Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annettua lakia sekä arvopaperimarkkinalakia siltä osin, kuin siinä säädetyt velvollisuudet koskevat vakioituja johdannaisia. Ehdotetut säännökset koskevat arvopaperien markkinointia, arvopaperinvälittäjän menettelytapoja, kaupparaportointia sekä ilmoitusvelvollisten tahojen velvollisuutta ilmoittaa omistamansa arvopaperit julkiseen sisäpiirirekisteriin. Näiden säännösten soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan esityksessä määriteltyä vakioituun johdannaiseen rinnastettavaa johdannaista sekä osittain esityksessä määriteltyä muuta johdannaista. Samalla ehdotetaan arvopapereita koskeva ilmoitusvelvollisuus ja sisäpiirinrekisterin pitovelvollisuus säädettäväksi koskemaan vakioituja johdannaisia niihin liittyvän kaupankäyntirajoituksen sijasta.

Muihin kuin vakioituihin johdannaisiin liittyvää kieltoa tarjota niitä muille kuin elinkeinonharjoittajille ehdotetaan lievennettäväksi. Esityksen mukaan vakioituihin johdannaisiin rinnastettavia johdannaisia saisi tarjota kaikille sijoittajille. Muita johdannaisia saisi tarjota ammattimaisille sijoittajille kuka tahansa ja arvopaperinvälittäjä saisi tarjota muita johdannaisia myös ei-ammattimaisille sijoittajille. Lisäksi ehdotetaan, että työntekijöille saisi tarjota johdannaisia, joiden kohde-etuutena on työnantajayrityksen tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen osake.

Esityksessä ehdotetaan myös tarkennettavaksi optioyhteisön, arvopaperipörssin, selvitysyhteisön ja arvopaperikeskuksen toimilupaan liittyviä edellytyksiä siten, että niitä lähennetään sijoituspalveluyrityksen vastaaviin edellytyksiin. Samalla ehdotetaan laajennettavaksi jo sijoituspalveluyrityksiä ja rahastoyhtiöitä koskeva osakkeenomistajien ja hallintohenkilöiden sopivuuden valvonta edellä mainittuihin yhteisöihin. Osakkeenomistajien sopivuuden valvonta ehdotetaan lisäksi laajennettavaksi koskemaan yhteisöä, jonka määräysvallassa edellä mainitut yhteisöt ovat. Samoin edellä tarkoitettu omistusyhteisö ehdotetaan säädettäväksi rahoitustarkastuksen valvontaan, jolloin rahoitustarkastuksella on rahoitustarkastuslain valvontavaltuudet suhteessa omistusyhteisöön. Lisäksi ehdotetaan optioyhteisön, arvopaperipörssin ja selvitysyhteisön yhtiökokousta tällä hetkellä koskeva vaikutusvaltarajoitus laajennettavaksi myös edellä mainittuun omistusyhteisöön. Osakeyhtiömuoto ehdotetaan säädettäväksi arvopaperipörssitoiminnan ja optioyhteisötoiminnan toimilupaedellytykseksi.

HEX Oy, Helsingin Arvopaperi- ja johdannaispörssi, selvitysyhtiön, jäljempänä HEX Oy, ja Suomen Arvopaperikeskus Oy:n, jäljempänä APK Oy, yhtiökokoukset hyväksyivät 22 päivänä joulukuuta 1998 yhtiöiden yhdistämisen samaan konserniin. Yhdistyminen toteutettiin HEX Oy:n suunnatulla osakeannilla APK Oy:n osakkeenomistajille APK Oy:n osakekantaa vastaan. HEX Oy:stä tuli konsernin emoyhtiö. Konsernin liiketoimintarakennetta muutettiin edelleen siten, että HEX Oy:n arvopaperi- ja johdannaispörssiliiketoiminta siirrettiin 1 päivästä huhtikuuta 1999 lukien sen täysin omistamalle tytäryhtiölle, Helsingin Arvopaperi- ja johdannaispörssi, selvitysyhtiö Oy:lle, jäljempänä Helsingin Pörssi. Samassa yhteydessä HEX Oy:n nimi muuttui Helsinki Exchanges Group Ltd Oy:ksi.

Muutosten jälkeen HEX-konsernin muodostavat emoyhtiö Helsinki Exchanges Group Ltd Oy ja sen kolme täysin omistamaa tytäryhtiötä eli pörssitoimintaa harjoittava Helsingin Pörssi, raha- ja pääomainstrumenttien käsittely- ja selvityspalveluja tuottava APK Oy ja kaupallisia arvo-osuusrekisterejä ylläpitävä Helsingin Arvo-osuuskeskus Oy. Valtiovarainministeriö myönsi 19 päivänä maaliskuuta 1999 Helsingin Pörssille arvopaperipörssin ja optioyhteisön toimiluvan 1 päivästä huhtikuuta 1999 lukien sekä vahvisti yhtiön toiminnalle säännöt. Samassa yhteydessä valtiovarainministeriö päätti HEX Oy:n hakemuksesta peruuttaa HEX Oy:n luvan harjoittaa arvopaperipörssitoimintaa sekä optioyhteisön toimintaa 1 päivästä tammikuuta 2000 lukien. Toimiluvan peruuntumisen jälkeen HEX Oy toimii vain omistusyhteisönä, joka ei voimassa olevan lain mukaan ole rahoitustarkastuslain (503/1993) 2 §:ssä tarkoitettu rahoitustarkastuksen valvottava.

HEX Oy ja Helsingin Pörssi ovat tehneet Deutsche Börse AG:n, Schweizerische Effektenbörse:n, Eurex Frankfurt AG:n, Eurex Deutschland:n, Eurex Clearing AG:n ja Eurex Z¢rich AG:n, jäljempänä yhteisnimikkeellä Eurex, kanssa yhteistyösopimuksen. Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on siirtää Helsingin Pörssin johdannaistuotteita Eurexin tuotteiksi. Sopimus on kaksiosainen. Ensimmäisessä vaiheessa siirretään Helsingin Pörssissä vakioidut indeksijohdannaiset ja osa osakeoptioista Eurexiin. Toinen vaihe koskee tavoitetta siirtää muitakin nykyisistä vakioiduista johdannaistuotteista Eurexiin. Siirtäminen tapahtuu siten, että uusia johdannaissarjoja ei enää siirtopäivän jälkeen avata Helsingin Pörssissä, vaan samoilla kohde-etuuksilla avataan vastaavat johdannaissarjat Eurexissa. Käytännössä tämä tarkoittaa siirtyvien johdannaistuotteiden osalta sitä, että nykyisin kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain (772/1988) ja Helsingin Pörssin sääntöjen soveltamisalan piiriin kuuluvat johdannaistuotteet lopetetaan ja vastaavat tuotteet avataan Saksan lainsäädännön ja Eurexin sääntöjen soveltamisalan piirissä.

Tämä toimintaympäristön muutos aiheuttaa myös muutoksia toistaiseksi Helsingin Pörssissä johdannaiskauppaa harjoittaneiden arvopaperinvälittäjien asemassa. Nämä arvopaperinvälittäjät siirtyvät suurelta osin harjoittamaan johdannaiskauppaa Eurexissa, minkä seurauksena nämä välittäjät tulevat paitsi omien johdannaiskauppojensa myös asiakkaidensa puolesta tekemien johdannaiskauppojen vastapuoliksi suhteessa Eurexilta selvitysvälittäjän (engl. general clearing member) oikeudet saaneeseen välittäjään, yleisimmin saksalaiseen pankkiin. Samalla välittäjät tulevat myös ensisijaisiksi vakuudenantovelvollisiksi myös asiakaskaupoissaan suhteessa Eurexin selvitysvälittäjiin. Suomalaiset arvopaperinvälittäjät eivät voi Eurexin selvitystä koskevien säännösten mukaan saada selvitysvälittäjän oikeuksia Eurexilta.

2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö

Toimiluvan myöntäminen ja peruuttaminen

Optioyhteisön toimilupaedellytyksistä säädetään kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain 2 luvun 2 §:ssä. Sen mukaan lupa optioyhteisön toiminnan harjoittamiseen on myönnettävä, jos yhteisön toiminnan aloittaminen ei ole yleisen edun vastaista, suomalaiselle osakeyhtiölle tai osuuskunnalle, jonka taloudelliset toimintaedellytykset ja hallinto täyttävät luotettavalle optioyhteisölle asetetut vaatimukset ja jonka toiminnan järjestäminen sekä toiminnassa noudatettavat säännöt tarjoavat riittävän suojan sijoittajille. Optioyhteisön toimiluvan peruuttamisesta säädetään saman luvun 3 §:ssä. Asianomainen ministeriö voi peruuttaa optioyhteisön toimiluvan, jos yhteisön toiminnassa on olennaisesti poikettu lain tai asetuksen säännöksistä, viranomaisten niiden perusteella antamista määräyksistä, toimiluvan ehdoista tai optioyhteisön säännöistä taikka jos optioyhteisö ei enää täytä toimiluvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä.

Arvopaperipörssin toimiluvasta ja sen peruuttamisesta säädetään arvopaperimarkkinalain (495/1989) 3 luvun 2 §:ssä. Lupa arvopaperipörssitoiminnan harjoittamiseen on myönnettävä suomalaiselle osakeyhtiölle tai osuuskunnalle, jonka taloudelliset toimintaedellytykset ja hallinto täyttävät luotettavalle arvopaperipörssille asetetut vaatimukset ja jonka toiminnan järjestäminen sekä toiminnassa noudatettavat säännöt tarjoavat riittävän suojan sijoittajille, jollei toiminnan aloittaminen ole yleisen edun vastaista. Valtioneuvosto voi peruuttaa arvopaperipörssin toimiluvan, jos toiminnassa on olennaisesti rikottu lakia tai asetuksia tai viranomaisten niiden nojalla antamia määräyksiä tai arvopaperipörssin sääntöjä taikka jos luvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä ei enää ole olemassa.

Selvitysyhteisön osalta vastaavat säännökset ovat arvopaperimarkkinalain 4 a luvussa. Sen 2 §:n mukaan lupa selvitysyhteisön toiminnan harjoittamiseen on hakemuksesta myönnettävä suomalaiselle osakeyhtiölle, jonka taloudelliset toimintaedellytykset täyttävät luotettavalle selvitysyhteisön toiminnalle asetettavat vaatimukset ja jonka toiminnassa noudatettavat säännöt tarjoavat riittävän suojan sijoittajille ja selvitysosapuolille. Lisäksi yhteisön omistajista, hallinnosta ja toiminnan järjestämisestä saatavan selvityksen perusteella on voitava varmistua siitä, että selvitystoimintaa tullaan harjoittamaan luotettavalla tavalla ja että selvitysyhteisöä tullaan johtamaan ammattitaitoisesti sekä järkevien ja vakaiden liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Toimilupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos yhteisön toiminnan aloittaminen on yleisen edun vastaista.

Toimiluvan peruuttamisesta säädetään saman luvun 3 §:ssä. Asianomainen ministeriö voi peruuttaa selvitysyhteisön toimiluvan, jos yhteisön toiminnassa on olennaisesti poikettu lain tai asetuksen säännöksestä taikka viranomaisen näiden nojalla antamasta määräyksestä. Lupa voidaan niin ikään peruuttaa, jos yhteisön toiminnassa on rikottu yhteisön yhtiöjärjestystä, sääntöjä tai toimilupaan sisältyviä ehtoja tai rajoituksia taikka jos toimiluvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä ei enää ole olemassa.

Arvopaperikeskuksen toimiluvasta ja sen peruuttamisesta säädetään arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain (826/1991) 12 §:ssä. Valtioneuvosto voi hakemuksesta myöntää arvopaperikeskuksen toimiluvan suomalaiselle osakeyhtiölle, jos yhtiö tekee todennäköiseksi, että se pystyy käsittelemään kaikkia arvo-osuusjärjestelmään liitettyjä arvo-osuuksia, selvittämään 4 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuilla arvo-osuuksilla tehtyjä kauppoja ja muita luovutuksia sekä huolehtimaan kaikista 13 §:ssä säädetyistä arvo-osuusjärjestelmän yhteisistä tehtävistä luotettavasti ja arvo-osuusjärjestelmän tarkoituksenmukaisen kehityksen turvaavalla tavalla. Toimilupa voidaan myöntää vain, jos hakijan taloudelliset ja tekniset toimintaedellytykset voidaan arvioida riittäviksi arvopaperikeskuksen tehtävien hoitamiseen, hallinto on järjestetty luotettavasti ja hakijan vastuunkantokyky on turvattu riittävästi.

Valtioneuvosto voi peruuttaa arvopaperikeskuksen toimiluvan, jos arvopaperikeskuksen toiminnassa on olennaisesti poikettu lain tai asetuksen säännöksestä taikka viranomaisen näiden nojalla antamasta määräyksestä, arvopaperikeskuksen säännöistä, toimilupaan liittyvistä ehdoista tai rajoituksista taikka jos toimiluvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä ei enää ole olemassa. Kun toimilupa on peruutettu, valtioneuvosto voi antaa tarkempia määräyksiä arvopaperikeskuksen tehtävien hoidosta tai siirtämisestä muulle yhteisölle taikka arvopaperikeskuksen toiminnan lopettamisesta.

Yhteisömuodoltaan selvitysyhteisön ja arvopaperikeskuksen pitää olla osakeyhtiö, mutta arvopaperipörssi ja optioyhteisö voivat olla myös osuuskuntia.

Vaikutusvaltarajoitus

Optio- ja selvitysyhteisön sekä arvopaperipörssin osalta on säädetty vaikutusvaltarajoituksesta, jonka mukaan näiden yhteisöjen kokouksissa ei kukaan saa äänestää yli yhdellä kahdeskymmenesosalla kokouksessa edustetusta äänimäärästä.

Kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain soveltamisala

Lain 1 luvussa määritetään lain soveltamisala. Lain 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan kaupankäyntiin vakioiduilla optioilla ja termiineillä. Johdannaissopimuksen vakioimisella tarkoitetaan sitä, että sopimuksen ehdot on määritelty optioyhteisön säännöissä ja optiokaupalla tarjousten yhtymistä siten, että osapuolten on optioyhteisön sääntöjen mukaan solmittava tarjousten mukaisesta preemiosta, hinnasta tai tunnusluvusta vastavuoroiset sopimukset optioyhteisön kanssa (optiokaupan selvitys). Optioyhteisöllä taas tarkoitetaan optiopörssitoimintaa tai optiokauppojen selvitystoimintaa tai molempia harjoittavaa yhteisöä. Toimilupa voidaan myöntää vain suomalaiselle osakeyhtiölle tai osuuskunnalle.

Lisäksi lain 1 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään, että muille kuin elinkeinonharjoittajille ei saa tarjota sijoituskohteeksi muita optioita ja termiinejä kuin tuossa laissa tarkoitettuja vakioituja optioita ja termiinejä.

Arvopaperinvälittäjän menettelytapasäännökset johdannaiskaupassa ja kaupankäyntirajoitus

Arvopaperinvälittäjää, joka on saanut oikeuden omaan tai asiakkaan lukuun käydä kauppaa optioyhteisössä tai antaa optiokaupat selvitettäviksi optioyhteisössä, koskee tietyt laissa asetetut menettelytapasäännökset. Näistä säännöksistä säädetään lähinnä lain 3 luvussa. Lain 3 luvun 12 §:n mukaan välittäjä ei saa antaa toiselle välittäjälle optiota tai termiiniä koskevaa toimeksiantoa eikä tehdä sopimusta tai muutoin päättää toisen välittäjän tai markkinatakaajan kanssa menettelytavasta, jonka tarkoituksena on vaikuttaa option tai termiinin kurssiin. Lisäksi välittäjän on esimerkiksi hoidettava toimeksiannot huolellisesti asiakkaan eduksi ilman aiheetonta viivytystä sekä kohdeltava asiakkaitaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Samaa optiota tai termiiniä koskevat toimeksiannot on suoritettava niiden saapumisjärjestyksessä, mikäli se on toimeksianto huomioon ottaen mahdollista.

Laissa säädetään myös velvollisuudesta ilmoittaa johdannaisen kohde-etuutena olevia osakkeita koskevat kaupat. Lain 3 luvun 11 §:n 1 ja 2 momentin mukaan välittäjän ja meklarin on ilmoitettava optioyhteisölle omistuksessaan olevat osakkeet, jotka ovat optioyhteisössä kaupattavan option tai termiinin kohde-etuutena, ja niiden omistuksessa tapahtuvat muutokset. Markkinatakaajan on vastaavasti ilmoitettava omistamansa osakkeet, joihin kohdistuvan option tai termiinin markkinatakaajana hän toimii.

Laissa on säädetty myös johdannaisia koskeva kaupankäyntirajoitus tiettyjen henkilöiden osalta. Lain 3 luvun 13 §:n mukaan optioyhteisön palveluksessa oleva henkilö, hallituksen jäsen ja varajäsen, toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja ja tilintarkastaja, varatilintarkastaja ja tilintarkastajana toimivan tilintarkastusyhteisön palveluksessa oleva henkilö eivät saa olla osapuolena optioyhteisössä kaupattavaa tai selvitettävää optiota tai termiiniä koskevassa optiokaupassa. Osakkeeseen kohdistuvaa optiota tai termiiniä koskevassa optiokaupassa ei saa olla osapuolena osakkeen antaneen osakeyhtiön hallituksen jäsen ja varajäsen, toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja eikä tilintarkastaja, varatilintarkastaja ja tilintarkastajana toimivan tilintarkastusyhteisön palveluksessa oleva henkilö. Meklari, joka on välittäjän palveluksessa tai muu edellä mainitussa suhteessa välittäjään oleva henkilö, ja sellainen välittäjän palveluksessa oleva henkilö, jonka tehtävänä on optioita ja termiinejä tai niiden kohde-etuuksia koskevien toimeksiantojen käsittely, eivät saa omaan lukuunsa olla osapuolena optiokaupassa. Kaupankäyntirajoitusta sovelletaan myös sellaiseen yhteisöön, jossa edellä tarkoitetulla henkilöllä yksin tai yhdessä perheenjäsenensä tai toisen kaupankäyntirajoitukseen piiriin kuuluvan henkilön tai tämän perheenjäsenen kanssa on määräysvalta.

Menettelytapasäännöksiä on myös arvopaperimarkkinalain 4 luvussa. Arvopaperimarkkinalain 4 luvun 4 §:ssä säädetään, että arvopaperinvälittäjän on hoidettava toimeksiannot huolellisesti asiakkaan eduksi ilman aiheetonta viivytystä. Arvopaperinvälittäjän on annettava asiakkaalle sijoituspalvelusta ja sen kohteena olevista arvopapereista ne tiedot, joilla saattaa olla olennaista vaikutusta asiakkaan päätöksentekoon, jollei se sijoituspalvelun luonteeseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta.

Arvopaperinvälittäjän on myös pyrittävä välttämään eturistiriitatilanteita ja niiden syntyessä kohdeltava asiakasta hyvän tavan mukaisesti. Arvopaperinvälittäjän on kohdeltava asiakkaitaan tasapuolisesti. Lisäksi arvopaperinvälittäjän, joka tarjoaa sijoituspalveluna arvopaperinvälitystä, on hoidettava samaa arvopaperia koskevat myynti- tai ostotoimeksiannot niiden saapumisjärjestyksessä, mikäli se on mahdollista ottaen huomioon toimeksiannon ehdot. Arvopaperinvälittäjää koskee arvopaperimarkkinalain 4 luvun 7 ja 8 §:ssä säädetty raportointivelvollisuus, jonka mukaan arvopaperinvälittäjän on tehtävä ilmoitus kaikista pörssi- ja markkina-arvopapereilla tekemistään kaupoista ja muista luovutuksista, jos se tarjoaa näitä arvopapereita koskevaa sijoituspalvelua Suomessa. Lisäksi arvopaperinvälittäjän, jolla on kiinteä toimipaikka Suomessa, on tehtävä vastaava ilmoitus niistä arvopapereista, jotka ovat julkista kaupankäyntiä vastaavan kaupankäynnin kohteena Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja joita koskevaa sijoituspalvelua sillä on oikeus tarjota tuossa valtiossa.

Kaupankäyntirajoituksen sijasta arvopaperimarkkinalaissa säädetään arvopaperinvälittäjään, arvopaperipörssiin ja julkisen kaupankäynnin kohteena olevan osakkeen tai siihen osakeyhtiölain (734/1978) mukaan oikeuttavan arvopaperin liikkeeseenlaskijaan tietyssä suhteessa olevalle henkilölle ilmoitusvelvollisuus arvopaperiomistuksestaan. Ilmoitusvelvollisuutta koskevat säännökset ovat lain 5 luvun 2 ― 5 §:ssä.

Rahoitustarkastuksen valvontaoikeudet omistusyhteisön osalta

Optioyhteisö, arvopaperipörssi, selvitysyhteisö ja arvopaperikeskus ovat rahoitustarkastuslain 2 §:ssä tarkoitettuja rahoitustarkastuksen valvottavia. Rahoitustarkastuslain 3 luvussa säädetään niistä oikeuksista, joita rahoitustarkastuksella on suhteessa valvottaviinsa. Rahoitustarkastuksella on myös rahoitustarkastuslain 11 §:n 4 momentin nojalla tiettyjä oikeuksia suhteessa yritykseen, joka on valvottavan kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitettu emo-, tytär- tai osakkuusyritys. Nämä oikeudet ovat kuitenkin rajoitettu kyseisen pykälän 1 ― 3 momentissa tarkoitettuihin tiedonsaantioikeuksiin eli ne ovat huomattavan paljon rajoitetummat kuin valvottavia koskevat oikeudet.

Rahoitustarkastuslain 2 §:ssä tarkoitettuja valvottavia eivät ole pelkästään toimiluvanvaraista toimintaa harjoittavat yhteisöt. Kyseisessä pykälässä on valvottavaksi säädetty myös luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen omistusyhteisö. Nämä yhteisöt on määritelty luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/1993) 4 §:ssä ja sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (579/1996) 5 §:n 3 momentissa.

2.2. Nykytilan arviointi

Osakkeenomistajien ja hallintohenkilöiden sopivuuden valvonta

Merkittävien osakkeenomistajien ja hallintohenkilöiden sopivuutta koskevan selvityksen antaminen, jäljempänä omistaja- ja hallintohenkilökontrolli, säädettiin koskemaan sijoituspalveluyrityksiä sijoituspalveluyrityksistä annetulla lailla. Lain 9 §:n 2 ja 3 momentin mukaan toimilupahakemuksessa on annettava riittävä selvitys hakijan tärkeimmistä osakkeenomistajista, osakkeenomistajien omistusosuuksista ja hallintoa hoitavista henkilöistä. Lisäksi hakemuksessa on oltava tiedot osakkeenomistajien, osakkeenomistajiin arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaan rinnastettavien henkilöiden sekä hallintoa hoitavien vähintään kahden henkilön luotettavuudesta, hyvämaineisuudesta, kokemuksesta ja muusta sopivuudesta siten, että saadun selvityksen perusteella ja hakijan liiketoiminnan aiottu laajuus huomioon ottaen voidaan pitää todennäköisenä, että sijoituspalveluyritystä tullaan hoitamaan ammattitaitoisesti sekä järkevien ja vakaiden liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Vastaavat säännökset ovat sijoitusrahastoja hallinnoivien rahastoyhtiöiden osalta sijoitusrahastolain (48/1999) 12 §:ssä.

Omistaja- ja hallintohenkilökontrolli on olennainen osa edellä mainittujen toimiluvanvaraisten yhteisöjen valvontaa. Hallintoa hoitavien henkilöiden, jotka johtavat yhteisöjen toimintaa, on oltava hyvämaineisia ja kokeneita, koska näiden henkilöiden sopivuus toiminnan harjoittamiseen on ehdoton edellytys yhteisön toiminnan ja viime kädessä rahoitusmarkkinoiden luotettavuuden kannalta. Vastaavaa hyvämaineisuutta edellytetään myös yhteisön merkittäviltä osakkeenomistajilta.

Vaikka optioyhteisön, arvopaperipörssin, selvitysyhteisön ja arvopaperikeskuksen toimiluvan eräänä edellytyksenä on yhteisön luotettava hallinto, ei niiden toimiluvan myöntämisprosessin osalta selvitysyhteisöä lukuun ottamatta ole säädetty omistaja- ja hallintohenkilökontrollista kuten on sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden osalta. Toimilupaviranomaiselta ja valvovalta viranomaiselta puuttuu täten keinoja omistaja- ja hallintohenkilökontrollin toteuttamiseksi kattavasti.

Toimiluvan hakemisen yhteydessä suoritettavan omistaja- ja hallintohenkilökontrollin lisäksi sijoituspalveluyrityksiä koskee valvovan viranomaisen harjoittama jatkuva omistajakontrolli. Sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 14 §:n mukaan sijoituspalveluyrityksen osuuden, joka olisi vähintään yksi kahdeskymmenesosa sijoituspalveluyrityksen osakepääomasta tai äänimäärästä, hankinnasta on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen rahoitustarkastukselle. Ilmoitusvelvollisuus syntyy myös, kun osuutta aiotaan lisätä siten, että se saavuttaisi tai ylittäisi yhden kymmenesosan, yhden viidesosan, yhden kolmasosan tai puolet sijoituspalveluyrityksen osakepääomasta tai äänimäärästä. Vastaavaa ilmoitusvelvollisuutta on noudatettava silloin, kun edellä tarkoitettu osuus vähenisi alle sanottujen rajojen. Lain 15 §:n mukaan rahoitustarkastus voi kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottopäivästä vastustaa osuuden hankintaa, jos omistajien luotettavuudesta, hyvämaineisuudesta, kokemuksesta ja muusta sopivuudesta saadun selvityksen perusteella tai muutoin on todennäköistä, että osuuden omistus vaarantaisi sijoituspalveluyrityksen järkevien ja vakaiden liiketapaperiaatteiden mukaista toimintaa. Vastaava omistajakontrolli koskee myös rahastoyhtiöitä.

Toimiluvan myöntäminen ja peruuttaminen

Omistaja- ja hallintohenkilökontrollin lisäksi toimiluvanvaraisen yhteisön toimiluvalle on asetettava muitakin edellytyksiä. Tällaisia edellytyksiä ovat esimerkiksi taloudelliset ja tekniset toimintaedellytykset, yhteisön noudattamien sääntöjen tai menettelytapojen asianmukaisuus, yhteisön kotipaikka ja yhteisömuoto. Toimilupa on voitava peruuttaa, jos toimilupaedellytykset eivät enää täyty.

Toimiluvan edellytysten yksityiskohtainen sisältö liittyy olennaisesti toimiluvanvaraiseen toimintaan. Tämän vuoksi toimiluvalle asetettavia edellytyksiä on harkittava erikseen kunkin toimiluvanvaraisen toiminnan osalta. Luonnollisesti eri toimialojen yksityiskohtaiset toimilupaedellytykset ovat sitä lähempänä toisiaan, mitä lähempänä kyseiset toimialat ovat toisiaan. Yksityiskohtaisten, jokaisen toimialan ominaisedellytysten lisäksi toimilupiin liittyy myös yleisiä, kaikille toimiluvanvaraisille toiminnoille yhteisiä edellytyksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi luotettavaan hallintoon liittyvät edellytykset.

Optioyhteisön, arvopaperipörssin, selvitysyhteisön ja arvopaperikeskuksen toimilupia koskevat edellytykset poikkeavat yhtäältä toisistaan ja toisaalta myös sijoituspalveluyritysten toimilupaedellytyksistä. Vaikka näiden yhteisöjen toimintaa koskevat erityispiirteet vaikuttavat toimiluvan myöntämistä ja peruuttamista koskeviin perusteisiin, ovat niiden taustalla olevat perusperiaatteet samoja. Siten optioyhteisön, arvopaperipörssin, selvitysyhteisön ja arvopaperikeskuksen toimilupien erisisältöisyys ei ole kaikilta osin perusteltua harjoitettavan toiminnan näkökulmasta.

Optioyhteisö ja arvopaperipörssi voivat olla osakeyhtiöitä tai osuuskuntia. Osuuskunnan perustehtävä on osuuskuntalain (247/1954) 1 §:n mukaan tukea omistajien eli jäsenten taloudenpitoa siten, että jäsenet osallistuvat osuuskunnan taloudelliseen toimintaan käyttämällä hyväkseen yhteisön palveluja. Pääsääntöisesti osakeyhtiön taloudellinen tavoite sitä vastoin on tuottaa mahdollisimman hyvä taloudellinen tuotto osakkaiden yhtiöön sijoittamalle pääomalle. Osuuskunnan jäsenet saavat tuottoa lähinnä osuuskunnan palvelujen käytöstä ja palvelut on tapana hinnoitella jäseniä suosivasti. Jos osuuskunnan palveluja tarjotaan jäsenkunnan ulkopuolisille tahoille, peritään näiltä usein suuremmat korvaukset kuin pääomaa sijoittaneilta jäseniltä. Optioyhteisön ja arvopaperipörssin toiminnassa ei ole syytä kytkeä toisiinsa yhteisön omistajuutta ja yhteisöjen palvelujen käyttöä.

Perustuslakivaliokunta on mietinnössään (PeVM 10/1998 vp) ehdottanut hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus omaksuu sellaisen lainvalmistelukäytännön, jossa lakiesityksissä osoitetaan ministeriön toimivaltaisuus mainitsemalla ministeriö nimeltä eikä epäselvällä käsitteellä ''asianomainen ministeriö''. Lakien nykyiset tämän käsitteen varaan rakentuvat kohdat on tarkennettava sopivissa yhteyksissä. Eduskunnan kanta käy ilmi sen vastauksesta hallituksen esitykseen uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi (EV 262/1998 vp).

Vaikutusvaltarajoitus

Vaikutusvaltarajoitus säädettiin aikanaan turvaamaan optioyhteisön ja arvopaperipörssin luonnetta puolueettomana markkinapaikkana siten, ettei mikään taho voi omistuksensa nojalla käyttää määräämisvaltaa optioyhteisössä tai arvopaperipörssissä. Osaltaan tämä liittyi myös kyseisten yhteisöjen voittoa tavoittelemattomaan osuustoiminnalliseen taustaan. Sittemmin suomalaiset markkinapaikat ovat muuttuneet tavallisiksi liiketoimintaa harjoittaviksi osakeyhtiöiksi, joiden toimintaan ei vaikutusvaltarajoitus alkuperäisessä tarkoituksessaan sovellu. Optioyhteisön, arvopaperipörssin ja selvitysyhteisön puolueettomuuden voidaan kuitenkin edelleenkin katsoa olevan tärkeä osa niiden luotettavuutta.

Tällä hetkellä Suomessa toimivat optioyhteisö, arvopaperipörssi, selvitysyhteisö ja arvopaperikeskus kuuluvat samaan konserniin, jonka emoyhtiönä toimii omistusyhteisö. Itse omistusyhteisöllä vielä olevat arvopaperipörssin ja optioyhteisön toimiluvat peruuntuvat vuoden 2000 alusta lukien. Voimassa oleva vaikutusvaltarajoitus koskeekin tämän jälkeen vain omistusyhteisön kokonaan omistamia tytäryhtiöitä omistusyhteisön jäädessä tytäryhtiöitä koskevan sääntelyn ulkopuolelle eli siten myös vaikutusvaltarajoitussäännöksen ulkopuolelle.

Vakioimattomien johdannaisten markkinointirajoitus

Kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain 1 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun muita kuin vakioituja johdannaisia koskevan markkinointirajoituksen tarkoituksena oli alunperin luonnollisten henkilöiden suojaaminen siten, että heille voidaan tarjota mahdollisuutta osallistua optio- ja termiinisijoituksiin ainoastaan lailla säännellyillä ja viranomaisten valvomilla markkinoilla. Säännöksessä tarkoitettu jaottelu elinkeinonharjoittajien ja luonnollisten henkilöiden välillä on kuitenkin varsin keinotekoinen, koska siinä ei oteta huomioon sijoittajan johdannaisinstrumentteja koskevaa ammattitaitoa.

Lisäksi säännöksen alkuperäinen tarkoitus eli sijoitusten tekeminen lailla säännellyillä ja viranomaisten valvomilla markkinoilla voi toteutua myös muussa kuin suomalaisessa optioyhteisössä. Helsingin Pörssin ja Eurexin välisen sopimuksen seurauksena merkittävä osa suomalaisista vakioiduista johdannaistuotteista siirtyykin Eurexin tuotteiksi Saksan lainsäädännön ja viranomaisvalvonnan piiriin. Tiukasti tulkittuna markkinointirajoitus estäisi ulkomaisissa optioyhteisöissä, kuten Eurexissa, kaupankäynnin kohteena olevien johdannaisten tarjoamisen Suomessa muille kuin elinkeinonharjoittajille. Markkinointikielto ei myöskään nykyisellään tee eroa sen suhteen, kuka tai mikä taho tarjoaisi muita kuin vakioituja johdannaisia.

Vakioimattomien johdannaisten yksioikoinen markkinointirajoitus estää myös niiden käyttämisen henkilöstön osakeomistukseen perustuvissa kannustinjärjestelmissä. Työnantajayrityksen henkilöstön sitouttaminen yrityksen toimintaan osakeomistuksella voidaan nykyään toteuttaa tarjoamalla henkilöstölle osakkeita tai niihin osakeyhtiölain mukaan oikeuttavia arvopapereita joko henkilöstömyyntinä tai ―merkintänä. Merkinnän osalta kyse on työnantajayrityksen osakepääoman kasvattamisesta, mikä ei aina ole yhtiön pääomarakenteen kannalta tarkoituksenmukaista. Myynnin osalta kyse voi olla ainoastaan välittömästä arvopaperikaupasta, jossa kynnys osakkeiden hankkimiseen voi sen vaatiman välittömän sijoituspääoman ja osakkeen tulevaan arvoon liittyvän epävarmuuden vuoksi nousta korkeaksi.

Arvopaperinvälittäjän menettelytapasäännökset johdannaiskaupassa ja kaupankäyntirajoitus

Johdannaiskaupankäyntiä koskevien säännösten sitominen suomalaisessa optioyhteisössä tapahtuvaan toimintaan sulkee pois johdannaiskauppaa koskevien edellytysten ja vaatimusten soveltamisen tilanteessa, jossa kaupankäynti tapahtuu muulla kuin suomalaisessa optioyhteisössä vakioidulla johdannaisella. Siten suomalainen johdannaislainsäädäntö ei esimerkiksi koske tilannetta, jossa suomalainen arvopaperinvälittäjä tarjoaa suomalaiselle sijoittajalle johdannaistuotetta, jonka kohde-etuutena on Suomessa julkisen kaupankäynnin kohteena oleva arvopaperi, jos itse johdannaissarja on avattu muualla kuin suomalaisessa optioyhteisössä.

Kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain soveltamisalan vuoksi ei laissa olevat arvopaperinvälittäjän toimintaa sääntelevät menettelytapasäännökset koske tilannetta, jossa sijoituspalvelun kohteena on muu johdannainen kuin vakioitu optio tai termiini. Menettelytapasäännökset on säädetty sijoittajan turvaksi, joten näiden säännösten tosiasiallisen merkityksen merkittävä väheneminen voi heikentää sijoittajan suojaa.

Menettelytapasäännöksiä vastaavalla tavalla myös kaupankäyntirajoituksen tosiasiallinen merkitys ja soveltamisala muuttuu johdannaismarkkinoiden muuttuessa. Kaupankäyntirajoitukset koskevat vain suomalaisessa optioyhteisössä kaupattavaa tai selvitettävää johdannaista. Eurexissa avatulla johdannaissarjalla tehtyä kauppaa ei voimassa olevan lainsäädännön mukaan tarvitse ilmoittaa julkiseen sisäpiirirekisteriin. Sopimuksen toteutumisen seurauksena kaupankäyntikielto siis kumoutuu osittain, mutta ilmoitusvelvollisuutta ja julkista sisäpiirirekisteriä koskevat säännökset eivät päde kaupankäyntiin.

Rahoitustarkastuksen valvontaoikeudet omistusyhteisön osalta

Optioyhteisön, arvopaperipörssin, selvitysyhteisön ja arvopaperikeskuksen omistusyhteisöä ei ole määritelty, koska näiden yhteisöjen osalta ei säädetä luottolaitos- ja sijoituspalveluyrityskonserneja vastaavasta konsolidoidusta valvonnasta. Optioyhteisön, arvopaperipörssin, selvitysyhteisön ja arvopaperikeskuksen omistusyhteisön osalta rahoitustarkastuksen valvonta- ja tiedonsaantioikeudet rajoittuvat vain rahoitustarkastuslain 11 §:n mukaisiin tiedonsaantioikeuksiin. Optioyhteisön, arvopaperipörssin, selvitysyhteisön ja arvopaperikeskuksen omistusyhteisön jääminen valvonnan ulkopuolelle kaventaisi siten rahoitustarkastuksen mahdollisuuksia valvoa suomalaisten rahoitusmarkkinoiden perusrakenteita kattavasti.

3.1. Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

Toimiluvan myöntäminen ja peruuttaminen

Esityksen tavoitteena on yhtenäistää arvopaperipörssin, optioyhteisön, selvitysyhteisön ja arvopaperikeskuksen toimilupaperusteisiin liittyviä edellytyksiä suhteessa sijoituspalveluyritysten vastaaviin edellytyksiin ja siten myös suhteessa toisiinsa. Tavoitteen saavuttamiseksi kyseiset toimilupaedellytykset pyritään säätämään samansisältöisiksi sikäli kuin se on mahdollista toimialojen erilaisuus huomioon ottaen. Samalla jo sijoituspalveluyrityksiä koskeva omistaja- ja hallintohenkilökontrolli ulotetaan koskemaan arvopaperipörssiä, optioyhteisöä, selvitysyhteisöä ja arvopaperikeskusta sekä yhteisöä, jonka määräysvallassa edellä mainitut yhteisöt ovat. Näillä toimilla saatetaan arvopaperi- ja johdannaismarkkinoiden kaikki keskeiset toimijat samansisältöisen, markkinoiden luotettavuutta edistävän toimilupasääntelyn piiriin.

Vaikutusvaltarajoitus

Ehdotuksen tavoitteena on ottaa huomioon suomalaisten rahoitusmarkkinoiden keskeisimpään infrastruktuuriin liittyvien yhteisöjen omistusjärjestelyjen vaikutus vaikutusvaltarajoitussäännöksen ja sen tarkoituksen toteutumisen kannalta.

Vakioimattomien johdannaisten markkinointirajoitus

Rajoituksen supistaminen on tarpeen ennen kaikkea johdannaismarkkinoiden tosiasiallisten muutosten vuoksi. Merkittävä osa nykyisin Suomessa johdannaiskaupankäynnin kohteena olevista osakejohdannaistuotteista siirtyy HEX Oy:n ja Eurexin sopimuksen toteutuessa kaupankäynnin kohteeksi Eurexiin, jolloin nämä ja Suomessa vakioidut johdannaistuotteet on tarkoituksenmukaista asettaa tietyiltä osin samanlaiseen asemaan keskenään. Rajoituksen jaottelun muuttaminen ei-ammattimaisten sijoittajien ja ammattimaisten sijoittajien väliseksi ottaa myös nykyistä säännöstä paremmin huomioon sijoittajien sijoittamiseen liittyvän ammattitaidon sekä heidän sijoituskokemuksensa.

Esityksen tavoitteena on myös monipuolistaa yritysten käytettävissä olevia henkilöstön kannustinjärjestelmiä. Tavoite voidaan saavuttaa sallimalla vakioimattomien johdannaisten tarjoamismahdollisuus työnantajayrityksen henkilöstölle siitä riippumatta, ovatko työntekijät ammattimaisia sijoittajia vai eivät.

Markkinointirajoituksella ei ole tarkoituksenmukaista rajoittaa arvopaperinvälittäjän normaalia sijoituspalvelujen tarjoamista ja siihen liittyvää toimintaa. Arvopaperinvälittäjää koskee lisäksi arvopaperimarkkinalaissa olevat menettelytapasäännökset, joihin kuuluu esimerkiksi asiakkaan sijoituskokemuksen tunteminen ja tietojen antaminen sijoituspalvelun kohteesta.

Arvopaperinvälittäjän menettelytapasäännökset johdannaiskaupassa ja ilmoitusvelvollisuus

Markkinoiden luotettavuuden edistämiseen pyritään esitykseen sisällytetyillä arvopaperi- ja johdannaismarkkinoiden menettelytapasääntelyä ja markkinaosapuolten ilmoitusvelvollisuuksia yhtenäistävillä uudistuksilla. Sääntelyeroavaisuuksista johtuvien kielteisten vaikutusten vuoksi johdannaistuotteita koskevan sääntelyn tulee olla Suomessa asuvan sijoittajan ja täällä perustetun arvopaperinvälittäjän kannalta mahdollisimman samansisältöistä riippumatta siitä, millä markkinapaikalla johdannaissopimus on kaupankäynnin kohteena. Sama tavoite, tavoite sääntelyn samansisältöisyydestä, koskee myös suomalaisten arvopaperimarkkinoiden ja suomalaisten johdannaismarkkinoiden välistä suhdetta.

Menettelytapasääntelyn yhtenäistäminen laintasolla toisaalta arvopaperi- ja johdannaismarkkinoiden kesken ja toisaalta eri johdannaissopimusten kesken ehdotetaan toteutettavaksi siten, että arvopaperimarkkinalain yksityiskohtaiset menettelytapasäännöt ulotetaan koskemaan myös johdannaismarkkinoita. Vastaavia yhtenäistämistä koskevia muutoksia ehdotetaan tehtäväksi kotimaisten arvopaperi- ja johdannaismarkkinoiden markkinaosapuolten ilmoitusvelvollisuuden osalta.

Rahoitustarkastuksen valvontaoikeudet omistusyhteisön osalta

Optioyhteisö, arvopaperipörssi, selvitysyhteisö ja arvopaperikeskus ovat rahoitusmarkkinoiden perusrakenteita. Näiden yhteisöjen moitteeton toiminta ja luotettavuus ovat ehdottomia perusedellytyksiä rahoitusmarkkinoiden toimivuudelle. Rahoitusmarkkinoiden luotettavuuden turvaksi säädetyn valvonnan on oltava mahdollista markkinapaikkojen sekä selvitys- ja säilytysjärjestelmien yritysrakenteesta riippumatta. Esityksen tavoitteena on saattaa yhteisö, jonka arvopaperimarkkinalain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla määräysvallassa optioyhteisö, arvopaperipörssi, selvitysyhteisö tai arvopaperikeskus on, rahoitustarkastuksen valvottavaksi.

3.2. Keskeiset ehdotukset

Optioyhteisö, arvopaperipörssi, selvitysyhteisö ja arvopaperikeskus

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvopaperimarkkinalakia, kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annettua lakia ja arvo-osuusjärjestelmästä annettua lakia. Lakeja ehdotetaan muutettaviksi siten, että sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa tarkoitettua omistajien ja hallintohenkilöiden sopivuuden valvontaa vastaava valvonta sekä ääni- ja vaikutusvallan ilmoittamisvelvollisuus säädetään koskemaan myös optioyhteisöä, arvopaperipörssiä, selvitysyhteisöä ja arvopaperikeskusta sekä yhteisöä, jonka määräysvallassa edellä mainitut yhteisöt ovat. Muita toimilupaperusteita ehdotetaan yhtenäistettäviksi. Osakeyhtiömuoto ehdotetaan säädettäväksi arvopaperipörssitoiminnan ja optioyhteisötoiminnan toimilupaedellytykseksi. Yhteisö, jonka arvopaperimarkkinalain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla määräysvallassa optioyhteisö, arvopaperipörssi, selvitysyhteisö tai arvopaperikeskus on, ehdotetaan säädettäväksi rahoitustarkastuksen valvottavaksi. Myös vaikutusvaltarajoitus ehdotetaan ulotettavaksi yhteisöön, jonka arvopaperimarkkinalain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla määräysvallassa optioyhteisö, arvopaperipörssi, selvitysyhteisö tai arvopaperikeskus on.

Menettelytapasäännökset ja ilmoitusvelvollisuus

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annettua lakia ja arvopaperimarkkinalakia siten, että arvopaperimarkkinalain 4 luvussa olevien arvopaperimarkkinoita koskevien menettelytapasääntöjen soveltamispiiri laajennetaan koskemaan myös toimintaa vakioiduilla optioilla ja termiineillä sekä muilla johdannaissopimuksilla. Samalla väljennetään kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetussa laissa olevaa markkinointirajoitusta.

Arvopaperimarkkinalain 5 luvussa säädetty ilmoitusvelvollisuus ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan kaikkia asianomaisia johdannaissopimuksia ja vakioituihin johdannaissopimuksiin liittyvä kaupankäyntirajoitus ehdotetaan kumottavaksi.

4.1. Esityksen taloudelliset vaikutukset

Esityksellä asetetaan arvopaperi- ja johdannaismarkkinoiden eri osapuolet suurelta osin samansisältöisten toimilupavaatimusten alaisiksi. Nämä toimilupavaatimukset vaikuttavat myös siihen, millä edellytyksellä näiltä osapuolilta voidaan peruuttaa oikeus osallistua näille markkinoille. Esityksessä ei kuitenkaan vaadita, että niiden osapuolten, joilla on jo lain voimaan tullessa optioyhteisön, arvopaperipörssin, selvitysyhteisön tai arvopaperikeskuksen toimilupa, tarvitsisi hakea sitä uudestaan jatkaakseen toimintaansa. Näin ollen esitys ei aiheuta toimilupaedellytyksiä koskevilta osiltaan taloudellisia vaikutuksia toimiluvan jo saaneille. Esitykseen sisältyvä jatkuva hallinto- ja omistajakontrolli ei myöskään aiheuta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Esitykseen sisältyvällä vaikutusvaltarajoituksen laajentamisella ei ole suoranaisia taloudellisia vaikutuksia.

Esityksellä laajennetaan arvopaperimarkkinalaissa olevien menettelytapasääntöjen soveltamista myös kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetussa laissa tarkoitettuihin vakioituihin optioihin ja termiineihin, näihin rinnastettaviin sekä muihin, lähinnä ulkomaisiin mutta Suomeen tarjottaviin johdannaissopimuksiin. Muutoksen taloudelliset vaikutukset eivät kuitenkaan ole merkittäviä, koska toisaalta vakioituja johdannaissopimuksia koskevat jo nyt laajalti samansisältöiset menettelytapasäännöt ja toisaalta markkinaosapuolilla on jo arvopapereita ja vakioituja johdannaissopimuksia tarjottaessa omaksutut käytänteet, joita ne voivat soveltaa myös tarjotessaan näitä toisia johdannaissopimuksia. Kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annet- tuun lakiin sisältyvän markkinointirajoituk- sen väljentämiseen ja kaupankäyntirajoituk- sen kumoamiseen ei liity merkittäviä ta- loudellisia vaikutuksia. Markkinointirajoituksen väljentäminen voi pikemminkin lisätä kaupankäyntiä ja siten osaltaan parantaa markkinoiden tehokkuutta.

4.2. Esityksen muut vaikutukset

Esityksellä ei ole välittömiä organisaatio- tai henkilöstövaikutuksia mukaan lukien työvoimapoliittiset vaikutukset. Esitys lähinnä reagoi johdannaismarkkinoiden tosiasiallisiin muutoksiin. Näillä tosiasiallisilla muutoksilla voi, riippuen johdannaismarkkinoiden tulevasta kehityksestä, tosin olla työvoimapoliittisia vaikutuksia. Näiden vaikutusten laajuus riippuu suomalaisten markkinaosapuolten kyvystä menestyä monipuolistuvilla ja kansainvälistyvillä markkinoilla. Esityksellä ei ole ympäristövaikutuksia.

Esitys on valmistelu virkatyönä valtiovarainministeriössä. Esityksestä on järjestetty kuulemistilaisuus ja pyydetty lausuntoja. Lausunnon antoivat kauppa- ja teollisuusministeriö, oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Pankki, rahoitustarkastus, Vakuutusvalvontavirasto, Arvopaperivälittäjien yhdistys ry, Suomen Pankkiyhdistys ry, Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto ry ja HEX Oy. Pääosin muutosehdotuksiin suhtauduttiin myönteisesti. Kritiikkiä esitettiin lähinnä johdannaissopimusten kaupparaportointisäännösten soveltamisalan suhteen sekä johdannaissopimusten ilmoitusvelvollisuuden laajentamisesta.

HEX Oy:n ja Eurexin yhteistyösopimuksen toteutus on tarkoitus aloittaa syyskuun 1999 lopusta lukien. Tämän vuoksi lakien olisi tultava voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne ovat hyväksytty ja vahvistettu.

1.1. Laki kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain muuttamisesta

1 luku. Yleisiä säännöksiä

1 §. Soveltamisala. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että nykyisen lain kieltoa tarjota muita kuin tässä laissa tarkoitettuja vakioituja optioita ja termiinejä muille kuin elinkeinonharjoittajille supistetaan koskemaan ainoastaan ei-ammattimaisia sijoittajia. Ammattimaisella sijoittajalla tarkoitetaan ehdotuksessa arvopaperimarkkinalain 1 luvun 4 §:n 4 momentissa tarkoitettua ammattimaista sijoittajaa. Kieltoa supistetaan myös siten, että kielto ei koske myöskään arvopaperimarkkinalain 10 luvun 1 a §:ssä tarkoitettuja vakioituun optioon tai termiiniin rinnastettavia johdannaissopimuksia. Ehdotettu muutos mahdollistaa vakioimattomien johdannaissopimusten tarjoamisen myös muille kuin elinkeinonharjoittajille. Tosin tällöin muun kuin momentissa nimenomaisesti luetellun sijoittajan on kuitenkin ensin täytynyt hiljaisesti tai nimenomaisella tahdonilmaisulla tunnustautua ammattimaiseksi sijoittajaksi. Ammattimainen sijoittaja ei sijoittamiseen liittyvän ammattitaitonsa ja sijoituskokemuksensa vuoksi tarvitse erityistä laintasoista suojaa. Ammattimainen sijoittaja ei kuulu myöskään sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 6 luvussa tarkoitetun sijoittajien korvausrahaston piiriin.

Kiellon supistaminen on tarpeen sen varmistamiseksi, etteivät johdannaismarkkinoiden tosiasialliset muutokset estäisi sijoittajia käyttämästä johdannaissopimuksia tarkoituksiin, joihin niiden käyttö on ennen näitä muutoksia ollut mahdollista. Kiellon supistaminen on myös mahdollista ehdotettujen arvopaperimarkkinalain 10 luvun säännösten vuoksi, joilla laajennetaan arvopaperimarkkinalain menettelytapasäännökset koskemaan myös muidenkin johdannaissopimusten kuin pelkästään vakioitujen johdannaissopimusten tarjoamistilanteita.

Kiellon muuttaminen koskemaan ei-ammattimaisia sijoittajia ottaa myös nykyistä lakia paremmin huomioon sijoittajien sijoittamiseen liittyvän ammattitaidon sekä sijoituskokemuksen. Nykyinen laki rajaa muiden kuin laissa tarkoitettujen vakioitujen johdannaissopimusten tarjoamisen elinkeinonharjoittajiin heidän sijoitustoimintaan liittyvästä ammattitaidostaan tai kokemuksestaan riippumatta. Elinkeinonharjoittajat, kuten toiminimet, tai paremminkin esimerkiksi toiminimen turvin elinkeinotoimintaa harjoittajat yksityishenkilöt, eivät kuitenkaan välttämättä eroa ammattitaidoltaan tai kokemukseltaan muista yksityishenkilöistä. Nyt ehdotettu muutos rajata kielto koskemaan ei-ammattimaisia sijoittajia ottaa tämän huomioon. Samalla myös elinkeinotoimintaa harjoittava yhteisö voi olla ei-ammattimainen sijoittaja, joka tarvitsee laissa tarkoitettua suojaa.

Arvopaperimarkkinalain 1 luvun 4 §:n 4 momentti rajaa muiden kuin edellä mainittujen johdannaissopimusten ammattimaisen tarjoamisen saman lain 1 luvun 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin arvopaperinvälittäjiin, sillä sijoittaja voi voimassa olevan lain mukaan tunnustautua ammattimaiseksi sijoittajaksi ainoastaan kyseisessä laissa tarkoitetulle arvopaperinvälittäjälle. Arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettuja arvopaperinvälittäjiä ovat sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 4 §:ssä tarkoitetut sijoituspalveluyritykset, ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa annetun lain (580/1996) 2 §:ssä tarkoitetut ulkomaiset sijoituspalveluyritykset, luottolaitostoiminnasta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetut luottolaitokset, jotka yhtiöjärjestyksensä tai sääntöjensä mukaan tarjoavat sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa tarkoitettuja sijoituspalveluita sekä ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain (1608/1993) 2 §:ssä tarkoitetut luotto- ja rahoituslaitokset.

Markkinointirajoitukseen liittyy myös ehdotettu 5 luvun 1 a §, missä ehdotetaan säädettäväksi työnantajayrityksen oikeudesta tarjota muita kuin vakioituja johdannaisia tässä momentissa ehdotetusta poiketen.

Pykälän uudessa 3 momentissa ehdotetaan, että edellä 2 momentissa tarkoitettu kielto tarjota muille kuin arvopaperimarkkinalain 1 luvun 4 §:n 4 momentissa tarkoitetuille ammattimaisille sijoittajille muita optioita ja termiinejä kuin tässä laissa tarkoitettuja vakioituja optioita ja termiinejä sekä arvopaperimarkkinalain 10 luvun 1 a §:ssä tarkoitettuja vakioituihin optioihin tai termiineihin rinnastettavia johdannaissopimuksia ei koskisi tilannetta, jossa arvopaperimarkkinalain 1 luvun 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu arvopaperinvälittäjä tarjoaa johdannaissopimuksia. Säännöksen tarkoituksena on, että sijoituspalvelun tarjoamiseen oikeutettu taho voi harjoittaa normaalia sijoituspalvelun tarjoamista siten kuin siitä erikseen muualla säädetään ilman tästä laista erikseen aiheutuvia sijoittajan ammattimaisuuteen tai johdannaissopimuksen luonteeseen liittyviä rajoituksia.

2 luku. Optioyhteisö ja markkinaosapuolet

1 a §. Toimiluvan hakeminen. Ehdotettu pykälä on 1 momentin optiopörssitoiminnan ja optiokauppojen selvitystoiminnan toimilupaa koskevaa jaottelua ja toimiluvan myöntäjää lukuun ottamatta samansisältöinen sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 9 §:n kanssa. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että valtiovarainministeriö voi hakemuksesta myöntää toimiluvan optioyhteisön toiminnan harjoittamiseen. Toimilupaa voidaan ehdotuksen mukaan hakea myös perustettavan yhtiön lukuun, koska toimiluvan käsittely voi kestää pitkän aikaa. Koska toimilupa voidaan ehdotetun 2 §:n mukaan myöntää suomalaiselle osakeyhtiölle, ei toimilupaa voida kuitenkaan myöntää ennen kuin yhtiö on merkitty kaupparekisteriin. Toimilupa on ehdotuksen, kuten voimassa olevankin säännöksen mukaan, haettava erikseen optiopörssitoimintaa ja optiokauppojen selvitystoimintaa varten.

Pykälän 2 ja 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi toimilupahakemuksen sisällöstä. Hakijan on ehdotetun 2 momentin mukaan annettava riittävä selvitys tärkeimmistä osakkeenomistajistaan, näiden omistusosuuksista, toimipaikastaan, toiminnastaan ja hallintoa hoitavista henkilöistään. Toimiluvan myöntämisen edellytyksiksi ehdotetaan 2 §:ssä, että hakijalla on luotettava hallinto, riittävät taloudelliset toimintaedellytykset ja että sen toiminnan järjestäminen tarjoaa riittävän suojan sijoittajalle. Näiden edellytysten täyttymistä harkittaessa toimilupaviranomaisella on oltava riittävät tiedot hakijasta, sen omistajista ja hallintohenkilöistä. Ehdotetun momentin mukaan toimilupaviranomaisen on tehtävä hakijasta yleinen arviointi kokonaisuudessaan. Tärkeimpien osakkeenomistajien ja näihin rinnastettavien henkilöiden omistusosuuksien laskemistavasta säädettäisiin 3 a §:ssä ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:ssä.

Ehdotetussa 3 momentissa säädetään merkittävien osakkeenomistajien, näihin rinnastettavien tahojen ja vähintään kahden hallintoa hoitavan henkilön asianmukaisuuden arvioimisesta. Ehdotuksen mukaan hakijan on annettava 2 momentissa esitettäväksi vaadittavien tietojen lisäksi tiedot merkittävien osakkeenomistajien ja vähintään kahden hallintoa hoitavan henkilön asianmukaisuuden arvioimiseksi. Tämä selvitys on olennainen osa hakijan toimiluvan edellytysten täyttymisen harkintaa. Hakijan selvityksessä on annettava tiedot mainittujen tahojen luotettavuudesta, hyvämaineisuudesta, kokemuksesta ja muusta sopivuudesta siten, että saadun selvityksen perusteella ja hakijan liiketoiminnan aiottu laajuus huomioon ottaen voidaan pitää todennäköisenä, että optioyhteisön toimintaa tullaan hoitamaan ammattitaitoisesti sekä järkevien ja vakaiden liiketapaperiaatteiden mukaisesti.

Toimilupaedellytysten täyttymisen varmistamiseksi voi myös olla tarpeen saada muita kuin edellä mainittuja tietoja hakijasta, minkä vuoksi pykälän 4 momentissa ehdotetaan valtiovarainministeriölle oikeus vaatia myös muita kuin edellä mainittuja tietoja hakijasta sekä hakijan kustannuksella hankkia erityistä selvitystä hakemukseen tai optioyhteisön sääntöihin liittyvän erityisasiantuntemusta edellyttävän seikan arvioimiseksi. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi hakijan kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmiin, riskien hallintaan, kaupankäynnin kohteena oleviin tuotteisiin ja kaupankäyntiin osallistuviin markkinaosapuoliin liittyvien kysymysten selvittämiseksi.

Valtiovarainministeriölle ehdotetaan 5 momentissa oikeus antaa tarkempia säännöksiä niistä tiedoista, joita toimilupahakemuksessa on esitettävä sekä näiden tietojen esittämistavasta.

2 §. Toimiluvan myöntäminen. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että toimilupa voidaan myöntää vain suomalaiselle osakeyhtiölle. Toimilupaa ei kuitenkaan tule myöntää, jos hakijayhtiön osakkeenomistajia ei voida katsoa sopiviksi optioyhteisön omistajiksi ottaen huomioon lupamenettelyn keskeinen tarkoitus varmistaa, että optioyhteisöä hoidetaan järkevästi ja luotettavasti. Ammattitaitoisen liikkeenhoidon vaatimus täyttyy, jos optioyhteisön asiantuntemus ja voimavarat ovat riittäviä luotettavan toiminnan harjoittamiseen. Vastaavansisältöinen säännös on sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 10 §:n 1 momentissa. Valtiovarainministeriö voi ehdotuksen mukaan asettaa toimilupaan rajoituksia tai ehtoja. Ehdot voivat koskea esimerkiksi optioyhteisön toiminnan rajoittamista vain osaan toimilupahakemuksen mukaisesta liiketoiminnasta. Valtuus toimiluvan rajoittamiseen ja ehtojen asettamiseen vastaa muun muassa luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 §:n mukaista valtiovarainministeriölle annettua valtuutta. Lisäksi edellytetään voimassa olevaa säännöstä vastaavalla tavalla, että toiminnan järjestämisen sekä toiminnassa noudatettavien sääntöjen on tarjottava riittävä suoja sijoittajille ja että toiminnan aloittaminen ei ole yleisen edun vastaista.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että toimilupa optiokauppojen selvitystoimintaan voidaan myöntää hakijalle vain, jos sen täysin maksettu osakepääoma on vähintään kaksi miljoonaa euroa. Tämä on hieman suurempi kuin voimassa oleva kymmenen miljoonan markan pääomavaatimus. Koska ehdotetun 3 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan valtiovarainministeriö voi peruuttaa optioyhteisön toimiluvan, jos toimiluvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä ei enää ole olemassa, voi pääoman alentuminen toiminnan aikana alle tässä momentissa säädetyn vähimmäismäärän johtaa toimiluvan peruuttamiseen.

Ehdotetun 3 momentin mukaan hakemus on ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Säännös vastaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 10 §:n 2 momenttia. Määräaika ei kuitenkaan oikeuta hakijaa saamaan asiaa ratkaistuksi, jos hakemus on epätäydellinen.

Pykälän 4 momentissa ehdotetaan, että toimilupahakemuksesta on pyydettävä rahoitustarkastuksen lausunto. Säännös vastaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 10 §:n 3 momentissa olevaa säännöstä. Rahoitustarkastus on optioyhteisöä ja sen toimintaa valvova viranomainen. Rahoitustarkastus onkin käytännössä suorittanut lausuntopyynnön vuoksi toimilupatarkastuksen hakijan osalta ja näin toimilupaviranomaisella on mahdollisuus saada varmistusta hakemuksessa esitettyjen tietojen oikeellisuudesta sekä valvovan viranomaisen käsitys hakijan kyvyistä täyttää toimilupaedellytykset.

3 §. Toimiluvan peruuttaminen ja toiminnan rajoittaminen. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi niistä perusteista, joilla valtiovarainministeriö voi peruuttaa antamansa toimiluvan kokonaan tai osittain. Momentti vastaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 12 §:n 1 momenttia ja sillä on laajennettu voimassa olevan 3 §:n toimiluvan peruuttamista koskevia perusteita. Peruuttamisen perusteet on lueteltu momentissa. Toimilupa voidaan peruuttaa myös hakijan omasta aloitteesta, jolloin toimiluvan peruuttamista koskevia perusteita ei voida soveltaa sellaisenaan.

Momentissa tarkoitettu toimiluvan osittainen peruuttaminen on perusteltua ainakin silloin, kun lainkohdassa tarkoitetut tilanteet koskevat selvästi rajattavissa olevaa toimintaa. Tällöin tarkoitetaan esimerkiksi tiettyä optioyhteisön tarjoamaa palvelua, jolloin peruuttaminen on kohdennettavissa vain osaan optioyhteisön toimiluvasta, eikä ole tarkoituksenmukaista peruuttaa koko toimilupaa. Toimiluvan osittainen peruuttaminen voi olla perusteltua esimerkiksi silloin, kun optioyhteisöllä ei ole käytettävissään riittävästi voimavaroja jonkin tietyn 4 §:ssä tarkoitetun palvelun tarjoamiseen ja hallinnointiin, mutta kylläkin muiden toimiluvan ehtojen mukaiseen palvelujen tarjoamiseen. Koska toimilupa on myönnettävä optiopörssitoiminnan ja optiokauppojen selvitystoiminnan osalta erikseen, on se myös peruutettava kokonaan tai osittain näiden osalta erikseen, jos siihen on tarvetta. Toimilupa voidaan ehdotetun momentin mukaan myös peruuttaa kokonaan tai osittain vain jommankumman toiminnan osalta.

Valtiovarainministeriön on ehdotetun 4 momentin mukaan ennen 1 ja 2 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä kuultava asianomaista optioyhteisöä ja pyydettävä rahoitustarkastuksen lausunto, jollei asian kiireellisyydestä, kuten esimerkiksi järjestelmäriskin välittömästä vaarasta, muuta johdu. Säännös vastaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 12 §:n 3 momentissa olevaa säännöstä. Rahoitustarkastuksen on ennen 3 momentissa tarkoitetun määräyksen antamista kuultava asianomaista optioyhteisöä, jollei asian kiireellisyydestä, kuten esimerkiksi järjestelmäriskin välittömästä vaarasta, muuta johdu.

3 a §. Ääni- ja vaikutusvallasta ilmoittaminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi optioyhteisön perustamisen jälkeisestä omistajavalvonnasta. Säännös vastaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 14 §:ää. Pykälän 1 momentin mukaan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön aikoessa hankkia suoraan tai välillisesti optioyhteisöstä osuuden, jonka suuruus on vähintään yksi kahdeskymmenesosa optioyhteisön osakepääomasta tai äänimäärästä, on ilmoitettava aikomuksesta hyvissä ajoin etukäteen rahoitustarkastukselle. Aikomukselta on edellytettävä sellaista konkreettisuutta, että sitä voidaan pitää suunnitelmana. Säännöksessä viitataan arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:ään, jossa on määritelty osakkeenomistajaan rinnastettavat henkilöt. Ehdotus parantaa rahoitustarkastuksen mahdollisuutta seurata 2 §:ssä tarkoitettujen toimilupaedellytysten jatkuvaa noudattamista.

Sijoituspalveluyrityksille ääni- ja vaikutusvallan ilmoittamisesta annetussa rahoitustarkastuksen määräyksessä (203.15) todetaan, että osuuden omistajaan rinnastetaan muu henkilö, jonka arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla laskettu osuus yhtiön äänimäärästä tai osakepääomasta saavuttaa tai ylittää taikka vähenee alle sanotun osuuden. Osuuden omistajaan rinnastettavaksi henkilöksi määräyksessä katsotaan esimerkiksi henkilö, jonka määräysvallassa oleva yhteisö on osuuden omistajana sijoituspalveluyrityksessä eli henkilön ei itse tarvitse olla osuuden omistajana sijoituspalveluyrityksessä. Ääni- ja vaikutusvaltailmoituksen tarkoitusta ajatellen ei ääni- ja vaikutusvaltailmoitusvelvollisuuden jääminen jonkun kolmannen tahon määräysvallassa olevaan yhteisöön ole perusteltua, vaan ääni- ja vaikutusvaltailmoitusvelvollisuutta on tarkasteltava todelliset määräysvaltasuhteet huomioon ottaen.

Pykälän 2 momentin mukaan vastaava ilmoitus on tehtävä myös, jos 1 momentissa tarkoitetun osuuden omistaja yksin tai yhdessä osakkeenomistajan tai osakkeenomistajaan rinnastettavan henkilön kanssa aikoo lisätä omistustaan siten, että se saavuttaa tai ylittää momentissa mainitut kynnykset. Ilmoitusvelvollisuutta on noudatettava myös silloin, kun osuus vähenisi alle 1 tai 2 momentissa tarkoitettujen rajojen.

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan, että osakkeenomistajan ja osakkeenomistajaan rinnastettavan henkilön omistus- ja ääniosuutta laskettaessa sovelletaan, mitä arvopaperimarkkinalaissa säädetään määräysvallassa olevasta yhteisöstä ja osakkeenomistajan ilmoitusvelvollisuuteen liittyvien omistus- ja ääniosuuksien laskemisesta. Määräysvallassa oleva yhteisö määritellään arvopaperimarkkinalain 1 luvun 5 §:ssä. Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n 1 momentissa säädetään osakkeenomistajaan rinnastettavasta henkilöstä. Momentin mukaan osakkeenomistajaan rinnastetaan muu henkilö, jonka pykälässä tarkoitetulla tavalla laskettu omistusosuus saavuttaa tai ylittää säädetyn rajan taikka vähenee sen alle. Samoin ilmoitus on pykälän mukaan tehtävä myös, kun osakkeenomistaja tai osakkeenomistajaan rinnastettava henkilö on osapuolena sopimuksessa tai muussa järjestelyssä, joka toteutuessaan johtaa säädetyn rajan saavuttamiseen tai ylittymiseen taikka omistusosuuden vähenemiseen säädetyn rajan alle. Pykälän 2 momentissa säädetään osakkeenomistajan omistusosuuteen laskettavista muista omistusosuuksista. Näitä ovat osakkeenomistajan määräysvallassa olevan yhteisön ja säätiön omistusosuus, osakkeenomistajan ja sen määräysvallassa olevan yhteisön eläkesäätiön ja eläkekassan omistusosuus sekä muu omistusosuus, jonka käytöstä osakkeenomistaja voi yksin tai yhdessä kolmannen kanssa päättää tekemänsä sopimuksen nojalla tai muutoin.

Pykälän 4 momentissa ehdotetun mukaan optioyhteisön on seurattava osakkeenomistajiensa ja niihin rinnastettavien henkilöiden omistus- ja ääniosuuksia ja vähintään kerran vuodessa esimerkiksi yhtiökokouksessa tai muutoin saamansa tiedon perusteella tehtävä osuuksien omistajista ja niihin rinnastettavista henkilöistä ilmoitus rahoitustarkastukselle. Optioyhteisön on välittömästi ilmoitettava rahoitustarkastukselle sen tietoon tulleet osuuksien omistuksessa tapahtuneet muutokset.

Jotta rahoitustarkastus voisi ottaa kantaa siihen, hyväksyykö se aiotun hankinnan, ehdotetaan pykälän 5 momentissa, että ilmoituksessa on oltava riittävän tarkat tiedot hankinnan suuruudesta ja sen omistajasta. Nämä tiedot koskevat lähinnä yksityishenkilön henkilöllisyyttä, aikaisempaa toimintaa ja omistuksia muissa optioyhteisöissä. Jos hankkija on yhteisö, on ilmoitukseen sisällyttävä esimerkiksi tiedot sen omistajista ja konsernisuhteista, hallintoa hoitavista henkilöistä ja vakavaraisuudesta. Rahoitustarkastus voi vaatia ilmoituksen täydentämistä, jos annetut tiedot eivät ole sen mielestä riittävät.

Pykälän 6 momentissa ehdotetaan otettavaksi huomioon ääni- ja vaikutusvallan ilmoittamisvelvollisuuden toteutuminen tilanteessa, jossa optioyhteisötoimintaa harjoitetaan omistusyhteisön määräysvallassa olevan yhteisön kautta. Momentin mukaisesti sen, jonka tarkoituksena on hankkia pykälässä tarkoitettu osuus optioyhteisön omistusyhteisöstä, on ilmoitettava siitä pykälässä tarkoitetulla tavalla rahoitustarkastukselle. Samoin optioyhteisön omistusyhteisön on ilmoitettava pykälässä tarkoitetulla tavalla rahoitustarkastukselle sen tietoon tulleet osuuden hankinnat ja osuuksien omistajat. Rahoitustarkastuksella olisi 3 b §:ssä tarkoitetulla tavalla oikeus vastustaa hankintaa, jos omistusyhteisön osuuden hankinta vaarantaisi optioyhteisön toimintaa. Jos ilmoitus jätetään tekemättä tai hankinta on tehty rahoitustarkastuksen vastustuksesta huolimatta, on rahoitustarkastuksella 3 b §:n 2 momentin mukainen kielto-oikeus.

3 b §. Hankinnan vastustaminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi rahoitustarkastuksen oikeudesta vastustaa 3 a §:ssä tarkoitetun osuuden hankkimista. Säännös vastaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 15 §:ää. Ehdotetun 1 momentin mukaan rahoitustarkastuksen on kolmen kuukauden kuluessa 3 a §:ssä tarkoitetun omistajaksi aikovan henkilön ilmoituksen saatuaan ilmoitettava vastustamisestaan. Muussa tapauksessa sen on katsottava hyväksyneen aiotun hankinnan. Kolmen kuukauden ajanjakso ei estä rahoitustarkastusta erikseen ilmoittamasta ennen ajanjakson päättymistä, että se ei vastusta hankintaa. Rahoitustarkastus voi vastustaa hankintaa vain, jos se saatujen selvitysten perusteella tai muutoin havaitsee olevan todennäköistä, että omistajaksi aikova ei täytä niitä vaatimuksia, joita optioyhteisön järkevä ja vakaa hoitaminen edellyttävät. Vastustus voi olla aiheellista esimerkiksi ammattitaidon puutteen, aikaisemman epäasiallisen toiminnan tai muun tähän verrattavan syyn takia.

Pykälän 2 momentissa ehdotetun mukaan rahoitustarkastus voi kieltää osuuden omistajalta oikeuden äänivallan käyttöön yhteisössä, jos hankinta on suoritettu rahoitustarkastuksen vastustuksesta huolimatta. Sama oikeus on rahoitustarkastuksella silloinkin, jos omistusosuuden hankkija ei täytä 1 momentin mukaista ilmoitusvelvollisuuttaan.

7 §. Vaikutusvaltarajoitus. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi yhteisö, jonka arvopaperimarkkinalain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla määräysvallassa optioyhteisö on. Optioyhteisön ollessa tytäryritys ei pelkästään sitä koskevalla vaikutusvaltarajoituksella ole merkitystä vaikutusvaltarajoituksen tarkoituksen kannalta.

3 luku. Optioyhteisön toiminta

11 §. Tiedonantovelvollisuus. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että momentissa tarkoitettu velvollisuus ilmoittaa kohde-etuutena olevat osakkeet optioyhteisölle ei koskisi muutoksen jälkeen enää laissa tarkoitettua meklaria. Nämä ilmoittamisvelvollisuutta ja omistuksen julkisuutta koskevat säännökset ehdotetaan otettavaksi arvopaperimarkkinalain 10 lukuun.

Pykälän 2 momentti ehdotetaan muutettavaksi samansisältöiseksi arvopaperimarkkinalain 4 luvun 8 §:n vastaavan säännöksen kanssa. Muutos antaa rahoitustarkastukselle valtuuden antaa tarkempia määräyksiä ilmoitusmenettelystä, ilmoitusten ajankohdista ja siitä, kenelle ilmoitus on tehtävä. Ilmoitusten luonnollinen vastaanottaja on optioyhteisö, mutta säännös ei estä järjestämästä menettelyä, jossa ilmoitusten vastaanottaja on jokin muu yhteisö, jolla on ilmoitusten luotettavaan käsittelyyn ja julkistamiseen riittävät resurssit. Ehdotus ei myöskään estä arvo-osuusjärjestelmän hyväksikäyttöä mainittujen ilmoitusten käsittelyssä ja julkistamisessa.

Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös edellä mainittu ilmoituksia vastaanottava muu yhteisö kuin optioyhteisö on velvollinen julkistamaan vastaanottamansa tiedot rahoitustarkastuksen määräämällä tavalla. Ehdotus vastaa tarkoitukseltaan arvopaperimarkkinalain 4 luvun 8 §:n 4 momenttia.

12 §. Välittäjän velvollisuudet. Pykälän 2 ja 3 momentit, joissa säädetään välittäjien menettelytavoista suhteessa asiakkaisiin, ehdotetaan kumottaviksi tarpeettomina. Kumoaminen liittyy arvopaperimarkkinalain vastaavien säännösten soveltamisalan laajentamiseen.

13 §. Kaupankäyntirajoitukset. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälän sisältämä kaupankäyntirajoitus ehdotetaan muutettavaksi arvopaperimarkkinalaissa toteutettavin tavoin rajoituksen piirissä olevien henkilöiden omistuksen ilmoitusvelvollisuudeksi ja omistuksen julkisuudeksi.

5 luku. Erinäiset säännökset

1 a §. Muun johdannaissopimuksen tarjoaminen. Ehdotetun pykälän mukaan työnantajayritys tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yritys saa lain 1 luvun 1 §:n 2 momentista poiketen tarjota sijoituskohteeksi muita johdannaissopimuksia työnantajayrityksen nykyisille tai entisille työntekijöille tai heidän edukseen, jos näiden johdannaissopimusten kohde-etuutena on työnantajayrityksen tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen osake.

Ehdotuksen mukaisesti työntekijöille voi siis tarjota muita kuin vakioituja tai niihin rinnastettavia osakkeen ostoon oikeuttavia termiinejä tai osto-optioita, joiden kohde-etuutena on osake riippumatta siitä, ovatko työntekijät ammattimaisia sijoittajia vai eivät. Tarjoajana voi olla työnantajayritys tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yritys. Samaan konserniin kuuluvan yrityksen ei tarvitse kuitenkaan kuulua yhtiön omaan konserniin eli yritys voi olla esimerkiksi yhtiön emoyrityksen emoyritys tai yhtiön sisaryritys. Kohde-etuutena olevan osakkeen on kuitenkin oltava työnantajayrityksen tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön osake. Muun yhtiön kuin työnantajayrityksen osakkeen tarjoaminen kohde-etuutena voi olla perusteltua esimerkiksi silloin, kun työnantajayrityksen osake ei ole julkisen kaupankäynnin tai sitä muussa maassa vastaavan kaupankäynnin kohteena, mutta tarjottava osake on. Kyse voi myös olla esimerkiksi suomalaisen tytäryrityksen työntekijöistä, joille yrityksen ulkomainen emoyhtiö tarjoaa mahdollisuutta osallistua kaikille konsernin työntekijöille suunnattuun kannustinjärjestelmään. Kohde-etuutena olevien osakkeiden ei välttämättä ole oltava työnantajayrityksen tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen hallussa silloin kun johdannaisia tarjotaan. Johdannaissopimuksen toteutus voi tapahtua kohde-etuuden luovutuksena tai suorituksen korvaavana hyvityksenä. Säännöksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole puuttua arvopaperimarkkinalain 2 luvussa olevaan arvopaperien tarjoamista koskevaan sääntelyyn.

4 §. Johdannaismarkkinarikkomus. Pykälän 2 kohta ehdotetaan kumottavaksi. Kohdassa säädetään rangaistavaksi lain 3 luvun 13 §:n kaupankäyntirajoituksen rikkominen. Viitattu kaupankäyntirajoitus ehdotetaan kuitenkin kumottavaksi toisaalla tässä hallituksen esityksessä samalla kuin ehdotetaan rajoituksen muuttamista arvopaperimarkkinalaissa toteutettavin tavoin rajoituksen piirissä olevien henkilöiden omistuksen ilmoitusvelvollisuudeksi ja omistuksen julkisuudeksi. Tämän ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on säädetty rangaistavaksi arvopaperimarkkinalaissa.

Voimaantulo- ja siirtymäsäännös. Lakiehdotukseen on otettu tavanomainen voimaantulosäännös. Optioyhteisön, jolla on toimilupa tämän lain voimaan tullessa, ei kuitenkaan tarvitse hakea toimilupaa uudelleen.

1.2. Laki arvopaperimarkkinalain muuttamisesta

3 luku. Julkinen kaupankäynti arvopapereilla

1 a §. Ehdotetussa pykälässä säädetään toimiluvan hakemisesta. Pykälä vastaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 9 §:ää toimilupaviranomaista lukuun ottamatta. Pykälän 1 momentissa ehdotetun mukaan valtiovarainministeriö voi hakemuksesta myöntää toimiluvan arvopaperipörssitoiminnan harjoittamiseen. Toimilupaa voidaan ehdotuksen mukaan hakea myös perustettavan yhtiön lukuun, koska toimiluvan käsittely voi kestää pitkän aikaa. Koska toimilupa voidaan ehdotetun 2 §:n mukaan myöntää suomalaiselle osakeyhtiölle, ei toimilupaa voida kuitenkaan myöntää ennen kuin yhtiö on merkitty kaupparekisteriin.

Pykälän 2 ja 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi toimilupahakemuksen sisällöstä. Hakijan on ehdotetun 2 momentin mukaan annettava riittävä selvitys tärkeimmistä osakkeenomistajistaan, näiden omistusosuuksista, toimipaikastaan, toiminnastaan ja hallintoa hoitavista henkilöistään. Tärkeimpien osakkeenomistajien ja näihin rinnastettavien henkilöiden omistusosuuksien laskemistavasta säädettäisiin 2 d §:ssä ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:ssä. Toimiluvan myöntämisen edellytyksiksi ehdotetaan 2 §:ssä, että hakijalla on luotettava hallinto, riittävät taloudelliset toimintaedellytykset ja että sen toiminnan järjestäminen tarjoaa riittävän suojan sijoittajalle. Näiden edellytysten täyttymistä harkittaessa toimilupaviranomaisella on oltava riittävät tiedot hakijasta, sen omistajista ja hallintohenkilöistä. Ehdotetun momentin mukaan toimilupaviranomaisen on tehtävä hakijasta yleinen arviointi kokonaisuudessaan.

Ehdotetussa 3 momentissa säädetään merkittävien osakkeenomistajien, näihin rinnastettavien tahojen ja vähintään kahden hallintoa hoitavan henkilön asianmukaisuuden arvioimisesta. Tämä selvitys on olennainen osa hakijan toimiluvan edellytysten täyttymisen harkintaa. Hakijan selvityksessä on annettava tiedot mainittujen tahojen luotettavuudesta, hyvämaineisuudesta, kokemuksesta ja muusta sopivuudesta siten, että saadun selvityksen perusteella ja hakijan liiketoiminnan aiottu laajuus huomioon ottaen voidaan pitää todennäköisenä, että arvopaperipörssitoimintaa tullaan hoitamaan ammattitaitoisesti sekä järkevien ja vakaiden liiketapaperiaatteiden mukaisesti.

Toimilupaedellytysten täyttymisen varmistamiseksi voi myös olla tarpeen saada muita kuin edellä mainittuja tietoja hakijasta, minkä vuoksi pykälän 4 momentissa ehdotetaan valtiovarainministeriölle oikeus vaatia myös muita kuin edellä mainittuja tietoja hakijasta sekä hakijan kustannuksella hankkia erityistä selvitystä hakemukseen tai arvopaperipörssin sääntöihin liittyvän erityisasiantuntemusta edellyttävän seikan arvioimiseksi. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi hakijan kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmiin, riskien hallintaan, kaupankäynnin kohteena oleviin tuotteisiin ja kaupankäyntiin osallistuviin markkinaosapuoliin liittyvien kysymysten selvittämiseksi.

Valtiovarainministeriölle ehdotetaan 5 momentissa oikeus antaa tarkempia säännöksiä niistä tiedoista, joita toimilupahakemuksessa on esitettävä, sekä näiden tietojen esittämistavasta.

2 §. Pykälän 1 momentin mukaan toimilupa voidaan myöntää vain suomalaiselle osakeyhtiölle. Toimilupaa ei kuitenkaan tule myöntää, jos hakijayhtiön osakkeenomistajia ei voida katsoa sopiviksi arvopaperipörssin omistajiksi ottaen huomioon, että lupamenettelyn keskeinen tarkoitus on varmistaa, että arvopaperipörssiä hoidetaan järkevästi ja luotettavasti. Ammattitaitoisen liikkeenhoidon vaatimus täyttyy, jos arvopaperipörssin asiantuntemus ja voimavarat ovat riittäviä luotettavan toiminnan harjoittamiseen. Vastaavansisältöinen säännös on sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 10 §:n 1 momentissa. Valtiovarainministeriö voi ehdotuksen mukaan asettaa toimilupaan rajoituksia tai ehtoja. Ehdot voivat koskea esimerkiksi arvopaperipörssin toiminnan rajoittamista vain osaan toimilupahakemuksen mukaisesta liiketoiminnasta. Valtuus toimiluvan rajoittamiseen ja ehtojen asettamiseen vastaa muun muassa luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 §:n mukaista valtiovarainministeriölle annettua valtuutta. Lisäksi edellytetään voimassa olevaa säännöstä vastaavalla tavalla, että toiminnan järjestämisen sekä toiminnassa noudatettavien sääntöjen on tarjottava riittävä suoja sijoittajille ja että toiminnan aloittaminen ei ole yleisen edun vastaista.

Pykälän 2 momentissa ehdotetun mukaan hakemus on ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Säännös vastaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 10 §:n 2 momenttia. Määräaika ei kuitenkaan oikeuta hakijaa saamaan asiaa ratkaistuksi, jos hakemus on epätäydellinen.

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan, että toimilupahakemuksesta on pyydettävä rahoitustarkastuksen lausunto. Rahoitustarkastus on arvopaperipörssiä ja sen toimintaa valvova viranomainen. Rahoitustarkastus onkin käytännössä suorittanut lausuntopyynnön vuoksi toimilupatarkastuksen hakijan osalta ja näin toimilupaviranomaisella on mahdollisuus saada varmistusta hakemuksessa esitettyjen tietojen oikeellisuudesta sekä valvovan viranomaisen käsitys hakijan kyvyistä täyttää toimilupaedellytykset.

Toimiluvan peruuttaminen

2 c §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi perusteista, joilla valtiovarainministeriö voi peruuttaa antamansa toimiluvan kokonaan tai osittain. Pykälä vastaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 12 §:n 1 momenttia ja sillä on laajennettu voimassa olevan 2 §:n 2 momentin toimiluvan peruuttamista koskevia perusteita. Pykälässä tarkoitettu toimiluvan osittainen peruuttaminen on perusteltua ainakin silloin, kun lainkohdassa tarkoitetut tilanteet koskevat selvästi rajattavissa olevaa toimintaa. Tällöin tarkoitetaan esimerkiksi tiettyä arvopaperipörssin tarjoamaa palvelua, jolloin peruuttaminen on kohdennettavissa vain osaan arvopaperipörssin toimiluvasta, eikä ole tarkoituksenmukaista peruuttaa koko toimilupaa. Toimiluvan osittainen peruuttaminen voi olla perusteltua esimerkiksi silloin, kun arvopaperipörssillä ei ole käytettävissään riittävästi voimavaroja jonkin tietyn 3 §:ssä tarkoitetun palvelun tarjoamiseen ja hallinnointiin, mutta kylläkin muiden toimiluvan ehtojen mukaiseen palvelujen tarjoamiseen. Toimilupa voidaan peruuttaa myös hakijan omasta aloitteesta, jolloin toimiluvan peruuttamista koskevia perusteita ei voida soveltaa sellaisenaan.

Valtiovarainministeriön on pykälän 2 momentissa ehdotetun mukaan kuultava ennen 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä asianomaista arvopaperipörssiä ja pyydettävä rahoitustarkastuksen lausunto, jollei asian kiireellisyydestä, kuten esimerkiksi järjestelmäriskin välittömästä vaarasta, muuta johdu. Ehdotettu momentti vastaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 12 §:n 3 momenttia.

Ääni- ja vaikutusvallasta ilmoittaminen

2 d §. Pykälässä säädettäisiin arvopaperipörssin perustamisen jälkeisestä omistajavalvonnasta. Säännös vastaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 14 §:ää. Pykälän 1 momentin mukaan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön aikoessa hankkia suoraan tai välillisesti arvopaperipörssistä osuuden, jonka suuruus on vähintään yksi kahdeskymmenesosa arvopaperipörssin osakepääomasta tai äänimäärästä, on aikomuksesta ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen rahoitustarkastukselle. Aikomukselta on edellytettävä sellaista konkreettisuutta, että sitä voidaan pitää suunnitelmana. Säännöksessä viitataan arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:ään, jossa on määritelty osakkeenomistajaan rinnastettavat henkilöt. Ehdotus parantaa rahoitustarkastuksen mahdollisuutta seurata 2 §:ssä tarkoitettujen toimilupaedellytysten jatkuvaa noudattamista.

Sijoituspalveluyrityksille ääni- ja vaikutusvallan ilmoittamisesta annetussa rahoitustarkastuksen määräyksessä (203.15) todetaan, että osuuden omistajaan rinnastetaan muu henkilö, jonka arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla laskettu osuus yhtiön äänimäärästä tai osakepääomasta saavuttaa tai ylittää taikka vähenee alle sanotun osuuden. Osuuden omistajaan rinnastettavaksi henkilöksi määräyksessä katsotaan esimerkiksi henkilö, jonka määräysvallassa oleva yhteisö on osuuden omistajana sijoituspalveluyrityksessä, eli henkilön ei itse tarvitse olla osuuden omistajana sijoituspalveluyrityksessä. Ääni- ja vaikutusvaltailmoituksen tarkoitusta ajatellen ei ääni- ja vaikutusvaltailmoitusvelvollisuuden jääminen jonkun kolmannen tahon määräysvallassa olevaan yhteisöön ole perusteltua, vaan ääni- ja vaikutusvaltailmoitusvelvollisuutta on tarkasteltava todelliset määräysvaltasuhteet huomioon ottaen.

Pykälän 2 momentin mukaan vastaava ilmoitus on tehtävä myös, jos 1 momentissa tarkoitetun osuuden omistaja yksin tai yhdessä osakkeenomistajan tai osakkeenomistajaan rinnastettavan henkilön kanssa aikoo lisätä omistustaan siten, että se saavuttaa tai ylittää momentissa mainitut kynnykset. Ilmoitusvelvollisuutta on noudatettava myös silloin, kun osuus vähenisi alle 1 tai 2 momentissa tarkoitettujen rajojen.

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan, että osakkeenomistajan ja osakkeenomistajaan rinnastettavan henkilön omistus- ja ääniosuutta laskettaessa sovelletaan, mitä on säädetty määräysvallassa olevasta yhteisöstä ja osakkeenomistajan ilmoitusvelvollisuuteen liittyvien omistus- ja ääniosuuksien laskemisesta. Määräysvallassa oleva yhteisö määritellään 1 luvun 5 §:ssä. Lain 2 luvun 9 §:n 1 momentissa säädetään osakkeenomistajaan rinnastettavasta henkilöstä. Momentin mukaan osakkeenomistajaan rinnastetaan muu henkilö, jonka pykälässä tarkoitetulla tavalla laskettu omistusosuus saavuttaa tai ylittää säädetyn rajan taikka vähenee sen alle. Ilmoitus on pykälän mukaan tehtävä myös, kun osakkeenomistaja tai osakkeenomistajaan rinnastettava henkilö on osapuolena sopimuksessa tai muussa järjestelyssä, joka toteutuessaan johtaa säädetyn rajan saavuttamiseen tai ylittymiseen taikka omistusosuuden vähenemiseen säädetyn rajan alle. Pykälän 2 momentissa säädetään osakkeenomistajan omistusosuuteen laskettavista muista omistusosuuksista. Näitä ovat osakkeenomistajan määräysvallassa olevan yhteisön ja säätiön omistusosuus, osakkeenomistajan ja sen määräysvallassa olevan yhteisön eläkesäätiön ja eläkekassan omistusosuus sekä muu omistusosuus, jonka käytöstä osakkeenomistaja voi yksin tai yhdessä kolmannen kanssa päättää tekemänsä sopimuksen nojalla tai muutoin.

Pykälän 4 momentissa ehdotetun mukaan arvopaperipörssin on seurattava osakkeenomistajiensa ja niihin rinnastettavien henkilöiden omistus- ja ääniosuuksia ja vähintään kerran vuodessa esimerkiksi yhtiökokouksessa tai muutoin saamansa tiedon perusteella tehtävä osuuksien omistajista ja niihin rinnastettavista henkilöistä ilmoitus rahoitustarkastukselle. Arvopaperipörssin on välittömästi ilmoitettava rahoitustarkastukselle sen tietoon tulleet osuuksien omistuksessa tapahtuneet muutokset.

Jotta rahoitustarkastus voisi ottaa kantaa siihen, hyväksyykö se aiotun hankinnan, ehdotetaan pykälän 5 momentissa, että ilmoituksessa on oltava riittävän tarkat tiedot hankinnan suuruudesta ja sen omistajasta. Nämä tiedot koskevat lähinnä yksityishenkilön henkilöllisyyttä, aikaisempaa toimintaa ja omistuksia muissa arvopaperipörsseissä. Jos hankkija on yhteisö, on ilmoitukseen sisällyttävä esimerkiksi tiedot sen omistajista ja konsernisuhteista, hallintoa hoitavista henkilöistä ja vakavaraisuudesta. Rahoitustarkastus voi vaatia ilmoituksen täydentämistä, jos annetut tiedot eivät ole sen mielestä riittävät.

Pykälän 6 momentissa ehdotetaan otettavaksi huomioon ääni- ja vaikutusvallan ilmoittamisvelvollisuuden toteutuminen tilanteessa, jossa arvopaperipörssitoimintaa harjoitetaan omistusyhteisön määräysvallassa olevan yhteisön kautta. Momentin mukaisesti sen, jonka tarkoituksena on hankkia pykälässä tarkoitettu osuus arvopaperipörssin omistusyhteisöstä, on ilmoitettava siitä pykälässä tarkoitetulla tavalla rahoitustarkastukselle. Samoin arvopaperipörssin omistusyhteisön on ilmoitettava pykälässä tarkoitetulla tavalla rahoitustarkastukselle sen tietoon tulleet osuuden hankinnat ja osuuksien omistajat. Rahoitustarkastuksella on 2 e §:ssä tarkoitetulla tavalla oikeus vastustaa hankintaa, jos omistusyhteisön osuuden hankinta vaarantaisi arvopaperipörssin toimintaa. Jos ilmoitus jätetään tekemättä tai hankinta on tehty rahoitustarkastuksen vastustuksesta huolimatta, on rahoitustarkastuksella 2 e §:n 2 momentin mukainen kielto-oikeus.

Hankinnan vastustaminen

2 e §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi rahoitustarkastuksen oikeudesta vastustaa 2 d §:ssä tarkoitetun osuuden hankkimista. Säännös vastaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 15 §:ää. Ehdotetun 1 momentin mukaan rahoitustarkastuksen on kolmen kuukauden kuluessa 2 d §:ssä tarkoitetun omistajaksi aikovan henkilön ilmoituksen saatuaan ilmoitettava vastustamisestaan. Muussa tapauksessa sen on katsottava hyväksyneen aiotun hankinnan. Kolmen kuukauden ajanjakso ei kuitenkaan estä rahoitustarkastusta ilmoittamasta ennen ajanjakson päättymistä, että se ei vastusta hankintaa. Rahoitustarkastus voi vastustaa hankintaa vain, jos se saatujen selvitysten perusteella tai muutoin havaitsee olevan todennäköistä, että omistajaksi aikova ei täytä niitä vaatimuksia, joita arvopaperipörssin järkevä ja vakaa hoitaminen edellyttävät. Vastustus voi olla aiheellista esimerkiksi ammattitaidon puutteen, aikaisemman epäasiallisen toiminnan tai muun tähän verrattavan syyn takia.

Pykälän 2 momentissa ehdotetun mukaan rahoitustarkastus voi kieltää osuuden omistajalta oikeuden äänivallan käyttöön yhteisössä, jos hankinta on suoritettu rahoitustarkastuksen vastustuksesta huolimatta. Sama oikeus on rahoitustarkastuksella silloinkin, jos omistusosuuden hankkija ei täytä 1 momentin mukaista ilmoitusvelvollisuuttaan.

8 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi yhteisö, jonka 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla määräysvallassa arvopaperipörssi on. Arvopaperipörssin ollessa tytäryritys ei pelkästään sitä koskevalla vaikutusvaltarajoituksella ole merkitystä vaikutusvaltarajoituksen tarkoituksen kannalta.

13 §. Pykälän 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi siinä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjälle annettu mahdollisuus määrätä säännöissään muilla vakioiduilla johdannaissopimuksilla kuin kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetussa laissa tarkoitetuilla vakioiduilla johdannaissopimuksilla käytävässä kaupassa noudatettavasta menettelystä. Julkisen kaupankäynnin järjestäjä ei ole käyttänyt hyväkseen momentin sallimaa mahdollisuutta järjestää tällaista muuta johdannaiskauppaa. Lisäksi säännöksen merkitys on kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetussa laissa tarkoitetun optiopörssitoiminnan rinnalla jäänyt epäselväksi. Samoin epäselväksi on jäänyt säännöksessä tarkoitettu järjestelyn tarkempi toteuttamistapa. Näin ollen mainittu säännös ehdotetaan selvyyden vuoksi poistettavaksi.

4 a luku. Selvitystoiminta

Toimiluvan hakeminen

1 a §. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin toimiluvan hakemisesta. Pykälä vastaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 9 §:ää toimilupaviranomaista lukuun ottamatta. Pykälän 1 momentissa ehdotetun mukaan valtiovarainministeriö voi hakemuksesta myöntää toimiluvan selvitysyhteisön toiminnan harjoittamiseen. Toimilupaa voidaan ehdotuksen mukaan hakea myös perustettavan yhtiön lukuun, koska toimiluvan käsittely voi kestää pitkän aikaa. Koska toimilupa voidaan ehdotetun 2 §:n mukaan myöntää suomalaiselle osakeyhtiölle, ei toimilupaa voida kuitenkaan myöntää ennen kuin yhtiö on merkitty kaupparekisteriin.

Pykälän 2 ja 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi toimilupahakemuksen sisällöstä. Hakijan on ehdotetun 2 momentin mukaan annettava riittävä selvitys tärkeimmistä osakkeenomistajistaan, näiden omistusosuuksista, toimipaikastaan, toiminnastaan ja hallintoa hoitavista henkilöistään. Toimiluvan myöntämisen edellytyksiksi ehdotetaan 2 §:ssä, että hakijalla on luotettava hallinto, riittävät taloudelliset toimintaedellytykset ja että sen toiminnan järjestäminen tarjoaa riittävän suojan sijoittajalle. Näiden edellytysten täyttymistä harkittaessa toimilupaviranomaisella on oltava riittävät tiedot hakijasta, sen omistajista ja hallintohenkilöistä. Ehdotetun momentin mukaan toimilupaviranomaisen on tehtävä hakijasta yleinen arviointi kokonaisuudessaan. Tärkeimpien osakkeenomistajien ja näihin rinnastettavien henkilöiden omistusosuuksien laskemistavasta säädettäisiin 3 a §:ssä ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:ssä.

Ehdotetussa 3 momentissa säädettäisiin merkittävien osakkeenomistajien, näihin rinnastettavien tahojen ja vähintään kahden hallintoa hoitavan henkilön asianmukaisuuden arvioimisesta. Ehdotuksen mukaan hakijan on annettava 2 momentissa esitettäväksi vaadittavien tietojen lisäksi tiedot merkittävien osakkeenomistajien ja vähintään kahden hallintoa hoitavan henkilön asianmukaisuuden arvioimiseksi. Tämä selvitys on olennainen osa hakijan toimiluvan edellytysten täyttymisen harkintaa. Hakijan selvityksessä on annettava tiedot mainittujen tahojen luotettavuudesta, hyvämaineisuudesta, kokemuksesta ja muusta sopivuudesta siten, että saadun selvityksen perusteella ja hakijan liiketoiminnan aiottu laajuus huomioon ottaen voidaan pitää todennäköisenä, että selvitysyhteisön toimintaa tullaan hoitamaan ammattitaitoisesti sekä järkevien ja vakaiden liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Lisäksi hakemukseen on liitettävä yksityiskohtainen selvitys selvitystoiminnan järjestämisestä, toimintaan liittyvien riskien hallinnasta sekä selvitysyhteisön maksuvalmiuden turvaamisesta. Tämä vaatimus vastaa voimassa olevaa säännöstä.

Toimilupaedellytysten täyttymisen varmistamiseksi voi myös olla tarpeen saada muita kuin edellä mainittuja tietoja hakijasta, minkä vuoksi pykälän 4 momentissa ehdotetaan valtiovarainministeriölle annettavaksi oikeus vaatia myös muita kuin edellä mainittuja tietoja hakijasta sekä hakijan kustannuksella hankkia erityistä selvitystä hakemukseen tai selvitysyhteisön sääntöihin liittyvän erityisasiantuntemusta edellyttävän seikan arvioimiseksi. Vaatimus vastaa voimassa olevaa säännöstä.

Toimiluvan myöntäminen

2 §. Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan toimilupa voidaan myöntää vain suomalaiselle osakeyhtiölle. Osakeyhtiömuodon on katsottu soveltuvan parhaiten selvitysyhteisön toiminnan harjoittamiseen. Ehdotus vastaa voimassa olevaa säännöstä. Toimilupaa ei kuitenkaan tule myöntää, jos hakijayhtiön osakkeenomistajia ei voida katsoa sopiviksi selvitysyhteisön omistajiksi ottaen huomioon, että lupamenettelyn keskeinen tarkoitus on varmistaa, että selvitysyhteisöä hoidetaan järkevästi ja luotettavasti. Ammattitaitoisen liikkeenhoidon vaatimus täyttyy, jos selvitysyhteisön asiantuntemus ja voimavarat ovat riittäviä luotettavan toiminnan harjoittamiseen. Vastaavan sisältöinen säännös on sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 10 §:n 1 momentissa. Valtiovarainministeriö voi ehdotuksen mukaan asettaa toimilupaan rajoituksia tai ehtoja. Ehdot voivat koskea esimerkiksi selvitysyhteisön toiminnan rajoittamista vain osaan toimilupahakemuksen mukaisesta liiketoiminnasta. Valtuus toimiluvan rajoittamiseen ja ehtojen asettamiseen vastaa voimassa olevan 2 §:n 4 momentin mukaista valtuutta. Lisäksi edellytetään voimassa olevaa säännöstä vastaavalla tavalla, että toiminnan järjestämisen sekä toiminnassa noudatettavien sääntöjen on tarjottava riittävä suoja sijoittajille ja selvitysosapuolille ja että toiminnan aloittaminen ei ole yleisen edun vastaista.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi selvitysyhteisön pääomavaatimuksesta. Pääomavaatimukseksi ehdotetaan viisi miljoonaa euroa nykyisen 30 miljoonan markan sijaan eli pääomavaatimus muuttuu hieman. Ehdotettu momentti on muutoin samansisältöinen voimassa olevan 2 momentin kanssa.

Pykälän 3 momentin ehdotuksen mukaan hakemus on ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Säännös vastaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 10 §:n 2 momenttia. Määräaika ei kuitenkaan oikeuta hakijaa saamaan asiaa ratkaistuksi, jos hakemus on epätäydellinen.

Pykälän 4 momentissa ehdotetaan, että valtiovarainministeriön on ennen asian ratkaisemista pyydettävä hakemuksesta lausunto Suomen Pankilta ja rahoitustarkastukselta. Jos yhteisön toimintaan tulee kuulumaan arvo-osuusjärjestelmään liitettyjen arvopaperien selvitystoimintaa, on lausunto tarvittaessa pyydettävä myös arvopaperikeskukselta. Ehdotettu säännös on samansisältöinen voimassa olevan 4 a luvun 2 §:n 3 momentin säännöksen kanssa.

3 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi perusteista, joilla valtiovarainministeriö voi peruuttaa antamansa toimiluvan kokonaan tai osittain. Pykälä vastaa toimiluvan peruuttamisperusteiltaan sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 12 §:n 1 momenttia ja sillä on laajennettu voimassa olevan 2 §:n 1 momentin toimiluvan peruuttamista koskevia perusteita. Pykälässä tarkoitettu toimiluvan osittainen peruuttaminen on perusteltua ainakin silloin, kun lainkohdassa tarkoitetut tilanteet koskevat selvästi rajattavissa olevaa toimintaa. Tällöin tarkoitetaan esimerkiksi tiettyä selvitysyhteisön tarjoamaa palvelua, jolloin peruuttaminen on kohdennettavissa vain osaan selvitysyhteisön toimiluvasta, eikä ole tarkoituksenmukaista peruuttaa koko toimilupaa. Toimiluvan osittainen peruuttaminen voi olla perusteltua esimerkiksi silloin, kun selvitysyhteisöllä ei ole käytettävissään riittävästi voimavaroja jonkin tietyn 2 §:ssä tarkoitetun palvelun tarjoamiseen ja hallinnointiin, mutta kylläkin muiden toimiluvan ehtojen mukaiseen palvelujen tarjoamiseen. Toimilupa voidaan peruuttaa myös hakijan omasta aloitteesta, jolloin toimiluvan peruuttamista koskevia perusteita ei voida soveltaa sellaisenaan.

Ehdotettu 2 momentti vastaa asiasisällöltään voimassa olevan 1 momentin viimeistä virkettä.

Valtiovarainministeriön on pykälän 5 momentissa ehdotetun mukaan kuultava ennen 1 ― 4 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä asianomaista selvitysyhteisöä ja pyydettävä rahoitustarkastuksen lausunto ennen 1 ― 3 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä, jollei asian kiireellisyydestä, kuten esimerkiksi järjestelmäriskin välittömästä vaarasta, muuta johdu. Ehdotettu momentti vastaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 12 §:n 3 momenttia.

Ääni- ja vaikutusvallasta ilmoittaminen

3 a §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi selvitysyhteisön perustamisen jälkeisestä omistajavalvonnasta. Säännös vastaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 14 §:ää. Pykälän 1 momentin mukaan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön aikoessa hankkia suoraan tai välillisesti selvitysyhteisöstä osuuden, jonka suuruus on vähintään yksi kahdeskymmenesosa selvitysyhteisön osakepääomasta tai äänimäärästä, on aikomuksesta ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen rahoitustarkastukselle. Aikomukselta on edellytettävä sellaista konkreettisuutta, että sitä voidaan pitää suunnitelmana. Säännöksessä viitataan arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:ään, jossa on määritelty osakkeenomistajaan rinnastettavat henkilöt. Ehdotus parantaa rahoitustarkastuksen mahdollisuutta seurata 2 §:ssä tarkoitettujen toimilupaedellytysten jatkuvaa noudattamista.

Sijoituspalveluyrityksille ääni- ja vaikutusvallan ilmoittamisesta annetussa rahoitustarkastuksen määräyksessä (203.15) todetaan, että osuuden omistajaan rinnastetaan muu henkilö, jonka arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla laskettu osuus yhtiön äänimäärästä tai osakepääomasta saavuttaa tai ylittää taikka vähenee alle sanotun osuuden. Osuuden omistajaan rinnastettavaksi henkilöksi määräyksessä katsotaan esimerkiksi henkilö, jonka määräysvallassa oleva yhteisö on osuuden omistajana sijoituspalveluyrityksessä eli henkilön ei itse tarvitse olla osuuden omistajana sijoituspalveluyrityksessä. Ääni- ja vaikutusvaltailmoituksen tarkoitusta ajatellen ei ääni- ja vaikutusvaltailmoitusvelvollisuuden jääminen jonkun kolmannen tahon määräysvallassa olevaan yhteisöön ole perusteltua, vaan ääni- ja vaikutusvaltailmoitusvelvollisuutta on tarkasteltava todelliset määräysvaltasuhteet huomioon ottaen.

Pykälän 2 momentin mukaan vastaava ilmoitus on tehtävä myös, jos 1 momentissa tarkoitetun osuuden omistaja yksin tai yhdessä osakkeenomistajan tai osakkeenomistajaan rinnastettavan henkilön kanssa aikoo lisätä omistustaan siten, että se saavuttaa tai ylittää momentissa mainitut kynnykset. Ilmoitusvelvollisuutta on noudatettava myös silloin, kun osuus vähenisi alle 1 tai 2 momentissa tarkoitettujen rajojen.

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan, että osakkeenomistajan ja osakkeenomistajaan rinnastettavan henkilön omistus- ja ääniosuutta laskettaessa sovelletaan, mitä on säädetty määräysvallassa olevasta yhteisöstä ja osakkeenomistajan ilmoitusvelvollisuuteen liittyvien omistus- ja ääniosuuksien laskemisesta. Määräysvallassa oleva yhteisö määritellään 1 luvun 5 §:ssä. Lain 2 luvun 9 §:n 1 momentissa säädetään osakkeenomistajaan rinnastettavasta henkilöstä. Momentin mukaan osakkeenomistajaan rinnastetaan muu henkilö, jonka pykälässä tarkoitetulla tavalla laskettu omistusosuus saavuttaa tai ylittää säädetyn rajan taikka vähenee sen alle. Ilmoitus on pykälän mukaan tehtävä myös, kun osakkeenomistaja tai osakkeenomistajaan rinnastettava henkilö on osapuolena sopimuksessa tai muussa järjestelyssä, joka toteutuessaan johtaa säädetyn rajan saavuttamiseen tai ylittymiseen taikka omistusosuuden vähenemiseen säädetyn rajan alle. Pykälän 2 momentissa säädetään osakkeenomistajan omistusosuuteen laskettavista muista omistusosuuksista. Näitä ovat osakkeenomistajan määräysvallassa olevan yhteisön ja säätiön omistusosuus, osakkeenomistajan ja sen määräysvallassa olevan yhteisön eläkesäätiön ja eläkekassan omistusosuus sekä muu omistusosuus, jonka käytöstä osakkeenomistaja voi yksin tai yhdessä kolmannen kanssa päättää tekemänsä sopimuksen nojalla tai muutoin.

Pykälän 4 momentissa ehdotetun mukaan selvitysyhteisön on seurattava osakkeenomistajiensa ja niihin rinnastettavien henkilöiden omistus- ja ääniosuuksia ja vähintään kerran vuodessa esimerkiksi yhtiökokouksessa tai muutoin saamansa tiedon perusteella tehtävä osuuksien omistajista ja niihin rinnastettavista henkilöistä ilmoitus rahoitustarkastukselle. Selvitysyhteisön on välittömästi ilmoitettava rahoitustarkastukselle sen tietoon tulleet osuuksien omistuksessa tapahtuneet muutokset.

Jotta rahoitustarkastus voisi ottaa kantaa siihen, hyväksyykö se aiotun hankinnan, ehdotetaan pykälän 5 momentissa, että ilmoituksessa on oltava riittävän tarkat tiedot hankinnan suuruudesta ja sen omistajasta. Nämä tiedot koskevat lähinnä yksityishenkilön henkilöllisyyttä, aikaisempaa toimintaa ja omistuksia muissa selvitysyhteisöissä. Jos hankkija on yhteisö, on ilmoitukseen sisällyttävä esimerkiksi tiedot sen omistajista ja konsernisuhteista, hallintoa hoitavista henkilöistä ja vakavaraisuudesta. Rahoitustarkastus voi vaatia ilmoituksen täydentämistä, jos annetut tiedot eivät ole sen mielestä riittävät.

Pykälän 6 momentissa ehdotetaan otettavaksi huomioon ääni- ja vaikutusvallan ilmoittamisvelvollisuuden toteutuminen tilanteessa, jossa selvitysyhteisötoimintaa harjoitetaan omistusyhteisön määräysvallassa olevan yhteisön kautta. Momentin mukaisesti sen, jonka tarkoituksena on hankkia pykälässä tarkoitettu osuus selvitysyhteisön omistusyhteisöstä, on ilmoitettava siitä pykälässä tarkoitetulla tavalla rahoitustarkastukselle. Samoin selvitysyhteisön omistusyhteisön on ilmoitettava pykälässä tarkoitetulla tavalla rahoitustarkastukselle sen tietoon tulleet osuuden hankinnat ja osuuksien omistajat. Rahoitustarkastuksella on 3 b §:ssä tarkoitetulla tavalla oikeus vastustaa hankintaa, jos omistusyhteisön osuuden hankinta vaarantaisi selvitysyhteisön toimintaa. Jos ilmoitus jätetään tekemättä tai hankinta on tehty rahoitustarkastuksen vastustuksesta huolimatta, on rahoitustarkastuksella 3 b §:n 2 momentin mukainen kielto-oikeus.

Hankinnan vastustaminen

3 b §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi rahoitustarkastuksen oikeudesta vastustaa 3 a §:ssä tarkoitetun osuuden hankkimista. Säännös vastaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 15 §:ää. Ehdotetun 1 momentin mukaan rahoitustarkastuksen on kolmen kuukauden kuluessa 3 a §:ssä tarkoitetun omistajaksi aikovan henkilön ilmoituksen saatuaan ilmoitettava vastustamisestaan. Muussa tapauksessa sen on katsottava hyväksyneen aiotun hankinnan. Kolmen kuukauden ajanjakso ei kuitenkaan estä rahoitustarkastusta ilmoittamasta ennen ajanjakson päättymistä, että se ei vastusta hankintaa. Rahoitustarkastus voi vastustaa hankintaa vain, jos se saatujen selvitysten perusteella tai muutoin havaitsee olevan todennäköistä, että omistajaksi aikova ei täytä niitä vaatimuksia, joita selvitysyhteisön järkevä ja vakaa hoitaminen edellyttävät. Vastustus voi olla aiheellista esimerkiksi ammattitaidon puutteen, aikaisemman epäasiallisen toiminnan tai muun tähän verrattavan syyn takia.

Pykälän 2 momentissa ehdotetun mukaan rahoitustarkastus voi kieltää osuuden omistajalta oikeuden äänivallan käyttöön yhteisössä, jos hankinta on suoritettu rahoitustarkastuksen vastustuksesta huolimatta. Sama oikeus on rahoitustarkastuksella silloinkin, jos omistusosuuden hankkija ei täytä 1 momentin mukaista ilmoitusvelvollisuuttaan.

6 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi yhteisö, jonka 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla määräysvallassa selvitysyhteisö on. Selvitysyhteisön ollessa tytäryritys ei pelkästään sitä koskevalla vaikutusvaltarajoituksella ole merkitystä vaikutusvaltarajoituksen tarkoituksen kannalta.

12 §. Pykälän 1 kohdassa ehdotetaan muutettavaksi viittaus 1 a §:n 1 momenttiin ja asianomainen ministeriö ehdotetaan muutettavaksi valtiovarainministeriöksi.

10 luku. Erinäisiä säännöksiä

Johdannaissopimukset

1 §. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi lakiteknisistä syistä kokonaisuudessaan. Tässä yhteydessä pykälän 1 momentin viittausta lain 4 luvun 4 §:ään ehdotetaan muutettavaksi koskemaan koko pykälää. Näin lain 4 luvun 4 §:n menettelytapasäännöt ulotetaan koskemaan myös siihen osaan arvopaperinvälittäjän toimintaa, jossa hän tarjoaa asiakkaalleen mahdollisuuksia tehdä sijoituksia vakioiduilla optioilla ja termiineillä. Muutos liittyy ehdotettuun kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain 3 luvun 12 §:n 2 ja 3 momentin kumoamiseen. Muutoksella myös lisätään rahoitustarkastuksen vaikutusmahdollisuuksia menettelytapa-asioissa. Rahoitustarkastuksella on omassa lakia alemman asteisessa sääntelyssään mahdollisuus puuttua lakia tarkemmin ja nopeammin markkinoiden luotettavuuden kannalta tärkeisiin kehityskulkuihin. Pykälän 1 momentista ehdotetaan myös poistettavaksi viittaukset lain 8 luvun 3 §:n 1 kohdan rangaistussäännökseen, sillä rangaistuksista ehdotetaan säädettäväksi uudessa 3 momentissa. Vaikka esityksessä ehdotetaankin luovuttavaksi nykyisestä 2 momentista, jossa todetaan lain 5 luvun 1 §:ää sovellettavan vakioituun optioon ja termiiniin siitä riippumatta, onko sovittu johdannaissopimuksen kohde-etuuden luovutuksesta vai sen korvaavasta hyvityksestä, ei esityksessä ole ollut tarkoitus luopua tästä periaatteesta. Periaatteen voidaan katsoa tulevan ilmi siitä, että momentissa mainittuja pykäliä sovelletaan yleisesti kaikkiin kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetussa laissa tarkoitettuihin vakioituihin optioihin ja termiineihin. Sama koskee myös ehdotettua uutta 2 ja 3 momenttia.

Ehdotettu 2 momentti vastaa suurelta osin nykyistä 3 momenttia. Siihen ehdotetaan kuitenkin lisättäväksi viittaukset lain 5 luvun 2 §:ään, 5 §:n 3 momenttiin ja 6 §:ään. Sisäpiirin omistusten ilmoitusvelvollisuutta, omistusten julkisuutta ja ilmoituksista pidettävää sisäpiirirekisteriä koskevat viittaukset ovat tarpeellisia ilmoitusvelvollisuuden luomisen ja vakioituja johdannaisia koskevan kaupankäyntirajoituksen kumoamisen vuoksi. Samalla optioyhteisölle asetetaan velvollisuus pitää yllä sisäpiirirekisteriä. Muutoksella annetaan myös rahoitustarkastukselle valtuus antaa tarkempia määräyksiä tarkoitettujen sisäpiiri-ilmoitusten tekemisestä, sisäpiirirekisterien pidosta ja julkisuudesta sekä mahdollisesta arvo-osuusjärjestelmän hyödyntämisestä asiassa kuten myös valtuus määrätä poikkeuksia sisäpiiri-ilmoitusten tekovelvollisuudesta.

Pykälän ehdotettu 3 momentti vastaa viittaukseltaan lain 8 luvun 3 §:n 1 kohtaan nykyisessä 1 momentissa säädettyä. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus pykälän 3 kohtaan. Viittauksella lain 4 luvun 7 §:ssä säädetyn arvopaperinvälittäjän ilmoitusvelvollisuuden tai 5 luvun 2, 3 tai 4 §:ssä säädetyn sisäpiiri-ilmoitusten tekovelvollisuuden laiminlyönti on rangaistavaa myös silloin, kun ilmoitus koskee vakioitua optiota tai termiiniä. Pykälän 2 momentista johtuu, että sisäpiiri-ilmoitusten tekovelvollisuus koskee ainoastaan sellaisia vakioituja optioita ja termiinejä, joiden kohde-etuutena on julkisen kaupankäynnin kohteena oleva osake tai osakkeeseen oikeuttava arvopaperi. Viittaus pykälän 3 kohtaan asettaa rangaistavaksi myös laiminlyönnin pitää lain 5 luvun 5 §:ssä tarkoitettua sisäpiirirekisteriä myös vakioiduista optioista ja termiineistä. Arvopaperimarkkinalaissa säädetty enimmäisrangaistus on sakko.

1 a §. Ehdotetun pykälän 1 momentissa määritellään vakioituun optioon tai termiiniin rinnastettava johdannaissopimus. Tällainen johdannaissopimus voi olla mikä tahansa muulla säännellyllä ja viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla kuin kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetussa laissa tarkoitetussa optioyhteisössä kaupankäynnin ja selvityksen kohteena oleva johdannaissopimus. Jotta sopimus olisi pykälässä edellytetyin tavoin säännellyllä markkinalla kaupankäynnin ja selvityksen kohteena, markkinalta edellytetään kuitenkin, että itse markkinapaikka sekä siellä kaupankäynnin ja selvityksen kohteena olevat johdannaissopimukset ja siellä toimivat markkinaosapuolet ovat ainakin vastaavan, mutta ei välttämättä samansisältöisen sääntelyn ja valvonnan kohteena kuin suomalaisen optioyhteisön osalta on tilanne. Sillä, pitääkö johdannaissopimusten kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmää yllä sama yhteisö, tai sillä, missä maassa tällä tavoin säännelty markkinapaikka sijaitsee, ei ole säännöksen soveltamisen kannalta merkitystä. Pykälän tarkoittamalta säännellyltä markkinalta edellytetään lisäksi sitä, että se on sijaintipaikkansa toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa. Tässä pykälässä tarkoitettuja säänneltyjä markkinoita ovat ainakin ne johdannaismarkkinat, jotka Euroopan talousalueeseen kuuluvat valtiot ovat ilmoittaneet komissiolle sijoituspalveluista arvopaperimarkkinoilla annetun neuvoston direktiivin 93/22/ETY, jäljempänä sijoituspalveludirektiivi, 16 artiklan mukaisesti. Tällainen markkina toimii sijoituspalveludirektiivin 1 artiklan 13 alakohdan mukaan säännöllisesti, sen toimintaa sekä sille pääsemistä koskevat säännöt ovat joko toimivaltaisen viranomaisen laatimat tai vahvistamat ja se vaatii kaikkien direktiivin 20 ja 21 artiklassa tarkoitettujen raportointia ja markkinoiden läpinäkyvyyttä koskevien vaatimusten noudattamista.

Ehdotetulla 1 momentilla laajennetaan lain menettelytapasäännöt ja sisäpiirintiedon väärinkäytön kielto koskemaan myös vakioituun optioon tai termiiniin rinnastettavia johdannaissopimuksia. Näin ollen välittäjä, suomalainen tai ulkomainen, joka kuitenkin tarjoaa näihin johdannaissopimuksiin liittyviä palvelujaan Suomessa asuville sijoittajille, on velvollinen noudattamaan näissä asiakassuhteissaan samoja laintasoisia menettelytapasääntöjä kuin tarjotessaan heille muita sijoituskohteita. Samoin näiden johdannaissopimusten, sikäli kuin kohde-etuutena on Suomessa julkisen kaupankäynnin kohteena oleva arvopaperi, kohde-etuuteen liittyvän julkistamattoman ja mahdollisesti arvoon vaikuttavan tiedon haltija ei saa käyttää näitä sopimuksia välineenä hankkiakseen itselleen tai toiselle aineellista etua. Ehdotettu pykälä antaa myös rahoitustarkastukselle valtuudet antaa tarkempia määräyksiä vakioituihin optioihin tai termiineihin rinnastettavia johdannaissopimuksia tarjottaessa noudatettavista menettelytavoista.

Ehdotettu 2 momentti laajentaa välittäjän velvollisuuden tehdä laissa tarkoitetut ilmoitukset kaikista vakioituun optioon tai termiiniin rinnastettavilla johdannaissopimuksilla tekemistään johdannaiskaupoista, joissa kohde-etuutena on Suomessa julkisen kaupankäynnin kohteena oleva osake tai osakkeeseen osakeyhtiölain mukaan oikeuttava arvopaperi. Ehdotuksella turvataan myös niin sanottujen sisäpiiriläisten omistuksen julkisuus silloin, kun omistuksen kohteena oleva johdannaissopimus on tehty muulla säännellyllä markkinalla kuin suomalaisessa optioyhteisössä.

Ehdotus laajentaa rahoitustarkastuksen valtuuksia antaa tarkempia määräyksiä tehtyjen kauppojen ilmoitusmenettelystä, ilmoitusten ajankohdasta ja siitä, kenelle ilmoitus on tehtävä, koskemaan myös vakioituihin johdannaissopimuksiin rinnastettavilla johdannaissopimuksilla tehtyjä kauppoja. Lisäksi pykälä antaa rahoitustarkastukselle valtuudet antaa tarkempia määräyksiä ilmoitusvelvollisten henkilöiden näillä johdannaissopimuksilla tekemiä kauppoja koskevien sisäpiiri-ilmoitusten tekemisestä, sisäpiirirekisterin pidosta ja rekisterien julkisuudesta. Samalla annetaan rahoitustarkastukselle valtuus määrätä poikkeuksia sisäpiiri-ilmoitusten tekovelvollisuudesta.

Ehdotettu 3 momentti asettaa rangaistavaksi lain 2 luvun 1 ― 6 a §:n säännösten noudattamatta jättämisen, lain 4 luvun 7 §:ssä säädetyn arvopaperinvälittäjän ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin, lain 5 luvun 2 ― 4 §:ssä säädettyjen sisäpiiri-ilmoitusten tekovelvollisuuksien laiminlyönnin ja laiminlyönnin pitää lain 5 luvun 5 §:ssä tarkoitettua sisäpiirirekisteriä myös silloin, kun säännösten noudattamisvelvollisuus koskee vakioituihin optioihin tai termiineihin rinnastettavia johdannaissopimuksia tai kun säädetty ilmoitusvelvollisuus tai rekisterinpitovelvollisuus koskee näillä johdannaissopimuksilla tehtyjä johdannaiskauppoja. Lain 4 luvun 7 §:n laiminlyönti, kuten myös edellä mainitut lain 5 luvun laiminlyönnitkin, voivat ehdotetun pykälän 2 momentin perusteella koskea ainoastaan sellaisia pykälässä tarkoitettuja johdannaissopimuksia ja niillä tehtyjä kauppoja, joissa kohde-etuutena on Suomessa julkisen kaupankäynnin kohteena oleva osake tai osakkeeseen osakeyhtiölain mukaan oikeuttava arvopaperi. Arvopaperimarkkinalain mukainen enimmäisrangaistus on sakko.

Pykälän säännöksiä on tarkoitus soveltaa siinä tarkoitettuihin johdannaissopimuksiin siitä riippumatta, onko sovittu johdannaissopimuksen kohde-etuuden luovutuksesta vai sen korvaavasta hyvityksestä.

1 b §. Ehdotetun pykälän 1 momentilla laajennetaan edellä 1 a §:n 1 momentin kohdalla selitetyt säännökset koskemaan myös johdannaissopimuksia, joilla ei käydä kauppaa kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa optioyhteisössä tai edellä 1 a §:ssä tarkoitetulla muulla säännellyllä markkinalla. Tyypillisimmillään pykälässä tarkoitetut johdannaissopimukset ovat koti- ja ulkomaisten sijoituspalvelujen ammattimaisten tarjoajien, koti- ja ulkomaisten luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten, suurille yritysasiakkailleen tai toisille sijoituspalvelujen ammattimaisille tarjoajille tarjoamia vakioimattomia mutta vakioehtoisia johdannaissopimuksia, kuten koronvaihtosopimuksia. Vaikka nämä sopimukset liittyvät tyypillisimmillään johdannaissopimusten ammattimaisiin tukkumarkkinoihin (engl. wholesale market), voivat ne olla myös muun muassa ehdotetun kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain 5 luvun 1 a §:ssä tarkoitettuja työsuhteeseen liittyviä johdannaissopimuksia. Tarkoitettujen johdannaissopimusten ammattimainen tarjoaminen on kuitenkin sallittua ainoastaan toimiluvan saaneille arvopaperinvälittäjille, sillä nämä sopimukset ovat sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 1 luvun 2 §:ssä tarkoitettuja sijoituskohteita.

Pykälässä tarkoitettujen johdannaissopimusten ammattimaisen tarjoamisen salliminen kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetussa laissa myös muille kuin ammattimaisille sijoittajille asettaa tarpeen soveltaa tämän lain menettelytapasäännöksiä myös pykälässä tarkoitettujen johdannaissopimusten tarjoamistilanteisiin. Sikäli kuin näihin sopimuksiin sijoittamista harkitsevalla ei ole sopimusten solmimiseen liittyvä ammattitaitoa tai kokemusta, on sopimuksia tarjoava arvopaperinvälittäjä syytä velvoittaa noudattamaan laissa tarkoitettuja menettelytapasäännöksiä myös näitä sopimuksia tarjottaessa. Velvoitteisiin kuuluu velvollisuus antaa sopimuksista selkeästi totuudenmukaiset tiedot ja, jos jokin annettu tieto osoittautuu jälkikäteen harhaanjohtavaksi, velvollisuus oikaista tämä tieto sijoittajalle. Lisäksi näillä johdannaissopimuksilla, aivan kuten muillakin johdannaissopimuksilla, voidaan myös loukata suomalaisten arvopaperimarkkinoiden integriteettiä ja rikkoa siten vastoin pykälässä tarkoitettua sisäpiirintiedon väärinkäytön kieltoa. Toisin kuin menettelytapasäännöksiä sisäpiirintiedon väärinkäytön kieltoa koskevaa säännöstä on tarpeen soveltaa ainoastaan sellaisiin pykälässä tarkoitettuihin johdannaissopimuksiin, joiden kohde-etuutena on Suomessa julkisen kaupankäynnin kohteena oleva arvopaperi.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan laajennettavaksi lain 5 luvun omistuksen julkisuutta, sisäpiiri-ilmoituksia ja sisäpiirirekisterin pitovelvollisuutta koskevien säännösten soveltaminen myös pykälässä tarkoitettuihin johdannaissopimuksiin. Ehdotettu laajennus liittyy paitsi kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain markkinointirajoituksen väljentämiseen myös siihen, että näillä sopimuksilla voidaan arvopaperien ja edellä jo mainittujen muiden johdannaissopimusten tavoin päästä samaan taloudelliseen lopputulokseen. Momentilla laajennetaan myös rahoitustarkastuksen määräyksenantovaltuutta sisäpiiriasioissa koskemaan myös näistä sopimuksista tehtäviä ilmoituksia, ilmoituksista pidettävien rekisterien pitoa sekä näiden rekisterien julkisuutta. Samoin rahoitustarkastukselle annetaan vastaava poikkeusmahdollisuus, mikä sillä on arvopapereita koskien, eli se voi määrätä, ettei edellä tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta sovelleta tiettyihin yhteisöihin tai luottamustoimiin. Toisin kuin edellä 1 a §:n 2 momentissa tässä pykälässä tarkoitetuille johdannaissopimuksille ei ehdoteta säädettäväksi arvopaperinvälittäjän tekemien kauppojen ilmoitusvelvollisuutta, sillä näistä sopimuksista koostuvat markkinat eivät ole säänneltyjen markkinoiden tavoin järjestäytyneitä ja siten näitä sopimuksia koskeville kaupparaporteille ei ole luontaista vastaanottajaa ja julkistajaa. Lisäksi nämä johdannaissopimukset voivat olla niin yksilöityjä, että niiden ilmoitusvelvollisuus ja julkistaminen voisivat paljastaa tarkoituksettomasti niiden osapuolia koskevia liikesalaisuuksia.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavaksi lain 8 luvun 3 §:n 1 ja 3 kohtaa vastaava säännös kyseisessä pykälässä tarkoitettujen rikkomusten rangaistavuudesta myös koskemaan pykälässä tarkoitettuja johdannaissopimuksia.

Pykälän säännöksiä on tarkoitus soveltaa siinä tarkoitettuihin johdannaissopimuksiin siitä riippumatta, onko sovittu sopimuksen kohde-etuuden luovutuksesta vai sen korvaavasta hyvityksestä.

Voimaantulo- ja siirtymäsäännös. Lakiehdotukseen on otettu tavanomainen voimaantulosäännös. Arvopaperipörssin ja selvitysyhteisön, jolla on toimilupa tämän lain voimaan tullessa, ei kuitenkaan tarvitse hakea toimilupaa uudelleen.

1.3. Laki arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain muuttamisesta

12 a §. Toimiluvan hakeminen. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että arvopaperikeskuksen toimiluvan hakijan on annettava toimilupahakemuksessaan 12 §:ssä tarkoitettujen tietojen lisäksi arvopaperimarkkinalain 4 a luvun 1 a §:ssä tarkoitetut tiedot. Ehdotetulla säännöksellä yhtenäistetään arvopaperikeskuksen ja selvitysyhteisön toimiluvan hakemiseen liittyviä toimenpiteitä ja hakemusten sisältöä. Samalla ulotetaan omistaja- ja hallintohenkilökontrolli koskemaan myös arvopaperikeskuksen toimilupaa hakevan yhtiön osakkeenomistajia, osakkeenomistajiin rinnastettavia henkilöitä ja hallintohenkilöitä. Toimilupaan liittyvien toimenpiteiden ja toimilupaviranomaisen valtuuksien yhdenmukaistamiseksi ehdotetaan pykälän 2 momentissa myös, että valtioneuvosto voi hakijan kustannuksella hankkia erityistä selvitystä hakemukseen tai arvopaperikeskuksen sääntöihin liittyvän erityisasiantuntemusta edellyttävän seikan arvioimiseksi. Koska ehdotetussa pykälässä säädetään vain toimilupahakemukseen liittyvistä selvityksistä ja toimenpiteistä, ei ehdotuksella ole vaikutusta niihin, joilla jo on toimilupa.

12 b §. Ääni- ja vaikutusvallan hankkiminen. Ehdotetulla pykälällä ulotetaan jatkuva omistajakontrolli koskemaan myös arvopaperikeskuksen osakkeenomistajia ja osakkeenomistajiin rinnastettavia tahoja.

1.4. Laki rahoitustarkastuslain 2 §:n muuttamisesta

2 §. Valvottavat. Pykälässä olevaan luetteloon eli rahoitustarkastuksen valvottavaksi ehdotetaan lisättäväksi yhteisö, jonka mää- räysvallassa arvopaperipörssi, optioyhteisö,

selvitysyhteisö tai arvopaperikeskus on. Ar- vopaperipörssi, optioyhteisö, selvitysyhteisö ja arvopaperikeskus ovat rahoitustarkastuksen pykälässä tarkoitettuja valvottavia.

Rahoitustarkastuslain 2 §:ssä tarkoitettuja valvottavia eivät ole pelkästään toimiluvanvaraista toimintaa harjoittavat yhteisöt. Näiden lisäksi kyseisessä pykälässä on valvottavaksi säädetty luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen omistusyhteisö. Nämä yhteisöt on määritelty luottolaitostoiminnasta annetun lain 4 §:ssä ja sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 5 §:n 3 momentissa. Arvopaperipörssin, optioyhteisön, selvitysyhteisön ja arvopaperikeskuksen osalta omistusyhteisöjä ei ole määritelty, koska näille yhteisöille ei ole asetettu luottolaitos- ja sijoituspalveluyrityskonserneja vastaavaa konsolidoitua valvontaa. Esityksessä ehdotetaan rahoitustarkastuksen valvottavaksi säädettäväksi yhteisö, jonka arvopaperimarkkinalain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla määräysvallassa arvopaperipörssi, optioyhteisö, selvitysyhteisö tai arvopaperikeskus on. Rahoitustarkastuksella on tällöin normaalit valvontavaltuudet omistusyhteisöä vastaavan yhteisön osalta, mutta tätä yhteisöä ei koske konsolidoitua valvontaa vastaava valvonta sen vaatimin raportointivelvollisuuksin.

1.5. Laki rikoslain 51 luvun 6 §:n muuttamisesta

51 luku. Arvopaperimarkkinarikoksista

6 §. Määritelmät. Pykälän 3 momentissa ehdotetaan arvopaperimarkkinalain 10 luvun 1 a §:ssä ehdotetun mukaisesti, että vakioituun johdannaiseen rinnastetaan myös arvopaperimarkkinalain kyseisessä pykälässä tarkoitettu johdannainen eli vakioituun optioon tai termiiniin rinnastettava johdannaissopimus silloin, kun sen kohde-etuutena on julkisen kaupankäynnin kohteena oleva arvopaperi.

Lakiehdotuksiin on otettu tavanomainen voimaantulosäännös.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: