Esityksessä ehdotetaan talousvettä koskevia terveydensuojelulain säännöksiä muutettavaksi siten, että ne vastaisivat ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua koskevaa neuvoston direktiiviä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö

Vuoden 1995 alusta voimaan tulleella terveydensuojelulailla (763/1994) kumottiin vuonna 1965 annettu terveydenhoitolaki (469/1965). Terveydensuojelulaissa määriteltiin muun muassa talousvesi, vedenottamo ja vesilaitos, joita terveydenhoitolaissa ei ollut määritelty. Terveydensuojelulakiin sisällytettiin aikaisemmin terveydenhoitolaissa ollut valtuus sosiaali- ja terveysministeriölle antaa tarvittaessa tarkempia säännöksiä muun muassa talousveden laatuvaatimuksiin ja valvontatutkimuksiin liittyvistä yksityiskohdista.

Yleisistä vaatimuksista talousveden laadulle ja sen valvonnalle Euroopan yhteisön alueella säädettiin ensimmäisen kerran ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta annetulla neuvoston direktiivillä 80/778/EY, jäljempänä juomavesidirektiivi. Direktiivi pantiin Suomessa täytäntöön Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen mukaisesti talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetulla sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä (74/1994). Juomavesidirektiivi oli laadittu silloisten, keski- ja eteläeurooppalaisten jäsenmaiden tarpeita ja olosuhteita vastaavaksi, joten se on soveltunut Suomen olosuhteisiin huonosti.

Juomavesidirektiiviä kritisoitiin eräissä jäsenmaissa ja varsinkin Euroopan vesilaitosjärjestössä alusta alkaen. Maailman terveysjärjestö julkaisi uudet juomaveden laatuohjeet vuonna 1993, mikä vauhditti juomavesidirektiivin uudistamista. Euroopan komissio antoi ehdotuksensa uudeksi juomavesidirektiiviksi 4 päivänä tammikuuta 1995. Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta annettu neuvoston direktiivi 98/83/EY, jäljempänä uusi juomavesidirektiivi, tuli voimaan 25 päivänä joulukuuta 1998. Pohjoismaiset olosuhteet ja läheisyysperiaate otettiin huomioon uuden juomavesidirektiivin valmistelussa, minkä vuoksi Suomessa ei ole vaikeuksia panna täytäntöön uutta juomavesidirektiiviä.

Uusi juomavesidirektiivi sisältää eräitä säännöksiä, joista tulisi kansallisesti säätää lain tasolla. Juomavesidirektiivistä poiketen uusi juomavesidirektiivi kattaa myös pulloissa tai säiliöissä myytäväksi tarkoitetun juomaveden. Sen sijaan Suomessa kaupanpitoa varten pakattava talousvesi on kuulunut terveydensuojelulain talousvettä koskevien säännösten piiriin.

Talousvesiä koskevien terveydensuojelulain säännösten ja uuden juomavesidirektiivin välillä ei ole merkittäviä asiallisia eroavuuksia. Kuitenkin direktiivin artiklat talousveden määritelmästä, laadusta ja laatuvaatimuksista poikkeamisesta edellyttävät terveydensuojelulain muuttamista direktiivin kanssa yhdenmukaisiksi. Periaatteelliselta sisällöltään edellä tarkoitetut direktiivin säännökset vastaavat Suomen voimassa olevia säännöksiä.

Terveydensuojelulain 16 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että talousveden määritelmä muutettaisiin vastaamaan uuden juomavesidirektiivin 2 artiklan 1 kohdan määritelmää ihmisten käyttöön tarkoitetusta vedestä. Talousvedellä tarkoitettaisiin ensinnäkin vettä, jota käytetään juomavetenä, ruoan valmistukseen tai muihin kotitaloustarkoituksiin. Veden toimittamistavalla ei olisi merkitystä, vaan talousvettä voisi olla vesijohtoverkossa, tankeissa, pulloissa tai säiliöissä toimitettu vesi. Talousvedellä tarkoitettaisiin lisäksi vettä, jota käytetään elintarvikealan yrityksessä ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen ja markkinoille saattamiseen.

Määritelmän mukaan lakia ei kuitenkaan sovellettaisi luonnon kivennäisveteen eikä lääkinnälliseen veteen. Niistä säädetään muussa lainsäädännössä erikseen. Ehdotus perustuu uuden juomavesidirektiivin 3 artiklan 1 kohdan soveltamisalan rajaukseen, jonka mukaan juomavesidirektiivin soveltamisalan ulkopuolella ovat luontaisten kivennäisvesien hyödyntämistä ja markkinoille saattamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetussa neuvoston direktiivissä 80/777/ETY ja lääkevalmisteita koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetussa neuvoston direktiivissä 65/65/ETY tarkoitetut vedet.

Pykälään lisättäväksi ehdotetussa 2 momentissa rajattaisiin talousveden määritelmää siten, että talousvedeksi ei luettaisi yksinomaan peseytymiseen, pyykinpesuun, siivoukseen tai saniteettitarkoituksiin taikka muuhun vastaavaan tarkoitukseen käytettävää vettä. Ehdotus mahdollistaisi esimerkiksi järviveden käytön leirintäalueiden suihku- ja saunavesinä.

Lain 16 §:n 3 momentin määritelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että talousvettä toimittavalla laitoksella tarkoitettaisiin laitosta, joka toimittaa vesijohtovettä tai pulloissa tai säiliöissä myytävää vettä talousvetenä käytettäväksi. Uuden juomavesidirektiivin 3 artiklan 2 kohdan mukaiset harkinnanvaraiset vapautukset direktiivin soveltamisalasta eli direktiivin mukaisten talousveden laatuvaatimuksia ja valvontatutkimuksia edellyttävät laitoksen kokorajat määriteltäisiin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa. Voimassa olevassa laissa oleva vesilaitoksen määritelmä ehdotetaan poistettavaksi terveydensuojelulaista. Maa- ja metsätalousministeriössä on parhaillaan valmisteilla hallituksen esitys yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista annetun lain (982/1977) muuttamisesta. Vesilaitos on tarkoitus määritellä mainitussa laissa. Koska 16 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, nykyinen 2 momentti ja muutettavaksi ehdotettu 3 momentti siirtyisivät 3 ja 4 momentiksi.

Lain 17 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi 16 §:n määritelmiä vastaavaksi siten, että vesilaitoksen sijasta käytettäisiin ilmaisua "talousvettä toimittava laitos".

Lain 17 §:n 3 momentin mukainen lääninhallitukselle annettu valtuus myöntää määräaikaisia poikkeuksia laatuvaatimusten täyttämisestä säilytettäisiin edelleen. Poikkeuksen myöntämisen perusteet ehdotetaan sisällytettäviksi lakiin, jolloin poikkeus laatuvaatimuksista voitaisiin myöntää, jos talousveden toimittamista ei voida hoitaa kyseisellä alueella millään muulla kohtuulliseksi katsottavalla tavalla eikä poikkeamisesta aiheudu vaaraa ihmisten terveydelle. Vastaavat poikkeusperusteet ovat uuden juomavesidirektiivin 9 artiklan 1 kohdassa.

Lain 18 §:n 1 ja 2 momenttia ehdotetaan muutettaviksi teknisesti vastaamaan 16 §:ssä ehdotettua määritelmää talousvettä toimittavasta laitoksesta. Vastaavaa teknistä muutosta ehdotetaan 20 §:n 1 momenttiin. Momentteihin ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia.

Lain 21 §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädettäisiin tarkemmin 17 §:n 3 momentissa tarkoitettua poikkeusta haettaessa ja myönnettäessä noudatettavasta menettelystä.

Ehdotettu 21 §:n 2 momentti vastaa pääasialliselta sisällöltään voimassa olevan 21 §:n 1 momenttia. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuuden osalta. Voimassa olevassa laissa sosiaali- ja terveysministeriön valtuus antaa tarvittaessa tarkempia säännöksiä sisältää myös talousveden johtamis- ja käsittelylaitteiden materiaalit. Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvat rakennusalan tuotteet kuuluvat rakennusalan tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 89/106/ETY soveltamisalaan, ja näiden tuotteiden hyväksyttävyyttä koskevan yhtenäisen eurooppalaisen järjestelmän valmistelu on käynnistetty komissiossa. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuus ehdotetaankin rajattavaksi koskemaan ainoastaan talousveden johtamis- ja käsittelylaitteiden materiaalien terveydellisiä ominaisuuksia.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voitaisiin lisäksi 21 §:n 3 momentin mukaan säätää pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Näin mahdollistettaisiin uuden juomavesidirektiivin 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen vapautusten antaminen pienten, alle 50 henkilön tarpeeseen tai alle 10 kuutiometriä päivässä tuottavien vesilähteiden laatuvaatimuksiin sekä valvontatutkimuksiin. Näihin voitaisiin soveltaa yksinkertaistettuja menettelyjä, joista säädettäisiin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Esityksellä ei ole taloudellisia eikä ympäristövaikutuksia.

Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Esityksen valmistelun yhteydessä on kuultu maa- ja metsätalousministeriötä, ympäristöministeriötä, oikeusministeriötä ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistystä.

Esityksen valmistelun yhteydessä on samanaikaisesti virkatyönä valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön asetusta talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, jolla pantaisiin täytäntöön uusi juomavesidirektiivi muilta kuin edellä selostetuilta osin. Sekä terveydensuojelulain muutos että edellä tarkoitettu asetus ovat tarkoitetut tulemaan voimaan samanaikaisesti.

Asetusehdotuksesta on pyydetty lausunnot 26 eri taholta. Lausunnon ovat antaneet muun muassa kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö, ulkoasiainministeriö, ympäristöministeriö, lääninhallitukset, Elintarvikevirasto, Kansanterveyslaitos, Suomen kuntaliitto, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, Kunnallinen ympäristö- ja terveysyhdistys sekä eräät valvontatutkimuslaboratoriot.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: