Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi Rikosseuraamuslaitosta koskeva laki sekä muutettavaksi eräitä siihen liittyviä lakeja. Ehdotetuilla laeilla toteutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen rakenneuudistukseen liittyvät organisaatiomuutokset.

Rikosseuraamuslaitosta koskevassa laissa säädettäisiin, että oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluva, oikeusministeriön ohjauksessa ja valvonnassa toimiva Rikosseuraamuslaitos olisi valtakunnallisesti toimiva virasto, jonka toimialueena on koko maa. Rikosseuraamuslaitos muodostuisi neljästä vastuualueesta, jotka jakaantuisivat yksiköihin. Rikosseuraamuslaitokseen kuuluisi kehittämisestä ja ohjauksesta, asiakasprosesseista, hallinto- ja tukipalveluista sekä operatiivisesta toiminnasta vastaavat vastuualueet.

Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisesta toiminnasta vastaavaan vastuualueeseen kuuluisi rikosseuraamuskeskuksia. Rikosseuraamuskeskuksessa olisi yksiköitä. Yksikkö olisi yhdyskuntaseuraamustoimisto, vankila tai rangaistusten täytäntöönpanoa tai tutkintavankeuden toimeenpanoa varten perustettu muu yksikkö. Rikosseuraamuskeskus vastaisi omalla toimialueellaan rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta sekä muista sille laissa säädetyistä ja Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä. Lisäksi rikosseuraamuskeskus vastaisi toimintansa laillisuudesta, yhdenmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta sekä rangaistusten täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon kehittämisestä Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueiden ohjauksessa.

Laissa säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen johtamisesta ja asioiden ratkaisemisesta sekä erinäisistä muista laitoksen toiminnan kannalta olennaisista asioista.

Alueellistamisen koordinaatioryhmä on puoltanut oikeusministeriön esitystä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022.

Esityksen taustalla on oikeusministeriön Rikosseuraamuslaitokselle asettama tulostavoite (VN/13489/2019) laatia ehdotus organisaatiorakenteiden kehittämistarpeista kesäkuun 2020 loppuun mennessä. Rikosseuraamuslaitos toteutti organisaatiorakenteiden toimivuutta koskevan arviointihankkeen (Rise 2.0 –hanke) 1.1.–30.6.2020 välisenä aikana ja laati arvioinnin pohjalta oikeusministeriölle ehdotuksensa Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiorakenteiden kehittämistarpeista (https://www.rikosseuraamus.fi/material/collections/20201023153851/7LJkoAEnx/Rise_2.0_loppuraportti_Valmis.pdf VN/16171/2020). Esitys on osa Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistusta.

Arvioinnissa otettiin huomioon aikaisemmin toteutetuissa ulkoisissa arvioinneissa esille nostetut suositukset, kuten oikeudellisten palvelujen ja ohjauksen vahvistaminen, seuraamuksen suorittamiseen liittyvän yksilöllisen arviointitoiminnan valtakunnallinen järjestäminen, aluerakenteeseen liittyvät haasteet sekä tarve parantaa organisaation kykyä toteuttaa strategiaansa ja varmistaa organisaation yhtenäisyys ja toiminnallinen yhdenmukaisuus. Lisäksi arvioinnissa tarkasteltiin organisaation kykyä kehittää joustavasti toimintaansa tietoperusteisesti ja verkostoitua yhteiskunnan peruspalveluihin sekä valmiuksia edistää ja hyödyntää henkilökunnan osaamista. Hankkeessa ei arvioitu nykyistä toimipaikkaverkostoa.

Organisaatiouudistuksen tavoitteeksi asetettiin, että Rikosseuraamuslaitos olisi nykyistä yhtenäisempi valtakunnallisesti toimiva virasto, jonka toimeenpanokyky olisi nykyistä parempi. Muutoksen pitemmän aikajänteen vaikuttavuustavoitteena on lisätä toiminnan vaikuttavuutta ja yhdenmukaisuutta, erityisesti vankeja ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaita koskevissa ratkaisuissa ja seuraamusten sisällöissä. Tavoitteeksi asetettiin myös, että Rikosseuraamuslaitoksen uudistettu organisaatiorakenne sekä johtamis- ja ohjausjärjestelmä edistäisivät yhdenmukaisten toimintatapojen ja asiakasprosessien käyttöönottoa kaikissa yksiköissä ja vaikuttaisivat rangaistusta suorittavien oikeusturvaan ja yhdenmukaiseen kohteluun.

Rise 2.0 –hankkeessa arvioitiin kevään 2020 aikana Rikosseuraamuslaitoksen strategian mukaisten toimenpiteiden edellyttämät muutokset laitoksen toiminnassa ja toimintatavoissa sekä organisaatiorakenteissa ja johtamisjärjestelmässä. Hanke jakautui neljään eri valmisteluryhmään, jotka kävivät läpi arviointityön eri vaiheita omista näkökulmistaan. Operatiivista toimintaa arvioinut ryhmä käsitteli kysymyksiä, jotka liittyivät seuraamusten sisältöjen tuottamiseen, verkostoitumiseen ja sidosryhmäyhteistyöhön sekä eri vanki- ja asiakasryhmiin liittyviin erityiskysymyksiin. Kehittämistoimintaa arvioinut ryhmä käsitteli toiminnan menetelmien kehittämistä, tiedolla ohjaamisen, säädösohjauksen ja vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumisen kysymyksiä sekä kehittämistyön ohjauksen kysymyksiä. Asiakasprosessien toimivuutta arvioinut ryhmä käsitteli vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden arvioinnin, rangaistusajan suunnittelun, vankisijoittelun ja rangaistusten täytäntöönpanon kysymyksiä. Hallintotehtäviä arvioinut ryhmä käsitteli HR-toimintaan, taloushallintoon, tietohallintoon ja toimitilahallintoon liittyviä kysymyksiä. Hankkeelle asetettu ohjausryhmä ohjasi valmistelutyöryhmien työtä.

Oikeusministeriö asetti oikeusministeriön ja Rikosseuraamuslaitoksen edustajista koostuvan säädösvalmistelutyöryhmän, joka valmisteli Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiorakenteita ja johtamisjärjestelmää koskevien kehittämistoimien edellyttämät säädösmuutokset. Säädösvalmistelutyöryhmän tehtävänä oli kartoittaa kehittämistoimien edellyttämät Rikosseuraamuslaitoksesta annetun lain ja valtioneuvoston asetuksen sekä seuraamusten täytäntöönpanoa koskevien säädösten muutostarpeet sekä valmistella muutosesitykset hallituksen esityksen muotoon.

2.1 Lainsäädäntö

2.1.1 Organisaatio ja tehtävät

Rikosseuraamuslaitoksesta annetussa laissa (953/2009) on määritelty Rikosseuraamuslaitoksen tehtävät ja organisaatio. Rangaistusten täytäntöönpanoa ja tutkintavankeuden toimeenpanoa varten on oikeusministeriön alainen Rikosseuraamuslaitos, jonka toimialueena on koko maa. Laitoksen toiminnan tavoitteena on yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano siten, että lisätään tuomittujen valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan sekä edistetään heidän elämähallintaansa ja sijoittumistaan yhteiskuntaan. Rikosseuraamuslaitoksen tehtävänä on ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittujen valvonta, nuorisorangaistuksen, yhdyskuntapalvelun, ehdottoman vankeusrangaistuksen ja sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpano, ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen valvonta sekä tutkintavankeuden toimeenpano ja muu rangaistusten täytäntöönpano siten kuin niistä erikseen säädetään.

Rikosseuraamuslaitoksen nykyisestä organisaatiorakenteesta on säädetty laissa. Laitoksessa on keskushallintoyksikkö ja koulutuskeskus. Laitoksen yhteisiä tehtäviä varten voidaan perustaa myös muita yksiköitä. Laitoksen toimintaa varten maa jakautuu alueisiin. Alueilla on yksiköitä, jotka koostuvat vankiloista, yhdyskuntaseuraamustoimistoista ja muista rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaavista yksiköistä. Alueilla voi olla myös arviointikeskus ja alueen yhteisistä tehtävistä vastaavia yksiköitä.

Rikosseuraamuslaitoksen tehtävistä ja organisaatiosta on säädetty tarkemmin Rikosseuraamuslaitoksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1739/2015). Rikosseuraamuslaitokseen kuuluu keskushallintoyksikkö, kolme rikosseuraamusaluetta, täytäntöönpanoyksikkö ja koulutuskeskus. Keskushallintoyksikössä on yksiköitä siten kuin laitoksen työjärjestyksessä määrätään. Keskushallintoyksikkö toimii Helsingissä. Rikosseuraamusalueella toimii arviointikeskus, yhdyskuntaseuraamustoimistoja ja vankiloita sekä tarvittaessa muita rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaavia yksiköitä. Täytäntöönpanoyksiköllä voi olla toimipaikkoja rikosseuraamusalueen eri yksiköissä. Täytäntöönpanoyksikön päätoimipaikka on Turku.

Asetuksen mukaisesti rikosseuraamusalueet ovat: 1) Etelä-Suomen rikosseuraamusalue, jonka toimialueena ovat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat ja jonka päätoimipaikkana Helsinki; 2) Länsi-Suomen rikosseuraamusalue, jonka toimialueena ovat Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat sekä Ahvenanmaa ja jonka päätoimipaikkana on Tampere; 3) Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue, jonka toimialueena ovat Keski-Suomen, Etelä-Savon, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat ja jonka päätoimipaikkana on Kuopio.

Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta säädetään Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetussa laissa (1316/2006) ja valtioneuvoston asetuksessa (1448/2006). Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaavien yksiköiden poikkeavasta kielellisestä asemasta säädetään kielilaissa (423/2003).

Vankien terveydenhuollon järjestämisestä on vastannut vuoden 2016 alusta lukien Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetussa laissa (1635/2015) tarkoitettu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen Vankiterveydenhuollon yksikkö.

2.1.2 Johtaminen ja asioiden ratkaiseminen

Johtamisesta ja asioiden ratkaisemisesta Rikosseuraamuslaitoksessa on säädetty Rikosseuraamuslaitoksesta annetussa laissa. Laitosta johtaa pääjohtaja. Pääjohtaja vahvistaa laitoksen työjärjestyksen ja ratkaisee muut koko laitosta koskevat asiat, jollei niitä ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistaviksi. Keskushallintoyksikön päällikkönä toimii pääjohtaja.

Rikosseuraamusaluetta johtaa aluejohtaja. Aluejohtaja vastaa täytäntöönpanon toimivuudesta alueella sekä alueen voimavaroista, toiminnasta ja niiden kehittämisestä. Aluejohtaja vahvistaa alueen työjärjestyksen ja ratkaisee muut aluetta koskevat asiat, jollei niitä ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistaviksi.

Yksikköä johtaa yksikön päällikkö. Yksikön päällikkö ratkaisee yksikköä koskevat asiat, jollei niitä ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistaviksi. Yksiköllä voi olla työjärjestys, jonka yksikön päällikkö vahvistaa.

Johtajien tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen mukaan täytäntöönpanoyksikköä johtaa täytäntöönpanojohtaja. Arviointikeskusta, yhdyskuntaseuraamustoimistoa ja vankilaa johtaa johtaja. Pääjohtaja voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka ratkaiseminen on muualla kuin laissa uskottu laitoksen muulle virkamiehelle, sekä aluejohtaja ja johtaja asiassa, jonka ratkaiseminen on muualla kuin laissa uskottu hänen alaiselleen virkamiehelle.

Asetuksen 4 §:ssä on säädetty yksiköiden perustamiseen ja lakkauttamiseen liittyvästä päätösvallasta. Vankilan perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää oikeusministeriö. Arviointikeskuksen ja yhdyskuntaseuraamustoimiston perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja. Rikosseuraamusalueen muun yksikön perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää aluejohtaja. Muiden yksiköiden perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää asianomaisen toimintayksikkökokonaisuuden johtaja yksikköään koskevan yleistoimivallan perusteella.

Laitoksessa päätettävät asiat ratkaistaan esittelystä asetuksen 8 §:n mukaisesti, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Edustuksesta viranomaisissa säädetään asetuksen 9 §:ssä. Pääjohtaja tai hänen valtuuttamansa virkamies edustaa laitosta tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa. Rikosseuraamusaluetta koskevassa asiassa laitosta edustaa kuitenkin aluejohtaja tai hänen valtuuttamansa virkamies ja arviointikeskusta, yhdyskuntaseuraamustoimistoa tai vankilaa koskevassa asiassa yksikön johtaja. Täytäntöönpanoyksikköä edustaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa täytäntöönpanojohtaja tai hänen valtuuttamansa virkamies.

2.1.3 Henkilöstö ja toimivaltuudet

Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöstä on säädetty Rikosseuraamuslaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:ssä. Keskushallintoyksikössä on pääjohtajan viran lisäksi laitoksen johtamista, ohjaamista, kehittämistä sekä muuta keskushallintoa varten muita virkoja sekä työsopimussuhteista henkilöstöä. Keskushallintoyksikön virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää pääjohtaja.

Rikosseuraamusalueella on aluejohtajan sekä arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vankilan johtajan virat sekä muita virkoja sekä työsopimussuhteista henkilöstöä. Aluejohtajan sekä arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vankilan johtajan virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää pääjohtaja. Muiden rikosseuraamusalueen virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää aluejohtaja.

Täytäntöönpanoyksikössä on täytäntöönpanojohtajan virka, täytäntöönpanopäällikön ja notaarin virkoja sekä muita virkoja ja työsopimussuhteista henkilöstöä. Täytäntöönpanojohtajan viran perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää pääjohtaja. Muiden täytäntöönpanoyksikön virkojen perustamisesta päättää täytäntöönpanojohtaja.

Virkojen muuttamisesta ja niiden siirtämisestä rikosseuraamusalueiden välillä sekä täytäntöönpanoyksikön, koulutuskeskuksen ja rikosseuraamusalueiden välillä päättää pääjohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty keskushallintoyksikön virkamies.

Vankeuslain (767/2005) 1 luvun 8 §:n mukaista päätösvaltaa käyttävistä virkamiehistä on säännökset asetuksen 11 §:ssä. Asetuksen 12 §:n mukaan yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanossa laitokselle säädettyä päätösvaltaa käyttävät työjärjestyksessä määrätyt virkamiehet.

Asetuksen 13 §:ssä on säännökset virkamiesten erityisistä kelpoisuusvaatimuksista ja 14 §:ssä kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista.

Asetuksen 15 §:ssä on säännökset nimitystoimivallasta. Valtioneuvosto nimittää pääjohtajan. Pääjohtaja nimittää aluejohtajan, täytäntöönpanojohtajan ja keskushallintoyksikön virkamiehet sekä ottaa keskushallintoyksikön työsopimussuhteisen henkilöstön. Pääjohtaja voi siirtää toimivallan keskushallintoyksikön virkamiesten nimittämiseen ja työsopimussuhteisen henkilöstön ottamiseen sijaisenaan toimivalle virkamiehelle. Aluejohtaja, täytäntöönpanojohtaja sekä arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vankilan johtaja nimittävät alaisensa virkamiehet ja ottavat alaisensa työsopimussuhteisen henkilöstön.

Asetuksen 16 §:ssä on säännökset nimittämisestä määräajaksi ja 18 §:ssä virkavapauden myöntämisestä.

Asetuksen 17 §:ssä on säännökset pastorin nimittämisestä. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvan pastorin nimittämisestä laitokseen säädetään kirkkolaissa (1054/1993). Laitoksen yhteisiin kuuluvan pastorin virkaa tai määräaikaista virkasuhdetta täytettäessä asianomaisen rikosseuraamusalueen aluejohtaja antaa viranhakijoista lausuntonsa nimittävälle viranomaiselle. Keskushallintoyksikkö päättää laitoksen yhteisiin kuuluvan pastorin viran täyttämisestä ortodoksisen kirkkokunnan pastorin virkana. Kyseisen pastorin nimittää asianomaisen hiippakunnan piispa hankittuaan viranhaltijoista asianomaisen rikosseuraamusalueen aluejohtajan lausunnon. Ortodoksisen kirkkokunnan pastorin nimittää määräajaksi asianomaisen hiippakunnan piispa. Pastorin virkaa perustettaessa, siirrettäessä, lakkautettaessa tai muutettaessa aluejohtajan tulee hankkia asianomaisen tuomiokapitulin lausunto.

2.1.4 Erinäiset säännökset

Rikosseuraamuslaitoksesta annetun lain 9 §:n mukaisesti laitokselle laitoksen tai sen virkamiehen toiminnasta tehdyn hallintokantelun ratkaisee pääjohtaja, aluejohtaja tai muu erikseen säädetty tai työjärjestyksessä määrätty keskushallintoyksikön virkamies tai yksikön päällikkö. Pääjohtajan tai hänen sijaisensa toimista tehty kantelu on kuitenkin siirrettävä oikeusministeriön ratkaistavaksi.

Lain 10 §:ssä on säädelty vankien työtoiminnan ja laitosmyynnin suoritteiden maksullisuudesta ja 11 §:ssä laitoksen ulkoisista tunnuksista.

Lain 12 §:ssä säädetään valtuudesta antaa tarkemmat säännökset ja määräykset.

2.2 Nykytilan arviointi

Rikosseuraamuslaitos toimii oikeusministeriön hallinnonalalla ja sen toimialueena on koko maa. Rikosseuraamuslaitoksen nykyinen organisaatiorakenne on ollut voimassa vuoden 2010 alusta lukien.

Ennen vuotta 2001 organisointi perustui Vankeinhoitolaitoksen yksiköiden suoraan ohjaukseen. Kriminaalihuolto toimi yhdistyspohjalta. Vuonna 2001 perustettiin Rikosseuraamusvirasto-niminen keskusvirasto ja maa jaettiin kolmeen vankeinhoitoalueeseen (Etelä-Suomeen, Länsi-Suomeen sekä Itä- ja Pohjois-Suomeen) ja julkisoikeudellinen Kriminaalihuoltoyhdistys muutettiin valtion viranomaiseksi. Uuden vankeuslain voimaantuloon liittyen vuonna 2006 perustettiin Vankeinhoitolaitokseen viisi aluevankilaa ja valtakunnallinen terveydenhuoltoyksikkö. Vuoden 2010 alusta lukien Rikosseuraamusvirastosta ja sen ohjauksessa toimivista Kriminaalihuoltolaitoksesta ja Vankeinhoitolaitoksesta muodostettiin Rikosseuraamuslaitos-niminen viranomainen. Uudistus toteutettiin säätämällä laki Rikosseuraamuslaitoksesta. Uudistuksen keskeinen tavoite oli vankeinhoitotyön ja kriminaalihuoltotyön aikaisempaa vahvempi integraatio.

Hyväksyessään lain Rikosseuraamuslaitoksesta, lakivaliokunta piti tärkeänä, että uudistuksen toimivuutta ja toiminnan vaikuttavuutta seurataan ja että organisaatiota jatkokehitetään, jos sen arvioidaan olevan tarpeen toiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi (LaVM 13/2009 vp).

Organisaatioon ei ole tehty merkittäviä muutoksia kymmenen vuoden aikana lukuun ottamatta vankien terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaiselle Vankiterveydenhuollon yksikölle vuoden 2016 alusta lukien. Vankiterveydenhuollon järjestämisvastuun siirrolla vahvistettiin vankiterveydenhuollon asemaa ja mahdollisuutta kehittää toimintaa osana muuta terveydenhuoltojärjestelmää.

Oikeusministeriön kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosasto tulosohjaa Rikosseuraamuslaitosta. Tulossopimus laaditaan neljäksi vuodeksi eteenpäin. Nelivuotisessa sopimuksessa sovitaan strategian kannalta keskeisimmistä tavoitteista. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö käy vuosittaiset tulosneuvottelut erikseen kunkin rikosseuraamusalueen, täytäntöönpanoyksikön ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen (RSKK) kanssa. Kukin rikosseuraamusalue käy toimintasuunnitelmaneuvottelut vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen kanssa vuosittain. Vankiloita on 26, joista suljettuja vankiloita 15 ja avovankiloita 11. Yhdyskuntaseuraamustoimistoja on hallinnollisesti 14, mutta yhdyskuntaseuraamustoimistojen toimipisteitä on yhteensä 23:lla paikkakunnalla. Tulosohjauksen kannalta toimeenpanon ketju on pitkä.

Rikosseuraamuslaitoksessa oli vuonna 2019 yhteensä 2 534 henkilötyövuotta, joista keskushallintoyksikössä 106, Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella 774, Länsi-Suomen rikosseuraamusalueella 783, Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueella 799, RSKK:ssa 26 ja täytäntöönpanoyksikössä 36 henkilötyövuotta. Vuonna 2019 vapaudesta vankilaan tulleita oli 5 934 (edellisenä vuonna 5 546). Päivittäinen keskivankiluku oli 2 952 (2 910). Vuonna 2019 täytäntöönpantaviksi tulleiden yhdyskuntaseuraamusten määrä oli 3 577 (3 712). Vanki- ja asiakasmäärien pitkään jatkunut lasku kääntyi vuonna 2019 jälleen nousuun. Pitemmällä aikavälillä uusintarikollisuuden määrä on vähentynyt.

Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstömäärää on vähennetty vuosien 2005‒2016 välisenä aikana yli 500 henkilötyövuodella valtion tuottavuusohjelman ja talouden sopeuttamistoimien vuoksi. Samanaikaisesti seuraamuslainsäädäntöön on tehty useita muutoksia, jotka ovat lisänneet työn haastavuutta. Vuonna 2006 voimaan tullut vankeuslaki edellyttää muun muassa aikaisempaa suunnitelmallisempaa ja yksilöllisempää rangaistusajan suunnittelua ja täytäntöönpanoa. Perusoikeuksien asettamat vaatimukset on vankeuslaissa ja samassa yhteydessä annetussa muussa lainsäädännössä otettu huomioon aikaisempaa lainsäädäntöä yksityiskohtaisemmin. Lisäksi 2010-luvulla on otettu käyttöön uusina seuraamuksina valvontarangaistus ja yhdistelmärangaistus. Vuonna 2015 tehostettiin nuorelle tuomittavan yhdyskuntapalvelun sisältöä tuen ja ohjauksen osuutta lisäämällä. Vuoden 2020 alusta lukien ehdollisen vankeuden tehosteeksi on voitu tuomita valvonta myös yli 21-vuotiaana rikoksen tehneelle. Muun muassa nämä muutokset ovat lisänneet Rikosseuraamuslaitoksen työn vaativuutta samaan aikaan, kun on toteutettu henkilötyövuosisäästöjä.

Useissa arviointi- ja selvityshankkeissa on noussut esille, etteivät Rikosseuraamuslaitoksen nykyinen organisaatiorakenne, johtaminen ja ohjausjärjestelmä tue parhaalla mahdollisella tavalla ydintoiminnan järjestämistä, oikeusministeriön asettamien strategisten tavoitteiden toimeenpanoa ja toiminnan kehittämistä. Nykyisen kaltainen kolmiportainen organisaatio on omiaan hankaloittamaan johtamista ja toiminnan ja toimintatapojen yhtenäisyyttä.

2.2.1 Nykyisen organisaatiorakenteen ja ohjausmallin heikkoudet

Rise 2.0. –hankkeessa tehdyn arvioinnin mukaan rikosseuraamusalueet ovat osittain eriytyneet toisistaan. Alueilla tehdään erisuuntiin menevää kehittämistyötä ja Rikosseuraamuslaitoksen strategisia tavoitteita ja keskushallinnon asettamia tulostavoitteita toimeenpannaan eri painotuksin eri yksiköissä. Tämä on johtanut epäyhdenmukaisiin toimintamalleihin ja käytäntöihin.

Rikosseuraamuslaitoksen nykyisen kolmiportaisen ja alueellisen organisaatiomallin on todettu pidentävän tavoitteiden toimeenpanon ketjua ja vaikeuttavan tuloksellisuuden seurantaa. Asetetut tulostavoitteet eivät ole jalkautuneet yhdenmukaisesti jokaiseen yksikköön ja henkilökunnan henkilökohtaisiin työn tavoitteisiin, mikä heijastuu muun muassa vankien yhdenvertaisen kohtelun toteutumiseen eri yksiköissä. Asetetut tulostavoitteet ovat voineet jäädä pelkästään vankilan johdon tietoon, millä on vaikutusta tulostavoitteiden saavuttamisen kannalta. Keskushallintoyksiköstä rikosseuraamusalueille ja yksiköihin tapahtuva ohjaus ei ole nykymallissa riittävän systemaattista, vaikka yhdenmukaisen tulosohjaksen merkitystä on korostettu. Ohjausta tapahtuu erilaisia kanavia pitkin ja yksittäisten keskushallinnon virkamiesten kautta suoraan yksiköihin, jolloin syntyy myös ns. ohiohjausta. Eri toimijoiden roolit ja vastuut kehittämisessä ja ohjauksessa eivät ole riittävän selkeät Rikosseuraamuslaitoksen toimeenpanokyvyn kannalta.

Rikosseuraamuslaitoksen rakenteiden ja toiminnan arvioinnin (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161540/OMSO_14_2019_RISE_Rakenteiden_ja_toiminnan_arviointi.pdf Kleemola, Honkavaara, Sonkamo 2019) mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskeiset toimeenpanokykyä heikentävät ongelmat liittyvät epäyhtenäisiin käytäntöihin ja toimintamallien puuttumiseen. Nykyinen tulosohjausprosessi antaa välineet toimeenpanokykyiselle ohjaukselle, mutta asetettujen tavoitteiden seurantaa sekä johtamista tulee vahvistaa. Rikosseuraamuslaitoksen strategian painopiste on muuttunut yhä voimallisemmin uusintarikollisuuden ennaltaehkäisyyn tähtäävään toimintaan. Muutosta ei ole onnistuttu viemään läpi yhtenäisesti ja ymmärrettävästi koko organisaatioon. Edelleen raportissa todetaan, että RSKK:n ja keskushallinnon välistä sidettä tulisi vahvistaa. Arviointikeskukset tulisi yhdistää valtakunnallisesti johdetuksi yhdeksi kokonaisuudeksi. Keskittämisellä voitaisiin saavuttaa tuottavuushyötyjä sekä edistää toiminnan yhdenmukaisuutta ja toimeenpanokykyä. Eri toimintojen välistä yhteistyötä tulisi tiivistää samoin kuin sidosryhmäyhteistyötä.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on tuloksellisuustarkastuksessaan (https://www.vtv.fi/julkaisut/uusintarikollisuuden-vahentaminen-rangaistusaikana-jalkeen/ Uusintarikollisuuden vähentäminen rangaistusaikana ja sen jälkeen, 2016) todennut, että Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön ja aluekeskusten vastuusuhteet ja roolit ovat epäselvät, mistä on seurannut ohjauksen ja päätöksenteon hitautta sekä epäyhtenäisiä käytäntöjä. Yhdenmukaisten käytäntöjen luomista ovat haitanneet kolmiportainen organisaatio, toimivallanjaon ja ohjauksen ongelmat sekä kolme varsin itsenäisesti toimivaa rikosseuraamusaluetta.

Rikosseuraamuslaitoksen hallinnolliset palvelut ja tukipalvelut järjestetään nykyisessä organisaatiossa keskushallinnossa ja rikosseuraamusalueilla. Hallinnollisia palveluja ovat talous-, ja henkilöstöhallinto (ml. neuvottelutoiminta), hankintatoimi, ICT-palvelut, toimitilat ja turvatekniikka, kirjaamo ja arkistotoimi sekä yleissihteeripalvelut. Kleemola, Honkavaara ja Sonkamo (2019) suosittavat raportissaan, että aluehallinnon ja keskushallinnon tehtävänjakoa tukitehtävissä olisi hyvä tarkastella uudestaan ja keskittää tehtäviä nykyistä enemmän. Tukipalvelujen tulisi nykyistä paremmin tukea ydintoiminnan järjestämistä.

2.2.2 Johtaminen

Rikosseuraamuslaitoksen toimintakulttuuria on pyritty viime vuosina kehittämään perinteisestä turvallisuusnäkökulmasta kohti valmentavaa työotetta, jossa rangaistusta suorittavia ohjataan rikoksettomaan elämään yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiin tukeutuen. Tavoitteena on suunnitelmallisen ja asteittaisen vapauttamisen ja verkostoyhteistyön lisääminen sekä oikeusturvan ja yhdenmukaisten käytäntöjen varmistaminen. Työskentelyssä korostuu vuorovaikutukseen perustuva muutostyöskentely, lähityö.

Rikosseuraamuslaitoksen eri henkilöstöryhmien välillä on havaittavissa erilaisia toimintakulttuureja. Henkilöstön keskuudessa näkökulmat jakautuvat osittain perinteiseen vartija- ja turvallisuusnäkemykseen ja rangaistusta suorittavien valmentamista ja yhteiskuntaan sopeuttamista painottavaan lähestymistapaan. Henkilöstöryhmien erilaisten toimintakulttuurien vuoksi toimintatavat eivät ole yhdenmukaisia eikä strategian mukaisia toimenpiteitä toteuteta yhdenmukaisesti kaikissa yksiköissä.

Rise 2.0. –hankkeessa yhtenä keskeisenä asiana on noussut esille tarve uudistaa Rikosseuraamuslaitoksen johtamista. Johtamisessa on havaittavissa merkittäviäkin yksikkökohtaisia eroja. Nykyinen johtamiskulttuuri ei tue asioihin ja toimintatapoihin puuttumista riittävästi. Rikosseuraamuslaitoksen johtamista ja johtamisosaamista tulisi kehittää laaja-alaisemmin. Johtajien tulisi johtaa yksikköään osana kokonaisuutta. Tällä hetkellä johtaminen keskittyy pääsääntöisesti oman johdettavan yksikön asioihin huomioimatta, miten johtamistyöskentelyssä tehdyt ratkaisut vaikuttavat koko Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteiden saavuttamiseen ja yhtenäiseen työnantajanäkemykseen. Strategisen johtamisen, henkilöstöjohtamisen ja arvojohtamisen lisäksi verkostojohtamisen kehittäminen on noussut hankkeessa esille. Rikosseuraamuslaitoksen johtamista tulisi kehittää matriisimaisen johtamisen, ohjaamisen ja työskentelyn suuntaan. Matriisimaisuus mahdollistaisi nykyistä paremmin organisaation resurssien ja osaamisen laaja-alaisemman hyödyntämisen. Johtamisen kehittämisessä tulee huomioida myös lähiesimiesten esimiesvalmiuksien parantaminen, jolla on merkitystä henkilöstön työhyvinvointiin ja tulosten saavuttamiseen.

Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on toimia aktiivisena osana yhteiskunnan palvelujärjestelmää. Tämä edellyttäisi verkostoyhteistyön aktiivista rakentamista ja ylläpitämistä ja johtamista nykyistä paremmin. Rikosseuraamuslaitoksen strategiassa korostuu se, että seuraamusten aikana ja vapauttamisvaiheessa tehdään tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden palveluntarpeisiin vastaamiseksi. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksessa on todettu, että uusintarikollisuuden vähentämiseksi tarvittaisiin entistä monipuolisempaa yhteistyötä valtion, kuntien ja kolmannen sektorin kesken. Rikosseuraamuslaitos näyttäytyy tällä hetkellä osalle yhteistyökumppaneista vaikeasti tavoitettavana ja hahmotettavana organisaationa. Verkostojohtamista tulisi kehittää, jotta verkostoyhteistyöhön nojautuvat strategiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa.

2.2.3 Oikeudellinen ohjaus

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön yhteydessä toimii laillisuusvalvonnan ja kansainvälisen täytäntöönpanon tehtäväalue. Laillisuusvalvonta muun muassa käsittelee keskushallintoyksikköön saapuvat asiakkaiden kohtelua koskevat kantelut, antaa lausuntoja muille viranomaisille, tekee laillisuustarkastuksia yksiköihin sekä osallistuu sisäisten määräysten, ohjeiden ja menettelytapojen laadintaan. Laillisuusvalvonnan painotus on pitkään ollut jälkikäteisessä laillisuusvalvonnassa. Rikosseuraamusalueiden aluekeskusten suorittamassa oikeudellisessa ohjauksessa muun muassa käsitellään kanteluita ja oikaisuvaatimusasioita sekä annetaan neuvontaa ja koulutusta henkilökunnalle asiakaskohteluun liittyvissä kysymyksissä.

Asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu ei toteudu. Rikosseuraamusalueilla on erilaisia käytäntöjä ja menettelytapoja. Vankeuslainsäädännön arviointitutkimuksen mukaan käytäntöjen vaihtelevuutta ei voi selittää pelkästään resurssikysymyksillä, vaan niihin vaikuttivat tutkimuksen mukaan myös toisistaan poikkeavat laintulkinnat ja selkeiden linjausten puute.

Rikosseuraamusalueiden itsenäisen aseman vuoksi keskushallintoyksikön laillisuusvalvonnalla ei ole ollut riittäviä keinoja tehokkaaseen alueiden ja yksiköiden oikeudelliseen ohjaukseen. Normiohjauksen tulisi olla nykyistä tehokkaampaa ja kattavampaa. Laillisuusvalvonnan painopistettä tulisi siirtää yhä enemmän ennakolliseen ohjaukseen.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on tarkastuksillaan ja kanteluratkaisuissaan esittänyt huolestuneisuutensa vankiloiden toiminnan yhdenmukaisuuden ja laintuntemuksen puutteista. Tarkastuskäynnillä keskushallintoyksikköön on keskusteltu muun muassa siitä, että organisaatiohankkeen yhteydessä tulisi huomioida oikeudellisten palvelujen ja ohjauksen vahvistaminen.

Myös Rikosseuraamuslaitoksen toiminta- ja asiakasprosessien tulevaisuus –selvityksen

(https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161539/OMSO_2019_15_RISE_toiminta_ja_asiakasprosessien_tulevaisuus.pdf Pajuoja, 2019) mukaan toiminnan yhdenmukaisuutta voisi parantaa se, että Rikosseuraamuslaitoksen oikeudelliset palvelut muodostaisivat organisatorisesti yhden valtakunnallisen kokonaisuuden.

2.2.4 Asiakasprosessien kehittäminen

Vankeuslainsäädännön kokonaisuudistuksesta tehdyssä arviointitutkimuksessa (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/170067/Katsauksia_17_Liimatainen_Rantala_2016.pdf" Liimatainen, Rantala, 2016) havaittiin melko selkeitä eroja vankilakäytäntöjen yhtenäisyydessä vankien oikeuksien toteutumiseen ja rangaistusajan suunnitteluun liittyen. Rangaistusajan suunnitelmien laatu vaihteli, usein ne eivät olleet lain tarkoittamassa mielessä yksilöllisiä ja ne olivat sisällöltään ylimalkaisia. Vankilahenkilöstö seurasi suunnitelmien toteutumista eri tavoin eri vankiloissa, eikä tavoitteiden toteutumisen arvioinnille ollut yhtenäisiä kriteerejä.

Arviointikeskusten sijainti osana kutakin rikosseuraamusaluetta hidastaa vankien sijoittelua yli aluerajojen. Valtakunnallisen ohjauksen puute näkyy myös arviointikeskuksen toiminnassa. Valtakunnallisesti johdettu toiminto lisäisi arvioinnin yhdenmukaisuutta ja valtakunnalliseen työjonoon siirtyminen tasaisi työkuormia nykyistä joustavammin.

Erityisryhmien palveluntarpeet tulisi huomioida nykyistä paremmin toiminnan järjestämisessä. Erityisryhmiä ovat muun muassa eri kieli- ja kulttuuritaustaiset, naiset, nuoret, lyhytaikaisvangit ja järjestäytyneen rikollisuuden ryhmiin kuuluvat vangit. Asiakkaan prosessi ei pääty rangaistuksen päättymiseen, vaan edellyttää jatkumoiden rakentamista yhteiskunnan perus- ja erityispalveluihin.

Pajuojan mukaan organisaatiosta pitäisi löytyä enemmän ketteryyttä lyhytaikaisasiakkaiden tarpeisiin vastaamiseksi ilman, että yhdenvertaisuudesta ja yhtenäisistä käytännöistä luovutaan. Valtakunnallisella vankisijoittelulla ulkomaalaisia vankeja voitaisiin sijoitella joustavammin kuin nykyisessä alueellisessa järjestelmässä.

Yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanon asiakasprosessia tulisi edelleen kehittää yhä suunnitelmallisemmaksi ja riittävän yksilölliseksi. Prosessissa ei saisi olla päällekkäisyyttä eikä se saisi katketa kesken seuraamuksen suorittamisen. Asiakasprosessin eri vaiheissa toimitaan yhteistyössä rikoksesta epäillyn tai tuomitun kanssa. Täytäntöönpanon eri vaiheet ja mahdolliset täytäntöönpanoon tulossa olevat uudet seuraamukset tulee ottaa rangaistusajan suunnittelussa huomioon riittävän varhaisessa vaiheessa. Rangaistusajan suunnitteluprosessin valtakunnallinen ohjaus tukisi nykyistä paremmin koko prosessin laatua ja valtakunnallista yhdenmukaisuutta.

Asiakasprosesseja kehitettäessä tulisi erityisesti ottaa huomioon velvollisuus ja mahdollisuus ohjata seuraamuksen suorittaja yhteiskunnan yleisen palvelujärjestelmän asiakkaaksi sekä seuraamuksen suorittamisen aikana että sen jälkeen. Tämä edellyttää hyvää verkostoyhteistyötä ja sen johtamista. Asiakasprosessin eri vaiheissa verkostoyhteistyö koskee paitsi kuntien ja kolmannen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntarjoajien, myös esimerkiksi työvoima- ja opetushallinnon, ulosoton, poliisin, syyttäjälaitoksen ja tuomioistuinlaitoksen kanssa tehtävää yhteistyötä.

Asiakasprosessien kehittäminen edellyttää seuraamusten muodollisesta täytäntöönpanosta vastaavan täytäntöönpanoyksikön, asiakasprosesseista vastaavalle vastuualueelle suunnitellun, asiakas- ja vankiarvioinnista sekä rangaistusajan suunnittelutyöstä vastaavan arviointiyksikön sekä yhdyskuntaseuraamustoimistojen ja vankiloiden välisen yhteistyön ja tiedonkulun parantamista. Esimerkiksi rangaistusajan suunnitelmaa laadittaessa ja täsmennettäessä tulee olla käytettävissä tarvittava tieto täytäntöönpantavana olevasta ja täytäntöönpanoon mahdollisesti tulevasta rangaistuksesta. Nykyisessä organisaatiossa täytäntöönpanoyksikön asema ei välttämättä parhaalla mahdollisella tavalla tue käytännön täytäntöönpanossa tarvittavan tiedon kulkemista asiakasprosessista vastuussa oleville virkamiehille. Rikosseuraamuslaitoksessa vuoden 2021 aikana käyttöön otettava uusi tietojärjestelmä parantaa omalta osaltaan tiedon saatavuutta ja lainmukaista käsittelyä.

Esityksen tavoitteena on uudistaa Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiorakennetta sekä johtamis- ja ohjausjärjestelmää siten, että ne tukisivat nykyistä paremmin Rikosseuraamuslaitoksen ydintoiminnan järjestämistä, strategisten tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan kehittämistä.

Tavoitteena on, että Rikosseuraamuslaitos olisi jatkossa yksi valtakunnallisesti toimiva virasto, jonka henkilöstö on sitoutunut yhteisiin tavoitteisiin. Tavoitteena on poistaa päällekkäistä työtä ja saada henkilöstön osaaminen joustavammin koko Rikosseuraamuslaitoksen käyttöön.

Tavoitteena on uudistaa, kehittää ja yhtenäistää johtamista. Valtakunnallinen rakenne loisi edellytykset johtaa Rikosseuraamuslaitosta kokonaisuutena.

Tavoitteena on edistää yhdenmukaisten toimintatapojen ja asiakasprosessien käyttöä kaikissa yksiköissä ja sen myötä parantaa rangaistusta suorittavien oikeusturvaa ja yhdenvertaista kohtelua. Tavoitteena on, että asiakkaita koskevien ratkaisujen sekä seuraamusten sisältöjen yhdenmukaisuus lisääntyy.

Ehdotettu organisaatio lisäisi Rikosseuraamuslaitoksen kykyä vastata joustavasti ja tehokkaasti yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutoksiin. Tavoitteena on, että organisaation kyky ja valmius kehittää toimintaansa asiakkaiden tarpeiden ja lainsäädännön muuttuessa paranee.

Tavoitteena on parantaa Rikosseuraamuslaitoksen edellytyksiä toimia verkostoituneesti osana yhteiskunnan palvelujärjestelmää. Rikosseuraamuskeskukset muodostaisivat jatkossa pohjan yhteisten asiakasprosessien kehittämiselle ja palvelujatkumoille kunnan ja maakunnan palveluihin. Tavoitteena on, että Rikosseuraamuslaitos hahmotettaisiin nykyistä paremmin myös osana rikosoikeudellista prosessia.

Tavoitteena on parantaa Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan tuloksellisuutta, laatua ja tehokkuutta. Hankkeelle ei ole asetettu henkilöstön vähennystavoitteita. Toiminnan tehostumisen myötä tavoitteena on vaikuttavuuden paraneminen.

4.1 Keskeiset ehdotukset

4.1.1 Tehtävät ja organisaatio

Esityksessä ehdotetaan, että laissa Rikosseuraamuslaitoksesta säädettäisiin, että oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluva, oikeusministeriön ohjauksessa ja valvonnassa toimiva Rikosseuraamuslaitos olisi valtakunnallisesti toimiva virasto, jonka toimialueena on koko maa.

Rikosseuraamuslaitos muodostaisi yhden kirjanpitoyksikön. Oikeusministeriön rooli tulosohjaajana säilyisi. Oikeusministeriö valvoisi omalta osaltaan Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan laillisuutta. Rikosseuraamuslaitokselle laadittaisiin yksi tulossopimus, joka koskisi koko virastoa.

Rikosseuraamuslaitoksen tehtävänä olisi ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittujen valvonta, nuorisorangaistuksen, yhdyskuntapalvelun, valvontarangaistuksen, ehdottoman vankeusrangaistuksen, sakon muuntorangaistuksen ja yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpano, ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen valvonta, tutkintavankeuden toimeenpano sekä muut Rikosseuraamuslaitokselle säädetyt tehtävät. Kyseisistä tehtävistä on tarkemmin säädetty seuraamusten täytäntöönpanosta annetuissa laeissa.

Rikosseuraamuslaitos muodostuisi vastuualueista, jotka jakaantuisivat yksiköihin. Vastuualueiden tehtävistä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Vastuualueet olisivat kehittäminen ja ohjaus, asiakasprosessit, hallinto- ja tukipalvelut sekä operatiivinen toiminta.

Vankien terveydenhuollon järjestämisestä vastaisi edelleen Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetussa laissa tarkoitettu Vankiterveydenhuollon yksikkö.

Vastuualueet hoitaisivat ne tehtävät, joita nykyisessä organisaatiossa hoidetaan keskushallintoyksikössä, aluekeskuksissa, arviointikeskuksissa, täytäntöönpanoyksikössä ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa. Rikosseuraamuskeskukset hoitaisivat ne tehtävät, joita nykyisin hoidetaan yhdyskuntaseuraamustoimistoissa ja vankiloissa.

Kehittäminen ja ohjaus –vastuualueelle sijoitettaisiin valtakunnallinen toiminnan kehittäminen ja ohjaaminen, strategiatyö, tulosohjaus, tutkimustoiminta ja tilastotuotanto, johtamisen ja henkilökunnan osaamisen kehittäminen ja koulutus, säädösvalmistelun koordinointi, oikeudellinen ohjaus ja laillisuusvalvonta sekä rekisterinpitäjän tehtävät. Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisestä ja ohjauksesta vastaavaan vastuualueeseen kuuluisi Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetussa laissa tarkoitettu Rikosseuraamusalan koulutuskeskus.

Asiakasprosessit–vastuualueelle sijoitettaisiin asiakasprosessien valtakunnallinen ohjaus ja kehittäminen, asiakas- ja vankiarviointi ja rangaistusajan suunnittelutyö, muodollinen täytäntöönpano, täytäntöönpanon kansainväliset tehtävät sekä asiakasprosessien laadun seuranta. Nykyisten kolmen erillisen arviointikeskuksen sijaan vastuualueelle sijoitettaisiin asiakasarvioinnin yksikkö, joka vastaisi arvioinnista ja rangaistusajan suunnittelusta. Täytäntöönpanoyksikön sijoittuminen osaksi asiakasprosessien vastuualuetta edistäisi muodollisen täytäntöönpanon ja rangaistusajan suunnittelutyön kokonaishallintaa.

Hallinto- ja tukipalvelut –vastuualueelle sijoitettaisiin henkilöstöhallinnon tehtävät, taloushallinnon ja hankintatoimen tehtävät, ICT-palvelut, toimitilapalvelut ja turvatekniikka, kirjaamo- ja arkistopalvelut sekä yleissihteeripalvelut.

Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen tehtävänä olisi vastata seuraamusten lain ja Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteiden mukaisesta täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta. Operatiivisesta toiminnasta vastaavaan vastuualueeseen kuuluisi rikosseuraamuskeskuksia. Rikosseuraamuskeskuksessa olisi yksiköitä. Tällaisia olisivat esimerkiksi yhdyskuntaseuraamustoimistot ja vankilat sekä rangaistusten täytäntöönpanoa tai tutkintavankeuden toimeenpanoa varten perustetut muut yksiköt. Rikosseuraamuskeskuksen tehtävistä säädettäisiin laissa. Rikosseuraamuskeskukset vastaisivat toimialueellaan operatiivisen toiminnan käytännön toteuttamisesta lainsäädännön ja strategiatavoitteiden mukaisesti.

Rikosseuraamuskeskus vastaisi omalla toimialueellaan rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta sekä muista sille laissa säädetyistä ja Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä. Rikosseuraamuskeskus vastaisi toimintansa laillisuudesta, yhdenmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta sekä rangaistusten täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon kehittämisestä Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueiden ohjauksessa. Rikosseuraamuskeskus tekisi toimialueellaan yhteistyötä muiden viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Kaikki neljä vastuualuetta tukisivat ja ohjaisivat rikosseuraamuskeskusten tekemää käytännön kehittämistyötä.

Rikosseuraamuskeskuksen tehtäväksi voitaisiin määrätä toisen rikosseuraamuskeskuksen tehtäviä, jos se olisi tarpeen rangaistusten täytäntöönpanon tai tutkintavankeuden toimeenpanon tavoitteiden saavuttamisen, työn tasaamisen, erityisosaamisen tai muun erityisen syyn vuoksi.

Rikosseuraamuskeskus toimisi yhden tai useamman maakunnan alueella. Rikosseuraamuskeskusten muodostamisessa huomioitaisiin rikosseuraamuskeskuksen koko vanki- ja yhdyskuntaseuraamusasiakasmäärien ja henkilöstömäärien osalta. Lisäksi rikosseuraamuskeskusten muodostamisessa otettaisiin erityiskysymyksenä huomioon naisvankien ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien naisten erityistarpeet. Helsinkiin perustettaisiin suuren asiakasvolyymin vuoksi oma rikosseuraamuskeskus. Lappiin perustettaisiin alueen laajan koon vuoksi oma rikosseuraamuskeskus.

Esityksellä mahdollistettaisiin se, että rikosseuraamuskeskukset muodostaisivat yhteistyöverkoston alueensa muiden viranomaispalvelujen kanssa. Tavoitteena on, että yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankien palvelut muodostaisivat palvelujatkumon kuntien, maakuntien ja Rikosseuraamuslaitoksen välillä. Vapauttamisvaiheessa yhdyskuntaseuraamusasiakkaat ja vangit ohjattaisiin takaisin kotikuntansa ja tulevaisuudessa maakunnan/hyvinvointialueen perus- ja erityispalvelujen piiriin.

Valtioneuvoston asetuksella määriteltäisiin 11 rikosseuraamuskeskusta ja niiden toimialueet. Rikosseuraamuskeskukset ja niiden toimialueet olisivat: Helsingin rikosseuraamuskeskus, jonka toimialueena on Helsinki; Uudenmaan rikosseuraamuskeskus, jonka toimialueena on Uudenmaan maakunta Helsinkiä lukuun ottamatta; Lounais-Suomen rikosseuraamuskeskus, jonka toimialueena ovat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat; Hämeenlinnan rikosseuraamuskeskus, jonka toimialueena on koko maa ja joka on keskittynyt rikosseuraamukseen tuomittujen ja rikosseuraamuksia suorittavien naisten erityiskysymyksiin; Hämeen ja Pirkanmaan rikosseuraamuskeskus, jonka toimialueena ovat Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat; Kaakkois-Suomen rikosseuraamuskeskus, jonka toimialueena ovat Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat; Pohjois-Savon rikosseuraamuskeskus, jonka toimialueena on Pohjois-Savon maakunta; Pohjois-Karjalan rikosseuraamuskeskus, jonka toimialueena on Pohjois-Karjalan maakunta; Pohjanmaan ja Keski-Suomen rikosseuraamuskeskus, jonka toimialueena ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakunnat; Oulun rikosseuraamuskeskus, jonka toimialueena ovat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat sekä Lapin rikosseuraamuskeskus, jonka toimialueena on Lapin maakunta. Rikosseuraamuskeskusten nimien määräytymisperusteet eivät olisi keskenään täysin yhdenmukaisia, esimerkiksi niin, että kaikissa nimissä lueteltaisiin yksinomaan asianomaiset maakunnat. Kyseisiin nimiin on päädytty, jotta nimet olisivat mahdollisimman hyvin kunkin rikosseuraamuskeskuksen toiminta-aluetta kuvaavia eivätkä kuitenkaan olisi kohtuuttoman pitkiä eivätkä toisiinsa sekoittuvia. Rikosseuraamuskeskusten pääosassa nimi olisi maakunnan tai maakuntien nimistä muodostuva. Kolmen rikosseuraamuskeskuksen nimi määräytyisi kaupungin nimen mukaan ja kahden rikosseuraamuskeskuksen nimi ilmansuunnan mukaan. Rikosseuraamuskeskusten nimien viimeistely liittyy Rikosseuraamuslaitoksesta annettavan valtioneuvoston asetuksen käynnissä olevaan valmisteluun. Edellä mainitut rikosseuraamuskeskusten nimet voivat vielä joiltakin osin muuttua.

Toimipaikkaverkostoon ei esitettäisi organisaatiouudistuksen yhteydessä muutoksia.

Rikosseuraamuskeskuksen yksiköistä säädettäisiin oikeusministeriön asetuksella, koska yksiköissä käytetään merkittävää julkista valtaa. Organisaatiouudistuksen voimaan tullessa tulisi voimaan myös oikeusministeriön asetus, jossa todettaisiin ne rikosseuraamuskeskuksen yksiköt, jotka käyttävät merkittävää julkista valtaa.

4.1.2 Johtaminen ja asioiden ratkaiseminen

Rikosseuraamuslaitosta johtaisi pääjohtaja. Pääjohtaja vahvistaisi Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksen ja ratkaisisi muut koko laitosta koskevat asiat, jollei niitä ole säädetty tai Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistaviksi. Tavoitteena on, ettei pääjohtajalle jäisi yksittäistä vankia tai yhdyskuntaseuraamusasiakasta koskevaa muuta päätöksentekoa kuin että hän ratkaisisi vastuualueen johtajan tekemästä päätöksestä tehdyt oikaisuvaatimukset.

Rikosseuraamuslaitoksen vastuualuetta johtaisi vastuualueen johtaja. Vastuualueen johtaja vastaisi vastuualueen voimavaroista, toiminnasta ja niiden kehittämisestä sekä ratkaisisi vastuualuetta koskevat asiat, jollei niitä ole säädetty tai Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistaviksi. Operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja myös vahvistaisi rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksen rikosseuraamuskeskuksen johtajan esityksestä. Vastuualueen yksikköä johtaisi yksikönpäällikkö.

Kehittämisestä ja ohjauksesta, asiakasprosesseista sekä operatiivisesta toiminnasta vastaavat vastuualueet ratkaisisivat rangaistusten täytäntöönpanoon ja tutkintavankeuden toimeenpanoon liittyviä, yksilön oikeuksia tai velvollisuuksia koskevia asioita siten kuin muualla laissa säädetään. Esitykseen sisältyy seuraamusten täytäntöönpanoa koskeviin lakeihin ehdotettavia muutoksia, joissa on kyse päätöstoimivallasta säätämisestä uuden organisaation mukaisesti. Esimerkiksi osa voimassa olevan lainsäädännön nojalla Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön toimivaltaan kuuluvista päätöksistä säädettäisiin vastuualueen päätösvaltaan kuuluviksi.

Rikosseuraamuskeskusta johtaisi rikosseuraamuskeskuksen johtaja. Hän vastaisi keskuksen tehtäviksi säädettyjen ja Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksellä määrättyjen vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta, johtaisi ja kehittäisi keskuksen toimintaa sekä vastaisi keskuksen toiminnan tuloksellisuudesta ja yhdenmukaisuudesta. Hän myös ratkaisisi rikosseuraamuskeskusta koskevat asiat, jollei niitä ole säädetty tai Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistaviksi.

Rikosseuraamuskeskuksen yksikköä johtaisi yksikönpäällikkö. Yksikönpäällikkö johtaisi ja kehittäisi yksikön toimintaa, vastaisi sen toiminnan lainmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta sekä seuraisi ja valvoisi toiminnan yhdenmukaisuutta. Yksikönpäällikkö ratkaisisi yksikköä koskevat asiat, jollei niitä ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistaviksi.

Pääjohtaja voisi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka ratkaiseminen on muualla kuin laissa uskottu laitoksen muulle virkamiehelle sekä vastuualueen johtaja, rikosseuraamuskeskuksen johtaja ja yksikönpäällikkö toimintayksikköään koskevassa asiassa, jonka ratkaiseminen on muualla kuin laissa uskottu hänen alaiselleen virkamiehelle.

Rikosseuraamuslaitokselle tehdyn laitosta tai sen virkamiehen toimintaa koskevan hallintokantelun ratkaisisi kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen johtaja tai Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty kyseisen vastuualueen virkamies. Vastuualueen johtajan toimista tehdyn kantelun ratkaisisi pääjohtaja. Pääjohtajan toimista tehdyn kantelun ratkaisisi oikeusministeriö.

4.1.3 Erinäiset säännökset

Laissa säädettäisiin valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2014/20140978 (978/2014) soveltamisesta myös Rikosseuraamuslaitosta koskevien vahingonkorvausasioiden käsittelyssä. Niin ikään säädettäisiin vankien työtoiminnan ja laitosmyynnin suoritteiden maksullisuudesta siten, että myytävien tuotteiden hinnat voidaan rikosseuraamusten täytäntöönpanon tavoitteisiin liittyvistä syistä määrittää alemmiksi kuin mitä valtion maksuperustelaki (150/1992) edellyttää.

Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet käyttävät merkittävää julkista valtaa, myös laitoksen ulkopuolella, joten laissa on Rikosseuraamuslaitoksen tunnuskuvaa, virkapukua ja sen käyttöä, suoja- ja erityisvaatetusta sekä virkamerkkiä koskevat perussäännökset sekä asetuksen ja tarkempien määräysten antamisvaltuus.

Laissa säädettäisiin, että valtioneuvoston asetuksella säädetään asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta, edustamisesta tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa, henkilöstöstä, virkamiesten erityisistä kelpoisuusvaatimuksista ja kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, nimittämisestä virkaan tai virkasuhteeseen, virkavapauden myöntämisestä, tehtävien järjestämisestä toimintayksiköiden välillä sekä henkilökortista.

Laissa säädettäisiin myös työjärjestyksessä määrättävistä asioista. Koko Rikosseuraamuslaitosta koskevassa työjärjestyksessä määrättäisiin Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueen yksiköiden perustamisesta ja lakkauttamisesta; vastuualueiden ja niiden yksiköiden, rikosseuraamuskeskusten, yhdyskuntaseuraamustoimistojen ja vankiloiden sisäisestä organisaatiosta, työnjaosta ja johtamisesta sekä tehtävistä ja niiden järjestämisestä; virkamiesten tehtävistä, toimivallan jaosta ja sijaisista; asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta; ilman esittelyä ratkaistavista asioista; johtoryhmistä sekä muista hallintoon kuuluvista, toiminnan järjestämiseksi tarpeellisista asioista siltä osin kuin näistä asioista ei määrätä tarkemmin rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä. Operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajan vahvistamassa rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrättäisiin rikosseuraamuskeskuksen ja sen yksiköiden sisäisistä tehtävistä ja niiden järjestämisestä; virkamiesten tehtävistä, toimivallan jaosta ja sijaisista; asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta sekä muista rikosseuraamuskeskuksen sisäiseen hallintoon kuuluvista, toiminnan järjestämiseksi tarpeellisista asioista.

4.1.4 Täytäntöönpanolainsäädäntöön tehtävät muutokset

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi 19 sellaista lakia, jotka sisältävät Rikosseuraamuslaitoksen organisaatioon ja virkanimikkeisiin liittyviä käsitteitä.

Esitys on liitelakien osalta pääosin tekninen. Teknisten muutosten ohella sisällöllisiä muutoksia tehtäisiin lähinnä muutoksenhakua koskeviin menettelyllisiin säännöksiin. Säännöksiä muutettaisiin siten, että oikaisuvaatimukset käsiteltäisiin Rikosseuraamuslaitoksessa keskitetysti ja kaikista muutoksenhaun alaisista asioista haettaisiin aina ensivaiheessa muutosta oikaisuvaatimusmenettelyssä. Voimassa olevien säännösten mukaan eräissä asioissa muutosta haetaan valittamalla suoraan hallinto-oikeuteen. Valitusten käsittely keskitettäisiin Helsingin hallinto-oikeuteen.

4.2 Pääasialliset vaikutukset

4.2.1 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Vaikutukset yhteiskuntaan olisivat välillisiä ja ne toteutuisivat toiminnan vaikuttavuuden lisääntymisen kautta. Uusi organisaatio loisi aikaisempaa paremmat edellytykset laadukkaalle ja vaikuttavalle seuraamusten täytäntöönpanolle.

Rangaistusten täytäntöönpanon tavoitteena on yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano siten, että tuomittujen valmiudet rikoksettomaan elämäntapaan paranevat. Onnistuessaan työssään Rikosseuraamuslaitos ja sen yhteistyökumppanit voivat yhdessä vaikuttaa uusintarikollisuuteen. Seuraamuksia suorittavien valmiudet toimia yhteiskunnan jäseninä paranisivat, kun yhtenäisen organisaation ja työprosessien myötä heidän rikoksettoman elämän edellytyksiään pysyttäisiin aikaisempaa tehokkaammin parantamaan.

Rikosseuraamuskeskusten myötä Rikosseuraamuslaitoksen kyky toimia yhdessä yhteiskunnan muiden palvelujen kanssa paranisi. Verkostoyhteistyön ja palvelujatkumojen kehittäminen on rikosseuraamuskeskusten keskeinen tehtävä. Nykyistä suunnitelmallisempi yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa tukisi verkostoyhteistyön kehittämistä. Uusintarikollisuuden ehkäisytyössä muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin palvelut ovat keskeisessä asemassa myös rangaistuksen täytäntöönpanon aikana. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankien saadessa oikea-aikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, Kelan, oppilaitosten sekä työvoima- ja elinkeinohallinnon palveluja heidän riskinsä syyllistyä uusiin rikoksiin pienenisi.

4.2.2 Taloudelliset vaikutukset

Ehdotetut muutokset toteutettaisiin Rikosseuraamuslaitokselle valtiontalouden kehyspäätöksissä ja valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen mukaisesti. Uudistuksen tavoitteena on toiminnan laadun, yhtenäisyyden ja lainmukaisuuden paraneminen. Uudistus mahdollistaisi resurssien tarkoituksenmukaisemman käytön.

Esityksellä ei olisi suoria taloudellisia vaikutuksia, koska tarkoitus ei olisi vähentää henkilöstön kokonaismäärää. Esityksellä ei olisi myöskään vaikutusta nykyiseen toimipaikkaverkostoon eikä toimitilakustannuksiin. Rikosseuraamuslaitos toimisi jatkossa yhtenä keskitetysti johdettuna monipaikkaisena virastona. Rikosseuraamuskeskuksella olisi toimipaikkoja keskuksen alueella. Monipaikkaisuuden ja digitaalisuuden myötä erityisesti kehittämis- ja hallintotehtävissä työskentelevien matkakulut tulisivat jonkin verran vähentymään. Toisaalta virkajärjestelytarpeiden ja palkkausjärjestelmämuutostarpeiden arvioidaan jonkin verran nostavan henkilöstön palkkakuluja muutostilanteessa.

Mikäli Rikosseuraamuslaitoksen tuloksellisuus uudistuksen myötä paranisi siten, että uusintarikollisuus vähenisi, tuottaisi se pitemmällä aikajänteellä yhteiskunnalle kustannussäästöjä. Yhteiskunnalle on arvioitu aiheutuvan vapautuneiden vankien rikoshaitoista, päihdehaitoista, muuta väestöä heikommasta terveydestä, työttömyydestä ja selvästi yleisemmästä kuolleisuudesta noin 1,5 miljardin euron kustannukset. Uusintarikollisuuden lasku nykyisestä 65 %:sta 61 %:iin tuottaisi laskennallisesti noin 200 miljoonan euron vuosittaisen yhteiskunnallisen säästön. Tämä edellyttäisi Rikosseuraamuslaitoksen ja sen kumppaneiden onnistumista vaikuttavan työn eri osa-alueilla. Taloudellinen hyöty kohdentuisi laajalti eri sektoreille kuten terveydenhuoltoon, sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon toimijoihin sekä maksettaviin sosiaalietuuksiin eikä sitä voitaisi vähentää Rikosseuraamuslaitoksen budjetista.

4.2.3 Henkilöstövaikutukset

Esityksen tavoitteena olisi saada henkilöstöresurssit ja osaaminen nykyistä tehokkaammin ja joustavammin koko viraston käyttöön. Virat olisivat valtionhallinnossa vakiintuneen käytännön mukaisesti ja kuten nykyisessäkin organisaatiossa Rikosseuraamuslaitoksen yhteisiä, jotta virastoa voitaisiin organisoida tarkoituksenmukaisesti töiden järjestelyjen edellyttämällä tavalla.

Muutoksen kohteena olevia henkilöitä, joiden tehtäviin ja sijoittumiseen uudessa organisaatiossa muutos vaikuttaisi, on kaikkiaan noin 350. Organisaatiomuutos koskisi keskushallintoyksikön, täytäntöönpanoyksikön, rikosseuraamusalueiden yhteisissä tehtävissä toimivien, RSKK:n sekä arviointikeskusten virkamiesten tehtäviä. Suurimmalla osalla lakkautettavien yksiköiden virkamiehistä tehtävät säilyisivät kuitenkin uudessa organisaatiossa entisinä.

Vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen henkilökunta siirtyisi sen rikosseuraamuskeskuksen alaisuuteen, jonka toimialueella yksikkö sijaitsee. Heidän tehtävänsä säilyisivät organisaatiouudistuksesta huolimatta pääsääntöisesti ennallaan. Heidän osaltaan muutos koskisi lähinnä uutta toiminnan organisointia ja esimiestyön järjestelyjä.

Johtamisjärjestelmään esitetyt muutokset vaikuttaisivat johtajien tehtäviin, nimikkeisiin ja määrään. Rikosseuraamuslaitoksen nykyiset keskushallintoyksikön johtajan ja yksikön päällikön, aluejohtajan, arviointikeskuksen johtajan, täytäntöönpanoyksikön johtajan, Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen johtajan, yhdyskuntaseuraamustoimiston johtajan ja vankilan johtajan virat lakkaisivat ja kyseisiin virkoihin tai virkasuhteisiin nimitetyt virkamiehet siirtyisivät uuden organisaation mukaisiin esimies- tai asiantuntijatehtäviin. Viran nimi voitaisiin samalla muuttaa uusia tehtäviä vastaavaksi.

Vastuualueet jakautuisivat yksiköiksi, joita johtaisi yksikönpäälliköt. Rikosseuraamuskeskusta johtaisi rikosseuraamuskeskuksen johtaja. Rikosseuraamuskeskukseen sijoittuvaa yksikköä johtaisi yksikönpäällikkö. Yhdellä yksikönpäälliköllä voisi olla useampi yksikkö johdettavaan riippuen yksikön koosta. Rikosseuraamuskeskuksen johtajan virka sijoitettaisiin rikosseuraamuskeskuksen alueelle ja työnantajan kanssa sovittaisiin tarkemmin virkapaikasta. Johtaminen edellyttäisi liikkumista keskuksen alueella.

Uudistus vaikuttaisi johtajien määrään ja tehtäviin. Nykyisin Rikosseuraamuslaitoksessa on pääjohtajan lisäksi 51 henkilöä, jotka toimivat johtamis- tai esimiestehtävissä. Tähän lukuun on laskettu alueiden, valtakunnallisten yksiköiden, vankiloiden, yhdyskuntaseuraamustoimistojen ja arviointikeskusten johtajat (ml. yhdistelmäjohtajat) sekä ne keskushallintoyksikön tehtäväalueiden päälliköt, joilla on välittömiä alaisia.

Uudessa organisaatiossa olisi pääjohtajan lisäksi neljä vastuualueen johtajaa ja 11 rikosseuraamuskeskuksen johtajaa. Varsinaisia johtamistehtäviä olisi näin ollen 16. Näiden lisäksi valtakunnallisilla vastuualueilla olisi yksikönpäälliköitä ja rikosseuraamuskeskuksen yksiköitä johtaisivat yksikönpäälliköt, joita olisi yhteensä noin 30–40. Määrä tarkentuu jatkovalmistelun aikana.

Muutoksen toteuttamisessa noudatetaan valtion virkamieslainsäädäntöä, valtiovarainministeriön ohjeita sekä virka- ja työehtosopimusta. Kaikkien muutoksen kohteena olevien kanssa käytäisiin yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013, valtion yhteistoimintalaki) mukainen muutoskeskustelu ja todettaisiin sijoittuminen uudessa organisaatiossa. Pääsääntönä olisi, että virat ja niihin nimitetyt virkamiehet siirtyisivät vakinaisina virkamiehinä ja määräaikaiset virkamiehet määräaikaisina virkamiehinä, jos määräaikaisuuden kesto ulottuu lain voimaantulon jälkeiseen aikaan. Mikäli henkilön virka-asemaan, tehtäviin, palkkaukseen tai virkanimikkeeseen tulisi muutoksia, tehtäisiin erillinen virkajärjestelypäätös. Muutoksen kohteena olevan henkilöstön asemaan sovellettaisiin myös valtiovarainministeriön päätöstä henkilöstön asemasta muutostilanteissa. Siirtyvä henkilöstö säilyttäisi siirtymähetkellä palvelussuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Uudistuksen yhteydessä siirryttäisiin yhteen virkaehtosopimukseen ja palkkausjärjestelmää uudistettaisiin.

Tehtäviä olisi lähtökohtaisesti mahdollista hoitaa entiseltä virkapaikalta eli nykyiset virkapaikat eivät muuttuisi. Virat sijoitettaisiin ja henkilöstö siirtyisi uudessa organisaatiossa lain voimaantuloajankohdan mukaisten toimipaikkojensa mukaisiin yksiköihin. Vastuualueille ja niiden yksiköihin sijoitettu henkilöstö työskentelisi jatkossa nykyisen keskushallintoyksikön ja rikosseuraamusalueiden tai valtakunnallisten yksiköiden toimipisteissä. Vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen henkilöstö sijoittuisi rikosseuraamuskeskuksen yksiköihin. Kukin vastuualue toimisi monipaikkaisesti. Organisaatio olisi keskitetty, vaikka se toimisi fyysisesti hajautettuna.

4.2.4 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Esityksellä olisi vaikutuksia pääasiassa Rikosseuraamuslaitoksen organisaatioon ja sisäiseen toimintaan. Uudistus kohdistuisi Rikosseuraamuslaitoksen rakenteisiin eikä sillä muutettaisi organisaation varsinaista perustehtävää. Uudistus poistaisi päällekkäisyyksiä ja yhtenäistäisi organisaation toimintatapoja.

Tulosohjausmallin keventyessä sisäinen hallinnollinen työ keventyisi, kun Rikosseuraamuslaitokselle laadittaisiin vain yksi tulossopimus. Rikosseuraamuskeskusten kanssa laadittaisiin toimintasuunnitelmat, joissa määriteltäisiin, millä toimenpiteillä rikosseuraamuskeskus vuosittain vastaisi tulostavoitteisiin.

Paikalliseen yhteistoimintaan perustuva rikosseuraamuskeskusmalli mahdollistaisi toiminnan yhteisen kehittämisen sekä tiiviin yhteyden täytäntöönpanoprosessin eri yksiköiden kesken. Ehdotettu rikosseuraamuskeskusjako perustuisi maakuntapohjaiseen toimialuejakoon ja tukisi alueellista yhteistyötä muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoihin ja hyvinvointipalvelujen tuottajiin.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 10 §:n mukaan alueellisesti toimivaltainen on se hallinto-oikeus, jonka tuomiopiirissä on hallintopäätöksen tehneen viranomaisen toimialue. Jos päätöksen tehneen viranomaisen toimialue on useammassa kuin yhdessä tuomiopiirissä, toimivaltainen on se hallinto-oikeus, jonka tuomiopiirissä viranomaisen päätoimipaikka sijaitsee. Jollei tätä perustetta voida käyttää, toimivaltainen on se hallinto-oikeus, jonka tuomiopiirissä päätös on tehty. Rikosseuraamuslaitoksen tekemien yksittäistä rikoksesta epäiltyä, tuomittua ja vankia koskevien päätösten muutoksenhausta säädetään erikseen vankeuslaissa ja muissa seuraamusten täytäntöönpanosta annetuissa laeissa. Ehdotuksen mukaisesti pääjohtajan ratkaisemista oikaisuvaatimuksista valitettaisiin Helsingin hallinto-oikeuteen. Näin hallinto-oikeustasolla voitaisiin keskittää vankiasioihin liittyvä osaaminen yhteen hallinto-oikeuteen nykyisen kolmen hallinto-oikeuden sijasta. Helsingin hallinto-oikeudessa käsiteltävien valitusten määrä kasvaisi muutamalla kymmenellä. Tällä ei olisi mainittavia taloudellisia vaikutuksia. Arvio perustuu viime vuosien oikaisuvaatimusten ja hallinto-oikeuksien antamien ratkaisujen seuraaviin lukumäärin:

4.2.5 Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon

Esitys vaikuttaisi rangaistusta suorittavien oikeusturvaan ja yhdenmukaiseen kohteluun, kun asiakasprosessit ja toimintatavat eri yksiköissä yhtenäistyisivät organisaatiorakenteen ja johtamismallin muutoksen myötä.

Esityksellä olisi vaikutusta sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Hämeenlinnan rikosseuraamuskeskus muodostaisi jatkossa naisten kysymyksiin erikoistuvan osaamiskeskuksen. Rikosseuraamuskeskukselle keskitettäisiin naisvankien ja yhdyskuntaseuraamukseen tuomittujen naisten erityisten palveluntarpeiden kehittäminen Rikosseuraamuslaitoksen julkaiseman naisvankiselvityksen https://www.rikosseuraamus.fi/material/collections/20201019102643/7LDL7zoyH/Naisvankiselvitys_-_Selvitys_naisvankien_olosuhteista%2C_toiminnoista_web.pdf (Dnro 29/090/2020) kehittämisehdotusten toimeenpanon edistämiseksi. Merkittävä osa naisvangeista tultaisiin myös sijoittamaan Hämeenlinnan rikosseuraamuskeskuksen yksiköihin.

4.2.6 Vaikutukset kielellisiin oikeuksiin

Uudistuksessa turvattaisiin rikoksista epäiltyjen ja tuomittujen kielellisten oikeuksien toteutuminen voimassa olevan järjestelmän mukaisesti. Organisaatiouudistus ei siten muuttaisi nykyisten vankiloiden ja muiden yksiöiden kielellistä asemaa.

Vankilat on säädetty yksikielisesti suomenkielisiksi, koska ne eivät ole yleisöä palvelevia virastoja ja niiden toiminta on pääosin yksinomaan laitoksen sisällä tapahtuvaa. Lisäksi vankiloiden sijainti ja vankiloihin sijoittamisen määräytymisperusteet eivät noudata kielilaissa muutoin käytössä olevaa alueperiaatetta. Tästä periaatteesta poikkeamista on perusteltu muun muassa sillä, että vankiloiden luonteesta johtuen alueen väestön kielellä on vain vähäinen merkitys viranomaisen toiminnalle. Kielilain mukaisesti oikeusministeriö on antanut asetuksen Rikosseuraamuslaitoksen kaksikielisistä osastoista (1036/2017). Asetuksen 1 §:n mukaan Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella on kaksikielinen osasto kahdessa vankilassa, Länsi-Suomen rikosseuraamusalueella kolmessa vankilassa. Ruotsinkielisten vankien oikeuksien turvaamiseksi kyseisissä yksiköissä on ruotsin kieltä taitavia vartijoita ja muuta henkilökuntaa sekä ruotsinkielisiä terveys-, kirjasto- ja muita palveluita. Yhdyskuntaseuraamusasiakkailla on oikeus käyttää äidinkieltään, suomea tai ruotsia. Uudistuksessa turvataan rikoksista epäiltyjen ja tuomittujen kielellisten oikeuksien toteutuminen kielilain ja voimassa olevan järjestelmän mukaisesti.

Suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista on aina säädettävä, jos henkilöstön tehtäviin kuuluu yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta merkittävää julkisen vallan käyttöä. Rikosseuraamuslaitoksessa käytetään merkittävää julkista valtaa, joten virkamiesten kielitaidosta on säädetty erikseen.

Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista virkaan, johon vaaditaan korkeakoulututkinto, säädetään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:ssä. Asetuksessa säädettäisiin erikseen kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista eräiden virkanimikkeiden osalta, joiden osalta ei ole korkeakoulututkintoa kelpoisuusvaatimuksena. Laitoksen kaksikielisessä yksikössä työskentelevällä virkamiehellä kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.

Ahvenanmaan maakunta on ruotsinkielinen. Ahvenanmaalla sijaitsee Lounais-Suomen rikosseuraamuskeskuksen Turun yhdyskuntaseuraamustoimiston Ahvenanmaan toimipaikka. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaisesti toimipaikan työkielenä olisi jatkossakin ruotsi. Ahvenanmaan itsehallintolain 42 §:n 1 momentin nojalla valtion palveluksessa Ahvenanmaalla olevalta henkilöltä vaadittavasta kielitaidosta säädetään Ahvenanmaan maakunnan hallituksen suostumuksin valtioneuvoston asetuksella. Tarkemmat säännökset näistä kielitaitovaatimuksista on vuonna 2007 annettu valtioneuvoston asetuksella Ahvenanmaan maakunnassa valtion palveluksessa olevilta vaadittavasta kielitaidosta (1218/2007).

Saamen kielilain (1086/2003) 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan lakia sovelletaan niihin tuomioistuimiin sekä valtion piiri- ja paikallishallinnon viranomaisiin, joiden virka-alueeseen Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnat kuuluvat. Lain 4 §:n mukaan saamelaisella on oikeus omassa asiassaan tai asiassa, jossa häntä kuullaan, käyttää kyseisessä laissa tarkoitetussa viranomaisessa saamen kieltä. Saamelaisten kotiseutualue kuuluu Lapin rikosseuraamuskeskukseen. Saamelaisten oikeus käyttää saamen kieltä asiassaan turvattaisiin ohjaamalla asian käsittely saamen kielen taitoisen henkilön hoidettavaksi. Jos rikosseuraamuskeskuksessa ei ole saamen kielen taitoista henkilöä, tulee tarvittaessa järjestää maksuton tulkkaus sekä toimittaa asiakirjoista käännökset saamen kielilaissa säädetyin tavoin. Lapin rikosseuraamuskeskuksen toiminnassa pyritään muun muassa henkilöstön rekrytoinnissa ja kieliopintoja tukemalla varmistamaan tarvittava saamen kielen taito.

5.1 Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan ja rakenteiden arviointihankkeen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen nykyisen rakenteen keskeisimmät haasteet tulevat esille asioissa, jotka edellyttäisivät valtakunnallisesti yhtenäistä toimintaa. Alueellinen organisoituminen pidentää tavoitteiden toimeenpanon ketjua ja vaikeuttaa seurantaa. Lisäksi vastuunjako keskushallinnon ja aluekeskusten välillä on koettu epäselväksi.

Yhtenä vaihtoehtona voitaisiin pitää mallia, jossa keskushallintoyksikkö ohjaisi suoraan paikallisia yksiköitä ja aluekeskukset lakkautettaisiin. Yksiköiden suuren lukumäärän vuoksi niiden ohjaaminen suoraan keskushallinnosta käsin ei olisi mahdollista eikä olisi varmaa, että yhtenäisyys tai muutosten toimeenpano edistyisi. Tässä vaihtoehdossa hallinnollisia resursseja tulisi vahvistaa yksiköissä, mikä taas yksiköiden suuresta lukumäärästä johtuen kasvattaisi kokonaisresurssitarpeita.

Alueellisen toiminnan ytimenä voidaan pitää ohjauksen alueellista toimeenpanoa ja palveluketjujen kehittämistä paikallisten sidosryhmien kanssa. Suljetun ja avovankilan sekä yhdyskuntaseuraamustoimistojen saumaton yhteistyö on todettu toimivaksi. Alueellisten yhteistyömallien rakentaminen paikallisten toimijoiden kanssa ei saisi vaikeutua. Tämä nykyiseen alueelliseen läsnäoloon perustuva kehittäminen olisi mahdollista toteuttaa rikosseuraamuskeskuksissa, jotka tukeutuisivat valtakunnallisten vastuualueiden kehittämistyöhön ja ohjaukseen. Paikallinen kehittämistyö toteutettaisiin siten ilman erillistä aluehallinnollista porrasta.

Toinen vaihtoehto olisi jatkaa keskushallintoyksikön ja aluekeskusten välisen työnjaon selkeyttämistä ja kehittää johtamista nykyisissä rakenteissa. Keskushallintoyksikön ja aluekeskusten työnjakoa on pyritty viimeisen viiden vuoden aikana selkeyttämään useilla kehityshankkeilla ja toimenpiteillä sekä kuvaamalla keskeisimmät prosessit ja tuotokset. Uudistetut tulosohjauksen menetelmät strategiakarttoineen ovat selkeyttäneet jonkin verran keskushallintoyksikön ja rikosseuraamusalueiden tehtävä- ja vastuujakoa. Panostukset ohjauksen kehittämiseen ovat ratkaisseet vain osin nykyisen organisaatio- ja johtamismallin haasteita. Kehittämisellä ei ole esimerkiksi kyetty ratkaisemaan oikeudellisen ohjauksen, henkilöstön osaamisen kehittämisen tai arviointikeskusten toimintaan liittyviä useissa tutkimuksissa ja selvityksissä sekä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kannanotoissa esille nousseita haasteita.

Oikeudellisten palvelujen osalta yksiköt tarvitsevat tukea, jota nykyisin haetaan sekä aluekeskuksista että keskushallinnosta. Oikeudellisten palvelujen roolia tulisi nykyisestään vahvistaa, jotta yksiköitä pystyttäisiin tukemaan ohjeistusten ja käytäntöjen toimeenpanossa säädösten mukaisesti. Oikeudellisten palvelujen nykyistä vahvempi valtakunnallinen keskittäminen mahdollistaisi riittävän osaamiskeskittymän ja tukisi säädösten yhdenmukaista tulkintaa, mikä on oikeusturvakysymysten näkökulmasta keskeistä.

Koulutuskeskuksen toiminta muodostaa selvästi oman kokonaisuutensa, joka toiminnallisesti poikkeaa muusta Rikosseuraamuslaitoksen toiminnasta. On perusteltua, että koulutuskeskusta johdetaan ja kehitetään omana kokonaisuutenaan. Tästä huolimatta koulutuskeskuksen tulisi olla nykyistä vahvemmin valtakunnallisessa ohjauksessa, jotta se pystyisi tukemaan Rikosseuraamuslaitoksen strategista uudistumista ja sen edellyttämää osaamisen kehittämistarvetta tulevaisuudessa osana muuta Rikosseuraamuslaitoksen kehittämistä ja ohjausta.

Arviointikeskusten yhdistäminen valtakunnallisesti johdetuksi kokonaisuudeksi edistäisi oikeusturvan toteutumisen kannalta tärkeää yhdenmukaisuutta sekä mahdollistaisi paremman erikoistumisen ja joidenkin tehtävien osalta valtakunnallisiin työjonoihin siirtymisen.

Esitetty vaihtoehto vastaa parhaiten hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin.

5.2 Kansainvälinen vertailu

Kansainvälinen vertailu toteutettiin seuraamusjärjestelmien ja kriminaalipoliittisen ajattelun osalta Suomeen verrattavista maista. Vertailumaiksi valittiin Ruotsi, Tanska, Norja ja Alankomaat. Kaikissa vertailumaissa väkilukuun suhteutettu vankiluku on kansainvälisesti arvioiden hyvin matala. Pohjoismaat ja Alankomaat jakavat myös samat rangaistusten täytäntöönpanotyön sisällölliset tavoitteet. Pohjoismaat ovat seuranneet tiiviisti toistensa järjestelmien kehitystä ja niiden muutoksia. Tämä näkyy myös organisaatiomalleissa. Pohjoismaiden kynnys ottaa käyttöön samankaltaisia ratkaisuja on ollut matala. Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa myös vankiloiden sijainti ja pitkät maantieteelliset etäisyydet asettavat samankaltaiset lähtökohdat organisaatiorakenteelle.

Selvityksessä kartoitettiin kunkin maan organisaation kehitystä viimeisen 10 vuoden ajalta. Vertailumaiden osalta selvitettiin rikosseuraamusjärjestelmän hallinnollista rakennetta, organisointitapaa sekä johtamismallia. Selvityksessä arvioitiin myös sitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kriittisesti organisaation muutoksiin, kuinka ohjaus ja johtaminen toimivat eri hallinnollisten tasojen välillä ja miten hallintomalli on vaikuttanut organisaation strategisten tavoitteiden toteuttamiseen. Erityiskysymyksenä arvioitiin yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankien yhdenvertaisen kohtelun toteutumista, jonka on todettu olevan Suomessa ongelma.

Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kaikki rakentaneet nykyjärjestelmäänsä aluetason. Alueet toimivat väliportaana keskushallintotason ja paikallistason (laitokset/toimistot) välillä. Alueorganisaation toimivuutta on arvioitu erilaisilla selvityksillä. Alankomaissa hallintomalli ei perustu alueellisuuteen lainkaan vaan tiettyjen oikeudellisten toimintalinjojen johtamiseen.

Pohjoismaat ilmoittivat, että monitasoinen hallinnollinen organisaatiomalli hankaloittaa johtamisviestien kulkeutumista ylhäältä alas asti. Tavoitteiden toimeenpano ei aina toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Mitä kauempana toimenpaneva taso (vankilat, yhdyskuntaseuraamustoimistot) sijaitsevat päätöksentekotasosta (ministeriö, keskushallinto), sitä hankalammaksi koetaan päätösten toteuttaminen saman sisältöisenä käytännön työssä. Pohjoismaissa koettiin, että organisaation ketteryys ja kyky reagoida asioihin nopeasti ja joustavasti kärsii hallinnollisten tasojen pitkästä välimatkasta.

Sekä Ruotsi että Norja kiinnittävät erityistä huomiota siihen, että hallintomallin tulisi mahdollistaa ja tukea organisaation ulkopuolista yhteistyötä. Sen on tuettava niin sisäistä yhteistyötä ja tiedonkulkua samoin kuin työtä ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Pohjoismaat jakavat yhteisen käsityksen siitä, että uusintarikollisuuden tehokkaassa estämisessä tarvitaan muun yhteiskunnan palvelujärjestelmän ja muiden yhteistyökumppaneiden vahvaa panosta.

Sekä Norja että Ruotsi ovat todenneet aluemalliin liittyvän roolien ja toimivaltasuhteiden epäselvyyden organisaatiossaan. Norjan ratkaisuna olisi poistaa yksi hallinnollinen taso (alueet) organisaatiosta, Ruotsin vastaus oli muuttaa johtamismallia ja määritellä toimivaltasuhteet tarkasti työjärjestyksessä ja vähentää alueiden toimivaltuuksia. Esityksessä ehdotettavassa organisaatiorakenteessa ja johtamismallissa on pyritty ottamaan huomioon Ruotsin, Norjan ja Alankomaiden organisaatiomallien arvioidut hyödyt ja haitat. Esityksessä Rikosseuraamuslaitoksen valtakunnalliset vastuualueet ovat jossain määrin verrattavissa Ruotsin keskitettyyn ja matriisimaiseen johtamismalliin, jossa ydin- ja tukitoiminnot on määritelty. Esityksen mukainen tapa järjestää operatiivinen toiminta rikosseuraamuskeskuksittain on lähes yhtenevä Norjan suunnitelmien kanssa.

Ruotsi

Ruotsissa vuonna 2015 toteutettu organisaatiouudistus perustui havaintoihin, joiden mukaan rikosseuraamusalan johtamista ja ohjausta tulisi huomattavasti selkiyttää. Alueiden toiminnan yhtenäisyydessä havaittiin selkeitä puutteita. Ruotsi muutti organisaationsa johtamismallia, mutta säilytti kuusi aluetta. Ruotsi on jakanut toiminnan selkeästi ydin- ja tukitoimintoihin. Valtakunnallisen ohjauksen yhtenäisyyttä parannettiin perustamalla kolme ylhäältä keskushallinnosta paikallistasolle asti toimivaa osastoa: vankila- ja tutkintavankilaosasto, yhdyskuntaseuraamusten osasto sekä turvallisuusosasto. Niiden toiminnan periaatteena on välittää yhtenäiset päätökset koko organisaatioon ja varmistaa kehittämisen samansuuntaisuus valtakunnallisesti. Ruotsissa on korostettu sitä, että johtamissignaalien tulee lähteä yhdenmukaisina laitoksen johtotasolta ylhäältä alas saakka. Tämä on varmistettu organisaatiorakenteessa suoralla johtamislinjalla koskien kolmea ydintoimintaa. Kriminalvården pyrkii varmistamaan yhtenäisyyttä ja yhdenvertaisuutta tukevien käytäntöjen toimeenpanon yksiköihin myös kohdistuvilla auditoinneilla. Kriminalvårdenin arviointikeskustoiminta on keskitettyä. Keskittämisellä voidaan vankiloiden kapasiteetin hallintaa ohjata paremmin.

Kriminalvårdenin organisaatiouudistuksen toimivuutta arvioitiin vuoden 2018. Arvioinnin perusteella todettiin, että organisaation kyky pitkäjänteisempään strategiseen suunnitteluun on parantunut. Toisaalta kiinnitettiin huomiota siihen, että keskushallinnon sisäiseen koordinaatioon tulisi panostaa enemmän, jotta johtamisviesti alueiden suuntaan olisi kaikissa tilanteissa yhtenäinen. Arvioinnin perusteella todettiin, että organisaation päätösten toimeenpanokykyä keskushallinnosta alueille ja keskushallinnossa sisäisesti pitäisi edelleen tehostaa.

Vankeuden ja yhdyskuntaseuraamusten johtamislinjat ovat tähän saakka olleet erillisiä, mutta Kriminalvården on käynnistänyt keväällä 2020 selvityksen, jossa arvioidaan linjojen yhdistämistä. Suomessa kriminaalihuollon ja vankeinhoidon yhdistäminen toteutettiin jo vuoden 2010 organisaatiouudistuksessa.

Norja

Norjassa nykyinen aluemalli on ollut käytössä vuodesta 2001. Norjalaiset ovat kipuilleet aluemallinsa kanssa pohjoismaista kaikkein eniten. Vuonna 2017 toteutetussa selvityksessä kartoitettiin aluemallin hyviä ja huonoja puolia. Selvityksen mukaan aluejärjestelmää luotaessa jäi määrittämättä riittävän selkeät toimivallat laitoksen strategisen ja operatiivisen toiminnan välillä. Lopputuloksena muodostui malli, jossa keskushallintotason ja aluetason roolit sekoittuivat.

Norjassa organisaatiomuutostilanne on ajankohtainen, sillä oikeusministeriö jätti alkuvuodesta 2020 ehdotuksensa uudesta organisaatiomallista Suurkäräjille. Ehdotuksesta odotetaan päätöksiä vuoden 2021 alkupuolella. Ehdotuksen mukaan käsittelyssä olevassa esityksessä aluetaso poistuisi kokonaan, ja siellä hoidetut tehtävät jaettaisiin keskushallinnon ja paikallistason (vankilat/toimistot) kesken. Paikallistaso muodostuu kahdestatoista alueellisesta keskuksesta, jotka hallinnollisesti ryhmittyisivät suurempien alueellisten vankiloiden ympärille. Eri tasojen välistä yhteistyötä halutaan yksinkertaistaa ja selkeyttää. Eri alueiden välillä on havaittu niin suuria eroja, että ne ovat johtaneet eroihin tuomittujen oikeudenmukaisen kohtelun, tasavertaisuuden ja heille tarjottujen palveluiden suhteen. Ehdotetussa kaksitasoisessa mallissa keskushallinnon roolia vahvistettaisiin sekä suhteessa ministeriöön (asiantuntijarooli) sekä suhteessa paikallistasoon (ohjausrooli). Aikaisemmin aluetasolla hoidetut tehtävät jaettaisiin keskushallintotason ja paikallistason (vankilat ja toimistot) välillä. Uudistus kytkeytyy Norjassa suurempaan maakuntauudistus -kokonaisuuteen esim. käräjäoikeuspiirien ja poliisipiirien kanssa, joita niinikään on ehdotettu olevan kaksitoista.

Erityisenä tavoitteena uudistuksessa on parantaa vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamusjärjestelmän yhteistyötä. Norjalaiset puhuvat saumattomuudesta. Uudistuksen laajana tavoitteena on koko rikosprosessiketjun parempi toimivuus ja yhteensopivuus. Selvityksessä on korostettu, että digitaalisuuden avulla pyritään vähentämään organisaation fyysisen sijainnin merkitystä. Organisaatio voi olla keskitetty siitä huolimatta, että se toimii fyysisesti hajautettuna, esim. eri toimipaikoissa. Uusi malli vapauttaisi työaikaa hallinnosta paikallistasolle missä tehdään vaikuttavaa lähityötä asiakkaiden kuntouttamiseksi. Norjalaiset korostavat, että pelkkä organisaatiorakenteiden muutos ei riitä, vaan samalla on parannettava työprosesseja sekä ohjaus- ja tietojärjestelmiä. Ohjaussignaaleja on ymmärrettävä ja noudatettava samalla tavalla koko organisaatiossa.

Tanska

Tanskan nykyinen organisaatiomalli on vuodelta 2014. Organisaatio muistuttaa monin tavoin Rikosseuraamuslaitoksen nykyistä organisaatiota. Tanskalaiset tutustuivat läheisesti Rikosseuraamuslaitoksen organisaatioon uudistusta suunnitellessaan. Tanskan organisaatiomalli hakee systemaattisesti alueiden välillä yhtenäisiä toimintatapoja. Yhtenäisyys ja yhdenmukaisuus pyritään varmistamaan koordinoimalla työtä erilaisten yhteistyöelinten työn kautta. Yhteistyöelimet keskittyvät eri substanssiteemoihin (esim. nuoret, kuntoutus, turvallisuus, HR jne.). Kyselyn perusteella tanskalaiset ilmoittivat tavoitteiden toimeenpanon käytäntöön laitostasolle asti olevan toisinaan ongelmallista. Myös Tanska on käynnistänyt organisaatiorakenteensa toiminnallisen tarkastelun.

Alankomaat

Alankomaissa vankilahallinto on osa oikeusministeriön alaista laajaa organisaatiota, joka vastaa myös nuorisolaitoksista, oikeuspsykiatrisista laitoksista ja maahanmuuttajien palautuskeskuksista. Nykyinen järjestelmä organisoitiin vuonna 2017. Taustalla vaikuttivat huomattavista vankimäärien laskusta johtuneet vankiloiden sulkemiset sekä budjettileikkaukset. Yhdyskuntaseuraamustyö on erillinen yhdistyspohjaisesti järjestetty palvelu, jolla on pitkät ja vahvat erityissosiaalityön perinteet.

Hallintomalli on kaksiportainen. Keskushallinto päättää toiminnan puitteista ja asiakastyön periaatteista, laitosten johtajat vastaavat käytännön toimeenpanosta. Organisaation eri osastojen (vankila, oikeuspsykiatria, palautuskeskukset, nuoriso) henkilöstöä käytetään joustavasti erilaisissa tehtävissä. Näin pystytään hyödyntämään mahdollisimman paljon erilaista osaamista. Varsinaista aluehallintoa ei organisaatiossa ole. Kyselyn perusteella hollantilaiset olivat organisaatioonsa pääosin tyytyväisiä, mutta keskitetyn ohjauksen ja laitosten johtajien haluaman paikallisen toimintavapauden välillä esiintyy toisinaan jännitettä.

Esitysluonnoksesta antoi lausunnon 15 tahoa. Pääosin lausunnonantajat kannattivat esityksen tavoitteita ja keskeisiä ehdotuksia. Esimerkiksi verkostoyhteistyön katsottiin toteutuvan hyvin ehdotetussa organisaatiomallissa.

Eräistä lausunnoista selvisi, että ehdotettua johtamis- ja toimintamallia tulisi esityksessä kuvata yksityiskohtaisemmin kuin mitä esitysluonnoksessa oli tehty. Kyse on esimerkiksi operatiivisen toiminnan vastuualueen ja rikosseuraamuskeskusten välisestä suhteesta ja työnjaosta. Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan yhdenmukaisuuden lisäämistavoitteesta todettiin yhtäältä, että ehdotetut päätöksenteon keskittämiset vastuualueille merkitsevät suurta yksittäisten päätösten tekemisen tehtävää. Toisaalta päätöksentekoa ehdotetaan hajautettavaksi 11 rikosseuraamuskeskukselle, mikä voi olla yhdenmukaisuuden kannalta hankalaa. Näiden seikkojen kuvaamiseen ja perustelemiseen kiinnitettiin esityksen viimeistelyssä huomiota.

Eräissä lausunnoissa kaivattiin turvallisuustoiminnan selkeämpää asemaa organisaatiossa. Hallituksen esityksessä on täsmennetty kuvausta siitä, miten turvallisuuteen kuuluvat tehtävät hoidetaan uudessa organisaatiossa.

Rikosseuraamuslaitos ehdotti lausunnossaan, että ehdotetun valtakunnallisen työjärjestyksen lisäksi kullakin rikosseuraamuskeskuksella olisi oma työjärjestyksensä. Tämä muutos on tehty esitykseen.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia otti lausunnossaan kantaa Rikosseuraamuslaitoksen oikeudellisen ohjauksen ja sisäisen laillisuusvalvonnan tilaan. Lausunnossa esiin tuotuja ongelmia pystytään olennaisesti poistamaan kaavaillulla kehittämisen ja ohjauksen vastuualueelle perustettavalla oikeusyksiköllä. Hallituksen esitykseen on lisätty kuvaus siitä, millainen on oikeusyksikön ja vastuualueiden välinen toimintamalli.

Valtiovarainministeriö piti toivottavana, että esityksessä kuvataan tarkemmin valtakunnallisen toimivallan ja alueellisen toimivallan suhdetta. Valtiovarainministeriö piti ehdotettua ohjaus- ja johtamismallia koskevaa normistoa tarpeettoman moniportaisena. Lisäksi tulisi selkiinnyttää, miltä osin organisaation ja johdon tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella ja miltä osin määrätään työjärjestyksessä. Esityksen henkilöstön asemaa koskevassa osuudessa tulee selventää, että virastoa ei olla lakkauttamassa, ei olla perustamassa uutta virastoa eikä tehtäviä olla siirtämässä virastosta toiseen. Tämän mukaisesti tulee kirjoittaa kyseiset säännökset ja osin poistaa ehdotettuja säännöksiä. Valtiovarainministeriön huomiot on otettu esityksen viimeistelyssä huomioon.

Lisäksi lausunnonantajien huomiot koskivat eräitä yksittäisiä ja teknistyyppisiä säännösmuutoksia ja niiden perusteluja.

Tiedot lausuntokierroksesta löytyvät osoitteesta: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=5023c534-8054-4c3b-b8dc-342929fa1d68 https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=5023c534-8054-4c3b-b8dc-342929fa1d68

7.1 Laki Rikosseuraamuslaitoksesta

1 luku Rikosseuraamuslaitoksen tehtävät ja organisaatio

1 §. Soveltamisala. Laissa säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiosta, tehtävistä ja hallinnosta. Säännökset koskisivat muun muassa organisaatiorakennetta, eri toimintayksiköiden tehtäviä sekä johtamista ja asioiden ratkaisemista. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiosta, tehtävistä ja hallinnosta säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

2 §. Rikosseuraamuslaitoksen tehtävät. Rikosseuraamuslaitoksen tehtävänä olisi ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittujen valvonta, nuorisorangaistuksen, yhdyskuntapalvelun, valvontarangaistuksen, ehdottoman vankeusrangaistuksen, sakon muuntorangaistuksen ja yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpano, ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen valvonta, tutkintavankeuden toimeenpano sekä muut Rikosseuraamuslaitokselle säädetyt tehtävät. Säännös vastaisi voimassa olevan lain 3 §:ää. Kyseisten seuraamusten täytäntöönpanosta on annettu omat lakinsa, joita ovat laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015), vankeuslaki, valvotusta koevapaudesta annettu laki (629/2013) ja yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annettu laki (801/2017). Näiden säädösten mukaan rangaistusten täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä rikoksesta epäiltyjen ja tuomittujen valmiuksia elää rikoksetonta elämää sekä edistää heidän elämänhallintaansa ja sijoittumistaan yhteiskuntaan. Näihin tavoitteisiin pyritään muun muassa varmistamalla laillinen, yhdenmukainen ja turvallinen täytäntöönpano sekä järjestämällä seuraamusaikaista kuntoutus- ja tukitoimintaa. Tutkintavankeuslain (768/2005) 1 luvun 3 §:n mukaan tutkintavankeuden tarkoituksena on turvata rikoksen esitutkinta, tuomioistuinkäsittely ja rangaistuksen täytäntöönpano sekä estää rikollisen toiminnan jatkaminen. Mainitut säädökset sisältävät yksityiskohtaiset säännökset seuraamusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta. Ehdotetun 2 §:n päätteeksi todettaisiin, että Rikosseuraamuslaitoksen tehtävinä ovat myös muut sille säädetyt tehtävät. Voimassa olevassa lainsäädännössä Rikosseuraamuslaitokselle säädettyjä muita tehtäviä ovat nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä annetun lain (633/2010) mukaisen seuraamusselvityksen laatiminen sekä pakkokeinolain (806/2011) 2 luvun 12 d §:n 3 momentin mukaisen vangitsemisen tai vangittuna pitämisen sijasta määrätyn tutkinta-arestin tekninen valvonta ja 2 luvun 12 f §:n mukaisen tutkinta-arestin valvonta ja toimeenpano. On mahdollista, että seuraamusjärjestelmää kehitettäessä otetaan käyttöön uusia seuraamuksia tai Rikosseuraamuslaitokselle osoitetaan muita uusia tehtäviä.

3 §. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatio. Ehdotetun 3 §:n 1 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitos kuuluisi oikeusministeriön hallinnonalaan ja toimisi sen ohjauksessa ja valvonnassa. Säännös merkitsisi sitä, että oikeusministeriö edelleen esimerkiksi tulosohjaisi Rikosseuraamuslaitosta ja valvoisi omalta osaltaan Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan laillisuutta. Ehdotetun pykälän 1 momentissa säädettäisiin myös, että Rikosseuraamuslaitos toimisi valtakunnallisesti ja sen toimialueena olisi koko maa. Momentin säännökset vastaisivat voimassa olevan lain 1 §:ää.

Ehdotetun 3 §:n 2 momentissa säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen muodostuvan vastuualueista. Vastuualuerakenne korvaisi voimassa olevassa organisaatiossa toimivat Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön, rikosseuraamusalueet, arviointikeskukset ja täytäntöönpanoyksikön. Rikosseuraamuslaitokseen perustettaisiin neljä vastuualuetta, jotka olisivat 1) kehittämisestä ja ohjauksesta, 2) asiakasprosesseista, 3) hallinto- ja tukipalveluista sekä 4) operatiivisesta toiminnasta vastaavat vastuualueet. Ne puolestaan jakaantuisivat yksiköihin. Vastuualueista ja niiden tehtävistä annettaisiin tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.

Kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen tehtävänä olisi muun muassa Rikosseuraamuslaitoksen kehittäminen ja ohjaaminen, strategiatyö ja tulosohjaus, tutkimustoiminta ja tilastotuotanto, johtamisen kehittäminen, henkilöstön kehittäminen ja koulutus, säädösohjaus, oikeudellinen ohjaus, laillisuusvalvonta sekä rekisterinpitäjän tehtävät. Uudistuksen eräs keskeinen tavoite on kehittää Rikosseuraamuslaitoksen sisäistä oikeudellista toimintaa. Rikosseuraamuslaitoksen yksiköt tarvitsevat oikeudellisia palveluita ja tukea, jota nykyisin pyydetään sekä aluekeskuksista että keskushallinnosta. Oikeudellisten palvelujen roolia pyritään uudistuksella vahvistamaan, jotta operatiivista toimintaa pystyttäisiin tukemaan ohjeistusten ja käytäntöjen toimeenpanossa säädösten mukaisesti. Operatiivisen toiminnan tukemiseen tarkoitetut lakimiestehtävät voitaisiin eriyttää muista oikeusyksikön tehtävistä siten, että oikeudellista neuvontaa antavat lakimiehet eivät osallistu normiohjaukseen, laillisuusvalvontaan eikä oikaisuvaatimusten käsittelyyn. Tällä järjestelyllä turvattaisiin viimeksi mainituissa tehtävissä tarvittava riippumattomuus. Uudistuksen mukainen oikeudellisten palveluiden järjestäminen tukisi myös toiminnallaan muita vastuualueita. Oikeudellisten palvelujen nykyistä vahvempi valtakunnallinen keskittäminen mahdollistaisi riittävän osaamiskeskittymän ja tukisi säädösten yhdenmukaista tulkintaa, mikä on oikeusturvakysymysten näkökulmasta keskeistä.

Asiakasprosessien vastuualueen tehtävänä olisi Rikosseuraamuslaitoksen asiakasprosessien ohjaaminen, kehittäminen ja seuranta, asiakastyön laadun ja turvallisen täytäntöönpanon varmistaminen, asiakasarviointi sekä muodollinen ja kansainvälinen täytäntöönpano. Uudistuksen eräs tavoite on tehostaa ja yhdenmukaistaa seuraamusten määräämiseen ja täytäntöönpanoon liittyvää arviointitoimintaa. Tässä tarkoituksessa nykyisten kolmen erillisen arviointikeskuksen sijaan asiakasprosessien vastuualueelle perustettaisiin asiakasarvioinnin yksikkö, joka vastaisi arvioinnista ja rangaistusajan suunnittelusta valtakunnallisesti. Vastuualue ohjaisi myös yksiköissä tehtävää siviiliarviointityötä. Tuomittujen rikoksettoman elämän valmiuksien parantamistavoitteen saavuttamisessa ja laitosjärjestyksen turvaamisessa tarvittavien toimenpiteiden ja tarjolla olevien mahdollisuuksien arviointi on keskeistä. Arviointityön asiantuntemuksen keskittämisellä saavutettaisiin toiminnallisia hyötyjä ja kyettäisiin nykyistä paremmin varmistamaan esimerkiksi vankilaan ja toimintaan sijoittamisessa tuomittujen yhdenmukainen kohtelu. Asiakasprosessien vastuualueelle perustettaisiin muodollisesta täytäntöönpanosta vastaava täytäntöönpanoyksikkö, joka hoitaisi sekä kansallisen että kansainvälisen täytäntöönpanon. Muodollisen täytäntöönpanon tehtäviin kuuluu rangaistusaikapäätösten tekeminen sekä tutkintavankeuden hallinnollinen toimeenpano. Tehtäviin kuuluu myös ottaa vastaan valtakunnallisen oikeushallinnon tietojärjestelmän ratkaisu- ja päätösjärjestelmästä tuomiot, selvittää tuomioiden täytäntöönpanokelpoisuus, toimittaa tuomiot asiakas- ja vankiarvioinnista sekä rangaistusajan suunnittelutyöstä vastaavalle arviointiyksikölle, yhdyskuntaseuraamustoimistoille ja vankiloille täytäntöönpantaviksi sekä seuraamuksen suorittamista pakoilevien henkilöiden etsintäkuuluttaminen. Kansainvälisessä täytäntöönpanossa on kyse muun muassa valtioiden välisten seuraamusten täytäntöönpanon siirtojen järjestämisestä.

Hallinto- ja tukipalveluiden vastuualueen tehtävänä olisi hoitaa muun muassa Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöhallinnon tehtävät, työnantajatehtävät, taloushallinnon tehtävät, hankinnat, ICT-palvelut, toimitila- ja turvatekniikka-asiat, kirjaamo- ja arkistotoimi sekä yleissihteeripalvelut.

Operatiivisen toiminnan vastuualue vastaisi lainsäädännön ja Rikosseuraamuslaitoksen strategioiden mukaisesti seuraamusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta. Tässä tehtävässä olisi kyse myös sidosryhmäyhteistyön kehittämisestä ja johtamisesta niin, että Rikosseuraamuslaitos olisi osa yhteiskunnan palvelujärjestelmää. Keskeistä olisi, että Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden toimijoiden laatimat asiakas-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat on sovitettu yhteen.

Ehdotetun 3 §:n 3 momentin mukaan rangaistusten täytäntöönpanemiseksi ja tutkintavankeuden toimeenpanemiseksi Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisesta toiminnasta vastaavaan vastuualueeseen kuuluisi rikosseuraamuskeskuksia. Rikosseuraamuskeskuksessa olisi yksiköitä. Yksikön voisi muodostaa yhdyskuntaseuraamustoimisto, vankila tai muu yksikkö. Näissä yksiköissä tapahtuisi varsinainen operatiivinen rangaistusten täytäntöönpano ja tutkintavankeuden toimeenpano. Rikosseuraamuskeskuksen muita yksiköitä voisivat olla esimerkiksi vanginkuljetuksen, sähköisen valvonnan tai tukipartiotoiminnan järjestämiseen keskittyvät yksiköt. Rikosseuraamuskeskuksen henkilökunta työskentelisi vankilassa, yhdyskuntaseuraamustoimistossa tai muussa keskuksen yksikössä tai useammassa niistä. Tietyt asiantuntijapalvelut ja hallinnolliset tehtävät olisi järjestetty siten, että operatiivisen toiminnan yksiköt voisivat keskittyä käytännön täytäntöönpano- ja toimeenpanotehtäviin ja saisivat tarvitsemansa palvelut vastuualueiden järjestäminä.

Ehdotetusta Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen, muiden vastuualueiden ja rikosseuraamuskeskusten välisestä suhteesta ja työnjaosta todetaan seuraavaa. Rikosseuraamuslaitoksen operatiivista toimintaa johdettaisiin linjaorganisaatiomaisesti, mutta siihen kuitenkin kohdistuisi kehittämistehtävien, normiohjauksen, asiakasprosessien sekä hallinnollisten tehtävien osalta matriisimaisesti toteutettua ohjausta. Linjaorganisaatiomainen operatiivisen toiminnan ohjaus tehostaisi organisaation ketteryyttä ja toimeenpanokykyä ja matriisimaisella kehittävällä ohjauksella tuettaisiin valtakunnallista yhtenäisyyttä ja toiminnallista yhdenmukaisuutta. Tällä hetkellä vankiloiden johtajia työllistävät paljon muun ohessa toimitila- ja hallintoasiat. Jatkossa nämä asiat hoidettaisiin keskitetysti hallinto- ja tukipalvelut –vastuualueella, jolloin toimiala- ja substanssijohtamiselle jäisi rikosseuraamuskeskuksissa enemmän aikaa. Eri osaamisten ja toimintojen ympärille muodostettaisiin asiantuntija- ja osaamisverkostoja, jotka vahvistaisivat yhtenäistä johtamista, toimintamalleja, toiminnan toteuttamista ja toiminnan ketterää kehittämistä. Tällaisia verkostoja voitaisiin muodostaa esimerkiksi vankien opiskelun, työtoiminnan sekä yhdyskuntaseuraamusten suorittamisen ympärille. Rikosseuraamuskeskuksille ei annettaisi pelkästään toiminnan tavoitteita, vaan niitä tuettaisiin ja ohjattaisiin ennakollisesti ydintoiminnan kehittämisessä ja niille tarjottaisiin jälkikäteistä tukea muun muassa raportoinnin, mittaristoseurannan, asiakaspalautteen ja laillisuusvalvonnan havaintojen perusteella. Johtamis- ja esimiestehtävissä korostuisivat henkilöstöjohtamisen lisäksi ydintoiminnan osa-alueet, kuten turvallisuus, oikeudellisuus ja sidosryhmäyhteistyö. Uutta olisi verkostojen johtaminen, joka edellyttäisi jatkuvaa kehittämistä ja kehittymistä. Henkilöstöjohtamiseen ja esimiestyöhön kiinnitettäisiin erityistä huomiota. Operatiivisen toiminnan vastuualueelle luotaisiin rakenteita johtamisen eri osa-alueiden kehittämiseksi. Tavoitteena on muun ohessa se, että jatkossa tuotaisiin näiden rakenteiden avulla avoimeen yhteiseen keskusteluun toiminnan kehittämisen tarpeet ja onnistuneet toimintamallit.

Ehdotetun 3 §:n 3 momentin mukaan rikosseuraamuskeskuksista ja niiden toimialueista annettaisiin tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. Uudistuksessa perustettaisiin 11 rikosseuraamuskeskusta. Yhdyskuntaseuraamustoimistoista, vankiloista ja rikosseuraamuskeskuksen muista yksiköistä, jotka käyttävät merkittävää julkista valtaa, annettaisiin tarkemmat säännökset oikeusministeriön asetuksella. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan oikeusministeriö päättää vankilan ja Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja yhdyskuntaseuraamustoimiston ja muiden yksiköiden perustamisesta ja lakkauttamisesta. Koska näissä yksiköissä käytetään merkittävää julkista valtaa, esitetään, että niistä säädetään oikeusministeriön asetuksella. Organisaatiouudistuksen voimaan tullessa tulisi voimaan myös oikeusministeriön asetus, jossa todettaisiin ne rikosseuraamuskeskuksen yksiköt, jotka käyttävät merkittävää julkista valtaa. Kun perustetaan uusi tai lakkautetaan olemassa oleva yksikkö, asetusta muutettaisiin. Näin ollen yksikkö perustettaisiin ja lakkautettaisiin oikeusministeriön asetuksella.

Turvallisuus on rangaistuksen täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon välttämätön edellytys. Kyse on koko yhteiskunnan, laitoksen ja yksilön turvallisuudesta. Rikosseuraamuslaitoksessa turvallisuus rakentuu useista eri osa-alueista. Ehdotetun organisaation kaikki vastuualueet ja yksiköt vastaisivat omalta osaltaan turvallisuudesta. Operatiivisella vastuuvastuualueella olisi operatiivisen turvallisuuden kokonaisjohtamisen rooli. Kehittämisen ja ohjauksen vastuualue vastaisi turvallisuustyön kehittämisestä. Hallinto- ja tukipalveluiden vastuualue vastaisi muun muassa turvallisista toimitiloista, turvatekniikasta ja turvallisuusselvitysten hakemisesta. Asiakasprosessien vastuualueella turvallisuudesta vastattaisiin asiakasarviointeihin, rangaistusajan suunnitelmiin ja vankien sijoittamiseen liittyvissä prosesseissa. Rikosseuraamuskeskuksissa puolestaan vastattaisiin siitä, että täytäntöönpano ja toimeenpano toteutetaan turvallisesti.

Kehittämisen ja ohjauksen, asiakasprosessien sekä operatiivisen toiminnan vastuualueilla olisi rikoksesta epäiltyjä ja tuomittuja koskevaa, yksilön oikeusasemaan vaikuttavaa päätöksentekotoimivaltaa. Kyse olisi rangaistusten täytäntöönpanoon ja tutkintavankeuden toimeenpanoon liittyvien, yksilön oikeuksia tai velvollisuuksia koskevien asioiden ratkaisemisesta. Esimerkiksi yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetussa laissa ja vankeuslaissa säädettäisiin kehittämisen ja ohjauksen vastuualueelle muutoksenhakuun, asiakasprosessien vastuualueelle rangaistusajan suunnitelmaan sekä operatiivisen toiminnan vastuualueelle suuri määrä täytäntöönpanon ja toimeenpanon käytännön järjestelyihin liittyvää päätöksentekotoimivaltaa.

Jokaiselle vastuualueelle kuuluisi myös omaan tehtäväalueeseensa liittyvät kehittämis- ja koulutustehtävät.

Ehdotetun 3 §:n 4 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisestä ja ohjauksesta vastaavaan vastuualueeseen kuuluisi Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetussa laissa tarkoitettu Rikosseuraamusalan koulutuskeskus. Voimassa olevan Rikosseuraamuslaitoksesta annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksessa on koulutuskeskus, josta pykälän 4 momentin mukaan säädetään edellä mainitussa laissa. Ehdotettu säännös muuttaisi koulutuskeskuksen asemaa sikäli, että se sijoitettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueen osaksi. Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan Rikosseuraamusalan koulutuskeskus on Rikosseuraamuslaitoksen yksikkö. Koulutuskeskuksen tehtävänä on järjestää rikosseuraamusalan ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta ja täydennyskoulutusta sekä harjoittaa toimialaansa liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Laissa säädetään koulutuskeskuksen hallinnosta, opetuksesta ja tutkinnoista sekä opiskelijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista. Koulutuskeskuksen hallintoon kuuluu johtokunta ja johtaja. Koulutuskeskuksesta annetun lain 2 §:n 1 ja 2 momentin mukaan koulutuskeskuksella on johtokunta, jonka Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunnan tehtävänä on kehittää, seurata ja tukea koulutuskeskuksen toimintaa sekä ratkaista oikaisuvaatimukset ja muut sen toimivaltaan säädetyt asiat. Lain 4 §:n mukaan koulutuskeskuksella on johtaja, jonka Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja nimittää. Johtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää koulutuskeskuksen toimintaa sekä vastata toiminnan tuloksellisuudesta, laadusta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Lain 5 §:ssä säädetään koulutuskeskukselle kuuluvasta päätösvallasta: asiat ratkaisee johtaja, jollei tässä laissa tai sen nojalla valtioneuvoston asetuksessa toisin säädetä. Johtaja voi työjärjestyksessä määrätä toimivaltaansa kuuluvan asian koulutuskeskuksen muun virkamiehen ratkaistavaksi lukuun ottamatta laissa tai valtioneuvoston asetuksessa johtajan ratkaistavaksi säädettyjä asioita. Koulutuskeskuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään koulutuskeskuksen tehtävistä, hallinnosta, ammatillisesta tutkintokoulutuksesta ja henkilöstöstä. Koulutuskeskuksesta säädettäisiin edelleen erikseen koulutuskeskusta koskevassa laissa ja valtioneuvoston asetuksessa. Uudessa organisaatiossa koulutuskeskusta johtaisi yksikönpäällikkö. Voimassa oleviin säännöksiin tehtäisiin organisaatiouudistuksen edellyttämiä muutoksia siten kuin jäljempänä koulutuskeskusta koskevan lain muutoksen säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan.

Ehdotetun 3 §:n 5 momentin mukaan vankien terveydenhuollon järjestämisestä vastaisi Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetussa laissa tarkoitettu Vankiterveydenhuollon yksikkö. Vuoden 2016 alusta lukien vankien ja tutkintavankien terveyden- ja sairaanhoidon on järjestänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen Vankiterveydenhuollon yksikkö, jonka toimialueena on koko maa. Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan Vankiterveydenhuollon yksikön toiminnan yleinen ohjaus, kehittäminen, johto ja valvonta kuuluvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Lain 8 §:ssä säädetään, että vankiterveydenhuollon yleinen ohjaus, suunnittelu, kehittäminen ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Lain 9 §:n 1 momentin mukaan aluehallintovirasto valvoo Vankiterveydenhuollon yksikön järjestämän ja tuottaman vankien terveyden- ja sairaanhoidon lainmukaisuutta ja antaa siihen liittyvää ohjausta. Ehdotettu säännös vastaisi voimassa olevan lain 4 §:n 2 momenttia.

Ehdotetussa 3 §:n 6 momentissa säädettäisiin voimassa olevan lain 4 §:n 4 momentin mukaisesti, että vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaavien yksiköiden poikkeavasta kielellisestä asemasta säädetään kielilaissa. Perustuslain 17 §:n 2 momentti edellyttää, että lailla turvataan jokaisen oikeus käyttää viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Kielilain 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään kaksikielisiksi valtion keskushallintoviranomaiset ja viranomaiset, joiden virka-alueeseen kuuluu erikielisiä kuntia tai vähintään yksi kaksikielinen kunta. Kuitenkin kielilain 40 §:ssä säädetään, että vankeusrangaistusten täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon tehtävistä vastaavat yksiköt ovat yksikielisesti suomenkielisiä. Kielilain valtuussäännöksen nojalla oikeusministeriö on antanut asetuksen, jonka mukaan Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella on kaksikielinen osasto kahdessa vankilassa, Länsi-Suomen rikosseuraamusalueella kolmessa vankilassa. Näiden erityisjärjestelyjen perusteita on käsitelty edellä esityksen kielellisiä vaikutuksia koskevassa kohdassa 4.2.6.

4 §. Rikosseuraamuskeskuksen tehtävät. Rikosseuraamuskeskus vastaisi toimialueellaan rangaistusten täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon operatiivisista tehtävistä. Ehdotetussa uudistuksessa olisi siis 11 rikosseuraamuskeskusta. Rikosseuraamuskeskuksista ja niiden toimialueista säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä annettaisiin tarkemmat määräykset rikosseuraamuskeskusten sisäisestä organisaatiosta, työnjaosta ja johtamisesta sekä tehtävistä ja niiden järjestämisestä. Kuten edellä 3 §:n perusteluissa on todettu, muutoksessa keskitettäisiin asiantuntija- ja hallinnollisia tehtäviä Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueille siten, että nämä operatiivisen toiminnan yksiköt pystyisivät nykyistä paremmin keskittymään täytäntöönpanon ja toimeenpanon käytännön tehtäviin.

Rikosseuraamuskeskus vastaisi toimintansa laillisuudesta, yhdenmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta sekä rangaistusten täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon kehittämisestä vastuualueiden ohjauksessa. Ehdotetun 3 §:n 3 momentin perusteluissa on käsitelty Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueiden ja rikosseuraamuskeskusten välistä suhdetta ja työnjakoa.

Yhdyskuntaseuraamustoimistojen ja vankiloiden tehtävistä säädettäisiin edelleen yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetussa laissa, vankeuslaissa, tutkintavankeuslaissa ja muussa seuraamusten täytäntöönpanosta annetussa lainsäädännössä. Niissä säädetyt tehtävät ja velvollisuudet eivät uudistuksessa muuttuisi. Näin ollen täytäntöönpano- ja toimeenpanotehtävässä vastattaisiin yksilöiden, laitoksen ja yhteiskunnan turvallisuudesta, pyrittäisiin lisäämään henkilön rikoksettoman elämän valmiuksia sekä toimittaisiin muutoinkin lainsäädännön ja rikosseuraamusalan strategiatavoitteiden mukaisesti. Rangaistusten täytäntöönpanossa ja tutkintavankeuden toimeenpanossa puututaan voimakkaasti yksilön, myös muiden kuin rikoksesta epäillyn ja tuomitun oikeusasemaan. Toiminta on yksityiskohtaisesti laissa säänneltyä. Näissä tehtävissä korostuu voimakkaasti lain mukaan toimiminen sekä yhdenmukainen ja yhdenvertainen kohtelu, joka tulee turvata, vaikka seuraamusta suoritetaan eri rikosseuraamuskeskuksissa. Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan tulee olla myös tuloksellista. Rikosseuraamuskeskus vastaisi oman toimintansa tuloksellisuudesta. Rikosseuraamuskeskuksen tehtävistä ja niiden tekemisen edellyttämistä resursseista sovittaisiin vuosittain operatiivisen toiminnan vastuualueen johdon kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa.

Ehdotetun 4 §:n 1 momentissa säädettäisiin vielä, että rikosseuraamuskeskus tekee toimialueellaan yhteistyötä muiden viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Vaativa rikoksettoman elämän valmiuksien lisäämisen tavoite edellyttää yhteistyötä erityisesti päihdehuollon, kuntoutuksen ja muiden sosiaalihuollon alan toimijoiden kanssa. Turvallisuuteen ja rikosprosessin asianmukaiseen toteuttamiseen liittyvissä tehtävissä tarvitaan yhteistyötä erityisesti esitutkintaviranomaisten, Syyttäjälaitoksen ja tuomioistuinlaitoksen kanssa. Edellä todettujen tehtävien lisäksi rikosseuraamuskeskuksen tehtävänä olisi suorittaa muut Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueiden sille erikseen määräämät tehtävät.

Ehdotetun 4 §:n 2 momentin mukaan rikosseuraamuskeskuksen tehtävänä olisivat myös muut kuin 1 momentissa tarkoitetut, sille laissa säädetyt ja Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätyt tehtävät. Muita laissa Rikosseuraamuslaitokselle säädettyjä tehtäviä ovat edellä 2 §:n perusteluissa todetut nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämiseen liittyvän seuraamusselvityksen laatiminen sekä pakkokeinolain mukaisten tutkinta-arestin tekninen valvonta ja toimeenpano sekä tehostetun matkustuskiellon tekninen valvonta.

Ehdotetun 4 §:n 2 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksen vastuualue voisi määrätä rikosseuraamuskeskuksen tehtäväksi toisen rikosseuraamuskeskuksen tehtäviä, jos se on tarpeen rangaistusten täytäntöönpanon tai tutkintavankeuden toimeenpanon tavoitteiden saavuttamisen, työn tasaamisen, erityisosaamisen tai muun erityisen syyn vuoksi. Kyse voisi olla esimerkiksi erityisten turvallisuusvaatimusten huomioon ottamisesta vankeja sijoitettaessa tai erityisen toimintaohjelman toteutuksesta vain harvoissa rikosseuraamuskeskuksissa. Kokonaisvastuu seuraamusten täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon operatiivisen toiminnan lain- ja asianmukaisuudesta olisi operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajalla, joten hän tarkastelisi rikosseuraamuskeskusten edellytyksiä hoitaa tehtävänsä ja valmiuksia ottaa hoidettavakseen toiselle rikosseuraamuskeskukselle kuuluvia tehtäviä.

2 luku Rikosseuraamuslaitoksen johtaminen ja asioiden ratkaiseminen

5 §. Johtaminen. Ehdotetun 5 §:n 1 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitosta johtaisi pääjohtaja. Pääjohtaja on valtion virkamieslain (750/1994) 26 §:n 4-kohdassa tarkoitettu valtioneuvoston asetuksella säädetyn viraston päällikkö, joten virkamieslain 9 a §:n 1 momentin mukaan pääjohtaja nimitetään viiden vuoden määräajaksi. Nimityspäätöksen tekee valtioneuvosto.

Ehdotetun 5 §:n 2 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksen vastuualuetta johtaisi vastuualueen johtaja ja vastuualueen yksikköä johtaisi yksikönpäällikkö. Vastuualuerakenne ja vastuualueen johtajan tehtävä olisivat Rikosseuraamuslaitoksessa uusia. Tämä johtamistehtävä sisältäisi vastuun siitä, että vastuualueen resurssit kohdennetaan siten, että vastuualue pystyy hoitamaan sille kuuluvat tehtävät lain ja strategisten tavoitteiden mukaisesti. Tehtävään kuuluisi myös vastuu vastuualueen toiminnan kehittämisestä. Vastuualueen yksikköä johtaisi yksikönpäällikkö. Kyse olisi eri yksikönpäällikkyydestä kuin mitä on rikosseuraamuskeskukseen kuuluvan yhdyskuntaseuraamustoimiston, vankilan tai rikosseuraamuskeskuksen muun yksikön yksikönpäällikkyys.

Ehdotetun 5 §:n 3 momentin mukaan rikosseuraamuskeskusta johtaisi rikosseuraamuskeskuksen johtaja. Rikosseuraamuskeskuksen johtajan tehtävä olisi uusi. Osittain se vastaisi voimassa olevan lain ja organisaation mukaista rikosseuraamusalueen aluejohtajan tehtävää, osittain myös keskushallintoyksikön kehittämistehtäviä. Rikosseuraamuskeskuksen johtaja vastaisi keskuksen tehtäviksi säädettyjen ja Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksellä määrättyjen yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta sekä tutkintavankeuden toimeenpanosta. Lisäksi hän johtaisi ja kehittäisi keskuksen toimintaa sekä vastaisi keskuksen toiminnan lainmukaisuudesta, yhdenmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta. Ehdotetun 3 momentin jälkimmäisen virkkeen mukaan rikosseuraamuskeskuksen yksiköitä eli yhdyskuntaseuraamustoimistoa, vankilaa ja rikosseuraamuskeskuksen muuta yksikköä johtaisi yksikönpäällikkö. Ehdotetussa uudistuksessa luovuttaisiin johtajanimikkeen käytöstä yhdyskuntaseuraamustoimistoja ja vankiloita johdettaessa. Rikosseuraamuskeskukseen kuuluvilla kahdella tai useammalla yksiköllä voisi olla myös yhteinen yksikönpäällikkö. Tällaista voitaisiin käyttää pienehköjen yksiköiden johtamisratkaisuna.

Pääjohtajan, vastuualueen johtajan, rikosseuraamuskeskuksen johtajan, vastuualueen yksikönpäällikön ja rikosseuraamuskeskuksen yksikönpäällikön tehtävistä määrättäisiin Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä.

6 §. Asioiden ratkaiseminen. Ehdotetussa 6 §:n 1 momentissa säädettäisiin ensinnäkin pääjohtajan ratkaisutoimivallasta siten, että hän ratkaisisi koko Rikosseuraamuslaitosta koskevat asiat, jollei niitä ole säädetty taikka Rikosseuraamuslaitoksen tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistaviksi. Voimassa olevan lainsäädännön nojalla pääjohtajalle kuuluu vain vähän esimerkiksi yksittäistä vankia koskevaa päätöksentekotoimivaltaa. Ehdotukseen sisältyvissä seuraamuksen täytäntöönpanoa koskevissa päätöksentekotoimivaltasäännösten muutosesityksissä ehdotetaan, ettei pääjohtajalla olisi muuta yksittäistä rikoksesta epäiltyä ja tuomittua koskevaa päätöksentekotoimivaltaa kuin vastuualueen johtajan päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen ratkaisutoimivalta.

Ehdotetun pykälän 1 momentissa säädettäisiin vastuualueen johtajalle, rikosseuraamuskeskuksen johtajalle ja rikosseuraamuskeskuksen yksikönpäällikölle samankaltainen toimintayksikköään koskeva ratkaisutoimivalta kuin mitä pääjohtajalla olisi koko Rikosseuraamuslaitosta koskien. Erityisesti rikosseuraamuskeskuksen johtajilla ja yksikönpäälliköillä on paljon yksittäistä tutkintavankia, tuomittua ja vankia koskevaa, laissa eli yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetussa laissa, vankeuslaissa, tutkintavankeuslaissa ja muussa seuraamusten täytäntöönpanoa koskevassa lainsäädännössä säädettyä ratkaisutoimivaltaa.

Ehdotetun 6 §:n 2 momentissa säädettäisiin pääjohtajan yksittäistapauksellisesta mahdollisuudesta pidättää itselleen päätösvalta asiassa, jonka ratkaiseminen on muualla kuin laissa uskottu laitoksen muulle virkamiehelle. Lisäksi vastuualueen johtaja sekä rikosseuraamuskeskuksen johtaja ja yksikönpäällikkö voisivat yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka ratkaiseminen on muualla kuin laissa uskottu alaiselleen virkamiehelle. Vastuualueen yksikönpäällikölle tällaisen ratkaisutoimivallan pidättämissäännöstä ei olisi tarpeen säätää, koska tarvittaessa pidättämistoimivaltaa voisi käyttää vastuualueen johtaja.

7 §. Hallintokantelun ratkaiseminen. Hallintokantelulla tarkoitetaan ylemmälle tai valvovalle viranomaiselle tehtyä ilmoitusta siitä, että kantelun kohteena olevan viranomaisen tai virkamiehen toiminta on virheellistä tai lainvastaista. Kantelu voi kohdistua myös viranomaisen tai virkamiehen toimimattomuuteen tai virkatehtävien laiminlyömiseen. Ehdotetussa 7 §:ssä säädettäisiin, että Rikosseuraamuslaitokselle tehdyn laitosta tai sen virkamiehen toimintaa koskevan hallintokantelun ratkaisisi kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen johtaja tai Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty kyseisen vastuualueen virkamies. Vastuualueen johtajan toimista tehdyn kantelun ratkaisisi pääjohtaja. Pääjohtajan toimista tehdyn kantelun ratkaisisi oikeusministeriö. Ehdotettu säännös vastaisi pääosin voimassa olevan lain 9 §:ää. Siihen tehtäisiin kuitenkin kaksi toimivallan siirtoa organisaatiossa alaspäin: Rikosseuraamuslaitoksen laitoksen tai virkamiehen toimintaa koskevaa kantelua ei enää ratkaisisi pääjohtaja eikä pääjohtajan sijaisen toimista tehtyä kantelua enää ratkaisisi oikeusministeriö. Kuitenkin, jos kannellaan pääjohtajan sijaisen nimenomaan pääjohtajana tekemistä toimista, kantelun ratkaisee oikeusministeriö. Todetut muutokset olisivat johdonmukaisessa suhteessa uudistuksessa muutoin ehdotettujen toimivallan siirtojen kanssa. Säännös ei vaikuttaisi oikeuteen tehdä kantelu ylimmille laillisuusvalvojille eikä sellaisen kantelun ratkaisemiseen.

3 luku Erinäiset säännökset

8 §. Rikosseuraamuslaitosta koskevien vahingonkorvausasioiden käsittely. Ehdotetun 8 §:n mukaan Rikosseuraamuslaitosta koskevien vahingonkorvausasioiden käsittelystä säädettäisiin valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetussa laissa. Kyseisen lain soveltamisalaan kuuluvassa vahingonkorvausasiassa toimivaltainen viranomainen on Valtiokonttori. Sen tulee ennen vahingonkorvausasian ratkaisua varata sille viranomaiselle, jonka toimialalla vahinko on aiheutettu, tilaisuus tulla kuulluksi, jollei kuuleminen ole ilmeisen tarpeetonta. Rikosseuraamuslaitoksen edustamisesta viranomaisissa säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.

9 §. Vankien työtoiminnan ja laitosmyynnin suoritteiden maksullisuus. Ehdotetussa 9 §:ssä säädettäisiin vankien työtoiminnan suoritteiden olevan maksullisia. Lähtökohtaisesti hinnoittelusta päätettäisiin valtion maksuperustelain 7 §:n mukaisesti liiketaloudellisin perustein, mutta vankityön erityisluonteen vuoksi hintoja voitaisiin alentaa siten, että ne vastaavat käypää hintatasoa. Vastaavasti laitosmyymälöissä myytävistä tuotteista perittäisiin käypää hintatasoa vastaava hinta, mutta edellä todetusta syystä hintoja voitaisiin alentaa siten, että ne kattavat vähintään tuotteen hankintakustannukset. Maksuperustelain 7 §:n mukaiset liiketaloudelliset hinnoitteluperusteet eivät sovellu vankien työtoiminnan ja laitosmyynnin hinnoitteluun, koska työtoimintaa ja laitosmyyntiä ei järjestetä liiketaloudellisen voiton tuottamiseksi. Koska nämä säännökset poikkeavat valtion maksuperustelain mukaisista toiminnan hinnoitteluperusteista, poikkeussäännöksestä on säädettävä laissa. Ehdotetun 9 §:n 3 momentin mukaan vankila päättäisi suoritteiden hinnoittelusta. Maksujen perinnässä noudatettaisiin, mitä yksityisoikeudellisten saatavien perinnästä säädetään. Suoritteita koskevat maksuriidat käsitellään riita-asiana käräjäoikeudessa. Voimassa olevan lain 10 §:n mukaan hinnoittelusta päättää vankila. Ehdotettu säännös vastaisi voimassa olevaa säännöstä.

10 §. Ulkoiset tunnukset. Ehdotetussa 10 §:n 1 momentissa säädettäisiin valtuus säätää oikeusministeriön asetuksella Rikosseuraamuslaitoksen tunnuskuvasta, virkapuvusta ja suoja- ja erityisvaatetuksesta ja niiden sen käytöstä sekä virkamerkistä. Pykälän 2 momentin mukaan edellytettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen virkatehtävää suorittaessaan pitävän mukanaan virkamerkkiä ja tarvittaessa pyynnöstä esittävän sen, kun esittäminen virkatehtävää vaarantamatta on mahdollista. Tarkemmat säännökset virkamerkin käytöstä annettaisiin oikeusministeriön asetuksella. Koska Rikosseuraamuslaitoksen tunnuskuva, virkapuku ja virkamerkki ilmaisevat oikeutta käyttää merkittävää julkista valtaa, niitä koskevat perussäännökset olisivat laissa. Oikeusministeriö on antanut asetuksen Rikosseuraamuslaitoksen tunnuskuvasta ja virkamerkistä (576/2010) sekä Rikosseuraamuslaitoksen virkamiesten virkapuvusta sekä suoja- ja erityisvaatetuksesta (1126/2016). Edellä todettujen oikeusministeriön asetuksella annettavien säännösten lisäksi Rikosseuraamuslaitos voisi antaa tarkempia määräyksiä virkapuvun ja suojavaatetuksen käyttövelvollisuudesta, siitä poikkeamisesta ja käytöstä rikosseuraamusalan tutkintoon johtavassa koulutuksessa, hankinnasta, lainaamisesta sekä käytöstä poistettavien virkapukujen ja suojavaatetuksen hävittämisestä. Ehdotettu 10 § vastaisi voimassa olevan lain 11 §:ää.

11 §. Tarkemmat säännökset. Ehdotettu 11 § koskisi valtioneuvoston asetuksella säädettäviä asioita. Perussäännökset Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiosta, vastuualueista, rikosseuraamuskeskuksista ja niiden tehtävistä sekä johtamisesta ja asioiden ratkaisemisesta olisivat lain tasolla. Lakiehdotuksen 3 §:n 2 momentin mukaan vastuualueista ja niiden tehtävistä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Lakiehdotuksen 3 §:n 3 momentissa olisi asetuksenantovaltuussäännös, joka koskisi tarkemmin säätämistä rikosseuraamuskeskuksista sekä niiden toimialueista. Näiden asetuksenantovaltuussäännösten lisäksi ehdotetun lain 11 §:ssä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksen antamismahdollisuudesta, joka koskisi asioiden käsittelemistä ja ratkaisemista, edustamista tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa, henkilöstöä, virkamiesten erityisiä kelpoisuusvaatimuksia ja kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia, nimittämistä virkaan tai virkasuhteeseen, virkavapauden myöntämistä, tehtävien järjestämistä toimintayksiköiden välillä sekä henkilökorttia.

Virkamiesten nimittämistoimivalta ehdotetaan säilytettävän organisaatiouudistus huomioon ottaen periaatteiltaan voimassa olevan järjestelmän mukaisena. Nimitystoimivallasta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvosto nimittäisi pääjohtajan. Pääjohtaja nimittäisi vastuualueen johtajat ja rikosseuraamuskeskuksen johtajat. Vastuualueen johtaja nimittäisi vastuualueensa virkamiehet sekä ottaisi työsopimussuhteisen henkilöstön, lukuun ottamatta rikosseuraamuskeskusten henkilöstöä. Rikosseuraamuskeskuksen johtaja nimittäisi rikosseuraamuskeskuksen yksikönpäälliköt. Rikosseuraamuskeskuksen yksikönpäällikkö puolestaan nimittäisi yksikkönsä virkamiehet sekä ottaisi työsopimussuhteisen henkilöstön. Enintään vuoden pituiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäisi se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu virkavapauden myöntäminen. Nimittämisestä yli yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen nimittäisi se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu nimittää virkamies kyseiseen virkaan.

12 §. Rikosseuraamuslaitoksen ja rikosseuraamuskeskuksen työjärjestys. Rikosseuraamuslaitoksella olisi ensinnäkin pääjohtajan vahvistama, koko Rikosseuraamuslaitosta koskeva työjärjestys, jolla määrätään työskentelyn järjestämisestä Rikosseuraamuslaitoksessa. Ehdotetun 12 §:n 1 momentin mukaan tällä työjärjestyksellä annettaisiin lakia ja valtioneuvoston asetusta täydentävät määräykset muun muassa vastuualueiden ja rikosseuraamuskeskusten sekä niiden yksiköiden sisäisestä organisoinnista, tehtävistä ja niiden järjestämisestä, työnjaosta, johtamisesta, asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta sekä virkamiesten tehtävistä siltä osin kuin näistä asioista ei määrättäisi tarkemmin rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä. Ehdotetun säännöksen perusteella myös pääjohtajan, vastuualueen johtajan, vastuualueen yksikönpäällikön, rikosseuraamuskeskuksen johtajan ja rikosseuraamuskeskuksen yksikönpäällikön tehtävistä määrättäisiin Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä. Työjärjestyksessä määrättävät pääjohtajan tehtävät liittyisivät koko Rikosseuraamuslaitoksen johtamiseen. Vastuualueen johtajan tehtävänä olisi vastata vastuualueen voimavaroista, toiminnasta ja niiden kehittämisestä. Rikosseuraamuskeskuksen johtajan tehtävät liittyisivät hänen vastuuseensa vastata keskuksen tehtäviksi säädettyjen ja työjärjestyksellä määrättyjen vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta sekä tutkintavankeuden toimeenpanosta, johtaa ja kehittää keskuksen toimintaa sekä vastata keskuksen toiminnan lainmukaisuudesta, tuloksellisuudesta ja yhdenmukaisuudesta. Yksikönpäällikön tehtävät koskisivat hänen velvollisuuttaan johtaa ja kehittää yksikön toimintaa, vastata sen toiminnan lainmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta sekä seurata ja valvoa toiminnan yhdenmukaisuutta.

Ehdotetun 12 §:n 2 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksessa olisi operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajan vahvistama rikosseuraamuskeskuksen työjärjestys, jolla annettaisiin lakia ja valtioneuvoston asetusta täydentävät määräykset rikosseuraamuskeskuksen ja sen yksiköiden sisäisistä tehtävistä ja niiden järjestämisestä; virkamiesten tehtävistä, toimivallan jaosta ja sijaisista; asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta sekä muista rikosseuraamuskeskuksen sisäiseen hallintoon kuuluvista, toiminnan järjestämiseksi tarpeellisista asioista. Rikosseuraamuskeskuksen johtaja tekisi operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajalle esityksen työjärjestykseksi.

4 luku Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

13 §. Voimaantulo. Laki tulisi voimaan Rikosseuraamuslaitoksen uuden organisaation käyttöönottovaiheessa, vuoden 2022 alusta lukien. Lailla kumottaisiin Rikosseuraamuslaitoksesta annettu laki 953/2009 siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

14 §. Viittaussäännös. Muualla lainsäädännössä, kuten valtion virkaehtosopimusasetuksessa (1203/1987), on viittauksia Rikosseuraamuslaitoksen nyt uudistuksen kohteena oleviin keskushallintoyksikköön, rikosseuraamusalueeseen ja arviointikeskukseen sekä keskushallintoyksikön johtajiin, aluejohtajaan, arviointikeskuksen johtajaan, täytäntööpanoyksikön johtajaan, Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen johtajaan, yhdyskuntaseuraamustoimiston johtajaan ja vankilan johtajaan. Ehdotetun 14 §:n 1 momentin mukaan näitä säännöksiä sovellettaisiin tämän lain tultua voimaan Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueeseen, vastuualueen yksikköön ja rikosseuraamuskeskukseen sekä vastuualueen johtajaan, rikosseuraamuskeskuksen johtajaan ja yksikönpäällikköön. Lisäksi 14 §:n 2 momentissa säädettäisiin, että jos muussa laissa tai sen nojalla annetussa säännöksessä viitataan kumottuun lakiin, viittauksen on katsottava tarkoittavan tämän lain vastaavaa säännöstä.

15 §. Tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset. Ehdotetun 15 §:n pykälän mukaan Rikosseuraamuslaitosta koskevan uuden lain tullessa voimaan Rikosseuraamuslaitoksen eri toimintayksiköissä vireillä olevat asiat sekä niiden tekemät sopimukset ja sitoumukset sekä näistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyisivät vastaaville uuden lain mukaisille toimintayksiköille. Kyse olisi esimerkiksi nykyisin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikössä, rikosseuraamusalueilla, arviointikeskuksissa ja täytäntöönpanoyksikössä vireillä olevista asioista sekä niiden tekemistä sopimuksista ja sitoumuksista. Ne siirtyisivät Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueille ja rikosseuraamuskeskuksiin niiden keskinäisen tehtävänjaon mukaisesti. Myös Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksella on tehtäviä, sopimuksia ja sitoumuksia, jotka siirtyisivät uuden organisaation mukaisesti hoidettaviksi ja vastattaviksi. Toimintayksiköiden välisestä tehtävänjaosta säädettäisiin laissa ja valtioneuvoston asetuksessa sekä määrättäisiin Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä.

16 §. Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset. Ehdotetun 16 §:n 1 momentin mukaan henkilöstön asemasta säädettäisiin valtion virkamieslain 2 luvussa. Henkilöstön aseman kannalta keskeistä on, että ehdotettu uudistus toteutettaisiin olemassa olevan viraston sisäisesti. Virastoa ei siis olla lakkauttamassa, ei olla perustamassa uutta virastoa eikä tehtäviä olla siirtämässä virastosta toiseen. Henkilöstön asemaa koskevissa järjestelyissä noudatettaisiin valtion virkamieslain 2 luvun ja valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 2–6 §:n säännöksiä. Virka- ja tehtäväjärjestelyissä sovelletaan myös virantäytössä noudatettavista periaatteista annetun valtiovarainministeriön ohjeen (VM/2643/00.00.00/2018) 3 lukua.Rikosseuraamuslaitoksessa virat ovat Rikosseuraamuslaitoksen yhteisiä.

Valtion virkamieslain 4 §:n mukaan virkoja voidaan perustaa palkkauksiin käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa. Virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja muuttamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Virkamieslain 5 §:n 1 momentin mukaan virka voidaan siirtää samassa virastossa muuhun yksikköön kuin mihin se on perustettu. Jos virka ei ole avoinna, virka voidaan siirtää vain virkamiehen suostumuksella. Pykälän 3 momentissa säädetään muun muassa, että muu kuin valtion talousarviossa eriteltävä virka siirretään saman viraston muuhun yksikköön viraston päätöksellä, jollei asetuksella toisin säädetä. Virkamiesasetuksen 3 §:n 1 momentin mukaan muun kuin valtion talousarviossa eriteltävän viran perustamisesta ja lakkauttamisesta ja viran muuttamisesta samoin kuin viran siirtämisestä samassa virastossa muuhun yksikköön kuin mihin se on perustettu, päättää asianomainen virasto. Virkamiesasetuksen 4 §:ssä säädetään, että viran nimeä ei saa muuttaa siten, että virkaan nimitetty virkamies ei täytä nimeltään muutettuun virkaan säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia. Virkamiesasetuksen 5 §:n 1 momentin mukaan perustettaessa virka on määrättävä viran nimi ja peruste, jonka mukaan viran palkkaus määräytyy.

Valtiovarainministeriön virantäytössä noudatettavista periaatteista antaman ohjeen 3 luvun viran muuttamista koskevassa 3.1.-kohdassa todetaan muun muassa, että nimitysmenettelyä käyttämättä toteutettavat virkanimikkeen muutokset perustuvat yleensä tosiasiallisesti tapahtuneeseen viran tehtävien muuttumiseen. Tilanteissa, joissa on kysymys viran organisatorisen aseman nostamisesta tai viran muuttumisesta olennaisesti toiseksi, muutosta ei kuitenkaan voida toteuttaa virkaa muuttamalla, vaan on perustettava virka, joka täytetään tavanomaista nimittämismenettelyä käyttäen. Erilaisissa organisaatiomuutostilanteissa viran nimen ja tehtävien muutokset mahdollistavat henkilöstön siirtämisen joustavasti toisiin tehtäviin. Ohjeen tehtävään määräämistä koskevan 3.2.-kohdan mukaan tehtävään määräämisessä on kyse työnantajan direktio-oikeuteen kuuluvasta, normaalista töiden organisoinnista ja tehtävien järjestelystä. Tehtävään määräämistä rajoittavat vain virkamiehen virkanimike ja kyseistä virkaa koskevat säännökset sekä käytännössä virkamiehen osaaminen. Virkamiehen tehtäviä ei voida tehtävämääräyksellä muuttaa kuitenkaan siten, että kyseessä olisi asiallisesti viran olennainen muuttaminen. Työnantaja voi direktio-oikeutensa rajoissa määrätä, onko tehtävään määräys voimassa määräajan vai toistaiseksi. Virkaan vaadittavia kelpoisuusvaatimuksia ei voi kiertää tehtävään määräyksellä. Menettelyssä noudatetaan avoimuutta, hyvää hallintoa ja soveltuvin osin virantäyttömenettelyn periaatteita. Tämä voi toteutua ainakin siten, että tehtävään halukkaat virkamiehet voivat ilmoittautua asianomaisiin tehtäviin ja ilmoittautuneiden ansioita vertaillaan tasapuolisesti ja objektiivisesti.

Viran tai virkojen muuttamisessa on huomioitava valtion virkamieslain sille asettamat rajat ja se, että kaikkia muutoksia ei voida tehdä viraston yksipuolisella päätöksellä ja ilman virkamiehen suostumusta. Muutokset edellyttävät ennen päätöksentekoa lähtökohtaisesti myös valtion yhteistoimintalain 4 luvun mukaisia neuvotteluja. Jos organisaatiomuutoksesta seuraa yksiköiden, tehtävien tai virkojen lakkautuksia, on huomioitava myös, mitä esimerkiksi uudelleensijoittamisesta ja –kouluttamisesta säädetään valtion virkamieslaissa ja neuvotteluvelvoitteesta valtion yhteistoimintalain 5 luvussa. Näitä muutostilanteita käsitellään myös valtiovarainministeriön päätöksessä ja ohjeessa muutosturvasta valtionhallinnossa (VN/25890/2020).

Ehdotetussa uudistuksessa Rikosseuraamuslaitoksen virat sijoitettaisiin ja henkilöstö siirtyisi lain voimaantuloajankohdan mukaisten toimipaikkojensa mukaisiin yksiköihin. Määräaikaisia tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyisi vastaaviin tehtäviin ja toimipaikkoihin määräaikaisen palvelussuhteensa keston ajaksi. Edellä tarkoitettu virkojen muuttaminen ja siirtäminen toteutettaisiin virkamieslainsäädännön mukaisesti.

Organisaatiouudistus kohdistuisi suoranaisimmin Rikosseuraamuslaitoksen keskeisissä johtotehtävissä toimiviin virkamiehiin. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön johtajan ja tehtäväalueen esimiehen, aluejohtajan, arviointikeskuksen johtajan, täytäntöönpanoyksikön johtajan, Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen johtajan, yhdyskuntaseuraamustoimiston johtajan ja vankilan johtajan virat lakkaisivat ja kyseisiin virkoihin tai virkasuhteisiin nimitetyt virkamiehet siirtyisivät uuden organisaation mukaisiin esimies- tai asiantuntijatehtäviin. Viran nimi voitaisiin samalla muuttaa uusia tehtäviä vastaavaksi. Suurin osa virkamiehistä jatkaisi nykyisissä tehtävissään.

Virkamiesten palkkatason turvaamisesta muutostilanteissa sovelletaan sopimuskaudelle 2020–2022 tehdyn virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 11 §:n ja liitteen 1 määräyksiä.

Ehdotetun 16 §:n 2 momentin mukaan organisaatiouudistuksen toteuttamisen vaiheessa päätökset virkojen muuttamisesta ja henkilöstön sijoittamisesta tekisi ennen lain voimaantuloa pääjohtaja tai Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty Rikosseuraamuslaitoksen muu virkamies. Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksen määräyksellä kyseisiä päätöksiä voisi tehdä esimerkiksi Rikosseuraamuslaitoksen hallinto- ja tukipalveluiden vastuualueen johtaja ja yksikönpäällikkö sekä rikosseuraamuskeskuksen johtaja.

Rikosseuraamuslaitoksen henkilökuntamäärä ei uudistuksen yhteydessä nousisi, joten organisaatiouudistuksen toteuttamisen edellyttämää Rikosseuraamuslaitoksen virkaa ensimmäistä kertaa täytettäessä virka voitaisiin täyttää haettavaksi julistamatta, jos siihen nimitetään Rikosseuraamuslaitoksen virkamies. Tarkoitus kuitenkin olisi, että perustettavat Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueiden ja rikosseuraamuskeskusten johtajan virat julistettaisiin haettaviksi. Uudet yksikönpäälliköiden tehtävät ja muut uudet asiantuntijatehtävät voitaisiin täyttää joko sisäisellä hakumenettelyllä taikka tehtäviin ilmoittautumismenettelyllä. Jos esimerkiksi nykyisessä organisaatiossa johtotehtävässä toimiva henkilö ei tulisi nimitetyksi tai sijoitetuksi uudessa organisaatiossa hänen nykyistä virkaansa vastaavaan virkaan tai tehtävään, neuvoteltaisiin hänen kanssaan siirtymisestä uuden organisaation mukaisiin esimies- tai asiantuntijatehtäviin. Hänen nimikkeensä voitaisiin samalla muuttaa uutta tehtävää vastaavaksi nimikkeeksi.

7.2 Laki vankeuslain muuttamisesta

1 luku Yleiset säännökset vankeuden täytäntöönpanosta

4 §. Vankeuden täytäntöönpanon organisaatio. Pykälää muutettaisiin siten, että siitä poistettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiota koskevat säännökset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiosta säädetään Rikosseuraamuslaitoksesta annetussa laissa (xx/2020).

8 §. Toimivallan määräytyminen Rikosseuraamuslaitoksessa. Rikosseuraamusalueiden poistuessa Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksen myötä pykälää muutettaisiin siten, että siinä säädettäisiin vankeuslaissa tarkoitettua päätösvaltaa käyttävien rikosseuraamusalueen virkamiesten sijaan päätösvaltaa käyttävistä Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehistä. Pykälään tehtäisiin vastaavasti organisaatiouudistuksen mukaiset virkanimikemuutokset, Rikosseuraamuskeskuksen johtajalle säädettäisiin toimivalta ottaa ratkaistavakseen asia, josta päättäminen on uskottu pykälän 1 momentin 5-10 kohdassa tarkoitetulle virkamiehelle sekä muutettaisiin pykälän 1 momentin numerointia.

9 §. Toimivalta virka-ajan ulkopuolella. Rikosseuraamusalueiden poistuessa Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksen yhteydessä pykälää muutettaisiin siten, että siinä määriteltäisiin rikosseuraamusalueen virkamiesten sijaan ne Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet, joilla on toimivalta tehdä pykälässä lähemmin määritellyt päätökset virka-ajan ulkopuolella. Vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin myös vankilan yksikönpäälliköksi. Päivystävänä virkamiehenä saisi toimia vankilan yksikönpäällikkö. Voimassa olevassa lain mukaan päivystävänä virkamiehenä saa toimia aluejohtaja, arviointikeskuksen johtaja, vankilan johtaja, vankilan toimintojen järjestämisestä vastaava virkamies sekä vankilan järjestyksestä ja turvallisuudesta vastaava virkamies. Vakiintuneesti päivystävinä virkamiehinä toimivat kuitenkin ainoastaan vankilan johtajat. Säännös muutettaisiin siten vastaamaan käytäntöä. Laajempi sääntely on osoittautunut tarpeettomaksi.

10 §. Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajan ratkaistavat asiat. Pykälää ja sen otsikkoa muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen johdosta. Pykälässä säädetään keskushallintoyksikön pidätystoimivallasta yksittäistapauksessa turvallisuusperustein. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön työjärjestyksen mukaan asiasta päättää seuraamusten vaikuttavuus yksikön päällikkö. Esityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja ratkaisisi pykälässä lähemmin säädetyt asiakokonaisuudet.

2 luku Täytäntöönpanon aloittaminen

10 §. Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat virkanimikkeiden muutokset. Pykälästä poistettaisiin myös tarpeettomana sääntely sijaisen päätöstoimivallasta. Päätöstoimivalta sijaisella on sijaisuutta koskevan määräyksen nojalla.

Pykälää muutettaisiin myös siten, että muun täytäntöönpanoyksikön virkamiehen toimivalta päättää tuomitun etsintäkuuluttamisesta ja sen peruuttamisesta perustuisi esimiehen määräyksen sijasta Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksen määräykseen.

12 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

3 luku Rangaistusajan laskeminen

8 §. Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuva täytäntöönpanojohtajan virkanimikkeen muuttaminen täytäntöönpanoyksikön yksikönpäälliköksi.

9 §. Tarkemmat määräykset. Pykälässä säädetty toimivalta muutettaisiin kuulumaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijasta Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

4 luku Saapuminen ja sijoittaminen vankilaan

7 §. Suunnitelman laatimismenettely. Arviointikeskusten lakatessa organisaatiomuutoksen myötä, pykälässä säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen laatimasta rangaistusajan suunnitelmasta arviointikeskuksessa tai muussa täytäntöönpanotoimien aloittamisesta vastaavassa yksikössä laatimisen sijaan.

11 §. Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat virkanimikkeiden muutokset. Säännökset sijaisen päätöstoimivallasta kumottaisiin tarpeettomana. Päätöstoimivalta sijaisella on sijaisuutta koskevan määräyksen nojalla. Päätöstoimivalta voitaisiin antaa asiakasarvioinnin yksikön yksikönpäällikön ohella Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätylle muulle asiakasarvioinnin yksikön virkamiehelle. Päätöksenteko keskitettäisiin näin ollen asiakasarvioinnin yksikköön toiminnan yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Pykälään jäisi voimassa olevaa lakia vastaavasti mahdollisuus määrätä päätöstoimivalta työjärjestysmääräyksin myös yhdyskuntaseuraamustoimiston yksikönpäällikölle. Rangaistusajan suunnitelmaa ja vangin sijoittamista vankilaan koskevat päätökset tehtäisiin kuitenkin pääsääntöisesti asiakasarvioinnin yksikössä. Matkakustannusten korvaamista koskevat päätöstoimivaltasäännökset vastaisivat voimassa olevaa lakia.

Voimassa olevan säännöksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää niistä avolaitoksista ja avolaitososastoista, joissa vankeja valvotaan teknisesti 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuilla välineillä. Asiasta päättää pääjohtaja. Organisaatiouudistuksen myötä Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja ei ratkaisisi eräitä muutoksenhakua ja hallintokantelua koskevia poikkeuksia lukuun ottamatta yksittäistä vankia koskevaa asiaa. Pykälää muutettaisiin siten, että päätöstoimivalta olisi Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajalla.

12 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen asetuksenantovalta arviointikeskusten tehtävistä säätämiseksi kumottaisiin ja määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijaan. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

5 luku Sijoittaminen vankilassa

9 §. Päätösvalta. Voimassa olevan pykälän mukaan varmuusosaston päiväjärjestyksen vahvistaa aluejohtaja. Säännöstä muutettaisiin siten, että varmuusosaston päiväjärjestyksen vahvistaisi operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja aluejohtajan viran lakatessa Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksen yhteydessä. Voimassa olevan lain mukaan vangin sijoittamisesta varmuusosastolle päättää Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö. Asiasta päättää pääjohtaja. Organisaatiouudistuksen myötä Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja ei ratkaisisi eräin muutoksenhakua ja hallintokantelua koskevin poikkeuksin mitään yksittäistä vankia koskevaa asiaa. Pykälää muutettaisiin siten, että varmuusosastolle sijoittamisesta päättäisi operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja. Pykälään tehtäisiin myös muut Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat virkanimikkeitä ja työjärjestystä koskevat muutokset.

6 luku Siirtäminen vankilasta toiseen

2 §. Siirtäminen avolaitoksesta suljettuun vankilaan. Pykälää muutettaisiin siten, että arviointikeskus muutettaisiin asiakasarvioinnin yksiköksi organisaatiomuutoksen mukaisesti.

6 §. Siirtämisestä päättäminen. Pykälään tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat virkanimikkeiden muutokset. Pykälästä poistettaisiin myös tarpeettomana sääntely sijaisen päätöstoimivallasta. Päätöstoimivalta sijaisella on sijaisuutta koskevan määräyksen nojalla. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksen myötä rikosseuraamusalueet poistuvat. Näin ollen pykälästä poistettaisiin sääntely siitä, että jos vanki siirretään toiselle rikosseuraamusalueelle, siirto edellyttää vastaanottavan rikosseuraamusalueen arviointikeskuksen johtajan tai työjärjestyksessä määrätyn arviointikeskuksen johtajan sijaisena toimivan virkamiehen suostumuksen.

Vangin siirtämisestä päättäisi asiakasarvioinnin yksikön yksikönpäällikkö. Rikosseuraamusalueiden ja Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön poistuessa uuden organisaation myötä kumottaisiin säännös siitä, että Rikosseuraamusalueiden käyttöasteen tasoittamiseksi tapahtuvasta vangin siirtämisestä voi päättää myös Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

Voimassa olevan lain mukaan vangin sijoittamisesta varmuusosastolle päättää Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö. Asiasta päättää pääjohtaja. Lain 5 luvun 9 pykälää muutettaisiin siten, että varmuusosastolle sijoittamisesta päättäisi uudessa organisaatiossa operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja. Varmuusosastolle sijoittamista koskevan päätöksen lisäksi tulee tehdä myös tarvittaessa vankilasta toiseen siirtämistä koskeva päätös. Asiantilan selkeyttämiseksi ja päätöstoimivallan yhtenäistämiseksi esitetään pykälään lisättäväksi uusi momentti päätöstoimivallasta vangin siirtämisestä varmuusosastolle. Molemmista päättäisi operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja.

7 §. Tarkemmat säännökset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

7 luku Perushuolto ja asuminen

7 §. Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat nimikkeiden muutokset. Voimassa olevan lain mukaan vangin omien vaatteiden käytön rajoittamisesta luvun 2 §:n 2 momentin perusteella päättää aluejohtaja. Aluejohtajan viran lakatessa organisaatiouudistuksen myötä asiasta päättäisi operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja. Voimassa olevan säännöksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää tupakoinnin kieltämisestä vankilassa. Asiasta päättää pääjohtaja. Organisaatiouudistuksen myötä Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja ei ratkaisisi eräin muutoksenhakua ja hallintokantelua koskevin poikkeuksin mitään yksittäistä vankia koskevaa asiaa. Pykälää muutettaisiin siten, että päätöstoimivalta olisi uudessa organisaatiossa Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajalla.

8 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

8 luku Toimintaan osallistuminen

14 §. Päätösvalta. Voimassa olevan lain mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää elinkautista vankeusrangaistusta ja rikoslain 2 c luvun 11 §:ssä tarkoitettua yhdistelmärangaistusta suorittavan vangin siviilityöluvasta, opintoluvasta ja sijoituksesta ulkopuoliseen laitokseen. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön työjärjestyksen mukaan päätöstoimivalta on turvallisuusjohtajalla. Pykälää esitetään muutettavaksi siten, että Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajalla olisi päätöstoimivalta edellä mainittujen seikkojen osalta. Pykälään tehtäisiin myös Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat virkanimikkeiden muutokset. Toiminnoista vastaavan virkamiehen taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimivan virkamiehen toimivalta päättää pykälässä lähemmin säädetyistä asioista voisi perustua esimiesmääräyksen sijaan työjärjestyksen määräykseen.

15 §. Tarkemmat säännökset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

9 luku Vangin omaisuus ja tulot

1 §. Omaisuuden hallussapito. Vankeinhoitoviranomainen toimivaltaisena viranomaisena muutettaisiin vastaamaan voimassa olevaa ja esityksen mukaista viranomaisnimikettä Rikosseuraamuslaitos.

9 §. Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat virkanimikkeiden muutokset. Voimassa olevan lain mukaan luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitetusta vankilan ulkopuolelta tulevan rahan tai muiden maksuvälineiden käytön rajoittamisesta suljetussa vankilassa päättää aluejohtaja. Aluejohtajan viran lakatessa organisaatiouudistuksen myötä asiasta päättäisi operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja. Turvallisuudesta vastaavan virkamiehen päätöstoimivalta rahan tai maksuvälineiden toimittamisesta vankilan ulkopuolelle tai toiselle vangille perustuisi esimiesmääräyksen sijaan työjärjestyksen määräykseen. Vastaavasti toiminnoista vastaavan virkamiehen taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimivan virkamiehen päätöstoimivalta käyttörahan, toimintarahan, palkan ja työmatkakustannusten maksamisesta, toimintarahan suorittamatta jättämisestä ja toimintarahan ja palkan muuttamisesta perustuisi esimiesmääräyksen sijaan työjärjestyksen määräykseen.

10 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

10 luku Sosiaali- ja terveydenhuolto

10 §. Päätösvalta. Pykälästä poistettaisiin tarpeettomana sääntely siitä, että vangin lääkityksestä, tutkimuksesta ja muusta terveydenhuollosta vankilassa päättää Vankiterveydenhuollon yksikön lääkäri ja että hammashuollosta päättää hammaslääkäri. Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetun lain (1635/2015) 2 §:n mukaisesti Vankiterveydenhuollon yksikön tehtävänä on järjestää vankien ja tutkintavankien terveyden- ja sairaanhoito. Lääkkeiden hallussapidosta päättämistä koskevaa kohtaa ei sen sijaan kumottaisi, koska ilman erillistä säännöstä ei ole selvää, että lääkkeiden hallussapitoa vankilassa koskeva päätös on lääkärin toimivaltaan kuuluva päätös.

Voimassa olevan lain mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää vankilan esityksestä Vankiterveydenhuollon yksikön johtajana toimivaa lääkäriä kuultuaan luvun 3 §:ssä tarkoitetusta vankilasta vapauttamisesta hoitoa varten. Asiasta päättää pääjohtaja. Organisaatiouudistuksen myötä Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja ei ratkaisisi eräin muutoksenhakua ja hallintokantelua koskevin poikkeuksin mitään yksittäistä vankia koskevaa asiasta. Pykälää muutettaisiin siten, että päätöstoimivalta olisi uudessa organisaatiossa Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajalla.

11 luku Vapaa-aika

8 §. Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin vankilan johtajan virkanimikkeen muuttaminen vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. Toiminnoista tai turvallisuudesta vastaavan virkamiehen toimivalta myöntää lupa vapaa-ajan toimintaan ja kokoontumiseen perustuisi esimiesmääräyksen sijaan työjärjestyksen määräykseen.

9 §. Tarkemmat määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

12 luku Kirjeenvaihto, puhelut ja sähköinen viestintä

11 §. Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin vankilan johtajan virkanimikkeen muuttaminen vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi sekä täsmennettäisiin, että kirjeen ja muun postilähetyksen tarkastamisesta ja avaamisesta päättää rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies.

12 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

13 luku Tapaamiset ja muut yhteydet vankilan ulkopuolelle

17 §. Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin vankilan johtajan virkanimikkeen muuttaminen vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi.

19 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

14 luku Poistumislupa

11 §. Päätösvalta. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää poistumisluvasta ja poistumislupamatkan kustannusten maksamisesta, jos lupaa hakee elinkautista rangaistusta tai yhdistelmärangaistusta suorittava vanki luvun 2–5 §:n perusteella tai lupaa haetaan muuhun valtioon kuin Suomeen. Asiasta päättää Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön työjärjestyksen perusteella turvallisuusjohtaja. Esityksen mukaan asiasta päättäisi Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja. Päätöstoimivaltaan kuuluu myös toimivalta siirtää päätöstoimivalta vankilan yksikönpäällikölle.

Pykälään tehtäisiin myös vankilan johtajan virkanimikkeen muuttaminen vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. Turvallisuudesta tai toiminnoista vastaavan virkamiehen toimivalta päättää poistumisluvasta, sen peruuttamisesta, poistumisluvan aikaistamisesta ja poistumislupamatkan kustannusten maksamisesta perustuisi esimiesmääräyksen sijaan työjärjestyksen määräykseen.

12 §. Tarkemmat säännökset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

15 luku Vankilan järjestys ja kurinpito

10 §. Kurinpitoasian käsittely ja kurinpitorangaistuksen täytäntöönpano. Pykälästä esitetään kumottavaksi säännös siitä, että jos vanki siirretään järjestysrikkomuksen vuoksi avolaitoksesta suljettuun vankilaan, järjestysrikkomus voidaan käsitellä ja kurinpitorangaistus määrätä myös arviointikeskuksessa. Arviointikeskukset poistuvat Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen yhteydessä eikä siirtämistä arviointikeskukseen ole myöskään pidetty tarpeellisena.

16 §. Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat virkanimikkeiden muutokset. Voimassa olevan lain mukaan järjestyssäännön vahvistaa aluejohtaja. Aluejohtajan viran lakatessa organisaatiouudistuksen myötä asiasta päättäisi operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja.

Pykälään tehtäisiin myös vankilan johtajan virkanimikkeen muuttaminen vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi.

18 §. Tarkemmat säännökset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

16 luku Vankilan tilojen ja vangin tarkastaminen

https://www.edilex.fi/lainsaadanto/20050767 L22 9 § . Menettely ja päätösten kirjaaminen. Pykälään tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuva Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön muutos Rikosseuraamuslaitokseksi.

10 §. Päätösvalta. Voimassa olevan lain mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköllä on oikeus yksittäistapauksessa päättää erityistarkastuksen toimittamisesta. Asiasta päättää Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön työjärjestyksen mukaan turvallisuusjohtaja. Turvallisuusjohtajan viran lakatessa Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksen myötä säännöstä esitetään muutettavaksi siten, että yksittäistapauksessa operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajalla tai työjärjestyksessä määrätyllä operatiivisen toiminnan vastuualueen virkamiehellä olisi oikeus päättää erityistarkastuksen toimittamisesta.

Pykälään tehtäisiin myös vankilan johtajan virkanimikkeen muuttaminen vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. Turvallisuudesta vastaavan virkamiehen toimivalta päättää erityistarkastuksesta perustuisi esimiesmääräyksen sijasta työjärjestyksen määräykseen.

17 luku Muun henkilön tarkastaminen

8 §. Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin vankilan johtajan virkanimikkeen muuttaminen vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi.

18 luku Turvaamistoimenpiteet ja voimakeinojen käyttö

8 §. Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin vankilan johtajan virkanimikkeen muuttaminen vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi.

9 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

19 luku Ilmoitukset ja tiedon antaminen

8 §. Tietojen antaminen mielentilatutkimusta suorittavalle yksikölle . Vankeinhoitoviranomainen toimivaltaisena viranomaisena muutettaisiin vastaamaan voimassa olevaa ja esityksen mukaista viranomaisnimikettä Rikosseuraamuslaitos.

11 §. Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat virkanimikkeiden muutokset.

Pykälään lisättäisiin säännös, mikä mahdollistaisi sen, että luvun 1 §:n mukaisten ilmoitusten ja tietojen antamisesta voisi päättää vankilan yksikönpäällikön tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätyn turvallisuudesta tai toiminnoista vastaavan virkamiehen lisäksi myös operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja tai muu Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty operatiivisen toiminnan vastuualueen virkamies. Lisäys mahdollistaisi ilmoitusten ja tietojen antamisen poliisille ja muille viranomaisille tarvittaessa keskitetysti operatiivisen toiminnan vastuualueen toimesta.

20 luku Muutoksenhaku

3 §. Oikaisuvaatimuksen päätösvalta ja käsittely. Voimassa olevan lain mukaan aluejohtaja ratkaisee oikaisuvaatimuksen muiden kuin luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun rangaistusaikaa koskevan päätöksen osalta, jolloin oikaisuvaatimuksen ratkaisee täytäntöönpanojohtaja. Aluejohtajan virka lakkaisi organisaatiouudistuksen yhteydessä ja valtakunnallisen täytäntöönpanoyksikön sijaan asiakasprosessien vastuualueelle perustettaisiin muodollisesta täytäntöönpanosta vastaava täytäntöönpanoyksikkö mitä johtaisi täytäntöönpanoyksikön yksikönpäällikkö. Esityksen mukaan kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen johtaja ratkaisisi oikaisuvaatimuksen kaikissa 20 luvun 1 §:ssä tarkoitetuissa asioissa. Oikaisuvaatimusten ratkaisemisen keskittäminen on perusteltua organisaatiouudistuksella tavoiteltavan yhdenmukaisuuden vuoksi. Kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen tehtäviin kuuluisi muun muassa säädösohjaus, oikeudellinen ohjaus ja laillisuusvalvonta. Näin ollen myös oikaisuvaatimusten käsittelyn keskittämien kehittämisen ja ohjauksen vastuualueelle on perusteltua.

Voimassa olevan lain mukaan, jos kyse on Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön pykälässä säädetyistä päätöksistä taikka täytäntöönpanojohtajan rangaistusaikaa koskevasta päätöksestä, taikka pidätystoimivallan nojalla tehdystä päätöksestä, siihen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön päätöstoimivallassa voimassa olevan lain mukaan olevien asioiden osalta päätöstoimivalta esitetään säädettäväksi operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajalle. Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja ratkaisisi oikaisuvaatimuksen, jos kyse on operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajan tekemästä päätöksestä taikka päätöksestä, jonka vastuualueen johtaja on tehnyt 1 luvun 8 tai 10 §:ssä tarkoitetun pidätystoimivaltansa nojalla. Tarkoituksena on, että toisen vastuualueen johtajan päätöksestä ei haeta oikaisua toisen vastuualueen johtajalta, vaan oikaisuvaatimuksen ratkaisee tällöin pääjohtaja. Rangaistusaikaa koskevasta päätöksestä sekä täytäntöönpanoyksikön yksikönpäällikön pidätystoimivaltansa nojalla tekemästä päätöksestä olisi mahdollista tehdä oikaisuvaatimus kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen johtajalle.

Voimassa olevan lain mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää 10 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta vankilasta vapauttamisesta hoitoa varten. Asiasta päättää pääjohtaja. Pykälää esitetään muutettavaksi siten, että päätöstoimivalta olisi uudessa organisaatiossa Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajalla. Myös tällaisesta päätöksestä tulee olla muutoksenhakumahdollisuus, kuten muista pykälässä luetelluista päätöksistä. Pykälään tehtäisiin tätä koskeva lisäys.

Säännöstä muutettaisiin myös oikaisuvaatimuksen toimittamista koskevan sääntelyn osalta vastaamaan oikaisuvaatimuksen käsittelystä ja päätöstoimivallasta sekä virkanimikkeistä esitettyä.

4 §. Valitus hallintotuomioistuimeen. Voimassa olevan lain mukaan oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun aluejohtajan ja täytäntöönpanojohtajan päätökseen sekä luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valitus tehdään siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä aluejohtajan päätös on tehty. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön ja täytäntöönpanojohtajan päätöksestä valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeuteen. Pykälää muutettaisiin siten, että ainoastaan oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla. Muutosta haettaisiin kaikissa muutoksenhaun alaisissa päätöksissä ensivaiheessa oikaisuvaatimusmenettelyssä joko Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajalle tai kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen johtajalle tehtävin oikaisuvaatimuksin. Valitus oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen tehtäisiin Helsingin hallinto-oikeuteen. Kuten oikaisuvaatimusten käsittelyn keskittämisellä Rikosseuraamuslaitoksessa, myös valitusten käsittelyn keskittämisellä Helsingin hallinto-oikeuteen pyritään yhdenmukaisuuteen organisaatiomuutoksen tavoitteen mukaisesti. Esitys vastaisi yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain 37 §:n sekä yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 88 §:n osalta esitettyä.

7 §. Oikaisuvaatimuksen ja valituksen vaikutus täytäntöönpanoon. Pykälää muutettaisiin oikaisuvaatimuksen päätöstoimivallan osalta esitetyn mukaisesti.

21 luku Vapauttaminen

2 §. Päätösvalta. Voimassa olevan lain mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää rikoslain 2 c luvun 9 §:n 2 momentin mukaisesta ehdonalaisen vapauttamisen lykkäämisestä ilman vangin suostumusta. Asiasta päättää pääjohtaja. Esityksessä ehdotetaan, että asiasta päättäisi Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja.

Pykälään tehtäisiin myös vankilan johtajan virkanimikkeen muuttaminen vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. Pykälästä poistettaisiin myös tarpeettomana sääntely sijaisen päätöstoimivallasta. Päätöstoimivalta sijaisella on sijaisuutta koskevan määräyksen nojalla.

3 §. Tarkemmat säännökset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

7.3 Laki tutkintavankeuslain muuttamisesta

1 luku Tutkintavankeuden toimeenpanon yleiset periaatteet

7 §. Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajan ratkaistavat asiat. Pykälään tehtäisiin vastaavat muutokset kuin vankeuslain1 luvun 10 §:ään.

2 luku Saapuminen vankilaan

4 §. Tulotarkastus. Vankeinhoitoviranomainen toimivaltaisena viranomaisena muutettaisiin vastaamaan voimassa olevaa ja esityksen mukaista viranomaisnimikettä Rikosseuraamuslaitos.

6 §. Tarkemmat säännökset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

3 luku Sijoittaminen vankilassa, perushuolto ja siirtäminen

6 §. Tutkintavangin siirtäminen. Pykälästä esitetään kumottavaksi säännös siitä, että jos tutkintavangin suoritettavaksi tulee vankeusrangaistus tai sakon muuntorangaistus, tutkintavanki voidaan siirtää arviointikeskukseen sijoitusvankilan määräämistä varten, koska arviointikeskukset poistuisivat Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen yhteydessä. Tutkintavankeja ei myöskään siirretä arviointikeskukseen sijoitusvankilan määräämistä varten, joten asialla ei ole käytännön merkitystä.

9 §. Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat virkanimikkeiden muutokset. Turvallisuudesta vastaavan virkamiehen toimivalta päättää tutkintavangin vaatetuksesta ja toiminnoista vastaavan virkamiehen toimivalta päättää perusruokavaliosta poikkeamisesta perustuisi esimiesmääräyksen sijaan työjärjestyksen määräykseen.

10 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijaan Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

4 luku Toiminta

4 §. Päätösvalta. Vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen myötä vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. Toiminnoista vastaavan virkamiehen taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimivan virkamiehen toimivalta päättää tutkintavangin osallistumisesta toimintaan ja omasta työstä perustuisi esimiesmääräyksen sijaan työjärjestyksen määräykseen.

5 luku Tutkintavangin omaisuus ja tulot

1 §. Omaisuuden hallussapito. Vankeinhoitoviranomainen toimivaltaisena viranomaisena muutettaisiin vastaamaan voimassa olevaa ja esityksen mukaista viranomaisnimikettä Rikosseuraamuslaitos.

8 §. Päätösvalta. Vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen myötä vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. Turvallisuudesta vastaavan virkamiehen toimivalta päättää rahan tai maksuvälineiden käytön rajoittamisesta ja rahan tai maksuvälineiden toimittamisesta vankilan ulkopuolelle tai toiselle vangille perustuisi esimiesmääräyksen sijaan työjärjestyksen määräykseen. Vastaava muutos tehtäisiin toiminnoista vastaavan virkamiehen taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimivan virkamiehen käyttörahan ja toimintarahan maksamisesta päättämisen osalta.

9 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijaan Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

6 luku Sosiaali- ja terveydenhuolto

7 §. Päätösvalta. Pykälästä poistettaisiin tarpeettomana säännös siitä, että tutkintavangin lääkityksestä, tutkimuksesta ja muusta terveydenhuollosta vankilassa päättää Vankiterveydenhuollon yksikön lääkäri ja että hammashuollosta päättää hammaslääkäri. Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetun lain (1635/2015) 2 §:n mukaisesti Vankiterveydenhuollon yksikön tehtävänä on järjestää vankien ja tutkintavankien terveyden- ja sairaanhoito. Lääkkeiden hallussapidosta päättämistä koskevaa kohtaa ei sen sijaan kumottaisi, koska ilman erillistä säännöstä ei ole selvää, että lääkkeiden hallussapitoa vankilassa koskeva päätös on lääkärin toimivaltaan kuuluva päätös. Muutos vastaisi vankeuslain 10 luvun 10 §:ään esitettyä.

Vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen myötä vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi.

7 luku Vapaa-aika

6 §. Tarkemmat määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijaan Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

8 luku Kirjeenvaihto, puhelut ja sähköinen viestintä

9 §. Päätösvalta. Vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen myötä vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi sekä täsmennettäisiin, että kirjeen ja muun postilähetyksen tarkastamisesta ja avaamisesta päättää rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies.

9 luku Tapaamiset ja muut yhteydet vankilan ulkopuolelle

15 §. Päätösvalta. Vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen myötä vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi.

17 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijaan Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

10 luku Vankilan järjestys ja kurinpito

16 §. Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat virkanimikkeiden muutokset. Voimassa olevan lain mukaan järjestyssäännön vahvistaa aluejohtaja. Aluejohtajan viran lakatessa esitetyn organisaatiouudistuksen myötä asiasta päättäisi operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja.

Vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin organisaatiomuutoksen myötä vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi.

18 §. Tarkemmat säännökset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijaan Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

11 luku Vankilan tilojen ja tutkintavangin tarkastaminen

10 §. Päätösvalta. Voimassa olevan lain mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköllä on oikeus yksittäistapauksessa päättää erityistarkastuksen toimittamisesta. Asiasta päättää keskushallintoyksikön työjärjestyksen mukaan turvallisuusjohtaja. Turvallisuusjohtajan viran lakatessa esitetyn Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksen myötä säännöstä esitetään muutettavaksi siten, että yksittäistapauksessa operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajalla tai työjärjestyksessä määrätyllä operatiivisen toiminnan vastuualueen virkamiehellä olisi oikeus päättää erityistarkastuksen toimittamisesta. Muutos vastaisi vankeuslain 1 luvun 10 §:n osalta estettyä.

Vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin organisaatiomuutoksen myötä vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. Turvallisuudesta vastaavan virkamiehen ja operatiivisen toiminnan vastuualueen virkamiehen toimivalta päättää erityistarkastuksesta perustuisi esimiesmääräyksen sijaan työjärjestyksen määräykseen.

12 luku Muun henkilön tarkastaminen

8 §. Päätösvalta. Vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin esitetyn Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen myötä vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi.

13 luku Turvaamistoimenpiteet ja voimakeinojen käyttö

8 §. Päätösvalta. Vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin esitetyn Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen myötä vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi.

9 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijaan Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

7.4 Laki valvotusta koevapaudesta annetun lain muuttamisesta

2 luku Valvotun koevapauden edellytysten selvittäminen ja valvotun koevapauden valmistelu

13 §. Elinkautisvangin koevapauden valmistelu. Arviointikeskukset poistuvat esitetyn Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen yhteydessä. Näin ollen kumottaisiin säännös siitä, että arviointikeskuksen on viipymättä toimitettava ehdotuksensa rangaistusajan suunnitelmaksi, muut tarpeelliset asiakirjat ja oma lausuntonsa Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikölle. Pykälään tehtäisiin myös muutoinkin esitetystä Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat nimikemuutokset.

15 §. Rangaistusajan suunnitelman vahvistaminen. Voimassa olevan lain mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö vahvistaa elinkautista vankeusrangaistusta suorittavan vangin rangaistusajan suunnitelman. Suunnitelman vahvistaa Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja. Esityksen mukaan asiakasprosessien vastuualueen johtaja vahvistaisi elinkautista vankeusrangaistusta suorittavan rangaistusajan suunnitelman. Vastuualueen tehtävänä on muun muassa asiakasarviointi, joten rangaistusajan suunnitelman vahvistaminen asiakasprosessien vastuualueen johtajan toimesta on perusteltua.

4 luku Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen tehtävät, apuvalvoja ja päätöksenteko

32 §. Päätösvalta. Voimassa olevan lain mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää elinkautista vankeutta suorittavan vangin valvottuun koevapauteen sijoittamisesta sekä lain 21 §:n 1 momentissa tarkoitetusta luvasta olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaa, jos lupa koskee poistumista Suomen valtion alueelta. Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja päättää edellä mainituista seikoista. Esityksessä ehdotetaan, että asiasta päättäisi Rikosseuraamuslaitoksen asiakasprosessien vastuualueen johtaja asiakasarvioinnin ja turvallisen täytäntöönpanon varmistamisen kuuluessa vastuualueen tehtäviin. Pykälään tehtäisiin myös esitetystä Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat virkanimikkeitä ja työjärjestystä koskevat muutokset.

5 luku Erinäiset säännökset

40 §. Muutoksenhaku. Voimassa olevan lain mukaan aluejohtaja ratkaisee oikaisuvaatimuksen. Aluejohtajan virka lakkaisi Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksen myötä. Esityksen mukaan kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen johtaja ratkaisisi oikaisuvaatimuksen vankeuslain 20 luvun 3 §:n kohdalla esitetyin perustein.

Pykälään lisättäisiin selventävänä vankeuslakia vastaavasti säännös siitä, että Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja ratkaisee oikaisuvaatimuksen, jos kyse on asiakasprosessien vastuualueen johtajan 32 §:n 1 momentin nojalla tekemästä päätöksestä.

41 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijaan Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

7.5 Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta

6 luku Toimivaltuudet

30 §. Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin esitetystä Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat nimikemuutokset. Pykälää muutettaisiin myös siten, että muun Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanoyksikön virkamiehen toimivalta päättää lain 34 §:ssä tarkoitetusta etsintäkuulutuksen antamisesta ja peruuttamisesta perustuisi esimiehen määräyksen sijasta työjärjestyksen määräykseen.

9 luku Valvontarangaistus

58 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijaan Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

14 luku Muutoksenhaku

87 §. Oikaisuvaatimuksen päätösvalta ja käsittely. Oikaisuvaatimuksen päätösvaltaa ja käsittelyä koskevat muutosesitykset vastaisivat vankeuslain 20 luvun 3 §:n osalta esitettyä. Voimassa olevassa pykälässä säädetään, että Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanoyksikön muuhun kuin 86 §:n 5 kohdassa tarkoitettuun valvontarangaistuksen rangaistusaikaa koskevaan päätökseen ei voi vaatia oikaisua, vaan siitä valitetaan hallinto-oikeuteen, kuten 88 §:ssä säädetään. Säännöstä esitetään kumottavaksi. Lain päätöstoimivaltaa koskevassa 30 §:ssä säädetään täytäntöönpanoyksikön päätöstoimivallan osalta, että täytäntöönpanosta vastaava virkamies vastaa valvontarangaistuksen rangaistusajan laskemisesta ja päättää valvontarangaistuksesta ehdonalaiseen vapauteen päästämisestä. Täytäntöönpanosta vastaava tai täytäntöönpanojohtajan määräämä muu Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanoyksikön virkamies päättää myös 34 §:ssä tarkoitetun etsintäkuulutuksen antamisesta ja peruuttamisesta. Täytäntöönpanoyksikön päätettäväksi ei näin ollen tule valvontarangaistuksen rangaistusaikaa koskevan päätöksen lisäksi muutasellaista harkintavaltaa sisältävää hallintopäätöstä, josta tulisi olla muutoksenhakuoikeus.

88 §. Valitus hallintotuomioistuimeen. Esitys vastaisi vankeuslain 20 luvun 4 §:n osalta sekä yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain 37 §:n osalta esitettyä.

91 §. Oikaisuvaatimuksen ja valituksen vaikutus täytäntöönpanoon. Pykälään tehtäisiin vastaavat virkanimikemuutokset kuin oikaisuvaatimuksen päätösvaltaa ja käsittelyä koskevaan pykälään.

7.6 Laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta

2 luku Valvontaan sijoittamisen valmistelu

9 §. Valvonta-ajan täytäntöönpanon valmistelu.

4 luku Menettelysäännökset ja säilöönotto

28 §. Vankeudeksi muunnetun valvonta-ajan suorittaminen.

Nykyisten kolmen erillisen arviointikeskuksen sijaan Rikosseuraamuslaitoksen asiakasprosessien vastuualueelle perustetaan asiakasarvioinnin yksikkö. Pykäliin tehtäisiin tästä johtuva arviointikeskuksen muuttaminen asiakasarvioinnin yksiköksi.

5 luku Päätösvaltaa koskevat säännökset

29 §. Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin esitetystä Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat nimikemuutokset. Voimassa olevan lain mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää vankilan johtajan esityksestä lain 28 §:ssä tarkoitetusta tuomitun sijoittamisesta suorittamaan jäljellä olevaa valvonta-aikaa. Asiasta päättää Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja. Organisaatiouudistuksen myötä Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja ei ratkaisisi eräin muutoksenhakua ja hallintokantelua koskevin poikkeuksin mitään yksittäistä vankia koskevaa asiasta. Esityksessä ehdotetaan, että asiasta päättäisi Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja.

6 luku Erinäiset säännökset

35 §. Muutoksenhaku. Muutoksenhakua koskevaan säännökseen esitetyt muutokset koskisivat muutoksenhakumenettelyä ja vastaisivat vankeuslakiin, tutkintavankeuslakiin, valvotusta koevapaudesta annettuun lakiin sekä yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annettuun lakiin esitettyjä muutoksia.

37 §. Valitus hallintotuomioistuimeen. Esitys vastaisi vankeuslain 20 luvun 4 §:n osalta sekä yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 88 §:n osalta esitettyä.

38 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijaan Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

7.7 Laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 3 ja 13 § muuttamisesta

3 §. Rikosseuraamuslaitoksen valtakunnalliset henkilörekisterit

13 §. Tietojen käsittelyyn oikeutetut.

Rekisterinpitäjän tehtävät sijoitettaisiin esitetyssä Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksessa kehittämisen ja ohjauksen vastuualueelle. Näin ollen rekisterinpitäjän tehtäviä koskevat lain 3 ja 13 §:ä muutettaisiin siten, että Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö muutettaisiin säännöksissä Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisen ja ohjauksen vastuualueeksi.

7.8 Laki Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta

4 §. Yksikönpäällikkö.

5 §. Päätösvalta.

6 §. Ammatilliseen tutkintoon johtava koulutus.

9 §. Opiskelijaksi ottaminen ammatilliseen tutkintoon johtavaan koulutukseen.

10 §. Opiskelijavalinta.

18 §. Työssäoppiminen.

21 §. Opiskeluaika.

22 §. Opiskeluoikeuden menettäminen.

23 §. Opiskelun keskeyttäminen

24 §. Huomautus ja varoitus

25 §. Koulutuksesta erottaminen

27 §. Järjestyssääntö

30 §. Oikaisuvaatimus.

Koulutuskeskuksen johtajan virkanimike muutettaisiin yksikönpäälliköksi vastaamaan muiden yksiköiden esimiesten virkanimikettä. Vastaavasti Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuen Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö muutettaisiin säännöksissä Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisen ja ohjauksen vastuualueeksi.

7.9 Laki Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetun lain 6 ja 11 §:n muuttamisesta

6 §. Potilasrekisterissä olevien tietojen luovuttaminen. Pykälässä korvattaisiin Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön otettu –ilmaisu selkeämmällä tutkintavanki-käsitteellä. Säännöstä sovellettaisiin paitsi tutkintavankeihin myös muun lain nojalla vapautensa menettäneen, vankilassa pidettävän henkilön kohteluun, vastaavasti kuten tutkintavankeuslakia tutkintavankeuslain 1 luvun 1 §:n 3 momentin mukaisesti. Pykälään tehtäisiin myös esitetystä Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat nimikemuutokset. Pykälää muutettaisiin lisäksi siten, että salassa pidettäviä tietoja voidaan luovuttaa pykälässä määriteltyjen virkamiesten ohella virkamiehille, jotka on määritelty työjärjestyksessä. Esityksessä luovuttaisiin menettelystä, jossa esimies määrää sen keille virkamiehille tietoja voidaan luovuttaa.

11 §. Tarkastusoikeus. Pykälään tehtäisiin 6 §:ää vastaavasti Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön otettu –ilmaisun korvaaminen selkeämmällä tutkintavanki -käsitteellä.

7.10 Laki oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 6 §:n muuttamisesta

25 luku Muutoksenhaku käräjäoikeudesta hovioikeuteen

6 §. Pykälässä säädetty vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi.

7.11 Laki rikoslain 2 c luvun 10 §:n muuttamisesta

2 c luku Vankeudesta ja yhdistelmärangaistuksesta

10 §. Ehdonalainen vapauttaminen elinkautisesta vankeudesta. Pykälässä säädetty toimivalta muutettaisiin kuulumaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijasta Rikosseuraamuslaitokselle. Lakiin elinkautisvankien vapauttamismenettelystä esitetään vastaavaa muutosta.

7.12 Laki pakkokeinolain muuttamisesta

2 luku Kiinniottaminen, pidättäminen, vangitseminen ja tutkinta-aresti

12 h §. Poikkeuslupa ja tutkinta-arestin sisällön muuttaminen. Pykälässä säädetyt vankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston johtajan virkanimikkeet muutettaisiin esitetyn Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen myötä vankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston yksikönpäällikön virkanimikkeiksi. Pykälästä poistettaisiin myös tarpeettomana sääntely sijaisen päätöstoimivallasta. Päätöstoimivalta sijaisella on sijaisuutta koskevan määräyksen nojalla.

12 i §. Velvollisuuksien rikkominen. Pykälässä säädetty yhdyskuntaseuraamustoimiston johtajan virkanimike muutettaisiin yhdyskuntaseuraamustoimiston yksikönpäällikön virkanimikkeeksi.

12 k §. Etsintäkuuluttaminen. Pykälää muutettaisiin siten, että muusta täytäntöönpanoyksikön toimivaltaisesta virkamiehestä määrättäisiin Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä esimiesmääräyksen sijaan.

4 luku Yhteydenpidon rajoittaminen

4 §. Yhteydenpidon rajoittamisesta päättäminen. Tutkinta-vankeuteen liittyvästä yhteydenpidon rajoittamisesta ja sen voimassaolon jatkamisesta päättää pidättämiseen oikeutetun virkamiehen tai vankilan johtajan esityksestä vangitsemisesta päättävä tuomioistuin. Yhteydenpidon rajoittamisesta voi ennen tuomioistuimen ratkaisua väliaikaisesti päättää pidättämiseen oikeutetun virkamiehen esityksestä vankilan johtaja tai, jos tutkintavanki on sijoitettu poliisin säilytystilaan, pidättämiseen oikeutettu virkamies. Vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin vankilan yksikönpäälliköksi.

11 luku Erinäiset säännökset

4 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälässä säädetty toimivalta muutettaisiin kuulumaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijasta Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

7.13 Laki haastemieslain 6 §:n muuttamisesta

6 §. Muut tiedoksiantoon oikeutetut. Haastemieslain 6 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan vankilanjohtaja tai vankilanjohtajan määräämä vankilan virkamies ovat oikeutettuja suorittamaan haastamisen ja tiedoksiannon niin kuin haastemies silloin, kun viranomainen sitä pyytää ja haastettava tai tiedoksiannon vastaanottaja on vanki. Säännöstä esitetään muutettavaksi siten, että haastamisen ja tiedoksiannon voisi suorittaa Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty Rikosseuraamuslaitoksen virkamies. Haastamiseen ja tiedoksiantoon oikeutettujen virkamiesten alaa laajennettaisiin lisäämällä mahdollisuus määrätä asiasta rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä. Voimassa oleva säännös on osoittautunut käytännössä liian kapea-alaiseksi.

7.14 Laki elinkautisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain muuttamisesta

1 §. Hakemus

3 §. Asian käsittely Helsingin hovioikeudessa

5 §. Oikeusapu

9 §. Ehdonalaisen vapauttamisen täytäntöönpanokielto

Pykälissä säädetty toimivalta muutettaisiin kuulumaan esitetyn Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen myötä Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijasta Rikosseuraamuslaitokselle. Tehtävien hoidosta määrättäisiin Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä.

7.15 Laki Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen alaisista lastensuojeluyksiköistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta

6 §. Yhteistyö Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Pykälässä säädetty vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen myötä vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi.

7.16 Laki Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta

Vapausrangaistuksen täytäntöönpano

5 e §.

Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano

9 a §. Toisessa Pohjoismaassa annetun yhdyskuntapalvelun siirtämisen edellytykset

9 b §. Toisessa Pohjoismaassa annetun yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano Suomessa

9 e §. Suomessa tuomitun yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano toisessa Pohjoismaassa

9 f §. Toisessa Pohjoismaassa päätetty muutos, muuntaminen ja kumoaminen

Yhteisiä säännöksiä

24 §.

26 §.

27 §.

28 §.

Pykälissä säädetty toimivalta muutettaisiin kuulumaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijasta Rikosseuraamuslaitokselle.

7.17 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain 51 ja 64 § muuttamisesta

51 §. Toimivaltaiset viranomaiset. Pykälässä säädetty toimivalta muutettaisiin kuulumaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijasta Rikosseuraamuslaitokselle.

64 §. Vapaudenmenetysajan vähentäminen. Pykälässä säädetty rikosseuraamusalueen täytäntöönpanosta vastaavan virkamiehen toimivalta muutettaisiin kuulumaan Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanosta vastaavalle virkamiehelle.

7.18 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain 54 ja 67 § muuttamisesta

54 §. Toimivaltaiset viranomaiset. Pykälässä säädetty toimivalta muutettaisiin kuulumaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijasta Rikosseuraamuslaitokselle.

67 §. Vapaudenmenetysajan vähentäminen. Aluevankilan täytäntöönpanosta vastaavan virkamiehen virkanimike muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanosta vastaavaksi virkamieheksi.

7.19 Laki tuomittujen siirtoa Euroopan unionissa koskevan puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta

3 §. Toimivaltainen viranomainen

5 §. Väliaikainen säilöönotto

10 §. Kielet ja käännökset

19 §. Muutoksenhaku

Pykälissä säädetty toimivalta muutettaisiin kuulumaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijasta Rikosseuraamuslaitokselle.

7.20 Laki valvontatoimenpiteitä ja vaihtoehtoisia seuraamuksia Euroopan unionissa koskevan puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta

3 §. Toimivaltainen viranomainen

4 §. Edellytykset pyynnön vastaanottamiselle

6 §. Valvonnan siirtoa koskevan pyynnön täytäntöönpano

8 §. Kielet ja käännökset

9 §. Edellytykset pyynnön lähettämiselle

11 §. Kielet ja käännökset

13 §. Oikeus avustajaan ja puolustajaan

14 §. Muutoksenhaku

Pykälissä säädetty toimivalta muutettaisiin kuulumaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijasta Rikosseuraamuslaitokselle.

Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022.

Esityksellä on yhteys eduskunnan käsiteltävänä oleviin rangaistusten täytäntöönpanoa ja tutkintavankeuden toimeenpanoa koskeviin hallituksen esityksiin.

Eduskunta on antanut vastauksen EV 18/2021 vp hallituksen esitykseen eduskunnalle vankeusaikaisen rikollisuuden estämisen ja laitosturvallisuuden ylläpitämisen tehostamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 6/2020 vp). Siinä muutetaan vankeuslain 1 luvun 9 §:n 2 momenttia ja 2 luvun 10 §:n 3 momenttia. Lait on vahvistettu 9.4.2021. Muutokset tulevat voimaan 1.5.2021. Näitä säännöksiä esitetään muutettaviksi myös nyt annettavassa esityksessä.

Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain ja tutkintavankeuslain tupakointia koskevien säännösten muuttamisesta (HE 165/2020 vp), jossa esitetään muutettavaksi vankeuslain 7 luvun 8 §:n 2 momenttia sekä tutkintavankeuslain 3 luvun 10 §:n 2 momenttia. Niissä säädetään tarkempien määräysten antamisesta. Nyt annettavassa esityksessä näitä säännöksiä esitetään muutettaviksi Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksen edellyttämällä tavalla.

Eduskunnan käsiteltävänä on myös hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa sekä vankeuslain ja eräiden muiden seuraamusten täytäntöönpanosta annettujen lakien muuttamisesta (HE 246/2020 vp). Kyse on vankeuslain, tutkintavankeuslain, yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain, valvotusta koevapaudesta annetun lain sekä yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta. Kyseisessä esityksessä ehdotetaan muutettaviksi useita samoja Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiota ja päätöksentekotoimivaltaa koskevia säännöksiä kuin tässä esityksessä.

Kaikkiin edellä mainittuihin esityksiin sisältyy päällekkäisiä muutosehdotuksia tämän esityksen ehdotusten kanssa. Ehdotus olisi sovitettava eduskuntakäsittelyn aikana yhteen edellä todettujen esitysten kanssa.

Perustuslain 119 §:n 2 momentin mukaan valtionhallinnon toimielinten yleisistä perusteista on säädettävä lailla, kun niiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Yleisillä perusteilla säännöksessä tarkoitetaan lähinnä nimeä, toimialaa sekä pääasiallisia tehtäviä ja toimivaltuuksia (HE 1/1998 vp). Julkisen vallan käyttämisestä on kyse esimerkiksi silloin, kun voidaan tehdä päätöksiä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista taikka käyttää pakkokeinoja tai puuttua muuten yksilön perusoikeuksiin.

Lailla ei muutettaisi Rikosseuraamuslaitokselle kuuluvia tehtäviä. Perustuslain edellyttämällä tavalla lakiin sisällytettäisiin säännökset Rikosseuraamuslaitoksen organisaation määräytymisen perusteista. Rikosseuraamuslaitos olisi valtakunnallisesti toimiva virasto, jonka toimialueena on koko maa. Rikosseuraamuslaitos muodostuisi neljästä vastuualueesta, jotka jakaantuisivat yksiköihin. Rikosseuraamuslaitokseen kuuluisi kehittämisestä ja ohjauksesta, asiakasprosesseista, hallinto- ja tukipalveluista sekä operatiivisesta toiminnasta vastaavat vastuualueet.

Rikosseuraamuslaitoksessa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat yksilön perusoikeuksiin. Rangaistusten täytäntöönpano toteutetaan yhdyskuntaseuraamustoimistoissa ja vankiloissa, kuten voimassa olevassa organisaatiossakin. Rikosseuraamuslaitoksen toimivaltuuksia ei laajennettaisi nykyisestä. Nyt säädettävässä laissa säädettäisiin johtajien tehtävistä ja toimivaltuuksista.

Nykyisten paikallisten virastojen toimialueista on pidetty tarpeellisena säätää valtioneuvoston asetuksella. Uudessa organisaatiossa ei olisi nykyisenkaltaista aluehallintoa. Rikosseuraamuslaitos olisi viranomainen, jonka toimialueena on koko maa. Operatiivisen toiminnan vastuualueeseen kuuluisi 11 rikosseuraamuskeskusta. Esityksessä ehdotetaan, että rikosseuraamuskeskuksen toimialueista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Rikosseuraamuskeskuksen yksiköistä säädettäisiin oikeusministeriön asetuksella.

Perustuslain 21 §:ssä säädetään oikeusturvasta ja hyvästä hallinnosta muun muassa siten, että jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksen keskeisenä tavoitteena on edistää yhdenmukaisten toimintatapojen ja asiakasprosessien käyttöä kaikissa yksiköissä ja näin parantaa rangaistusta suorittavien oikeusturvaa ja yhdenvertaista kohtelua. Tämä edesauttaa hyvän hallinnon toteutumista.

Perustuslain 6 §:n 4 momentin mukaan sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa. Esityksessä ehdotettu rikoksesta epäiltyjen ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien naisten sekä naisvankien erityiskysymyksiin keskittyvän rikosseuraamuskeskuksen voidaan todeta edistävän yhdenvertaisuuden perusoikeuden toteutumista.

Perustuslain 17 §:n 2 momentin mukaan jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Kielilain 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan valtion keskushallintoviranomaiset ja muut viranomaiset, joiden virka-alueeseen kuuluu erikielisiä kuntia tai vähintään yksi kaksikielinen kunta, ovat kaksikielisiä. Kielilain 40 §:ssä säädetään vankeusrangaistusten täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon osalta poikkeus 6 §:n säännökseen siten, että mainituista tehtävistä vastaavat yksiköt ovat yksikielisesti suomenkielisiä. Oikeusministeriön asetuksella voidaan näihin yksikköihin perustaa yksi tai useampi ruotsinkielinen tai kaksikielinen osasto. Oikeusministeriö on antanut asetuksen Rikosseuraamuslaitoksen kaksikielisistä osastoista. Asetuksen 1 §:n mukaan Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella on kaksikielinen osasto kahdessa vankilassa, Länsi-Suomen rikosseuraamusalueella kolmessa vankilassa. Uudistuksessa turvataan rikoksista epäiltyjen ja tuomittujen kielellisten oikeuksien toteutuminen voimassa olevan järjestelyn mukaisesti.

Ahvenanmaan maakunta on ruotsinkielinen. Siellä sijaitsevan Lounais-Suomen rikosseuraamuskeskuksen Turun yhdyskuntaseuraamustoimiston Ahvenanmaan toimipaikan työkielenä on jatkossakin ruotsi. Saamen kielilain mukaisesti Rikosseuraamuslaitoksessa turvattaisiin saamenkielisten kielelliset oikeudet erityisesti Lapin rikosseuraamuskeskuksen toiminnassa. Rikosseuraamuslaitos pyrkii lisäämään Lapin rikosseuraamuskeskuksen saamen kielisten palveluiden tarjoamisen valmiuksia muun muassa henkilöstön saamen kieliopintoja tukemalla. Uudistuksella pyritään parantamaan saamen kielen käytön mahdollisuutta nykytilanteeseen verrattuna.

Vankeuslain, tutkintavankeuslain, valvotusta koevapaudesta annetun lain, yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain sekä yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain muutoksenhakusäännöksiä muutettaisiin siten, että mistään päätöksestä ei enää haettaisi muutosta suoraan valittamalla, vaan kaikista muutoksenhaun alaista päätöksistä haettaisiin ensivaiheessa muutosta oikaisuvaatimusmenettelyssä. Valitus Rikosseuraamuslaitoksen oikaisuvaatimukseen antamasta päätöksestä tehtäisiin kaikissa tapauksissa keskitetysti Helsingin hallinto-oikeuteen. Voimassa olevien säännösten mukaan valitus tehdään siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä aluejohtajan päätös on tehty. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön ja täytäntöönpanojohtajan päätöksestä valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeuteen. Esityksessä ei ehdoteta muutoksia muutoksenhakuoikeuteen. Kyse olisi yksinomaan oikaisuvaatimus- ja valitusmenettelyn keskittämisestä niin Rikosseuraamuslaitoksessa kuin hallinto-oikeudessa Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksessa tavoiteltavan yhtenäisyyden vuoksi. Muutoksella ei siten olisi vaikutuksia perustuslain 21 §:ssä säädettyyn jokaisen oikeuteen saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Hallituksen esitykseen ei sisälly sellaisia perustuslain tai säätämisjärjestyksen kannalta merkityksellisiä ongelmia, jotka edellyttäisivät perustuslakivaliokunnan käsittelyä.