Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä sekä laki tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan. Esitykseen sisältyvät lisäksi ehdotukset 37 lain muuttamisesta.

Laissa oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä säädettäisiin tietojärjestelmän käyttötarkoituksesta, rakenteesta ja tietosisällöstä sekä sen tietojen käytöstä ja tietojen luovuttamisesta siitä. Lakiin otettaisiin vain ne säännökset, jotka ovat tarpeen viranomaisten asiakirjojen julkisuutta ja henkilötietojen suojaa koskevien yleislakien säännösten lisäksi tai sijasta. Laki ei koskisi sellaisia oikeushallinnon valtakunnallisia rekistereitä, joista säädetään erityislaeissa.

Rekisterinpitoon liittyvät vastuut ehdotetaan jaettaviksi siten, että Oikeusrekisterikeskus olisi oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän rekisterinpitäjä. Tuomioistuimet ja syyttäjäviranomaiset olisivat vastuussa rekisteriin tallettamistaan tiedoista ja ne voisivat käyttää oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän tietoja omien tehtäviensä hoitamiseksi.

Laissa tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan säädettäisiin sellaisista tuomioistuinten ilmoitusvelvollisuuksista, joista ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista säätää erityislaeissa. Ilmoitusvelvollisuutta koskeva sääntely olisi muutoin nykyiseen tapaan osana erityislainsäädäntöä. Erityislainsäädäntöön nykyisin sisältyvät säännökset ehdotetaan täsmennettäviksi ja osin nostettaviksi lain tasolle.

Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta. Ehdotetuilla säännöksillä selkeytettäisiin oikeushallinnon tietojärjestelmään talletettavien tietojen julkisuuden määräytymistä, niiden luovuttamista muille viranomaisille sekä tuomioistuimen velvollisuutta ilmoittaa ja tallettaa tietoja tietojärjestelmään.

Esitykseen sisältyvät ehdotukset mahdollistavat sen, että ulosottohakemukseen ei uudistuksen toteuduttua olisi tarpeen liittää jäljennöstä ulosottoperusteen muodostavasta tuomioistuimen ratkaisusta.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. Ehdotettuun lakiin oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä sisältyisi siirtymäsäännös, jonka mukaan tietojärjestelmä ja siihen liittyvät tietojenkäsittelyt olisi saatettava laissa edellytettyyn kuntoon viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Oikeusministeriön hallinnonalan viranomaiset ylläpitävät omaa toimintaansa varten erilaisia asianhallinta-, diaari- ja ratkaisutietoja sisältäviä rekistereitä, joihin talletetaan tietoa käsiteltävistä asioista ja asioihin osallisista luonnollisista henkilöistä sekä yrityksistä ja yhteisöistä.

Rekistereihin talletettujen tietojen luovuttamiseen sovelletaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), jäljempänä julkisuuslaki. Kysymyksen ollessa tuomioistuimista, tietojen luovuttamiseen sovelletaan lakia oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa (370/2007) tai lakia oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa (381/2007). Muilta osin henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999).

Diaari- ja asianhallintajärjestelmien lisäksi hallinnonalan virastot ylläpitävät myös erilaisia henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tietojärjestelmiä. Henkilöstöhallinnon järjestelmiin sovelletaan julkisuuslain ja henkilötietolain lisäksi nimikirjalakia (1010/1989).

Oikeusrekisterikeskus ylläpitää useita valtakunnallisia, yleiseen käyttöön perustettuja rekistereitä. Tällaisia ovat liiketoimintakieltorekisteri, konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri, velkajärjestelyrekisteri sekä kuulutusrekisteri. Erityissäädöksiin perustuvia rekistereitä, joita ylläpidetään tiettyjä viranomaistarpeita varten, ovat rikosrekisteri ja sakkorekisteri. Rikosseuraamusvirasto sekä kriminaalihuoltolaitos ylläpitävät toimintaansa varten rekistereitä, joista säädetään henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annetussa laissa (422/2002).

Edellä kuvattujen rekisterien ylläpidon oikeudellinen perusta on selvä, eikä niiden sääntelyyn kohdistu yleisiä muutostarpeita. Sama koskee oikeushallinnon alalla pidettäviä henkilöstö- ja taloushallinnon valtakunnallisia tietojärjestelmiä. Ongelmallisempi tilanne sen sijaan on kysymyksen ollessa lainkäyttöasioiden täytäntöönpanoon liittyvistä tietojenvälitystä palvelevista valtakunnallisista rekistereistä, joihin talletetaan henkilötietolaissa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja ja joiden sallittavuus jää ainakin jossain määrin tulkinnanvaraiseksi asiaa henkilötietolain yleisten säännösten perusteella arvioitaessa.

Monet tuomioistuimen ratkaisut luovat tarpeen muuttaa tai täydentää eri rekisterien merkintöjä (esimerkiksi tuomioistuimen määräämä ajokielto ajokorttirekisteriin). Vastaavasti esimerkiksi rangaistuksen täytäntöönpano edellyttää tuomiota koskevien tietojen siirtämistä Rikosseuraamusvirastolle. Lainkäyttöasioiden täytäntöönpanoon käytettävää tietojärjestelmää on kehitetty kulloinkin esiin tulleiden tarpeiden mukaan toteuttamaan sähköisesti ja keskitetysti tuomioistuimien ilmoitusvelvollisuus. Rekisterinpitoon liittyvät vastuusuhteet ovat jääneet oikeusministeriön organisaatiossa tapahtuneiden muutosten johdosta entistäkin epäselvemmiksi.

Rekistereitä on kehitetty myös palvelemaan oikeushallinnon raportointi-, suunnittelu- ja tilastotarpeita. Tietojenkäsittelyä voidaan hyödyntää tehokkaasti ja käsiteltävät tiedot suojata asianmukaisesti vain, jos sääntelyä selkeytetään.

Tuomioistuinlaitokseen ja oikeushallintoon yleensäkin kohdistuu merkittäviä säästövaatimuksia, minkä vuoksi sähköisen asioinnin kehittäminen on tärkeää. Sähköisen asioinnin edistäminen parantaisi myös asiaan osallisten ja näiden puolesta toimivien palveluja. Sähköistä asiointia ei kuitenkaan voida johdonmukaisesti kehittää ilman, että ylläpidettävät valtakunnalliset tietojärjestelmät perustuvat selkeään valtuutukseen ja että järjestelmiin ja niihin talletettujen tietojen käsittelyyn liittyvät vastuusuhteet ovat asianmukaisesti määriteltyjä.

Ehdotetulla lailla on tarkoitus kehittää ja täsmentää rekisteröityjen luonnollisten henkilöiden sekä yritysten ja yhteisöjen oikeussuojaa ja samalla edistää viranomaisten, tiedotusvälineiden ja muiden tahojen mahdollisuuksia saada tietoja tuomioistuinten ja syyttäjäviranomaisten käsittelemistä asioista ja ratkaisuista mahdollisimman asianmukaisella tavalla.

2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö

Lainsäädäntö

Oikeushallinnon valtakunnallisia rekistereitä koskeva ja niihin talletettujen tietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö on osittain hajanaista, tulkinnanvaraista ja puutteellista.

Rekistereihin talletetaan tiedot tuomioistuinten, syyttäjäviranomaisten ja oikeusaputoimistojen ilmoitusten perusteella. Mainittujen viranomaisten tiedonantovelvollisuuksia koskeva sääntely on hajanaista ja merkittäviltä osin asetuksiin perustuvaa. Asetuksista esimerkkinä voidaan mainita sotilasoikeudenkäyntiasetus (964/1983), sotilaskurinpitoasetus (969/1983), asetus yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanosta (1260/1990), asetus vankeudesta (509/2006) sekä asetus sakon täytäntöönpanosta (789/2002). Säännöksiä on myös annettu oikeusministeriön päätöksellä (oikeusministeriön päätös yleisten alioikeuksien ja hovioikeuksien ratkaisuista tehtävistä ilmoituksista, 278/1992). Tilannetta ei tuomioistuinten asema ja perustuslakiuudistus huomioon ottaen voida pitää asianmukaisena.

Tuomioistuinten ilmoitusvelvollisuutta ja rekistereiden tietolähteitä koskevan sääntelyn hajanaisuutta voidaan pitää ongelmallisena tietojenkäsittelyyn liittyvän alemmanasteisen sääntelytarpeen näkökulmasta. Eduskunnan käsiteltävänä olikin hallituksen esitys oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta, jolla pyrittiin antamaan oikeusministeriölle tarvittava ohjausvalta (HE 85/2006 vp). Esitys ei kuitenkaan johtanut lainsäädäntötoimiin lakivaliokunnan esityksen johdosta antamasta mietinnöstä ilmenevistä syistä (LaVM 20/2006 vp).

Tuomioistuimet ovat riippumattomia. Viranomaisten asiakirjojen julkisuutta ja arkistointia koskeva sääntely lähtee lisäksi siitä, että jokainen viranomainen itse päättää siitä, miten sen asiakirja- ja tietohallinto järjestetään. Voimassa olevassa laissa ei ole säännöksiä tuomioistuinten velvollisuudesta liittyä ja käyttää oikeushallinnon tietojärjestelmiä. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamiseen liittyviä tehtäviä voitaneen sinänsä pitää teknisluonteisina ja vain välillisesti niiden lainkäyttötehtäviin liittyvinä (LaVM 20/2006 vp).

Viime vuosikymmenen aikana eri alojen lakeihin on otettu erityissäännöksiä, joilla muille viranomaisille on annettu oikeus saada tietoja oikeushallinnon tietojärjestelmistä. Tällaisia säännöksiä sisältyy esimerkiksi turvallisuusselvityksistä annettuun lakiin (177/2002), ulkomaalaisrekisteristä annettuun lakiin (1270/1997), tullilakiin (1466/1994) ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettuun lakiin (761/2003). Säännöksissä käytetyt oikeushallinnon tietojärjestelmään ja siihen kuuluviin osarekistereihin viittaavat ilmaisut vaihtelevat tietojensaantioikeutta koskevissa erityissäännöksissä.

Perustuslain (731/1999) 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä on turvattu, ja henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Henkilötietolaki on perustuslaissa tarkoitettua henkilötietojen suojaa turvaava yleislaki. Sillä on myös pantu kansallisesti täytäntöön niin sanottu henkilötietodirektiivi (yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY).

Henkilötietojen käsittelyyn, josta ei ole erityissäännöksiä, sovelletaan henkilötietolaissa säädettyjä yleisiä periaatteita ja velvoitteita. Säännöksiä voidaan monilta osin soveltaa oikeushallinnon tietojärjestelmiin. Henkilötietojen suojan kannalta erityistä merkitystä on kuitenkin arkaluonteisten tietojen käsittelyä koskevalla sääntelyllä.

Henkilötietolain 11 §:n mukaan arkaluonteisten tietojen käsittely on kielletty. Tästä pääsäännöstä on poikkeukset lain 12 §:ssä. Arkaluonteisia tietoja ovat henkilötietolain 11 §:n mukaan tiedot, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan 1) rotua tai etnistä alkuperää; 2) henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista; 3) rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta; 4) henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia, 5) henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä; taikka 6) henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia.

Oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään sisältyy arkaluonteisia tietoja. Rikollista tekoa ja rangaistusta koskevia tietoja on kaikissa rangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvissä ilmoituksissa ja tuomiolauselmissa. Henkilön terveydentilaa tai häneen kohdistuvia hoitotoimenpiteitä taikka sosiaalihuoltoon liittyviä tietoja ilmenee joko suoraan tai välillisesti esimerkiksi diaaritietojen käsittelyjärjestelmän merkinnöistä, joita hallintotuomioistuimet ovat tehneet käsittelemistään asioista.

Arkaluonteisten tietojen käsittelykiellosta säädetyistä poikkeusperusteista oikeushallinnon valtakunnallisiin tietojärjestelmiin sovellettavissa on säännös, jonka mukaan käsittelykielto ei estä tietojen käsittelyä, josta säädetään laissa tai joka johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä (12 § 1 mom. 5 k.).

Oikeushallinnon tietojärjestelmän lainkäyttöasioiden täytäntöönpanoon liittyvien osajärjestelmien lainmukaisuus on edellä mainitun henkilötietolain säännöksen perusteella arvioituna heikohko. Tietojenkäsittely johtuu ensi sijassa tuomioistuinta koskevista ilmoitusvelvollisuuksista ja niiden perusteella annettujen tietojen keskitetystä käsittelystä ja jakelusta.

Oikeushallinnon raportointi- ja tilastointijärjestelmään tulee sovellettavaksi henkilötietolain 12 §:n 1 momentin 6 kohta, jonka mukaan arkaluonteisia henkilötietoja saa käsitellä tieteellistä tutkimusta ja tilastointia varten. Järjestelmän tietoja on tarkoituksenmukaista ja tarpeellista käyttää myös erilaisiin viranomaisten selvitystehtäviin, kuten lainvalmistelua palveleviin ja oikeusoloja koskeviin tutkimuksiin.

Henkilötietolain tilastotarkoituksia sekä viranomaisten selvitystehtäviä varten pidettäviä rekistereitä koskevat säännökset on kirjoitettu pitäen silmällä tapauskohtaisia tilanteita. Henkilötietolain 15 §:n mukaan tilastotarkoituksia varten saa henkilötietoja puolestaan käsitellä, jos 1) tilastoa ei voida tuottaa tai sen tarkoituksena olevaa tiedontarvetta toteuttaa ilman henkilötietojen käsittelyä; 2) tilaston tuottaminen kuuluu rekisterinpitäjän toimialaan; sekä 3) tilastorekisteriä käytetään vain tilastollisiin tarkoituksiin eikä siitä luovuteta tietoja siten, että tietty henkilö on niistä tunnistettavissa, ellei tietoja luovuteta julkista tilastoa varten.

Automaattiseen tietojenkäsittelyyn perustuvien rekisterien valtakunnallisuus luo erityistarpeita varmistaa henkilötietojen suoja. Rekisterien kattavuus ja automaattiseen tietojenkäsittelyyn liittyvät piirteet, kuten mahdollisuus esimerkiksi henkilön nimen perusteella hakea tietoja, on ollutkin perussyynä henkilötietojen suojaa koskeville kansallisille ja kansainvälisille säädöksille.

Julkishallinnossa henkilötietojen suoja ei toteudu vain henkilötietolain, vaan myös julkisuuslain avulla. Hallinnossa sovellettavan julkisuuslain sekä oikeudenkäynnin julkisuutta koskevien lakien välillä on eroja. Esimerkiksi yksittäiset, tuomioistuimen tuomiosta ilmenevät rikollista tekoa koskevat tiedot ovat julkisia tuomioistuinten asiakirjoissa, hallinnossa ne sen sijaan julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 28 kohdassa ilmaistun vahvan pääsäännön mukaan ovat salassa pidettäviä. Vastaavasti tiedot rikosrekisteriin talletettuina ovat vanhastaan olleet salassa pidettäviä.

Toisena esimerkkinä säädösten eroista voidaan mainita tuomioistuimille annettu valta määritellä laissa säädettyjen edellytysten puitteissa asiakirjojensa julkisuutta. Tuomioistuimella on mahdollisuus hallintoviranomaisia laajemmin tapauskohtaisesti ottaa julkiseen asiakirjaan tietoja seikoista, jotka hallintoviranomaisen asiakirjaan sisältyvinä olisivat salassa pidettäviä. Toisaalta tuomioistuimella on oikeus määrätä asiakirjan salassapidosta toisin kuin hallintoviranomaisilla.

Kuten edellä on todettu, oikeusministeriön hallinnonalalla ylläpidetään erityislainsäädännön perusteella useita rekistereitä, joihin ei liity yleistä lainsäädännön kehittämistarvetta. Erityissäädöksistä esimerkkinä voidaan mainita rikosrekisterilaki (770/1993), liiketoimintakiellosta annettu laki (1059/1985), sakon täytäntöönpanosta annettu laki (672/2002) sekä henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annettu laki. Muita erityissäännöksin säänneltyjä valtakunnallisia rekistereitä ovat ylikuormamaksurekisteri, kuulutusrekisteri, kaupanvahvistajarekisteri, konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri, velkajärjestelyrekisteri ja ulosoton tietojärjestelmä.

Käytäntö

Oikeushallinnon valtakunnallinen tietojärjestelmä muodostuu useasta teknisesti erikseen pidetystä rekisteristä ja osajärjestelmästä. Valtakunnallisia osatietojärjestelmiä, joista ei ole säädetty erikseen, ovat tuomiolauselman rikosasiainrekisteri, tuomioistuinten kyselykäyttöjärjestelmä, rikosdiaari- ja asiankäsittelyjärjestelmä, siviiliasioiden diaarijärjestelmä, raportointi- ja tilastointijärjestelmä sekä syyttäjän rangaistusmääräyssovellus.

Tuomiolauselmajärjestelmän rikosasiainrekisterin rekisterinpitäjänä toimii Oikeusrekisterikeskus. Rikosasiainrekisterin tarkoituksena on välittää käräjäoikeuksien ja hovioikeuksien ratkaisutiedot rikosasioissa näitä tietoja tarvitseville täytäntöönpanoviranomaisille. Rekisterin avulla tuomiolauselmatiedot välitetään muun muassa vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa varten sekä rikos- ja sakkorekisteriin sekä tullin rekistereitä, ajokorttirekisteriä, sotilaskurinpitoasioiden hoitamista sekä tilastokeskusta varten. Rekisterin tietoja käytetään lisäksi henkilöiden luotettavuuden arviointiin turvallisuusselvityksistä annetun lain mukaisesti.

Tuomiolauselmajärjestelmän rikosasiainrekisteriin talletetaan tietoja ensisijassa henkilöistä, jotka ovat olleet vastaajina rikosasioissa tai jotka tuomioistuin on määrännyt suorittamaan valtiolle korvauksen siviiliasiassa. Rekisteri sisältää siten henkilötietolaissa tarkoitettuja arkaluonteisia henkilötietoja. Rekisteristä ilmeneviä tietoja ja tietoryhmiä ovat asian, ratkaisun ja tuomiolauselman tunnistetiedot, vastaajan yksilöintitiedot, syyksi luetut rikokset, rangaistusseuraamukset, lainkohdat, muut rikosoikeudelliset seuraamukset, hylätyt syytekohdat, korvausvelvollisuus, muut lausunnot, tutkimatta jättäminen, asian raukeaminen, tuomion lainvoimaisuus ja ratkaisuilmoituksen jakelutiedot.

Järjestelmän säännönmukaisia tietolähteitä ovat käräjäoikeuden tai hovioikeuden istuntokäsittelyn ja ratkaisun pohjalta syntyvät tuomiolauselmasovelluksen tapahtumatiedot. Tuomioistuimet siirtävät tiedot rikosasiainrekisteriin tuomiolauselmajärjestelmän tapahtumatiedostosta niin sanotulla vapauttamiskomennolla.

Toisin kuin rikosrekisterissä, tuomiolauselmajärjestelmän rikosasiainrekisterissä on tietoja tuomioistuinratkaisuista, joilla on tuomittu ainoastaan sakkorangaistus, tai joissa henkilö on jätetty rangaistukseen tuomitsematta. Rekisterissä on tiedot myös siviilipalveluslain (1723/1991) ja asevelvollisuuslain (452/1950) nojalla tuomituista vankeusrangaistuksista, joita ei lain mukaan merkitä rikosrekisteriin. Rikosasiainrekisteriin talletetaan lisäksi tietoja muissa pohjoismaissa tuomituista sakon täytäntöönpanosta annetun lain nojalla perittävistä seuraamuksista sekä Suomen viranomaisten maksettaviksi määräämistä uhkasakoista.

Käräjäoikeudet voivat tehdä omia päätöksiään koskevia kyselyjä rikosasiainrekisteriin ja hovioikeudet vastaavasti omaan tuomiopiiriinsä kuuluvien tuomioistuinten tallettamiin tietoihin. Käräjäoikeudet voivat tarkistaa rekisteristä, onko tuomiolauselmatiedot talletettu järjestelmään oikein. Hovioikeudet tallettavat omat ratkaisutietonsa käräjäoikeuden ratkaisua koskevien tietojen yhteyteen.

Tietoja säilytetään rekisterissä nykyisen käytännön mukaan vähintään viisi vuotta ja tietojen poistamista arvioidaan henkilötietolain 12 § 2 momentin mukaisesti. Oikeusrekisterikeskus on vuonna 2004 ottanut käyttöön uudistetun sakkojen täytäntöönpanojärjestelmän, joten tietojen poistaminen tuomiolauselmajärjestelmän rikosasiainrekisteristä ei ole enää riippuvainen perintätuloksesta.

Tuomioistuinten kyselykäyttöjärjestelmän (Kyösti) tarkoituksena on edistää tuomioistuinten diaarijulkisuutta siten, että kansalaiset ja tiedotusvälineiden edustajat saavat tietoa tuomioistuimissa vireillä olevista ja ratkaistuista asioista. Järjestelmä on tällä hetkellä käytössä korkeimmassa oikeudessa, hovioikeuksissa, korkeimmassa hallinto-oikeudessa, hallinto-oikeuksissa sekä vakuutusoikeudessa. Käräjäoikeuksiin se on tulossa.

Yleisöllä on mahdollisuus selata ja hakea yksittäiseen tuomioistuimeen saapuneiden asioiden julkisia diaaritietoja ratkaisupäivän ja diaarinumeron perusteella tuomioistuimen kirjaamossa sijaitsevalta asiakaspäätteeltä. Selailla voidaan myös muun kuin sen tuomioistuimen diaaritietoja, jossa asiakaspääte sijaitsee; selailu voidaan kuitenkin kohdistaa vain yhden tuomioistuimen tietoihin kerrallaan. Viranomaisilla on laajempi oikeus katsella myös toisten viranomaisten tietoja.

Järjestelmä sisältää tavanomaiset diaaritiedot (asian diaarinumero, saapumispäivä, vireilletulopäivä, asian julkisuus tai salassapito, asianosaistiedot kuten nimi ja henkilötunnus, asiaryhmä, muutoksenhaunalaisen päätöksen tiedot, asian käsittelytiedot sekä lainvoimaisuus- tai valitustiedot). Kysymyksessä on valtakunnallinen rekisteri, johon sisältyy myös arkaluonteisia henkilötietoja.

Rikosdiaari- ja asiankäsittelyjärjestelmän (Sakari) käyttötarkoituksena on syyttäjäyksiköiden ja käräjäoikeuksien rikosasioiden käsittely ja asianhallinta sekä asiakirjatuotanto.

Järjestelmään tallennettavia tietoja ovat tiedot asianosaisen asemasta, asiasta, asian käsittelystä ja käsittelyvaiheesta, teosta, rikosnimikkeestä, tekoajasta, teon muusta yksilöinnistä, vastaajista, asianomistajista, vastaajan ja teon yhteydestä, vaatimuksesta, vaatimuksen esittäjästä, vaatimuksen kohteesta, vaatimuksen ja teon yhteydestä, syyttäjän ratkaisusta, käräjäoikeuden ratkaisusta sekä lainvoimaisuudesta tai muutoksenhausta. Sakarin avulla tuotetaan myös asiakirjoja, kuten haastehakemuksia, haasteita, välitoimiin liittyviä asiakirjoja ja tuomioita.

Tietyn viraston asioihin on pääsy niillä kyseisen viraston henkilöstöön kuuluvilla, joille virasto on antanut käyttöoikeudet. Syyttäjänvirastot ja käräjäoikeudet voivat tarkistaa supistetulla kyselyllä rekisteristä, onko niille vireille tulleen asian vastaajalla asioita avoinna muissa syyttäjänvirastoissa tai käräjäoikeuksissa, jotta tarvittaessa henkilön asioiden käsittely voidaan keskittää yhdelle syyttäjälle tai käräjäoikeudelle. Valtakunnansyyttäjänvirastolla on pääsy muiden syyttäjäviranomaisten tallettamiin tietoihin.

Rikosdiaari- ja asiainkäsittelyjärjestelmään talletetaan syytteitä koskevia arkaluonteisia tietoja. Rekisteristä selviää, mikä on ollut syyteharkinnan lopputulos, mutta ei lopullista ratkaisua niissä rikosasioissa, joissa syyte on päätetty nostaa. Tietoja luovutetaan säännönmukaisesti poliisille syyttäjän tekemistä syyttämättäjättämispäätöksistä ja siirretään tilastotietokantaan yksittäisen viraston tai Valtakunnansyyttäjänviraston ja oikeusministeriön käyttöön. Tietoja luovutetaan myös turvallisuusselvityksiä varten turvallisuusselvityksistä annetun lain nojalla.

Siviiliasioiden diaarijärjestelmä (Tuomas) muodostuu valtakunnallisesta käsittelyjärjestelmästä, johon talletetaan käräjäoikeuksien tallettamat tiedot. Käräjäoikeuden ylläpitämän diaarijärjestelmän käyttötarkoituksena on käräjäoikeuksien asioiden käsittely ja hallinta. Kysymys on julkisuuslain 18 §:n 1 momentin 1 kohdassa edellytetystä luettelosta.

Tuomakseen tallennettavia tietoja ovat tiedot asianosaisista, näiden asemasta, asiasta, asian käsittelystä ja käsittelyvaiheesta, välitoimista, istunnoista ja ratkaisusta.

Raportointi- ja tilastointijärjestelmään kerätään tietoja tällä hetkellä hallinto-oikeuksien, hovioikeuksien, korkeimman hallinto-oikeuden, korkeimman oikeuden, kriminaalihuoltolaitoksen, käräjäoikeuksien, oikeusaputoimistojen, syyttäjänvirastojen sekä vakuutusoikeuden asianhallintajärjestelmistä. Järjestelmään siirretään kerran vuorokaudessa tiedot virastojen erillisistä diaareista ja keskitetystä rikosdiaarista Sakarista. Rekisteriin ei kuitenkaan siirretä tietoja kaikkien muiden järjestelmien sisältämistä tekstidokumenteista. Järjestelmässä on tietoja vuodesta 1998 alkaen. Siihen sisältyy myös arkaluonteisia tietoja.

Rekisterin käyttötarkoituksena on tilastotuotanto. Tilastoja tuotetaan järjestelmään tietoja tallettavien viranomaisten suunnittelu- ja työnohjaustoimintoja varten, kuten syyttäjä- tai tuomarikohtaiset listat avoimista asioista. Tietoja käytetään myös oikeusministeriön suunnittelu- ja ohjaustehtävien hoidossa. Tietoja ei kuitenkaan tällöin käsitellä henkilötasoisena.

Henkilö, jolla on käyttöoikeus järjestelmään, saa nähtäväkseen ja käsiteltäväkseen vain oman virastonsa tilastot ja raportit sekä lisäksi koko maan tilastoja, joissa on vain lukumäärätietoja. Jokaisella syyttäjäyksiköllä on lisäksi pääsy kaikkiin syyttäjätilastoihin, myös työtilastoihin.

Oikeusministeriön hallinnonalan raportointi- ja tilastotuotantoa ollaan kehittämässä suuntaan, jossa tietojen siirtämistä operatiivisesta asianhallintajärjestelmästä tilastotuotantojärjestelmään ei enää tarvita. Tällöin operatiiviset tiedot olisivat sellaisinaan käytettävissä tilastotuotantoon niin sanotun Data Warehouse -järjestelyn avulla. Tässä järjestelyssä tiedot monistetaan ajoittain sellaisinaan operatiivista järjestelmää toistavaksi tietokannaksi, johon voidaan sitten kohdistaa tilastoinnissa ja raportoinnissa tarvittavia toimenpiteitä. Tietosisältö operatiivisessa kannassa ja tilastokannassa on samanlainen.

Syyttäjän rangaistusmääräyssovelluksen käyttötarkoituksena on rangaistusmääräysasioiden ratkaiseminen. Tietojärjestelmä on valtakunnallinen, kaikille syyttäjänvirastoille yhteinen. Se toimii osana poliisiasiain tietojärjestelmää. Jokainen syyttäjänvirasto vastaa tallentamiensa tietojen oikeellisuudesta.

Syyttäjän rangaistusmääräyssovellutukseen talletetaan tietoja niistä luonnollisista henkilöistä, joiden esitutkintaviranomainen on epäillyt syyllistyneen rangaistavaan ja rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltävään tekoon. Rikosasian asianomistajista talletetaan vain nimi. Tietojärjestelmään tallennetaan lisäksi muun muassa rangaistusmääräysasian tunnistetiedot ja rangaistusmääräysasian ratkaisun tiedot sekä tiedot rangaistusvaatimuksen vastustamisilmoituksesta. Sovelluksen tietolähteenä on poliisinasiain tietojärjestelmän rangaistusvaatimusosa.

2.2 Nykytilan arviointi

Valtakunnallisista yleiseen käyttöön tarkoitetuista rekistereistä on runsaasti erityissääntelyä eikä niihin liity yleisiä kehittämistarpeita. Tilanne on kuitenkin ongelmallinen kysymyksen ollessa lainkäyttöasioiden täytäntöönpanoon liittyvästä tietojärjestelmästä sekä diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisesta käsittelyjärjestelmästä samoin kuin raportointi-, tilasto- ja arkistojärjestelmästä.

Oikeus mainittujen osajärjestelmien ylläpitoon jää tulkinnanvaraiseksi henkilötietojen käsittelyä koskevan yleislain, henkilötietolain, mukaan arvioituna. Tämä johtuu ennen muuta siitä, että tietojärjestelmään talletetaan tuomioistuinten, syyttäjäviranomaisten ja oikeusaputoimistojen käsittelemistä asioista ilmeneviä arkaluonteisia tietoja. Henkilötietolain arkaluonteisten tietojen käsittelyyn oikeuttavat säännökset eivät ole selkeästi sovellettavissa tietojärjestelmään etenkin, kun tietojenkäsittelyn vastuusuhteita ja tehtäviä koskevat säännökset ovat puutteellisia.

Nykyistä lainsäädäntöä voidaan pitää rekisteröityjen yksityisyyden suojan vuoksi ongelmallisena tietojärjestelmien ylläpidon oikeudellisessa perustassa ja vastuusuhteissa olevien epäselvyyksien samoin kuin tietojen käyttötarkoitusta ja tietojen poistamisaikoja koskevien erityissäännösten puuttumisen vuoksi. Rekisterinpitäjää ei kaikissa tapauksissa ole riittävän selvästi määritelty.

Oikeushallinnon tietojärjestelmän tietoja käytetään myös oikeushallinnon ulkopuolisiin tarkoituksiin. Tätä tarkoittavaa tietojensaantia koskevissa säännöksissä on erilaisia ilmaisutapoja ja tietojensaanti on sen vuoksi kohdistettu sellaisiinkin tutkimus- ja tilastotarkoituksia varten tarkoitettuihin tietojärjestelmän osiin, joihin talletettujen tietojen luovuttaminen ei yleisten tilasto- ja tietosuojaperiaatteiden mukaan ole luvallista.

Tuomioistuinten velvollisuudesta liittyä oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään ja käyttää sitä ei ole säännöksiä. Tuomioistuinten ja syyttäjäviranomaisten velvollisuutta ilmoittaa tietoja täytäntöönpanoviranomaisille järjestelmän avulla on säännelty hajanaisesti eikä sääntely anna riittävää perustetta alemmanasteiseen keskitettyyn sääntelyyn. Säännökset eivät siten nykyisin anna riittäviä edellytyksiä kehittää sähköistä asiointia lainkäyttöasioissa ja vaikeuttavat oikeusministeriön hallinnonalan säästötavoitteiden toteuttamista ja hallinnonalan muuta kehittämistä.

3.1 Tavoitteet

Esityksen yleisenä tavoitteena on varmistaa henkilötietojen suoja oikeushallinnon tietojärjestelmässä ja siihen liittyvässä tietojenkäsittelyssä. Esitykseen sisältyvien säännösten avulla henkilötietojen suojasta säänneltäisiin perustuslain edellyttämällä tavalla.

Esityksen tavoitteena on sovittaa yhteen hallinnossa ja tuomioistuinlaitoksessa sovellettavat sisällöltään erilaiset julkisuussäännökset. Tässä yhteydessä pyritään varmistamaan tiedotusvälineille nykyistä paremmat mahdollisuudet saada vaivattomasti tietoja tuomioistuimissa vireillä olevista asioista.

Esityksen tavoitteena on myös järjestää vastuusuhteet tietojärjestelmien ylläpidossa. Oikeusrekisterikeskuksen aseman selkeyttäminen on tärkeätä paitsi henkilötietojen suojan, myös tietojärjestelmään tietoja tallettavien ja siitä tietoja saavien kannalta.

Esityksellä tähdätään myös sähköisen asioinnin yleisten kehittämisedellytysten parantamiseen lainkäyttöasioissa samoin kuin siihen, että oikeusministeriön hallinnonalalla olisi mahdollisuudet tuottaa tietoa hallinnonalan ohjaukseen ja kehittämiseen sekä lainvalmisteluun ja sitä palvelevaan tutkimukseen samoin kuin julkisuuslain mukaisen viestintävelvollisuuden toteuttamiseen.

3.2 Keskeiset ehdotukset

Henkilötietojen suojan varmistaminen

Oikeushallinnossa ylläpidettävät rekisterit ja niihin liittyvä henkilötietojen käsittely ovat vain osin riittävästi säänneltyjä perustuslain 10 §:n 1 momentti sekä perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntö huomioon otettuina.

Henkilötietojen suojan varmistamiseksi kaikessa oikeushallinnon tietojenkäsittelyssä ehdotetaan, että erityissäännöksin säänneltyjen rekisterien ulkopuolelle nykyisin jäävästä oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä säädetään erityislailla (lakiehdotus n:o 1). Samaan tavoitteeseen tähtää ehdotettu laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta (lakiehdotus n:o 3), jossa oikeushallinnon valtakunnallisiin tietojärjestelmiin sisältyvät tiedot säädettäisiin salassa pidettäviksi.

Henkilötietojen suojaa varmistavat erityisesti oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettavaksi ehdotetun lain säännökset arkaluonteisten tietojen käsittelyn sallittavuuden edellytyksistä, rekisteröidyn tarkastusoikeutta koskevista erityissäännöksistä sekä järjestelmään talletettavien tietojen poistamisajoista. Samaa tavoitetta palvelevat esitykseen sisältyvät lakiehdotukset, joilla täsmennettäisiin säännöksiä oikeushallinnon ulkopuolisten viranomaisten oikeudesta saada tietoja oikeushallinnon tietojärjestelmästä (lakiehdotukset n:o 28—36).

Julkisuussäädösten yhteensovittaminen

Oikeushallinnon tietojärjestelmään sisältyvät tiedot ovat pääosin peräisin tuomioistuimilta, syyttäjäviranomaisilta ja oikeusaputoimistoilta. Oikeusaputoimistojen ja syyttäjäviranomaisten asiakirjoihin sovelletaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Lainkäytön erityispiirteiden vuoksi tuomioistuinten asiakirjojen julkisuudesta on säädetty erityislait, laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa ja laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa.

Esityksessä ehdotetaan sääntelyä, joka toisaalta varmistaisi oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän tietojen suojan eikä toisaalta vaikuttaisi niiden viranomaisten asiakirjojen julkisuuden toteutumiseen, jotka toimittavat tietoja tietojärjestelmään.

Ehdotettujen säännösten mukaan oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän tiedot olisivat salassa pidettäviä ja tietojen luovuttamisesta siitä päättäisi rekisterinpitäjänä toimiva Oikeusrekisterikeskus. Vaikka oikeushallinnon viranomaisilla olisi käyttöyhteys tietojärjestelmään, niillä ei olisi oikeutta luovuttaa tietoja oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä (lakiehdotus n:o 1, 14 §).

Tietojärjestelmän tietojen salassapito ei vaikuttaisi asiakirjojen julkisuuteen siihen tietoja luovuttaneissa viranomaisissa. Ehdotusten mukaan ne ratkaisisivat edelleenkin niille tehdyn tai siirretyn tiedonsaantipyynnön yleisen julkisuuslain tai oikeudenkäyntiasiakirjoja koskevien erityislakien mukaan (lakiehdotus n:o 1, 2 § 3 mom.). Oikeusrekisterikeskus voisi aina siirtää yksittäistä asiakirjaa koskevan pyynnön sille oikeushallinnon viranomaiselle, jonka laatimaa asiakirjaa tiedonsaantipyyntö koskee (lakiehdotus n:o 1, 14 § 2 mom.).

Oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään sisältyvät tiedot palvelevat pääosin lainkäyttöratkaisujen täytäntöönpanoa tai muiden viranomaisten rekisterien päivittämistä ajantasaisilla tiedoilla. Tietojärjestelmän diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnalliseen käsittelyjärjestelmään sisältyy kuitenkin tietoja, joiden saamisella valtakunnallisesti voidaan arvioida olevan yleistä merkitystä ja mielenkiintoa. Näistä syistä ehdotetaan, että tuomioistuinten diaaritietoja voitaisiin luovuttaa myös valtakunnallisesta tietojärjestelmästä (lakiehdotus n:o 1, 16 §).

Asiakirjojen julkisuus määräytyy tuomioistuimissa eri säädösten perusteella kuin hallinnossa. Säädösten yhteensovittamiseksi ehdotetaan, että tuomioistuin ja muu oikeushallinnon viranomainen voisi aina tekemällä järjestelmään merkinnän estää sellaisten diaaritietojen luovuttamisen valtakunnallisesta järjestelmästä, jotka voivat tuomioistuimessa olla salassa pidettäviä (lakiehdotus n:o 1, 16 § 3 mom.). Merkinnällä ei ratkaistaisi sitä, ovatko tiedot myös tuomioistuimelta pyydettäessä salassa pidettäviä vai ei, vaan tuomioistuin ratkaisisi asian konkreettisen sille tehdyn tai siirretyn tiedonsaantipyynnön perusteella.

Rekisterinpidon vastuusuhteiden selkeyttäminen

Oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän rekisterinpitäjäksi tulisi ehdotuksen mukaan Oikeusrekisterikeskus. Tämä olisi omiaan selkeyttämään tilannetta nykyiseen verrattuna.

Tuomioistuinten ja muiden oikeushallinnon viranomaisten velvollisuudesta liittyä ja käyttää oikeushallinnon valtakunnallista tietojärjestelmää säädettäisiin laissa. Samoin laissa säädettäisiin oikeushallinnon viranomaisten velvollisuudesta ilmoittaa tietoja tai tallettaa ratkaisujaan tietojärjestelmään. Tämä toteutettaisiin säätämällä ilmoitusvelvollisuudesta laissa. Tarpeelliset muutokset on sisällytetty esitykseen (lakiehdotukset n:o 2 ja 4—25). Ehdotetussa laissa oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettaisiin asianmukaiset valtuudet säätää ilmoittamiseen ja tallettamiseen liittyvistä teknisluonteisista yksityiskohdista keskitetysti asetuksella.

Tuomioistuimilla, syyttäjäviranomaisilla ja oikeusaputoimistoilla olisi vastuu tallettamiensa tietojen virheettömyydestä. Oikeusrekisterikeskuksella olisi laissa määritelty rekisterinpitotehtäviin liittyvä toimivalta ja vastuu. Oikeusministeriöllä olisi valtakunnallista tietojärjestelmää koskeva kehittämisvastuu. Laissa säädettäisiin myös tietojen luovuttamiseen liittyvästä päätösvallasta.

Sähköisen asioinnin kehittäminen lainkäyttöasioissa

Puutteet ja epäselvyydet oikeushallinnon tietojärjestelmää koskevassa sääntelyssä ovat vaikeuttaneet sähköisen asioinnin edistämistä. Säätämällä oikeushallinnon valtakunnallisista tietojärjestelmistä luodaan yleiset edellytykset sähköisen asioinnin parantamiselle.

Esitetyt ehdotukset mahdollistavat niin sanottujen riidattomien velkomusasioiden sähköisen käsittelyn toteuttamisen. Esityksen mukaisesti ulosottoviranomainen saisi vastaisuudessa tiedon ulosottoperusteesta suoraan oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä. Tämä merkitsisi sitä, että velkojan ei tarvitsisi erikseen toimittaa tuomiota ulosottoviranomaiselle ja että tuomiota ei olisi tarpeen tuomioistuimessa tulostaa erikseen ulosottoa varten.

Oikeusoloja koskevien tietojen tuottamisen turvaaminen

Kuten edellä olevasta ilmenee, oikeusministeriön nykyisin ylläpitämän raportointi- ja tilastojärjestelmän ylläpitoon liittyvä oikeudellinen perusta on jossain määrin epäselvä.

Oikeushallinnon ohjauksen ja kehittämisen samoin kuin lainvalmistelun ja julkisuuslaissa säädettyjen tiedontuotantovelvoitteiden toteuttamiseksi on tärkeää, että oikeusolojen kehittymistä voidaan seurata asianmukaisen tietopohjan perusteella. Tässä tehtävässä keskeisessä asemassa on oikeusministeriön hallinnonalalla toimiva oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Lakiin oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä ehdotetaan otettaviksi säännökset tarvittavien tietoaineistojen säilyttämisestä. Säännökset turvaavat osaltaan myös oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tiedonsaantimahdollisuuksia.

4.1 Taloudelliset ja henkilöstövaikutukset

Ehdotetulla lainsäädännöllä on määrä saattaa oikeushallinnon valtakunnallista tietojärjestelmää koskeva lainsäädäntö vastaamaan kaikilta osin henkilötietojen käsittelyn sääntelylle asetettuja vaatimuksia. Esitys ei siten merkitse uuden tietojärjestelmän luomista, vaan olemassa olevien tai toteuttamisvaiheessa olevien tietojenkäsittelyjärjestelmien sääntelyä. Ehdotetussa lainsäädännössä asetetaan kuitenkin eräitä sellaisia velvoitteita, jotka on suoritettava siirtymäajan puitteissa ja jotka aiheuttavat kertaluonteisia investointikustannuksia.

Ehdotuksen mukaan myös korkein oikeus liittyisi oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään ja oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle annettaisiin siihen käyttöyhteys (lakiehdotus n:o 1, 5 § ja 17 § 1 mom. 2 k). Luotavien yhteyksien kertaluonteiset perustamiskustannukset ovat arvioitu 15 000 euroksi.

Ehdotuksen mukaan tuomioistuinten diaaritietojen voitaisiin luovuttaa tiedotusvälineille myös teknisen käyttöyhteyden avulla (lakiehdotus n:o 1, 17 § 3 mom.). Nykyinen järjestelmä on toteutettu tekniikalla, jolla kyselyjärjestelmää ei kannata toteuttaa, vaan järjestelmää on kehitettävä. Tästä aiheutuvat kertakustannukset on arvioitu 105 000 euroksi. Vuotuiset ylläpitokustannukset olisivat noin 12 000 euroa. Kyselyjärjestelmän luominen voi vähentää tuomioistuinten työmäärää tiedusteluihin vastaamisessa. Tästä aiheutuvia säästöjä on kuitenkin vaikea arvioida.

Ehdotukset riidattomien velkomusasioiden sähköisen käsittelyn kehittämisestä (lakiehdotus n:o 2, 4 §, lakiehdotus n:o 26) aiheuttavat kustannuksia, jotka on arvioitu olevan 40 000 euroa. Uudistus lisää osaltaan Oikeusrekisterikeskukselle tulevia maksuja tietojen luovutuksista esimerkiksi luottotietotoimintaa varten. Tulojen määrän arvioidaan olevan toiminnan ollessa täysimääräisesti käynnissä vuosittain noin 100 000 euroa. Uudistus vähentää myös jäljennösten antamista tuomioistuimissa. Näin saatavien hyötyjen kokonaismäärää on kuitenkin vaikea arvioida. Muutos vähentää myös saatavia perivien kustannuksia ja työmäärää.

Oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmän rekisterinpitäjäksi tulisi ehdotuksen mukaan Oikeusrekisterikeskus (lakiehdotus n:o 1, 7 § 1 mom.). Rekisterinpitäjän olisi huolehdittava tietojen poistamisesta järjestelmästä ehdotetussa laissa oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä säädettävässä määräajassa (lakiehdotus n:o 1, 18 §). Ehdotetut määräajat edellyttävät lähinnä ohjelmistomuutoksia, joiden aiheuttamiksi kertaluonteisiksi kustannuksiksi on arvioitu 60 000 euroa.

Oikeusrekisterikeskuksen tehtäväksi tulisivat ehdotetun lain johdosta eräät oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksessa nykyisin suoritettavat tehtävät. Näitä tehtäviä ovat tietojärjestelmän käyttövaltuushallinnan rekisterinpitäjälle kuuluvat tehtävät ja tietojärjestelmän käytön asianmukaisuuden valvonta sekä tietojärjestelmän asiasisältöön liittyvät ohjaus-, neuvonta- ja tukitehtävät. Tietojärjestelmän käytön valvonnan toteuttamiseksi tarpeelliset kertaluonteiset tietotekniikan kehittämisestä aiheutuvat kustannukset on arvioitu 50 000 euroksi ja vuotuiset kustannukset 8 000 euroksi.

Oikeusrekisterikeskukselle tässä esityksessä ehdotetut uudet tehtävät sekä suunnitteilla olevat uudistukset, kuten sähköinen tuomiorekisteri, lisäävät keskuksen työmäärää. Arvion mukaan viiden seuraavan vuoden aikana tarvittaisiin viidestä kahdeksaan henkilötyövuotta vastaava henkilöstöresurssien lisäys. Henkilöstöä on tarpeen lähimpien vuosien aikana lisätä kehyksen puitteissa tai mahdollisesti myös hallinnonalan sisäisin järjestelyin. Oikeushallinnon tietojärjestelmästä annettavista tiedoista on tarkoitus tietyissä tilanteissa periä myös maksu. Perittävien maksujen arvioidaan kattavan henkilöstökustannukset viiden vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta.

Laissa oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä olisi siirtymäsäännökset tietojärjestelmän ja siihen talletettavien tietojen käsittelyn saattamisesta lainmukaiseen kuntoon (21 §). Ehdotuksen mukaan tietojärjestelmä voitaisiin saattaa kuntoon viiden vuoden siirtymäajan puitteissa. Vuosittaisten yhteenlaskettujen ylläpitokustannusten arvioidaan olevan noin 80 000 euroa. Muihin ehdotettuihin lakeihin sisältyvät säännökset mahdollistavat uudistusten toteuttamisen käytettävissä olevien voimavarojen mukaisesti.

Ehdotetuista siirtymäsäännöksistä johtuu, että lakiehdotuksista aiheutuvat kustannukset ovat katettavissa oikeusministeriön hallinnonalan tietotekniikan kehittämiseen ja järjestelmien ylläpitoon osoitettujen määrärahojen puitteissa. Ehdotetuilla laeilla ei siten olisi välittömiä valtion talousarvioon kohdistuvia vaikutuksia.

4.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Ehdotettujen lakien on tarkoitus luoda edellytykset sähköisen asioinnin ja tiedonvälityksen kehittämiseksi. Ehdotetut muutokset (lakiehdotus n:o 2, 4 §, lakiehdotus n:o 26) mahdollistavat sen, että ulosottoperustetta koskevat tiedot välittyvät tietojärjestelmän kautta ulosottoviranomaiselle, jolloin tuomioistuimissa ei enää ole tarpeen tulostaa ulosottoperustetta erikseen hakijalle. Esitystä laadittaessa on muutoinkin pyritty ratkaisuihin, joiden avulla voidaan yksinkertaistaa tuomioistuinten ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista.

Ehdotusten mukaan Oikeusrekisterikeskuksen aseman selkeytyminen merkitsee edellisessä jaksossa selostettujen seikkojen lisäksi sitä, että Oikeusrekisterikeskus rekisterinpitäjänä antaisi tarvittavaa alemmanasteisesta ohjausta esimerkiksi tietojen tallettamisen teknisistä yksityiskohdista. Oikeusministeriö ei siten uudistuksen jälkeen enää antaisi oikeushallinnon viranomaisille ohjeita ja neuvontaa tietojärjestelmän tekniseen ylläpitoon kuuluvista asioista.

Ehdotettu laki oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä antaa myös mahdollisuudet kehittää oikeushallinnon ohjausta sekä tuomioistuinten, syyttäjänvirastojen sekä oikeusaputoimistojen omaa toiminnan suunnittelua. Uudistus parantaisi myös hallinnonalalla toimivien tutkimusta harjoittavien yksiköiden tiedonsaantimahdollisuuksia.

4.3 Vaikutukset kansalaisiin

Ehdotetuilla säännöksillä parannettaisiin perustuslailla säädetyn henkilötietojen ja yksityisyyden suojan toteutumista oikeushallinnon valtakunnallisessa tietojärjestelmässä. Tähän kuuluvia säännöksiä ovat muun ohella säännökset, joilla määritellään tietojen käyttötarkoitukset ja talletettavien tietojen säilytysajat. Myös ehdotetuilla tietojen tarkastusoikeutta koskevilla erityissäännöksillä on tässä mielessä merkitystä. Ehdotetun lain johdosta yleisön tietoisuus ylläpidetyistä rekistereistä kasvaa, mikä osaltaan vaikuttaa yksityisyyden suojan toteutumiseen, kun yksittäiset ihmiset saavat rekistereiden olemassa olosta tiedon ja voivat siten käyttää heille kuuluvia oikeuksia.

Esityksellä on merkitystä sananvapautta ja tietojen julkisuutta koskevien perusoikeuksien kannalta. Ehdotetut säännökset merkitsevät tiedotusvälineille nykyistä parempia mahdollisuuksia saada keskitetysti ja teknisen käyttöyhteyden avulla tietoja tuomioistuimissa vireillä olevista asioista.

5.1 Valmisteluvaiheet ja – aineisto

Oikeusministeriö asetti 30.6.2003 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella oikeusministeriön hallinnonalan valtakunnallisia henkilörekistereitä koskevat erityissäännökset. Työryhmä järjesti työskentelynsä aikana kuulemistilaisuuden, jossa saatiin valmistelua varten näkemyksiä ja lisätietoja tietosuojavaltuutetun toimistolta, Oikeustoimittajat ry:ltä, sisäasiainministeriön poliisiosastolta sekä Suomen Asianajajaliitolta.

Työryhmä esitti syyskuussa 2004 antamassaan mietinnössään (Oikeusministeriön työryhmämietintöjä 2004: 11) säädettäväksi lain henkilötietojen käsittelystä oikeushallinnossa. Lakiehdotus koski myös tuomioistuinten tavanomaisia diaari- ja asianhallintajärjestelmiä ja siihen sisältyi yksityiskohtaiset säännökset niihin talletettavista tiedoista.

5.2 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen

Oikeusministeriön vuonna 2003 asettaman työryhmän mietinnöstä pyydettiin lausunnot tietosuojavaltuutetulta, sisäasianministeriön poliisiosastolta ja Suomen Asianajanliitolta. Lisäksi lausuntoa pyydettiin kaikilta esityksessä tarkoitetuilta tuomioistuimilta, Valtakunnansyyttäjänvirastolta ja eräiltä syyttäjäviranomaisilta sekä keskeisiltä oikeushallinnon yhteistyötahoina toimivilta valtion viranomaisilta (Ajoneuvohallintokeskus, Verohallitus, tilastokeskus, väestörekisterikeskus, arkistolaitos) sekä muun muassa Oikeustoimittajat ry:ltä, Viestinnän keskusliitolta ja Suomen Perimistoimistojen Liitolta. Lausuntoja pyydettiin yhteensä 76:lta eri taholta.

Työryhmän mietinnöstä saatiin kaikkiaan 36 lausuntoa. Lausunnoissa pidettiin yleisesti tarpeellisena, että oikeushallinnon rekistereistä säädetään. Monet lausunnonantajat korostivat myös tärkeyttä sovittaa ehdotettu lainsäädäntö oikeudenkäynnin julkisuutta koskevien lakiehdotusten kanssa.

Tietosuojavaltuutettu piti tärkeänä rekisterien käyttötarkoituksen määrittelyä. Ehdotukset tilapäisiä rekistereitä koskevista säännöksistä herättivät erilaisia kysymyksiä. Oikeustoimittajat pitivät lausunnossaan nykyisen Kyösti-järjestelmän käytettävyyttä huonona. Oikeustoimittajat ry:n ja Viestinnän keskusliiton lausunnossa korostettiin tiedotusvälineiden tarvetta saada tietoja suoraan valtakunnallisesta järjestelmästä.

5.3 Jatkovalmistelu

Työryhmän esityksen ja esitettyjen lausuntojen pohjalta valmistelua jatkettiin oikeusministeriön 23.5.2007 asettamassa työryhmässä. Valmisteluun osallistui virkamiehiä ministeriön oikeushallinto-osastolta, lainvalmisteluosastolta ja hallintoyksiköstä sekä Valtakunnansyyttäjänvirastosta, tietosuojavaltuutetun toimistosta, Oikeusrekisterikeskuksesta ja oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksesta.

Työryhmä lähti valmistelussaan siitä, että säädettäväksi ehdotettava laki koskisi vain oikeushallinnon valtakunnallista tietojärjestelmää ja että lain säätämisen yhteydessä olisi tarkistettava myös ne säännökset, jotka koskevat tietojen toimittamista tietojärjestelmään ja tietojen luovuttamista siitä. Työryhmä kuuli työskentelynsä aikana niitä viranomaisia, joita ehdotettu uudistus koskisi samoin kuin Oikeustoimittajat ry:n edustajia.

Työryhmän mietinnöstä (Oikeusministeriön työryhmämietintöjä 2007:16) pyydettiin lausunnot ylimmiltä tuomioistuimilta ja lainvalvojilta, Helsingin, Vaasan ja Kuopion hovioikeudelta, Kuopion hallinto-oikeudelta, Helsingin ja Rovaniemen käräjäoikeuksilta, asiaan liittyviltä ministeriöiltä ja muilta viranomaisilta sekä tietosuojavaltuutetulta. Lausunnoissa pidettiin ehdotettua sääntelytapaa tarkoituksenmukaisena eikä niissä esitetty kritiikkiä sääntelyn keskeisiin ratkaisuihin. Lausuntokierroksen jälkeen tapahtuneessa valmistelussa on kiinnitetty erityistä huomiota lausunnoissa esitettyihin kannanottoihin säädettävän lain ja asiakirjajulkisuutta koskevien säädösten suhteiden selkeyttämisestä.

6.1 Riippuvuus muista esityksistä

Rikesakkomenettelyä koskevan uudistuksen toteuttamiseksi on katsottu olevan tarpeen mahdollistaa tietojen luovuttaminen sakkorekisteriin talletetuista sakkorangaistuksista ja niiden täytäntöönpanosta poliisille, rajavartiolaitokselle, pääesikunnalle poliisitehtävien hoitamiseksi, tullille sekä ulkomaalaisasioita hoitaville viranomaisille. Rikesakkouudistusta koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa kuluvan keväistuntokauden aikana. Oikeushallinnon valtakunnallista tietojärjestelmää koskevassa uudistuksessa on tarpeen uudistaa niitä säännöksiä, joihin rikesakkouudistuksen kannalta tarpeellinen tiedonsaantia sakkorekisteristä koskeva sääntely olisi tullut sijoittaa. Tämän vuoksi päädyttiin siihen, että tietojen saamista sakkorekisteristä koskevat säännökset otetaan nyt annettavaan esitykseen (lakiehdotukset n:o 29, 31, 32, 34 ja 35).

Koska sakkorekisteritietojen laajemmalle käytölle on muitakin perusteita kuin rikesakkouudistuksen toteuttamiseen liittyvät tarpeet, esityksillä ei voida katsoa olevan sellaista yhteyttä keskenään, mikä vaikuttaisi esityksen käsittelyyn eduskunnassa.

1.1 Laki oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä

1 luku Yleiset säännökset

1 §. Lain soveltamisala. Ehdotuksen mukaan laissa säädettäisiin oikeushallinnon lainkäyttöasioiden käsittelyä ja täytäntöönpanoa sekä oikeusministeriön hallinnonalan tutkimus- ja suunnittelutoimintaa palvelevasta oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä, siihen tallettavista tiedoista ja tietojen käsittelystä. Laissa säädettäisiin myös tuomioistuinten, syyttäjäviranomaisten ja oikeusaputoimistojen velvollisuuksista liittyä tietojärjestelmään ja toimittaa siihen tietoja.

Lain nimikettä voitaisiin koko oikeushallinnon tietojenkäsittely huomioon ottaen pitää liian laajana, koska laki koskisi vain kolmea eri osajärjestelmää. Kysymys on lakiteknisestä käsitteestä. Ehdotetussa laissa kuitenkin mainitaan ne muut rekisterit, joista säädetään erityislaeissa (2 § 2 mom.), minkä vuoksi lain soveltamisala ei jäisi epäselväksi. Samaa tarkoitusta palvelee myös se, että soveltamisalasäännöksessä ilmaistaisiin yleisellä tasolla tietojärjestelmän käyttötarkoitus.

Ehdotetun säännöksen muotoilulla on selvyyden vuoksi haluttu osoittaa, että ehdotettu laki ei koske kaikkia oikeushallinnossa ylläpidettäviä tietojärjestelmiä. Soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät viranomaiskohtaiset tietojärjestelmät sekä oikeushallinnon viranomaisten henkilöstö- ja taloushallinnon rekistereissä olevista tiedoista muodostetut oikeusministeriön rekisterit samoin kuin rekisterit, joita ylläpidetään toimivaltuuksia ja muita oikeudellista asemaa todentavien tietojen saamiseksi yleiseen käyttöön.

Käsitteellä ”tietojärjestelmä” kuvataan sääntelyn kohdistumista automaattisen tietojenkäsittelyn avulla tapahtuvaan tietojenkäsittelyyn. Kysymys ei olisi tietoteknisestä, vaan oikeudellisesta käsitteestä. Käsitteen ”tietojärjestelmä” on katsottu tässä yhteydessä parhaiten kuvaavan myös sitä, että järjestelmä koostuu useista eri osajärjestelmistä. Kuten jäljempänä tarkemmin ilmenee, tietojärjestelmään kuuluvien osajärjestelmien määrittely tapahtuu niiden käyttötarkoituksen perusteella.

Laissa säädettäisiin oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään talletettavista tiedoista sekä talletettujen tietojen luovuttamisesta ja muusta käsittelystä. Uuden sääntelyn tarve liittyy erityisesti henkilötietojen suojaan. Ehdotettuun lakiin sisältyvät säännökset koskevat kuitenkin kaikkia tietojärjestelmään talletettuja tietoja riippumatta siitä, koskevatko nämä luonnollisia henkilöitä vai oikeushenkilöitä.

Oikeushallinnon viranomaisten velvollisuuksista liittyä valtakunnalliseen tietojärjestelmään ja toimittaa siihen tietoja olisivat säännökset lain 5 ja 6 §:ssä. Tuomioistuinten tiedonantovelvollisuuden perusteet säädetään useissa eri laeissa. Ehdotetun lain mukaan annettaisiin mahdollisuus antaa asetus, jossa keskitetysti voitaisiin antaa tarpeelliset alemmanasteiset säännökset tuomioistuinten ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisesta valtakunnallisen tietojärjestelmän kautta ja avulla.

2 §. Suhde muuhun lainsäädäntöön. Pykälässä määriteltäisiin lain suhde toisaalta asiaa koskeviin yleislakeihin (1 mom.), toisaalta tiettyjä rekistereitä koskeviin erityissäännöksiin (2 mom.). Pykälän 3 momentissa säädettäisiin lain vaikutuksesta asiakirjajulkisuuden toteutumiseen oikeushallinnon viranomaisissa.

Ehdotetun 1 momentin mukaan tietojen luovuttamisesta oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä ja siihen talletettujen tietojen julkisuudesta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. Henkilötietojen käsittelyyn sovellettaisiin muutoin henkilötietolakia.

Oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän tietojen käsittelyyn sovellettaisiin edellä mainittuja yleislakeja, jollei ehdotettuun lakiin otetuissa erityissäännöksissä toisin säädetä. Yleislakien mukaan jäisi siten pääsäännön mukaan määräytyviksi esimerkiksi luonnollisen henkilön oikeus tarkastaa itseään koskevat tietojärjestelmään talletetut tiedot ja järjestelmään talletettujen tietojen julkisuus.

Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta (lakiehdotus n:o 3). Sen mukaan oikeushallinnon tietojärjestelmään sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Ehdotettuun lakiin sisältyisivät erityissäännökset siitä, missä tilanteissa julkisuuslaissa säänneltyjen tilanteiden lisäksi voidaan luovuttaa järjestelmään talletettuja salassa pidettäviä tietoja (15—17 §).

Ehdotetussa 2 momentissa ovat säännökset lain suhteesta niihin oikeushallinnon alalla pidettäviin rekistereihin, joista säädetään erityislaeissa. Ehdotuksen mukaan rikosrekisteristä, velkajärjestelyrekisteristä, konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä, kuulutusrekisteristä, liiketoimintakieltorekisteristä, ulosoton tietojärjestelmästä ja sakkorangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvistä rekistereistä sekä henkilötietojen käsittelystä rangaistuksen täytäntöönpanossa Rikosseuraamusvirastossa, kriminaalihuoltolaitoksessa ja vankeinhoitolaitoksessa säädetään erikseen.

Mainittuja rekistereitä koskevista säännöksistä ei välttämättä ilmene, mistä ja miten tiedot rekisteriin saadaan. Onkin syytä havaita, että tiedot erityissäänneltyihin rekistereihin välittyvät yleensä ehdotetussa laissa tarkoitetun tietojärjestelmän kautta.

Ehdotettuun 3 momenttiin otettaisiin säännös, jonka mukaan laki ei vaikuttaisi asiakirjajulkisuuden toteutumiseen silloin, kun yksittäistä asiakirjaa pyydetään oikeushallinnon viranomaiselta. Siten tuomioistuimelle tehty tai siirretty tiedonsaantipyyntö, joka koskee tuomioistuimessa vireillä olevaa tai ollutta lainkäyttöasian oikeudenkäyntiasiakirjoja, käsitellään ja ratkaistaan edelleenkin oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuutta koskevien säädösten (370/2007 ja 381/2007) mukaisesti. Vastaavasti syyttäjäviranomaisille tai oikeusaputoimistolle tulleet tiedonsaantipyynnöt ratkaistaan jatkossakin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaisesti.

3 §. Määritelmät. Tuomioistuimilla tarkoitettaisiin ehdotetun 1 kohdan mukaan yleisiä tuomioistuimia eli korkeinta oikeutta, hovioikeuksia ja käräjäoikeuksia. Käsitteen piiriin kuuluisivat yleiset hallintotuomioistuimet eli korkein hallinto-oikeus ja alueelliset hallinto-oikeudet sekä erityistuomioistuimet (markkinaoikeus, työtuomioistuin ja vakuutusoikeus.) Valtakunnanoikeudesta on erikseen säädetty Suomen perustuslain 101 §:ssä eikä sitä luettaisi kuuluvaksi lain 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetuksi tuomioistuimeksi. Ehdotettu määritelmä olisi yhdenmukainen Suomen perustuslain 98 §:ssä olevan tuomioistuin määritelmän kanssa.

Syyttäjäviranomaisella tarkoitettaisiin ehdotetun 2 kohdan mukaan yleisistä syyttäjistä annetun lain (199/1997) 2 §:ssä mainittuja yleisiä syyttäjiä, joita ovat tällä hetkellä valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjä, valtionsyyttäjä sekä kihlakunnansyyttäjä ja Ahvenanmaan maakunnansyyttäjä.

Pykälän ehdotetussa 3 kohdassa olisi oikeushallinnon viranomaisen määritelmä. Se olisi kapeampi kuin mitä oikeushallinnon viranomaisilla muutoin tarkoitetaan. Ehdotuksen mukaan oikeushallinnon viranomaisella tarkoitettaisiin tuomioistuinta, syyttäjäviranomaista ja oikeusaputoimistoa. Käsitteen ulkopuolelle jäisivät siten esimerkiksi ulosottotoimi ja vankeinhoito. Henkilötietojen käsittelyä ulosottotoimessa säännellään ulosottokaaressa (705/2007). Henkilötietojen käsittelyyn rikosseuraamusalalla puolestaan sovelletaan henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annettua lakia.

2 luku Tietojärjestelmän rakenne ja ylläpito

4 §. Tietojärjestelmän yleinen rakenne. Oikeushallinnon valtakunnallinen tietojärjestelmä muodostuu ehdotuksen mukaan kolmesta eri osajärjestelmästä: ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmästä, diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisesta käsittelyjärjestelmästä sekä raportointi-, tilasto- ja arkistojärjestelmästä. Kysymys olisi loogisista tietojärjestelmistä, jotka voivat muodostua useammasta tietoteknisestä rekisteristä.

Ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään kuuluisivat nykyinen tuomiolauselmajärjestelmän rikosasiainrekisteri sekä suunnitteilla olevat sähköinen rangaistusmääräysjärjestelmä, oikeusavun sähköisen asioinnin ja asiankäsittelyn järjestelmä sekä siviiliasiain ja rikosasiain tuomiorekisteri.

Diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnalliseen käsittelyjärjestelmään kuuluisivat nykyiset tuomioistuinten kyselykäyttöjärjestelmä (Kyösti), rikosdiaari- ja asiankäsittelyjärjestelmä (Sakari) ja siviiliasioiden diaarijärjestelmä (Tuomas).

5 §. Velvollisuus liittyä tietojärjestelmään. Tuomioistuinten ja muiden oikeushallinnon viranomaisten velvollisuudesta liittyä oikeusministeriön ja oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen kehittämiin tietojärjestelmiin ei ole nykyisin säädetty.

Ehdotuksen mukaan oikeushallinnon viranomaisella on velvollisuus liittyä oikeushallinnon tietojärjestelmään sekä välittää sen kautta ilmoituksia ja tietoja muille viranomaisille siten kuin tässä tai muussa laissa tai niiden nojalla säädetään.

Tuomioistuinten liittymisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä puoltaa tuomioistuinten riippumattomuus, vaikka tietojenvälitysjärjestelmään liittyviä tehtäviä voitaisiinkin pitää hallintoluonteisina tehtävinä siten kuin lakivaliokunnan hallituksen esityksestä oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta antamassa mietinnössä (LaVM 20/2006 vp) on todettu.

6 §. Velvollisuus toimittaa tietoja tietojärjestelmään. Tuomioistuinten velvollisuuksista ilmoittaa tuomioistaan eri viranomaisille säädetään eri laeissa ja asetuksissa sekä oikeusministeriön päätöksessä. Esityksen lähtökohtana on, että annettavilla säädöksillä voidaan selkeyttää oikeushallinnon tietojärjestelmien tietovirtoja sekä keskittää alemmanasteista sääntelyä. Mainituista syistä ehdotettua pykälää on pidetty tarpeellisena.

Tietojen toimittamisella tietojärjestelmään tarkoitetaan sekä tietojen merkitsemistä suoraan tietojärjestelmään, myös tietojen toimittamista muulla tavalla tietojärjestelmään merkitsemistä varten. Sääntelyn tarkoituksena on antaa mahdollisuus siirtyä vaiheittain lainkäyttöasioihin liittyvien ilmoitusten keskitettyyn käsittelyyn.

Tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuudesta olisi kokoava viittaussäännös ehdotetussa 1 momentissa. Sen mukaan tuomioistuimen olisi salassapitosäännösten estämättä talletettava tekemänsä ratkaisu tai tiedot sen lopputuloksesta ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään sekä tehtävä siihen ratkaisemastaan asiasta ne merkinnät tai toimitettava Oikeusrekisterikeskukselle muulla tavalla tietojärjestelmään merkitsemistä varten ne tiedot, jotka ovat tarpeen sille laissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuuksia koskevia säännöksiä olisivat esitykseen sisältyvät lakiehdotukset huomioon otettuina sotilasoikeudenkäyntilaissa (326/1983), sotilaskurinpitolaissa (331/1983), rikosrekisterilaissa, tieliikennelaissa (267/1981), sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa, yhdyskuntapalvelusta annetussa laissa (1055/1996), nuorisorangaistuksesta annetussa laissa (1196/2004), vankeuslaissa (767/2005), tutkintavankeuslaissa (768/2005), lähestymiskieltolaissa (898/1998), yksityishenkilöiden velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993), metsästyslaissa (615/1993), eläinsuojelulaissa (247/1996), kaupparekisterilaissa (129/1979), yhdistyslaissa (503/1989), säätiölaissa (109/1930), yrityskiinnityslaissa (634/1964), patenttilaissa (550/1967), tavaramerkkilaissa (7/1964), mallioikeuslaissa (221/1971), hyödyllisyysmallioikeudesta annetussa laissa (800/1991), yksinoikeudesta integroidun piirin piirimallista annetussa laissa (32/1991) ja säädettäväksi ehdotetussa laissa tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan (lakiehdotus n:o 2). Tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa tietoja väestötietojärjestelmään säädetään uudessa laissa väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista (HE 89/2008 vp).

Osassa säännöksistä on kysymys lukumääräisesti pienistä ja harvoin esille tulevista ilmoituksista, joita ei toistaiseksi välitetä oikeushallinnon tietojärjestelmän kautta. Järjestelmää kehitettäessä myös mainitunkaltaiset ilmoitukset voitaisiin välittää oikeushallinnon tietojärjestelmän kautta.

Ehdotetun momentin mukaan tiedonantovelvollisuus olisi voimassa salassapitosäännösten estämättä. Julkisuuslain 23 ja 24 §:n ja oikeudenkäynnin julkisuutta koskevien erityislakien säännökset huomioon otettuina ilmaisu kattaa myös ne tilanteet, joissa salassapitovelvollisuus perustuu tuomioistuimen antamaan määräykseen. Kuten hallituksen esityksessä laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 13/2006 vp., s. 26—27) ilmenee, salassa pidettävien tietojen luovuttaminen oikeudenkäyntiasiakirjasta määräytyy julkisuuslain perusteella. Siten salassapitovelvollisuus väistyy niiltä osin, kun salassa pidettävän tiedon luovuttamisesta säädetään nimenomaisesti erikseen (julkisuuslain 26—30 §).

Esitystä valmisteltaessa tavoitteena on ollut, että nykyiset erityissäädöksissä olevat tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuutta koskevat säännökset uudistettaisiin vastaamaan ehdotettua lakia oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä ja että asetuksentasoiset säännökset nostettaisiin lain tasolle. Esityksessä on tätä koskevat muutosehdotukset (lakiehdotukset n:o 2, 4—25).

Ehdotetussa 2 momentissa olisi syyttäjien ja oikeusaputoimistoja ratkaisutietojen tallettamisvelvoitteita koskeva säännös. Velvoite olisi voimassa salassapitosäännöksistä riippumatta.

Ehdotettujen säännösten nojalla voitaisiin antaa yksi keskitetty oikeusministeriön asetus tietojenvälitysjärjestelmän käytännön teknisistä yksityiskohdista. Tätä koskeva valtuussäännös olisi pykälän 3 momentissa. Ehdotuksen mukaan oikeusministeriön asetuksella säädettäisiin ensinnäkin siitä, millä tavalla tiedot toimitetaan tietojärjestelmään. Kysymys olisi sen määrittelystä, tekeekö tuomioistuin itse suoraan merkinnät valtakunnalliseen tietojärjestelmään vai toimittaako se tiedot muulla tavalla rekisteriin merkittäviksi.

Asetuksella säädettäisiin niin ikään ajankohdista, jolloin järjestelmään on tehtävä merkinnät tai tiedot muutoin toimitettava, merkintöjen muodosta tai tietojen toimittamisessa käytettävistä lomakkeista sekä merkintöjen tekemiseksi noudatettavista muista teknisistä yksityiskohdista.

7 §. Tietojärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät vastuut. Ehdotetun 1 momentin mukaan Oikeusrekisterikeskus toimisi oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän rekisterinpitäjänä.

Rekisterinpitotehtävä soveltuisi Oikeusrekisterikeskuksen toimialaan hyvin, koska virasto jo nykyisin toimii usean oikeushallinnon alalla ylläpidettävän rekisterin rekisterinpitäjänä. Näitä rekistereitä ovat muun ohessa rikosrekisteri, velkajärjestelyrekisteri, konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri sekä liiketoimintakieltorekisteri.

Oikeusrekisterikeskukselle rekisterinpitäjänä kuuluisivat kaikki ne tehtävät, jotka johtuvat henkilötietolaissa rekisterinpitäjälle säädetyistä velvoitteista. Näihin kuuluvat yleinen huolenpito tietojenkäsittelyn lainmukaisuudesta ja tietojen laadusta sekä tähän liittyvä rekisteritoiminnan ohjaus ja neuvonta. Oikeusrekisterikeskus vastaisi tietojen luovuttamistehtävistä, tietojen poistamisesta ja tietojenkäsittelyn lainmukaisuuteen liittyvistä tehtävistä, jollei ehdotetussa laissa toisin osoitettaisi.

Oikeusrekisterikeskuksesta annettua lakia ehdotetaan tarkistettavaksi sen uusien tehtävien vuoksi (lakiehdotus n:o 39).

Oikeusministeriö huolehtisi ehdotetun 2 momentin mukaan tietojärjestelmän kehittämisestä, kuten nykyisinkin. Oikeushallinnon valtakunnallinen tietojärjestelmä on laaja kokonaisuus ja sen kehittäminen vaatii huomattavia taloudellisia ja henkilöstöresursseja. On perusteltua, että ministeriön hallinnonalan tietohallintotehtäviä hoidetaan keskitetysti, etenkin kun järjestelmän kehittäminen on yksi merkittävä keino tuottavuuden parantamiseksi hallinnonalalla. Kehittämistyössä on mukana myös rekisterinpitäjänä toimiva Oikeusrekisterikeskus. Tietojärjestelmän yleiseen kehittämiseen kuuluu myös huolehtiminen tietojärjestelmän tietoturvallisuuden yleisestä kehittämisestä. Tähän kuuluu muun ohella sellaisten menettelytapojen käyttäminen tiedonvälityksessä, jotka turvaavat tietojen eheyden eli niiden suojan laitonta muuttamista vastaan.

Oikeusministeriö huolehtisi myös käyttöpalveluista. Käyttöpalveluihin kuuluu tietojärjestelmien tekninen ylläpito. Kehittämis- ja käyttöpalvelutehtävien hoitamisessa oikeusministeriö hankkii palveluita oikeushallinnon tietotekniikkakeskukselta, joka on perustettu erilliseksi virastoksi vuoden 2006 alusta lukien.

Oikeusministeriöllä ei ehdotetut säännökset huomioon otettuina olisi rekisterinpitäjän asemaa ja valtuuksia. Se toimisi kuitenkin tietojärjestelmän kehittäjänä ja käyttäisi raportointi-, tilasto- ja arkistorekisterin tietoja omassa suunnittelu-, tutkimus- ja julkaisutoiminnassaan. Tarkoituksena on, että tässä työssä tarvittavat tietoaineistot olisivat oikeusministeriössä käsiteltävissä henkilötietolain 14—16 §:n säännöksen huomioon ottaen yleensä sellaisessa muodossa, josta henkilö ei ole tunnistettavissa. Jos tämä esimerkiksi yksittäisessä lain vaikutusselvityksen laadinnassa ei ole mahdollista, tilanteeseen sovelletaan henkilötietolain 16 §:n ja julkisuuslain 28 §:n säännöksiä.

Oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään tietoja tallettanut viranomainen vastaisi ehdotetun 3 momentin mukaan siitä, että sen tallettamat tiedot vastaavat viranomaisen ratkaisuja ja sen omiin rekistereihin tekemiä merkintöjä ja että merkinnät on tehty rekisterinpitäjän antamien teknisten vaatimusten mukaisesti.

Se, että tietoja tallettanut viranomainen vastaa tekemiensä merkintöjen oikeellisuudesta on tavanomainen vastuunjako silloin, kun viranomaisen tietolähteenä on toinen viranomainen. Säännökseen ehdotetaan otettavakasi myös maininta siitä, että merkinnät on tehtävä siten, että ne täyttävät rekisterinpitäjän asettamat tekniset vaatimukset. Tämä ilmaisi selvästi sen, että Oikeusrekisterikeskuksella on rekisterinpitäjänä toimivaltuudet määritellä ne tekniset vaatimukset, joita on noudatettava tietoja oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään talletettaessa.

Tietoja tallettava viranomainen olisi velvollinen huolehtimaan myös siitä, että oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään on tehty tarpeelliset merkinnät tietojen oikeaksi välittämiseksi. Tällä hetkellä tuomioistuimet tallettavat niin sanotun jakeluohjeen, jonka mukaisesti tiedot välittyvät esimerkiksi täytäntöönpanoviranomaisille. Tietojärjestelmien kehittyessä voidaan käyttää muitakin teknisiä tapoja.

3 luku Tietojärjestelmän käyttötarkoitus ja tietosisältö

8 §. Tietojärjestelmän käyttötarkoitus. Pykälässä määriteltäisiin kunkin osajärjestelmän käyttötarkoitukset erikseen. Tämä on välttämätöntä sen vuoksi, että henkilötietojen suojaa koskevien yleisten periaatteiden mukaisesti henkilötietojen käsittelyoikeus on riippuvainen siitä tarkoituksesta, mitä varten tiedot on kerätty. Perustuslakivaliokunnan käytäntö huomioon otettuna säännös on tarpeellinen annettaessa henkilötietojen käsittelyä koskevia erityissäännöksiä (PeVL 25/1998 vp).

Ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmän käyttötarkoituksena olisi ehdotetun 1 momentin mukaan välittää tietoja oikeushallinnon viranomaisten ratkaisuista niiden täytäntöön panemiseksi tai merkinnän tekemiseksi viranomaisen rekisteriin tai oikeusavun piiriin kuuluvien palkkioiden ja korvausten maksamiseksi sekä niiden käyttämiseksi syyttäjäviranomaisten toiminnassa.

Tietojärjestelmän avulla tuomioistuimet, syyttäjäviranomaiset ja oikeusaputoimistot toimittavat erityyppisissä asioissa antamiensa ratkaisujen lopputulostiedot tietoja tarvitseville täytäntöönpano- ja muille viranomaisille.

Ehdotetun 2 momentin mukaan diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisen käsittelyjärjestelmän käyttötarkoituksena on välittää oikeushallinnon viranomaiselle tietoja vireillä olevan asian käsittelyn järjestämiseksi, selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi ja viranomaisille säädetyn valvonta- tai kehittämistehtävän suorittamiseksi sekä välittää tietoa yleisölle tuomioistuinten käsittelyssä olevista asioista.

Oikeushallinnon viranomaiset käyttävät omaa diaari- ja asianhallintajärjestelmäänsä käsiteltävinään olevien asioiden hallintaa ja ratkaisujen tuottamista varten, mitkä tarkoitukset palvelevat suoraan mainittujen viranomaisten omaa toimintaa. Ehdotetun säännöksen muotoilussa on otettu huomioon se, että myös oikeushallinnon viranomainen voi käyttää toisen viranomaisen käsittelyjärjestelmään tallettamia tietoja. Tätä koskevat säännökset ovat ehdotetun lain 12 §:ssä.

Raportointi-, tilasto- ja arkistojärjestelmän käyttötarkoituksena puolestaan olisi ehdotetun 3 momentin mukaan tuottaa tilastoja ja muita tietoaineistoja oikeusoloista oikeusministeriölle ja oikeushallinnon viranomaiselle toiminnan suunnittelua ja seurantaa varten sekä hallinnonalalla toimivien tutkimus- ja selvitystehtäviä hoitavien yksiköiden käyttöön.

Oikeusministeriö tarvitsee oikeushallinnon ohjaustehtäviä varten tilastotietoa oikeushallinnon viranomaisten toiminnasta. Oikeusoloja koskevaa tietoaineistoa tarvitaan esimerkiksi oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toiminnassa, lainvalmistelussa ja lainsäädännön vaikutusten arvioinnissa samoin kuin oikeusministeriölle kuuluvien viestintävelvoitteiden toteuttamista palvelevassa julkaisutoiminnassa. Myös Valtakunnansyyttäjävirasto tarvitsee tietoja syyttäjätoiminnan seurantaa ja kehittämistä varten ja eri tuomioistuimet oman toimintansa suunnittelua ja seurantaa varten.

9 §. Tietojärjestelmään talletettavat tiedot. Pykälään ehdotetaan otettaviksi tietojärjestelmän eri osajärjestelmien tietosisältöä kuvaavat säännökset (1—3 mom.) sekä talletettavia tietotyyppejä koskeva yleissäännös (4 mom.).

Eri osajärjestelmiä koskevat säännösehdotukset on laadittu kuvaamalla yleisellä tasolla talletettavia tietoja. Yksityiskohtaisten tietoluettelojen ottamista lakiin ei ole pidetty tarpeellisena, koska sääntelyssä ei ole tarkoitus poiketa henkilötietolain vaatimuksista. Kysymys on järjestelmästä, johon talletettavat tiedot määräytyvät syyttäjätoimintaa, lainkäyttöä ja oikeusapua koskevien säädösten perusteella. Kysymyksen ollessa raportointi-, tilasto- ja arkistojärjestelmästä tietosisältö määräytyy suunnittelu-, tutkimus- ja tilastotarpeiden perusteella. Tähän järjestelmään talletettavia tietoja ei lakiehdotuksen 13 §:ssä säädettäväksi ehdotettua poikkeusta lukuun ottamatta saisi käyttää päätöksenteossa eikä sen tietoja saisi luovuttaa toiselle viranomaiselle päätöksenteossa käytettäviksi sellaisessa muodossa, josta henkilö on tunnistettavissa.

Ehdotetun 1 momentin mukaan oikeushallinnon valtakunnalliseen ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään saa tallettaa oikeushallinnon viranomaisen ratkaisun tai tiedot sen lopputuloksesta sekä mainittujen viranomaisten ilmoittamia tai järjestelmään tallettamia tietoja niille laissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden toteuttamiseksi.

Diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnalliseen käsittelyjärjestelmään saa ehdotetun 2 momentin mukaan tallettaa tietoja oikeushallinnon viranomaisissa vireillä olevista asioista, niiden käsittelystä ja tehdyistä ratkaisuista. Tähän järjestelmään eivät käytännössä kuulu kaikki ne asiakirjat, jotka sisältyvät esimerkiksi tuomioistuimen diaari- ja asianhallintajärjestelmään ja jotka loogisen rekisterikäsitteen vuoksi voidaan katsoa kuuluvaksi oikeushallinnon viranomaisen hallinnoimaan ja ylläpitämään diaari- ja asianhallintajärjestelmään.

Raportointi-, tilasto- ja arkistojärjestelmään saisi ehdotetun 3 momentin mukaan tallettaa tietoja tuomioistuinten, syyttäjäviranomaisten, oikeusaputoimistojen sekä ulosottoviranomaisten ja kriminaalihuoltolaitoksen asianhallintajärjestelmistä sekä tietoja muista niiden käsittelemistä asioista ja asian käsittelystä samoin kuin niitä tietoja, jotka on poistettu ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmästä tai diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisesta käsittelyjärjestelmästä.

Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan otettavaksi tietojärjestelmään talletettavia tietotyyppejä koskeva yleinen sääntö. Ehdotuksen mukaan tietojärjestelmään saa tallettaa oikeushallinnon käsittelemästä asiasta asiaa käsitelleen viranomaisen nimi, asian ja ratkaisun tunnistetiedot, viranomaisen ratkaisu tai tiedot sen lopputuloksesta sekä tiedot ratkaisun lainvoimaisuudesta ja tietojen välittämiseksi tarpeelliset tiedot.

10 §. Tietojärjestelmään talletettavat henkilötiedot. Pykälän 1 momentissa on yleinen henkilötietojen tallettamista koskeva säännös. Sen mukaan asianosaisesta luonnollisesta henkilöstä saa tietojärjestelmään perustietoina tallettaa henkilön nimen, henkilötunnuksen tai, jos sitä ei ole käytettävissä, tiedot syntymäajasta ja – paikasta, tiedot osoitteesta ja puhelinnumerosta tai muista yhteystiedoista sekä muut tietojärjestelmän käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot. Asianosaisen oikeusaseman kannalta on tärkeätä, että hänet yksilöidään yksiselitteisesti ja luotettavasti. Perustietojen lisäksi saisi tallettaa vain ne tiedot, jotka ovat tietojärjestelmän käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia. Vaatimus vastaa henkilötietolaissa säädettyä henkilötietojen suojaa.

Muusta asianosaisesta saisi tallettaa ne tiedot, jotka ovat tietojärjestelmän käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia. Siten esimerkiksi kaikkien asiaan osallisten henkilötunnuksen tallettaminen ei olisi sallittua, vaan tieto voitaisiin tallettaa vain, jos sitä tarvitaan viranomaisen ratkaisun täytäntöönpanossa. Käsite ”asiaan osallinen” kattaa laajemman piirin kuin käsite asianosainen. Sen piiriin kuuluvat asianosaisten lisäksi esimerkiksi kuultavat, todistajat ja asianosaisten avustajat.

Pykälän 2 momentissa olisi arkaluonteisten tietojen käsittelyoikeutta koskeva säännös. Henkilötietolain pääsäännön mukaan arkaluonteisten tietojen käsittely on kielletty (11 §). Arkaluonteisia tietoja saa kuitenkin käsitellä, kun tietojen käsittelystä säädetään laissa tai kun käsittely johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä (12 § 1 mom. 5 k).

Oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään sisältyisi erilaisia arkaluonteisia tietoja. Erityisesti rikosprosessin yhteydessä käsiteltäisiin lähes kaikissa tapauksissa rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta koskevaa tietoa. Hallintolainkäyttöasioiden yhteydessä käsitellään usein henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja koskevia tietoja. Lisäksi tietoja, jotka koskevat henkilön rotua tai etnistä alkuperää, henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta, hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia seikkoja saattaa suoraan tai välillisesti ilmetä hallintotuomioistuinten ja vakuutusoikeuden ratkaisuista tai diaarimerkinnöistä.

Ehdotuksen mukaan asiaan osallisesta luonnollisesta henkilöstä saisi ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään tallettaa vain sellaisia henkilötietolain 11 §:ssä tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja, jotka on talletettava tuomioistuimen diaari- tai muuhun asiakirjarekisteriin tai jotka ilmenevät tuomioistuimen tai syyttäjäviranomaisen ratkaisusta ja jotka ovat tarpeellisia tuomion täytäntöön panemiseksi, merkinnän tekemiseksi viranomaisen rekisteriin tai muiden oikeushallinnon viranomaisten laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi.

4 luku Tietojen käyttö ja luovuttaminen

11 §. Tietoja tallettaneen viranomaisen oikeus käyttää tallettamiaan tietoja. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan selvyyden vuoksi otettavaksi säännös tietoja tallettaneen oikeushallinnon viranomaisen oikeudesta käyttää oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmään tallettamiaan tietoja. Viranomainen voisi ehdotuksen mukaan käyttää tallettamiaan tietoja niiden käyttötarkoituksen mukaisesti lakisääteisiin tehtäviensä hoitamisessa. Koska käyttöoikeus sidottaisiin siihen tarkoitukseen, joka tietojen tallettamisella alun perin oli, säännös ei merkitsisi poikkeamista henkilötietolaissa säädetystä käyttötarkoitussidonnaisuuden vaatimuksesta.

12 §. Oikeushallinnon viranomaisen oikeus käyttää toisen oikeushallinnon viranomaisen tallettamia tietoja. Oikeushallinnon viranomaiset voisivat ehdotetun 1 momentin mukaan salassapitosäännösten estämättä niille annetun teknisen käyttöyhteyden avulla hakea esiin ja käyttää toisen oikeushallinnon viranomaisen ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään tai niiden ylläpitämään diaari- ja asianhallintajärjestelmään tallettamia tietoja eri tilanteissa.

Ehdotetun 1 kohdan mukaan tietoja voitaisiin hakea esiin ja käyttää, jos viranomaisen on lain mukaan otettava huomioon sellaiset tiedot vireillä olevan asian selvittämisessä ja ratkaisemisessa.

Säännös ei oikeuttaisi vapaaseen tietojen esille hakemiseen. Siten esimerkiksi käräjäoikeudella ei olisi tämän säännöksen nojalla oikeutta teknisen käyttöyhteyden avulla hakea esille hallinto-oikeuden käyttöön perustetun rekisterin tietoja, vaikka molempien tuomioistuinten käytössä olevat rekisterit kuuluisivat oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Annettu käyttöyhteys ei merkitsisi oikeutta tietojen muuttamiseen tai luovuttamiseen tietojärjestelmästä.

Säännöksessä oleva rajoituslauseke merkitsee sitä, että tietojen esille hakemiseen ja käyttöön tulee aina olla laista johtuva peruste. Koska kysymys on salassa pidettävistä ja osin arkaluonteisista tiedoista, henkilötietolain sekä julkisuuslain ja sen nojalla annettavista säännöksistä johtuu, että ehdotetusta tietojen esille hakemisesta tulee aina tallentua järjestelmään tiedot, joista ilmenee, kuka tiedon on hakenut sekä tapahtuman ajankohta.

Syyttäjäviranomaisilla on säännöksiin perustuva tarve ja oikeus käsitellä toistensa salassa pidettäviä tietoja. Kysymys on esimerkiksi siitä, että useassa syyttäjäpiirissä on vireillä samaa henkilöä koskevia syyteasioita ja asiat on tarpeen keskittää yhden toimivaltaisen syyttäjäviranomaisen ja tuomioistuimen käsiteltäviksi.

Oikeusaputoimistot ja tuomioistuimet käyttävät tulevaisuudessa samaa oikeusavun sähköistä asiointi- ja asiankäsittelyjärjestelmää oikeusapupäätösten tekemiseen ja ratkaisujen välittämiseen.

Toisen oikeushallinnon viranomaisen tietoja voitaisiin hakea esiin ehdotetun 2 kohdan mukaan silloin, kun tiedot ovat tarpeen asiaa koskevien diaarimerkintöjen tekemiseksi tai muutoin vireillä olevan asian käsittelyn järjestämiseksi. Säännös mahdollistaa järjestelmien kehittämisen siten, että muutoksenhakutuomioistuin voisi hakea siinä vireille tullutta asiaa koskevat tiedot asiaa edellisenä käsittelyasteena käsitelleen tuomioistuimen diaarista, mikä säästäisi työkustannuksia.

Ehdotetun 3 kohdan mukaan tietoja voitaisiin luovuttaa Valtakunnansyyttäjänvirastolle sille säädetyn valvonta- ja kehittämistehtävän suorittamiseksi.

Valtakunnansyyttäjän tehtävänä on syyttäjätoimen yleinen johtaminen ja kehittäminen sekä valvonta. Sillä on siten tarve niille säädettyjen tehtävien vuoksi käsitellä minkä tahansa syyttäjäviranomaisen järjestelmään tallettamia tietoja.

Pykälän ehdotettu 2 momentti koskisi tietojen saantia raportointi-, tilasto- ja arkistojärjestelmästä. Korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus sekä Valtakunnansyyttäjänvirasto voivat niille annetun teknisen käyttöyhteyden avulla hakea esiin ja käyttää tuomioistuin- ja syyttäjätoiminnan suunnittelua ja seurantaa varten tietoja, jotka syyttäjäviranomaiset tai tuomioistuimet ovat tallettaneet raportointi-, tilasto- ja arkistojärjestelmään.

Ehdotettu säännös parantaisi korkeimpien oikeuksien mahdollisuuksia ennakoida ja suunnitella toimintaansa. Säännös palvelisi myös korkeimpia oikeuksia niiden tehtävässä valvoa lainkäyttöä toimialallaan.

Lakia valmisteltaessa pohdittiin myös hovioikeuksien tarvetta teknisen käyttöyhteyden saantiin niiden suorittaessa hovioikeuslain (56/1994) mukaisia tehtäviä alaistensa tuomioistuinten toiminnan valvomiseksi ja havaittujen epäkohtien poistamiseksi. Arvioinnissa päädyttiin siihen, että hovioikeuksien valvontatehtävissä tarvittavat tiedot on tarkoituksenmukaisimmin saatavissa Oikeusrekisterikeskuksen kutakin tilannetta varten tapahtuvana palveluna. Tätä koskeva säännös ehdotetaan otettavaksi lain 17 §:n 2 momenttiin.

13 §. Oikeusrekisterikeskuksen oikeus raportointi-, tilasto- ja arkistojärjestelmään siirrettyjen tietojen käyttöön. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös, joka on tarpeen sovitettaessa yhteen tarve säätää tietojärjestelmään talletettujen tietojen asianmukaisista poistamisajoista (lakiehdotuksen 18 §) sekä järjestelmän luotettava toiminta sen käyttötarkoituksen mukaisesti.

Ehdotuksen mukaan Oikeusrekisterikeskus saisi käyttää ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmästä tai diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisesta käsittelyjärjestelmästä poistettuja ja raportointi- tilasto- ja arkistojärjestelmään siirrettyjä sellaisia tietoja, jotka yksittäistapauksessa ovat tarpeen välitettävien tai rekisteröitävien tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi tai Oikeusrekisterikeskuksen tehtäväksi säädettyjen asioiden ratkaisemiseksi, jos tällaisten tietojen käyttämisestä ratkaisun perusteena säädetään laissa.

Säännösehdotuksessa on kysymys poikkeuksesta siitä yleisestä periaatteesta, että tilasto- ja tutkimustarkoituksia varten ylläpidettävään rekisteriin talletettuja tietoja ei saa käyttää rekisteröityä koskevaan päätöksentekoon. Kuten säännösehdotuksen muotoilusta ilmenee, poikkeus on määritelty tarkkarajaisesti eikä se tosiasiassa kohdistu sellaisiin tietoihin, jotka olisi alun perin talletettu yksinomaan tilastotarkoituksia varten. Koska rekisteröidyllä ei henkilötietojen suojaa koskevan yleislain, henkilötietolain, mukaan ole tarkastusoikeutta tilasto- ja tutkimustarkoituksia varten pidettäviin rekistereihin, on rekisteröidyn oikeusturvan vuoksi tarpeen ottaa lakiin asiaa koskeva erityissäännös, kuten lakiehdotuksen 18 §:n 3 momentista ilmenee. Siten ehdotuksessa on otettu huomioon myös perustuslakikäytännöstä johtuva vaatimus oikeusturvatakeista huolehtimisesta.

14 §. Tietojen luovuttamisesta päättäminen. Pykälään ehdotetaan otettaviksi säännökset tietojärjestelmään talletettujen tietojen luovuttamista koskevasta päätösvallasta. Tietojen luovutusedellytyksistä säädettäisiin sen sijaan lain 15 ja 16 §:ssä.

Oikeusrekisterikeskuksella olisi ehdotetun 1 momentin mukaan toimivalta päättää tietojen luovuttamisesta oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä. Oikeushallinnon viranomaisilla, joilla on tekninen käyttöyhteys tietojärjestelmään, ei siten olisi oikeutta päättää tietojen antamisesta valtakunnallisesta tietojärjestelmästä.

Ehdotettu 2 momentti oikeuttaisi Oikeusrekisterikeskuksen siirtämään tiedonsaantipyynnön, joka koskee oikeushallinnon viranomaisessa vireillä olevaa tai ollutta asiaa, asianomaiselle oikeushallinnon viranomaiselle käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Ehdotuksen mukaan Oikeusrekisterikeskus voisi siirtää tiedonsaantipyynnön, joka koskee tietyssä syyttäjäviranomaisessa, oikeusaputoimistossa tai tuomioistuimessa vireillä ollutta tai käsiteltyä asiaa taikka merkintöjä, joiden julkisuutta tuomioistuin on rajoittanut 16 §:n 3 momentin nojalla, asianomaiselle viranomaiselle käsiteltäväksi.

15 §. Tietojen luovuttaminen. Ehdotetussa pykälässä olisi säännökset tietojen luovuttamista koskevista edellytyksistä. Säännökset ovat tarpeen sen vuoksi, että tietojärjestelmään talletetut tiedot olisivat julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä.

Pykälän 1 momentissa ilmenisi ensinnäkin sen suhde julkisuuslain salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskeviin säännöksiin. Ehdotetut säännökset tulisivat sovellettaviksi julkisuuslain 7 luvun säännösten lisäksi. Siten valtakunnallisesta oikeushallinnon tietojärjestelmästä voitaisiin luovuttaa salassa pidettäviä tietoja esimerkiksi tieteellistä tutkimusta varten noudattaen julkisuuslain 28 §:n säännöksiä. Salassa pidettäviä tietoja voitaisiin vastaavasti luovuttaa, jos luovuttamisesta on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty (julkisuuslain 26 ja 29 §). Oikeusrekisterikeskus päättäisi tietojen luovuttamisesta silloin, kun tiedot luovutetaan erityissäännöksen perusteella viranomaiselle. Lakiesitykseen sisältyvissä lakiehdotuksissa (lakiehdotukset n:o 28—36) ehdotetaan tarkistettaviksi useita nykyisin voimassa olevia erityissäännöksiä.

Ehdotetussa 1 momentissa säädettäisiin myös luottotietoina käytettävien tietojen luovuttamisesta. Sen mukaan oikeushallinnon valtakunnallisesta ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmästä saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa luottotietotoiminnan harjoittajalle, luotto- ja vakuutuslaitoksille ja muille, jotka tarvitsevat tietoja luoton myöntämistä ja valvontaa varten, luottotietoina käytettäviksi sellaiset tiedot maksun laiminlyönnistä, jotka lain mukaan saadaan tallettaa luottotietorekisteriin. Luottotietorekisteriin talletettavista tiedoista säädetään luottotietolaissa (527/2007).

Ehdotettu 2 momentti sisältäisi rangaistustietojen luovuttamista koskevan erityissäännöksen. Sen mukaan ratkaisu- ja päätösilmoitusrekisteriin ja diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnalliseen käsittelyjärjestelmään talletettuja rikollista tekoa ja rangaistusta koskevia henkilötietoja saisi luovuttaa vain, jos tiedon pyytäjällä on oikeus saada tällaisia tietoja rikosrekisteristä, jollei laissa erikseen toisin nimenomaisesti säädetä. Säännöksen tarkoituksena on tehostaa arkaluonteisiksi määriteltyjen tietojen suojaa.

Oikeusrekisterikeskus voisi ehdotetun 3 momentin mukaan salassapitosäännösten estämättä tuottaa oikeushallinnon tietojärjestelmästä tietoaineistoja siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 21 §:ssä säädetään. Säännös on selvyyssyistä tarpeen sen vuoksi, että tietojärjestelmän tiedot olisivat kaikilta osin salassa pidettäviä. Ehdotus merkitsee, että Oikeusrekisterikeskus voisi tuottaa tietojärjestelmästä tietoja esimerkiksi siitä, miten rangaistuskäytäntö tietyissä rikosasioissa vaihtelee eri tuomioistuimissa.

16 §. Tietojen luovuttaminen yleisen tiedonsaantioikeuden perusteella. Pykälä on katsottu tarpeelliseksi oikeudenkäynnin diaaritietojen julkisuuden toteuttamiseksi valtakunnallisellakin tasolla.

Ehdotetun 1 momentin mukaan diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisesta käsittelyjärjestelmästä saisi sen estämättä, mitä julkisuuslain muutettavaksi ehdotetun 24 §:n 1 momentin 28 kohdassa tietojen salassapidosta säädettäisiin, luovuttaa oikeudenkäynnin perustietoja tai muita tuomioistuimen diaaritietoja yleisölle. Luovuttamiselle olisi kolme edellytystä. Ensinnäkin edellytettäisiin, että luovutettavat tiedot tuomioistuimen hallussa ovat oikeudenkäynnin julkisuudesta annettujen säädösten mukaan julkisia. Toiseksi edellytettäisiin, että tuomioistuin ei ole pykälän 3 momentissa säädettävällä tavalla rajoittanut tiedonsaantia. Kolmanneksi edellytettäisiin, että hakuperusteena ei käytetä henkilön nimeä tai muuta henkilön tunnistetietoa, kuten henkilötunnusta.

Säännöksessä on pyritty sovittamaan yhteen valtakunnallisista järjestelmistä johtuvaa lisääntyvää riskiä yksityisyyden suojalle sekä toisaalta oikeudenkäynnin julkisuuden periaatetta. Oikeudenkäynnin julkisuus toteutuisi järjestelmässä siten, että tietojen saantia tuomioistuimissa vireillä olevista asioista ei rajoitettaisi pääsäännön mukaan siitä, mitä se tuomioistuimia koskevien säännösten mukaan olisi. Yksityisyyden suojasta puolestaan huolehdittaisiin siten, että valtakunnallista käsittelyjärjestelmää ei voitaisi käyttää tiettyyn ennalta määriteltyyn henkilöön liittyvien tietojen selvittämiseksi.

Ehdotettu säännös koskisi vain diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallista käsittelyjärjestelmää. Siten se ei vaikuttaisi siihen, miten diaaritietojen julkisuus tuomioistuinkohtaisesti järjestyy.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan selvyyssyistä otettavaksi säännös, jonka mukaan tietojen antamisesta kopiona ja sähköisesti säädetään julkisuuslain 16 §:ssä. Tämä merkitsee sitä, että oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä ei olisi mahdollista saada tietoja laajempina tietoaineistoina kuin muutoinkaan julkisuussäännösten mukaan.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, joka antaisi tuomioistuimelle mahdollisuuden pidättää tiedon antamista koskevaa ratkaisuvaltaa itsellään. Hallintotuomioistuin voisi rajoittaa tiedon antamista diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisesta käsittelyjärjestelmästä siihen merkitsemistään asianosaisesta tai muusta asiaan osallisesta. Yleinen tuomioistuin voisi vastaavasti rajoittaa tiedon antamista valtakunnallisesta käsittelyjärjestelmästä siihen merkitsemistään tiedoista turvapaikanhakijasta ja asianomistajasta rikosasiassa.

Säännösehdotuksessa on otettu huomioon se, että diaaritietojen julkisuus pitää hallintotuomioistuimia koskevien julkisuussäännösten mukaan arvioida tapauskohtaisesti. Näissä tuomioistuimissa vireillä olevaa asiaa koskevien diaaritietojen julkisuuden arviointi ennen asian käsittelyn aloittamista on usein ongelmallista. Tuomioistuimen harkinnalle laissa asetetun tapauskohtaisuuden vaatimuksen vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista, että julkisuuskysymys tulisi aina päättää samalla, kun asian kirjaaminen tapahtuu.

Yleisissä alioikeuksissa voidaan pitää salassa turvapaikan hakijan henkilöllisyys sekä asianomistajan henkilöllisyys esimerkiksi seksuaalirikoksissa. Näissäkin tapauksissa on käsittelyn kannalta tarkoituksenmukaisinta, että tuomioistuin voi ratkaista julkisuuskysymyksen silloin, kun sille on tehty tiedonsaantia koskeva pyyntö.

On otettava huomioon, että ehdotettu säännös ei sinällään aiheuttaisi muutosta diaaritietojen julkisuuden toteutumiseen tuomioistuimissa. Jos tuomioistuin on rajoittanut tiedonsaantia valtakunnallisesta järjestelmästä, Oikeusrekisterikeskus voi siirtää tiedonsaantipyynnön käsittelyn näiltä osin asianomaisessa tuomioistuimessa käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Pykälän 4 momentissa olisi yleisen tiedonsaantioikeuden käytännön toteutumista palveleva erityissäännös. Siinä annettaisiin tuomioistuimelle oikeus luovuttaa diaaritietoja Oikeusrekisterikeskuksen päättämällä tavalla. Tämä mahdollistaisi sen, että tiedot olisivat saatavissa nähtäviksi eri puolilla maata. Yleisölle voitaisiin momentin mukaan antaa tietoja myös sallimalla tietojen selailu tuomioistuimen henkilökunnan valvonnassa sen tiloissa olevalla päätteellä.

17 §. Tietojen luovuttaminen sähköisessä muodossa. Pykälään otettaviksi ehdotettuja säännöksiä sovellettaisiin julkisuuslaissa olevan sääntelyn lisäksi. Tietojen sähköisestä luovuttamisesta on erityissäännöksiä muualla lainsäädännössä.

Tietoja voitaisiin ehdotetun 1 momentin 1 kohdan mukaan luovuttaa ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmästä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti viranomaiselle oikeushallinnon viranomaisen ratkaisun täytäntöön panemiseksi tai merkinnän tekemiseksi viranomaisen rekisteriin.

Oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle voitaisiin ehdotetun 2 kohdan mukaan luovuttaa sähköisesti oikeushallinnon tietojärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmästä sekä diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisesta tietojärjestelmästä tietoja oikeushallinnon viranomaisiin kohdistuvan laillisuusvalvonnan toteuttamiseksi taikka valvontatoiminnan suunnittelemiseksi tai vireillä olevan asian käsittelemiseksi.

Oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tiedonsaantioikeudesta säädetään perustuslain 111 §:n 1 momentissa. Ehdotettu säännös on selvyyssyistä tarpeen ottaen huomioon, että perustuslakivaliokunta on lausuntokäytännössään katsonut, että teknisen käyttöyhteyden avaaminen henkilörekisteriin edellyttää, että tällaisesta luovuttamisesta säädetään laissa (PeVL 12/2002 vp).

Ehdotetun 3 kohdan mukaan ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmästä voitaisiin 15 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa luovuttaa sähköisesti tietoja niille, jotka säännönmukaisesti tarvitsevat tietoja luoton myöntämistä ja valvontaa varten tai jotka harjoittavat luottotietotoimintaa.

Hovioikeudella on hovioikeuslain 2 §:n 3 momentin mukaan tehtävänä valvoa alaistensa tuomioistuinten toimintaa ja ryhtyä toimenpiteisiin havaittujen epäkohtien korjaamiseksi. Hovioikeudet voivat kohdistaa valvonnan esimerkiksi eri asiatyyppeihin eri vuosina. Tällaista tiedontarvetta palvelee parhaiten se, että Oikeusrekisterikeskus tuottaa tietojärjestelmästä hovioikeuden kulloinkin tarvitseman tietoaineiston. Tämän toteuttamiseksi ehdotetaan 2 momenttiin otettavaksi säännös, jonka mukaan Oikeusrekisterikeskus voi salassapitosäännösten estämättä hovioikeuden pyynnöstä tuottaa ja luovuttaa ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmästä sellaisia tietoaineistoja, joita hovioikeus tarvitsee sille hovioikeuslain mukaan kuuluvien valvontatehtävien suorittamiseksi.

Pykälän 3 momenttiin sisältyisi tiedotusvälineitä koskeva erityissäännös. Säännös on tarpeen sen vuoksi, että oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän tiedot olisivat ehdotetun julkisuuslain muuttamista koskevan lakiehdotuksen mukaan (lakiehdotus n:o 3) salassa pidettäviä.

Ehdotuksen mukaan Oikeusrekisterikeskus voisi luovuttaa tiedotusvälineille toimituksellisiin tarkoituksiin oikeudenkäynnin perustietoja ja muita diaaritietoja diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisesta käsittelyjärjestelmästä myös kopioina, sähköisenä tallenteena tai teknisen käyttöyhteyden avulla. Tiedonsaantioikeus koskisi tietoja asioista, jotka kuukauden kuluessa tiedon luovuttamishetkestä tulevat suulliseen käsittelyyn tai joissa hallintotuomioistuin järjestää katselmuksen taikka jotka ovat tulleet vireille tiedon antamista edeltäneen kuukauden aikana tai joiden käsittelyvaiheita tiedotusväline on tietojenvälitysjärjestelmään tekemällään merkinnällä osoittanut seuraavansa.

Kysymys olisi tiedoista, jotka tuomioistuimen hallussa ovat joko oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain tai oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain mukaan julkisia ja joiden luovuttamista tuomioistuin ei ole rajoittanut 16 §:n 3 momentin nojalla.

Säännöksellä tehostettaisiin tiedotusvälineiden tiedonsaantia, koska diaaritietojen luovuttaminen olisi mahdollista samalla kertaa diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisesta käsittelyjärjestelmästä. Tiedotusvälineiden edustajien ei siten olisi tarpeen kääntyä erikseen yksittäisten tuomioistuinten puoleen. Luovutettavien diaaritietojen perusteella tiedotusvälineet voisivat tarvittaessa pyytää kysymykseen tulevaa asiaa koskevia tarkempia tietoja asian ratkaisseelta tuomioistuimelta.

Ehdotettua erityissäännöstä arvioitaessa on otettava huomioon, että tiedotusvälineillä on jo nyt erityisasema henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan. Julkisuuslain 16 §:n 3 momentti sallii henkilötietojen luovuttamisen laajempinakin kopioina tiedotusvälineille, koska henkilötietolain säännökset eivät koske toimituksellisia tarkoituksia varten tapahtuvaa tietojen keräämistä (henkilötietolaki, 2 § 5 mom.).

5 luku Erinäiset säännökset

18 §. Tietojen poistaminen. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettaviksi erityissäännökset ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään sekä diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnalliseen käsittelyjärjestelmään talletettujen tietojen poistamisesta. Poistamisajat on määritelty ottaen huomioon näiden osajärjestelmien käyttötarkoitus. Koska säännökset koskevat vain valtakunnallista järjestelmää, niillä ei ole vaikutuksia niiden oikeushallinnon viranomaisten järjestelmiin, joiden tietoja valtakunnalliseen järjestelmään sisältyy.

Ehdotetun 1 momentin 1 kohdan mukaan Oikeusrekisterikeskuksen olisi poistettava tiedot ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmästä vuoden kuluessa siitä, kun toiselle viranomaiselle välitettävät ilmoitukset rekisterimerkintöjen tekemistä varten on toimitettu viranomaiselle. Ratkaisua tai sen lopputulosta koskevat merkinnät poistettaisiin viiden vuoden kuluessa siitä, kun asiassa on tehty ratkaisu, jollei viranomainen ole täytäntöönpanoon liittyvistä syistä pyytänyt ilmoituksen, ratkaisun tai sen lopputulosta koskevien tietojen säilyttämistä.

Ratkaisua tai sen lopputulosta koskevien tietojen poistamista koskeva määräaika alkaisi siitä, kun kysymyksessä olevassa asiassa on annettu lainvoimainen ratkaisu.

Ehdotetun 2 kohdan mukaan diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisesta käsittelyjärjestelmästä poistettaisiin tiedot vuoden kuluessa siitä, kun asiassa on tehty ratkaisu. Tämä vastaa osajärjestelmän käyttötarkoitusta.

Raportointi-, tilasto- ja arkistojärjestelmään talletettujen tietojen poistamisessa sovellettaisiin ehdotetun 2 momentin mukaan, mitä henkilötietolaissa säädetään tai sen nojalla päätetään.

Oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän avulla tuotetaan myös tilastoja ja raportteja oikeusministeriön ja muiden oikeushallinnon alan viranomaisten käyttöön. Tilastoinnin ja raportoinnin kannalta 1 momentissa ehdotetut määräajat olisivat liian lyhyitä rekisterin käyttötarkoitus huomioon ottaen. Esimerkiksi oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa laaditaan tutkimuksia, joissa tarkasteltavia ilmiöitä seurataan pitemmiltä ajanjaksoilta.

Henkilötietolain yleissäännöksen mukaan rekisteristä on poistettava tiedot, jotka eivät ole sen käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia. Oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän tiedot ovat osin henkilötietolaissa tarkoitettuja arkaluonteisia henkilötietoja. Henkilötietolain 12 §:n 2 momentissa on yleissäännös arkaluonteisten tietojen poistamisesta henkilörekisteristä. Sen mukaan arkaluonteiset tiedot on poistettava rekisteristä välittömästi sen jälkeen, kun käsittelylle ei ole perustetta. Perustetta ja käsittelyn tarvetta on arvioitava vähintään viiden vuoden välein, jollei laista tai tietosuojalautakunnan antamasta luvasta (henkilötietolain 43 §) tai kansallisarkiston luvasta (henkilötietolain 35 § 2 mom.) muuta johdu. Henkilötietolain yleiset säännökset sopivat hyvin myös nyt puheena olevaan osajärjestelmään.

Koska ehdotettu säännös yhdessä henkilötietolaissa toteutetun sääntelyn kanssa merkitsee, että tietojärjestelmästä poistetaan ainoastaan henkilötiedot, tilastointi- ja raportointitarkoituksia varten on tarvittaessa mahdollista säilyttää tietoja pitempäänkin sellaisessa muodossa, että asianomainen ei ole niistä enää tunnistettavissa.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavaksi viittaussäännös, jonka mukaan tietojärjestelmästä poistettujen tietojen arkistoinnista on voimassa, mitä arkistolaissa (831/1994) säädetään tai sen nojalla määrätään.

19 §. Tarkastusoikeuden toteuttaminen ja tietojen korjaaminen. Pykälään ehdotetaan otettaviksi rekisteröidyn tarkastusoikeuden ja rekisterissä olevan tiedon korjaamisen toteuttamiseksi tarpeelliset erityissäännökset. Ne koskisivat vain oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään talletettuja henkilötietoja.

Henkilötietolain mukaan rekisteröidyn tarkastusoikeuden toteuttamiseen liittyvän asian käsittelee ja ratkaisee rekisterinpitäjä. Rekisterinpitäjä tekee myös ratkaisun rekisteröidyn esittämän tietojen korjaamista tarkoittavan pyynnön johdosta. Sääntö ei ole tarkoituksenmukainen silloin, kun mainitut pyynnöt kohdistuvat tietyn oikeushallinnon viranomaisen tuottamiin ja tietojärjestelmään tallettamiin tietoihin. Tämän vuoksi ehdotetun 1 momentin mukaan oikeushallinnon viranomainen käsittelee ja ratkaisee rekisteröidyn tarkastusoikeutta ja tietojen korjaamista koskevan pyynnön, joka koskee yksinomaan asianomaisen viranomaisen käsittelemää ja ratkaisemaa asiaa ja jota koskevat tiedot asianomainen viranomainen on tallettanut oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään.

Tarkastuspyyntö voitaisiin esittää yksittäisen asian käsitelleelle oikeushallinnon viranomaiselle, joka voisi antaa tiedon pyytäjälle ne tätä koskevat tiedot, jotka se on tallettanut tietojärjestelmään. Jos tarkastusoikeuspyyntö esitetään Oikeusrekisterikeskukselle, sillä olisi ehdotetun 2 momentin mukaan mahdollisuus siirtää rekisteröidyn pyyntö sille tuomioistuimelle tai syyttäjäviranomaiselle, joka on tallettanut rekisteröityä koskevat tiedot ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään taikka diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnalliseen käsittelyjärjestelmään.

Henkilötietolain 27 §:n mukaan tarkastusoikeutta ei ole silloin, kun rekisterissä olevia henkilötietoja käytetään yksinomaan historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka tilastointia varten. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon lakiehdotuksen 12 §:ssä ehdotettu erityissäännös Oikeusrekisterikeskuksen oikeudesta käyttää arkistointijärjestelmään talletettuja tietoja, on rekisteröidyn oikeusturvan varmistamiseksi katsottu tarpeelliseksi ehdottaa pykälän 3 momenttiin otettavaksi erityissäännös. Sen mukaan tilanteissa, joissa Oikeusrekisterikeskus käyttää muista osajärjestelmistä raportointi-, tilasto- ja arkistointijärjestelmään siirrettyjä tietoja, rekisteröidyn tarkastusoikeutta ei voida rajoittaa henkilötietolain perusteella.

Rekisteröidyn tarkastusoikeuden toteuttamiseen sovellettaisiin ehdotuksen mukaan muutoin, mitä henkilötietolaissa säädetään. Siten esimerkiksi tarkastusoikeuden toteuttamisen maksuttomuus määräytyisi henkilötietolain mukaan. Vastaavasti tarkastusoikeutta koskevan asian käsittelyssä rekisterinpitäjän ja rekisteröidyn välillä mahdollisesti syntyneet ristiriidat ratkaistaisiin henkilötietolain mukaisessa järjestyksessä.

6 luku Voimaantulo

20 §. Voimaantulo. Tarkoituksena on, että laki tulisi voimaan noin puolen vuoden kuluttua lain hyväksymisestä ja vahvistamisesta. Lakiin sisältyisi tavanomainen voimaantulosäännös, jonka mukaan sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä ennen lain voimaantuloa.

21 §. Siirtymäsäännös. Ehdotetun 1 momentin mukaan ehdotetussa laissa tarkoitettu tietojenkäsittely olisi saatettava vastaamaan ehdotetussa laissa asetettuja vaatimuksia viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Siirtymäsäännös on tarpeen useammasta eri syystä. Esimerkiksi tietojen poistamisaikojen toteuttaminen ja pääteyhteyden luominen tiedotusvälineille edellyttävät ohjelmistojen muutosta ja muita kehittämistoimia.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, joka mahdollistaa riittävän joustavuuden sähköiseen tiedonvälitysjärjestelmään siirtymisessä. Sen mukaan oikeusministeriö voisi päättää, että oikeushallinnon viranomainen liittyy oikeushallinnon tietojärjestelmään 1 momentissa säädettyä ajankohtaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään seitsemän vuoden kuluessa ehdotetun lain voimaantulosta. Korkein oikeus ei ole tällä hetkellä liittynyt ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään, joten myös tähän liittyvistä järjestelyistä on huolehdittava siirtymäkauden aikana.

1.2 Laki tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan

Esityksessä ehdotetaan annettavaksi laki tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan. Lakiin ehdotetaan otettaviksi säännökset ilmoitusvelvollisuudesta asioista, joista säädetään nykyisin asetuksella tai joista ei ole lainkaan säädetty.

1 §. Velvollisuus ilmoittaa rikosasiassa annetusta ratkaisusta. Tuomioistuimen olisi ehdotuksen mukaan talletettava oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään esitutkintaviranomaisten tietojärjestelmien tietojen päivittämiseksi tiedot asioista, joissa syyte on hylätty. Nykyiseen lainsäädäntöön ei sisälly tällaista tiedonantovelvollisuutta. Erityisesti poliisin tietojärjestelmien tietojen laadun turvaaminen on tärkeätä sen vuoksi, että niitä käytetään henkilöiden luotettavuuden arvioimiseen.

2 §. Velvollisuus ilmoittaa virkamiestä ja viranhaltijaa koskevasta rikosasiasta. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tuomioistuimelle velvollisuus ilmoittaa viranomaiselle tämän palvelussa olevaa henkilöä koskevasta rikosasiasta. Ilmoitus tehtäisiin silloin, kun valtion virkamies tai kunnallinen viranhaltija on tuomittu rikoksesta.

Rangaistustiedot voivat vaikuttaa edellytyksiin purkaa virkasuhde tai sanoa se irti sen mukaan kuin valtion virkamieslaissa (750/1994) ja kunnallisista viranhaltijoista annetussa laissa (304/2003) säädetään. Rangaistusta koskevien tietojen käsittelyyn viranomaisissa sovelletaan nimikirjalakia (1010/1989).

Ilmoitusvelvollisuus koskisi myös jäljennöksen lähettämistä oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Näille toimitettaisiin tieto myös sellaisista asioista, joissa syyte on hylätty.

Nykyisin velvollisuudesta julkishallinnon palveluksessa olevaa koskevista rikosasioista säädetään tietojen antamisesta viran tai toimen haltijan syyttämistä koskevista jutuista annetussa asetuksessa (272/1926). Säännöksiä ei tässä yhteydessä ole ollut mahdollisuus ryhtyä laajemmin asiasisällöltään uudistamaan, koska se olisi edellyttänyt muun muassa nimikirjalainsäädännön tarkistamista. Vireillä tulevassa turvallisuusselvityslain uudistamistyössä arvioidaan kokonaisuudessaan taustaselvitysten merkitystä julkishallinnossa.

Ehdotetussa 2 momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta välittää virkamiestä tai viranhaltijaa koskevat tiedot oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän kautta.

3 §. Tiedon tallettaminen väestötietojärjestelmään merkitsemistä varten. Tuomioistuin toteuttaisi sille väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettavassa laissa säädettävän ilmoitusvelvollisuuden tallettamalla ratkaisuaan koskevat tiedot oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään väestötietojärjestelmään välittämistä varten. Merkinnän tekemiseen sovellettaisiin lakia oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä ja sen nojalla annettavaa asetusta. Ilmoitusvelvollisuus voitaisiin toteuttaa myös toimittamalla tiedot muulla tavalla Oikeusrekisterikeskukselle niiden välittämiseksi väestötietojärjestelmään.

4 §. Velvollisuus ilmoittaa ja tiedottaa ulosottoperusteen muodostamasta ratkaisusta. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa antamastaan ratkaisusta oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään tietojen välittämiseksi teknisen käyttöyhteyden avulla ulosottoviranomaiselle. Merkinnän tekemiseen sovellettaisiin, mitä oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetussa laissa ja sen nojalla säädetään.

Sen varmistamiseksi, että oikeushallinnon asiakkaat ja tuomioistuimet saisivat uudistuksesta sen tavoitteena olevan hyödyn, ehdotetaan pykälän 2 momenttiin otettavaksi erityissäännös asian vireille saattajalle annettavasta tuomioistuimen ratkaisun oikeaksi todistetusta jäljennöksestä.

Yleisenä lähtökohtana riita-asioissa on, että asianosaisella on oikeus saada tuomioistuimelta tuomioistuimen oikeaksi todistama jäljennös tuomioistuimen antamasta ratkaisusta. Tätä koskeva säännös on oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 13 §:ssä (165/1998). Ehdotetun erityissäännöksen mukaan asian vireille saattajalle annetaan perinteinen paperimuotoinen tuomioistuimen ratkaisun oikeaksi todistettu jäljennös vain tämän pyynnöstä, jos tiedot välitetään 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ulosottoviranomaiselle. Uutta järjestelmää hyödyntävät todennäköisesti perimistoimistot ja muut sellaiset tahot, jotka käyttävät sähköisen asioinnin palveluja ja jotka eivät tarvitse uuden tietojenvälitysjärjestelmän ollessa käytössä perinteistä tuomioistuimen ratkaisun jäljennöstä.

Tuomioistuimen olisi ehdotuksen mukaan sopivalla tavalla tiedotettava siitä, että ulosottoperusteen liittäminen ulosottohakemukseen ei ole tarpeen tilanteessa, jossa tiedot siitä välitetään oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän kautta. Tarkoituksenmukaista ei ole, että oikeushallinnon tietojärjestelmässä säilytetään ulosottoperustetta koskevia tietoja enemmän kuin viisi vuotta. Tämän vuoksi ulosottohakemus olisi tehtävä ennen kuin tiedot poistetaan tietojärjestelmästä. Sen jälkeen ulosottohakemuksen liitteeksi on hankittava tuomioistuimesta perinteinen paperimuotoinen ulosottoperustetta koskeva ratkaisu. Tuomioistuimen olisi tiedotettava myös edellä kuvatusta määräajasta.

Tarkoituksena on, että oikeusministeriö laatii uuden menettelyn käyttöönottoa varten esitteen, jota tuomioistuimet voivat halutessaan käyttää ehdotettavien velvoitteiden toteuttamisessa.

Se, että asian vireille saattajalle ei toimitettaisi toimituskirjaa perinteisellä tavalla, ei ehdotetun 3 momentin mukaan vaikuttaisi velvollisuuteen suorittaa toimituskirjamaksua. Tarkoituksena on, että ennen ehdotetun sähköisen asiointitavan käyttöön ottoa maksuja tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annettuja säännöksiä muutetaan siten, että maksut suoritetaan etukäteen.

Ehdotetussa 4 momentissa olisi säännös siitä, että tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisesta ehdotetulla tavalla säädettäisiin oikeusministeriön asetuksella.

5 §. Voimaantulo. Ehdotetun lain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksissä on otettu huomioon, että korkein oikeus ei ole liittynyt oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Korkein oikeus toimittaisi tiedot lähettämällä päätöksestään jäljennöksen, jollei oikeusministeriön asetuksella säädettäisi toisin. Tämä mahdollistaisi tietojenvälitysjärjestelmän kehittämisen kulloinkin käytettävissä olevien tarkoituksenmukaisimpien keinojen avulla.

1.3 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta

24 §. Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat. Kuten edellä on todettu, oikeushallinnon valtakunnallinen tietojärjestelmä on tarkoitettu ensisijaisesti lainkäyttöasioiden täytäntöönpanoon sekä oikeushallinnon suunnittelu- ja tilastointitehtäviä varten. Se sisältää arkaluonteisia tietoja, kuten tietoja rangaistuksista. Valtakunnallisiin järjestelmiin liittyy usein myös tavanomaista suurempi riski yksityisyyden vaarantumiselle.

Ehdotuksen mukaan salassa pidettäviä asiakirjoja koskevan julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 28 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään talletetut tiedot olisivat salassa pidettäviä.

Julkisuusperiaatteen mukainen tiedonsaantioikeus on perustuslain 12 §:n 2 momentin mukainen tiedonsaantioikeus, jota voidaan rajoittaa lailla välttämättömistä syistä. Ehdotettu muutos ei kuitenkaan vaikuttaisi asiakirjojen julkisuuteen tuomioistuimissa, syyttäjäviranomaisissa sekä oikeusaputoimistoissa, vaan vaikuttaisi vain siihen, miten tietoja valtakunnallisesta tietojärjestelmästä voitaisiin antaa. Tiedonsaantirajoitusta voidaan pitää välttämättömänä paitsi yksityisyyden suojan vuoksi, myös hallinnossa ja oikeudenkäyntimenettelyssä noudatettavien erilaisten julkisuussäännösten yhteensovittamiseksi sekä tuomioistuinten, syyttäjäviranomaisten ja oikeusaputoimistojen itsenäisen päätösvallan turvaamiseksi niiden omia asiakirjoja koskevissa julkisuuskysymyksissä.

Informaatiosyistä ja ottaen huomioon julkisuuslain merkitys yleislakina ehdotetaan, että salassapitosäännökseen lisättäisiin maininta rikosrekisterin ja sakkorekisterin tietojen salassapidosta.

1.4 Laki sotilasoikeudenkäyntilain muuttamisesta

28 a §. Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös tuomioistuimen velvollisuudesta tehdä sotilasoikeudenkäyntiasiassa antamaansa ratkaisua koskevat merkinnät oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään. Nykyisin vastaavan kaltainen säännös on sotilasoikeudenkäynnistä annetun asetuksen 13 §:ssä.

Pykälässä olisi viittaus oikeushallinnon valtakunnallista tietojärjestelmää koskeviin säännöksiin, joiden mukaisesti merkinnät tehtäisiin.

Ehdotetun lain siirtymäsäännöksissä on otettu huomioon, että korkein oikeus ei ole liittynyt oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään.

1.5 Laki sotilaskurinpitolain muuttamisesta

50 a §. Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös tuomioistuimen velvollisuudesta tallettaa määräämästään kurinpitorangaistuksesta tiedot oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään sotilasviranomaisille välittämistä varten. Nykyisin vastaavasta velvollisuudesta on säädetty sotilaskurinpitoasetuksen 23 §:ssä. Pykälässä olisi viittaus myös oikeushallinnon valtakunnallista tietojärjestelmää koskevan lainsäädännön soveltamiseen merkintää tehtäessä.

Ehdotetun lain siirtymäsäännöksissä on otettu huomioon, että korkein oikeus ei ole liittynyt oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään.

1.6 Laki rikosrekisterilain muuttamisesta

2 a §. Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa ratkaisuistaan, joiden perusteella rikosrekisteriin talletetaan tietoja, merkitsemällä ratkaisua koskevat tiedot oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään. Nykyisin vastaavasta velvollisuudesta säädetään rikosrekisteriasetuksen (772/1993) 5 §:ssä.

4 § 1 mom. Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 1 a kohta, joka oikeuttaisi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston saamaan rikosrekisteriin talletetut tiedot epäillystä tai syytetystä, jota koskevassa asiassa se toimittaa mielentilatutkimuksen tai antaa arvion syytetystä oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 45 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla. Tuomioistuimilla on voimassa olevan lain mukaan velvollisuus toimittaa asiakirjat virastolle. Käytännössä on osoittautunut, että kolmasosassa asioista puuttuu rikosrekisteriote.

Ehdotetun lain siirtymäsäännöksissä on otettu huomioon, että korkein oikeus ei ole liittynyt oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään.

1.7 Laki tieliikennelain 106 §:n muuttamisesta

106 §. Ilmoitus liikennerikosta koskevasta päätöksestä. Pykälää ehdotetaan tarkistettavaksi oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettavaksi ehdotetun lain vuoksi. Säännöksestä ilmenisi, että oikeushallinnon viranomainen täyttäisi velvollisuutensa ilmoittaa ajoneuvoliikennerekisterin pitäjälle liikennerikoksesta ja ajokieltoon määräämisestä tekemällä tarvittavat merkinnät ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään, jota kautta tiedot välitettäisiin ajoneuvoliikennerekisterin pitäjälle. Samassa yhteydessä lain tasolle nostettaisiin nykyisin ajokorttiasetuksen (845/1990) 50 §:ssä oleva säännös poliisin velvollisuudesta ilmoittaa määräämästään ajokiellosta ja sen päättymisestä.

Ehdotettu säännös on sopusoinnussa ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain (541/2003) 11 §:n kanssa. Mainittua säännöstä ei tässä yhteydessä ehdoteta muutettavaksi, koska se on muotoilultaan yksityiskohtainen eikä siten aiheuta tulkintaongelmia.

1.8 Laki sakon täytäntöönpanosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta

4 §. Täytäntöönpanoilmoitukset. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin voimassa olevaa lakia vastaavalla tavalla viranomaisten velvollisuudesta ilmoittaa ratkaisuistaan Oikeusrekisterikeskukselle.

Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä ilmenisi, että oikeushallinnon viranomaisen velvollisuus ilmoittaa lain soveltamisalaan kuuluvista ratkaisuista Oikeusrekisterikeskukselle toteutettaisiin merkitsemällä ratkaisua koskevat tiedot oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään. Tätä koskeva säännös ehdotetaan otettavaksi pykälän 2 momenttiin. Vastaavankaltainen säännös on nykyisin sakon täytäntöönpanosta annetun asetuksen 1 §:ssä.

Pykälän 3 momenttiin otettaisiin asetuksenantovaltuus, joka koskisi säännösten antamista muiden kuin oikeushallinnon viranomaisten ilmoitusvelvollisuuden käytännön toteuttamisesta

Ehdotetun lain siirtymäsäännöksissä on otettu huomioon, että korkein oikeus ei ole liittynyt oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään.

1.9 Laki yhdyskuntapalvelusta annetun lain muuttamisesta

13 § 2 mom. Momentti ehdotetaan ehdotetun uuden 13 a §:n johdosta kumottavaksi.

13 a §. Täytäntöönpanoilmoitukset. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös tuomioistuimen velvollisuudesta tallettaa tuomion täytäntöönpanoa varten tarpeelliset tiedot oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään. Tiedot välittyvät järjestelmän kautta kriminaalihuoltolaitokselle.

Nykyisin ilmoitusvelvollisuudesta säädetään yhdyskuntapalvelusta annetun asetuksen 3 §:ssä. Ehdotetussa pykälässä olisi viittaus myös oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetun lain nojalla annettaviin säännöksiin.

Ehdotetun lain siirtymäsäännöksissä on otettu huomioon, että korkein oikeus ei ole liittynyt oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään.

1.10 Laki nuorisorangaistuksesta annetun lain muuttamisesta

2 a §. Tuomioistuimen ilmoitus nuorisorangaistuksesta. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös tuomioistuimen velvollisuudesta tallettaa tuomion täytäntöönpanoa varten tarpeelliset tiedot oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään. Tiedot välittyvät järjestelmän kautta Rikosseuraamusvirastolle.

Ehdotetun lain siirtymäsäännöksissä on otettu huomioon, että korkein oikeus ei ole liittynyt oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään.

1.11 Laki vankeuslain muuttamisesta

2 luku. 1 a §. Täytäntöönpanokirja ja tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus. Pykälään ehdotetaan otettaviksi säännökset, jotka nykyisin sisältyvät valtioneuvoston vankeudesta annetun asetuksen 3 §:ään. Täytäntöönpanoasiakirjana toimii ehdotetun 1 momentin mukaan yleensä tuloste oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmästä.

Tuomioistuimen on ehdotetun 2 momentin mukaan talletettava täytäntöönpanokirjaa varten tarpeelliset tiedot ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään. Jos tuomioistuin asiaa ratkaistessaan määrää tuomitun vangittavaksi tai pidettäväksi vangittuna, tuomioistuimen voisi ehdotuksen mukaan tietojärjestelmään merkitsemisen sijasta merkitä tiedot vankipassiin. Tällainen vankipassi toimii väliaikaisena täytäntöönpanokirjana. Ehdotetussa momentissa olisi viittaus myös oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetun lain nojalla annettaviin säännöksiin.

Ehdotetun lain siirtymäsäännöksissä on otettu huomioon, että korkein oikeus ei ole liittynyt oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään.

1.12 Laki tutkintavankeuslain 2 luvun 2 §:n muuttamisesta

2 luku 2 § 1 mom. Vankilaan ottaminen. Momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, joka mahdollistaisi tuomioistuimen vangitsemismääräyksen välittämisen täytäntöönpanoa varten oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän kautta. Tietojenvälityskanavan käyttöönotosta säädettäisiin oikeusministeriön asetuksella.

1.13 Laki lähestymiskiellosta annetun lain 9 §:n muuttamisesta

9 § 3 mom. Ilmoitukset tuomiosta. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että se mahdollistaisi tuomioistuimen lähestymiskieltoa koskevan ratkaisun välittämisen poliisin tietojärjestelmään oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän kautta. Tietojenvälityskanavan käyttöönotosta säädettäisiin oikeusministeriön asetuksella.

1.14 Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta

87 a §. Tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa velkajärjestelyasiassa antamastaan ratkaisusta Oikeusrekisterikeskukselle. Nykyisin asiasta säädetään yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun asetuksen (58/1993) 7 §:ssä.

Ehdotettuun 2 momenttiin otettaisiin säännös, joka mahdollistaisi sen, että tuomioistuimet voisivat toteuttaa ilmoitusvelvollisuutensa tekemällä ratkaisustaan merkinnät oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Tietojenvälityskanavan muuttumisesta säädettäisiin oikeusministeriön asetuksella.

1.15 Laki metsästyslain muuttamisesta

78 a §. Tuomioistuimen ilmoitus metsästyskiellosta. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa määräämästään metsästyskiellosta. Nykyisin ilmoitusvelvollisuudesta säädetään metsästysasetuksen (666/1993) 43 §:ssä.

Ehdotettuun 2 momenttiin otettaisiin säännös, joka mahdollistaisi sen, että tuomioistuimet voisivat toteuttaa ilmoitusvelvollisuutensa tekemällä ratkaisustaan merkinnät oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään tai toimittamalla tiedot Oikeusrekisterikeskukselle niiden välittämiseksi metsästäjärekisterin pitäjälle ja poliisille. Tietojenvälityskanavan muuttumisesta säädettäisiin oikeusministeriön asetuksella.

1.16 Laki eläinsuojelulain 55 §:n muuttamisesta

55 §. 3 mom. Eläintenpitokielto. Momenttiin ehdotetaan otettavaksi maininta siitä, että tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän tai Oikeusrekisterikeskuksen kautta. Tietojenvälityskanavan muuttumisesta säädettäisiin oikeusministeriön asetuksella.

1.17 Laki kaupparekisterilain 18 ja 23 §:n muuttamisesta

18 § 3 mom. Momentti sisältää nykyisin säännöksen tuomioistuimen ja viranomaisen ilmoitusvelvollisuudesta. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän tai Oikeusrekisterikeskuksen kautta. Tietojenvälityskanavan muuttumisesta säädettäisiin oikeusministeriön asetuksella.

23 § 2 mom. Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi momentti. Ehdotuksen mukaan tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän tai Oikeusrekisterikeskuksen kautta. Tietojenvälityskanavan muuttumisesta säädettäisiin oikeusministeriön asetuksella.

1.18 Laki yhdistyslain 60 §:n muuttamisesta

60 § 2 mom. Tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös siitä, että tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän tai Oikeusrekisterikeskuksen kautta. Tietojenvälityskanavan muuttumisesta säädettäisiin oikeusministeriön asetuksella.

1.19 Laki säätiölain 22 §:n muuttamisesta

22 § 4 mom. Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi momentti, jonka mukaan tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän tai Oikeusrekisterikeskuksen kautta. Tietojenvälityskanavan muuttumisesta säädettäisiin oikeusministeriön asetuksella.

1.20 Laki yrityskiinnityslain muuttamisesta

35 a §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännökset korkeimman oikeuden ja hovioikeuden velvollisuudesta lähettää jäljennös yrityskiinnitysasiassa antamastaan ratkaisusta rekisteriviranomaiselle. Vastaava säännös sisältyy nykyisin yrityskiinnitysasetuksen (778/1985) 8 §:n 1 momenttiin.

Ehdotetun 2 momentin mukaan tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän tai Oikeusrekisterikeskuksen kautta. Tietojenvälityskanavan muuttumisesta säädettäisiin oikeusministeriön asetuksella.

1.21 Laki patenttilain 70 §:n muuttamisesta

70 § 2 mom. Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi momentti, jonka mukaan tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän tai Oikeusrekisterikeskuksen kautta. Tietojenvälityskanavan muuttumisesta säädettäisiin oikeusministeriön asetuksella.

1.22 Laki tavaramerkkilain 49 §:n muuttamisesta

49 § 2 mom. Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi momentti, jonka mukaan tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän tai Oikeusrekisterikeskuksen kautta. Tietojenvälityskanavan muuttumisesta säädettäisiin oikeusministeriön asetuksella.

1.23 Laki mallioikeuslain 44 §:n muuttamisesta

44 § 2 mom. Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi momentti, jonka mukaan tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän tai Oikeusrekisterikeskuksen kautta. Tietojenvälityskanavan muuttumisesta säädettäisiin oikeusministeriön asetuksella.

1.24 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain 45 §:n muuttamisesta

45 § 2 mom. Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi momentti, jonka mukaan tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän tai Oikeusrekisterikeskuksen kautta. Tietojenvälityskanavan muuttumisesta säädettäisiin oikeusministeriön asetuksella.

1.25 Laki yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin annetun lain 44 §:n muuttamisesta

44 § 2 mom. Ilmoitukset rekisteriviranomaiselle. Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi momentti, jonka mukaan tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän tai Oikeusrekisterikeskuksen kautta. Tietojenvälityskanavan muuttumisesta säädettäisiin oikeusministeriön asetuksella.

1.26 Laki ulosottokaaren 3 luvun 5 §:n muuttamisesta

Ulosottokaareen tehtäviksi ehdotetut muutokset liittyvät tarpeeseen vähentää paperimuotoisten asiakirjojen lähettämistä ulosottoviranomaisille sekä kehittää sähköistä asiointia riidattomissa velkomusasioissa.

Ulosottolainsäädännössä on jo nykyisin varauduttu siihen, että ulosottohakemus voitaisiin saada vireille ulosottoviranomaisissa ilman, että hakija liittää hakemukseensa tuomioistuimen ulosottoperusteen muodostamaa ratkaisua. Ulosottolain muuttamista aikanaan valmisteltaessa lähtökohtana oli valtakunnallisen tuomiorekisterin perustaminen sekä se, että tuomioon sisällytettäisiin maininta siitä, ettei sitä tarvitse liittää ulosottohakemukseen (HE 216/2001 vp).

Oikeushallinnon valtakunnallista tietojärjestelmää koskevan lainsäädännön valmistelun vuoksi tilanne on kuitenkin toisenlainen kuin nykyisiä säännöksiä valmisteltaessa arvioitiin. Tämän vuoksi tähän hallituksen esitykseen on otettavissa säädösehdotukset, joiden avulla voidaan kehittää sähköistä asiointia ja asiakaspalvelua ilman, että on tarpeen puuttua tuomioistuinten ratkaisuja koskevaan sääntelyyn laajemmin.

Tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa ulosottoperusteen muodostavista ratkaisuistaan ulosottoviranomaisille välitettäväksi säädettäisiin laissa tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan (lakiehdotus n:o 2). Ulosottokaarta puolestaan muutettaisiin siten, että ulosoton hakija saisi sähköisestä tiedonsiirrosta saatavan menettelyllisen edun.

3 luvun 5 § 2 mom. Ulosottoperusteen liittäminen hakemukseen. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tuomioistuimen ulosottoperusteen muodostavaa ratkaisua ei ole tarpeen liittää ulosottohakemukseen, jos tuomiosta on välitetty tieto uuden tietojenvälitysjärjestelmän kautta siten kuin ehdotetussa laissa tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan säädettäisiin.

1.27 Laki eläkesäätiölain 74 §:n kumoamisesta

1 §. Tuomioistuimen velvollisuutta ilmoittaa konkurssiin liittyvistä tiedoista sosiaali- ja terveysministeriölle ei voida pitää enää tarpeellisena, koska tiedot ovat nykyisin saatavissa konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä (L konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä, 137/2004) ja kuulutusrekisteristä (L julkisesta haasteesta, 729/2003). Tämän vuoksi eläkesäätiölain (1774/1995) 74 § ehdotetaan kumottavaksi.

2 §. Pykälässä olisi lain voimaantulosäännös.

1.28 Laki henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annetun lain 19 §:n muuttamisesta

19 §. Oikeus tietojen saantiin muilta viranomaisilta. Pykälän 1 ja 4 kohtaa ehdotetaan tarkistettavaksi sen johdosta, että oikeushallinnon tietojärjestelmästä ja sen osajärjestelmistä säädettäisiin nykyistä tarkemmin oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettavassa laissa.

1.29 Laki ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 8 §:n muuttamisesta

8 §. Ulkopuoliset tietolähteet. Pykälän 1 momentin 1 kohtaa ehdotetaan tarkistettavaksi sen johdosta, että oikeushallinnon tietojärjestelmästä ja sen osajärjestelmistä säädettäisiin nykyistä tarkemmin oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettavassa laissa. Ehdotuksen mukaan tietojensaannin edellytyksenä ei enää olisi se, että ratkaisu olisi lainvoimainen. Tämä johtuu siitä, että tietoa lainvoimaisuudesta ei ole kaikissa tapauksissa saatavissa.

Lainkohtaa ehdotetaan lisäksi muutettavaksi siten, että tiedonsaantioikeus koskisi myös sakkorekisteriin talletettuja tietoja. Sakkorekisteriin talletetaan päiväsakkoina määrättyjen sakkojen lisäksi tietoja myös rikesakoista. Sakkorekisterin tietojen käyttömahdollisuutta ulkomaalaisasioiden käsittelyssä on pidettävä tarpeellisena.

1.30 Laki turvallisuusselvityksistä annetun lain 8 ja 22 §:n muuttamisesta

8 §. Turvallisuusselvityksen tekeminen. Pykälän 1 momentin 3 kohtaa ehdotetaan tarkistettavaksi sen vuoksi, että oikeushallinnon tietojärjestelmästä ja sen osajärjestelmistä säädettäisiin nykyistä tarkemmin oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettavassa laissa. Tietojensaantioikeus ulotettaisiin myös sakkorekisteriin talletettuihin tietoihin.

Pykälän 2 momentista poistettaisiin maininta tuomiolauselmajärjestelmästä, koska asia säänneltäisiin riittävästi ehdotetun oikeushallinnon valtakunnallista tietojärjestelmää koskevan lain ja erityisesti siihen sisältyvien tietojen poistamisaikoja koskevien säännösten avulla.

22 §. Suppean turvallisuusselvityksen tekeminen. Pykälään ehdotetaan tarkistettavaksi sen vuoksi, että oikeushallinnon tietojärjestelmästä ja sen osajärjestelmistä säädettäisiin nykyistä tarkemmin oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettavassa laissa. Säännökseen lisättäisiin lisäksi maininta sakkorekisteristä.

1.31 Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoiminnassa annetun lain 13 ja 21 §:n muuttamisesta

13 §. Poliisin tietojen saanti eräistä rekistereistä. Pykälän 1 momentin 3 kohtaa ehdotetaan tarkistettavaksi sen vuoksi, että oikeushallinnon tietojärjestelmästä ja sen osajärjestelmistä säädettäisiin nykyistä tarkemmin oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettavassa laissa. Kohdasta poistettaisiin maininta tietojen luovuttamista rikosrekisteristä koskeviin säännöksiin, koska kohdan suhde rikosrekisterilakiin ei enää olisi tulkinnanvarainen ehdotetun sääntelyn vuoksi. Ehdotuksen mukaan tietojensaannin edellytyksenä ei enää olisi se, että ratkaisu olisi lainvoimainen. Tämä johtuu siitä, että tietoa lainvoimaisuudesta ei ole kaikissa tapauksissa saatavissa.

Lainkohtaa ehdotetaan lisäksi muutettavaksi siten, että poliisilla olisi oikeus saada tietoja myös sakkorekisteriin talletetuista sakkorangaistuksia ja niiden täytäntöönpanoa koskevista tiedoista. Sakkorekisterin tietojen käyttömahdollisuutta on pidettävä perusteltuna poliisille kuuluvien tehtävien vuoksi.

21 §. Turvallisuusselvitykset. Pykälää ehdotetaan tarkistettavaksi sen vuoksi, että oikeushallinnon tietojärjestelmästä ja sen osajärjestelmistä säädettäisiin nykyistä tarkemmin oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettavassa laissa ja että sakkorekisterin käyttäminen turvallisuusselvitysmenettelyssä tulisi sallituksi. Säännöksessä oleva maininta vankeinhoidon rekisteriin muutetaan ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan henkilötietojen käsittelystä rangaistuksen täytäntöönpanosta annetussa laissa olevaa sääntelyä.

1.32 Laki poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa annetun lain 6 ja 22 §:n muuttamisesta

6 § 1 mom. Tietojen saanti eräiden viranomaisten rekistereistä. Pykälän 1 momentin 2 kohta ehdotetaan tarkistettavaksi sen vuoksi, että oikeushallinnon tietojärjestelmästä ja sen osajärjestelmistä säädettäisiin nykyistä tarkemmin oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettavassa laissa. Lainkohtaa ehdotetaan lisäksi muutettavaksi siten, että pääesikunnalla olisi oikeus saada tietoja myös sakkorekisteriin talletetuista sakkorangaistuksista ja niiden täytäntöönpanosta. Sakkorekisterin tietojen käyttömahdollisuutta on pidettävä perusteltuna pääesikunnalle kuuluvien tehtävien vuoksi.

22 §. Turvallisuusselvitykset. Pykälää ehdotetaan tarkistettavaksi sen vuoksi, että oikeushallinnon tietojärjestelmästä ja sen osajärjestelmistä säädettäisiin nykyistä tarkemmin oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettavassa laissa ja että sakkorekisterin käyttäminen turvallisuusselvityksiä laadittaessa sallittaisiin.

1.33 Laki asevelvollisuuslain 96 §:n muuttamisesta

96 §. Tietojen saanti viranomaiselta, yhteisöltä ja yksittäiseltä henkilöltä. Pykälän 1 momentin 6 kohta ehdotetaan tarkistettaviksi sen vuoksi, että oikeushallinnon tietojärjestelmästä ja sen osajärjestelmistä säädettäisiin nykyistä tarkemmin oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettavassa laissa. Kohtaan otettaisiin myös maininta tietojen saannista sakkorekisteristä. Sakkorekisterin tietojen käyttöä asevelvollisuusasioissa on pidetty perusteltuna.

Momentin 11 kohdassa oleva maininta vankeinhoidon rekisteristä ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan henkilötietojen käsittelystä rangaistuksen täytäntöönpanosta annetussa laissa olevaa sääntelyä.

1.34 Laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain 22 §:n muuttamisesta

22 §. Rajavartiolaitoksen oikeus saada tietoja eräistä rekistereistä ja tietojärjestelmistä. Pykälän 1 momentin 12 kohta ehdotetaan tarkistettavaksi sen vuoksi, että oikeushallinnon tietojärjestelmästä ja sen osajärjestelmistä säädettäisiin nykyistä tarkemmin oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettavassa laissa. Ehdotuksen mukaan tietojensaannin edellytyksenä ei enää olisi se, että ratkaisu olisi lainvoimainen. Tämä johtuu siitä, että tietoa lainvoimaisuudesta ei ole kaikissa tapauksissa saatavissa.

Lainkohtaa ehdotetaan lisäksi muutettavaksi siten, että rajavartiolaitoksella olisi oikeus saada tietoja myös sakkorekisteriin talletetuista sakkorangaistuksista ja niiden täytäntöönpanosta. Sakkorekisterin tietojen käyttömahdollisuutta on pidettävä perusteltuna laitokselle kuuluvien tehtävien vuoksi. Säännöksessä oleva maininta vankeinhoidon rekisteristä ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan henkilötietojen käsittelystä rangaistuksen täytäntöönpanosta annetussa laissa olevaa sääntelyä.

Rajavartiolaitoksella olisi ehdotuksen mukaan oikeus tiedonsaantiin myös hallinnollisten öljypäästömaksujen määräämistä varten. Oikeus tietojen saantiin öljypäästömaksujen määräämistä varten on perusteltua, koska samasta öljypäästöstä saattaa olla samanaikaisesti hallinnollisen maksun määräämistä koskevan asian kanssa vireillä rikosprosessi, jolla voi olla merkitystä päätettäessä kyseiseen päästöön liittyvästä öljypäästömaksusta. Lain aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä (300/1979) 19 j §:n mukaan esitutkintaviranomaisilla on jo nyt oikeus salassapitosäännösten estämättä luovuttaa Rajavartiolaitokselle laittoman öljypäästömaksun esitutkinnassa esille tulleita tietoja, joilla voi olla merkitystä päätettäessä kyseisen päästön öljypäästömaksusta. Siten olisi perusteltua, että Rajavartiolaitos saisi vastaavasti öljypäästömaksun määräämisen kannalta tarpeellisia tietoja asian edettyä syyttäjälle ja tuomioistuimeen.

1.35 Laki tullilain 28 §:n muuttamisesta

28 §. Tietojen saanti eräistä rekistereistä. Pykälän 1 momentin 6 kohta ehdotetaan tarkistettavaksi sen vuoksi, että oikeushallinnon tietojärjestelmästä ja sen osajärjestelmistä säädettäisiin nykyistä tarkemmin oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettavassa laissa. Lakia ehdotetaan lisäksi muutettavaksi siten, että tullilla olisi oikeus saada tietoja myös sakkorekisteriin talletetuista sakkorangaistuksista. Sakkorekisterin tietojen käyttömahdollisuutta on pidettävä perusteltuna laitokselle kuuluvien tehtävien vuoksi.

1.36 Laki ilmailulain 48 §:n muuttamisesta

48 § 1 mom. Ilmailuhallinnon oikeus tietojen saantiin. Momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi sen vuoksi, että oikeushallinnon tietojärjestelmästä ja sen osajärjestelmistä säädettäisiin nykyistä tarkemmin oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettavassa laissa. Momenttiin ehdotetaan tehtäväksi myös eräitä sanonnallisia tarkistuksia sen luettavuuden parantamiseksi.

1.37 Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain muuttamisesta

34 a §. Salassa pidettävän oikeudenkäyntiasiakirjan luovuttaminen toiselle tuomioistuimelle ja armahdusasian käsittelyä varten. Ehdotetun 1 momentin mukaan tuomioistuin voisi antaa salassa pidettävän oikeudenkäyntiasiakirjan toiselle tuomioistuimelle lainkäytön yhtenäisyyden varmistamiseksi tuomioistuimen käsittelyssä olevan asian ratkaisun harkintaa varten.

Oikeudenkäyntiasiakirjalla tarkoitetaan laissa asiakirjaa, joka on toimitettu tuomioistuimelle tai laadittu tuomioistuimessa oikeudenkäyntiä varten. Käsitteen piiriin eivät kuulu tuomioistuimessa laaditut muistiinpanot tai luonnokset taikka muut sellaiset asiakirjat, joita laatija ei ole vielä antanut esittelyä tai muuta asian käsittelyä varten.

Säännöksen tarkoituksena on osaltaan edistää yhtenäistä lainkäyttöä. Tuomioistuimilla voi olla tarve saada tutustua toisessa tuomioistuimessa ratkaisuun asiaan liittyviin oikeudenkäyntiasiakirjoihin erityisesti sellaisissa asioissa, joita on harvoin tuomioistuimessa vireillä ja joissa ei ole syntynyt vakiintunutta oikeuskäytäntöä.

Säännöksessä ei erikseen mainita salassa pidettävän oikeudenkäyntiasiakirjan käyttämistä tuomioistuimessa lainkäytön yhtenäisyyden varmistamiseksi. Tällaisissa tilanteissa ei katsota kysymyksen olevan tietojen luovuttamisesta sivullisille. Salassapitoa koskevien säännösten ja julkisuuslaissa säädetyn hyvän tiedonhallintatavan noudattamiseksi tuomioistuimen on kuitenkin asianmukaista antaa yleiset ohjeet henkilöstölle niistä tilanteista, joissa ratkaisuun ja sen valmisteluun osallistuville virkamiehille voidaan antaa aikaisemmin tehtyyn tuomioistuimen ratkaisuun liittyvä salassa pidettäviä tietoja sisältävä oikeudenkäyntiasiakirja.

Ehdotetussa 2 momentissa säädettäisiin tuomioistuimen velvollisuudesta antaa oikeusministeriön armahdusasioita käsittelevän virkamiehen pyynnöstä salassa pidettävä oikeudenkäyntiasiakirja armahdusasian käsittelyä ja ratkaisemista varten.

Ehdotettu säännös on osoittautunut tarpeelliseksi. Käytännössä salassa pidettäväksi määrätyllä tuomioistuimen ratkaisulla voi olla merkitystä armahdusta harkittaessa. Voimassa olevaan lainsäädäntöön ei kuitenkaan sisälly säännöstä, joka oikeuttaisi salassa pidettävien oikeudenkäyntiasiakirjojen saamiseen armahdusasian käsittelyä varten.

1.38 Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimessa annetun lain muuttamisesta

9 a §. Salassa pidettävän oikeudenkäyntiasiakirjan luovuttaminen toiselle hallintotuomioistuimelle. Ehdotuksen mukaan hallintotuomioistuimelle annettaisiin oikeus antaa salassa pidettävä oikeudenkäyntiasiakirja toiselle hallintotuomioistuimelle lainkäytön yhtenäisyyden varmistamiseksi.

Ehdotus vastaa oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain muuttamisesta ehdotetun lain (lakiehdotus n:o 37) tarkoitusta.

1.39 Laki oikeusrekisterikeskuksesta annetun lain nimikkeen ja 1 §:n muuttamisesta

Ehdotuksen mukaan lain nimikettä muutettaisiin siten, että viranomaisen nimi kirjoitettaisiin isolla alkukirjaimella.

1 §. Asema ja tehtävät. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että Oikeusrekisterikeskukselle tulevat uudet tehtävät ilmenisivät siitä mahdollisimman hyvin. Ehdotetussa 1 momentissa säädettäisiin nykyiseen tapaan siitä, että Oikeusrekisterikeskus toimii oikeusministeriön alaisena.

Ehdotetun 2 momentissa säädettäisiin kokoavasti Oikeusrekisterikeskukselle eri säädösten mukaan kuuluvista tehtävistä.

Momentin 1 kohdassa todettaisiin Oikeusrekisterikeskuksen tehtävänä olevan toimia oikeushallinnon alaan kuuluvien tietojärjestelmien ja rekisterien rekisterinpitäjänä. Se, mitkä tietojärjestelmät ja rekisterit kuuluisivat tehtävän piiriin, määräytyisi niitä koskevien lakien mukaisesti.

Kohdassa mainittaisiin erikseen Oikeusrekisterikeskuksen tehtävänä olevan välittää oikeushallinnon viranomaisten ilmoittamia tietoja muille viranomaisille. Tietojen luovuttamistehtävää, josta säädetään erikseen nykyisessä laissa, ei mainittaisi laissa enää erikseen. Säätäminen laissa Oikeusrekisterikeskuksesta ei ole tarpeen, koska kysymys on Oikeusrekisterikeskukselle jo sen rekisterinpitäjäaseman perusteella kuuluvasta tehtävästä ja koska luovuttamisesta säädetään erityislaeissa.

Momentin 2 kohdassa olisi nykyistä 2 momenttia asiasisällöltään vastaava säännös.

Ehdotettu 3 momenttiin ehdotetaan selvyyssyistä otettavan säännös, jonka mukaan Oikeusrekisterikeskus käyttää valtion puolesta puhevaltaa sille kuuluvissa täytäntöönpanotehtävissä, kuten sakkojen täytäntöönpanotehtävissä.

Pykälän 4 momentiksi ehdotetaan otetavaksi säännös Oikeusrekisterikeskukselle säädettävästä uudesta tehtävästä. Sen mukaan Oikeusrekisterikeskus voisi huolehtia oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluvan yksikön tutkimusrekistereiden ylläpidosta ja siihen kuuluvien tehtävien hoitamisesta kyseisen yksikön toimeksiannosta. Säännös on katsottu selvyyssyistä tarpeelliseksi ja se mahdollistaisi esimerkiksi oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tarvitsemien rekisterien ylläpidosta huolehtimisen.

Oikeushallinnon valtakunnallista tietojärjestelmää koskevan lakiehdotuksen (lakiehdotus n:o 1) 6 §:n 3 momentin nojalla oikeusministeriön asetuksella voidaan antaa säännökset siitä, millä tavalla tiedot toimitetaan tietojärjestelmään, samoin kuin ajankohdista, jolloin järjestelmään on tehtävä merkinnät tai tiedot muutoin toimitettava, merkintöjen muodosta tai tietojen toimittamisessa käytettävistä lomakkeista sekä merkintöjen tekemiseksi noudatettavista muista teknisistä yksityiskohdista.

Oikeushallinnon viranomaisten velvollisuudesta ilmoittaa tietojärjestelmään tietoja säädettäisiin esityksen mukaisesti laissa (lakiehdotukset 2 ja 4—25).

Ehdotettavat laki oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä (lakiehdotus n:o 1) ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta ovat merkityksellisiä perustuslain 10 §:n 1 momentin sekä 12 §:n 2 momentin kannalta. Myös esitykseen sisältyvillä muilla lakiehdotuksilla (erityisesti lakiehdotukset n:o 28—36) on merkitystä perustuslain 10 §:n 1 momentin kannalta.

Ehdotukseen laiksi oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä sisältyy asetuksenantovaltuutta koskeva säännös (6 § 3 mom.), minkä vuoksi myös perustuslain 80 § on merkityksellinen esityksen arvioinnin kannalta.

Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään lainkohdan mukaan tarkemmin lailla.

Perusoikeusuudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaan säännös viittaa tarpeeseen lainsäädännöllisesti turvata yksilön oikeusturva ja yksityisyyden suoja henkilötietojen käsittelyssä, rekisteröinnissä ja käyttämisessä (HE 309/1993 vp, s. 53).

Säännöksen lakiviittaus henkilötietojen suojasta edellyttää perusoikeusuudistuksen tarkoituksen mukaisesti (PeVM 25/1994 vp, 56 s. 6/I) lainsäätäjän säätävän tästä oikeudesta, mutta se jättää sääntelyn yksityiskohdat lainsäätäjän harkintaan. Tällainen perusoikeussäännös sitoo lainsäätäjän sisällöllistä harkintaa vähemmän kuin sen tapainen sääntelyvarauksen sisältävä säännös, jossa perusoikeuden todetaan olevan olemassa sen mukaan kuin lailla säädetään. Lainsäätäjän liikkuma-alaa rajoittaa se, että henkilötietojen suoja lähtökohtaisesti kuuluu samassa momentissa suojatun yksityiselämän piiriin.

Henkilötietojen käsittelystä on säädettävä lailla. Yleinen henkilötietojen suojaa koskeva laki on henkilötietolaki. Jos on tarkoitus poiketa henkilötietolaissa säädetyistä velvoitteista, on säännökset otettava lakiin. Lain tasoista sääntelyä tarvitaan, jos kysymys on erityissäännöksistä, jotka koskevat rekisteröinnin tavoitetta, rekisteröitävien henkilötietojen sisältöä, henkilötietojen sallittuja käyttötarkoituksia, mukaan luettuina tietojen luovutettavuus, henkilörekisterien yhdistämistä sekä tietojen antamista teknisen käyttöyhteyden avulla ja tietojen säilytysaikaa (PeVL 25/1998 vp, PeVL 14/2002 vp, PeVL 30/2006 vp, PeVL 12/2002 vp).

Esitykseen sisältyvä lakiehdotus laiksi oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä sääntelisi lain tasolla järjestelmän eri osajärjestelmien käyttötarkoituksesta ja tietosisällöstä sekä tietojen luovuttamisesta siitä. Kuten yksityiskohtaisista perusteluista ilmenee, niiltä osin kuin ehdotetussa laissa ei toisin säädettäisi, rekisteröidyn oikeudet määräytyisivät henkilötietolain mukaan. Lakiin otettavaksi ehdotetut säännökset eivät pääosin poikkea siitä, miten tilannetta tulisi arvioida yleislain perusteella. Tietojärjestelmän tietosisältö sekä sen tietolähteet ja tietojen luovutus siitä perustuvat oikeushallinnon viranomaisille säädettyihin tehtäviin ja niiden lain nojalla tekemiin päätöksiin. Ehdotuksen myötä tietojärjestelmään talletettavien tietojen säilytysaika tulisi tarkemmin määriteltyä, mitä on pidettävä olennaisena henkilötietojen suojan kannalta, koska järjestelmän tietoja käytetään myös oikeushallinnon ulkopuolisiin tarkoituksiin.

Ehdotuksen mukaan Oikeusrekisterikeskus voisi laissa tarkkarajaisesti määriteltyjen edellytysten ollessa käsillä poiketa siitä yleisestä periaatteesta, että tutkimus- ja tilastotarkoituksia varten talletettuja tietoja ei saa käyttää rekisteröityä koskevaan päätöksentekoon. Tämän ei kuitenkaan voida katsoa vaarantavan yksityisyyden suojaa, koska kyseiset tiedot on alun perin tarkoitettu niihin tarkoituksiin, joihin niitä poikkeussäännöksen mukaan voitaisiin käyttää ja koska rekisteröidyn tarkastusoikeus kohdistuisi yleislaissa säädettyjä oikeuksia laajemmin myös näihin tietoihin.

Yksityisyyden suojaa tehostettaisiin esityksen mukaan myös siten, että oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään talletettavat tiedot säädettäisiin julkisuuslaissa salassa pidettäviksi (lakiehdotus n:o 3). Perustuslain 12 §:n 2 momentin vuoksi on arvioitava ehdotuksen perustuslainmukaisuutta mainitussa perustuslain säännöksessä säädetyn tiedonsaantioikeuden kannalta.

Kuten mainitun lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, tiedonsaantioikeuden rajoitus perustuu yksityisyyden suojan lisäksi tarpeeseen sovittaa yhteen hallintoviranomaisten ja tuomioistuinten asiakirjajulkisuutta koskevat säädökset sekä turvata tuomioistuimille ja muille oikeushallinnon viranomaisille oikeus päättää omien asiakirjojensa julkisuudesta lain mukaan. Esityksen mukaan ehdotettu julkisuuslain muutos ei vaikuttaisi tuomioistuinten asiakirjojen julkisuuteen.

Oikeushallinnon valtakunnallinen tietojärjestelmä palvelee lainkäyttöasioiden täytäntöönpanoa sekä oikeushallinnon tilasto- ja tutkimustoimintaa. Tuomioistuimilla olisi säädettävien lakien perusteella laaja velvollisuus tallettaa siihen erilaisia tietoja. Tietojärjestelmän käyttötarkoituksen ja laajan tiedonsaantioikeuden merkitystä julkisuusperiaatteen mukaisen tiedonsaantioikeuden kannalta on arvioitu perustuslakivaliokunnan lausunnossa hallituksen esityksestä laiksi tilastolaiksi ja laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta (PeVL 3/2004 vp). Oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän tietojen salassapito ei mainitussa lausunnossa vastaavalla tavalla myöskään vaikuttaisi kansalaisten mahdollisuuksiin valvoa ja seurata julkisen vallan käyttöä, koska tietojärjestelmä olisi vain tietoja välittävä järjestelmä ja salassapidolla ei olisi vaikutusta sen enempää tuomioistuinten kuin täytäntöönpanoviranomaisten asiakirjojen julkisuuteen.

Hallituksen käsityksen mukaan lakiehdotukset eivät merkitse sellaista puuttumista yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan, joka olisi vastoin perustuslain 10 §:n 1 momentin säännöksiä taikka sellaista puuttumista julkisuusperiaatteen mukaiseen tiedonsaantioikeuteen, joka loukkaisi perustuslain 12 §:n 2 momentissa säädettyä oikeutta.

Kuten edellä on todettu, oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettavaksi ehdotetun lain 6 §:n 3 momenttia on arvioitava perustuslain 80 §:n mukaisten asetuksenantovaltuuksien valossa. Lailla on sen mukaan säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan kuuluvat lain alaan. Jos kysymys on perusoikeusrajoituksista, tulee niiden perustua lakiin. Tähän liittyy kielto delegoida perusoikeuksien rajoittamista koskevaa toimivaltaa lakia alemmalle tasolle (PeVM 25/1994 vp, s. 5/I, PeVL 11/1999 vp, s. 2/II). Asetuksenantaja voidaan kuitenkin lailla valtuuttaa antamaan tarkempia säännöksiä yksilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvistä vähäisistä yksityiskohdista. Valtuuttavan lain on tällöin täytettävä täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset (HE 1/1998 vp, s. 131—132).

Ehdotuksen mukaan oikeusministeriön asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä ensinnäkin ajankohdista, jolloin tuomioistuimen on tehtävä oikeushallinnon tietojärjestelmään merkinnät, merkintöjen muodosta sekä merkintöjen tekemisessä noudatettavista muista teknisistä yksityiskohdista (6 § 3 mom.). Oikeusministeriölle annettaisiin myös oikeus asetuksella säätää ajankohdasta, josta alkaen tuomioistuin toteuttaisi ilmoitusvelvollisuutensa oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän kautta.

Tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuudesta säädettäisiin laissa ja asetuksenantovaltuuden piiriin sisältyvät seikat liittyvät tämän velvoitteen toteuttamiseen. Tietojenantovelvollisuuden toteuttamista koskevat alemman asteiset säännökset koskisivat seikkoja, jotka perustuvat tuomioistuinten ratkaisuihin ja muihin laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseen, asetuksenantovaltuudella ei puututtaisi yksilöiden oikeuksien ja velvollisuuksien perusteisiin.

Edellä olevan perusteella katsotaan, että lakiehdotukset voitaisiin hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Esitykseen sisältyvät lakiehdotukset on tarkoitus saattaa voimaan noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun lait on hyväksytty ja vahvistettu. Ehdotukseen laiksi oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä sisältyy voimaantulosäännös, jonka mukaan tietojärjestelmän ja siihen liittyvän tietojenkäsittelyn saattamiseksi laissa edellytettyyn kuntoon olisi käytettävissä viiden vuoden siirtymäaika.

Oikeusministeriö voisi myös päättää, että oikeushallinnon viranomaiset voisivat liittyä järjestelmään siirtymäajan jälkeenkin, kuitenkin viimeistään seitsemän vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset