Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elintarvikelakia, sähköisen viestinnän palveluista annettua lakia ja maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annettua lakia.

Nimisuojajärjestelmä suojaa eräiden maataloustuotteiden, elintarvikkeiden ja alkoholituotteiden maantieteellisiä merkintöjä ja perinteisiä valmistusmenetelmiä. Esityksen tavoitteena on saattaa nimisuojaa koskeva kansallinen lainsäädäntö vastaamaan muutettua Euroopan unionin lainsäädäntöä.

Tuotesektorikohtaiseen sääntelyyn perustunutta Euroopan unionin nimisuojalainsäädäntöä on uudistettu kokoamalla yhteen säädökseen kaikkia maataloustuotteita ja elintarvikkeita koskevat säännökset ja yhdenmukaistamalla samalla eri tuotealojen menettelysäännökset. Pääsääntöisesti kyse on suoraan sovellettavasta Euroopan unionin lainsäädännöstä. Nimisuojajärjestelmän kansallisesta täytäntöönpanosta säädetään eräiden hakumenettelyyn ja valvontaan liittyvien seikkojen osalta nykyisin viinialan tuotteiden osalta maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetussa laissa ja muiden tuotteiden osalta elintarvikelaissa. Niiden soveltamisalaa koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan Euroopan unionin yhdenmukaistettua lainsäädäntöä siten, että jatkossa nimisuojajärjestelmän täytäntöönpano perustuisi kaikilta osin elintarvikelain nykyisiin säännöksiin.

Uudistetun Euroopan unionin lainsäädännön keskeisin sisällöllinen muutos on verkkotunnusten valvontaa koskevan lainsäädännön ulottaminen jatkossa myös nimisuojatuotteisiin. Tämän vuoksi sähköisen viestinnän palveluista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen verkkotunnuksien valvontaa koskevat säännökset kattaisivat myös kyseiset nimisuojatuotteet.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2024.

1.1 Tausta

Esitys koskee viinejä, tislattuja alkoholijuomia ja maataloustuotteita koskevista maantieteellisistä merkinnöistä sekä aidoista perinteisistä tuotteista ja maataloustuotteiden vapaaehtoisista laatumerkinnöistä, asetusten (EU) N:o 1308/2013, (EU) 2019/787 ja (EU) 2019/1753 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1143, jäljempänä nimisuoja-asetus, täytäntöönpanoa. Se on suoraan sovellettavaa oikeutta, mutta eräiltä osin sen täytäntöönpano edellyttää kansallisia säännöksiä. Pääsääntöisesti voimassa olevat kansalliset säännökset kattavat uudistetun Euroopan unionin lainsäädännön vaatimukset. Niihin ehdotetaan tehtäväksi vähäisiä muutoksia.

1.2 Valmistelu

1.2.1 EU-säädöksen valmistelu

Euroopan komissio julkaisi 31.3.2022 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n maantieteellisiä merkintöjä koskevan lainsäädännön uudistamisesta (COM(2022)134 final). Kansallisesti asiaa on käsitelty maatalous- ja elintarvikejaoston (EU18) kokouksissa 29.3.2022—23.11.2023 välisellä ajalla sekä EU-ministerivaliokunnassa 30.3.—1.4.2022, 8.—10.6.2022 ja 7.—9.12.2022. Eduskunnan suuri valiokunta on käsitellyt asiaa 1.4.2022, 10.6.2022 ja 9.12.2022. Asia on ollut eduskunnan maa-ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä 9.9.2022 ja siitä on annettu maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto 12.10.2022 (U 43/2022 vp - MmVL 23/2022 vp), jossa uudistukseen on suhtauduttu positiivisesti.

Nimisuoja-asetus tuli voimaan 13.5.2024, 20 päivää sen jälkeen, kun se oli julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (23. huhtikuuta 2024). Osa asetuksen säännöksistä tulee voimaan 1.1.2025.

1.2.2 Hallituksen esityksen valmistelu

Esitykseen valmisteluun liittyen on perustettu hanke Nimisuojalainsäädännön muutosten valmistelu https://mmm.fi/hanke2?tunnus=MMM023:00/2024. Esitys on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenne- ja viestintäviraston, Ruokaviraston ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston kanssa. Esitysluonnosta on käsitelty valtioneuvoston nimisuojatyöryhmässä ja viini- ja alkoholiasioiden alajaostossa huhtikuussa 2024.

2.1 EU-säädöksen keskeiset säännökset

Nimisuojajärjestelmä luo tuotteille lisäarvoa sekä suojaa vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja väärennöksiltä. Suoja koskee yleensä tuotteita, joita on valmistettu tai tuotettu perinteisesti tietyllä alueella tai tietyllä valmistusmenetelmällä useamman sukupolven ajan. Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan. Suojausjärjestelmiä on kolme: suojattu alkuperänimitys (SAN), suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) ja aito perinteinen tuote (APT). SAN ja SMM suojaavat tuotteen valmistamisen tai tuotannon sen perinteisellä maantieteellisellä alueella ja APT tuotteen perinteisen valmistusmenetelmän. Näistä käytetään kansallisesti yleisnimitystä nimisuojatuote.

Nykyisin maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden sekä tislattujen tuotteiden ja maustettujen viinien nimisuojasta säädetään nimisuoja-asetuksella kumotussa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1151/2012, jäljempänä vanha nimisuoja-asetus. Uusi lainsäädäntö ei eroa merkittävästi voimassa olevasta sääntelystä. Kyse on enemmänkin eri lainsäädäntöön sijoitettujen säännösten keskittämisestä tuotteiden rekisteröinnin osalta yhteen asetukseen ja tuotteiden rekisterimenettelyjen ja valvonnan yhdenmukaistamisesta. Nimisuoja-asetuksessa on myös eräitä sisällöllisiä muutoksia, jotka koskevat erityisesti tuotteiden verkkovalvontaa, tuottajaryhmien roolia ja kestävyyskriteerien käyttöä.

Lainsäädännön soveltamisalan osalta keskeisin muutos liittyy viinialan tuotteisiin. Niiden nimisuojasta säädetään nykyisin maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1308/2013, jäljempänä markkinajärjestelyasetus. Siinä nykyisin säädetyt viinialan nimisuojatuotteiden rekisteröintiä koskevat säännökset on siirretty nimisuoja-asetukseen. Samalla näitä menettelyjä on yhdenmukaistettu ja annettu eräitä valvontamenettelyjä täydentäviä säännöksiä. Nimisuoja-asetuksen mukaan viinialan nimisuojatuotteiden valvonta säilyy kuitenkin markkinajärjestelyasetuksessa. Viinialan tuotteiden osalta sääntely jakautuu siten valvonnan osalta jatkossa EU-tasolla kahteen eri lainsäädäntöön.

Hyväksytyt nimisuojatuotteet julkaistaan EU:n virallisen lehden lisäksi komission ylläpitämässä eAmbrosia-rekisterissä. Siihen on kerätty kaikki EU:n nimisuojatut merkinnät ja osa kolmansien maiden nimisuojatuista merkinnöistä, joita myös Euroopan unionin alueella on suojeltava. Lisäksi on Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston EUIPO:n ylläpitämä GI View -rekisteri, jossa ovat myös kaikki kolmansien maiden nimisuojatut merkinnät, mutta toisaalta siinä ei ole aitoja perinteisiä tuotteita.

2.2 Kansallinen liikkumavara

Nimisuoja-asetus on lähtökohtaisesti suoraan sovellettavaa EU-lainsäädäntöä, mutta siihen kuuluu eräitä jäsenvaltion harkintavaltaan liittyviä säännöksiä. Kansallisia säännöksiä edellyttävät seikat on pääosin jo huomioitu elintarvikelaissa, jossa säädetään muun muassa Ruokaviraston toimivallasta nimisuojatuotteiden rekisteröintimenettelyssä sekä valvonnan toteuttamisesta ja valvontaviranomaista. Eräät verkkovalvontaan liittyvät säännökset edellyttävät nykyisen sääntelyn täydentämistä. Esityksessä ehdotetaan annettavaksi nämä säännökset.

Nimisuoja-asetuksessa säädetään myös eräistä kansalliseen harkintavaltaan liittyvistä seikoista. Tämä koskee erityisesti 27 artiklassa tarkoitettua ainesosana käytetyn tuotteen nimeävien maantieteellisten merkintöjen käyttöä jalostetun tuotteen nimessä, 32—34 ja 55 artiklan mukaista tuottajaryhmien toimintaa koskevia tarkempia säännöksiä, 41 ja 73 artiklassa tarkoitettuja sertifioituja elimiä ja 78—83 artiklassa tarkoitettuja vapaaehtoisia laatuilmaisuja. Niiden osalta ei esitetä kansallisia säännöksiä, koska niille ei ole todettu tarvetta.

Pääsääntöisesti nimisuojaa koskeva Euroopan unionin lainsäädäntö on suoraan sovellettavaa. Eräät rekisteröintimenettelyihin ja valvontaan liittyvät säännökset edellyttävät kuitenkin kansallista sääntelyä. Kansallisesti nimisuojatuotteiden rekisteröimisestä ja valvonnasta säädetään nykyisin elintarvikelaissa (297/2021) ja viinialan tuotteiden osalta maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetussa laissa (999/2012), jäljempänä markkinajärjestelylaki.

Elintarvikelaissa nimisuojatuotteista säädetään sen määritelmiä koskevassa 5 §:n 2 momentin 32 kohdassa sekä nimisuojatuotteiden rekisteröimistä ja valmistuksesta ilmoittamista koskevassa 54 §:ssä. Kyseistä määritelmää tulee muuttaa siten, että siinä todetut säädökset korvataan juuri annetulla nimisuoja-asetuksella. Näin 54 §:ssä säädetyt rekisteröinti- ja ilmoitusmenettelyt koskisivat jatkossa myös viinialan tuotteita. Viinialan nimisuojatuotteiden rekisteröinnin siirto markkinajärjestelylain soveltamisalasta elintarvikelain soveltamisalaan ei ole vaikutuksiltaan merkittävä, koska Suomessa ei ole ainakaan nykyisin viinialan tuotteita, joita voisi rekisteröidä nimisuojatuotteiksi.

Viinialan nimisuojatuotteiden valvonta jää edellä todetulla tavalla Euroopan unionin lainsäädännössä markkinajärjestelyasetuksen soveltamisalaan. Kansallisesti on kuitenkin pidetty tarkoituksenmukaisena, että kaikkien nimisuojatuotteiden valvonta perustuisi jatkossa kaikkien tuotteiden osalta elintarvikelakiin sen sijaan, että viinien valvonta perustuisi markkinajärjestelylakiin. Näin valvontasäännökset ja niihin liittyvät menettelyt olisivat kaikkien tuotteiden osalta yhdenmukaiset. Muutos olisi käytännössä vähäinen, koska sekä markkinajärjestelylain että elintarvikelain mukaan viinialan tuotteiden valvonta kuuluu nykyisin Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle eikä kyse ole uudesta tehtävästä. Valvonnan perustuminen kaikkien tuotteiden osalta samaan lainsäädäntöön selkeyttäisi valvonnan suunnittelua ja toteutusta. Näin ollen on katsottu, että viinialan nimisuojatuotteiden valvontaa koskeva sääntely olisi perusteltua siirtää markkinajärjestelylaista osaksi elintarvikelain valvontaa.

Nimisuoja-asetuksessa säädetään myös verkkotunnusten valvonnasta, josta ei ole aiemmin ollut nimisuojaan liittyviä säännöksiä. Nimisuoja-asetuksen 35 artiklassa säädetään unioniin sijoittautuneiden maatunnusrekisterien velvollisuudesta varmistua siitä, että vaihtoehtoisissa verkkotunnuksia koskevissa riitojenratkaisumenettelyissä tunnustetaan rekisteröidyt maantieteelliset merkinnät oikeuksiksi, joihin kyseisissä menettelyissä voidaan vedota. Kansallisesti tästä säädetään laissa sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), jonka 21 luvussa säädetään fi-verkkotunnuksista sekä niihin liittyvästä verkkotunnustoiminnasta. Liikenne- ja viestintävirasto ylläpitää rekisteriä fi-maatunnukseen päättyvistä verkkotunnuksista. Mitä sähköisen viestinnän palveluista annetun lain luvussa 21 säädetään Liikenne- ja viestintäviraston ylläpitämästä fi-verkkotunnusrekisteristä, sovelletaan myös Ahvenanmaan maakunnan hallituksen ylläpitämään rekisteriin ax-maakuntatunnuksista. Toimivallan siirrosta valtakunnan ja Ahvenanmaan maakunnan välillä ax-tunnuksen hallinnoimiseksi säädetään erillisellä sopimusasetuksella.

Lähtökohtaisesti kuka tahansa voi vapaasti rekisteröidä verkkotunnuksen. Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin mukaan verkkotunnus ei saa kuitenkaan merkitsemishetkellä vastata toisen suojattua nimeä tai merkkiä, ellei verkkotunnuksen käyttäjä pysty esittämään hyväksyttävää perustetta verkkotunnuksen merkitsemiselle. Verkkotunnus ei myöskään saa muistuttaa toisen suojattua nimeä tai merkkiä, jos verkkotunnus merkitään ilmeisessä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa. Liikenne- ja viestintävirasto voi ratkaista fi-verkkotunnuksiin liittyviä riitoja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain nojalla. Jos 166 §:n 2 momentissa tarkoitetun oikeuden haltija pyytää verkkotunnuksen poistamista, Liikenne- ja viestintävirasto voi poistaa laissa asetettujen säännösten vastaisesti merkityn verkkotunnuksen verkkotunnusrekisteristä ja fi-juuresta tai merkitä sen oikeudenhaltijan käyttöön.

Suojattu nimi tai merkki on määritelty sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 3 § 21 kohdassa. Se ei kata nimisuojatuotteita. Voimassa olevan lain nojalla nimisuojatuotteen oikeudenhaltija ei voi siten vedota maantieteelliseen merkintäänsä Liikenne- ja viestintäviraston verkkotunnusten riidanratkaisumenettelyssä. Näin ollen suojatun nimen tai merkin määritelmään tulisi lisätä nimisuojatuote, jotta maantieteellisten merkintöjen haltijat voisivat tehokkaasti vedota maantieteelliseen merkintäänsä fi-verkkotunnusten riidanratkaisumenettelyssä nimisuoja-asetuksen 35 artiklan edellyttämällä tavalla.

Verkkovalvontaan liittyen on lisäksi huomioitava, että nimisuojatuotteiden valvontaan voidaan tarvittaessa soveltaa myös elintarvikelain 63 §:ä, jossa säädetään internetsivuston sulkemisesta. Ruokavirasto voi määrätä internetsivuston tai sen osan suljettavaksi muun muassa, jos on ilmeistä, että sen välityksellä annetut tiedot ovat olennaisesti elintarvikesäännösten vastaisia. Internetsivuston sulkeminen toteutetaan suhteellisuusperiaatetta noudattaen siten, että internetsivustosta olisi määrättävä suljettavaksi sivuston osa, jossa esitetään elintarvikesäännösten vastaisia tietoja. Jos sivuston osan sulkeminen ei poista elintarvikesäännösten vastaisuutta, on tarvittaessa määrättävä suljettavaksi koko sivusto. Määräys internetsivuston sulkemisesta voidaan antaa väliaikaisena asian selvittämisen tai epäkohdan korjaamisen ajaksi. Väliaikainen sulkeminen on voimassa, kunnes Ruokavirasto antaa asiassa lopullisen ratkaisunsa.

4.1 Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan elintarvikelain nimisuojatuotteen määritelmän muuttamista vastaamaan uutta nimisuoja-asetusta. Määritelmään lisättäisiin samalla markkinajärjestelyasetuksessa nykyisin säädetyt viinialan nimisuojatuotteet. Tämä selkeyttäisi valvonnan suunnittelua ja menettelyä näiden tuotteiden osalta. Vastaavasti markkinajärjestelylaista olevasta EU:n kauppanormilainsäädännön määritelmästä poistettaisiin viinialan nimisuojatuotteet. Näin nimisuojatuotteiden rekisteröinti ja valvontamenettelyt perustuisivat jatkossa kaikilta osin nimisuoja-asetuksen vaatimuksiin ja kansallisesti elintarvikelain säännöksiin. Samalla sähköisen viestinnän palveluista annettua lakia muutettaisiin siten, että se kattaisi myös nimisuoja-asetuksessa edellytetyn verkkotunnuksiin liittyvän valvonnan.

4.2 Pääasialliset vaikutukset

Esityksen keskeinen vaikutus on nimisuojaa koskevan hajanaisen lainsäädännön yhdenmukaistaminen. Valvonnan suunnittelu elintarvikelain mukaisesti jatkossa myös viinialan tuotteiden osalta voi aiheuttaa kertaluonteista ohjeistustarvetta, mutta toisaalta sen arvioidaan yhdenmukaistavan menettelyjä ja selkeyttävän valvonnan suunnittelua ja toteutusta. Valvonnan osalta esityksen pääasiallinen vaikutus liittyy maantieteellisten merkintöjen entistä vahvempaan suojaamiseen verkkotunnuksissa (Suomessa ”.fi” ja ”.ax” -päätteiset verkkotunnukset). Tämän tyyppinen valvonta kuuluu Manner-Suomessa fi-maatunnusten osalta Liikenne- ja viestintäviraston ja ax-maakuntatunnuksen osalta Ahvenanmaan maakunnan hallituksen tehtäviin, joihin nyt lisättäisiin nimisuojatuotteiden valvonta nimisuoja-asetuksessa edellytetyllä tavalla. Valvonnan käytännön tarve on arvioitu vähäiseksi perustuen siihen, ettei nimisuojaan liittyviin verkkotunnuksiin liittyvää suojan tarvetta ole tähän mennessä Suomessa ilmennyt.

Eräät nimisuoja-asetuksen säännökset kuuluvat kansalliseen harkintavaltaan. Erityisesti tämä koskee tuottajaryhmiä koskevien tarkempien säännösten antamista. Niiden antamista ei ole pidetty tarpeellisena Suomen oloissa, joissa nimisuojahakemukset eivät yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ole olleet tuottajaryhmien tekemiä. Tuottajaryhmä on tuottajaorganisaatiota pienimuotoisempi ja löyhempi tietyn maataloustuotealan tuottajien muodostama yhteenliittymä. EU:n markkinajärjestelylainsäädännössä tuottajaryhmällä on tarkoitettu tuottajien yhteenliittymää, jonka tavoitteena on hankkia myöhemmin hyväksyntä tuottajaorganisaatioksi.

Esityksen antamisvaiheessa ei ole tietoa muiden jäsenvaltioiden suunnitelmista keinoista.

Esityksestä on järjestetty lausuntokierros, jossa lausuntoa pyydettiin alan keskeisiltä toimijoilta. Tähän liittyvä materiaali ja lausuntoyhteenveto on julkaistu hankeikkunassa. Annetuissa lausunnoissa ei ilmennyt muutostarpeita tai -ehdotuksia.

Laki elintarvikelain 5 §:n muuttamisesta

5 §. Määritelmät. Pykälän 2 momentin 32 kohdan mukaista nimisuojatuotteen määritelmää muutettaisiin siten, että siitä poistettaisiin kumotut EU-säädökset ja siihen lisättäisiin voimassa olevat nimisuojatuotteita koskevat säädökset. Nykytilaan nähden muutoksena olisi se, että määritelmä kattaisi myös viinialan nimisuojatuotteet. Muutoksen johdosta elintarvikelaissa säädetyt nimisuojatuotteiden rekisteröintiä ja valvontaa koskevat säännökset koskisivat siten jatkossa myös viinialan tuotteita.

Nimisuojatuotteen määritelmän mukaiset tuotteet hyväksytään ehdotetussa kohdassa viitatun Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti. Tuotteiden hyväksyminen julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Hyväksytyt nimisuojatuotteet julkaistaan myös EU:n komission ylläpitämässä eAmbrosia-rekisterissä. Siihen on kerätty kaikki EU:n nimisuojatut merkinnät ja osa kolmansien maiden nimisuojatuista merkinnöistä, joita myös Euroopan unionin alueella on suojeltava. EAmbrosiassa on kaksi erillistä rekisteriä, joista ensimmäinen rekisteri sisältää maantieteelliset merkinnät (SMM) mukaan lukien suojatut alkuperänimitykset (SAN) ja toinen aidot perinteiset tuotteet (APT). EAmbrosia-rekisteristä säädetään nykyisin maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 11 artiklassa ja jatkossa kyseisen asetuksen korvaavan nimisuoja-asetuksen 22 ja 65 artiklassa. Lisäksi nimisuojatuotteita on listattu EUIPO:n ylläpitämään GI View -rekisteriin, jonne on tarkoitus merkitä kaikki kolmansien maiden nimisuojatut merkinnät, mutta jossa toisaalta ei ole aitoja perinteisiä tuotteita. Vain eAmbrosia on virallinen rekisteri ja vain eAmbrosiassa olevat nimisuojamerkinnät on unionissa rekisteröity ja esim. verkkotunnussuojauksessa kansallisten viranomaisten on otettava vain ne huomioon. GIView ei ole virallinen rekisteri, vaan laajempi tietokanta (data base), jonka rooli on tiedottaa kaikista suojelluista merkinnöistä laajemmin, mutta siinä oleva tieto ei ole samalla tavalla laillisesti sitovaa kuin eAmbrosiassa oleva tieto.

Laki sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 3 §:n muuttamisesta

3 §. Määritelmät. Pykälän 21 kohdan mukaista suojatun nimen ja suojatun merkin määritelmää muutettaisiin siten, että siihen lisättäisiin elintarvikelain 5 §:n 2 momentin 32 kohdassa tarkoitettu nimisuojatuote. Kyseisen säännöksen perusteluissa todetaan tarkemmin, mitä nimisuojatuotteet ovat. Taustalla on nimisuoja-asetuksessa säädetyt verkkotunnusten valvontaa koskevat nimisuojatuotteita koskevat vaatimukset. Verkkotunnusten rekisteröinnistä ja valvonnasta säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 21 luvussa. Siihen kuuluvassa 169 §:ssä säädetään viranomaisen oikeudesta poistaa verkkotunnus. Tämä oikeus on liitetty suojatun nimen ja suojatun merkin määritelmään. Koska nimisuoja-asetus edellyttää vastaavaa viranomaisen toimivaltaa nimisuojatuotteiden osalta, tulisi kyseiseen määritelmään lisätä nimisuojatuote. Näin fi-verkkotunnusten riidanratkaisumenettelyä voitaisiin soveltaa myös nimisuojatuotteiden osalta.

Laki maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain 3 §:n muuttamista

3 §. Määritelmät. Pykälän 13 kohdan mukaista EU:n kauppanormilainsäädännön määritelmää muutettaisiin siten, että se ei kattaisi enää markkinajärjestelyasetuksen 93 artiklassa säädettyjä viinialan tuotteiden maantieteellisiä merkintöjä koskevia säännöksiä. Maantieteelliset merkinnät -termi vastaa tässä esityksessä käytettä nimisuojaa. Jatkossa viinialan nimisuojatuotteita koskeva sääntely perustuisi elintarvikelakiin.

Ehdotetaan, että lait tulevat voimaan syksyllä 2024. Nimisuoja-asetuksen 97 artiklan mukaan se tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Asetus julkaistiin 23 päivänä huhtikuuta 2024, joten se on jo voimassa. Kuitenkin 10 artiklan 4 ja 5 kohtaa, 39 artiklan 1 kohtaa ja 45 artiklaa sovelletaan vasta 1 päivästä tammikuuta 2025. Mainitut säännökset koskevat kansallista vastaväitemenettelyä, toiminnan ilmoittamista viranomaiselle, luetteloa toimijoista ja vaatimustenmukaisuutta koskevan todistuksen antamista toimijalle. Nämä menettelyt ovat Suomessa käytettävissä jo voimassa olevan lainsäädännön nojalla eivätkä ne siten ole merkityksellisiä ehdotettujen lakien voimaantulon kannalta. Näin ollen lait voidaan saattaa voimaan mahdollisimman pian.

Euroopan unionin tasolla nimisuoja-asiat käsitellään jatkossa huhtikuussa 2024 työnsä aloittaneessa komission nimisuoja-komiteassa, joka käsittelee maataloustuotteiden lisäksi jatkossa myös viinisektoria ja tislattuja juomia koskevat nimisuoja-asiat. Kansallisesti maa- ja metsätalousministeriö on asettanut kaikkien tuotesektoreiden asioita käsittelevän nimisuojatyöryhmän, jonka tehtävänä on käsitellä nimisuojajärjestelmien toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä, tehdä kehittämisehdotuksia ja antaa lausuntoja järjestelmän toimeenpanoon liittyvissä kysymyksissä.

Esityksen keskeinen sisältö koskee voimassa olevien säännösten soveltamisalan muuttamista tiettyjen tuotteiden osalta eikä siinä esitetä sisällöllisesti uusia oikeuksia tai velvoitteita suhteessa voimassa oleviin säännöksiin lukuun ottamatta sähköisen viestinnän palveluja koskevaa lakia. Sen suhdetta perustuslakiin muun muassa elinkeinovapauden osalta on kuvattu kyseistä lakia koskevissa esitöissä (HE 221/2013 vp). Kyseisen lain nimike oli aiemmin tietoyhteiskuntakaari. Laki on annettu perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (PeVL 18/2014 vp - HE 221/2013 vp).

Edellä mainituilla perusteilla lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä