoimintoina kuljettajantutkintoihin liittyvät tehtävät sekä rekisteröinti- ja verotustehtävät. Osa etenkin rekisteröintiin liittyvistä tehtävistä, kuten tieliikenteen tietojärjestelmän kehittäminen, verotustehtävät ja salaisen ajokorttirekisterin pitäminen ovat viranomaistehtävän luonteisia.

Autorekisterikeskus on liikelaitoksena pystynyt merkittävästi rationalisoimaan toimintaansa ja parantamaan tuottavuuttaan, jolloin pääoman tuottoa ja voitontuloutusta on voitu siirtää valtion tuloiksi. Myönteinen kehitys on tosin johtunut varautumisesta avautuvaan kilpailuun sekä osittain Autorekisterikeskuksen ylivoimaisesta kilpailuasemasta ja tähän asti tosiasiallisesti jatkuneesta monopolista kaikilla toimialoilla.

Rekisteröintitehtävissä esiintyvä epäselvyys viranomaistehtävien ja tuotannollisten tehtävien välillä ei ole toistaiseksi ollut suuri ongelma, koska liikelaitoksella voi olla vähäisessä määrin myös viranomaistehtävien kaltaisia tehtäviä. Liikelaitoksena Autorekisterikeskukselle on voitu asettaa yhteiskunnallisia liikenneturvallisuus- ja ympäristönsuojeluvelvoitteita. Myös kuljettajantutkintoa ja rekisterien ylläpitoa samoin kuin asiakaspalvelua koskevia tavoitteita on asetettu.

Haittoina nykytilanteen jatkamisesta voidaan mainita jo edellä todettu ylivoimainen kilpailuasema, jonka tuo osittain ajoneuvorekisterin ylläpitämiseen liittyvä osaaminen sekä tietotaito ja resurssit käyttää sitä liiketoiminnan edistämiseen olennaisesti eri tavoin kuin mihin kilpailijoilla on mahdollisuus. Myös tiukoiksi asetetut toimiluvan laajuutta koskevat ehdot ovat edesauttaneet määräävän markkina-aseman säilymistä. Niiden tehtävien merkittävä osuus, joissa kilpailijoita ei ole, myös antaa mahdollisuuden ristisubventioon katsastuksen eduksi.

Haittana on myös viranomaistehtävien hoitaminen liikelaitoksessa. Viranomaistehtäviä ovat ennen kaikkea ajoneuvoverotukseen ja ajokorttirekisteriin liittyvät tehtävät. Myös kuljettajantutkinnot ovat lähellä viranomaistehtävää, koska tutkinnossa ratkaistaan ajokorttia hakevan henkilön lähes elinikäinen ajoneuvolla ajon oikeus.

Autorekisterikeskuksen kannalta haittana on nähtävä katsastuksen kilpailijoiden erilainen organisaatioasema. Kilpailijat ovat joko yksityisiä toiminimiä tai osakeyhtiöitä. Ainakaan pitemmällä tähtäyksellä ei Autorekisterikeskuksen kilpailuasemaa vaarantamatta sille voida asettaa turvallisuus-, ympäristö-, tietosuoja- eikä palveluverkostovaateita muista yrityksistä poikkeavalla tavalla.

Katsastustoiminnan yhtiöittäminen

Ajoneuvojen katsastustoimintaan tullaan hakemaan ja myöntämään lisää toimilupia. On mahdollista, että Suomeen tulee suuntautumaan myös ulkomaista kilpailua. Kilpailun lisääntyessä ja kansainvälistyessä tarve siirtyä harjoittamaan liiketoimintaa yhtiömuodossa korostuu. Osakeyhtiömuoto on kansainvälisesti tunnustettu yrityksen toimintamalli, jota käytetään useissa maissa katsastuksia suorittavan yrityksen organisaatiomuotona.

Osakeyhtiömuodossa voidaan katsoa valtion sääntelyroolin selkiytyvän. Autorekisterikeskuksen katsastustoimintaa kohdeltaisiin yhtäläisesti muiden alalla toimivien yritysten kanssa.

Osakeyhtiömallissa toteutuu liikelaitosmallia laajemmin elinkeinoelämässä tarpeellinen toimintavapaus osallistua toimialan rakenteeseen liittyviin muutoksiin. Esimerkiksi yrityskaupat ja erilaiset yritysten väliset liittoutumat ovat mahdollisia osakeyhtiöiden välillä huomattavasti joustavammin kuin jos vastaavia järjestelyjä pyrittäisiin toteuttamaan kahdessa eri yritysmuodossa toimivan yhteisön välillä.

Autorekisterikeskuksen toiminnoista pelkän katsastustoiminnan yhtiöittämisen etuna olisi, etteivät rekisteritoiminnot toisi Autorekisterikeskukselle ylivoimaista kilpailuasemaa eikä ristisubvention mahdollisuutta olisi edes teoriassa.

Jos pelkkä katsastustoiminta yhtiöitettäisiin, jäisivät rekisteröinti- ja verotustehtävät sekä kuljettajantutkinnot hoidettaviksi liikelaitoksessa. Jäljelle jäävät tehtävät eivät olisi valtion liikelaitoksista annetun lain mukaista liiketoimintaa. Sekä kilpailevia katsastusyrityksiä että rekisteröinti- ja tutkintotoimintaa valvoisi virastomuotoinen ajoneuvohallinto. Tällöin haittana olisi ennen kaikkea organisaation kolmiportaisuus ja uusien pienten yksiköiden muodostuminen. Myös nykyiset epäselvyydet rekisteröintiin ja tutkintoihin liittyvien viranomaistehtävien hoidossa Autorekisterikeskuksesta jäljelle jäävässä liikelaitososassa ja virastomuotoisessa ajoneuvohallinnossa säilyisivät. Yleisperiaatteena on, että viranomaistehtävät tulisi hoitaa virastossa, jolloin ne olisivat parlamentaarisen kontrollin alaisia.

Katsastustoiminnan yhtiöittämisen selkeämpi alavaihtoehto onkin katsastuksen ulkopuolelle jäävien toimintojen ja ajoneuvohallinnon yhdistäminen uudeksi, nykyistä ajoneuvohallintoa suuremmaksi virastoksi. Etuna tästä järjestelystä on selkeä työnjako: virasto hoitaisi viranomaistehtävät ja sellaiset monopolitehtävät, joita ei katsota mahdollisiksi antaa suoritettaviksi toimeksiantopalveluina tai joiden hoitamisesta ulkopuolella ei syntyisi todellista kilpailua. Viraston tehtäväksi tulisi siten tieliikenteen tietojärjestelmän hoito, johon sisältyisivät sekä julkinen ajoneuvorekisteri että salainen ajokorttirekisteri, ja lisäksi puhdas viranomaistehtävä eli ajoneuvoverotus.

Virastossa hoidettavaksi jääville tehtäville olisi asetettavissa yhteiskunnallisia tavoitteita. Vahvistetulla virastolla olisi nykyistä ajoneuvohallintoa parempi mahdollisuus niiden toteuttamiseen.

Tämän mallin haittana on nähtävä nykyistä ajoneuvohallintoa suuremman viraston syntyminen ja virastoon siirtyviä tehtäviä nyt liikelaitoksessa hoitavien henkilöiden siirtyminen takaisin budjettitalouden piiriin. Viraston toiminnot olisivat kuitenkin omakustanteisia, joten viraston laajeneminen ei vaikuttaisi valtion menoihin.

Tässä vaihtoehdossa on vaikea järjestää kuljettajantutkintoja siten, että nykyinen kattava palveluverkosto säilyisi. Suomessa vain muutamalla paikkakunnalla on kuljettajantutkintoihin erikoistuneita katsastusmiehiä. Muilla paikkakunnilla tutkintoja ottavat vastaan ajoneuvojen katsastusmiehet sivutoimenaan, ja toiminto käsittää koko maassa ainoastaan noin 30 henkilötyövuotta.

Autorekisterikeskuksen yhtiöittäminen kaikkine toimintoineen

Autorekisterikeskuksen kannalta olisi kaikkien toimintojen yhtiöittäminen helpoin toteuttaa. Nykytilanteen säilyttämiseen liittyvät haitat kuitenkin jäisivät. Kilpailuneutraliteetti ei toteutuisi. Osakeyhtiölle ei myöskään olisi mahdollista antaa viranomaisluontoisia tehtäviä edellä kuvatulla tavalla.

3.3. Keskeiset ehdotukset

Autorekisterikeskuksen yhtiöittäminen

Autorekisterikeskus on liikelaitostettu ja ajoneuvojen katsastustoiminta on avattu kilpailulle. Näiden toimien luonnollinen jatko on Autorekisterikeskuksen yhtiöittäminen. Edellä esitetyt katsastus-, rekisteröinti- ja kuljettajantutkintotoiminnan kehittämisen tavoitteet täyttää tässä tilanteessa, kun katsastuskilpailu on jo avattu, parhaiten Autorekisterikeskuksen katsastustoiminnan yhtiöittäminen ja viranomaisluontoisten toimintojen siirtäminen hoidettaviksi virastomuodossa.

Tällä perusteella ehdotetaan, että Autorekisterikeskuksesta muodostetaan osakeyhtiö. Valtio merkitsisi perustettavan osakeyhtiön koko osakekannan. Yhtiön toimialana olisi ajoneuvojen katsastuspalvelut ja muu niiden yhteyteen soveltuva liiketoiminta. Yhtiö jatkaisi Autorekisterikeskuksen liiketoimintaa 1 päivästä tammikuuta 1996.

Viranomaisluonteisten tehtävien järjestelyt

Autorekisterikeskuksen nykyisin hoitamat viranomaisluonteiset toiminnot, jotka liittyvät tieliikenteen tietojärjestelmän ylläpitämiseen ja kehittämiseen, ajoneuvojen ja ajokorttien rekisteröintiin sekä ajoneuvoverotukseen, siirrettäisiin valtion viranomaistoiminnoiksi. Jotta vältettäisiin organisaation kolmiportaisuus ja uusien pienten yksiköiden muodostuminen ja jotta nykyiset epäselvyydet rekisteröintiin liittyvien tehtävien hoidossa Autorekisterikeskuksen ja ajoneuvohallinnon välillä poistettaisiin, nämä toiminnot yhdistettäisiin ajoneuvohallinnon kanssa uudeksi virastoksi, jonka nimeksi tulisi ajoneuvohallintokeskus.

Menettely olisi vastoin hallinnon kehittämisen pyrkimyksiä siirtää toimintoja pois budjettitaloudesta. Siirto katsotaan kuitenkin välttämättömäksi liikelaitos- tai yhtiömuodossa hoidettaviksi sopimattomien rekisteröinti- ja verotustehtävien viranomaisluonteen vuoksi. Myös kilpailuneutraliteetin toteuttaminen edellyttää siirtoa.

Ajoneuvohallintokeskuksen tärkeimmät tehtävät olisivat tieliikenteen tietojärjestelmän ja sen osarekisterien pitäminen, ajoneuvojen ja ajokorttien rekisteröintitehtävistä vastaaminen, ajoneuvojen katsastus- ja rekisteröintitehtävien toimilupiin liittyvien valvontatehtävien hoitaminen sekä eräiden tieliikenteen verotusasioiden hoitaminen. Lisäksi ajoneuvohallintokeskus vastaisi muun muassa autokoulujen valvonnasta, ajoneuvojen tyyppikatsastuksista, liikennetarvikkeiden kauppaan sekä asennus- ja korjaustoimintaan liittyvistä lupa- ja valvontatehtävistä, autokiinnitysasioista sekä eräistä lupa-, poikkeuslupa- ja oikaisuvaatimusasioista. Ajoneuvohallintokeskuksessa olisi johtokunta, jonka jäsenet määräisi valtioneuvosto.

Ajoneuvojen rekisteröintiasioiden hoitaminen tulee järjestää siten, että rekisteri-ilmoitusten vastaanotto- ja käsittelypaikkojen palveluverkosto on riittävän kattava, koska ajoneuvohallintokeskuksella ei olisi valtakunnallista organisaatiota. Vaihtoehtoisina ratkaisuina on ollut poliisiorganisaation käyttäminen ilmoitusten vastaanottopaikkoina, rekisteröinnin siirtäminen suoritettavaksi keskitetysti ajoneuvohallintokeskuksessa ja nykyisen menettelyn jatkaminen siten, että katsastustoimipaikoissa suoritettaisiin rekisterimuutoksia alusta loppuun.

Poliisiorganisaatio olisi viranomaisorganisaatio, jolloin ristiriitaa tuotannollisten ja viranomaistehtävien välillä ei tulisi. Poliisin palveluverkosto on myös riittävä. Rekisteröintitehtävät on kuitenkin muutama vuosi sitten siirretty pois poliisiorganisaatiolta. Rekisteröintitehtävien hoito ei välttämättä tue poliisin pääasiallista tehtävää, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoa. Tehtävien siirtäminen poliisiorganisaatioon merkitsisi samalla sitä, että ajoneuvojen rekisteröinti- ja katsastuspalveluja ei saisi samasta palvelupisteestä.

Rekisteröintitehtävän siirtäminen toiselle organisaatiolle vaatisi lisäksi aikaavieviä lisäselvityksiä ja koulutusta, jolloin nykyinen kilpailuneutraliteetin kannalta epäsuotava tilanne jatkuisi.

Rekisteröinnin siirtäminen suoritettavaksi keskitetysti ajoneuvohallintokeskuksessa on perusteltavissa sillä, että ajoneuvorekisteri on julkinen rekisteri, jolta odotetaan erityistä luotettavuutta. Ajoneuvorekisterin perusteella määräytyvät monet yhteiskunnalliset velvoitteet, kuten ajoneuvoverotus ja -vakuutus. Rekisteröinti-ilmoitusten vastaanottopisteinä voitaisiin käyttää postitoimipaikkoja, minkä lisäksi katsastustoimiluvan haltijoille voitaisiin myöntää suorarekisteröintioikeus. Tämän vaihtoehdon seurauksena ajoneuvoissa, joista on tehty muutosilmoitus esimerkiksi omistajan tai vakuutusyhtiön vaihdoksen johdosta, olisi keskimäärin runsaan viikon ajan liikenteenvalvonnassa esitettäväksi edellisen rekisteriotteen tekninen osa, jossa olevat omistajatiedot olisivat vanhentuneet. Valvonta-asiakirja ja rekisteri eivät siirtymäaikana vastaisi toisiaan. Myös ajoneuvon myyminen ilmoitusosan ollessa viranomaisen hallussa vaikeutuisi.

Näiden toimintavaihtoehtojen epäkohtien johdosta ehdotetaan, että sellaiset ajoneuvojen katsastustehtävien toimiluvan saaneet, joilla on oikeus kaikkia katsastuslajeja koskeviin katsastuksiin, voisivat suorittaa muutostietojen rekisteröintejä ja tulostaa asiakkaalle rekisteriotteen. Nykyinen asiakkaan kannalta hyvä palvelutaso voitaisiin pääsääntöisesti säilyttää. Katsastus- ja rekisteröintitehtävien toimiluvista annettaisiin uusi laki ja rekisteröinnistä säädettäisiin yksityiskohtaisesti asetuksella.

Katsastustoimipaikkojen lisäksi rekisteri-ilmoitus voitaisiin edelleen jättää postitoimintalain (907/93) mukaista postitoimintaa harjoittavan yhteisön postitoimipaikalle.

Suorarekisteröintimenettelyä ehdotetaan siitä saatujen hyvien kokemusten johdosta jatkettavaksi. Lisäksi ehdotetaan ajoneuvojen katsastustehtävien toimiluvan haltijoille sallittavaksi ajoneuvohallintokeskuksen luvalla ajoneuvojen suorarekisteröinti-ilmoitusten tekeminen. Itse suorarekisteröintimenettelyyn ei ehdoteta muutoksia.

Ajoneuvojen rekisteröinnistä annettavassa asetuksessa tarkemmin määriteltävät monimutkaiset, viranomaisharkintaa edellyttävät rekisteröinti-ilmoitukset toimitettaisiin katsastustehtävien toimiluvan haltijalle, joka merkitsisi ilmoituksen jätetyksi rekisteriotteen tai katsastuskirjan asiakkaalle jäävään tekniseen osaan tai antaisi asiakkaalle väliaikaistodistuksen. Katsastuksen suorittaja lähettäisi ilmoituksen käsiteltäväksi ajoneuvohallintokeskukseen ja antaisi asiakkaalle tarvittaessa rekisterikilvet. Ajoneuvohallintokeskus käsittelisi ilmoituksen ja toimittaisi rekisteriotteen asiakkaalle postitse.

Kuljettajantutkintojen vastaanottotehtäviä ei tässä vaiheessa ehdoteta siirrettäviksi ajoneuvohallintokeskuksen hoidettaviksi, vaikka ne ovatkin lähellä viranomaistehtävää. Ajoneuvohallintokeskuksella ei ole käytettävissään riittävän kattavaa palveluverkkoa. Ennen kuljettajantutkintojen vastaanoton pysyvää järjestämistä on selvitettävä kuljettajantutkintojen vastaanottajalta edellytettävät ominaisuudet sekä opetustoimen, poliisin tai muiden liikenneturvallisuusorganisaatioiden mahdollisuudet hoitaa kuljettajantutkintojen vastaanottaminen.

Tarkoituksenmukaisin ratkaisu on jättää kuljettajantutkintojen vastaanotto vuoden 1996 ajaksi Autorekisterikeskuksen toimintaa jatkamaan perustettavan yhtiön hoidettavaksi.

Katsastustehtävien toimilupia koskevat muutokset

Ajoneuvojen katsastustehtävien toimilupajärjestelmää ehdotetaan edellä sanotun mukaisesti laajennettavaksi koskemaan katsastuksen lisäksi rekisteröintiä. Sitä saisi hoitaa sellainen katsastuksen suorittaja, jonka toimilupa koskee kaikkia katsastuslajeja.

Lisäksi ehdotetaan, ettei kilpailuneutraliteettisyistä toimilupia myönnettäisi valtion, kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämälle virastolle, laitokselle eikä oppilaitokselle.

Toisaalta riippumattomuutta liikenne- ja autovakuutustoiminnasta ei enää vaadittaisi. Liikenne- ja autovakuutusriippumattomuuden poistaminen antaisi katsastusten suorittajille mahdollisuuden liiketoiminnan laajentamiseen esimerkiksi kolarivaurioituneiden ajoneuvojen vahinkotarkastuksiin.

Katsastustoiminnasta vastaavan henkilön pätevyys- ja kokemusvaatimuksesta sekä katsastavaan henkilökuntaan kuuluvan pätevyysvaatimuksesta lisättäisiin lakiin säännökset. Pätevyysvaatimuksena olisi vähintään teknikkotasoisen tutkinnon suorittaminen.

Tieliikenteen tietojärjestelmän tietojen luovuttaminen

Tieliikenteen tietojärjestelmän tietojen luovuttamista koskevat eri säännökset sen mukaan, tapahtuuko tietojen luovutus teknisellä käyttöyhteydellä vai jollain muulla tavalla, esimerkiksi paperitulosteina tai magneettinauhalla. Tietojen luovuttamista koskevien säännösten jakaminen kahteen säännökseen on johtanut siihen, että luovutustensaajien oikeuksissa saada ajoneuvorekisterin tietoja on perusteettomia eroja ja että säännökset ovat vaikeasti tulkittavia. Esityksen tavoitteena on lisäksi muuttaa tietojen luovutusta koskevia säännöksiä siten, että tietojen luovuttamista koskevat epäkohdat ja epäjohdonmukaisuudet poistettaisiin. Kunkin tieliikenteen tietojärjestelmän osarekisterin osalta koottaisiin luovutussäännökset yhteen. Pyrkimyksenä on mahdollistaa tietojen luovuttaminen tieliikenteen tietojärjestelmän tietoja hyväksyttävään tarkoitukseen tarvitsevalle. Erityisesti tämä koskee viranomaisten muuttuneiden tietotarpeiden ottamista huomioon. Niitä viranomaisia, joilla on oikeus saada tietoja ajoneuvorekisteristä, ei enää erikseen lueteltaisi laissa, vaan kaikille viranomaisille luovutettaisiin niiden tarvitsemat ajoneuvorekisterin tiedot. Samalla tavoitteena on tehostaa tietosuojan ja kansalaisten yksityisyyden suojan asettamien vaatimusten noudattamista sekä yhtenäistää tietojen luovuttamista koskevia säännöksiä muita henkilörekistereitä koskevan lainsäädännön, erityisesti väestötietolain (507/93) kanssa.

Ajoneuvorekisterin tietojen luovuttaminen erilaisiin suoramarkkinointitarkoituksiin on sallittua ainoastaan, jos kyseinen toiminta liittyy liikenneturvallisuuteen, liikenteeseen, liikennetarvikkeisiin tai ajoneuvokauppaan. Tämä luovutusrajoitus, joka vastaa henkilörekisterilain (471/87) 23 §:ää ja jolla pyritään luonnollisten henkilöiden yksityisyyden suojaamiseen, koskee myös yhteisöjen omistamien tai hallitsemien ajoneuvojen tietojen luovuttamista. Yhteisöajoneuvotietojen luovuttamisen rajoittamiseen ei ole kuitenkaan muusta lainsäädännöstä johtuvia tai muitakaan perusteita. Tämän vuoksi ehdotetaan tämä rajoitus niiden osalta poistettavaksi. Myös luovutusmuotoa ja luovutettavia tietoja koskevat rajoitukset poistettaisiin yhteisöihin kohdistuvan suoramarkkinoinnin osalta.

Ajoneuvorekisteri on julkinen rekisteri, josta jokaisella on lähtökohtaisesti oikeus saada tietoja hyväksyttävää tarkoitusta varten. Poikkeuksena on muun muassa se, että luonnollisella henkilöllä on kuitenkin oikeus henkilörekisterilain 23 §:n nojalla kieltää itseään koskevien tietojen käyttö ja luovutus suoramarkkinointiin ja muihin vastaaviin tarkoituksiin. Muuta tietojen luovutuskieltoa ei ajoneuvorekisteriin voi tehdä.

Henkilön tai hänen omaisuutensa turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa henkilön osoitetietojen luovuttaminen puhelimitse tulisi kuitenkin voida kieltää. Tietyissä poikkeuksellisissa tilanteissa olisi lisäksi yksityisen henkilön tai hänen perheensä terveyden tai turvallisuuden kannalta tarpeellista, että häntä koskevien ajoneuvorekisterin tietojen luovutus voitaisiin kieltää vielä laajemmin. Tämän vuoksi tieliikenteen tietojärjestelmästä annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, joka mahdollistaisi osoitetietojen puhelimitse tapahtuvan luovuttamisen kieltämisen. Kieltomahdollisuudella edistettäisiin kansalaisten yksityisyyden suojaa. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös vielä tätäkin laajemmasta tietojen luovutuskiellosta, millä suojattaisiin henkilön yksityisyyttä asiatonta ulkopuolista tunkeutumista vastaan.

4.1. Taloudelliset vaikutukset

Osakeyhtiön perustaminen

Osakeyhtiö on tarkoitus perustaa heti lain hyväksymisen jälkeen yhden miljoonan markan osakepääomalla yhtiön muodostamisen vaatimien valmistelevien toimien vuoksi ja jotta siirrettävässä liiketoiminnassa käytettävä uuden osakeyhtiön toiminimi saadaan hyvissä ajoin markkinoiduksi asiakaskunnalle. On myös tärkeää, että osakeyhtiön hallinnon perustamistoimet voidaan toteuttaa riittävän ajoissa. Osakeyhtiön kaikki osakkeet merkitsisi valtio.

Autorekisterikeskus valtion liikelaitoksena lakkaisi 1 päivästä tammikuuta 1996. Sen katsastusliiketoiminta sekä hallinnassa oleva omaisuus ja velat siirrettäisiin pääosin perustettavalle osakeyhtiölle. Osakepääoman arvoa vastaava omaisuus luovutettaisiin apporttina osakeyhtiölle 1 päivänä tammikuuta 1996. Osa omaisuudesta siirrettäisiin eläkesäätiölle. Osakeyhtiön liiketoiminta aloitettaisiin 1 päivänä tammikuuta 1996.

Pääomarakenne on tarkoitus muodostaa sellaiseksi, että se olisi toiminnan aloitusvaiheessa riittävän vahva mahdollisten sopeutumisongelmien varalta ja mahdollistaisi yhtiön kannattavan toiminnan. Alan kilpailutilanne ja ajoneuvojen katsastustoiminnan sekä muun toiminnan erityispiirteet sekä kilpailuneutraliteetin vaatimus otettaisiin kuitenkin huomioon.

Valtio saisi tuottoja uuteen osakeyhtiöön sijoittamastaan pääomasta osinkoina ja veroina. Osakeyhtiön voitonjaon suuruudesta päätettäisiin vuosittain tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Voitonjako sovitettaisiin tuloksen, kilpailutilanteen ja omistajan tuottovaateen mukaiseksi.

Autorekisterikeskuksen siirrettävän liiketoiminnan omaisuus ja velat siirrettäisiin perustettavalle osakeyhtiölle. Osakkeiden merkintä ei edellyttäisi maksusuorituksia.

Perustettavan yhtiön aloittava tase laadittaisiin apporttiomaisuuden osalta kirjanpitolain (655/73) ja osakeyhtiölain (734/78) 2 luvun 4 §:n mukaisesti.

Perustettavan osakeyhtiön omaisuus

Seuraavassa esitettävät luvut Autorekisterikeskuksen omaisuudesta perustuvat alustavaan arvioon Autorekisterikeskuksen tilinpäätöksestä 31 päivänä joulukuuta 1995.

Koko luovutettava omaisuus olisi käyvältä arvoltaan noin 235 miljoonaa markkaa. Käyttöomaisuuden arvo olisi yhteensä noin 148 miljoonaa markkaa, josta kiinteistöjen arvo olisi noin 83,5 miljoonaa markkaa, maa-alueiden noin 31 miljoonaa markkaa, katsastuslaitteiden ja muiden koneiden ja kaluston noin 29,8 miljoonaa markkaa sekä maarakenteiden noin 1,2 miljoonaa markkaa. Käyttöomaisuusarvopaperien arvo olisi noin 0,7 miljoonaa markkaa ja muun käyttöomaisuuden 1,2 miljoonaa markkaa. Luovutettavaa vaihto-omaisuutta olisi vain vähäisessä määrin. Rahoitusomaisuutta siirrettäisiin liiketoiminnan edellyttämän käyttöpääoman verran eli noin 47 miljoonaa markkaa sekä henkilöstöön liittyviä järjestelyjä varten 40 miljoonaa markkaa. Lyhytaikaisten velkojen määrä olisi noin 50 miljoonaa markkaa. Lisäksi omaisuudesta noin 45 miljoonaa markkaa annettaisiin lainaehdoin ilman vakuutta. Taseeseen merkittäisiin velaksi 40 miljoonaa markkaa eläkevastuiden kattamiseen.

Osakeyhtiön osakepääomaksi merkittäisiin noin 73 miljoonaa markkaa ja muuksi omaksi pääomaksi noin 27 miljoonaa markkaa, joten osakeyhtiön omaksi pääomaksi muodostuisi noin 100 miljoonaa markkaa.

Ajoneuvohallintokeskuksen hallintaan luovutettaisiin tieliikenteen tietojärjestelmän tietokanta sekä ajoneuvojen ja ajokorttien rekisteröintiin liittyvät sovellukset (ohjelmistot) niihin liittyvine immateriaalioikeuksineen. Kuljettajantutkintojen teoriakokeen kysymysmateriaalin immateriaalioikeudet siirtyisivät myös ajoneuvohallintokeskuksen omistukseen siirtymäkauden ajaksi. Ajoneuvohallintokeskukseen siirtyvän rekisteröintihenkilökunnan mukana siirrettäisiin virastoon tarpeelliset toimistokoneet ja kalusto.

Vaikutukset valtiontalouteen

Ajoneuvohallinnon kokonaismenot ovat vuonna 1995 noin 11,9 miljoonaa markkaa ja kokonaistulot noin 5 miljoonaa markkaa.

Tieliikenteen tietojärjestelmän pitämisen sekä ajoneuvojen ja ajokorttien rekisteröintitehtävien hoitamisen säätäminen ajoneuvohallintokeskuksen tehtäviksi merkitsisi samalla, että nettobudjetoinnissa oleva ajoneuvohallintokeskus saisi näistä toiminnoista perittävät tulot jatkossa itselleen. Näiden tulojen määrä olisi vuonna 1996 noin 111 miljoonaa markkaa. Ajoneuvohallintokeskus mitoittaisi maksunsa valtion maksuperustelain (150/92) mukaisesti siten, että ne vastaisivat aiheutuneita kustannuksia. Ajoneuvohallintokeskuksen kokonaismenot olisivat noin 113 miljoonaa markkaa vuonna 1996, josta 12 miljoonan markan kustannus aiheutuu verotustehtävien hoidosta. Tehtävien siirtäminen ja niiden yhdistäminen ajoneuvohallinnon kanssa vähentäisi tehtävien hoidon kustannuksia 4 miljoonalla markalla.

Autorekisterikeskuksen lomapalkkavelka jakaantuisi perustettavan yhtiön ja ajoneuvohallintokeskuksen kesken siirtyvän henkilöstön suhteessa. Autorekisterikeskuksen liikelaitoskauteen kohdistuva tapaturmavelka on tarkoitus maksaa Valtiokonttorille yhtiöitymisen yhteydessä.

Voitontuloutus tapahtuisi osakeyhtiössä osinkoina, ja yhtiö maksaisi veroa jakamastaan voitosta. Nämä vastaavat liikelaitoksen voitontuloutusta. Tuloutettava määrä alenee lähivuosina. Muutos johtuu ensinnäkin ajoneuvojen ja ajokorttien rekisteröintitehtävien uudelleenjärjestelyistä ja toiseksi ajoneuvojen katsastustoiminnassa alkaneesta kilpailusta.

Yhtiö maksaisi osinkoina, veroina sekä lainanlyhennyksinä ja korkoina yhteensä noin 17 miljoonaa markkaa vuodessa, mikä on nykyistä voitontuloutusvaadetta 7 miljoonaa markkaa enemmän.

Vaikutukset perustettavaan osakeyhtiöön

Tehtyjen laskelmien mukaan perustettavalla yhtiöllä on edellytykset kannattavaan toimintaan. Rekisteröintitoimintojen uudelleenorganisoinnin ja lisääntyvän kilpailun johdosta yhtiön liikevaihto olisi kuitenkin huomattavasti alhaisempi kuin Autorekisterikeskuksen liikevaihto on ollut. Kilpailu edellyttäneekin yhtiöltä liiketoimintatilanteen ja palveluvalikoiman entistä tarkempaa analyysiä sekä mahdollisesti resurssien sopeuttamistoimenpiteitä.

Liikelaitoksen muuttaminen osakeyhtiöksi muuttaa kustannusrakenteita siten, että yhtiölle tulee eräitä lisäkustannuksia, mutta ne määräytyvät samoin perustein kuin kilpailijoiden ja muiden osakeyhtiöiden. Tällaisia lisäkustannuksia syntyy lähinnä valtion- ja kunnallisverotuksesta, työttömyys-, tapaturma- ja vahinkovakuutusmaksuista, henkilöstösivukuluista, rahoituskuluista ja eräistä muista kuluista. Toisaalta muun muassa eläkekustannukset alenevat pitkällä aikavälillä, koska ne määräytyvät samoin perustein kuin yksityisellä sektorilla. Osakeyhtiön hallintokustannukset ovat pienemmät kuin liikelaitoksen. Uudistus parantaa siten kilpailutilanteen tasapuolisuutta.

4.2. Henkilöstövaikutukset

Autorekisterikeskuksen palveluksessa on lähes 1 200 työsopimussuhteessa olevaa henkilöä. Laitoksen palveluksessa yhtiöittämisen ajankohtana oleva henkilöstö siirtyisi pääosin perustettavan osakeyhtiön palvelukseen vastaaviin tehtäviin. Autorekisterikeskuksen pääkonttorissa rekisteröintitehtäviä hoitava henkilöstö, noin 160 henkilöä, siirtyisi pääosin ajoneuvohallintokeskukseen. Ajoneuvohallintokeskus tarvitsisi mahdollisesti myös muuta lisähenkilökuntaa erityisesti toimilupakatsastajien valvonnan tehostamiseen.

Katsastustoiminnan lisääntyvän kilpailun sekä rekisteröintitehtävien siirtymisen johdosta Autorekisterikeskuksen toimintaa jatkamaan perustettava yhtiö joutunee asteittain vähentämään henkilökuntansa määrää. Autorekisterikeskuksen yhtiöittämisellä ei sinänsä ole tähän vaikutusta. Autorekisterikeskuksesta lähtevän henkilöstön työllistymismahdollisuudet ovat hyvät uusien katsastusyritysten luomien työpaikkojen myötä.

Tarkoituksena on, että Autorekisterikeskuksen henkilöstö siirtyy perustettavan yhtiön palvelukseen yhtiössä sovellettavin työehdoin. Siirtyvän henkilöstön eläkeoikeudet ja muut työsuhdekysymykset on tarkoitus järjestää sopimusteitse jo ennen yhtiöittämistä.

4.3. Vaikutukset asiakkaille

Autorekisterikeskuksen katsastustoiminnan yhtiöittämisellä ei ole sinänsä merkittäviä vaikutuksia asiakkaille, koska yhtiön on tarkoitus jatkaa Autorekisterikeskuksen nykyisin harjoittamaa katsastustoimintaa ja muuta siihen liittyvää toimintaa. Sen sijaan jo toteutetun katsastuskilpailun muutoksilla on vaikutuksia myös asiakkaisiin.

Ajoneuvojen katsastustoiminnan tarkoituksena on edistää liikenneturvallisuutta ja vähentää ajoneuvoista aiheutuvia ympäristöhaittoja. Tällä hetkellä Autorekisterikeskuksella on 78 katsastusasemaa ja noin 50 niiden sivutoimipistettä, niin sanottua matkapaikkaa. Yksityisiä ajoneuvojen katsastustehtävien toimiluvan haltijoita oli toukokuun 1995 puolivälissä yhdeksän.

Tulevaisuudessa katsastusten hinnat eriytynevät alueellisesti alhaisempien hintojen vallitessa voimakkaasti kilpailluissa asutuskeskuksissa.

Katsastustehtävien toimilupia koskevat säännökset, lähinnä velvoite suorittaa kaikilla toimipaikoilla kaikkien ajoneuvojen katsastuksia, tulevat yhtiöittämisen toteuduttua koskemaan myös Autorekisterikeskuksen toimintaa jatkavaa yhtiötä. Se joutunee tällöin lopettamaan katsastusmatkat syrjäisimmille matkapaikkakunnille. Niillä ei ole kannattavaa ylläpitää raskaan ajoneuvokaluston katsastusta. Näin ollen on mahdollista, ettäalkuvaiheessa katsastuspalvelujen saatavuus syrjäisimmillä paikkakunnilla heikkenee.

Toisaalta kuorma- ja linja-autoliikennöitsijöiden palveluverkko pysynee kohtuullisena, kun raskaan ajoneuvokaluston katsastusvelvollisuus säilytetään. Niillä paikkakunnilla, joilla Autorekisterikeskus ei katso järkeväksi investoida raskaan kaluston katsastuksiin, katsastuspalvelut voidaan turvata esimerkiksi pien- ja perheyritysten toimesta sekä tiloja ja laitteita vuokraamalla, kuten yksityiset toimiluvanhaltijat ovat nytkin tehneet.

Toimiluvan määräaikaisuudella, henkilöstön pätevyys- ja kokemusvaatimuksilla, entistä tarkemmalla valvonnalla sekä katsastustoiminnan riippumattomuusvaatimuksen jatkamisella on tarkoitus huolehtia katsastustoiminnan laadun pysymisestä korkeana. Myös laatujärjestelmän kehittämistä katsastukseen selvitetään.

Tällä hetkellä Autorekisterikeskuksen katsastustoimipaikat tarjoavat kaikkia ajoneuvojen rekisteröintiin liittyviä palveluja. Asiakas voi hoitaa asiansa alusta loppuun yhdessä paikassa, ja hän saa yleensä rekisteriotteen ja tarvittaessa rekisterikilvet välittömästi haltuunsa. Jos asiakirjoissa on puutteita, häntä pyydetään täydentämään niitä. Ehdotettujen muutosten jälkeen sekä Autorekisterikeskuksen toimintaa jatkamaan perustetun yhtiön että yksityisten ajoneuvojen katsastustehtävien toimiluvan haltijoiden katsastustoimipaikat voisivat toimia ilmoitusten vastaanottopaikkoina ja suorarekisteröintipaikkoina sekä hoitaa yksinkertaisten muutosilmoitusten ja vastaavien ilmoitusten rekisteröinnin. Monimutkaisempien, viranomaisharkintaa edellyttävien ilmoitusten käsittely ja syöttö ajoneuvorekisteriin hoidettaisiin keskitetysti ajoneuvohallintokeskuksessa. Näissä tapauksissa asiakirjoissa mahdollisesti olevia puutteita jouduttaisiin täydentämään postin välityksellä ja asiakas saisi rekisteriotteen vasta jälkikäteen postitse.

Postitoimipaikkojen ja suorarekisteröijien tuottamat rekisteröintipalvelut on tarkoitus säilyttää ennallaan.

Asiakkaiden maksamissa kokonaishinnoissa ei tulisi todennäköisesti tapahtumaan suuria muutoksia.

5.1. Valmisteluvaiheet ja -aineisto

Työryhmävalmistelu

Esitys on valmisteltu liikenneministeriön 21 päivänä lokakuuta 1994 asettamassa kahdessa työryhmässä, joista toisen tehtävänä oli valmistella toimenpiteet Autorekisterikeskuksen yhtiöittämiseksi ja toisen organisoinnin aiheuttamat säädösmuutokset. Työryhmissä oli liikenneministeriön, valtiovarainministeriön, ajoneuvohallinnon, Autorekisterikeskuksen ja Autorekisterikeskuksen henkilöstön edustajat.

Työryhmät ovat järjestäneet asian valmistelun yhteydessä kaksi kuulemistilaisuutta sidosryhmille.

Eduskunnan lausuma

Vastauksessaan hallituksen esitykseen ajoneuvojen katsastustehtävien toimilupiin liittyväksi lainsäädännöksi (HE 180/1993 vp) eduskunta edellytti, että hallitus aloittaa ajoneuvojen katsastuksesta annetun asetuksen (1702/92) muutoksen valmistelun. Asetuksessa tulisi säätää, ettei vuosikatsastuksen jälkitarkastusta tarvitse erikseen suorittaa, kun viat on korjannut ja asianomaisen merkinnän rekisteriotteeseen on tehnyt jälkitarkastusta suorittamaan hyväksytty korjaamo.

Ajoneuvojen katsastus on toimintaa, jossa täydellisen riippumattomuuden vaatimus on erityisen tärkeää. Jos jälkitarkastus suoritettaisiin korjaamolla, merkitsisi tämä, että korjaaja tarkastaisi itse oman työnsä laadun ja huolellisuuden. Asiakkaan kannalta on välttämätöntä, ettei ensimmäisen katsastuksen eikä jälkitarkastuksen suorittajalla ole sellaisia sidoksia muuhun autoalan liiketoimintaan, jotka voisivat saattaa toiminnan harjoittajan puolueettomuuden kyseenalaiseksi.

Sanotusta syystä hallitus ei näe aiheelliseksi ehdottaa jälkitarkastusoikeuden myöntämistä autokorjaamoille.

5.2. Lausunnot

Työryhmien ehdotuksesta pyydettiin lausunto valtiovarainministeriöltä, oikeusministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, opetusministeriöltä sekä sosiaali- ja terveysministeriöltä, ajoneuvohallinnolta, kilpailuvirastolta, kuluttaja-asiamieheltä, tietosuojavaltuutetulta, Autorekisterikeskukselta, Liikenneturvalta, Liikennevakuutuskeskukselta, Suomen Kuluttajaliitolta, autoilijoiden ja liikenteenharjoittajien sekä autokaupan ja korjaamoiden järjestöiltä, Suomen Autokoululiitolta, Suomen Rahoitusyhtiöiden Yhdistykseltä, VTKK-Yhtymältä, ajoneuvojen katsastuslupien haltijoilta, ajoneuvohallinnon ja Autorekisterikeskuksen henkilöstöjärjestöiltä sekä Liikelaitosten työnantajayhdistykseltä.

Lausunnonantajat kannattivat yleisesti useimpia työryhmien perusratkaisuja: Autorekisterikeskuksen yhtiöittämistä, ajoneuvo- ja ajokorttirekisteröinnin siirtämistä hoidettavaksi virastossa, katsastuslupien myöntämistä vain henkilö- ja pakettiautojen katsastukseen sekä kuljettajantutkintojen vastaanottojärjestelmän selvittämistä erikseen.

Esitystä on lausuntokierroksen jälkeen muutettu rekisteröintipalvelujen parantamiseksi siten, että valtaosa rekisterimuutosilmoituksista voitaisiin käsitellä alusta loppuun katsastustoimipaikoilla.

Esitystä on myös muutettu siten, että raskaan ammattiliikenteen katsastuspalvelujen turvaamiseksi syrjäisemmilläkin paikkakunnilla ehdotetaan ajoneuvokatsastuksen toimilupia edelleen myönnettäviksi vain yrittäjille, jotka sitoutuvat katsastamaan kaikkia ajoneuvoluokkia.

1.1. Laki Autorekisterikeskuksen muutta misesta osakeyhtiöksi ja yhtiön eräistä tehtävistä

1 §. Hallitusmuodon 74 §:n mukaan valtion kiinteää omaisuutta voidaan luovuttaa eduskunnan suostumuksella tai sen mukaan kuin lailla säädetään. Ehdotettu pykälä sisältää valtioneuvostolle annetun valtuuden luovuttaa Autorekisterikeskuksen hallinnassa olevaa omaisuutta ja immateriaalioikeuksia sekä liiketoimintaa perustettavalle yhtiölle, joka jatkaisi pääosin Autorekisterikeskuksen toimintaa, sekä merkitä kaikki perustettavan osakeyhtiön osakkeet. Osa omaisuudesta siirrettäisiin yhtiön eläkesäätiölle. Luovutettava liiketoiminta käsittäisi Autorekisterikeskuksen nykyisen ajoneuvojen katsastustoiminnan, vuoden 1996 ajaksi kuljettajantutkintojen vastaanottotoiminnat sekä eräitä muita erityisesti katsastusta täydentäviä toimintoja.

Autorekisterikeskuksen nykyisestä omaisuudesta luovutettaisiin ajoneuvohallintokeskuksen hallintaan tieliikenteen tietojärjestelmän tietokanta, eräät ajoneuvojen ja ajokorttien rekisteröintiin liittyvät sovellukset (ohjelmistot) niihin liittyvine immateriaalioikeuksineen, kuljettajantutkinnon teoriakokeen aineisto sekä jonkin verran koneita ja kalustoa.

2 §. Valtioneuvosto määräisi osakeyhtiölle luovutettavan omaisuuden ja sen arvon sekä ehdot, joilla luovutus tapahtuu. Samoin valtioneuvosto määräisi omaisuuden luovuttamista ja osakeyhtiön muodostamista koskevista muista järjestelyistä. Yhtiölle siirrettävän omaisuuden arvo olisi noin 235 miljoonaa markkaa. Omaisuuden ja liiketoiminnan siirto tapahtuisi 1 päivänä tammikuuta 1996, joten valtioneuvosto tekisi päätöksen omaisuuden siirrosta syksyllä 1995. Tasearvojen tarkistukset tehtäisiin valtioneuvoston vahvistettua Autorekisterikeskuksen tilinpäätöksen vuodelta 1995.

3 §. Liikelaitos olisi tilikauden loppuun osittain verovapaa yhteisö, mutta perustettava osakeyhtiö tulisi 1 päivänä tammikuuta 1996 muiden osakeyhtiöiden tavoin verotettavaksi. Verotuksellisessa mielessä osakeyhtiö jatkaisi Autorekisterikeskuksen toimintaa siten kuin tuloverolaissa (1535/92) ja arvonlisäverolaissa (1501/93) on tarkoitettu. Omaisuuden siirrosta apporttina ei osakeyhtiö maksaisi leimaveroa. Osakeyhtiö tai sen mahdollinen tytäryhtiö ei myöskään maksaisi leimaveroa, kun se luovuttaa omaisuutta edelleen ensi kertaa konsernin sisällä. Leimaverovapaus kestäisi yhden vuoden lain voimaantulosta. Siirtymäaika on tarpeen sen vuoksi, että osakeyhtiön sisäiset järjestelyt ja omaisuuden jako tapahtuvat lain voimaantulon jälkeen.

Myöskään osakeyhtiölle siirtyvistä lainoista ei suoritettaisi luotto- eikä leimaveroa. Tuloverotuksessa vähennyskelpoisena hankintamenona pidetään niitä arvoja, joista omaisuus on luovutettu osakeyhtiölle.

Pykälän 1 momentissa mainittu leimaverovapaus koskisi myös yhtiöön perustettavaa eläkesäätiötä.

4 §. Sen jälkeen kun Autorekisterikeskus on lakkautettu ja sen omaisuus siirretty pääosin osakeyhtiölle, yhtiö vastaisi Autorekisterikeskuksen toiminta-aikanaan antamista ja tekemistä velka-, hankinta-, toimitus- ja yhteistyösopimuksista sekä muista vastaavista sopimuksista ja sitoumuksista, jotka koskevat yhtiölle luovutettua omaisuutta ja liiketoimintaa. Jos Autorekisterikeskuksen sopijapuoli ei hyväksy sopimuskumppanin vaihtumista, korvaisi yhtiö valtiolle sen, mitä valtio mahdollisesti joutuu korvaamaan Autorekisterikeskuksen sitoumusten johdosta. Ajoneuvohallintokeskus vastaisi 8 §:n 3 momentin mukaan niistä sopimuksista ja sitoumuksista, jotka liittyvät sille luovutettuun Autorekisterikeskuksen toimintaan. Valtiolle jäisi toissijainen vastuu Autorekisterikeskuksen ottamista veloista.

5 §. Pykälän 1 momentti sisältää säännökset Autorekisterikeskuksen nykyisten työsopimussuhteisten henkilöiden siirtämisestä perustettavan osakeyhtiön palvelukseen työsopimussuhteeseen tai ajoneuvohallintokeskukseen.

Ajoneuvohallintokeskukseen siirtyvä henkilöstö siirtyisi soveltuvaan virkaan tai tehtävään virastossa sovellettavin palvelussuhteen ehdoin. Koska kyse olisi työsopimussuhteisista henkilöistä, siirtyminen edellyttäisi kultakin henkilöltä saatua nimenomaista suostumusta työnantajan vaihtumiseen. Määräajaksi otetut henkilöt siirtyisivät siksi määräajaksi, joksi heidät on palvelukseen otettu, jos määräaika ei ole päättynyt lain tullessa voimaan.

Autorekisterikeskuksessa ei ole laitoksen toimitusjohtajaa lukuun ottamatta enää virkasuhteisia henkilöitä, koska laitoksen henkilökunta on siirtynyt kokonaisuudessaan työsopimussuhteeseen keväällä 1994. Koska toimitusjohtajan viran lakkauttaminen voidaan tehdä hallinnollisella päätöksellä, ei lakiin ole tarvetta ottaa säännöksiä virkojen lakkauttamisesta tai muista virkajärjestelyistä.

Palvelussuhteen ehtoihin osakeyhtiön työsopimussuhteisessa tehtävässä sovellettaisiin pääsääntöisesti yhtiön työehtosopimusta. Autorekisterikeskuksen toiminnan aikana kertyneiden, osakeyhtiöön siirtyvien henkilöiden tapaturmakorvausten suorittamisesta vastaisi valtio 1 päivästä tammikuuta 1996.

6 §. Kuljettajantutkintojen vastaanottotehtävät tulee Autorekisterikeskuksen yhtiöittämisen johdosta järjestää yleisperusteluissa sanotun mukaisesti uudelleen. Järjestelyjä ei voida kuitenkaan toteuttaa yhtiöittämisen edellyttämässä aikataulussa riittävän perusteellisten vaihtoehtoisten selvitysten vaatiman ajan takia. Tämän vuoksi ehdotetaan, että Autorekisterikeskuksen toimintaa jatkamaan perustettava yhtiö hoitaisi kuljettajantutkintojen vastaanottoon, ajokorttien luovuttamiseen sekä vaarallisten aineiden kuljettamiseen liittyviin ajolupakokeisiin ja ajolupiin kuuluvia tehtäviä vuoden 1996 ajan. Tehtävien uudelleen järjestäminen on tarkoitus selvittää tätä varten asetetussa työryhmässä. Tarvittavat muutokset toteutettaisiin vuoden 1997 alusta.

Koska kyse olisi yhtiölle lain nojalla yksinoikeudella määrättävistä tehtävistä, ehdotetaan, että niistä perittävät hinnat vahvistaisi liikenneministeriö. Hintojen suuruuden vahvistamisessa noudatettaisiin, mitä valtion maksuperustelaissa säädetään julkisoikeudellisen suoritteen hinnoittelusta. Maksun tulisi siten vastata suoritteen tuottamisesta yhtiölle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää eli omakustannusarvoa.

7 §. Uuden yhtiön henkilöstölle ehdotetaan salassapitovelvollisuutta sanktioineen. Salassapitovelvollisuus koskisi lähinnä lääkärintodistusta. Ajokorttiasetuksen 29 §:n mukaan kuljettajantutkintoon ilmoittauduttaessa on esitettävä muun ohessa lääkärintodistus, jos ilmoittautujalla ei ole poliisin myöntämää ajokorttilupaa. Yleensä ajokorttilupahakemus toimitetaan autokoulun kautta poliisille. Esimerkiksi silloin kun tutkintoon pääsemiseksi ei vaadita kuljettajaopetusta, kuljettajantutkinto voidaan suorittaa ennen ajokorttiluvan hakemista poliisilta. Tällöin hakijan on tutkintoon ilmoittautuessaan esitettävä lääkärintodistus. Lääkärintodistus voi tulla esitettäväksi myös ajokokeen tai ajonäytteen yhteydessä arvioitaessa henkilön vamman vaikutusta hänen ajokykyynsä ja hänen kuljettamassaan ajoneuvossa mahdollisesti tarvittavia ajolaitteita.

8 §. Autorekisterikeskuksesta annettu laki ja Autorekisterikeskuksesta annettu asetus ehdotetaan kumottaviksi. Lisäksi pykälään otettaisiin säännökset lain voimaantulosta ja toimenpiteistä, joihin valtioneuvosto voi ryhtyä ennen sitä. Valmistelevat toimenpiteet koskisivat 1 ja 2 §:ää. Valtioneuvosto tekisi syksyllä 1995 päätöksen yhtiön perustamisesta, yhtiölle luovutettavasta omaisuudesta ja yhtiölle mahdollisesti myönnettävistä lainoista. Pykälän 5 momentti sisältää säännöksen siitä, miten liikelaitoksen viimeinen tilinpäätös ja tilintarkastus on tehtävä.

1.2. Laki ajoneuvohallintokeskuksesta

1 §. Tarkoitus. Autorekisterikeskukselta siirtyviä rekisteröinti- ja verotustehtäviä sekä ajoneuvohallinnon tehtäviä jatkamaan perustettavan ajoneuvohallintokeskuksen tarkoituksena olisi edistää liikenneturvallisuutta ja tieliikenteen tietopalvelua sekä vähentää ajoneuvojen aiheuttamia ympäristöhaittoja. Tämä tarkoitus vastaisi pääosin nykyistä ajoneuvohallinnon tarkoitusta. Ajoneuvohallintokeskus olisi liikenneministeriön alainen.

2 §. Tehtävät. Edellä sanotun mukaisesti ajoneuvohallintokeskuksen tehtävänä olisi muun muassa tieliikenteen tietojärjestelmän pitäminen ja tietojärjestelmään liittyvien tehtävien hoitaminen, ajoneuvojen ja ajokorttien rekisteröinnistä vastaaminen, ajoneuvojen katsastustehtävien toimilupiin liittyvien valvontatehtävien hoitaminen, ajoneuvojen tyyppikatsastusten hoitaminen, autokoulujen valvonnasta vastaaminen sekä eräiden tieliikenteen verotusasioiden hoitaminen. Ajoneuvohallintokeskus vastaisi myös eräistä muista ajoneuvohallinnon nykyään hoitamista tehtävistä. Useimmista ajoneuvohallintokeskuksen tehtävistä säädettäisiin tarkemmin asianomaisissa säädöksissä.

3 §. Johtokunta. Ajoneuvohallintokeskukseen muodostettaisiin johtokunta. Johtokunnan jäsenet määräisi valtioneuvosto. Johtokunnan kokoonpanosta, tehtävistä ja toimikaudesta säädettäisiin tarkemmin asetuksella.

4 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat säännökset ajoneuvohallintokeskuksesta annetun lain täytäntöönpanosta annettaisiin asetuksella.

5 §. Voimaantulo. Pykälässä olisivat säännökset lain voimaantulosta. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan samanaikaisesti Autorekisterikeskuksen yhtiöittämisen kanssa eli 1 päivänä tammikuuta 1996. Ajoneuvohallintokeskuksesta annettavalla lailla kumottaisiin ajoneuvohallinnosta annettu laki ja ajoneuvohallinnosta annettu asetus niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

6 §. Siirtymäsäännökset. Pykälän 1―3 momentti ovat siirtymäsäännöksiä, joilla järjestettäisiin ajoneuvohallinnossa ja Autorekisterikeskuksessa olevien tehtävien ja asioiden siirtyminen aukottomasti ajoneuvohallintokeskukselle.

Pykälän 4 momentin mukaan ajoneuvohallinnon virat siirtyisivät ajoneuvohallintokeskuksen viroiksi. Säännös turvaisi ajoneuvohallinnon nykyisen henkilöstön aseman. Virat siirtyisivät lain nojalla ilman eri toimenpiteitä. Virkamiehen suostumusta ei siten siirtoon tarvittaisi.

Nykyinen ajoneuvohallinnon ylijohtajan virka lakkaisi lain tullessa voimaan. On perusteltua, että uuden viraston johto ja hallinto järjestetään uudelleen.

1.3. Laki ajoneuvojen katsastus- ja rekisteröintitehtävien toimiluvista

Yleisperustelujen mukaisesti ajoneuvojen katsastustehtävien toimiluvista annettu laki ehdotetaan kumottavaksi ja annettavaksi uusi laki, joka kattaisi mainitussa laissa säädeltyjen toimilupien lisäksi ajoneuvojen rekisteröintitehtävien toimiluvat.

1 §. Lain tarkoitus ja toimiala. Lain tarkoitus ja toimiala ehdotetaan säädettäväksi nykyisen lain 1 §:ää vastaavasti. Lain tarkoitukseksi lisättäisiin kuitenkin ajoneuvojen rekisteröintipalvelujen saatavuus.

Voimassa olevan lain 1 §:n 3 momentin mukaan lain kaikkia säännöksiä ei sovelleta Autorekisterikeskukseen. Koska Autorekisterikeskusta ei enää yhtiöittämisen jälkeen olisi ja jotta Autorekisterikeskuksen katsastustoimintaa jatkamaan perustettu yhtiö ja yksityiset ajoneuvojen katsastustoimintaan toimiluvan saaneet elinkeinonharjoittajat olisivat lain säännösten soveltamisen kannalta yhdenvertaisessa asemassa, nykyistä 3 momenttia vastaavaa säännöstä ei otettaisi uuteen lakiin.

Ajoneuvohallintokeskuksen oikeudesta suorittaa rekisteröintejä ja suorarekisteröintiluvista säädettäisiin erikseen.

2 §. Toimiluvan alaiset tehtävät. Ehdotetut muutokset nykyisen lain 2 §:ään verrattuna ovat teknisiä ja johtuvat rekisteröintien hoitamisesta katsastustoimipaikoissa.

3 §. Toimiluvan myöntämisen yleiset edellytykset. Pykälän 1 ja 2 momentti vastaisivat nykyisen lain 1 ja 3 momenttia. Nykyisen pykälän 2 momentin säännökset ehdotetaan otettaviksi 12 §:ään, jossa säädettäisiin palvelujen tasapuolisuudesta.

Toimilupia on haettu ja jo myönnettykin teknisille oppilaitoksille. Myös eräät virastot ovat ilmaisseet kiinnostuksensa katsastustehtävien hoitamiseen. Toimilupa on myönnettävä, jos oppilaitos tai virasto täyttää lain 3―6 §:n edellytykset.

Oppilaitos tai virasto on kuitenkin hankkinut katsastustoimintaan käyttämänsä voimavarat eli tilat, laitteet ja henkilökunnan ammattitaidon julkisin, muuhun käyttöön tarkoitetuin varoin. Katsastustoimintaan ryhtyvä virasto tai laitos on taloudellisesti edullisemmassa kilpailuasemassa kuin yksityinen yrittäjä.

Tämän johdosta ehdotetaan pykälään otettavaksi 3 momentti, jonka mukaan toimilupaa ei myönnettäisi lainkaan virastolle, laitokselle tai oppilaitokselle, joka on valtion, kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämä. Siirtymäsäännöksellä turvattaisiin niiden oppilaitosten asema, joille toimilupa on jo myönnetty, mutta joille sitä ei lain nojalla enää voitaisi myöntää.

4 §. Hakijan luotettavuuden arviointi. Pykälän 1 momentti vastaisi nykyisen lain 4 §:ää. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin vaatimuksista, jotka vastaavat suorarekisteröintioikeuden saajalle ajoneuvojen rekisteröinnistä annetussa asetuksessa asetettuja vaatimuksia. Luotettavuutta arvioitaessa otettaisiin huomioon, onko hakija syyllistynyt vakavaan ajoneuvojen katsastusta, rekisteröintejä tai verotusta koskevien säännösten tai määräysten rikkomiseen.

5 §. Hakijan asiantuntemus. Voimassa olevassa laissa ei ole säännöksiä toimiluvan hakijalle tai haltijan henkilökunnalle asetettavista pätevyysvaatimuksista. Ajoneuvojen katsastustehtävien toimiluvista annetussa liikenneministeriön päätöksessä (1372/93) on kuitenkin määräykset katsastustoiminnasta vastaavan henkilön pätevyys- ja kokemusvaatimuksesta.

Ajoneuvojen katsastustoiminnan ja rekisteröinnin tarkoituksena on edistää liikenneturvallisuutta, vähentää ajoneuvojen aiheuttamia ympäristöhaittoja ja luokitella säännösten edellyttämällä tavalla ajoneuvot erilaisten yhteiskunnallisten oikeuksien ja velvoitteiden toteuttamiseksi. Näiden tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää, että ajoneuvojen katsastuksia suorittavat ainoastaan ne, joilla on riittävä peruskoulutus, tekninen asiantuntemus ja käytännön kokemus.

Edellä sanotun perusteella ehdotetaan säädettäväksi katsastustoiminnasta vastaavan henkilön pätevyys- ja kokemusvaatimuksista. Pätevyysvaatimuksena olisi vähintään teknillisen oppilaitoksen autotekniikan opintolinjan tai vastaavan soveltuvan teknikkotason tutkinnon suorittaminen. Lisäksi toiminnasta vastaavalta henkilöltä edellytettäisiin perehtyneisyyttä ajoneuvoja sekä niiden katsastuksia ja rekisteröintejä koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Hänellä tulisi myös olla riittävä käytännön kokemus katsastustehtävistä tai muista teknisistä tarkastustehtävistä.

6 §. Hakijan riippumattomuuden arviointi. Pykälä vastaisi pääosin nykyisen lain 5 §:ää. Pykälässä ehdotetaan selvyyden vuoksi säädettäväksi siitä, milloin toimiluvan hakijaa voidaan pitää riippumattomana. Vaatimus riippumattomuudesta suhteessa liikenne- ja autovakuutustoimintaan ehdotetaan poistettavaksi, koska vakuutustoiminta ei tuo katsastustehtävien tai rekisteröintien kannalta vahingollista riippuvuussuhdetta vakuutustoimintaa harjoittavaan. Samoin ehdotetaan poistettavaksi nykyisen lain 5 §:n 1 momentin viittaus muuhun vastaavaan toimintaan. Tällainen viittaus on epämääräinen, ja ehdotetun 1 momentin 1―3 kohdan on katsottava kattavan riittävästi ne toiminnat, joiden harjoittajiin toimiluvan hakija ei saa olla olla riippuvuussuhteessa.

7 §. Toimiluvan laajuus. Voimassa olevan lain mukaan toimilupa myönnetään ajoneuvon lajin ja katsastuslajin mukaan rajoitettuna siten, että lupa koskee joko vuosikatsastuksia, pakokaasutarkastuksia ja muita ajoneuvon kuntoa koskevia tarkastuksia tai kaikkia ajoneuvoja ja katsastuslajeja koskevia katsastuksia.

Toimiluvat ehdotetaan jaettaviksi edelleen kahteen luokkaan katsastuslajien perusteella. Molemmissa luokissa tulisi sitoutua katsastamaan kaikkia ajoneuvolajeja. Ensimmäinen toimilupalaji koskisi vuosikatsastuksia, ja se vastaisi nykyistä suppeaa toimilupaa.

Toinen toimiluvan laajuus vastaisi nykyistä laajaa toimilupaa ja se oikeuttaisi kaikkien ajoneuvojen ja katsastuslajien katsastuksiin tyyppikatsastusta ja EY-tyyppihyväksymistä lukuun ottamatta. Laajan toimiluvan haltija saisi myös hoitaa rekisteröintitehtäviä.

Nykyisen pykälän viittaukset pakokaasutarkastusten ja muiden ajoneuvon kuntoa koskevien tarkastusten suorittamiseen ehdotetaan lisäksi poistettaviksi tarpeettomina. Pakokaasupäästöjen tarkastus on osa vuosikatsastusta. Ajoneuvon kuntoa koskevien muiden tarkastusten kuin katsastusten suorittamiseen ei vaadita lainkaan toimilupaa.

8 §. Toimiluvan hakeminen. Pykälä vastaisi nykyisen lain 7 §:ää.

9 §. Toimiluvan myöntäminen. Voimassa olevassa laissa ei ole säännöksiä siitä, kuinka pitkän aikaa myönnetty toimilupa on voimassa. Toimiluvan määräaikaisuus olisi kuitenkin perusteltua erityisesti valvonnallisista ja toiminnan asianmukaisuuden tarkastamiseen liittyvistä syistä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että toimiluvan voimassaoloajaksi säädettäisiin enintään viisi vuotta. Tähän asti myönnetyissä toimiluvissa on asetettu nykyisen lain 8 §:n nojalla lupaehdoksi, että toimilupa on voimassa kolme vuotta, joten säännös ei heikentäisi nykyisten toimiluvan haltijoiden asemaa, kun lisäksi otetaan huomioon ehdotettu siirtymäsäännöksen (22 §) 4 momentti.

10 §. Toiminnan aloittaminen. Pykälän 1 momentti vastaisi pääosin nykyisen lain 9 §:ää.

Sen johdosta, että katsastustoimipaikoille annettaisiin oikeus rekisteröintitehtävien suorittamiseen, ehdotetaan 1 momenttiin otettavaksi 3 kohta, jonka mukaan valvontaviranomaisen tulee ennen toiminnan aloittamista todeta, että toimiluvan haltija on muun ohella luonut asianmukaiset yhteydet tieliikenteen tietojärjestelmään.

Nykyisessä laissa ei ole säännöksiä siitä, missä ajassa toimiluvan myöntämisestä toimiluvan mukainen katsastustoiminta on aloitettava. Koska ajoneuvojen katsastus on kuitenkin lakisääteistä toimintaa ja jotta estettäisiin sellaisten toimilupien olemassaolo, joiden sallimaa toimintaa ei ole tarkoitus tosiasiassa harjoittaa, ehdotetaan säädettäväksi, että toimiluvan mukainen katsastustoiminta tulee aloittaa kuuden kuukauden kuluessa toimiluvan myöntämisestä. Muussa tapauksessa toimilupa katsottaisiin rauenneeksi. Toimilupa ei kuitenkaan raukeaisi, jos asianomainen ei ota suorittaakseen rekisteröintitehtäviä.

Koska katsastustoiminnan aloittaminen saattaa kestää joissain tapauksissa pidempään esimerkiksi katsastustoimipaikan kaavoitus- ja rakennustöiden vuoksi, ajoneuvohallintokeskus voisi erityisestä syystä pidentää määräaikaa. Siirtymäsäännöksessä otettaisiin huomioon nykyisten toimiluvan haltijoiden osalta määräajan alkamishetki.

11 §. Katsastuksia suorittavan henkilöstön pätevyysvaatimukset. Edellä 5 §:n perusteluissa sanotuista syistä ehdotetaan myös katsastuksia suorittavalle henkilöstölle säädettäväksi pätevyysvaatimukset. Vaatimukset vastaisivat muutoin katsastustoiminnasta vastaavan henkilön vaatimuksia paitsi, ettei katsastuksia suorittavalta henkilöstöltä edellytettäisi perehtyneisyyttä rekisteröintisäännöksiin eikä samanlaista kokemusta kuin toimiluvasta vastaavalta henkilöltä. Tämä perustuisi siihen, että kokemusta hankkiakseen täytyy voida ensin työskennellä kyseisessä tehtävässä.

Koska katsastuksia suorittavan henkilökunnan pätevyydestä ei ole tällä hetkellä säännöksiä, siirtymäsäännöksellä turvattaisiin sellaisten työntekijöiden asema, jotka ovat suorittaneet katsastuksia mutta jotka eivät täytä koulutuksensa puolesta pätevyysvaatimusta. Jotta estettäisiin pätevyysvaatimusta koskevan säännöksen tahallinen kiertäminen palkkaamalla ennen lain voimaantuloa muodollisia edellytyksiä täyttämättömiä henkilöitä katsastustoimintaan, ehdotetaan, että siirtymäsäännös koskisi vain sellaisia henkilöitä, jotka suorittivat ajoneuvojen katsastuksia 1 päivänä huhtikuuta 1995.

Hallituksen tarkoituksena on lisäksi selvittää, tulisiko katsastuksia suorittavalle henkilökunnalle säätää tai määrätä pätevyysvaatimukseksi ajoneuvon katsastajan tutkinnon suorittaminen. Tämä edellyttäisi asianmukaisen koulutus- ja tutkintojärjestelmän luomista.

12 §. Katsastuspalvelujen tasapuolisuus. Voimassa olevan lain 10 §:n 1 momentissa säädetään, että toimiluvan haltijan on suoritettava toimiluvissa tarkoitettujen ajoneuvojen katsastukset ajoneuvon merkistä, mallista, käyttöönottoajankohdasta ja muista vastaavista seikoista riippumatta.

Voimassa olevan lain 10 §:n 2 momentin mukaan katsastuksista perittävät maksut eivät saa olla riippuvaisia 1 momentissa mainituista seikoista. Säännöksellä on pyritty vahvistamaan toimiluvan haltijan riippumattomuusvaatimusta. Katsastustoiminnan kilpailun vapautumisen ja laajenemisen vuoksi ei ole kuitenkaan perusteltua asettaa enää hinnoittelua koskevia rajoituksia. Vapaassa kilpailussa elinkeinonharjoittajien on voitava määritellä hinnat kokonaisuudessaan itse markkinatilanteen ja liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti. Tämän vuoksi tällaista hinnoittelusäännöstä ei ehdoteta otettavaksi uuteen lakiin.

Pykälän 2 momentti vastaisi voimassa olevan lain 10 §:n 3 momenttia.

Ajoneuvon katsastus on lakisääteinen velvollisuus. Asiakkaan on näin ollen saatava ajoneuvoaan varten jostain katsastuspalvelu, jotta hän voi käyttää ajoneuvoa liikenteessä. Toimiluvan haltija on puolestaan saanut oikeuden tällaisten katsastuspalvelujen tuottamiseen. Jotta varmistetaan, että asiakkaalla on mahdollisuus myös saada tarvitsemansa katsastuspalvelu, ehdotetaan toimiluvan haltijalle säädettäväksi 3 momentissa velvollisuus ottaa vastaan jokaisen sitä haluavan asiakkaan ajoneuvon katsastus. Vastaanottamisvelvollisuuden edellytyksenä on, että katsastus on mahdollista suorittaa säännösten ja määräysten sekä toimiluvan haltijan toimiluvan mukaisesti. Toimiluvan haltija ei siis voisi kieltäytyä vastaanottamasta katsastukseen jotain ajoneuvoa sen iän tai merkin perusteella. Sen sijaan toimiluvan haltijan tulisi luonnollisesti kieltäytyä suorittamasta sellaista katsastusta, jota hänen toimilupansa ei koske.

13 §. Esteellisyys. Pykälä vastaisi nykyisen lain 11 §:ää täydennettynä rekisteröintejä koskevalla lisäyksellä.

14 §. Oikaisun hakeminen. Rekisteröintipäätöksen tekeminen on lakisääteistä julkisen vallan käyttöä, jota on luonnehdittava hallintopäätöksen tekemiseksi. Kansalaisten oikeusturvan kannalta on tarpeen, että näihin tehtäviin järjestetään hallinto-oikeudellinen muutoksenhakutie. Tämän vuoksi ehdotetaan, että pykälään otetaan säännös oikaisun hakemisesta nykyisen lain 12 §:ssä mainitun katsastuspäätöksen lisäksi myös rekisteröintipäätöksestä. Katsastuksen suorittajan sekä katsastus- että rekisteröintiasiassa tekemään päätökseen saisi vaatia oikaisua ajoneuvohallintokeskukselta, jollei muualla laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Oikaisuvaatimus olisi tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätökseen tulisi liittää oikaisuvaatimusosoitus. Hylkäävä päätös tulisi myös perustella.

Muutosta ajoneuvohallintokeskuksen päätökseen haettaisiin muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain (154/50) mukaisesti korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

15 §. Valvonta. Pykälän 1, 3 ja 4 momentti vastaisivat nykyisen lain 13 §:n vastaavia momentteja.

Nykyisen lain mukaan toimiluvan haltijan on ilmoitettava omistussuhteissaan tapahtuneista muutoksista ja toiminnasta vastaavien henkilöiden vaihdoksista valvontaviranomaiselle. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan myös muista toimintaa koskevista merkittävistä muutoksista olisi ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Lisäys on tarpeellinen ajoneuvojen katsastustoiminnan asianmukaisen valvonnan kannalta. Tällaisia muita merkittäviä muutoksia olisivat esimerkiksi selvitystila, konkurssi, toiminnan lopettaminen, toimitiloissa tai katsastuslaitteissa tapahtunut merkittävä muutos taikka laatukäsikirjan merkittävä muutos.

16 §. Pakkokeinot. Pykälä vastaisi nykyisen lain 14 §:ää.

17 §. Toimiluvan peruuttaminen. Nykyisessä laissa ei ole säännöksiä siitä, voidaanko toimilupa peruuttaa, jos toimiluvan haltija lopettaa toimintansa. Toimiluvan peruuttamista koskeviin tilanteisiin ehdotetaan tämän vuoksi lisättäväksi se, että toimiluvan haltija ei ylläpidä katsastustoimipaikalla säännöllistä ajoneuvojen katsastustoimintaa tai lopettaa kyseisen toiminnan. Tällaiseksi tilanteeksi ei katsottaisi esimerkiksi katsastustoimipaikan sulkemista tavanomaisen vuosiloman tai vastaavan ajaksi, onnettomuuden aiheuttamaa tilapäistä toiminnan keskeytymistä tai muuta vastaavaa katkosta toiminnassa.

Pykälän 2 momentin luettelo puutteista, joiden perusteella toimilupa voidaan peruuttaa tai toimiluvan haltijalle antaa huomautus tai varoitus, vastaisi pääosin nykyisen lain 15 §:n 2 momenttia. Uudeksi toimenpidemuodoksi ehdotetaan lisättäväksi rekisteröintien suorittamisen kieltäminen. Tämä tulisi kysymykseen lähinnä silloin, kun toimiluvan haltija ei noudata rekisteröinnistä annettuja säännöksiä tai määräyksiä.

18 §. Henkilörekisteritiedot. Pykälä vastaisi nykyisen lain 16 §:ää.

19 §. Salassapitovelvollisuus. Pykälä vastaisi nykyisen lain 17 §:ää.

20 §. Rangaistussäännökset. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi rekisteröintitehtävien edellyttämät tarkistukset. Muilta osin se vastaisi nykyisen lain 18 §:ää.

21 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Tarkoituksena on, että katsastuksen suorittajat, joille myönnettäisiin rekisteröinteihin oikeuttava katsastustoimilupa, voisivat hoitaa yksinkertaisia rekisteröintejä. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan valtuutussäännöstä, jonka mukaan näistä rekisteröinneistä säädettäisiin asetuksessa.

Nykyisen lain 19 §:ää vastaavasti liikenneministeriö ehdotetaan valtuutettavaksi antamaan tarkempia määräyksiä. Muutoksena nykyiseen säännökseen ehdotetaan poistettavaksi valtuudet määrätä henkilökunnan pätevyysvaatimuksista, koska näistä vaatimuksista säädettäisiin ehdotetun lain 11 §:ssä. Liikenneministeriö valtuutettaisiin antamaan tarkempia määräyksiä rekisteritietojen toimittamisesta ajoneuvorekisteriin.

22 §. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Pykälän 1 momentissa olisi voimaantulosäännös. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan samanaikaisesti Autorekisterikeskuksen yhtiöittämisen kanssa. Lailla kumottaisiin nykyinen ajoneuvojen katsastustehtävien toimiluvista annettu laki.

Siirtymäsäännöksiin ehdotetaan sisällytettäviksi säännökset jo myönnettyjen toimilupien voimassaoloajasta.

Katsastustehtävien toimiluvat myönnettäisiin 9 §:n mukaisesti toimipaikkakohtaisina. Kun Autorekisterikeskuksella on nyt 78 toimipaikkaa, joille kaikille tulee hakea toimilupa, on näiden hakemusten käsittelyyn varattava riittävästi aikaa. Jotta toimilupahakemusten käsittelyn aikana katsastustoiminta ja rekisteröinnit voisivat jatkua keskeytyksettä, ehdotetaan 5 momentissa toiminnan jatkaminen sallittavaksi toimilupahakemuksen ratkaisemiseen ja valvontaviranomaisen tarkastukseen saakka.

Jotta nyt katsastustehtävissä palvelevat henkilöt, jotka eivät täytä ehdotetun 11 §:n vaatimuksia, voisivat jatkaa toimintaansa, ehdotetaan heidät katsottavaksi jatkossakin päteviksi katsastustehtäviin. Tämä poikkeus pätevyysvaatimuksista ehdotetaan kuitenkin rajattavaksi niihin, jotka 1 päivänä huhtikuuta 1995 suorittivat katsastuksia.

Lisäksi ehdotetaan, että virastolle, laitokselle tai oppilaitokselle ehdotetun 3 §:n 3 momentin vastaisesti jo myönnetty toimilupa voitaisiin uudistaa.

1.4. Tieliikennelaki

84 §. Ajoneuvon hyväksyminen liikenteeseen ja rekisteröinti. Pykälän 2 momentissa säädetään rekisteröinti-ilmoituksen tekemisestä. Yleisperustelujen mukaisesti ehdotetaan, että rekisteröinti-ilmoituksia voitaisiin tehdä katsastuksen suorittajille. Siitä, millaiset ilmoitukset käsiteltäisiin katsastustoimipaikoissa, säädettäisiin tarkemmin asetuksella.

Muut ehdotetut muutokset ovat teknisiä.

106 b §. Oikaisun hakeminen. Voimassa olevan lain 106 b §:ssä säädetään asian siirtämisestä. Asianosainen voi tietyissä tilanteissa siirtää kuljettajantutkintoon, katsastukseen tai ajoneuvon rekisteröintiin liittyvän asian ajoneuvohallinnon käsiteltäväksi.

Edellä sanotun mukaisesti kuljettajantutkintojen vastaanottotehtävät on tarkoitus säätää vuoden 1996 ajaksi Autorekisterikeskuksen toimintaa jatkamaan perustettavan yhtiön tehtäviin. Tutkintojen vastaanottotehtävissä on kysymys, kuten ehdotetun ajoneuvojen katsastus- ja rekisteröintitehtävien toimilupia koskevan lain perusteluissa selostetuissa rekisteröintitehtävissäkin, lakisääteisestä julkisen vallan käytöstä.

Tämän vuoksi ehdotetaan 106 b § muutettavaksi siten, että siinä säädetään oikaisun hakemista koskevasta mahdollisuudesta kuljettajantutkintoon liittyvässä asiassa. Katsastuksen ja rekisteröinnin oikaisun hakemisesta säädettäisiin ajoneuvojen katsastus- ja rekisteröintitehtävien toimilupia koskevassa laissa. Oikaisua vaadittaisiin tässäkin tapauksessa ajoneuvohallintokeskukselta, jollei muualla laissa tai asetuksessa toisin säädetä.

Yksityisen palveluksessa kuljettajantutkintojen vastaanottoja hoidettaisiin lisäksi rikoslain 2 luvun 12 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla virkavastuulla.

1.5. Laki tieliikenteen tietojärjestelmästä

Tieliikenteen tietojärjestelmä on yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain (83/51) mukainen julkinen asiakirja, josta jokaisella on lähtökohtaisesti oikeus saada tietoja. Tätä julkisuusperiaatetta on rajoitettu tieliikenteen tietojärjestelmästä annetussa laissa siten, että laissa säädetään lähinnä tietosuoja- ja tietoturvasyistä tyhjentävästi ne tilanteet, joissa tietoja voidaan luovuttaa tieliikenteen tietojärjestelmän osarekistereistä. Ajoneuvorekisterin tietojen luovuttamisesta säädettäisiin muutettavaksi ehdotetussa 12 §:ssä ja lakiin lisättäväksi ehdotetussa 12 a ja 12 b §:ssä, mikä merkitsisi, että esimerkiksi yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 7 § ei tulisi sovellettavaksi. Ajokorttirekisterin tiedot ehdotetaan puolestaan säädettäväksi 13 §:ssä salassa pidettäviksi. Tieliikenteen tietojärjestelmästä annettu laki syrjäyttäisi siten erityislakina ristiriitatilanteessa yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain ja henkilörekisterilain. Yleislakeja, lähinnä henkilörekisterilakia, sovellettaisiin kuitenkin täydentävästi siltä osin kuin tieliikenteen tietojärjestelmästä annetussa laissa ei toisin säädetä.

1 §. Tieliikenteen tietojärjestelmä ja sen pitäjä. Tieliikenteen tietojärjestelmän tietoja luovutetaan varsin laajasti eri käyttötarkoituksiin. Tietojärjestelmän eräänä tarkoituksena onkin tieliikenteen tietojen kerääminen ja luovuttaminen laissa tarkemmin säädetyllä tavalla eri intressitahojen hyväksyttäviin käyttötarkoituksiin. Jotta tämä käyttötarkoitus tulisi otetuksi huomioon asianmukaisella tavalla, tieliikenteen tietojärjestelmän pitämisen tarkoitukseksi ehdotetaan määriteltäväksi liikenneturvallisuuden edistämisen lisäksi tieliikenteen tietopalvelu.

Pykälän 1 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi myös muutoin. Tieliikenteen tietojärjestelmän määritelmän piiriin ehdotetaan otettavaksi rekistereiden lisäksi myös niihin kuuluvat tietojenkäsittelyohjelmistot. Näillä tietojenkäsittelyohjelmistoilla tarkoitettaisiin käytännössä niitä ohjelmistoja, jotka siirrettäisiin Autorekisterikeskuksen yhtiöittämisen yhteydessä edellä tarkoitetulla tavalla ajoneuvohallintokeskuksen hallintaan.

Tieliikenteen tietojärjestelmän pitäjänä toimisi ajoneuvohallintokeskus. Vastuu tieliikenteen tietojärjestelmään liittyvistä tehtävistä säädettäisiin siis kokonaisuudessaan ajoneuvohallintokeskukselle. Ajoneuvohallintokeskus voisi hankkia näihin tehtäviin liittyviä tuotannollisia tehtäviä toimeksiantopalveluina ulkopuolisilta silloin, kun se on viraston omien resurssien sekä järjestelmän toimivuuden ja asianmukaisuuden kannalta perusteltua.

4 §. Tieliikenteen tietojärjestelmän tiedot. Voimassa olevan lain 4 §:ssä säädetään siitä, mitkä henkilötiedot tieliikenteen tietojärjestelmän tietokantaan saa tallettaa. Koska tieliikenteen tietojärjestelmässä on tietoja sekä luonnollisista henkilöistä että oikeushenkilöistä, ehdotetaan 1 momenttia tarkistettavaksi siten, että tieliikenteen tietojärjestelmään talletettavat luonnollista henkilöä koskevat henkilötiedot ja oikeushenkilöä koskevat tiedot ilmenevät ja erottuvat momentista selkeästi.

6 §. Ajokorttirekisterin tiedot. Pykälän 1 momentin johtantokappale ja 1 kohta ehdotetaan muutettaviksi tieliikennelaissa käytettyä terminologiaa vastaaviksi.

Tietosuojavaltuutettu on kiinnittänyt huomiota tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain säännöksiin, koska niistä ei käy suoraan ilmi, että ajokorttirekisterissä on rangaistusten ja muiden seuraamusten lisäksi tietoja myös rikoksista ja epäillyistä rikoksista. Tämän vuoksi tietosuojavaltuutettu on ehdottanut, että mainituista tiedoista otettaisiin säännökset lakiin. Pykälän 1 momentin 2 kohta ehdotetaan muutettavaksi tietosuojavaltuutetun esityksen mukaisesti.

9 §. Oikeus tietojen saantiin ja tallettamiseen. Voimassa olevan lain 9 §:n 1 momentin johtantokappaleeseen ehdotetaan tehtäväksi ajoneuvohallintokeskuksen organisatorisesta muutoksesta johtuva muutos. Vastaava tarkennus ehdotetaan tehtäväksi myös nykyiseen 3 momenttiin ja pykälään lisättäväksi ehdotettuun 5 momenttiin, joka asiasisällöltään vastaisi nykyistä 4 momenttia. Lisäksi pykälän otsikko ehdotetaan tarkennettavaksi vastaamaan nykyistä täsmällisemmin pykälän sisältöä.

Pykälän 1 momentin 1 ja 3 kohtaan ehdotetaan tehtäviksi tekniset muutokset, jotka johtuvat väestötietojärjestelmän ja liikennevakuutuskeskuksen nimenmuutoksista.

Pykälän 3 momentti koskisi kuljettajantutkinnon vastaanottajan oikeutta tallettaa tieliikenteen tietojärjestelmään suorakäyttöisesti kuljettajaopetusta ja -tutkintoja sekä ajokortteja koskevia tietoja.

Ehdotetussa 9 §:n 4 momentissa, joka vastaisi pienin muutoksin nykyistä 3 momenttia, säädettäisiin suorarekisteröintien suorittamiseen oikeutetuista. Suorarekisteröinti tarkoittaa sitä, että ajoneuvon omistaja tai haltija antaa suorarekisteröintioikeuden saaneelle elinkeinonharjoittajalle toimeksiannon, jonka perusteella tämä elinkeinonharjoittaja siirtää ajoneuvon rekisteri-ilmoituksen tiedot omasta tietojärjestelmästään teknisen käyttöyhteyden avulla tieliikenteen tietojärjestelmään. Uusi rekisteriote toimitetaan asiakkaalle jälkikäteen postitse. Vaikka suorarekisteröintiin liittyy harkintaa rekisteröintiasiakirjojen oikeellisuuden ja rekisteröinnin asianmukaisuuden tarkistamisessa ja siten myös julkisen vallan käyttöä, ehdotetaan suorarekisteröintimenettelyä kuitenkin jatkettavaksi, koska suorarekisteröintimenettely on katsottu rekisteröintijärjestelmän luotettavuuden kannalta riittävän turvalliseksi. Suorarekisteröinti-ilmoitusta ei voida tehdä vaikeissa erillistä selvitystä vaativissa tapauksissa, eikä suorarekisteröijillä ole hallussaan tyhjiä rekisteriotelomakkeita.

Katsastustoimintaa harjoittava yritys on yhtä luonteva suorarekisteröinnin suorittaja kuin esimerkiksi autokauppa. Kaupparekisteriin merkityille ajoneuvojen katsastustoimintaa harjoittaville yrityksille ehdotetaan tämän vuoksi sallittavaksi suorarekisteröinti-ilmoitusten tekeminen. Suorarekisteröintioikeuden myöntämiseen katsastustoiminnan harjoittajille ei liity merkittäviä tietosuojaan tai -turvallisuuteen liittyviä riskejä. Järjestely parantaisi asiakaspalvelumahdollisuuksia.

Pykälään lisättäisiin uusi 5 momentti, joka vastaisi nykyistä 4 momenttia siten muutettuna, että katsastuksen suorittaja voisi siirtää tieliikenteen tietojärjestelmään katsastusta koskevien tietojen lisäksi myös rekisteröintiä koskevia tietoja.

10 §. Tieliikenteen tietojärjestelmän käyttö. Yleisperusteluissa ja 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyistä syistä ehdotetaan 10 §:n 1 momentista poistettavaksi maininta Autorekisterikeskuksen oikeudesta käyttää tieliikenteen tietojärjestelmän tietoja säädettyjen tehtäviensä hoitamisessa. Momenttiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi ajoneuvohallintokeskuksen nimeä koskeva muutos.

11 §. Tietojen luovutus tieliikenteen tietojärjestelmästä. Pykälässä säädettäisiin eräistä yleisistä periaatteista, jotka koskisivat tietojen luovuttamista tieliikenteen tietojärjestelmästä. Periaatteet vastaisivat pääosin nykyistä käytäntöä. Pykälässä käytettyjä käsitteitä tulisi tulkita samalla tavoin kuin henkilörekisterilain vastaavia käsitteitä, minkä lisäksi henkilörekisterilaki täydentäisi tieliikenteen tietojärjestelmästä annettua lakia siltä osin kuin tässä laissa ei olisi toisin säädetty.

Pykälän 1 momentissa korostettaisiin velvollisuutta asianmukaisten tietojen antamiseen pyydettäessä tietoja tieliikenteen tietojärjestelmästä. Tietojen käyttötarkoituksen ilmoittamisella pyrittäisiin turvaamaan, ettei rekisteröidyn yksityisyyttä tai hänen etujaan ja oikeuksiaan perusteettomasti loukata taikka valtion turvallisuutta vaaranneta. Tietojen suojauksen ilmoittamisella pyritään siihen, että luovutetut tiedot suojataan aina asianmukaisesti ja että rekisterinpitäjä tietää kulloisestakin tietojen suojaustavasta. Rekisterinpitäjän tulee myös valvoa, että tietojen ilmoitettua käyttötarkoitusta ja suojaustapaa noudatetaan. Pyydettäessä tilastotietoja tai yksittäin luovutettavia tietoja ei käyttötarkoitusta tarvitsisi kuitenkaan ilmoittaa, koska se ei olisi tietosuojanäkökohdat huomioon ottaen tarpeellista.

Tieliikenteen tietojärjestelmästä saisi 2 momentin nojalla luovuttaa vain ne tiedot, joita voitaisiin pitää tarpeellisina ilmoitettuun käyttötarkoitukseen. Tietojen tarpeellisuuden arvioinnissa olisi kiinnitettävä huomiota käyttötarkoituksen lisäksi tietojen määrään ja luovutustapaan. Tarpeellisuuden arvioinnin tulisi olla yhdenmukainen henkilörekisterilain 5 §:n 2 momentin kanssa. Tietoja ei saisi luovuttaa, jos luovuttamisen voitaisiin epäillä perustellusta syystä vaarantavan rekisteröidyn yksityisyyden suojaa, hänen oikeuksiaan tai etujaan taikka valtion turvallisuutta. Esimerkiksi koko rekisterin tietojen kopiointi luovutuksensaajan omiin tarkoituksiin ei ole sellainen hyväksyttävä käyttötarkoitus, johon tietoja voisi luovuttaa. Massaluovutusten osalta edellytettäisiinkin, että luovutus täyttää henkilörekisterilain 19 §:n 1 momentin 3 kohdassa asetetut vaatimukset.

Tieliikenteen tietojärjestelmästä luovutettavien tietojen tulee olla tarpeellisia ilmoitettuun käyttötarkoitukseen. Tietojen toisenlainen käyttö voisi vaarantaa tietosuojaa ja kansalaisten yksityisyyden suojaa. Tämän vuoksi ehdotetaan myös kiellettäväksi tietojen käyttö muuhun kuin ilmoitettuun tarkoitukseen. Periaate on ilmaistu jo henkilörekisterilaissa, mutta selvyyden vuoksi asiasta säädettäisiin myös tieliikenteen tietojärjestelmästä annetussa laissa. Muuta käyttöä olisi myös tietojen luovutus kolmannelle ilman asianmukaista lupaa. Lupa voitaisiin antaa esimerkiksi siten, että tietojen edelleenluovutus todettaisiin tietojen luovutusta koskevassa päätöksessä erääksi tietojen hyväksytyksi käyttötarkoitukseksi. Yksittäin luovutettujen tietojen osalta ei ole kuitenkaan tarpeen rajoittaa edelleenluovutusta, koska kiellon valvonta olisi mahdotonta eikä siihen ole muutoinkaan tietosuojanäkökohdat huomioon ottaen syytä.

Luovutuksensaaja saisi tallettaa teknisellä käyttöyhteydellä luovutettuja tietoja omiin rekistereihinsä ainoastaan ajoneuvohallintokeskuksen erikseen antamalla luvalla. Tilastotietojen tallettamiseen lupa ei olisi tarpeen. Järjestely on katsottu tarpeelliseksi tietosuojaan ja -turvaan liittyvistä syistä. Tarkoitus on estää teknisellä käyttöyhteydellä luovutettujen tietojen tarpeeton ja epäasianmukainen tallettaminen, esimerkiksi koko rekisterin tietojen kopioiminen omiin tarkoituksiin.

12 §. Tietojen luovutus ajoneuvorekisteristä. Pykälään ehdotetaan pääosin koottaviksi ajoneuvorekisterin tietojen luovutusta koskevat säännökset eli voimassa olevan lain 11 ja 15 §:n säännökset. Tällä selkeytettäisiin nykyistä tilannetta, jossa ajoneuvorekisterin tietojen luovutusta koskevat säännökset on jaettu kahteen pykälään siten, että luovutustensaajien oikeuksissa saada tietoja ajoneuvorekisteristä on luovutusmuodosta johtuvia perusteettomia eroja. Myös henkilötunnuksen luovuttamista koskevan säännöksen soveltamisen kannalta on nykyinen jaottelu ollut epätarkoituksenmukainen.

Liike- ja yhteisötunnuksen luovutusta koskeva rajoitus ehdotetaan poistettavaksi yksittäistapauksia koskevasta 1 momentin 1 kohdasta. Liike- ja yhteisötunnus on julkinen tieto, jonka luovuttamiselle ei ole syytä asettaa rajoituksia. Lisäksi voimassa olevassa laissa käytetty termi ''yksittäistapaus'' ehdotetaan korvattavaksi täsmällisemmällä termillä ''yksittäisluovutus''. Luovutettaessa ajoneuvorekisteristä tietoja 1 kohdan nojalla voitaisiin tietoja luovuttaa useammasta yksittäisestä ajoneuvosta samalla kertaa peräkkäin. Jos kyse olisi kuitenkin kovin monen yksittäisen ajoneuvon tietojen luovuttamisesta, luovutus olisi tulkittava massaluovutukseksi, jolloin siihen ei voitaisi soveltaa 1 kohtaa.

Voimassa olevassa laissa on lueteltu tyhjentävästi ne viranomaiset, joille ajoneuvorekisterin tietoja saadaan luovuttaa, sekä luovutettavien tietojen käyttötarkoitukset. Ajoneuvorekisteri on kuitenkin julkinen rekisteri, josta lähtökohtaisesti jokaisella asianmukaiseen tarkoitukseen tietoja tarvitsevalla on oikeus saada niitä. Viranomaiset hoitavat niille säädettyjä tehtäviä virkavastuulla. Usein näiden tehtävien hoitamisessa on tarpeen käyttää ajoneuvorekisterin tietoja. Näin on esimerkiksi poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen, tuomioistuinten, ulosottoviranomaisten, pysäköinninvalvojien, syyttäjien, sosiaaliviranomaisten ja veroviranomaisten kohdalla. Ottaen huomioon, että viranomaisten tietojen käyttö liittyy aina säädettyihin virkatehtäviin, ei ole perusteltua rajoittaa viranomaisten tietojensaantioikeuksia muutoinkin julkisesta ajoneuvorekisteristä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että laissa ei enää lueteltaisi yksityiskohtaisesti niitä viranomaisia, joille ajoneuvorekisterin tietoja voidaan luovuttaa, vaan 1 momentin 2 kohdassa säädettäisiin ainoastaan, että ajoneuvorekisteristä voidaan luovuttaa tietoja viranomaisille säädettyjen tehtävien hoitamista varten. Tietojen tulisi lisäksi olla tarpeellisia näiden tehtävien hoitamiseen. Samalla poistettaisiin viranomaisten osalta eräät voimassa olevassa laissa olevat tietojen luovutusmuotoa koskevat rajoitukset ja epäkohdat. Ne ovat muun muassa merkinneet, että tietyillä viranomaisilla on ollut laajemmat oikeudet saada tietoja teknisellä käyttöyhteydellä kuin paperilla.

Pykälän 1 momentin 3 kohtaan tehtäisiin eräitä teknisiä tarkennuksia, joilla ei ole tietojensaantioikeuden kannalta merkitystä. Lisäksi sallittaisiin tietojen luovuttaminen liikennevakuutuskeskukselle, vakuutusyhtiöille ja valtiokonttorille liikennevakuutuksen lisäksi myös vapaaehtoisen autovakuutuksen tai vastaavan valtion korvausjärjestelmän hoitamista varten.

Momentin 4 kohtaan lisättäisiin, että katsastuksen suorittajalla on oikeus saada tietoja ajoneuvorekisteristä katsastustehtävien lisäksi myös rekisteröintitehtäviä varten. Asiasta säädettäisiin tarkemmin ajoneuvojen rekisteröinnistä annetussa asetuksessa.

Momentin 5 kohtaan lisättäisiin muiden Pohjoismaiden rekisteröintiviranomaiset.

Ajoneuvorekisterin tietojen luovuttaminen ajoneuvojen kauppaa tai rahoitusta, liikenne- tai autovakuutustoimintaa, katsastustoimintaa taikka muuta ajoneuvoihin liittyvää toimintaa harjoittavan yrityksen asiakasrekisterin osoitetietojen päivittämiseen ehdotetaan sallittavaksi. Siitä säädettäisiin 1 momentin 6 kohdassa. Asiakasrekisterin osoitetietojen ajantasaisuudella edistettäisiin henkilörekisterilain tavoitteiden täyttymistä, kun päivityksillä pyrittäisiin varmistamaan, että luovutuksensaajan asiakasrekisterissä on mahdollisimman ajantasaisia ja oikeita tietoja. Asiakasrekisterin päivittäminen osoitetiedoilla edellyttäisi aina, että henkilörekisterien yhdistämiselle henkilörekisterilaissa asetetut edellytykset täyttyisivät. Päivitys tapahtuisi siten, että tietojen yhdistämisperusteena olisi ajoneuvon rekisteritunnus taikka omistajan tai haltijan eli asiakkaan nimi tai liike- ja yhteistötunnus.

Momentin 7 kohtaan ehdotetaan tehtäväksi eräitä teknisiä tarkennuksia, joilla ei ole tietosuojan kannalta merkitystä.

Ajoneuvorekisterin tietojen luovuttaminen tilastointia tai tieteellistä tutkimusta varten ehdotetaan myös sallittavaksi tapauksissa, joissa henkilörekisterilain 19 §:n 1 momentin 3 kohdan vaatimukset täyttyvät. Siitä säädettäisiin 1 momentin 8 kohdassa. Tietojen luovuttaminen sanottuihin tarkoituksiin on perusteltua, eikä se vaaranna yksityisyyden suojaa.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi siitä, että ajoneuvorekisterin tietoja voidaan luovuttaa myös liikenneturvallisuuteen, liikenne- ja autovakuutuksiin, liikenteeseen, liikennetarvikkeisiin, katsastukseen tai ajoneuvoihin liittyvää muuta kuin 1 momentissa sanottua tarkoitusta varten. Henkilötietojen luovuttaminen edellyttäisi, että luovutuksen saajalla on henkilörekisterilain mukainen oikeus tallettaa luovutettavat tiedot henkilörekisteriin. Säännökset vastaisivat asialliselta sisällöltään pääosin voimassa olevaa lakia.

Yhteisöjen omistamien ja hallitsemien ajoneuvojen tietojen luovuttamista ajoneuvorekisteristä mielipide- ja markkinatutkimukseen, suoramainontaan, puhelinmyyntiin tai muuhun suoramarkkinointiin sekä osoitepalveluun ehdotetaan laajennettavaksi yritysmarkkinoinnin lisääntyessä. Enää ei edellytettäisi, että toiminta liittyy liikenneturvallisuuteen, liikenteeseen, liikennetarvikkeisiin, katsastukseen, ajoneuvoihin tai ajoneuvokauppaan. Yhteisöihin kohdistuva suoramarkkinointi vapautettaisiin myös luovutusmuotoa, luovutettavia tietoja, hakuperustetta sekä muita edellytyksiä koskevista rajoituksista, koska rajoituksilla pyritään suojaamaan vain kansalaisten yksityisyyttä. Luonnollisille henkilöille tapahtuvan suoramarkkinoinnin osalta tietojen luovutusedellytykset säilyisivät ennallaan lukuun ottamatta katsastuksen suorittajia, joiden osalta mahdollistettaisiin tietojen luovuttaminen katsastukseen liittyvien palvelutehtävien hoitamista varten myös automaattiseen tietojenkäsittelyyn soveltuvassa muodossa ja siten, että luovutettaviin tietoihin voi sisältyä myös muita kuin nimi- ja osoitetietoja. Säännökset otettaisiin pykälän 3 momenttiin. Käytännössä kyse olisi lähinnä Autorekisterikeskuksen nykyisen katsastukseen kutsumista koskevan järjestelmän kaltaisista asiakaspalveluun liittyvistä järjestelmistä. Järjestely on tarkoituksenmukainen katsastuspalvelujen lakisääteisyyteen ja katsastustoimenpiteiden sidonnaisuudesta ajoneuvorekisterin tietoihin liittyvistä syistä.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin siitä, missä tapauksissa ajoneuvorekisterin tietoja ei saisi luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla. Ajoneuvorekisterin tietoja voitaisiin muutoin luovuttaa 12 §:ssä säädetyissä tapauksissa sekä yksittäisluovutuksina että massaluovutuksina, jollei toisin ole kussakin tapauksessa erikseen säädetty. Tietojen luovutus teknisellä käyttöyhteydellä on eräs massaluovutuksen toteuttamistapa.

12 a §. Henkilötunnuksen luovuttaminen ajoneuvorekisteristä. Henkilötunnuksen luovutusta ajoneuvorekisteristä ehdotetaan muutettavaksi siten, että henkilötunnuksen saisi luovuttaa vain 12 §:n 1 momentin 2―4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, tilasto- ja tutkimustarkoituksiin tai, kun henkilön luotettava yksilöinti sekä tietojen käyttötarkoitus sitä edellyttävät ja jos pyytäjällä on tai voi olla se henkilörekisterilain tai muun lain perusteella hallussaan. Henkilötunnuksen luovuttaminen viranomaisille on tarpeen henkilön luotettavan yksilöinnin takia. Pykälän 2 kohdan säännös, joka vastaisi myös väestötietolain 25 §:n 2 momenttia, asettaisi henkilötunnuksen luovuttamiselle varsin tiukat edellytykset, joiden avulla varmistettaisiin, että luovutus ei vaaranna kansalaisten yksityisyyden suojaa.

12 b §. Tietosuojalautakunnan poikkeuslupa. Mikäli 12 §:n 2 momentissa tarkoitetulla hakijalla ei olisi henkilörekisterilain mukaista oikeutta tallettaa luovutettavia tietoja henkilörekisteriin tai mikäli 12 a §:n 4 momentissa säädetyt edellytykset henkilötunnuksen luovutukselle tai käyttämiselle hakuperusteena eivät täyttyisi, olisi luovutus kuitenkin lakiin lisättäväksi ehdotetun 12 b §:n mukaan mahdollista, jos tietosuojalautakunta olisi antanut siihen poikkeusluvan erityisestä syystä. Erityinen syy voisi olla esimerkiksi asioiden hallinnollisen tai muun käsittelyn merkittävä yksinkertaistaminen. Lisäedellytyksenä olisi kuitenkin, että rekisteröidyn yksityisyyden, hänen etujensa ja oikeuksiensa sekä valtion turvallisuuden vaarantuminen voidaan estää.

13 §. Tietojen luovutus ajokorttirekisteristä. Pykälän 1 momentissa lueteltaisiin voimassa olevan lain 17 §:ssä luetellut ajokorttirekisterin tiedot, jotka on pidettävä salaisina. Salassa pidettävät tiedot ovat ajokorttirekisterin rikostietoja sekä ajo-oikeuden menettämiseen liittyviä tietoja. Salassa pidettävienkin tietojen luovutus olisi sallittua 11 §:ssä ja 13 §:n 2―4 momentissa sanotuin edellytyksin vastaavasti kuin nykyään.

Pykälä vastaisi muutoin voimassa olevan lain 12 §:ää ja 16 §:n 1 momenttia. Ajokorttirekisterin tietojen luovuttamista koskevat perusperiaatteet säilyisivät ennallaan. Luovutuksensaajiin lisättäisiin kuitenkin tulliviranomaiset, autokoululupaviranomaiset, kuljettajantutkinnon vastaanottajat, ehdotetussa ajoneuvojen katsastus- ja rekisteröintitehtävien toimilupia koskevassa laissa tarkoitetut toimilupaviranomaiset ja Ahvenanmaan, Euroopan unionin jäsenvaltion tai Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen liittyneen valtion ajokorttiasioita käsittelevät viranomaiset. Pykälässä säädettäisiin ajokorttirekisterin tietojen luovuttaminen tyhjentävästi.

Tullilaitos on tieliikennelain 97 §:n mukainen muu liikenteen valvontaa suorittava viranomainen, joka tarvitsisi tehtäviensä hoitamisessa ajokorttirekisterin tietoja. Autokoululupaviranomaiset, joita ovat tieliikennelain 66 §:n perusteella lääninhallitukset, tarvitsisivat puolestaan ajokorttiasetuksen 39 ja 39 a §:n sekä tieliikennelain 67 §:n perusteella ajokorttirekisterin tietoja käsitellessään autokoululuvan myöntämistä tai peruuttamista koskevaa asiaa. Tällä hetkellä ongelmana on esimerkiksi se, että ajoneuvohallinto, joka antaa lausuntoja autokoululuvan hakijoista, ei voi lausunnossaan antaa tietoja hakijan ajokorttirekisteritiedoista, vaikka hakijan rikkeettömyydellä on olennainen merkitys lausunnon sisältöön. Käytännössä tämä johtaa siihen, että lausuntoja ei voida perustella asianmukaisesti ja sillä tavalla, että lupaviranomaisella olisi kaikki asiaan vaikuttavat seikat tiedossaan.

Kuljettajantutkintojen vastaanottaja tarvitsee ajokorttirekisterin tietoja ajokorttiasetukseen perustuvien kuljettajantutkinto- ja ajokorttitehtävien asianmukaista hoitamista varten. Kuljettajantutkintotehtäviä hoitaisi yleisperustelujen mukaisesti toistaiseksi Autorekisterikeskuksen toimintaa jatkamaan perustettava yhtiö.

Ehdotetun ajoneuvojen katsastus- ja rekisteröintitehtävien toimilupia koskevan lain 8 §:n nojalla liikenneministeriö myöntää katsastus- ja rekisteröintitehtävien toimiluvat. Toimiluvan myöntämisen edellytyksiin kuuluu lain 4 §:n nojalla hakijan luotettavuuden arviointi, joka merkitsee mainitussa pykälässä tarkoitettujen henkilöiden liikennerikostietojen tarkistamista. Koska se, että kukin näistä hankkisi itseään koskevan ajokorttirekisterin otteen, ei ole tietosuojan kannalta tyydyttävä ratkaisu, ehdotetaan katsastus- ja rekisteröintitoimilupaviranomaiset lisättäviksi ajokorttirekisterin tietojen luovutustensaajiin. Toimilupaviranomaiset tarvitsevat ajokorttirekisterin tietoja myös valvoessaan toimiluvan haltijoita ehdotetun ajoneuvojen katsastus- ja rekisteröintitehtävien toimilupia koskevan lain 15 ja 17 §:n mukaisesti.

Voimassa olevan lain 12 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan ajokorttirekisteristä saadaan luovuttaa tietoja vain Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan ajokorttiviranomaisille. Ajokorttirekisteritietojen luovutus Pohjoismaiden ajokorttiviranomaisille seuraa ajokorttien vastavuoroisesta tunnustamisesta näiden maiden kesken. Ajokortit ovat kelpoisuutensa rajoissa voimassa vaihtamatta. Säännös mahdollistaa vain ajokorttiasian käsittelemistä tai yksittäisen valvontatoimen suorittamista varten tarpeellisten tietojen luovuttamisen. Euroopan unionin jäsenvaltioissa annettujen ajokorttien kelpoisuus laajenee 1 päivästä heinäkuuta 1996 noudatettavaksi tulevan yhteisön ajokortista annetun neuvoston direktiivin (91/439/ETY) johdosta. Jäsenvaltioissa annetut ajokortit ovat tämän jälkeen kelpoisuutensa rajoissa vaihtamatta voimassa kaikissa jäsenvaltioissa. Sama menettely koskee Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen liittyneissä valtioissa annettuja ajokortteja. Ajokorttien kelpoisuuden laajenemisen vuoksi ajo-oikeuden voimassaoloon liittyvät kysymykset edellyttävät tietojenvaihdon mahdollistamista ajokorttiviranomaisten kesken. Tähän velvoittaa myös mainittu direktiivi. Tämän johdosta ehdotetaan, että ajokorttirekisteritietoja voitaisiin luovuttaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen liittyneiden valtioiden ajokorttiviranomaisille nykyisen säännöksen edellytysten mukaisesti. Koska Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska kuuluvat edellä mainittuihin valtioihin, näitä maita ei ole tarpeen enää erikseen luetella.

Ajokorttirekisterin tietojen luovuttamista tutkimustarkoituksiin koskevaa säännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että se vastaisi valmisteilla olevan viranomaisten asiakirjojen julkisuutta koskevan lain vastaavaa säännöstä. Ne edut, joiden suojaksi ajokorttirekisterin salassapitovelvollisuus on säädetty, liittyvät ajokortin haltijoiden yksityisyyden suojaan.

Ajokorttirekisterin tietojen luovuttaminen ehdotetaan sallittavaksi myös tilastotietoina. Tilastotietojen luovuttaminen ei vaarantaisi kenenkään yksityisyyden suojaa tai etuja ja oikeuksia, koska tilastotiedoista ei ilmene yksittäiseen henkilöön yhdistettävissä olevia tunnustetietoja.

Ajokorttirekisterin tietojen luovutuksessa käytettäviä luovutusmuotoja ehdotetaan myös laajennettaviksi siten, että tulli-, autokoululupa- ja katsastustoimilupaviranomaisille sekä kuljettajantutkintojen vastaanottajille voitaisiin luovuttaa tietoja nykyisten luovutusmuotojen lisäksi myös teknisellä käyttöyhteydellä. Syyttäjille ja tuomioistuimille voidaan puolestaan luovuttaa voimassa olevan lain mukaan tietoja ainoastaan teknisellä käyttöyhteydellä. Näiden viranomaisten osalta sallittaisiin tietojen luovuttaminen myös muulla tavalla, esimerkiksi paperitulosteena.

14 §. Tietojen luovutus ajoneuvoverotusrekisteristä. Säännökset vastaisivat pääosin voimassa olevan lain 13 §:ää ja 16 §:n 2 momenttia.

Liike- ja yhteisötunnuksen luovuttamista yksittäisessä tapauksessa koskeva rajoitus poistettaisiin edellä mainituista syistä. Pykälään lisättäisiin rajavartioviranomaiset, koska rajavartiolaitos on tieliikennelain 97 §:n mukainen muu liikenteen valvontaa suorittava viranomainen, joka tarvitsee tehtäviensä hoitamisessa myös ajoneuvoverotusrekisterin tietoja.

Tietojen luovutus ajoneuvoverotusrekisteristä ulosottoviranomaisille sallittaisiin myös teknisen käyttöyhteyden avulla. Lisäksi poliisi-, tulli- ja verohallinnon viranomaisille voitaisiin luovuttaa rekisterin tietoja myös muuten kuin teknisellä käyttöyhteydellä. Muutoksilla ei heikennettäisi kansalaisten yksityisyyden suojaa.

15 §. Tietojen luovutus autokiinnitysrekisteristä. Säännökset vastaisivat voimassa olevan lain 14 §:ää ja 16 §:n 3 momenttia.

16 §. Tieliikenteen tietojärjestelmän tietojen luovuttamisen kieltäminen eräissä tapauksissa. Henkilörekisterilain 23 §:n perusteella henkilöllä on oikeus kieltää rekisterinpitäjää käyttämästä tai luovuttamasta häntä itseään koskevia tietoja suoramainontaan, puhelinmyyntiin ja muuhun suoramarkkinointiin, osoitepalveluun, markkina- ja mielipidetutkimukseen sekä henkilömatrikkelia tai sukututkimusta varten. Tämän kielto-oikeuden, jota noudatetaan ehdotetun 12 §:n 2 momentin nojalla myös ajoneuvorekisterin kohdalla, täydentämiseksi ehdotetaan, että henkilöllä olisi lisäksi oikeus kieltää osoitetietojensa luovuttaminen puhelimitse muuhun kuin viranomaisen, liikennevakuutuskeskuksen, liikennevakuutusyhtiön tai katsastuksen suorittajan käyttöön. Tällaisella kielto-oikeudella olisi merkitystä erityisesti henkilön tai hänen omaisuutensa turvallisuuden kannalta, koska luovutettaessa tietoja ajoneuvorekisteristä puhelimitse ei voida tarkistaa osoitetietojen käyttötarkoitusta. Koska kielto ei koskisi nimitietojen luovutusta, voitaisiin puhelimitse palvella niitä, jotka haluavat esimerkiksi autokaupan yhteydessä varmistaa auton rekisteriin merkityn omistajan.

Kielto tehtäisiin pyytäjän henkilöllisyyden varmistamiseksi kirjallisen hakemuksen perusteella, mutta se voitaisiin kiireellisessä tapauksessa tehdä myös puhelimitse tulleen pyynnön perusteella edellyttäen, että pyyntö vahvistetaan vielä kirjallisesti jälkikäteen.

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi myös säännökset henkilöä koskevien henkilötietojen julkisuudesta eräissä poikkeuksellisissa tapauksissa. Säännösten tarkoituksena olisi suojata 1 momentissa sanottua tarkemmin ja tiukemmin kansalaisen yksityisyyttä asiatonta ulkopuolista puuttumista vastaan. Säännökset täydentäisivät henkilörekisterilain 23 §:n mukaista rekisteröidyn oikeutta kieltää tietojensa käyttö ja luovutus eräissä tapauksissa sekä vastaisi väestötietolain 25 §:n 4 momenttia.

Jos henkilöllä olisi perusteltua syytä epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi, ajoneuvohallintokeskus voisi pyynnöstä päättää, että häntä koskevia henkilötietoja ei saa luovuttaa ajoneuvorekisteristä muille kuin viranomaisille tai kuljettajantutkinnon vastaanottajalle. Säännöksen perusteella ajoneuvohallintokeskus voisi antaa pyynnöstä yksittäistapausta koskevan hyvin laajan salassapitomääräyksen. Pyynnön tulisi aina olla perusteltu ja kirjallinen. Käytännössä pyynnön perusteena tulisi yleensä esittää poliisille tehty rikosilmoitus tai poliisin suorittamassa esitutkinnassa todetut terveyttä tai turvallisuutta uhkaavat seikat. Terveyttä tai turvallisuutta koskevan uhan tulisi olla konkreettinen, yksilöitävissä oleva ja todennäköinen. Momentissa tarkoitettaisiin terveydellä henkilön fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Turvallisuudella tarkoitettaisiin puolestaan henkilön kotirauhaa sekä sukulaisista, ystävistä, työstä ja harrastuksista muodostuvan elinympäristön turvallisuutta. Momentin tulkinnassa tulisi käytännössä pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaisuuteen väestötietolain vastaavan säännöksen kanssa.

Pykälän 2 momentin mukaisessa salassapitopäätöksessä olisi kyse ajoneuvorekisterin julkisuuden kannalta merkittävästä ja poikkeuksellisesta tilanteesta. Salassapitopäätös olisi aina rajoitettu ajallisesti, minkä tarkoituksena olisi estää merkityksensä menettäneiden salassapitopäätösten säilyminen voimassa tarpeettoman pitkän ajan. Päätöksen voimassaolon jatkaminen edellyttäisi, että alkuperäinen tietojen suojaamisen tarve olisi edelleen olemassa.

Tiettyjen ammattiryhmien edustajilla, kuten poliiseilla ja vanginvartijoilla, voi olla erityistä tarvetta tässä pykälässä sanottujen kielto-oikeuksien käyttämiseen. Momentissa ei kuitenkaan ehdoteta säädettäväksi, että näiden ammattiryhmien edustajilla olisi automaattisesti oikeus ammattinsa vuoksi tietojen salaamiseen. Tätä ei voitaisi pitää perusteltuna tieliikenteen tietojärjestelmän julkisuusperiaatteen ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun vuoksi. Näiden ammattiryhmien edustajilla olisi tarvittaessa mahdollisuus kielto-oikeuden käyttämiseen vastaavasti kuin muillakin kansalaisilla.

17 §. Salassapitovelvollisuus. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, koska sen sisältö ehdotetaan otettavaksi 13 §:ään.

18 §. Rangaistusseuraamukset. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että 13 §:n 1 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomittavan rangaistuksen osalta viitattaisiin rikoslain 38 luvun tieto- ja viestintärikoksia koskeviin säännöksiin. Viittaussäännöksessä olisi myös virkamiehen ja julkisyhteisön työntekijän salassapitorikosta tarkoittava sekä ankaruusvertailua edellyttävä toissijaisuuslauseke. Lisäksi viitattaisiin rikoslain 38 luvun säännöksiin tietomurrosta ja henkilörekisteririkoksesta sekä henkilörekisterilain 46 §:n säännökseen henkilörekisteririkkomuksesta.

19 §. Asian siirtäminen. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska Autorekisterikeskus ei enää hoitaisi tieliikenteen tietojärjestelmään liittyviä tehtäviä suoraan lain nojalla ja koska ajoneuvohallintokeskuksen vastatessa kaikista tieliikenteen tietojärjestelmään liittyvistä tehtävistä se vastaisi myös viime kädessä itse rekisterien tietosisältöä, käyttöä ja tietojen luovuttamista koskevista päätöksistä.

19 a §. Valvonta. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska sen jälkeen kun ajoneuvohallintokeskus vastaisi 1 §:n nojalla kokonaisvaltaisesti tieliikenteen tietojärjestelmästä, vastaisi se myös samalla ilman erillistä säännöstäkin valvonnasta.

1.6. Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta

20 §. Oikaisun hakeminen. Pykälässä säädetään ajolupakokeen vastaanottajan ja ajolupakoulutuksen valvojan käsittelemän asian siirrosta. Edellä tieliikennelain 106 b §:n perusteluissa esitetyistä syistä ehdotetaan kyseiset säännökset korvattaviksi oikaisun hakemista koskevilla säännöksillä.

Säiliöiden ja pakkausten tarkastuksen suorittaa tarkastuslaitos, jolle turvatekniikan keskus on myöntänyt tarkastusoikeuden. Koska tarkastuksessa on kyse julkisen vallan käytöstä, ehdotetaan pykälän 2 momentiksi otettavaksi säännös, jonka mukaan tarkastuksen suorittamisesta voisi hakea oikaisua turvatekniikan keskukselta.

Autorekisterikeskuksen yhtiöittämistä koskevan lain nojalla valtioneuvosto luovuttaisi laitoksen toimintaa jatkamaan perustettavalle yhtiölle tarpeellisen kiinteän omaisuuden ja immateriaalioikeudet. Myös muut osakeyhtiön perustamiseen liittyvät järjestelyt hoidettaisiin lakiehdotuksen tultua hyväksytyksi.

Liikenneministeriö on jo asettanut työryhmän selvittämään kuljettajantutkintojen vastaanottamiseen soveltuvaa organisaatiota.

Ajoneuvohallintokeskuksesta annettavaksi ehdotetun lain 4 §:n nojalla annettaisiin asetus, jossa säädettäisiin muun ohella viraston johdon kelpoisuusehdoista ja nimittämisestä sekä johtokunnasta.

Ajoneuvojen katsastus- ja rekisteröintitehtävien toimiluvista annettavaksi ehdotetun lain 21 §:n nojalla liikenneministeriö antaisi tarkempia määräyksiä lain soveltamisesta. Liikenneministeriön voimassa olevan lain nojalla 22 päivänä joulukuuta 1993 antama päätös on tarkoitus uudistaa vastaamaan ehdotettua lakia.

Ehdotettujen ajoneuvorekisteröintiin liittyvien tehtävien muutosten johdosta on tarkoitus antaa kokonaan uusi asetus ajoneuvojen rekisteröinnistä. Myös ajoneuvojen katsastuksesta annettua asetusta tarkistettaisiin.

Ehdotus aiheuttaa muutoksia myös vaarallisten aineiden kuljetusta ja kuljettajien ajolupaa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin.

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: