Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilaskurinpitolakia niin, että arestia ei enää määrättäisi kurinpitomenettelyssä. Eräiden rangaistusten täytäntöönpanoa koskevia säännöksiä ehdotetaan tarkistettaviksi ja lakiin ehdotetaan eräitä muun lainsäädännön muuttumisesta aiheutuvia muutoksia.

Rikoslain säännökseen, joka koskee luvatonta arestista poistumista sekä muun poistumisrajoituksen tai poistumiskiellon rikkomista, ehdotetaan sisällytettäväksi myös poistumisrangaistus.

Sotilasoikeudenkäyntilakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että sanotussa laissa tarkoitetussa järjestyksessä voitaisiin käsitellä myös sotilasrikoksen kanssa samalla teolla tehty muu vähäinen rikos. Lisäksi puolustusvoimien virkanimikkeitä sisältäviä säännöksiä ehdotetaan tarkistettaviksi vastaamaan muun lainsäädännön muutoksia.

Lait ovat tarkoitetutut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö

Vuoden 1984 alusta voimaan tullut sotilasoikeudenhoidon kokonaisuudistus merkitsi sotilasrikoksia koskevien säännösten sisällyttämistä rikoslain 45 lukuun erityisen sotaväen rikoslain sijasta, sotilaskurinpitomenettelyä koskevien säännösten siirtämistä asetuksesta sotilaskurinpitolakiin (331/1983) ja sotilasoikeudenkäyntimenettelyn siirtämistä rauhan aikana erityisistä sotatuomioistuimista yleisiin tuomioistuimiin. Sotilaskurinpitomenettelyä koskevissa uusissa säännöksissä korostettiin oikeusturvanäkökohtia muun muassa niin, että lakimiesten osuutta asian käsittelyssä lisättiin ja seuraamusten täytäntöönpanoa selkeytettiin. Lisäksi kurinpitomenettelyssä määrättävien kurinpitoseuraamusten enimmäismääriä alennettiin ja kurinpitoesimiesten toimivaltaa rajoitettiin. Uutena seuraamuksena otettiin aiemmin käytössä olleiden arestin ja varoituksen lisäksi käyttöön kurinpitosakko. Sittemmin seuraamusten joukkoon on lisätty vielä poistumisrangaistus.

Sotilaskurinpitolakia on muutamia kertoja tarkistettu, muun muassa Suomen ratifioitua Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen. Tällöin tuli mahdolliseksi valittaa kurinpitorangaistuksesta tuomioistuimeen. Muutoksen tullessa voimaan toukokuussa 1990 lain katsottiin olevan sopusoinnussa sanotun sopimuksen kansalliselle lainsäädännölle asettamien velvoitteiden kanssa.

Voimassa olevan sotilaskurinpitolain mukaan sotilaskurinpitomenettelyssä määrättävät seuraamukset jaetaan kurinpito-ojennuksiin, joita ovat muistutus, ylimääräinen palvelus ja poistumiskielto, sekä kurinpitorangaistuksiin, joita ovat varoitus, kurinpitosakko, poistumisrangaistus ja aresti.

Kurinpitomenettelyssä määrättyjen seuraamusten kokonaismäärä on viime vuosina vähentynyt. Seuraamuksia määrättiin vuonna 1995 vajaat 5700, joista kurinpitorangaistuksia oli noin 800. Aiempaa selvästi vähemmän on määrätty arestirangaistuksia. Niiden osuus kaikista seuraamuksista oli vuonna 1995 2,6 prosenttia.

Sotilasoikeudenkäyntilain (326/1983) mukaisessa järjestyksessä käsitellään niin sanotut sotilasoikeudenkäyntiasiat. Sotilasoikeudenkäyntiasioilla tarkoitetaan lain 2 §:n mukaan sotilasrikoksia koskevia asioita, jotka luetellaan sanotussa pykälässä. Sotilasrikokseen voi syyllistyä ainoastaan sotilas. Sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevät tietyt laissa määrätyt käräjäoikeudet.

1.2. Nykytilan arviointi

Sotilaskurinpitolaki

Hallitusmuodon perusoikeussäännöksiä uudistettaessa hallitusmuodon 6 §:ään on sisällytetty aiempaa yksityiskohtaisempia säännöksiä muun muassa henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttumisesta ja vapaudenmenetyksestä. Pykälän 3 momentin mukaan sellaisen rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Säännöksen perustelujen mukaan (HE 309/1993 vp) ilmaisulla on tarkoitettu kattaa kaikki asiallisesti rangaistusta merkitsevät vapaudenmenetykset, mistä syystä sen soveltamisala on laajempi kuin rikoslain 2 luvun 1 §:n 1 momentissa käytetty vankeuden käsite. Perustelujen mukaan säännöksessä tarkoitettuihin vapaudenmenetyksiin kuuluu muun muassa sotilaskurinpitolain mukainen arestirangaistus. Hallitusmuodon 6 §:n 3 momentin säännöksestä seuraa, ettei arestia voitaisi enää määrätä kurinpitomenettelyssä.

Sotilasoikeudenkäyntilaki

Sotilasoikeudenkäyntilain mukaan myös sotilasrikosta koskeva syyte saadaan tutkia alioikeudessa, jos sotilasta syytetään sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävän rikoksen lisäksi muusta rikoksesta. Oikeuskäytännössä on herättänyt epätietoisuutta, voidaanko sotilasoikeudenkäyntiasiana käsitellä myös sotilasrikoksen kanssa samalla teolla tehty muu vähäinen rikos.

Olisi tarkoituksenmukaista, että esimerkiksi tapaus, jossa sotilas on ottanut luvatta käyttöönsä puolustusvoimien tai toisen sotilaan ajoneuvon, jättänyt täyttämättä esimiehen antaman käskyn ja autolla ajaessaan syyllistynyt liikenteen vaarantamiseen ja samalla jäänyt saapumatta vartiotehtävään, voitaisiin kokonaisuudessaan käsitellä sotilasoikeudenkäyntiasiana, vaikka liikenteen vaarantaminen ei olekaan sotilasrikos. Tässä rikoskokonaisuudessa päärikoksia ovat joka tapauksessa sotilasrikokset, joiden käsittely edellyttää sotilasasiantuntemusta. Samoin puolustusvoimien ajoneuvon luvaton käyttöönotto ja sillä päihtyneenä ajaminen olisi tarkoituksenmukaisinta käsitellä sotilasoikeudenkäyntiasiana. Tämän tyyppisiä asioita on jo käsiteltykin sotilasoikeudenkäyntiasiana.

Sotilaskurinpitolaki

Esityksessä sotilaskurinpitolain arestia koskevia säännöksiä ehdotetaan tarkistettaviksi niin, että ne olisivat sopusoinnussa perusoikeusuudistuksen yhteydessä muutetun hallitusmuodon 6 §:n 3 momentin kanssa. Lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että arestia ei enää määrättäisi kurinpitomenettelyssä. Tuomioistuin voisi kuitenkin edelleen tuomita arestia.

Eräitä lain jossain määrin epäselviä säännöksiä ehdotaan tarkistettaviksi ja lakiin ehdotetaan lisättäviksi siitä nyt puuttuvia sääntelyjä. Tarkennukset koskevat muun muassa kurinpitosakon rahamäärän määräytymistä yhdeltä päivältä, arestin ja poistumisrangaistuksen muuttamista maksuksi, täytäntöönpanon lykkäämistä ja keskeyttämistä sekä eräitä muita seuraamusten täytäntöönpanoon liittyviä säännöksiä. Kiinniottamisen yhteydessä toimeenpantavaa turvatarkastusta koskeva säännös kuuluu uusiin sääntelyihin. Lakiin on tehty lisäksi virkanimikkeiden muutoksista aiheutuvia tarkistuksia.

Rikoslaki

Rikoslain 45 luvun 25 §:n säännökseen, joka koskee luvatonta arestista poistumista sekä muun poistumisrajoituksen tai poistumiskiellon rikkomista, ehdotetaan sisällytettäväksi myös poistumisrangaistus. Sanottua täytäntöönpanorikkomusta koskevaa säännöstä ei muutettu siinä yhteydessä, kun poistumiskieltoa koskevia säännöksiä muutettiin niin, että yli kymmenen vuorokauden poistumiskielto-ojennuksesta tuli poistumisrangaistus -niminen kurinpitorangaistus. Rikoslain nykyisen sanamuodon mukaan poistumiskieltoalueelta luvatta poistuminen on kriminalisoitu vain silloin, kun asianomaiselle on määrätty poistumiskielto, mutta ei silloin, kun hän suorittaa poistumisrangaistusta. Lainkohdan tarkistaminen edellä esitetyllä tavalla poistaisi sanotun epäkohdan.

Sotilasoikeudenkäyntilaki

Sotilasoikeudenkäyntilakiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan myös muu kuin niin sanottu sotilasrikos voitaisiin käsitellä sotilasoikeudenkäyntiasiana silloin, kun se on tehty samalla teolla sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävän teon kanssa ja rikos on vähäinen.

Esityksellä ei ole organisaatioon kohdistuvia eikä taloudellisia vaikutuksia.

Esitys on valmisteltu virkatyönä puolustusministeriössä. Esityksestä on saatu lausunto oikeusministeriöltä ja pääesikunnalta.

1.1. Laki sotilaskurinpitolain muuttamisesta

1 §. Pykälässä säädetään sotilaskurinpitolain soveltamisalasta. Sen mukaan rikoslain 45 luvun alaiselle henkilölle voidaan tuomita kurinpitorangaistus tai määrätä kurinpitoseuraamus sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitetusta rikoksesta. Viittauksessa sotilasoikeudenkäyntilakiin ei mainita mitään tiettyä pykälää. Rikokset, joihin sotilaskurinpitolain 1 §:ssä viitataan, luetellaan sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:ssä.

Selvyyden vuoksi sotilaskurinpitolain 1 §:n säännöstä ehdotetaan tarkennettavaksi niin, että siinä viitattaisiin sotilasoikeudenkäyntilain sijasta sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:ään. Muutos on tarpeen erityisesti sen vuoksi, että sotilasoikeudenkäyntilakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että sanotun lain mukaisessa järjestyksessä voitaisiin tietyin edellytyksin tutkia muukin vähäinen rikos kuin lain 2 §:ssä tarkoittu rikos. Muutettaessa säännöstä ehdotetulla tavalla viittaussäännöksen sisältö pysyy muuttumattomana.

2 §. Oikeudenkäynnissä ja kurinpitomenettelyssä käytettäviä kurinpitorangaistuksia koskeva perussäännös sisältyy rikoslain 2 lukuun. Tässä pykälässä luetellaan kurinpitorangaistukset sekä niiden vähimmäis- ja enimmäismäärät.

Pykälän 3 momentissa säädetään arestin, kurinpitosakon ja poistumisrangaistuksen määräämisestä kurinpitomenettelyssä. Kuten edellä yleisperusteluissa todetaan, arestin määräämisestä kurinpitomenettelyssä ehdotetaan luovuttavaksi. Tämän vuoksi momentista ehdotetaan poistettavaksi arestia koskeva sääntely.

Pykälän 4 momentissa säädetään kurinpitosakon rahamäärästä, joka yhdeltä päivältä on yksi viidesosa sakotettavan keskimääräisestä kokonaispäivätulosta tai, jos hänellä ei ole palkkatuloa, hänen päivärahansa suuruinen. Erikseen todetaan, että kurinpitosakon rahamäärä asevelvollisuuslain nojalla palvelevalle on hänen päivärahansa suuruinen.

Kurinpitosakon rahamäärän sitominen maksetun päivärahan määrään on aiheuttanut epäkohdan maanpuolustuskorkeakoulussa ja maanpuolustusopistossa opiskelevien oppilaiden osalta siltä osin kuin heille maksetaan opiskeluajalta vain päivärahaa. Päivärahan suuruus vaihtelee 61,60 markasta 92,40 markkaan. Näiden henkilöiden kohdalla kurinpitosakon rahamäärä yhdeltä päivältä on suhteellisesti paljon suurempi kuin palkkaa saavalle henkilölle määrättävä kurinpitosakko. Tämän vuoksi säännöstä ehdotetaan muutettavaksi niin, että oppilaalle määrättävän kurinpitosakon rahamäärä yhdeltä päivältä olisi saman suuruinen kuin asevelvollisuuslain nojalla palveluksessa olevalle maksettava suurin päiväraha. Sanottu määrä on tällä hetkellä 19,50 markkaa, ja se on hyvin lähellä myös päiväsakkoina määrättävän sakon vähimmäismäärää, joka on 20 markkaa.

Nykyinen sääntely ei kata vapaaehtoiseen harjoitukseen osallistuvaa henkilöä, koska hänelle ei makseta palvelusajalta palkkaa eikä päivärahaa. Olisi perusteltua, että kurinpitosakon rahamäärä yhdeltä päivältä olisi myös tällaisen henkilön osalta yhtä suuri kuin asevelvollisuuslain nojalla palveluksessa olevalle maksettava korkein päiväraha. Epäkohdan poistamiseksi neljänteen momenttiin ehdotetaan otettavaksi tätä tarkoittava sääntely.

8 §. Pykälän 2 momentti koskee aiemmin suoritetun kurinpitorangaistuksen ja -ojennuksen ottamista huomioon tilanteessa, jossa sama asia myöhemmin tulee käsiteltäväksi tuomioistuimessa. Säännös koskee muun muassa jo täytäntöönpannun kurinpitoarestin vähentämistä tuomioistuimen tuomitsemasta rangaistuksesta. Koska aresti ehdotetaan poistettavaksi niiden seuraamusten joukosta, joita voidaan määrätä kurinpitomenettelyssä, vastaava tarkistus ehdotetaan tehtäväksi puheena olevaan säännökseen. Siinä ei siten enää mainittaisi vapaudenmenetystä, vaan säädettäisiin, että jo täytäntöönpantu rangaistus ja ojennus on otettava kohtuullisessa määrin huomioon vähennyksenä tai katsottava rangaistuksen täydeksi suoritukseksi.

9 §. Pykälän 1 momentti koskee sotilasvirassa palvelevalle rauhan aikana määrättäviä kurinpitoseuraamuksia. Momentissa esiintyvät edelleen käsitteet sotilastoimi ja värvätty, joita puolustusvoimissa ei enää ole. Sanamuoto ehdotetaan tarkistettavaksi niin, että se vastaa rikoslain 45 luvun 1 §:n 2 kohtaa, sellaisena kuin se on laissa 722/1996. Muutos ei vaikuta momentin sisältöön.

Pykälän 2 momentti koskee sotilasvirkaan koulutettavalle oppilaalle määrättäviä seuraamuksia. Säännöksestä ehdotetaan poistettavaksi sana sotilastoimi. Samalla momentin sanamuotoa ehdotetaan tarkistettavaksi niin, että se vastaa 2 §:n 3 momentin ehdotettua muutosta.

10 §. Pykälän 1 momentissa on yleissäännös kurinpitomenettelyn edellytyksistä.

Pykälän 2 momentissa luetellaan ne tapaukset, jolloin asiaa ei saa käsitellä kurinpitomenetelyssä huolimatta siitä, että edellisessä momentissa säädetyt edellytykset ovat olemassa. Momentin 2 kohdan mukaan asian käsitteleminen kurinpitomenettelyssä ei ole mahdollista siinä tapauksessa, että asianomistaja vaatii asian käsiteltäväksi tuomioistuimessa. Viidennen kohdan mukaan kurinpitomenettely taas ei ole mahdollinen, jos teolla on aiheutettu korvattavaa vahinkoa, jota siihen syyllinen ei ole korvannut tai kirjallisesti sitoutunut korvaamaan, taikka jos asianomistaja ei ole kirjallisesti luopunut korvausvaatimuksestaan.

Vahinkoasian käsitteleminen ennen kurinpitomenettelyä viivästyttää kurinpitoasian käsittelyä tuntuvasti. Jos rikoksella on aiheutettu vahinkoa puolustusvoimien ulkopuoliselle, tätä kuullaan säännönmukaisesti asianomistajana. Koska asianomistaja voi momentin 2 kohdan nojalla vaatia asian käsittelemistä tuomioistuimessa, hänen etunsa ei ole riippuvainen 5 kohdan säännöksestä. Tavallisimmin sotilaan aiheuttama vahinko kohdistuu puolustusvoimien omaisuuteen. Vaikka puolustusvoimien edustajaa ei yleensä ole kuultukaan asianomistajana sotilaskurinpitomenettelyn yhteydessä, momentin 2 kohdassa tarkoitettu asianomistajan oikeus vaatia asian käsittelemistä tuomioistuimessa koskee myös valtiota.

Luopuminen 2 momentin 5 kohdassa säädetystä kurinpitomenettelyn edellytyksestä nopeuttaisi kurinpitoasian käsittelyä ja tekisi menettelyn nykyistä joustavammaksi. Koska asianomistajankaan etu ei vaadi sen säilyttämistä, momentin 5 kohdan edellytyksestä ehdotetaan luovuttavaksi.

Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi 2 momentin 5 kohta. Muilta osin se vastaa voimassa olevaa säännöstä.

12 §. Pykälässä säädetään kurinpitoesimiehen toimivallasta määrätä kurinpitorangaistuksia. Koska arestin määräämisestä kurinpitomenettelyssä ehdotetaan luovuttavaksi, säännökseen on tehty siitä aiheutuvat tarkistukset.

18 §. Pykälä sisältää luettelon kiinniottamiseen oikeutetuista sotilasesimiehistä. Sen 1 kohta ehdotetaan tarkistettavaksi vastaamaan muun lainsäädännön muutoksia siten kuin edellä 9 §:n perusteluista tarkemmin ilmenee.

19 §. Pykälässä luetellaan pidättämiseen oikeutetut sotilasesimiehet ja -viranomaiset. Pidättämispäätöksen saa tehdä muun muassa asianomaisen perusyksikön päällikkö ja häntä ylempi kurinpitoesimies sekä varuskunnan päällikkö ja komendantti.

Eräissä tapauksissa pidättämiseen oikeutetun virkamiehen tavoittaminen on ollut vaikeaa. Jokaisessa joukko-osastossa on sotilasvirassa palveleva varalla oleva päivystäjä, joka vastaa muun muassa joukko-osaston toiminnan käynnistämisestä poikkeuksellisessa tilanteessa. Koska on tärkeää, että pidättämiseen oikeutettu henkilö on tarvittaessa saatavilla, pidättämiseen oikeutettujen luetteloon pykälän 2 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi varuskunnan varalla oleva päivystäjä.

23 §. Poliisilain (493/1995) 22 §:ssä on säännös turvallisuustarkastuksesta. Sen mukaan poliisimiehellä on muun muassa kiinniottamisen ja pidättämisen yhteydessä oikeus tarkastaa henkilö sen varmistamiseksi, ettei tällä ole hallussaan esineitä tai aineita, joilla hän voi vaarantaa säilyttämisen taikka aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille. Vaaralliset esineet ja aineet on otettava tarkastettavalta pois. Ne on kuitenkin palautettava vapaaksi päästämisen yhteydessä, jollei siihen lain mukaan ole estettä.

Vaikka sotilasviranomaisilla on ollut sotilaiden osalta kiinniotto- ja pidätysoikeus sekä oikeus panna täytäntöön arestirangaistuksia, sanottuihin tilanteisiin liittyvistä turvatarkastuksista ei ole ollut säännöksiä. Koska turvatarkastuksia joudutaan joka tapauksessa toimeenpanemaan, lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi asiaa koskeva säännös. Se on tarkoituksenmukaista sijoittaa pakkokeinoja koskevaan lukuun siitä aiemmin kumotun 23 §:n tilalle. Säännös vastaa edellä mainittua poliisilain pykälää. Pois otetun alkoholijuoman ja huumausaineen osalta pykälään ehdotetaan lisäksi otettavaksi viittaus 27 §:ään, jossa säädetään luvattomasti hallussa olleiden ja sotilasviranomaisen talteen ottamien esineiden ja aineiden käsittelemisestä.

25 §. Pykälässä säädetään takavarikosta ja etsinnästä.

Vakiintuneesti on katsottu, että varusmiespalvelusta suorittavan henkilön käyttöön luovutetun kaapin siisteyttä voidaan tarkastaa. Kaappi on tarkoitettu puolustusvoimien varusteiden säilyttämiseen, minka vuoksi sen tarkastamiselle ei voitane asettaa samoja vaatimuksia kuin pakkokeinolaissa asetetaan etsinnälle. Selvyyden vuoksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka mukaan etsintänä ei pidetä varusmiehen varustekaapin tarkastamista.

25 a §. Pykälä sisältää pakkokeinolain (450/1987) 6 luvun 3 §:n säännöksiä vastaavat säännökset nautitun alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi liikennevalvonnan yhteydessä tehtävästä niin sanotusta puhalluskokeesta, joka voidaan tehdä moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle.

Puheena olevassa sotilaskurinpitolain pykälässä moottorikäyttöisen ajoneuvon sijasta käytetään sanaa moottoriajoneuvo. Tieliikennelain (267/1981) 2 a §:n määritelmän mukaan moottoriajoneuvon käsitteeseen ei sisälly esimerkiksi traktori. Koska myös traktorin kuljettajalle pitää voida tehdä puhalluskoe, sana moottoriajoneuvo ehdotetaan pykälän 1 momentissa korvattavaksi sanalla moottorikäyttöinen ajoneuvo.

Pykälän sanamuoto on aiheuttanut epäselvyyttä siitä, voidaanko puhalluskoe tehdä jo ennen ajotehtävään tai muuhun rikoslain 23 luvussa tarkoitettuun tehtävään ryhtymistä. Koska kuljettajan tai muussa tehtävässä palvelevan esimies vastaa siitä, ettei ajoneuvoa tai alusta luovuteta päihtyneen kuljetettavaksi, sanotussa tehtävässä toimiva tulee voida määrätä puhalluskokeeseen tai muuhun kokeeseen jo ennen tehtävän alkamista. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi tätä koskeva sääntely.

27 §. Pykälän 2 momentissa oleva viittaus huumausainelakiin ehdotetaan lain numeron osalta tarkistettavaksi vastaamaan voimassa olevaa lakia.

33 §. Pykälästä ehdotetaan kumottaviksi arestin määräämistä koskevat säännökset.

36 §. Pykälässä säädetään kurinpitovalituksen laatimisesta ja perilleajamisesta sekä käsittelystä.

Kurinpitovalituksen käsittelyssä noudatetaan pykälän 2 momentin mukaan, mitä sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettujen rikosasioiden käsittelystä säädetään. Lain 37 §:n mukaan syyttäjällä on oikeus nostaa syyte kurinpitovalituksena tuomioistuimeen saatetussa asiassa. Jos syyte nostetaan, asia lakkaa olemasta vireillä kurinpitoasiana. Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että jos syyttäjä ei ole nostanut asiassa syytettä, asia on edelleen kurinpitoasia, jossa voidaan määrätä kurinpitoseuraamuksena myös kurinpito-ojennus. Oikeuskäytännössä näin on tehtykin. Koska laki on kuitenkin tässä suhteessa tulkinnanvarainen, mikä voi vaarantaa oikeuskäytännön yhtenäisyyttä, 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi selventävä sääntely, jonka mukaan kurinpitovalitusta tuomioistuimessa käsiteltäessä seuraamuksena voidaan määrätä myös kurinpito-ojennus.

Sotilaskurinpitolain 39 §:n mukaan rangaistuksen täytäntöönpanoon voidaan ryhtyä ennen kuin päätös on lainvoimainen, jos rangaistu on antanut siihen kirjallisen suostumuksen. Käytännössä on aiheutunut epätietoisuutta siitä, onko sanotulla täytäntöönpanoon annetulla suostumuksella vaikutusta valituksen käsittelyyn.

Selvyyden vuoksi pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi momentti, jossa säädetään, ettei 39 §:n mukainen suostumus rangaistuksen täytäntöönpanoon estä kurinpitovalituksen tekemistä eikä käsittelemistä.

38 §. Kurinpitomenettelyn valvonnan yhteydessä kurinpitopäätös voidaan kumota ja asia käsitellä uudelleen kurinpitomenettelyssä. Lain 8 §:n säännös jo täytäntöönpannun seuraamuksen huomioon ottamisesta asiaa uudelleen käsiteltäessä koskee sanamuotonsa mukaisesti kuitenkin vain tuomioistuinkäsittelyä. Säännöksen hengen mukaista kuitenkin on, että jo täytäntöönpantu seuraamus otetaan huomioon myös silloin, kun asiaa käsitellään uudelleen kurinpitomenettelyssä. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavaksi lisäys, jonka mukaan asiaa uudelleen käsiteltäessä noudatetaan soveltuvin osin 8 §:n 2 momentin säännöstä.

39 §. Pykälässä säädetään rangaistuksen täytäntöönpanosta.

Pykälän 3 momentin mukaan myös tuomioistuimen tuomitseman arestin täytäntöönpano voidaan aloittaa, vaikka päätös ei ole saanut lainvoimaa, jos tuomittu antaa siihen kirjallisen suostumuksensa. Momenttiin ehdotetaan otettavaksi lisäys, jonka mukaan se koskee myös poistumisrangaistusta.

40 §. Lakiin ei sisälly säännöstä eri lajisten kurinpitoseuraamusten täytäntöönpanosta. Epäkohdan poistamiseksi asiasta ehdotetaan otettavaksi säännös kumotun pykälän tilalle.

Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, ettei kurinpitoseuraamuksia varoitusta, kurinpitosakkoa, ylimääräistä palvelusta ja muistutusta lukuun ottamatta voida panna täytäntöön samanaikaisesti.

Rangaistusten ja ojennusten keskinäisellä täytäntöönpanojärjestyksellä ei sinänsä liene sanottavaa merkitystä. Yleensä kuitenkin ankarampi seuraamus pannaan täytäntöön ennen lievempää. Periaate ilmenee myös 45a §:n 2 momentista. Toisaalta kurinpito-ojennuksen täytäntöönpanoa ei ole syytä keskeyttää uuden rangaistuksen täytäntöönpanon vuoksi. Käytännön yhtenäistämiseksi pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi tätä koskeva säännös.

41 §. Säännökset kurinpitoseuraamusten täytäntöönpanon keskeyttämisestä ovat puutteelliset.

Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tarkennusta, jonka mukaan kurinpitomenettelyä valvova esimies saa määrätä täytäntöönpanon keskeytettäväksi tai lykättäväksi siinä tapauksessa, että hän on valvonnan tai kantelun käsittelyn yhteydessä havainnut kurinpitopäätöksessä olennaisen virheen.

Täytäntöönpano voi olla tarkoituksenmukaista keskeyttää myös terveydellisen tai muun erityisen painavan syyn takia. Tällainen syy olisi esimerkiksi lähiomaisen kuolema tai vakava sairastuminen. Päätöksen, jolla poikettaisiin seuraamusten normaalista täytäntöönpanojärjestyksestä, tekisi joukko-osaston komentaja. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi tätä koskeva säännös.

44 §. Pykälä sisältää säännöksiä arestin muuntamisesta maksuksi.

Tietyissä tapauksissa on herättänyt epätietoisuutta, miten suorittamatta jäävä arestirangaistus muunnetaan maksuksi. Tämän vuoksi pykälän 3 momenttiin ehdotetaan tarkennusta, jonka mukaan vain täydet vuorokaudet muunnetaan maksuksi. Vajaan vuorokauden osalta täytäntöönpano raukeaisi.

Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tekninen tarkistus. Pykälän 2 momentti vastaa voimassa olevaa 2 momenttia.

45 §. Pykälä koskee kurinpitosakon ja maksuksi muunnetun arestin täytäntöönpanoa. Koska laissa ei ole vastaavaa säännöstä poistumisrangaistusta vastaavan maksun perimisestä, se ehdotetaan lisättäväksi pykälän 2 momenttiin.

45a §. Säännös koskee usean poistumisrangaistuksen ja toisaalta poistumisrangaistuksen ja poistumiskiellon täytäntöönpanemista samalla kertaa, jolloin niiden yhteenlaskettu aika saa olla enintään 40 vuorokautta. Pykälän sanamuoto ei koske sellaista tapausta, jolloin täytäntöönpantavana on samalla kertaa useita poistumiskielto-ojennuksia. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavaksi lisäys, jonka mukaan samalla kertaa täytäntöönpantavien poistumiskielto-ojennusten yhteenlaskettu aika saa olla enintään 40 vuorokautta.

45b §. Kotiuttamistilanteessa tapahtuvaa poistumisrangaistuksen maksuksi muuntamista koskeva säännös on puutteellinen. Säännöstä ehdotetaan tarkennettavaksi niin, että vain suorittamatta oleva täysi poistumisrangaistusvuorokausi muunnetaan maksuksi. Vajaan vuorokauden osalta täytäntöönpano raukeaisi. Rangaistuksen muuntaisi maksuksi joukko-osaston komentaja noudattaen 2 §:n 4 momentissa ja 45a §:n 1 momentissa säädettyjä perusteita.

1.2. Rikoslaki

45 luvun 25 §. Edellä yleisperusteluissa selostetuilla perusteilla rikoslain 45 luvun 25 §:n säännökseen ehdotetaan sisällytettäväksi myös poistumisrangaistus. Samalla säännöksen kieliasu ehdotetaan kirjoitettavaksi nykyaikaisempaan muotoon.

1.3. Laki sotilasoikeudenkäyntilain muuttamisesta

8 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan sotilasoikeudenkäyntiasiana voidaan käsitellä myös muu kuin sotilasrikos silloin kun sanottu käsittelyjärjestys olisi tarkoituksenmukainen. Usein yhteinen käsittely on tarkoituksenmukainen silloin, kun rikos on tehty samalla teolla sotilasrikoksen kanssa ja se on sotilasrikokseen nähden vähäinen.

10 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäviksi puolustusvoimien virkanimikkeiden muuttumisesta aiheutuvat tarkistukset.

21 §. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäviksi puolustusvoimien virkanimikkeiden muuttumisesta aiheutuvat tarkistukset. Pykälän 1 momentti vastaa voimassa olevaa 1 momenttia.

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: