Esityksessä ehdotetaan kemikaalilakia, ympäristönsuojelulakia ja rikoslakia muutettavaksi.

Kemikaalilakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset pesuaineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 648/2004 täytäntöönpanon edellyttämistä toimivaltaisista viranomaisista ja valvontaviranomaisista. Toimivaltaiset viranomaiset olisivat Suomen ympäristökeskus ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus. Kemikaalilain valvontaviranomaiset valvoisivat asetuksen määräysten noudattamista. Lisäksi kemikaalilain kemikaalirikkomuksia koskevaa säännöstä muutettaisiin siten, että asetuksen määräysten rikkominen säädettäisiin kemikaalilailla rangaistavaksi.

Kemikaalilakiin ja ympäristönsuojelulakiin lisättäisiin myös säännökset pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004 edellyttämistä toimivaltaisista viranomaisista ja valvontaviranomaisista. Suomen ympäristökeskus toimisi asetuksen edellyttämänä toimivaltaisena viranomaisena kuitenkin siten, että ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristölupaviranomaiset toimisivat asetuksen jätehuoltoa koskevissa säännöksissä tarkoitettuina toimivaltaisina viranomaisina. Asetuksen noudattamista valvoisivat kemikaalilain valvontaviranomaiset kuitenkin siten, että jätehuoltoa koskevien säännösten noudattamista valvoisivat ympäristönsuojelulain valvontaviranomaiset. Lisäksi kemikaalilain kemikaalirikkomuksia koskevaa säännöstä ja ympäristönsuojelulain rangaistussäännöksiä muutettaisiin siten, että asetuksen määräysten rikkominen säädettäisiin kemikaalilailla ja ympäristönsuojelulailla rangaistavaksi. Myös rikoslain ympäristörikoksia koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että asetuksen vastaisesta toiminnasta voitaisiin rangaista rikoslain mukaisesti.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä helmikuuta 2006.

Pesuaineita koskeva lainsäädäntö

Pesuaineiden käyttö on aiheuttanut ympäristöongelmia Euroopassa 1970-luvulta lähtien. Erityistä huolta ympäristön kannalta ovat aiheuttaneet hitaasti hajoavat ja voimakkaasti vaahtoavat pinta-aktiiviset aineet, joita käytettiin aiemmin rajoituksitta pesuaineissa. Käytön seurauksena Euroopan joissa havaittiin voimakasta vaahtoamista ja muutoinkin pilaantumista. Pesuaineisiin sisältyvien pinta-aktiivisten aineiden käyttöä rajoitettiin vuonna 1973 Euroopan yhteisön direktiiveillä (neuvoston direktiivit 73/404/ETY ja 73/405/ETY). Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen kyseiset direktiivit toimeenpantiin kemikaalilain (744/1989) nojalla pesu- ja puhdistusaineiden markkinoille luovuttamisen ja käytön rajoittamisesta annetulla valtioneuvoston päätöksellä (1430/1993). Päätöksellä rajoitettiin pesuaineiden markkinoille luovuttamista ja käyttöä, jos niihin sisältyvien pinta-aktiivisten aineiden keskimääräinen biologinen hajoavuus on alle 90 prosenttia. Päätöksen noudattamista valvovat kemikaalilain valvontaviranomaiset.

Pesuaineista voi aiheutua myös terveyshaittaa, mikäli pesuaineisiin sisältyvät aineet ovat terveydelle vaarallisia eikä niistä aiheutuvista vaaroista ole riittävästi tiedotettu. Pesuaineita koskevia määräyksiä on annettu elintarvikelain (546/1941) ja tuoteturvallisuuslain (914/1986) nojalla annetulla pesuaineasetuksella (211/1988). Pesuaineasetuksen mukaan pesuainevalmisteen tulee olla sellainen, ettei se ohjeiden mukaisesti tai tavanomaisesti käytettynä aiheuta vaaraa terveydelle. Kulutustavarasta annettavista tiedoista annetun asetuksen (97/1987) mukaisten myyntipäällysmerkintöjen lisäksi tulee pesuaineen myyntipäällykseen ja päällykseen, jossa valmistetta käytetään, tehdä terveydelle vaarallisiksi luokiteltavien valmisteiden osalta kemikaalilain nojalla säädetyt merkinnät. Säännösten noudattamista valvovat elintarvikelain ja tuoteturvallisuuslain, nykyään kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuudesta annetun lain (75/2004) mukaiset valvontaviranomaiset.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 648/2004 pesuaineista, jäljempänä EY:n pesuaineasetus, sisältää määräykset pesuaineiden sisältämien pinta-aktiivisten aineiden biohajoavuudesta ja näihin aineisiin sovellettavista rajoituksista ja kielloista, pesuaineiden pakkausmerkinnöistä sekä tiedoista, jotka valmistajien on pidettävä viranomaisten ja lääkintähenkilöstön saatavilla. Asetuksen tavoitteena on turvata pesuaineiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla ja samalla varmistaa ympäristönsuojelun ja ihmisen terveyden suojelun korkea taso. EY:n pesuaineasetuksella kumottiin aiemmin annetut direktiivit 73/404/ETY ja 73/405/ETY, joilla rajoitettiin hitaasti biohajoavia aineita sisältävien pesuaineiden markkinoille luovuttamista ja käyttöä.

Koska EY:n pesuaineasetus on suoraan sovellettavaa oikeutta, tulee edellä mainitut vastaavia säännöksiä sisältävät kansalliset säädökset lain antamisen yhteydessä kumota. Sen sijaan EY:n pesu-aineasetuksen säännökset eivät rajoita Euroopan yhteisöjen direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY niiden säännösten soveltamista, jotka koskevat vaarallisten aineiden ja valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä. Edellä mainitut direktiivit on Suomessa pantu täytäntöön kemikaalilailla ja sen nojalla annetuilla alemmanasteisilla säädöksillä.

EY:n pesuaineasetus tulee voimaan 8 päivänä lokakuuta 2005 ja jäsenvaltioiden on viimeistään mainittuun päivämäärään mennessä säädettävä asetuksen rikkomiseen sovellettavista asianmukaisista oikeudellisista ja hallinnollisista toimenpiteistä sekä rikkomisen varoittavista, tehokkaista ja oikeasuhteisista seuraamuksista. Jäsenvaltioiden on lisäksi nimettävä toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset, joilla on valtuudet antaa ja vaihtaa tämän asetuksen käytännön soveltamiseen liittyviä tietoja sekä ilmoitettava komissiolle kyseisten viranomaisten yhteystiedot.

Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskeva lainsäädäntö

Pysyvillä orgaanisilla yhdisteillä tarkoitetaan aineita, jotka ovat ympäristössä hyvin pysyviä, elollisiin organismeihin kertyviä, myrkyllisiä sekä kaukokulkeutuvia eli sellaisia, että ne voivat siirtyä tuhansia kilometrejä valmistus- ja käyttöpaikaltaan. Tähän mennessä on kansainvälisesti säännelty kuuttatoista pysyvän orgaanisen yhdisteen kriteerit täyttävää ainetta. Näistä osaa on käytetty teollisuuskemikaalina, kuten PCB-yhdisteet, tai käytetään edelleen kehitysmaissa torjunta-aineena, kuten malariasääsken torjuntaan tarkoitettu DDT. Osa säädösten piirissä olevista yhdisteistä päätyy ympäristöön päästöinä, kuten dioksiinit ja furaanit. Suomessa ei ole käytetty tai valmistettu edellä mainittuja yhdisteitä moniin vuosiin, mutta niitä voidaan edelleen mitata Suomen ympäristöstä pääosin kaukokulkeutumisen tuloksena. Dioksiineja ja furaaneja syntyy Suomessa erityisesti energiantuotannossa hiilen poltosta ja eräissä teollisissa prosesseissa. Lisäksi dioksiineja vapautuu meriveteen sedimenteistä, joihin niitä on kertynyt aiemmin toiminnassa olleiden teollisuuslaitosten prosesseista.

Eräistä pysyvistä orgaanisista yhdisteistä on Suomessa voimassa valtioneuvoston asetus (735/2002), jolla toimeenpantiin pysyvistä orgaanisista yhdisteitä hyväksytyn Tukholman yleissopimuksen ja valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan sopimukseen tehdyn pysyvistä orgaanisista yhdisteistä hyväksytyn pöytäkirjan määräykset. Pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivin 79/117/ETY muuttamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 850/2004, jäljempänä EY:n POP-asetus, toimeenpannaan Tukholman yleissopimus ja kaukokulkeutumissopimuksen pöytäkirja Euroopan yhteisössä. Koska asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta, tulee mainittu valtioneuvoston asetus lain antamisen yhteydessä kumota.

Direktiivillä 79/117/ETY säädetään tiettyjä tehoaineita sisältävien torjunta-aineiden markkinoille saattamisen ja käytön kieltämisestä ja se on toimeenpantu Suomessa valtioneuvoston päätöksellä (1361/1996). EY:n POP-asetuksella kumotaan direktiivin 79/117/ETY liitteestä rajoitukset, jotka koskevat niitä torjunta-aineita, joita säädellään kansainvälisissä sopimuksissa ja EY:n POP-asetuksella.

Jäsenvaltion on EY:n POP-asetuksen 15 artiklan mukaan nimettävä toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat asetuksen edellyttämistä hallinnollisista tehtävistä. Jäsenvaltioiden on asetuksen 6 artiklan mukaan pyrittävä pysyvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseen, minimoimiseen ja lopulta poistamiseen. Tämä määräys tulisi toimeenpantavaksi siinä yhteydessä kun arvioidaan ehdotuksia sellaisten uusien laitosten rakentamiseksi tai olemassa olevien laitosten muuttamiseksi, joiden käyttämistä prosesseista pääsee ympäristöön EY:n POP-asetuksen liitteessä tarkoitettuja pysyviä orgaanisia yhdisteitä. Tällöin jäsenvaltion on ensisijaisesti harkittava vaihtoehtoisia prosesseja, tekniikoita tai käytäntöjä, joilla saavutetaan sama hyöty, mutta joissa ei muodostu tai joista ei pääse ympäristöön edellä tarkoitettuja pysyviä orgaanisia yhdisteitä. Tämä säännös ei kuitenkaan rajoita soveltamasta ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettua neuvoston direktiiviä 96/61/EY, joka on toimeenpantu Suomessa ympäristönsuojelulailla (86/2000).

EY:n POP-asetuksella säädetään lisäksi velvoitteita pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävän jätteen käsittelystä. Asetuksen liitteessä mainituista aineista koostuva, niitä sisältävä tai niiden saastuttama jäte on loppukäsiteltävä tai hyödynnettävä viipymättä asetuksen liitteen määräysten mukaisesti ja tällöin on varmistettava jätteen sisältämien pysyvien orgaanisten yhdisteiden hävittäminen tai niiden muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljellä jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole pysyvien orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia. Polykloorattuja bifenyylejä ja polykloorattuja terfenyylejä (PCB/PCT) sisältävän jätteen käsittelyyn sovelletaan tältä osin EY:n POP-asetusta eikä PCB/PCT-yhdisteiden käsittelystä annettua neuvoston direktiiviä 96/59/EY. Tämä direktiivi on Suomessa toimeenpantu PCB:n ja PCB-laitteistojen käytöstä poistamisesta sekä PCB-jätteen käsittelystä annetulla valtioneuvoston päätöksellä (711/1998).

Poiketen siitä mitä edellä jätteen käsittelystä EY:n POP-asetuksella yleisesti säädetään, jäsenvaltio tai jäsenvaltion nimeämä toimivaltainen viranomainen voi asetuksen mukaan poikkeustapauksessa sallia, että jäte käsitellään asetuksen liitteessä erikseen nimetyillä menetelmillä. Näitä menetelmiä ovat pysyvä varastointi syvälle turvalliseen kallioperään, suolakaivoksiin tai sijoittaminen vaarallisille jätteille tarkoitetulle kaatopaikalle sillä edellytyksellä, että kaatopaikoista annetun neuvoston direktiivin 1999/31/EY ja sen nojalla annetun neuvoston päätöksen 2003/33/EY mukaisia määräyksiä perusteista ja menettelyistä jätteen hyväksymiseksi kaatopaikoille on noudatettu. Lisäksi tulee olla osoitettu, että valittu menetelmä on ympäristön kannalta paras. Nämä EY-säädökset on Suomessa toimeenpantu jätelailla (1072/1993) ja sen nojalla annetuilla alemmanasteisilla säädöksillä.

EY:n POP-asetus tuli voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen kun asetus oli julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä eli 18 päivänä heinäkuuta 2004. Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamusjärjestelmästä, jota sovelletaan tämän asetuksen säännösten rikkomiseen, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä säännökset komissiolle viimeistään vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta.

Pesuaineita koskevan EY- lainsäädännön toimeenpano

Kemikaalilakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 8 a § EY:n pesuaineasetuksen edellyttämistä toimivaltaisista viranomaisista ja valvontaviranomaisista. Toimivaltaisina viranomaisina toimisivat Suomen ympäristökeskus ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus. Suomen ympäristökeskus toimisi EY:n pesuaineasetuksen 8 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena artiklan 5 (poikkeusluvan myöntäminen), 7 (pinta-aktiivisten aineiden testaus), 8 (jäsenvaltioiden velvollisuudet), 10 (valvontatoimet), 11 (pakkausmerkinnät) ja 15 (suojalauseke) mukaisissa tehtävissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus toimisi toimivaltaisena viranomaisena asetuksen 10, 11 ja 15 artiklassa tarkoitetuissa tehtävissä kun on kyse pesuaineiden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemisestä tai torjumisesta sekä asetuksen 8 artiklassa tarkoitetun hyvän laboratoriokäytännön noudattamisesta.

Kemikaalilain valvontaviranomaiset valvoisivat EY:n pesuaineasetuksen säännösten noudattamista. Valvontaviranomaiset voisivat kuluttajille tarkoitettuja pesuaineita valvoessaan soveltaa myös kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuudesta annetun lain 12 §:ää, jonka mukaan valvonta-toimessa on noudatettava niitä lain säännöksiä, jotka koskevat elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia sekä valvontaviranomaisen toimivaltuuksia ja oikeuksia, jollei muussa lainsäädännössä ole säännöksiä, joita noudattamalla päästään vähintään samaan turvallisuustasoon.

EY:n pesuaineasetuksen 18 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä asetuksen rikkomiseen sovellettavista asianmukaisista oikeudellisista ja hallinnollisista toimenpiteistä ja rikkomisen varoittavista, tehokkaista ja oikeasuhtaisista seuraamuksista. Vaikka artikla ei siihen suoraan velvoitakaan, rikosoikeudellisten seuraamusten säätäminen kansallisesti on perusteltua vastaavuusperiaatteen vuoksi.

Kemikaalilain kemikaalirikkomuksia koskevaa 52 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että EY:n pesuaineasetuksen tiettyjen säännösten rikkominen säädettäisiin kemikaalilailla rangaistavaksi. Nämä säännökset koskevat pesuaineiden ja niiden sisältämien pinta-aktiivisten aineiden markkinoille saattamista (artiklat 3 ja 4), testausvaatimusta (artikla 7) ja tietojen toimittamisvelvollisuutta (artikla 9).

Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan EY-lainsäädännön toimeenpano

Kemikaalilakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 8 a § ja ympäristönsuojelulakiin uusi 108 b § EY:n POP-asetuksen edellyttämistä toimivaltaisista viranomaisista ja valvontaviranomaisista. Suomen ympäristökeskus toimisi EY:n POP-asetuksen toimivaltaisena viranomaisena kuitenkin siten, että ympäristönsuojelulain ympäristölupaviranomaiset toimisivat asetuksen jätehuoltoa koskevassa 7 artiklassa tarkoitettuina toimivaltaisina viranomaisina. Ympäristölupaviranomaisten säätäminen toimivaltaisiksi viranomaisiksi on tarpeen siksi, että 7 artiklaa sovelletaan käytännössä lähinnä ympäristönsuojelulain mukaisissa lupa- ja ilmoitusmenettelyissä. Lisäksi ympäristönsuojelulain 108 b §:ssä säädettäisiin, että lain mukaista lupa- tai ilmoitusasiaa käsiteltäessä on noudatettava, mitä asetuksen 6 artiklan 3 kohdassa ja 7 artiklassa säädetään päästöjen vähentämisestä, minimoinnista ja poistamisesta sekä jätehuollosta.

Asetusta valvoisivat kemikaalilain valvontaviranomaiset kuitenkin siten, että jätehuoltoa koskevan 7 artiklan noudattamista valvoisivat ympäristönsuojelulain valvontaviranomaiset.

EY:n POP-asetuksen 13 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamusjärjestelmästä asetuksen säännösten rikkomisen varalle. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia. Tämän vaatimuksen täyttävät vain rikosoikeudelliset seuraamukset.

Kemikaalilain kemikaalirikkomuksia koskevaa 52 § ehdotetaan sen vuoksi täydennettäväksi siten, että rangaistavaksi säädetään asetuksen 3 artiklassa tarkoitettuja pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevien kieltojen ja rajoitusten rikkominen sekä varastoja koskevien 5 artiklan määräysten laiminlyönti. Ympäristönsuojelulain rangaistussäännökset sisältävää 116 §:ää muutettaisiin lisäksi siten, että asetuksen 7 artiklan jätehuoltoa koskevien velvoitteiden laiminlyönti säädettäisiin ympäristönsuojelulailla rangaistavaksi.

EY:n POP-asetuksen vastaisilla teoilla tai laiminlyönneillä voidaan aiheuttaa myös ympäristön tai terveyden suojelun kannalta vakavia seurauksia, sillä asetuksella säännellyt pysyvät orgaaniset yhdisteet ovat ympäristölle ja terveydelle erityisen haitallisia kemikaaleja. Siksi on tarpeen muuttaa myös rikoslain 48 luvun 1 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohtaa siten, että ympäristön turmelemisrikoksen tunnusmerkistön voisi täyttää myös EY:n POP-asetuksen säännösten vastainen toiminta, josta seuraamuksena voisi tällöin olla myös vankeusrangaistus. EY:n POP-asetuksen vastaiset teot olisivat silloin rangaistavuuden suhteen samassa asemassa kuin muiden vaarallisia kemikaaleja koskevien EY:n asetusten taikka kemikaalilain tai sen nojalla annettujen haitallisia aineita koskevien säännösten vastaiset teot.

Kumottavat ja muutettavat säädökset

Pesuaineita koskevia määräyksiä on annettu pesuaineasetuksella, joka on annettu elin-tarvikelain ja tuoteturvallisuuslain nojalla. Lisäksi kemikaalilain nojalla annetulla valtioneuvoston päätöksellä on rajoitettu hitaasti biohajoavien pinta-aktiivisten aineiden käyttöä pesuaineissa. Koska EY:n pesuaineasetus sisältää vastaavat säännökset, tulee mainitut kansalliset säädökset kumota.

EY:n POP-asetuksella toimeenpannaan Tukholman yleissopimus ja kaukokulkeutumissopimuksen pöytäkirja Euroopan yhteisössä. Vastaavia säännöksiä sisältävä valtioneuvoston asetus eräistä pysyvistä orgaanisista aineista tulee kumota. EY:n POP-asetuksella muutetaan myös tiettyjä tehoaineita sisältävien torjunta-aineiden markkinoille saattamisen ja käytön kieltämisestä annettua direktiiviä 79/117/ETY, minkä johdosta tulee vastaavasti muuttaa tiettyjä tehoaineita sisältävien torjunta-aineiden markkinoille saattamisen ja käytön kieltämisestä annettua valtioneuvoston päätöstä (1361/1996), jolla tämä direktiivi on kansallisesti toimeenpantu. EY:n POP-asetuksessa säädetään lisäksi, että PCB:tä sisältävän jätteen käsittelyyn sovelletaan pääsääntöisesti EY:n POP-asetusta eikä PCB- ja PCT-yhdisteiden käsittelystä annettua neuvoston direktiiviä 96/59/EY. Tämä direktiivi on Suomessa toimeenpantu PCB:n ja PCB-laitteistojen käytöstä poistamisesta sekä PCB-jätteen käsittelystä annetulla valtioneuvoston päätöksellä, johon tehdään POP-asetuksen täytäntöönpanon kannalta tarpeellinen pienehkö tarkistus.

Pesuaineita koskeva lainsäädäntö

Suomen ympäristökeskukselle tulisi EY:n pesuaineasetuksen toimivaltaisen viranomaisen tehtävät, jotka liittyvät pesuaineita koskevan poikkeusluvan myöntämiseen, pinta-aktiivisten aineiden testaukseen, laboratorioiden pätevyyden osoittamiseen ja asetuksen suojalausekkeen mukaisiin toimiin ryhtymiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus voisi ryhtyä asetuksen suojalausekkeen mukaisiin toimiin, kun on kyse pesuaineiden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemisestä tai torjumisesta. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus toimisi toimivaltaisena viranomaisena, kun on kyse hyvän laboratoriokäytännön noudattamisesta ja pakkausmerkintöihin liittyvissä tehtävissä, kun on kyse terveyshaittojen ehkäisemisestä tai torjumisesta. Ehdotettu työn-jako noudattaisi kemikaalilain nykyistä tehtävien jakoa keskushallinnossa. Toimivaltaisen viranomaisen tehtävistä aiheutuisi Suomen ympäristökeskukselle ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle jonkin verran lisätyötä, joskin käsittelyyn tulevien poikkeuslupien ja muiden asetuksen mukaisten tehtävien määrää on vaikea arvioida.

EY:n pesuaineasetuksen valvonta kuuluisi kemikaalilain valvontaviranomaisille, joita ovat keskushallinnossa Suomen ympäristökeskus ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus sekä paikallishallinnossa kunnan kemikaalivalvontaviranomainen. Tehtävät liittyisivät markkinoilla olevien pesuaineiden määräysten mukaisuuden valvontaan ja pakkausmerkintöjen valvontaan.

Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskeva lainsäädäntö

EY:n POP-asetuksen mukaiset toimivaltaisen viranomaisen tehtävät tulisivat pääosin Suomen ympäristökeskukselle. EU:n jäsenvaltioiden on laadittava Tukholman yleissopimuksen mukainen täy-täntöönpanosuunnitelma, jonka mukaisesti yleissopimuksen mukaiset velvoitteet toimeenpannaan. Osana täytäntöönpanosuunnitelmaa jäsenvaltioiden on lisäksi kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta laadittava päästökartoitukset asetuksen liitteessä mainittujen aineiden päästöistä ilmaan, veteen ja maahan sekä ylläpidettävä näitä kartoituksia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille laatimastaan kansallisesta toimintaohjelmasta, jonka perusteella voidaan tunnistaa, luonnehtia ja mahdollisuuksien mukaan minimoida kokonaispäästöt.

EY:n POP-asetus velvoittaa jäsenvaltion myös vaihtamaan kolmansien maiden kanssa tietoja, jotka liittyvät pysyvien orgaanisten yhdisteiden tuotannon, käytön ja päästöjen vähentämiseen, minimoimiseen tai lopettamiseen sekä vaihtoehtoisesti käyttäviin aineisiin ja menetelmiin. Lisäksi asetus velvoittaa toimimaan yleisen tietoisuuden lisäämiseksi pysyvien orgaanisten yhdisteiden haital-lisista vaikutuksista sekä tuotannon, käytön ja päästöjen vähentämisestä. Jäsenvaltioiden on myös toimitettava komissiolle joka kolmas vuosi tiedot asetuksen soveltamisesta, mukaan luettuna tiedot asetuksen rikkomisesta ja seuraamuksista. Samoin on komissiolle vuosittain toimitettava tiedot asetuksessa tarkoitettujen aineiden tuotannosta ja markkinoille saattamisesta. Suomessa ei asetuksessa mainittuja aineita ole käytetty useisiin vuosiin eikä ole tiedossa näiden aineiden varastointia, joten tältä osin ei toimivaltaiselle viranomaiselle aiheudu tehtäviä. Suomen ympäristökeskukselle aiheutuvat lisätehtävät painottuvat siten päästöjen vähentämiseen, mikä tulee toteuttaa erikseen laadittavan toimintaohjelman mukaisesti.

Ympäristönsuojelulain mukaista lupaa tai ilmoitusta käsittelevän viranomaisen olisi noudatettava mitä EY:n POP-asetuksen 6 artiklan 3 kohdassa ja 7 artiklassa säädetään päästöjen vähentämisestä, minimoimisesta ja poistamisesta sekä jätehuollosta. EY:n POP-asetuksen soveltaminen lupa- ja ilmoitusmenettelyssä lisäisi jonkin verran näiden viranomaisen tehtäviä.

Ympäristönsuojelulain ympäristölupaviranomaiset eli ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset toimisivat EY:n POP-asetuksen toimivaltaisina viranomaisina jätehuoltoa koskevissa asioissa. Poiketen siitä, mitä edellä jätteen käsittelystä EY:n POP-asetuksella yleisesti säädetään, toimivaltainen viranomainen voi asetuksen mukaan poikkeustapauksessa sallia, että jäte käsitellään asetuksen liitteessä erikseen nimetyillä menetelmillä. Käsittelyyn tulevia poikkeushakemuksia olisi arvioiden mukaan vuosittain muutamia tapauksia. Näin ollen ehdotetun sääntelyn ei voida arvioida aiheuttavan lupaviranomaisille merkittäviä lisätehtäviä.

EY:n POP-asetuksen noudattamista valvoisivat päästöjen sääntelyn ja jätehuollon osalta ympäristönsuojelulain valvontaviranomaiset eli alueelliset ympäristökeskukset ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset. Asetuksen määräysten valvonta voidaan toteuttaa osana ympäristönsuojelulain nojalla annettujen lupien noudattamisen valvontaa. Ehdotetun sääntelyn ei siten arvioida aiheuttavan merkittäviä lisätehtäviä.

Esitys on valmisteltu ympäristöministeriössä. Esityksestä on saatu lausunnot oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, ulkoasiainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, kauppa- ja teollisuusministeriötä, työministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, Suomen ympäristökeskukselta, Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselta, Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta, Itä-Suomen ympäristölupavirastolta, Kainuun ympäristökeskukselta, Kuntaliitolta, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta, Kemianteollisuus ry:ltä ja Teknisen kaupan liitolta. Lausunnoissa esitykseen suhtauduttiin yleisesti myönteisesti. Esitykseen sisältyvät rangaistussäännökset on valmisteltu yhteistyössä oikeusministeriön kanssa.

Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä hallituksen esitys Euroopan unionin ympäristörikospuitepäätöksen täytäntöönpanemiseksi, ympäristön suojelua rikosoikeudellisin keinoin koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi, laiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä laeiksi rikoslain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi (52/2005 vp). Esitykseen sisältyy ehdotus rikoslain 48 luvun 1 §:n muuttamisesta, jota lainkohtaa ehdotetaan muutettavaksi myös tässä esityksessä.

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päi-vänä helmikuuta 2006.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset.

Lakiehdotukset