Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Kilpailu- ja kuluttajavirastosta. Lailla korvattaisiin voimassa olevat lait kilpailuvirastosta ja Kuluttajavirastosta. Esityksen pääasiallisena tavoitteena on lisätä kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnallista painoarvoa ja vaikuttavuutta sekä tehostaa hallintoa. Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan yhteisenä tavoitteena on terveet ja toimivat markkinat, joilla yritykset ja muut toiminnanharjoittajat toimivat vastuullisesti ja ottavat huomioon myös kuluttajien edut. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lait, joissa on mainittu Kilpailuviraston tai Kuluttajaviraston tehtävistä. Tältä osin esitys on keskeisiltä osin lainsäädäntötekninen siten, että näissä laeissa mainittu nykyinen Kilpailuvirasto tai Kuluttajavirasto muutetaan Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Viranomaisten lakisääteisiä tehtäviä ei muuteta.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto ehdotetaan perustettavaksi siirtämällä virastoon samasta ajankohdasta lakkautettavien virastojen tehtävät ja henkilöstö.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttaja-asioiden vastuualueen ylijohtaja toimisi kuluttaja-asiamiehenä. Kuluttaja-asiamiehen lakisääteisiä tehtäviä ja toimivaltaa ei muuteta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti 15 päivänä maaliskuuta 2012 tiedotteen kolmen viraston/laitoksen yhdistämisselvityksen käynnistämisestä ja asetti 20 päivänä maaliskuuta yhdistämisselvityksen ohjausryhmän (TEM/767/00.04.01/2012). Tavoitteena oli lisätä kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tehostaa hallintoa. Mahdollisessa yhdistämisessä tuli ottaa huomioon lainsäädännöstä johtuvat erot kilpailuasioiden ja kuluttaja-asioiden luonteessa. Tarkoituksena ei ollut muuttaa lakiin perustuvia virastojen tehtäviä. Selvitys liittyi osaltaan uuden kuluttajapoliittisen ohjelman valmisteluun. Selvityksen tuloksena päädyttiin esittämään Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston yhdistämistä. Kuluttajatutkimuskeskuksen asema ratkaistaan valtioneuvoston sektoritutkimusselvityksen pohjalta.

2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö

Kilpailuvirasto

Kilpailuvirasto on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle kuuluva virasto, jonka tehtävänä kilpailuvirastosta annetun lain (711/1988) mukaan on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen. Kilpailuviraston tehtävien sisältö määritellään pääosin kilpailulaissa (948/2011). Viraston tehtävistä on säädetty myös postilaissa (415/2011), laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009), laissa eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista (462/2009), viestintämarkkinalaissa (393/2003), laissa televisio- ja radiotoiminnasta (744/1998), laissa työeläkevakuutusyhtiöistä (354/1997), sähkömarkkinalaissa (386/1995), vakuutuskassalaissa (1164/1992) ja eläkesäätiölaissa (1774/1995).

Kilpailuviraston toiminta-ajatuksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa. Virasto puuttuu kilpailulain ja EU:n kilpailusääntöjen (Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (SEUT) artiklat 101 ja 102) vastaisiin kilpailun rajoituksiin kuten kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön. Virasto vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen muun muassa tekemällä aloitteita kilpailun edistämiseksi ja kilpailua rajoittavien säännösten purkamiseksi. Lisäksi virasto valvoo yrityskauppoja ja hoitaa sen vastuulle kuuluvat kansainväliset tehtävät. Kilpailuviraston on asetettava tehtävänsä tärkeysjärjestykseen siten, että se keskittyy kilpailun toimivuuden ja kansantalouden kannalta merkittävien kilpailunrajoitusten selvittämiseen. Tarvittaessa virasto tekee markkinaoikeudelle esityksen siitä, että markkinaoikeus määräisi kilpailusääntöjä rikkoneelle elinkeinonharjoittajalle seuraamusmaksun.

Kilpailuviraston tehtävänä on ensisijaisesti turvata markkinaprosessin toimivuus niin, että talouden tehokkuuden näkökulma korostuu, ja osa hyödyistä siirtyy asiakkaille ja kuluttajille. Tavoitteena on luoda ja ylläpitää sellaisia olosuhteita, joissa elinkeinotoiminnalla on tasapuoliset toimintaedellytykset ja luottamus siihen, että etevämmyydellä voidaan menestyä. Kilpailuviraston toiminnan tarkoituksena sen sijaan ei ole tarjota oikeussuojakeinoja yksittäisten sopimusriitojen ratkaisuun tai suojata elinkeinonharjoittajaa kilpailijan tai kauppakumppanin kohtuuttomilta tai mielivaltaisilta menettelytavoilta, ellei kysymys samalla ole menettelystä, jonka tutkiminen on tarpeen toimivan kilpailun turvaamiseksi markkinoilla.

Kilpailuviraston tärkeimmät kansainväliset yhteistyötahot ovat EU:n kilpailuviranomaisten välinen ECN-verkosto (European Competition Network) sekä pohjoismaiset kilpailuviranomaiset. Kilpailuvirastossa käsitellään vuosittain noin 600 kansainväliseen yhteistyöhön liittyvää asiaa ja virasto osallistuu yhteensä noin viidenkymmenen kilpailupolitiikkaa koskevan kansainvälisen työryhmän toimintaan.

Valvontaviranomaisena Kilpailuvirasto on itsenäinen. Viraston toiminnan painotuksiin vaikuttavat kuitenkin talouspolitiikan linjaukset. Viraston strategiset painopisteet ja operatiiviset tavoitteet tukevat työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategiaa. Kilpailuvirasto tulosohjaa aluehallintovirastoja kilpailuasioissa.

Kilpailuviraston henkilöresurssit vuodelle 2012 ovat 78,5 henkilötyövuotta. Tämä luku sisältää mahdollisuuden palkata 10 henkilötyövuotta lisää harmaan talouden torjunnan perusteella. Kilpailuviraston nettomääräraha vuodelle 2012 on 6,162 miljoonaa euroa.

Kuluttajavirasto

Kuluttajavirasto on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toimiva virasto, jonka tehtävänä Kuluttajavirastosta annetun lain (1056/1998) mukaan on kuluttajien taloudellisen ja oikeudellisen aseman turvaaminen sekä kuluttajapolitiikan toteuttaminen. Kuluttajaviraston tehtävistä on lisäksi säädetty valmiuslaissa (1552/2011), laissa palvelujen tarjoamisesta (1166/2009), laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009), laissa valmismatkaliikkeistä (939/2008), laissa kuluttajaneuvonnasta (800/2008), laissa rajat ylittävästä kieltomenettelystä (1189/2000), laissa talous- ja velkaneuvonnasta (713/2000), asuntokauppalaissa (843/1994), rikoslaissa (39/1889) ja kuluttajansuojalaissa (38/1978). Kuluttajavirastosta annettuun lakiin on viitattu myös maksupalvelulaissa (290/2010), laissa tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta (458/2002), laissa eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä (1528/2001) ja laissa saatavien perinnästä (513/1999).

Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä ja kuluttaja-asiamiehen toimivaltaan kuuluvat valvontatehtävät hoidetaan Kuluttajavirastossa. Kuluttajavirastosta annettu laki sisältää säännöksiä kuluttaja-asiamiehen toimivaltuuksista. Kuluttaja-asiamiehelle kuuluvista lainsäädännön valvontatehtävistä on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Kuluttaja-asiamiehelle kuuluu valvontatehtäviä useiden eri lakien nojalla. Kuluttaja-asiamies valvoo markkinoinnin, sopimusehtojen ja perinnän lainmukaisuutta. Jollei neuvotteluin saada elinkeinonharjoittajaa vapaaehtoisesti luopumaan lainvastaisesta menettelystä, kuluttaja-asiamiehen on tarvittaessa ryhdyttävä asian edellyttämiin pakkotoimiin tai saatettava asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Kuluttaja-asiamies voi avustaa kuluttajia oikeudessa asioissa, jotka ovat lain soveltamisen tai kuluttajien yleisen edun kannalta tärkeitä. Kuluttaja-asiamiehen keinoina tulevat kyseeseen myös ryhmävalitus ja ryhmäkanne.

Kuluttajavirasto edistää kuluttajamarkkinoiden toimivuutta. Kuluttajavirasto toimii asiantuntijana ennakoivasti painottaen kuluttajan näkökulmaa, vaikuttaa yritysten toimintatapoihin ja edistää kuluttajien toimintamahdollisuuksia. Tavoitteena on, että yritykset toimivat vastuullisesti ja että kuluttajat voivat luottaa markkinoiden toimivuuteen ja häiriötilanteiden nopeaan selvittämiseen. Kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen toiminta kohdentuu kuluttajan kannalta merkityksellisiin asioihin ja ongelmiin. Virastossa hoidetaan valmismatkaliikkeiden vakuuksien valvontaa ja tähän liittyen pidetään yllä rekisteriä Suomessa toimivista valmismatkaliikkeistä.

Kuluttajavirasto tekee esityksiä ja aloitteita kuluttajansuojan ja kuluttajapolitiikan kehittämiseksi. Myös kuluttajavalistus ja -kasvatus ovat viraston lakisääteisiä tehtäviä. Kuluttajavirasto tekee ja teettää kuluttajakysymyksiin liittyviä selvityksiä ja vertailuja, kuten hinta- ja laatuvertailuja ja vertailevia tuotetestejä, sekä julkaisee kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille tarkoitettua tietoa verkkosivuilla ja Kuluttaja-lehdessä. Kuluttajavirasto ohjaa ja kouluttaa aluehallintovirastoja, talous- ja velkaneuvontaa sekä kuluttajaneuvontaa. Kuluttajavirasto/kuluttaja-asiamies on EY:n kuluttajansuojaa koskevan yhteistyöasetuksen EY N:o 2006/2004 mukainen yhteysvirasto Suomessa sekä toimivaltainen viranomainen lähes kaikkien asetuksen liitteessä mainittujen EY:n kuluttajansuojainstrumenttien valvonnassa. Virastossa toimii lisäksi Suomen Euroopan kuluttajakeskus ja palveluista sisämarkkinoilla annetun direktiivin 2006/123/EY mukainen kansallinen hallinnollinen yhteyspiste.

Valvontaviranomaisina sekä Kuluttajavirasto että kuluttaja-asiamies ovat itsenäisiä. Viraston toiminnan painopisteisiin vaikuttavat kuitenkin valtioneuvoston kuluttajapoliittiset linjaukset. Viraston strategiset painopisteet ja operatiiviset tavoitteet tukevat työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategiaa.

Kuluttajavirastolla on johtokunta. Johtokunta ei voi puuttua valvontatehtäviin.

Kuluttajaviraston henkilöresurssit vuonna 2012 ovat yhteensä 71,5 henkilötyövuotta. Kuluttajaviraston nettomääräraha talousarviossa vuodelle 2012 on 4,837 miljoonaa euroa.

2.2 Kilpailu- ja kuluttajahallinnon kehitys Euroopan unionissa ja eräissä muissa maissa

Euroopan komissio

Euroopan unionin harjoittamassa kilpailupolitiikassa ja kilpailulainsäädännössä yksi keskeinen tavoite on, että toimivan kilpailun tulee palvella kuluttajien etua. Komission työ on kuitenkin organisoitu siten, että kilpailuasioita hoitaa kilpailupääosasto (DG Competition) ja kuluttaja-asioita terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto (DG Sanco). Nykyisessä komissiossa kuuluu merkittävä osa kuluttajansuojalainsäädäntöä oikeusasioiden pääosastolle (DG Justice). Varmasti osittain tästä johtuen, EU:n kilpailu- ja kuluttajapolitiikkaa on viime vuosiin saakka hoidettu hyvinkin toisistaan erillisinä politiikkalohkoina. Viime vuosina kuitenkin ainakin komission kilpailupääosaston avauksissa ja linjauksissa myös kuluttajanäkökulmaa on pyritty tuomaan entistä voimakkaammin esiin. Sekä kuluttaja- että kilpailupuolella on korostettu horisontaalista ulottuvuutta. Käytännön hankaluutena ovat näiden pääosastojen erilaiset toimintatavat ja erilaiset toimivaltuudet suhteessa esimerkiksi jäsenvaltioihin.

Euroopan unionin jäsenmaat

Euroopan unionin jäsenmaista ainakin Iso-Britanniassa, Tanskassa, Italiassa, Puolassa ja Bulgariassa kilpailu- ja kuluttaja-asioita hoidetaan joko kokonaan tai osittain samassa viranomaisessa. Irlannissa on tehty päätös kilpailu- ja kuluttajaviranomaisten yhdistämisestä.

Iso-Britanniassa OFT:ssä (Office of Fair Trading) tietyn markkinan ongelmia voivat käsitellä yhteistyössä sekä kilpailu- että kuluttajapolitiikan asiantuntijat ja he voivat soveltaa joko kilpailulainsäädännön tai kuluttajansuojalainsäädännön seuraamuksia siitä riippuen, mikä on tarkoituksenmukaista.

Tanskassa viranomaisten yhdistäminen toteutettiin 1.9.2010. Tanskassa on erillinen kuluttaja-asiamies, jonka sihteeristö toimii uudessa yhdistetyssä viranomaisessa. Erityisesti hyötynä kilpailu- ja kuluttajaviranomaisten yhdistämissä on pidetty tutkimukseen kohdennettujen resurssien yhdistämistä ja sitä, että kuluttaja- ja kilpailuasioiden välisiä konfliktitilanteita voidaan ratkoa samassa virastossa, sekä laaja-alaisemman näkemyksen kautta tulevaa kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vahvistumista. Yhteisiä toimintoja ja asioita uudessa virastossa ovat ennen muuta hallinto, viestintä ja markkinoiden tuntemus. Substanssitehtävissä on erilaisuutta. Kuluttaja-asiamies instituutiona on itsenäinen. Se kuitenkin toimii viraston yhteydessä ja asiamiehen sihteeristö on toiminnallinen osa virastoa.

Yhdysvallat

Yhdysvalloissa Federal Trade Commission hoitaa sekä kilpailu- että kuluttaja-asioita. Toiminta on organisoitu siten, että valvontatehtävistä vastaava henkilöstö on omissa erillisissä yksiköissään ja heillä on erilliset ammatilliset valmiutensa. Tällainen organisaatiomalli edellyttänee virastoa ohjaavalta taholta selkeää yhtenäistä tavoitelinjausta ja vahvaa ohjaavaa otetta.

Australia

Australian kilpailu- ja kuluttajakomissio (Australian Competition and Consumer Commission, ACCC) on itsenäinen virasto, joka perustettiin vuonna 1995. Sen tehtävänä on valvoa, että markkinoiden toimijat noudattavat alan lainsäädäntöä sekä edistää muullakin tavoin kilpailua ja reilua kaupankäyntiä markkinoilla kuluttajien, yritysten ja yhteisöjen eduksi. Virasto vastaa myös alan kansallisista infrastruktuuripalveluista.

2.3 Nykytilan arviointi

Kilpailuviraston arviointi toteutettiin vuonna 2008. Arvioinnin mukaan Kilpailuviraston toiminta on ollut yhteiskunnallisesti vaikuttavaa, viraston osaaminen on korkeatasoista, yritykset saavat siltä arvokasta ohjeistusta toimintaansa ja se saa myös hyvät arvosanat kansainvälisessä vertailussa. Kehittämisen varaa katsottiin olevan erityisesti toiminnan linjaavuudessa, tavoitteellisuudessa ja eräissä toimintaprosesseissa. Arvioinnissa painotettiin erityisesti, että Kilpailuviraston toiminnan painopistettä tulisi keskittää voimakkaammin kansantaloudellisesti merkittävien tapausten tutkintaan. Arvioinnin suosituksia on hyödynnetty muun muassa uudistettaessa kilpailulakia ja Kilpailuviraston ohjauksessa ja johtamisessa.

Kilpailuviraston yhteiskunnallisen vaikuttavuuden keskeisenä haasteena on markkinoiden toimivuuden varmistaminen. Toimivat markkinat luovat edellytyksiä menestyvälle yritystoiminnalle ja varmistavat tuottavuuskehityksen hyötyjen siirtymisen myös asiakkaille ja kuluttajille. Samalla ne luovat kannusteita uuden kehittämiseen sekä parempaan tarjontaan mukaan luettuna edullisemmat hinnat.

Kuluttajaviraston oikeudellisen toiminnan arviointi toteutettiin vuonna 2009. Yleiskuvaltaan toiminta arvioitiin tehokkaaksi ottaen huomioon käytettävissä olevat resurssit. Arvioitsija esitti useita toimenpiteitä, joiden avulla kuluttajaoikeudellisen toiminnan tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja tehokkuutta voisi parantaa. Näitä ovat muun muassa viraston tieto- ja seurantajärjestelmän kehittäminen, kuluttaja-asiamiehen käytössä olevan instrumentti- ja seuraamusvalikoiman monipuolistaminen ja ajantasaistaminen, kuluttajatutkimuksen lisääminen ja hyödyntäminen sekä kuluttajansuoja-asioiden käsittelyprosessin markkinaoikeudessa uudelleen arvioiminen. Arviointia on hyödynnetty sekä Kuluttajaviraston että Kuluttajatutkimuskeskuksen tulosohjauksessa ja Kuluttajaviraston sisäisessä kehittämisessä.

Kilpailuvirasto ja Kuluttajavirasto toimivat politiikka-alueella jonka yhteisenä nimittäjänä on markkinoiden toimivuus. Kilpailupolitiikan tavoitteena on toimiva kilpailu ja toimivat markkinat siten, että toimivan kilpailun myötä kuluttaja voi valita suuremmasta valikoimasta tuotteita kilpailukykyisin hinnoin. Kuluttajapolitiikalla vastaavasti vahvistetaan kuluttajien luottamusta markkinoihin poistamalla elinkeinonharjoittajien "häiriökäyttäytymistä".

Asiakaskunnassa/valvonnan kohteissa on nähtävissä sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Kilpailuviraston asiakkaita/tutkinnan kohteita ovat yksiselitteisesti yritykset ja julkisyhteisöt. Kilpailuvalvonnan kohteena ovat nimenomaan elinkeinonharjoittajat ja elinkeinotoiminta, joten yritystoimintaan ja yritysten välisiin suhteisiin liittyvät asiat ovat toiminnan keskiössä. Elinkeinonharjoittajat ovat myös Kuluttajaviraston asiakkaita siten, että toiminnan keskiössä ovat elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien väliset asiat. Yksittäiset elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien väliset riita-asiat käsitellään maistraattien kuluttajaneuvonnassa ja oikeusministeriön hallinnonalalla toimivassa Kuluttajariitalautakunnassa.

Kilpailupolitiikassa samoin kuin kuluttajapolitiikassa pyritään vaikuttamaan yritysten käyttäytymiseen - laillisten toimintatapojen noudattamiseen ja läpinäkyvyyteen. Eri toimialoja koskeva erityisosaaminen on nykyisiä virastoja yhdistävä piirre samaten kuin prosessiosaamisen alue. Sekä Kilpailuviraston että Kuluttajaviraston/kuluttaja-asiamiehen käsittelemistä asioista osa päätyy tuomioistuinten ratkaistavaksi. Tosin tuomioistuimissa ajattaviin asioihin sovelletaan eri prosessisääntöjä. Kilpailuasioiden käsittelyssä sovelletaan hallintolainkäyttölakia ja kuluttaja-asioissa siviiliprosessia ja oikeudenkäymiskaaren säännöksiä. Myös virastojen toimivaltuudet ja tutkintavaltuudet ovat erilaiset.

EU:n kilpailulainsäädäntöjen soveltamisen osalta jäsenmaille on asetettu tiukat yhdenmukaisen soveltamisen vaatimukset. Kilpailusääntöjen täytäntöönpanoa ei ole harmonisoitu, mutta jäsenvaltioiden on järjestettävä täytäntöönpano tehokkaalla tavalla niin, että yhdenmukaisen soveltamisen vaatimukset toteutuvat myös käytännössä. Täytäntöönpanon tehokkuutta seurataan tarkasti myös esimerkiksi EU:n kilpailuviranomaisten verkoston (ECN) toimesta. Kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon liittyy myös tiettyjä erityispiirteitä, jotka täytyy ottaa huomioon uuden viraston toimintaa järjestettäessä. Näitä erityispiirteitä ovat muun muassa niin sanottuun leniency-menettelyyn liittyvät salassapitovaateet sekä korostettu liikesalaisuuksien suojan tarve. Kilpailuasioiden selvittäminen edellyttää lähes aina yritysten liikesalaisuuksien piiriin ulottuvaa perinpohjaista selvitystyötä. Siksi on voitava varmistua siitä, että yritysten liikesalaisuudet voidaan jatkossakin turvata luotettavalla tavalla.

Kuluttajansuojavalvonnan keinot ovat kansallisen lainsäädännön määrittelemiä. Tosin substanssilainsäädäntö yhä enenevässä määrin tulee EU:sta.

Sekä Kilpailuviraston että Kuluttajaviraston tehtäviin kuuluu tehtäväalueiden asioiden ja näkökulman edistäminen ja ennakkovaikuttaminen yhteiskunnassa.

Molemmissa virastoissa on henkilöstöä myös hallinto- ja viestintätehtävissä.

Esityksen pääasiallisena tavoitteena on lisätä kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnallista painoarvoa ja vaikuttavuutta sekä tehostaa hallintoa.

Perustettava Kilpailu- ja kuluttajavirasto ehdotetaan muodostettavaksi yhdistämällä nykyiset Kilpailuvirasto ja Kuluttajavirasto. Uuden viraston tehtävät liittyisivät kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toteuttamiseen, markkinoiden toimivuuden varmistamiseen, kilpailulain ja EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon sekä kuluttajan taloudellisen ja oikeudellisen aseman turvaamiseen. Viraston tehtävät ovat käytännössä samat kuin nykyisten Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston. Lailla kumottaisiin nykyiset lait kilpailuvirastosta ja Kuluttajavirastosta.

Kilpailu- ja kuluttajavirastoon ehdotetaan perustettavaksi sekä kilpailuasioiden vastuualue että kuluttaja-asioiden vastuualue. Lisäksi ehdotetaan, että viraston valvontatoiminnat on järjestettävä siten, ettei virastolle tai kuluttaja-asiamiehelle kuuluvissa valvontatehtävissä valvojan riippumattomuus ja puolueettomuus vaarannu. Kilpailulain mukaan perustettavaksi ehdotetulla virastolla on hyvin laajat tutkintavaltuudet kilpailuasioiden selvittämisessä. Myös kilpailulain rikkomuksista määrättävät seuraamusmaksut voivat olla mittavia. Tutkinnan kohteena olevien elinkeinonharjoittajien liikesalaisuuksien ja puolustautumisoikeuksien toteutumiseksi on voitava varmistautua siitä, että viraston kilpailulain nojalla saamia tietoja ei voida käyttää muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne on alun perin hankittu. Asiaa koskevat säännökset sisältyvät kilpailulain 17 §:n 4 momenttiin ja 38 §:n 3 momenttiin. Samaten viraston tai kuluttaja-asiamiehen kuluttaja-asioiden valvontatehtävissä saamia tietoja voidaan käyttää vain kuluttaja-asioissa. Julkiseen päätökseen sisältyvää tietoa voidaan luonnollisesti käyttää toiseenkin tarkoitukseen.

Esityksessä ehdotetaan, että kuluttaja-asioiden vastuualueen ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä. Kuluttaja-asiamiehen lainsäädännön valvontatehtävät säilyvät ennallaan. Tällöin myös kuluttaja-asiamiehen ratkaisuvalta säilyy nykyisenä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja ei voi vaikuttaa ratkaisuihin eikä ottaa kuluttaja-asiamiehelle säädettyjä valvonta-asioita itselleen ratkaistavaksi. Myös valvontatoiminnan edellyttämät asianmukaiset resurssit turvataan uudessakin virastossa. Nykyisessä Kuluttajavirastosta annetussa laissa olevat kuluttaja-asiamiehen menettelytapasäännökset otetaan ehdotettuun lakiin Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Ehdotuksen mukaan nykyinen Kuluttajaviraston johtokunta lakkaa. Työ- ja elinkeinoministeriö voisi asettaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston neuvottelukunnan.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lait, joissa on mainittu Kilpailuviraston tai Kuluttajaviraston tehtävistä tai viitattu näihin virastolakeihin. Tältä osin esitys on keskeisiltä osin lainsäädäntötekninen siten, että näissä laeissa mainittu nykyinen Kilpailuvirasto tai Kuluttajavirasto muutetaan Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Esityksessä ehdotetaan myös, että valmismatkaliikkeistä annettuun lakiin lisätään selvyyden vuoksi säännös siitä, että laki ei koske toiseen Euroopan talousalueen valtioon sijoittautuneita elinkeinonharjoittajia, jotka harjoittavat tilapäisesti valmismatkaliikettä Suomessa. Lisäys ei muuttaisi nykyistä oikeustilaa.

4.1 Taloudelliset vaikutukset

Valtion vuoden 2013 talousarvioesityksessä Kuluttajaviraston ja Kilpailuviraston toimintamenomomentit 32.40.01 ja 32.40.02 on yhdistetty Kilpailu- ja kuluttajaviraston momentiksi 32.40.01. Momentille ehdotettu nettomääräraha on 10 959 000 euroa. Vuoden 2012 talousarviossa Kilpailuvirastolle osoitettiin harmaan talouden torjuntaan 600 000 euron määrärahan lisäys. Vuoden 2013 talousarvioesityksessä viraston määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon muun muassa 500 000 euroa harmaan talouden torjuntaan ja 100 000 euroa julkisen hallinnon atk-menosäästöinä.

Pitemmällä aikavälillä yhdistetyn viraston hallintotehtävien resursointi voidaan järjestää siten, että hallintotehtävissä on nykyistä vähemmän henkilöstöä. Hallintotehtäviin kohdistuvat sisäiset ja ulkoiset kehittämispaineet olisi hoidettavissa tehokkaammin yhdistetyn viraston kokonaisuudessa. Myös tietohallinnossa ja erityisesti eri järjestelmien ylläpidossa ja kehittämisessä arvioidaan saavutettavan tehokkuushyötyjä. Samoin viestintätehtävissä olisi saavutettavissa synergioita ja tehokkuutta. Tavoitteena on pitemmällä aikavälillä saada säästöjä myös toimitilakustannuksissa. Toisaalta virastolla on vähintäänkin säästöjä vastaavasti tarvetta vahvistaa analyysikapasiteettia.

4.2 Henkilöstövaikutukset

Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston henkilöstö, myös ylimpiin virkoihin nimitetyt virkamiehet, siirtyy perustettavaan Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.

Valtion virkamieslaki (750/1994) sisältää säännökset virkamiehen asemasta erityyppisissä organisaation muutostilanteissa. Valtion virastojen yhdistyessä yhdistyvien virastojen virat ja niihin nimitetyt virkamiehet siirtyvät tehtävien tai toimintojen mukana uuteen virastoon. Virat voidaan siirtää ilman virkamiehen suostumusta silloin, kun uusi virka sijaitsee samalla työssäkäyntialueella. Myös valtion virkaehtosopimuksiin sisältyy useita organisaatiomuutostilanteissa sovellettavia virkamiehen palkkatasoa turvaavia sopimusmääräyksiä.

Uudelleenjärjestely voi tulla kyseeseen joidenkin esimerkiksi hallintoon kuuluvien tehtävien osalta. Tällaisen olennaisesti muuttuvia tehtäviä koskevan uudelleenjärjestelyn yhteydessä, jossa viran tilalle perustetaan uusi virka, voidaan uusi virka sitä ensi kertaa täytettäessä täyttää ilman haettavaksi julistamista, jos nimitettävä on uudelleenjärjestelyn kohteena olevan viraston virkaan nimitetty virkamies.

4.3 Yritysvaikutukset

Ehdotuksella ei ole yritysvaikutuksia. Yhdistettäväksi ehdotettujen viranomaisten tehtävät ja toimivaltuudet säilyvät ennallaan.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston yhteen kootut resurssit parantavat viraston palvelukykyä ja tavoitettavuutta.

4.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Kilpailu- ja kuluttajaviranomaisten yhdistetty työ markkinoiden toimivuuden varmistamiseksi lisää kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnallista painoarvoa ja vaikuttavuutta. Kilpailupolitiikan ja kuluttajapolitiikan yhteisenä tavoitteenahan on terveet ja toimivat markkinat, joilla yritykset toimivat vastuullisesti ja ottavat huomioon myös kuluttajien edut.

Kolmen viraston yhdistämistä selvittänyt työ- ja elinkeinoministeriön asettama ohjausryhmä pyysi lausunnot virastojen sidosryhmiltä. Pääosassa lausuntoja Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston yhdistämistä pidettiin tarkoituksenmukaisena ratkaisuna. Lausunnoista on laadittu yhteenveto. Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston osalta lausunnoissa kiinnitettiin huomiota virastojen valvontatehtävien, keinojen ja toimintatapojen erojen huomioon ottamiseen, kuluttaja-asiamiehen aseman turvaamiseen ja sidosryhmien kuulemisen varmistamiseen uudessa organisaatiossa. Ohjausryhmän selvitystyön perusteella päädyttiin esittämään Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston yhdistämistä.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi kokouksessaan 22.5.2012 Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston yhdistämistä. Alueellistamisen koordinaatioryhmä puolsi 30.5.2012 työ- ja elinkeinoministeriön ehdotusta siitä, että perustettavaksi ehdotettu Kilpailu- ja kuluttajavirasto säilyy pääkaupunkiseudulla.

Hallituksen esitys on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä ja siitä on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, Kilpailuvirastolta ja Kuluttajavirastolta. Valmistelun aikana saadut lausunnot on soveltuvin osin otettu huomioon hallituksen esityksessä.

Hallituksen esitykseen (HE 32/2012 vp) arvopaperimarkkinoita koskevaksi lainsäädännöksi sisältyvällä arvopaperimarkkinalailla ehdotetaan kumottavaksi voimassa oleva arvopaperimarkkinalaki, johon on viitattu Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annettavaksi ehdotetun lain 11 §:ssä.

Hallituksen esityksessä (HE 57/2012) laiksi kaupallisten sopimusten maksuehdoista, laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi ehdotetaan muutettavaksi eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 3 §:n 1 momentin 1 kohtaa, jota myös tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi. Lisäksi eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annettu laki ehdotettaneen kumottavaksi. Asiaa koskeva hallituksen esitys on valmisteltavana oikeusministeriössä.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi liittyy valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

1.1 Laki Kilpailu- ja kuluttajavirastosta

1 luku Kilpailu- ja kuluttajavirastoa koskevat säännökset

1 §. Toimiala. Pykälässä määritellään Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimiala.

Pykälän 1 momentissa säädetään niistä yleisistä tavoitteista, joita varten virasto on olemassa. Momentti vastaa pitkälti voimassa olevia kilpailuvirastosta annetun lain 1 §:ää ja Kuluttajavirastosta annetun lain 1 §:n 1 momenttia. Kilpailuasioissa ehdotetaan kuluttaja-asioita vastaavasti pykälässä mainittavaksi kilpailupolitiikkaan toteuttamien ja ajantasaistettavaksi määritelmää. Momentissa myös säädettäisiin, että kuluttaja-asiamies on Kilpailu- ja kuluttajavirastossa.

Valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 21 §:n 7 kohdan perusteella Kilpailu- ja kuluttajavirasto kuuluisi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan.

2 §. Tehtävät. Pykälässä eritellään viraston tehtävät. Nykyisin Kilpailuvirastolle, Kuluttajavirastolle ja kuluttaja-asiamiehelle kuuluvat tehtävät säilyisivät ennallaan.

Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan viraston tehtäviin kuuluu kuten nykyisille virastoille esitysten ja aloitteiden tekeminen kilpailun edistämiseksi ja kilpailua rajoittavien säännösten purkamiseksi sekä kuluttajapolitiikan ja kuluttajansuojan kehittämiseksi. Momentin 2 kohdassa kilpailuasioiden tehtävien osalta on viitattu kilpailulakiin sekä nostettu nykyisestä asetuksesta lain tasolle kilpailulain nojalla annettujen päätösten valvonta.

Pykälän 1 momentin 5 kohdan perusteella Kilpailu- ja kuluttajavirasto huolehtisi valmismatkaliikkeistä annetussa laissa, palvelujen tarjoamisesta annetussa laissa, kuluttajaneuvonnasta annetussa laissa ja talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa sille säädetyistä tehtävistä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hoitaisi myös Euroopan komission kanssa tehtyyn sopimukseen perustuen Euroopan Kuluttajakeskusta. Nämä tehtävät kuuluvat nykyisin Kuluttajavirastolle.

Pykälän 2 momentissa on nykyistä sääntelyä vastaavasti todettu, että kuluttaja-asiamiehen lainsäädännön valvontatehtävistä on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Selkeyden vuoksi momentissa on säädetty kuluttaja-asiamiehen oikeudesta tehdä esityksiä ja aloitteita. Nykyisin kuluttaja-asiamiehen esitysten ja aloitteiden teko-oikeudesta ei ole erikseen säädetty. Kun kuluttaja-asiamies on valvontatoiminnassaan itsenäinen ja riippumaton, hän on nykyisinkin voinut tuoda esille ja tehdä aloitteita lainsäädännön muuttamiseksi valvontatoiminnassaan havaitsemien puutteiden korjaamiseksi sekä tehdä tältä osin esityksiä säännösten muuttamiseksi.

Pykälän 3 momentin valtuutussäännöksen mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää tarkemmin Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävistä.

3 §. Johtaminen ja ratkaisuvalta. Pykälässä säädettäisiin viraston ylimpien johtajien nimittämisestä sekä viraston pääjohtajan tehtävistä ja toimivaltuuksista. Viraston päällikön nimikkeeksi ehdotetaan pääjohtajaa ja kilpailuasioiden ja kuluttaja-asioiden vastuualueiden päälliköiden nimikkeeksi ylijohtajaa.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että kuluttaja-asioiden vastuualueen ylijohtaja toimisi kuluttaja-asiamiehenä.

Sekä viraston pääjohtajan että kuluttaja-asiamiehenä toimivan ylijohtajan tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että pääjohtajan ja ylijohtajat nimittäisi valtioneuvosto. Virkaan nimittämisen perusteista voidaan säätää valtion virkamieslain 8 §:n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella. Tämän vuoksi ehdotettuun lakiin ei oteta kelpoisuusehtoja koskevia säännöksi. Tarkoituksena on, että kuluttaja-asiamiehen kelpoisuusehtona olisi edelleen oikeustieteen maisterin tutkinto.

Pykälän 3 momentin mukaan pääjohtaja ratkaisee kaikki viraston ratkaistavat asiat, ellei muualla laissa toisin säädetä. Kuluttaja-asiamiehelle ratkaistavaksi säädetyt asiat ratkaisisi kuluttaja-asiamiehenä toimiva kuluttaja-asioiden vastuualueen ylijohtaja. Pääjohtajalle kuuluvan ratkaisuvallan siirtämisestä muulle virkamiehelle määrättäisiin viraston työjärjestyksessä. Kuluttaja-asiamiehen ratkaisuvallan siirtämisestä on säädetty 12 §:ssä.

Pykälän 4 momentin mukaan pääjohtaja päättää viraston työjärjestyksestä ja muista sisäisistä määräyksistä ja muusta viraston toimintaorganisaatiosta.

Pykälän 5 momentin nojalla pääjohtajalla on yksittäisiin päätöksiin liittyvä pidätysvalta, jonka turvin hän voi ottaa jo delegoimansa päätösvallan jälleen itselleen. Selkeyden vuoksi momentissa on säädetty, että pääjohtaja ei voi ottaa ratkaistavakseen kuluttaja-asiamiehen ratkaistavaksi säädettyjä valvonta-asioita.

Pykälän 6 momentissa on valtuutussäännös, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin tarkemmin säätää Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtamisesta ja ratkaisuvallasta.

4 §. Valvojien riippumattomuus. Pykälän mukaan kilpailu- ja kuluttajaviraston valvontatehtävät on järjestettävä niin, että virastolle ja kuluttaja-asiamiehelle kuuluvien valvontojen riippumattomuus ja puolueettomuus on turvattu. Säännöksen tarkoituksena on nimenomaan turvata kilpailu- ja kuluttaja-asioiden puolueeton ja riippumaton käsittely viraston sisällä. Kilpailuasioiden käsittelyn kannalta on tärkeää, että esimerkiksi kilpailulain nojalla tehtyjen tarkastusten ja seuraamusmaksusta vapautumista ja seuraamusmaksun alentamista koskevan ns. leniency-menettelyn yhteydessä saatuja tietoja ja todisteita voidaan käyttää vain kilpailulain mukaisten kilpailuasioiden selvittämiseen ja käsittelyyn. Tietojen ja todisteiden käyttöä koskeva rajoitus on tärkeä erityisesti tutkinnan kohteena olevien elinkeinonharjoittajien liikesalaisuuksien ja puolustautumisoikeuksien varmistamiseksi.

Leniency-menettelyn yhteydessä saatujen tietojen ja todisteiden käsittelyä koskeva rajoitus on lisäksi tärkeä erityisesti leniency-järjestelmän toiminnan turvaamiseksi. Rajoittamalla leniency-menettelyn yhteydessä saatujen tietojen ja todisteiden käyttöä Kilpailu- ja kuluttajaviraston sisällä pyritään turvaamaan leniency-järjestelmän houkuttelevuus ja toimivuus vastaavalla tavoin kuin kilpailulain 17 §:n 4 momentissa säädetyllä tietojen käyttöä koskevalla rajoituksella. Tietojen ja todisteiden käyttöä koskevalla rajoituksella pyritään siten varmistamaan, että kilpailulain 14 §:n perusteella seuraamusmaksusta vapautumista tai kilpailulain 15 §:n perusteella seuraamusmaksun alentamista hakenut elinkeinonharjoittaja ei joudu muita kartellin jäseniä huonompaan asemaan. Säännös ei estä Kilpailu- ja kuluttajavirastoa käyttämästä leniency-menettelyssä saatuja tietoja ja todisteita menettelyn aloittamiseksi tai kielletyn kilpailunrajoituksen lopettamismääräyksen, sitoumuspäätöksen tai seuraamusmaksuesityksen tekemiseksi taikka ryhmäpoikkeuksen edun peruuttamiseksi, jos tiedot ja todisteet sisältävät tietoja muista kilpailunrajoituksista kuin hakemuksen perusteena olevasta kilpailulain 14 §:n 1 momentissa tarkoitetusta kilpailunrajoituksesta.

Kilpailuasioiden selvittämiseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty myös edellä kohdissa 2.3. nykytilan arviointi ja 3. esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset.

Julkiseen päätökseen sisältyvä tai muutoin julkista tietoa voidaan luonnollisesti käyttää sekä kilpailuasioissa että kuluttaja-asioissa.

Valvonta-asioiden riippumattomuus esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriöstä määräytyy virastolle ja kuluttaja-asiamiehelle näissä asioissa säädetyn ratkaisuvallan kautta.

5 §. Neuvottelukunta. Pykälän 1 momentin mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolla voi olla neuvottelukunta, jonka työ- ja elinkeinoministeriä asettaa. Tarkoituksena on, että neuvottelukunta edistäisi viraston ja sen sidosryhmien välistä yhteistyötä.

Nykyisellä Kuluttajavirastolla on ollut johtokunta. Johtokunnan toimikausi päättyy 31.10.2012 ja toimikautta on tarkoitus jatkaa kuluvan vuoden loppuun. Kilpailuvirastolla ei ole ollut johtokuntaa. Johtokuntaa koskevaa säännöstä ei ehdoteta lakiin, sillä Kilpailu- ja kuluttajavirasto tulee olemaan selkeästi valvontaviranomainen. Nykyinen johtokuntarakenne olisi ongelmallinen muun muassa puolueettoman ja riippumattoman viranomaistoiminnan kannalta.

Ehdotetulla säännöksellä ei myöskään ole tarkoitus esimerkiksi vaikuttaa kuluttaja-asiain neuvottelukunnan tehtäviin. Nyt ehdotettu neuvottelukunta koski nimenomaan Kilpailu- ja kuluttajavirastoa. Kuluttaja-asiain neuvottelukunnan tehtävät ovat kuluttajapolitiikassa laaja-alaisemmat ja myös sen kokoonpano on laajempi.

Pykälän 2 momentin mukaan neuvottelukunnan tehtävistä ja kokoonpanosta voitaisiin säätää valtioneuvoston asetuksella.

6 §. Velvollisuus antaa tietoja. Pykälä vastaa voimassa olevan Kuluttajavirastosta annetun lain 4 §:ää ja kyse on vain siinä pykälässä säädetystä tietojenantovelvollisuudesta. Sana kuluttajapalvelusten ehdotetaan korvattavaksi sanalla kuluttajapalveluiden, jota käytetään myös muussa lainsäädännössä.

Kilpailuasioita koskevasta tiedonantovelvollisuudesta säädetään kilpailulain 33 §:ssä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivallasta uhkasakon asettamiseksi tietojenantovelvollisuuden tehosteeksi kilpailulain säätämissä asioissa säädettäisiin edelleen kilpailulain 46 §:ssä.

7 §. Tehtävien tärkeysjärjestys. Pykälä vastaa voimassa olevaa Kuluttajavirastosta annetun lain 1 §:n 3 momenttia.

Kilpailuasioiden tärkeysjärjestyksestä ja tutkimatta jättämisestä säädetään kilpailulain 32 §:ssä.

2 luku Kuluttaja-asiamiestä koskevat erityiset säännökset

8 §. Tarkastusoikeus. Pykälä vastaa voimassa olevaa Kuluttajavirastosta annetun lain 4 a §:ää. Sanamuotoa on tarkennettu nykykäytäntöä vastaavaksi.

9 §. Kuluttaja-asiamiehen neuvotteluvelvollisuus. Pykälä vastaa voimassa olevaa Kuluttajavirastosta annetun lain 5 §:ää.

10 §. Kuluttaja-asiamiehen antama kielto. Pykälä vastaa voimassa olevaa Kuluttajavirastosta annetun lain 6 §:ää.

11 §. Lausunnon pyytäminen. Pykälä vastaa asiasisällöltään voimassa olevaa Kuluttajavirastosta annetun lain 7 §:ää, mutta se ehdotetaan ajantasaistettavaksi.

Pykälässä rahoitustarkastus ja vakuutustarkastus muutettaisiin Finanssivalvonnaksi. Ehdotuksessa viitatun Finanssivalvonnasta annetun lain 45 §:n mukaan Finanssivalvonta valvoo sitä, että luottolaitos, maksulaitos, vakuutusyhtiö, vakuutusyhdistys, vakuutusedustaja, sijoituspalveluyritys, rahastoyhtiö ja arvopaperipörssi noudattavat niihin sovellettavia markkinointia ja sopimusehtojen käyttöä sekä kuluttajan kannalta sopimatonta tai hyvän tavan vastaista muuta menettelyä asiakassuhteessa koskevia säännöksiä. Säännöstä sovelletaan myös ulkomaiseen sivuliikkeeseen, muuhun ulkomaiseen valvottavaan, joka tarjoaa Suomeen palveluja sivuliikettä perustamatta, ja ulkomaiseen vakuutusedustajaan.

Finanssivalvonnasta annetun lain 47 §:n mukaan Finanssivalvonnan tulee vastaavasti ennen toimenpiteisiin ryhtymistä pyytää kuluttaja-asiamieltä lausunto jos se havaitsee, että 45 §:ssä tarkoitettu finanssimarkkinoilla toimiva toimii kuluttajansuojalain vastaisesti soveltaessaan mainitussa pykälässä tarkoitettuja säännöksiä.

12 §. Ratkaisuvalta. Pykälä vastaa pääosin voimassa olevan Kuluttajavirastosta annetun lain 8 §:n 2 momenttia.

Pykälässä markkinaoikeus muutettaisiin tuomioistuimeksi. Kuluttaja-asiamies voi avustaa kuluttajaa yksittäisen asian hoitamisessa tai panna vireille ryhmäkanteen. Näitä asioita käsitellään pääsääntöisesti käräjäoikeudessa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että kuluttaja-asiamies voisi määrätä alaisensa virkamiehen käyttämään puhevaltaansa taikka avustamaan kuluttajaa markkinaoikeuden sijasta tuomioistuimessa.

13 §. Kuluttajan avustaminen. Pykälä vastaa pääosin voimassa olevaa Kuluttajavirastosta annetun lain 9 §:ää.

Pykälän 1 momentissa kuluttajavalituslauta muutettaisiin kuluttajariitalautakunnaksi.

Pykälän 2 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

14 §. Ryhmävalitus. Pykälä vastaa voimassa olevan Kuluttajavirastosta annetun lain 9 a §:ää.

15 §. Ryhmäkanne. Pykälä vastaa voimassa olevan Kuluttajavirastosta annetun lain 9 b §:ää.

16 §. Muutoksenhaku. Pykälä vastaa voimassa olevaa Kuluttajavirastosta annetun lain 10 §:ää.

3 luku Voimaantulo

17 §. Voimaantulo. Pykälässä säädettäisiin lain voimaantulosta.

18 §. Siirtymäsäännökset. Pykälän 1 momentin mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto jatkaisi Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston toimintaa. Kilpailuvirastossa ja Kuluttajavirastossa vireillä olevat asiat sekä sitoumukset ja sopimukset niistä johtuvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen siirtyisivät Kilpailu- ja kuluttajavirastolle.

Pykälän 2 momentin mukaan muualla olevan viittauksen Kilpailuvirastoon tai Kuluttajavirastoon katsottaisiin merkitsevän viittausta Kilpailu- ja kuluttajavirastoon. Samaten viittaus kilpailuvirastosta tai Kuluttajavirastosta annettuun lakiin tarkoittaisi viittausta tähän lakiin.

Pykälän 3 momentin mukaan voitaisiin ennen lain voimaantuloa ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin muun muassa 3 §:ssä tarkoitettujen johtajien nimittämiseksi samoin kuin työjärjestyksen vahvistamiseksi.

1.2 Kilpailulaki

8 §. Kielto panna kilpailunrajoitus täytäntöön. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

9 §. Määräys lopettaa kilpailunrajoitus ja velvollisuus toimittaa hyödyke. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

10 §. Sitoumukset. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

11 §. Ryhmäpoikkeusedun peruuttaminen. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

12 §. Kilpailunrajoituksesta määrättävä seuraamusmaksu. Pykälän 3 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

14 §. Seuraamusmaksusta vapautuminen kartellitapauksissa. Pykälän 1 ja 2 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

15 §. Seuraamusmaksun alentaminen kartellitapauksissa. Pykälän 1 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

16 §. Edellytykset seuraamusmaksusta vapautumiselle ja seuraamusmaksun alentamiselle kartellitapauksissa. Pykälän 1 ja 2 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

17 §. Seuraamusmaksusta vapautumista ja seuraamusmaksun alentamista koskeva menettely kartellitapauksissa. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

18 §. Seuraamusmaksun alentaminen muissa kuin kartellitapauksissa. Pykälän 1 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

19 §. Seuraamusmaksun vanhentuminen. Pykälän 1 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

20 §. Vahingonkorvaus. Pykälän 3 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

22 §. Soveltamisala. Pykälän 3 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

23 §. Yrityskaupan ilmoittaminen. Pykälän 1, 2 ja 5 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

25 §. Yrityskaupan kieltäminen ja ehtojen asettaminen. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

26 §. Käsittelymääräajat. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

29 §. Yrityskauppa markkinaoikeudessa. Pykälän 1 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

30 §. Yrityskauppaa koskevan päätöksen muuttaminen. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

31 §. Asian käsittely Kilpailuvirastossa. Pykälän otsikossa ja pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

32 §. Asioiden tärkeysjärjestys ja tutkimatta jättäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

33 §. Elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuus. Pykälän 1 ja momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

34 §. Kutsuminen kuultavaksi. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

35 §. Tarkastuksen elinkeinonharjoittajan liiketiloissa. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

36 §. Tarkastukset muissa tiloissa. Pykälän 1 ja 3 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

37 §. Menettely tarkastusta toimitettaessa. Pykälän 1, 3 ja 5 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

38 §. Elinkeinonharjoittajan puolustautumisoikeus. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

39 §. Salassa pidettävän asiakirjan luovuttaminen Viestintävirastolle. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

40 §. Asiakirjan luovuttaminen toisen maan kilpailuviranomaiselle. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

41 §. Aluehallintoviraston tehtävät. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

44 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi

45 §. Väliaikaismääräykset. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

46 §. Uhkasakko. Pykälän 1 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

49 §. Kilpailuviraston kuuleminen. Pykälän otsikossa ja pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

1.3 Postilaki

12 §. Toimiluvan siirtäminen. Pykälän 2 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Lisäksi momentin lakiviittausta ehdotetaan ajanmukaistettavaksi.

1.4 Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista

44 §. Viranomaisten välinen yhteistyö ja oikeus luovuttaa tietoja. Pykälän 2 momentissa sekä Kilpailuvirasto että Kuluttajavirasto muutettaisiin yhdeksi Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

1.5 Laki eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista

17 §. Toimiluvan muuttaminen ja peruuttaminen. Pykälän 4 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Lisäksi momentin lakiviittausta ehdotetaan ajanmukaistettavaksi.

1.6 Viestintämarkkinalaki

12 §. Toimiluvan peruuttaminen ja siirtäminen. Pykälän 4 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Lisäksi momentin lakiviittausta ehdotetaan ajanmukaistettavaksi.

113 §. Salassa pidettävän asiakirjan luovuttaminen Kilpailuvirastolle ja kuluttaja-asiamiehelle. Pykälän otsikossa ja pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

1.7 Laki televisio- ja radiotoiminnasta

13 §. Toimiluvan siirtäminen toiselle ja tosiasiallisen määräysvallan muutos. Pykälän 3 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Lisäksi momentin lakiviittausta ehdotetaan ajanmukaistettavaksi.

1.8 Laki työeläkevakuutusyhtiöistä

7 §. Omistajakontrolli. Pykälän 3 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Lisäksi momentin lakiviittausta ehdotetaan ajanmukaistettavaksi sekä Vakuutusvalvontavirasto muutettavaksi Finanssivalvonnaksi.

28 b §. Finanssivalvonnan harjoittama kilpailun valvonta. Pykälän 3 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Lisäksi pykälän otsikossa Vakuutusvalvontavirasto muutettaisiin Finanssivalvonnaksi.

28 c §. Lausuntomenettely. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi sekä Vakuutusvalvontavirasto Finanssivalvonnaksi.

29 §. Työeläkevakuutusyhtiöiden sulautuminen, vakuutuskannan luovuttaminen toiselle työeläkevakuutusyhtiölle ja jakautuminen. Pykälän 4 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Lisäksi momentin lakiviittausta ehdotetaan ajanmukaistettavaksi.

1.9 Sähkömarkkinalaki

41 §. Lain suhde kilpailulainsäädäntöön. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Lisäksi pykälän lakiviittaukset ehdotetaan ajanmukaistettaviksi sekä Euroopan yhteisöjen komissio muutettavaksi Euroopan komissioksi.

1.10 Vakuutuskassalaki

135 §. Pykälän 3 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Lisäksi momentin lakiviittausta ehdotetaan ajanmukaistettavaksi sekä Vakuutusvalvontavirasto muutettavaksi Finanssivalvonnaksi.

1.11 Eläkesäätiölaki

102 §. Pykälän 4 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Lisäksi momentin lakiviittausta ehdotetaan ajanmukaistettavaksi sekä Vakuutusvalvontavirasto muutettavaksi Finanssivalvonnaksi.

1.12 Valmiuslaki

29 §. Valvonta- ja ilmoitusvelvollisuus. Pykälän 1 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

1.13 Maksupalvelulaki

85 §. Kiellon määrääminen kuluttajansuoja-asiassa. Pykälä 3 momentissa lakiviittausta ehdotetaan muutettavaksi.

1.14 Laki palvelujen tarjoamisesta

16 §. Hallinnollinen yhteyspiste. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

17 §. Vakavan vahingon mahdollisuutta koskeva ilmoitusvelvollisuus. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

19 §. Valvonta. Pykälässä olevaa lakiviittausta ehdotetaan muutettavaksi.

1.15 Laki valmismatkaliikkeistä

1 §. Yleiset säännökset. Pykälään lisättäisiin selvyyden vuoksi uusi 3 momentti, jossa säädetään oikeudesta harjoittaa tilapäisesti valmismatkaliikettä Suomessa. Ehdotuksen mukaan laki ei koske toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautuneita elinkeinonharjoittajia, jotka harjoittavat tilapäisesti valmismatkaliikettä Suomessa. Tilapäisellä valmismatkaliikkeen harjoittamisella tarkoitetaan palvelujen tarjoamista ilman, että sijoittautumista koskevat kriteerit täyttyvät. Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan kyse on sijoittautumisesta, jos taloudellista toimintaa harjoitetaan tosiasiallisesti kiinteästä toimipaikasta määräämättömän ajan. Toiminnan tilapäisyyttä arvioitaessa otetaan EU:n tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan huomioon palveluntarjonnan keston lisäksi myös sen määrä, toistuvuus ja jatkuvuus. Sijoittautumisen ja tilapäisen palveluntarjonnan rajanveto on viime kädessä tehtävä kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Palveluntarjonnan kestolle ei ole asetettu tiettyä ylärajaa, vaan se voi vaihdella tapauksesta riippuen paljonkin. Toiminnan tilapäisyys ei sulje myöskään pois palvelun tarjoajan mahdollisuutta luoda itselleen tiettyjä toimintaedellytyksiä, esimerkiksi hankkimalla käyttöönsä työhuone, vastaanottopaikka tai liikehuoneisto, jos ne ovat tarpeellisia kyseisen palvelun tarjoamiseksi (muun muassa asia C-215/01, Bruno Schnitzer, Kok. 2003, s. I-14847).

On kuitenkin syytä huomata, että EU:n tuomioistuimen vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan (muun muassa asia 33/74, Van Binsbergen, ECR 1974, s. 1299) jäsenvaltio säilyttää oikeuden toteuttaa toimenpiteitä sellaista palvelun tarjoajaa vastaan, jonka toiminta kohdistuu joko kokonaisuudessaan tai suurimmaksi osaksi kyseiseen jäsenvaltioon, mutta joka on jäsenvaltion lainsäädännön kiertämiseksi sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon. Tämän ratkaisukäytännön mukaisesti lakia voitaisiin siis tällaisissa tapauksissa 3 momentin estämättä soveltaa myös toiseen ETA-valtioon sijoittautuneisiin elinkeinonharjoittajiin.

4 §. Valmismatkaliikerekisteri. Pykälän 1 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

5 §. Rekisteri-ilmoitus ja muutoksista ilmoittaminen. Pykälä 1 ja 3 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

6 §. Rekisteröinnin edellytykset. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

8 §. Rekisteristä poistaminen. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

9 §. Vakuuden asettaminen. Pykälän 1 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

10 §. Vakuudenasettamisvelvollisuudesta vapauttaminen. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

11 §. Vakuuden hyväksyttävyys. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

12 §. Vakuuden käyttäminen. Pykälän 2 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

13 §. Velvollisuus ilmoittaa vakuuteen vaikuttavista muutoksista. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

14 §. Valvonta. Pykälän 1 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

15 §. Pakkokeinot. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

16 §. Pakkokeinot eräissä rajat ylittävissä tapauksissa. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

17 §. Kieltokanteen vireillepano ulkomailla. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

19 §. Tilintarkastaja ja kirjanpito. Pykälän 2 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

21 §. Muutoksenhaku. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

22 §. Neuvottelukunta. Pykälän 1 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

1.16 Laki kuluttajaneuvonnasta

2 §. Kuluttajaneuvonnan järjestäminen. Pykälän 1 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

1.17 Laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta

26 §. Valvonta ja valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeus. Pykälän 2 momentissa oleva lakiviittaus ehdotetaan muutettavaksi.

1.18 Laki eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä

2 §. Markkinaoikeudelliset asiat. Pykälän 4 kohdan lakiviittaus ehdotetaan muutettavaksi.

3 §. Asian vireillepano. Pykälän 1 momentin 1 kohdan lakiviittaus ehdotetaan muutettavaksi.

10 §. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukaisen asian käsittely. Pykälän 1 momentissa oleva lakiviittaus ehdotetaan muutettavaksi.

1.19 Laki rajat ylittävästä kieltomenettelystä

2 §. Ulkomaisen viranomaisen ja järjestön vireillepano-oikeus Suomessa. Pykälän 2 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

4 §. Vireillepano-oikeus toisessa ETA-valtiossa. Pykälän 1 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

1.20 Laki talous- ja velkaneuvonnasta

2 §. Talous- ja velkaneuvonnan järjestäminen. Pykälän 1 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

4 §. Valtion varoista maksettava korvaus. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Lisäksi viittaus kauppa- ja teollisuusministeriöön muutettaisiin viittaukseksi työ- ja elinkeinoministeriöön.

7 §. Tietojen luovuttaminen. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

1.21 Laki saatavien perinnästä

14 §. Kiellon määrääminen. Pykälän 3 momentissa oleva lakiviittaus ehdotetaan muutettavaksi.

1.22 Asuntokauppalaki

2 luku. Ostajan suojaaminen rakentamisvaiheessa

19 §. Vakuutusjärjestelyt perustajaosakkaan maksukyvyttömyyden varalta. Pykälän 1 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

7 luku. Erinäiset säännökset

6 §. Ohje vakuuksista. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

7 §. Todistus suorituskyvyttömyysvakuudesta. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

1.23 Rikoslaki

30 luku. Elinkeinorikoksista

3 a §. Valmismatkaliikerikkomus ja valmismatkaliikerikos. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

1.24 Kuluttajansuojalaki

2 luku. Markkinointi ja menettelyt asiakassuhteissa

17 §. Kiellon määrääminen. Pykälän 2 momentissa oleva lakiviittaus ehdotetaan muutettavaksi.

3 luku. Sopimusehtojen sääntely

3 §. Pykälän 2 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi

7 luku. Kuluttajaluotot

51 §. Valvontaviranomaiset. Pykälän 1 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annettavan lain 2 §:n 3 momentin mukaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävistä voitaisiin tarkemmin säätää valtioneuvoston asetuksella. Lain 3 §:n 6 momentin mukaan tarkempia säännöksiä johtamisesta ja ratkaisuvallasta voitaisiin antaa valtioneuvoston asetuksella. Lain 5 §:n 2 momentin mukaan neuvottelukunnan tehtävistä ja kokoonpanosta voitaisiin säätää valtioneuvoston asetuksella.

Asetusluonnos on esityksen liitteenä.

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan tammikuun 2013 alusta.

Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain 3 §:ssä säädettäisiin viraston johtamisesta ja ratkaisuvallasta. Viraston pääjohtajan tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä, mistä tulee säätää perustuslain 119 §:n 2 momentin mukaisesti lailla. Laissa on ehdotettu, että pääjohtaja vahvistaa viraston työjärjestyksessä viraston organisaatiosta, ratkaisuvallan käyttämisestä sekä eräistä muista viraston sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista. Myös kuluttaja-asiamiehen tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Lain 8 §:ssä on säädetty kuluttaja-asiamiehen tarkastusoikeudesta, 10 §:ssä kuluttaja-asiamiehen antamasta kiellosta ja 12 §:ssä ratkaisuvallasta. Myös pääjohtajan ja kuluttaja-asiamiehenä toimivan kuluttaja-asiain vastuualueen ylijohtajan sekä vastaavasti kilpailu-asiain vastuualueen ylijohtajan nimittämisestä on säädetty ehdotuksessa. Lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset