Sisällysluettelo

Siirry

Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta 24.8.2023/925

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (541/2023) nojalla:

1 lukuYleiset säännökset

1 § Määritelmät

1. mom.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) VAK-lailla vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua lakia (541/2023);

2) VAK-direktiivillä vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2008/68/EY;

3) suuronnettomuudella huomattavaa päästöä, tulipaloa, räjähdystä tai muuta ilmiötä, joka seuraa vaarallisten aineiden tilapäisessä säilytyksessä esiintyneistä hallitsemattomista tapahtumista, jotka voivat aiheuttaa ihmisen terveyteen, ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuvaa vakavaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaaraa tilapäisen säilytyksen paikassa tai sen ulkopuolella;

4) lähiopetuksella VAK-ADR-hyväksyntöjä myöntävien ja VAK-ADR-katsastuksia suorittavien henkilöiden erikoiskoulutuksen opetusta, joka annetaan yhdessä luokassa opettajan ja oppilaan ollessa paikalla;

5) etäopetuksella VAK-ADR-hyväksyntöjä myöntävien ja VAK-ADR-katsastuksia suorittavien henkilöiden erikoiskoulutuksen ohjattua tai ohjeistettua opetusta, joka järjestetään koulutusjakson aikana vuorovaikutteisesti ja todennetusti muuten kuin yhdessä luokassa;

6) oppitunnilla VAK-ADR-hyväksyntöjä myöntävien ja VAK-ADR-katsastuksia suorittavien henkilöiden erikoiskoulutuksen opetusjaksoa, jonka pituus on 45 minuuttia.

2 lukuPakkaukset, säiliöt ja kontit

2 § Pakkauksen, pienkontin ja säiliön yleiset materiaalin kestävyysvaatimukset liittyen alhaiseen lämpötilaan kotimaan tie- ja rautatiekuljetuksessa

1. mom.

Vaarallisten aineiden kotimaan tie- ja rautatiekuljetukseen käytettävän muovipakkauksen, paineastian ja säiliön sekä niiden varusteiden yleiset materiaalin kestävyysvaatimukset liittyen alhaiseen lämpötilaan ovat seuraavat:

1) nestemäisten aineiden kuljetukseen tarkoitetun pakkauksen koekappale on VAK-lain 23 §:n nojalla määrätyssä pudotuskoetta varten tehtävässä vakioinnissa jäähdytettävä -40 °C lämpötilaan, jos kyseessä on muusta kuin polyeteenistä valmistettu

a) muovitynnyri tai -kanisteri;

b) yhdistetyn pakkauksen muovinen ulkopakkaus;

c) muovinen IBC-pakkaus;

d) muovinen suurpakkaus.

2) sellaisen muusta muovista kuin polyeteenistä valmistetun muovisen pienkontin, jolle VAK-lain 23 §:n nojalla on määrätty suoritettavaksi pudotuskoe, pudotuskokeen suorituslämpötila on -40 °C.

3) kiinteän säiliön, irrotettavan säiliön, monisäiliöajoneuvon ja -vaunun säiliön, säiliökontin, säiliövaihtokorin, monisäiliökontin säiliön, UN-säiliön, UN-MEG-kontin säiliön ja kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvan yli yhden litran paineastian valmistuksessa käytettävän metallin valinnassa sekä hitsattavuuden ja hitsauksen kestävyyden varmistamisessa on huomioitava materiaalin kestävyys haurasmurtumaa vastaan -40 °C:n lämpötilaan saakka, jollei eri luokkiin kuuluville aineille, kyseiselle metallille, paineastioille tai säiliötyypille ole VAK-lain 23 §:n nojalla määrätty tätä alempaa lämpötilaa.

2. mom.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa pudotuskokeessa mainitun kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetun pakkauksen vakioinnista voidaan luopua, jos kyseessä olevan materiaalilla on todennettu riittävä sitkeys ja murtolujuus -40 °C lämpötilassa.

3. mom.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa muovipakkauksessa on oltava merkintä pudotuskokeen lämpötilasta taikka rahtikirjaan tai vastaavaan lähetyskirjaan on tehtävä seuraava merkintä: ”Pakkaus ADR/RID-määräysten mukainen, koestettu -40 °C”.

4. mom.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa paineastiassa ja kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvassa säiliössä, on oltava tarkastuslaitoksen tunnusnumeron jälkeen materiaalin kestävyyttä osoittava seuraava merkintä ”-40 °C”, jollei vaadittu kestävyys ilmene muusta säiliön merkinnästä, tai muu Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymä merkintä.

3 § Ulkomaisen säiliön käyttöönotto

1. mom.

Ulkomailla valmistetun ja maahantuodun säiliön, kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvaa säiliötä lukuun ottamatta, valmistaja tai maahantuoja ei saa luovuttaa säiliötä Suomessa käytettäväksi ennen kuin VAK-tarkastuslaitos on hyväksynyt säiliön rakennetyypin ja tarkastuksessaan todennut, että säiliö on Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukainen. Radioaktiivisten aineiden kuljetukseen tarkoitetun säiliön hyväksyy käyttöön Säteilyturvakeskus.

2. mom.

Ulkomailla valmistetun ja maahantuodun kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvan säiliön valmistaja tai maahantuoja ei saa luovuttaa säiliötä Suomessa käytettäväksi ennen kuin A-tyypin ilmoitettu laitos on tarkastuksessaan todennut, että säiliö on Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukainen.

3. mom.

Jos 1 ja 2 momentissa tarkoitetun säiliön on tarkastanut ja testannut ADR-sopimuksen määräyksissä, RID-määräyksissä, VAK-direktiivissä tai kuljetettavista painelaitteista annetussa direktiivissä tarkoitettu toimivaltainen viranomainen tai sen valtuuttama yhteisö Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja tästä esitetään asianmukainen todistus selvityksineen, tarkastusta ei tarvitse uusia, ellei siihen ilmene erityistä syytä.

4 § Kansainvälistä kuljetusta koskevissa määräyksissä tarkoitettujen pakkausten, paineastioiden, säiliöiden ja konttien käyttö kotimaan kuljetuksessa

1. mom.

Vaarallisten aineiden kotimaan tie- ja rautatiekuljetuksessa saa käyttää sellaista ADR-sopimuksen määräyksissä, RID-määräyksissä ja VAK-direktiivissä tarkoitettua pakkausta, paineastiaa, säiliötä ja konttia, joka on kyseeseen tulevassa kansainvälisessä velvoitteessa tarkoitetun ulkomaisen toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman yhteisön asianmukaisesti hyväksymä, jos se täyttää Suomessa voimassa olevat vaatimukset, jotka koskevat materiaalin kestävyyttä alhaisessa lämpötilassa ja säiliön käyttöönottoa Suomessa. Edellä säädetystä poiketen:

1) ulkomailla täytetyn, muualla kuin Suomessa ADR-sopimuksen määräysten tai RID-määräysten mukaisesti hyväksytyn paineastian, saa ADR-sopimuksen ja RID-määräysten mukaisen kuljetuksen päätyttyä Suomessa kuljettaa tyhjennettäväksi ja kuljettaa tyhjänä palautettavaksi ulkomaille täyttämättä Suomessa voimassa olevia vaatimuksia, jotka koskevat materiaalin kestävyyttä alhaisessa lämpötilassa;

2) paineastian, johon ei sovelleta VAK-lain nojalla annettujen tie- ja rautatiekuljetusmääräysten rakennevaatimuksia, saa mainittujen määräysten ehtojen mukaisesti kuljettaa täyttämättä Suomessa voimassa olevia vaatimuksia, jotka koskevat materiaalin kestävyyttä alhaisessa lämpötilassa.

2. mom.

Vaarallisten aineiden kotimaan aluskuljetuksessa saa käyttää IMDG-säännöstössä tarkoitettua pakkausta, säiliötä ja konttia, joka on IMDG-säännöstössä tarkoitetun ulkomaisen toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman yhteisön asianmukaisesti hyväksymä.

3. mom.

Vaarallisten aineiden kotimaan ilmakuljetuksessa saa käyttää ICAO-TI:n määräyksissä tarkoitettua pakkausta ja säiliötä, joka on mainituissa määräyksissä tarkoitetun ulkomaisen toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman yhteisön asianmukaisesti hyväksymä.

5 § Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle ilmoitettavat säiliöiden ja paineastioiden tyypit ja tekniset tiedot

1. mom.

VAK-lain 28 §:n mukaisesti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle ilmoitettavat säiliöiden ja paineastioiden tyypit ovat:

1) säiliöt: kiinteä säiliö, irrotettava säiliö, monisäiliöajoneuvon ja -vaunun säiliö, säiliökontti, monisäiliökontti, UN-säiliö ja UN-MEG-kontti;

2) paineastiat: putkiastia, kaasuastia, suljettu kryoastia, metallihydridiastia, pullopaketti sekä vastaavat pelastuspaineastiat.

2. mom.

Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle valvontaa varten ilmoitettavat säiliön ja paineastian tekniset tiedot ovat:

1) rakenteeseen, valmistukseen, hyväksyntään, käyttöönottoon ja säiliön ja paineastian vaatimustenmukaisuuden osoittaviin asiakirjoihin liittyvät tekniset tiedot;

2) tarkastusta koskevat tekniset tiedot.

3. mom.

Tiedot on toimitettava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston järjestelmän teknisen rajapinnan tai sähköisen asiointipalvelun kautta taikka muulla Turvallisuus- ja kemikaaliviraston määräämällä tavalla.

4. mom.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voi säilyttää 1 momentissa tarkoitetut tiedot niin kauan kuin se on välttämätöntä sen valvonnan toteuttamiseksi, jota varten tiedot on kerätty ja jota varten tietoja käsitellään.

6 § Kuljetettavaa painelaitetta osoittava merkki

1. mom.

Kuljettavaa painelaitetta osoittava pii-merkki on kiinnitettävä paineastiaan, kaasupatruunaan ja paineelliseen säiliöön, joka täyttää tie- tai rautatiekuljetusten säännöksissä ja määräyksissä asetetut turvallisuusvaatimukset ja jolle on tehty:

1) valmistuksen yhteydessä vaatimustenmukaisuudenarviointi siihen liittyvine tarkastuksineen; tai

2) uudelleenarviointi siihen liittyvine tarkastuksineen, jos kyse on ennen 1 päivää heinäkuuta 2001 markkinoille saatetusta laitteesta.

2. mom.

Uusissa venttiileissä ja muissa lisälaitteissa, joilla on turvallisuuden kannalta välitön merkitys, on oltava sellainen kuljetettavaa painelaitetta osoittava pii-merkki, johon voidaan liittää A-tyypin ilmoitetun laitoksen tunnusnumero.

3. mom.

Pii-merkin saa kiinnittää vain sellaisiin laitteisiin, jotka täyttävät 1 momentin vaatimukset. Pii-merkkiin liitetään vaatimustenmukaisuudenarvioinnin, uudelleenarvioinnin tai tarkastuksen suorittaneen A-tyypin ilmoitetun laitoksen tunnusnumero. Kiinnittämällä tai kiinnityttämällä pii-merkin kuljetettavaan painelaitteeseen:

1) valmistaja osoittaa ottavansa vastuun siitä, että sen valmistama, markkinoille saatettava kuljetettava painelaite on vaatimustenmukainen;

2) valmistaja tai käyttäjä osoittaa ottavansa vastuun siitä, että uudelleenarvioitu kuljetettava painelaite täyttää vaatimukset sellaisina kuin niitä sovelletaan uudelleenarvioinnin ajankohtana.

4. mom.

Tunnusnumeron kiinnittää kuljetettavaan painelaitteeseen tarkastuslaitos tai sen ohjeen mukaisesti valmistaja. Kuljetettavan painelaitteen jatkuvan vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi laitteessa tulee olla määräaikaistarkastuksen suorittaneen tarkastuslaitoksen tunnusnumero.

7 § Paineastian ja paineellisen säiliön vaatimustenmukaisuuden uudelleenarviointimenettely

1. mom.

Jos ennen 1 päivää heinäkuuta 2001 markkinoille saatetulle paineastialle tai paineelliselle säiliölle ei ole tehty vaatimustenmukaisuuden arviointia tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisesti, paineastian tai paineellisen säiliön vaatimustenmukaisuus voidaan arvioida vaatimustenmukaisuuden uudelleenarviointimenettelyssä.

2. mom.

Vaatimustenmukaisuuden uudelleenarviointia varten omistajan tai käyttäjän on annettava A-tyypin ilmoitetun laitoksen käyttöön paineastiaa tai paineellista säiliötä koskevat tiedot, joiden avulla kyseinen laitos voi tunnistaa paineastian tai paineellisen säiliön täsmällisesti. Näitä tietoja ovat paineastian tai paineellisen säiliön alkuperä, suunnittelua koskevat säännökset ja määräykset ja asetyleenipullojen osalta myös huokoista materiaalia koskevat tiedot. Tarvittaessa on ilmoitettava mahdolliset käyttörajoitukset sekä vahinkoja ja suoritettuja korjauksia koskevat tiedot.

8 § Paineastian ja paineellisen säiliön vaatimustenmukaisuuden uudelleenarviointimenettelyyn liittyvät toimenpiteet

1. mom.

Edellä 7 §:n 1 momentissa tarkoitetussa uudelleenarviointimenettelyssä A-tyypin ilmoitetun laitoksen on arvioitava, täyttyvätkö tie- tai rautatiekuljetusten säännöksissä ja määräyksissä asetetut turvallisuusvaatimukset. Arviointi on suoritettava 7 §:n 2 momentin mukaisesti toimitettavien tietojen perusteella ja tarvittaessa on tehtävä lisätarkastuksia.

2. mom.

Jos 1 momentissa vaadittujen arviointien tulokset ovat tyydyttäviä, määräaikaistarkastuksesta vastaavan ilmoitetun laitoksen on tehtävä paineastialle tai paineelliselle säiliölle määräaikaistarkastus. Jos määräaikaistarkastusta koskevat vaatimukset täyttyvät, määräaikaistarkastuksesta vastaavan A-tyypin ilmoitetun laitoksen on kiinnitettävä pii-merkki tai valvottava sen kiinnittämistä.

3. mom.

Jos paineastiat ovat sarjavalmistettuja, yksittäisen paineastian, sen venttiilien ja muiden kuljetuksessa käytettävien lisälaitteiden, vaatimustenmukaisuuden arvioinnin suorittaa kyseisen paineastian määräaikaistarkastuksesta vastaava ilmoitettu laitos edellyttäen, että tyypin vaatimustenmukaisuuden arvioinnin on suorittanut vaatimustenmukaisuuden uudelleenarvioinnista vastaava A-tyypin ilmoitettu laitos 1 momentin mukaisesti ja että tyypin uudelleenarvioinnista on annettu todistus. Pii-merkin yhteyteen on liitettävä määräaikaistarkastuksesta vastaavan ilmoitetun laitoksen tunnusnumero.

9 § Paineastian ja paineellisen säiliön uudelleenarviointitodistus ja tyypin uudelleenarviointitodistus

1. mom.

Määräaikaistarkastuksesta vastaavan ilmoitetun laitoksen on annettava paineastian ja paineellisen säiliön uudelleenarvioinnista todistus. Uudelleenarviointitodistuksessa on oltava vähintään:

1) todistuksen antaneen ilmoitetun laitoksen tunnusnumero sekä siinä tapauksessa, että kyseessä on eri laitos, vaatimustenmukaisuuden uudelleenarvioinnista 8 §:n 1 momentin mukaisesti vastaavan A-tyypin ilmoitetun laitoksen tunnusnumero;

2) 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun omistajan tai käyttäjän nimi ja osoite;

3) tyypin uudelleenarviointitodistuksen tunnistetiedot, jos sovelletaan 8 §:n 3 momentissa säädettyä menettelyä;

4) pii-merkinnällä varustettujen kuljetettavien painelaitteiden sarjanumero tai numerot ja muut tarpeelliset tunnistetiedot;

5) myöntämispäivä.

2. mom.

Jos sovelletaan 8 §:n 3 momentin mukaista menettelyä, A-tyypin ilmoitettu laitoksen on annettava paineastian ja paineellisen säiliön tyypin uudelleenarvioinnista todistus. Tyypin uudelleenarviointitodistuksessa on oltava vähintään:

1) todistuksen antavan A-tyypin ilmoitetun laitoksen tunnusnumero;

2) uudelleenarvioitavan kuljetettavan painelaitteen valmistajan nimi ja osoite sekä alkuperäisen tyyppihyväksynnän haltijan nimi ja osoite, jos sen haltija ei ole sama kuin valmistaja;

3) kyseiseen sarjaan kuuluvien kuljetettavien painelaitteiden tunnistetiedot;

4) myöntämispäivä;

5) seuraava ilmaisu: "Tämä todistus ei valtuuta kuljetettavien painelaitteiden tai niiden osien valmistamiseen".

3 luku Tilapäinen säilytys

10 § Vaaralliset aineet ja lastinkuljetusyksiköt tilapäisen säilytyksen paikassa

1. mom.

Tilapäisen säilytyksen paikassa rataverkolla, satama-alueella, lentopaikalla ja muussa terminaalissa sekä muussa vastaavassa tilapäisen säilytyksen paikassa lastinkuljetusyksiköt on eroteltava toisistaan turvallisesti, ja pelastusviranomaisten esteetön pääsy vaarallisten aineiden ja niitä sisältävien lastinkuljetusyksiköiden luokse on varmistettava. Sijoittelussa on otettava huomioon muu liikenne tilapäisen säilytyksen paikassa ja pyrittävä siihen, että lastinkuljetusyksiköiden siirtely säilytyksen aikana on mahdollisimman vähäistä.

2. mom.

Vaarallisia aineita sisältäviä lastinkuljetusyksiköitä ei saa tilapäisen säilytyksen aikana pinota päällekkäin ilman pakottavaa tarvetta. Kuitenkin enintään kaksi lastinkuljetusyksikköä saa pinota päällekkäin, jos ne sisältävät ainoastaan luokan 9 ympäristövaarallisia aineita.

3. mom.

Pakattu tavara on tilapäisessä säilytyksessä lastinkuljetusyksikön tai kuormatilan ulkopuolella säilytettävä noudattaen vähintään samaa erottelua kuin yhteenkuormaamisessa lastinkuljetusyksikköön tai kuljetusvälineen kuormatilaan.

11 § Lastinkuljetusyksiköt satama-alueella

1. mom.

Satama-alueella on noudatettava liitteessä 1 säädettyjä erotteluetäisyyksiä. Pieniä määriä vaarallista ainetta sisältävien lastinkuljetusyksiköiden erottelussa ei kuitenkaan tarvitse soveltaa liitteen säännöksiä, jos turvallisuudesta muuten huolehditaan.

2. mom.

Seuraavat aineet on viipymättä toimitettava pois satama-alueelta:

1) luokan 1 räjähteet, lukuun ottamatta 1.4 S räjähteitä;

2) luokan 6.2 tartuntavaaralliset aineet;

3) luokan 7 radioaktiiviset aineet, lukuun ottamatta UN 2908–2911 nimikkeisiin kuuluvia aineita.

3. mom.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuja aineita voidaan kuitenkin tilapäisesti säilyttää satama-alueella, jos se on turvallista, siitä ei aiheudu vaaraa ja satamanpitäjä on antanut siihen suostumuksen.

12 § Varautuminen onnettomuuksien torjuntaan tilapäisen säilytyksen paikassa

1. mom.

Tilapäisen säilytyksen paikassa on onnettomuuksien torjuntaan oltava alkusammutuskalustoa ja vuotojen torjuntaa varten imeytys- ja neutralointiaineita tai muuta välineistöä säilytettävien aineiden, arvioitujen riskien ja onnettomuusvaikutusten edellyttämällä tavalla. Paikan suunnittelussa on otettava huomioon, että vaarallisten aineiden vuodot ja saastuneet vedet voidaan kerätä talteen.

2. mom.

Vahingoittuneille kuormille ja lasteille sekä näiden sisältämistä vaarallisista aineista saastuneille jätteille on varattava paikka, jossa niitä voidaan säilyttää sekä uudelleen pakata tai kuormata ja jossa saastuneet jätteet voidaan kerätä talteen niiden hävittämistä varten. Näitä järjestelyjä suunniteltaessa on otettava huomioon säilytettävien vaarallisten aineiden määrä ja laatu.

13 § Sisäisen pelastussuunnitelman laatiminen

1. mom.

VAK-lain 33 §:ssä tarkoitettu tilapäisen säilytyksen paikan sisäinen pelastussuunnitelma on laadittava ottaen huomioon seuraavat tavoitteet:

1) onnettomuudet rajataan ja hallitaan niiden seurauksien minimoimiseksi sekä ihmisten terveydelle, ympäristölle ja omaisuudelle aiheutuvien vahinkojen rajoittamiseksi;

2) toteutetaan tarvittavat toimenpiteet ihmisten terveyden ja ympäristön suojaamiseksi onnettomuuksien seurauksilta;

3) annetaan tarpeelliset tiedot asiasta vastaaville alueen viranomaisille ja tarvittaessa väestölle ja alueen yrityksille ja laitoksille;

4) varaudutaan onnettomuuden jälkien korjaamiseen ja ympäristön puhdistamiseen.

2. mom.

Sisäistä pelastussuunnitelmaa laadittaessa on kuultava alueen toimijoita ja otettava huomioon alueen pelastustoimen järjestelyt.

3. mom.

Jos tilapäisen säilytyksen paikkaa varten on sovellettavan muun lain kuin VAK-lain tai Euroopan unionin lainsäädännön nojalla laadittava sisäinen pelastussuunnitelma, turvallisuus- tai valmiussuunnitelma tai muu vastaava suunnitelma, erillistä sisäistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa.

14 § Sisäisen pelastussuunnitelman sisältö ja uusiminen

1. mom.

Sisäisessä pelastussuunnitelmassa on oltava kuvaus, selvitys tai rajaus alueesta, jota sisäinen pelastussuunnitelma koskee.

2. mom.

Sisäisessä pelastussuunnitelmassa on oltava arvio onnettomuuksista alueen ulkopuolelle aiheutuvista vaikutuksista ja tiedot alueella säilytettävistä aineista, niiden määristä ja sijainnista sekä seuraavat tiedot:

1) niiden henkilöiden nimet ja tehtävät, joilla on valtuudet käynnistää pelastustoimet ja jotka ovat vastuussa alueen sisäisistä pelastustoimista, sekä sen henkilön nimi ja tehtävät, joka vastaa yhteyksistä pelastusviranomaisiin;

2) kuvaus toimista, joihin on ryhdyttävä tilanteen tai tapahtuman hallitsemiseksi ja sen seurauksien rajoittamiseksi, jokaisen sellaisen ennakoitavissa olevan tilanteen tai tapahtuman osalta, joka voisi merkittävästi vaikuttaa onnettomuuden syntymiseen; kuvauksessa on selostettava myös turvallisuuslaitteet ja käytettävissä olevat voimavarat;

3) alueella oleviin ihmisiin kohdistuvien vaarojen rajoittamiseen tähtäävät toimet, sekä hälytysjärjestelmä ja ohjeet käyttäytymisestä hälytyksen sattuessa;

4) millä tavalla onnettomuuden sattuessa ilmoitetaan nopeasti pelastusviranomaisille, millaisia tietoja annetaan välittömästi ja miten yksityiskohtaisempia tietoja toimitetaan tarvittaville tahoille sitä mukaa kuin niitä saadaan;

5) millä tavalla henkilökuntaa koulutetaan tehtäviin, jotka heidän edellytetään suorittavan, ja tarpeen vaatiessa tämän toiminnan yhteensovittaminen pelastusviranomaisen suorittamien toimien kanssa;

6) millä tavalla alueen ulkopuolella tehtäviä pelastustoimia tuetaan.

3. mom.

Sellaisen tilapäisen säilytyksen paikan, jossa on suuronnettomuuden riski, sisäisessä pelastussuunnitelmassa on esitettävä yksityiskohtaiset onnettomuuskuvaukset sekä arvio kuvattujen suuronnettomuuksien seurausten laajuudesta ja vakavuudesta sekä sanallisesti että karttakuvin.

4. mom.

Sisäisen pelastussuunnitelman laatijan on uusittava laatimansa sisäinen pelastussuunnitelma aina tarpeen vaatiessa, kuitenkin vähintään joka viides vuosi. Uusimisessa suunnitelma on ajanmukaistettava ja siihen on tehtävä korjaukset siten, että otetaan huomioon tilapäisen säilytyksen paikassa ja sen ympäristössä sekä pelastustoimen järjestelyissä tapahtuneet muutokset, teknisen tietämyksen lisääntyminen ja tiedon lisääntyminen toimenpiteistä, jotka onnettomuuksien torjumisessa on toteutettava.

15 § Satama-alueen turvallisuusselvitys

1. mom.

VAK-lain 34 §:ssä tarkoitetussa satama-alueen turvallisuusselvityksessä on osoitettava:

1) tarpeelliset tiedot toimintaperiaatteiden toteuttamiseksi satamanpitäjän ja lastinkäsittelypalveluja satamassa suorittavasta organisaatiosta ja turvallisuusjohtamisjärjestelmästä;

2) että satama-alueella on tunnistettu kuljetuksesta aiheutuvat vaarat sekä ryhdytty tarpeellisiin toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja onnettomuuksien ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle aiheuttamien seurauksien rajoittamiseksi;

3) että VAK-laissa säädetyt turvallisuusvaatimukset on otettu huomioon;

4) että satama-alueella ja sen ulkopuolella esiintyvät muut vaarat sekä koulut, sairaalat ja pohjavesialueet ja muut mahdolliset haavoittuvat kohteet on otettu huomioon;

5) että sisäinen pelastussuunnitelma on laadittu;

6) miten vaarallisten aineiden kuljetusyksikköjen valvonta on järjestetty satama-alueella;

7) turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimintaperiaatteet.

2. mom.

VAK-lain 34 §:ssä tarkoitetussa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä on kuvattava satamanpitäjän ja toiminnanharjoittajien organisaatio, johto ja henkilöstö, joka osallistuu onnettomuusvaarojen hallintaan, henkilöstön tehtävät ja vastuualueet sekä satamassa tapahtuva toiminnanohjaus. Lisäksi on varmistettava riittävä tiedonsiirto eri organisaatioiden välillä ja niiden sisällä.

4 lukuAjoneuvojen VAK-ADR-hyväksyntöjä myöntävien ja VAK-ADR-katsastuksia suorittavien henkilöiden erikoiskoulutus

16 § Erikoiskoulutuksen tarkoitus ja rakenne

1. mom.

VAK-lain 97 §:ssä tarkoitetun erikoiskoulutuksen tarkoituksena on antaa valmiudet VAK-ADR-hyväksyntöjen myöntämiseen ja VAK-ADR-katsastusten suorittamiseen. Erikoiskoulutus muodostuu VAK-ADR-hyväksyntöjen ja VAK-ADR-katsastusten jaksosta.

17 § Erikoiskoulutus

1. mom.

VAK-ADR-hyväksyntöjen ja VAK-ADR-katsastusten erikoiskoulutukseen pääsyn edellytyksenä on kahdentoista kuukauden käytännön kokemus ajoneuvojen määräaikais- ja valvontakatsastuksista tai kuuden kuukauden käytännön kokemusta ajoneuvojen rekisteröinti- ja muutoskatsastuksista tai yksittäishyväksynnöistä.

2. mom.

VAK-ADR-hyväksyntöjen ja VAK-ADR-katsastusten erikoiskoulutus sisältää 21 oppituntia lähiopetusta. Erikoiskoulutuksen opetusaiheita ovat vähintään:

1) yleiset vaarallisten aineiden kuljetusta koskevat säännökset, määräykset ja ohjeet;

2) ajoneuvon teknisten varusteiden tarkoitus ja toiminta;

3) toimenpiteet VAK-ADR-hyväksynnässä ja VAK-ADR-katsastuksessa;

4) ajoneuvojen hyväksyntämenettely.

3. mom.

Erikoiskoulutus sisältää käytännön harjoittelua.

18 § Erikoiskoulutuksen koe

1. mom.

Erikoiskoulutuksen kokeeseen pääsyn edellytyksenä on, että 17 §:ssä tarkoitettu erikoiskoulutus on suoritettu.

2. mom.

Erikoiskoulutuksen suorittamiseksi on läpäistävä koulutuksen antajan järjestämä VAK-ADR-hyväksyntöjen ja VAK-ADR-katsastusten erikoiskoulutuksen kirjallinen koe.

3. mom.

Liikenne- ja viestintävirasto laatii luettelot kokeissa esitettävien kysymysten aiheista. Liikenne- ja viestintäviraston edustajalla on oikeus olla valvomassa koetta.

19 § Erikoiskoulutuksen täydennyskoulutus ja koe

1. mom.

Ammattitaidon ylläpitämiseksi ja säilyttääkseen oikeuden VAK-ADR-hyväksyntöjen myöntämiseen ja VAK-ADR-katsastusten suorittamiseen on yksittäishyväksyjän ja katsastajan osallistuttava erikoiskoulutuksen täydennyskoulutukseen ja läpäistävä koe sen vuoden loppuun mennessä, jona on kulunut kolme vuotta siitä, kun hän on viimeksi suorittanut hyväksytysti kyseisen kokeen.

2. mom.

Täydennyskoulutuksessa käsitellään uusia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita, uutta tekniikkaa ja työmenetelmiä sekä muita VAK-ADR-hyväksyntöihin ja VAK-ADR-katsastuksiin liittyviä ajankohtaisia aiheita.

3. mom.

Jokaiseen täydennyskoulutukseen on kuuluttava yhteensä vähintään neljä oppituntia lähi- tai etäopetusta sekä koe.

4. mom.

Täydennyskoulutuksen kokeeseen pääsyn edellytyksenä on, että 3 momentissa tarkoitettu erikoiskoulutuksen täydennyskoulutus on suoritettu.

20 § Täydennyskoulutuksen ja kokeen suorittamisvelvollisuuden lykkääminen

1. mom.

Yksittäishyväksyjä ja katsastaja voivat Liikenne- ja viestintävirastolle ennakkoon ilmoitetusta erityisestä syystä lykätä erikoiskoulutuksen täydennyskoulutukseen osallistumista ja kokeen suorittamista hyväksyntä- ja katsastusoikeuden päättymistä seuraavan kalenterivuoden maaliskuun loppuun asti menettämättä oikeuttaan VAK-ADR-hyväksyntöjen myöntämiseen ja VAK-ADR-katsastusten suorittamiseen. Seuraavalle vuodelle lykätty täydennyskoulutus ja kokeen suorittaminen vastaavat edellisen vuoden täydennyskoulutusta ja koetta.

2. mom.

Liikenne- ja viestintävirasto voi erityisestä syystä lykätä täydennyskoulutuksen ja kokeen suorittamisvelvollisuutta määräajaksi. Seuraavalle vuodelle lykätty täydennyskoulutus tai kokeen suorittaminen vastaavat edellisen vuoden täydennyskoulutusta ja koetta.

21 § Koulutuksen ja kokeiden järjestäminen

1. mom.

Koulutusta saa antaa enintään kahdeksan oppituntia koulutuspäivän aikana. Liikenne- ja viestintäviraston edustajalla on oikeus olla läsnä seuraamassa koulutusta. Koulutuksen antajan on ilmoitettava jokaisen koulutuksen ajasta ja paikasta Liikenne- ja viestintävirastolle viimeistään kaksi viikkoa ennen koulutuksen alkua.

2. mom.

Koulutuksen antaja voi järjestää erikoiskoulutukseen liittyvät kokeet yksin tai yhdessä toisen koulutuksen antajan kanssa.

3. mom.

Kokeet on järjestettävä siten, että niissä voidaan selvittää, hallitsevatko kokeeseen osallistujat koulutuksen opetusaiheet. Koulutuksen antajan on ilmoitettava jokaisen kokeen ajasta ja paikasta Liikenne- ja viestintävirastolle viimeistään kaksi viikkoa ennen koetta.

4. mom.

Erikoiskoulutuksen kokeeseen voivat osallistua myös ne, jotka suorittavat kokeen täydennyskoulutukseen liittyvänä kokeena.

22 § Kokeista ja koulutuksesta annettavat todistukset

1. mom.

Erikoiskoulutuksen ja erikoiskoulutuksen täydennyskoulutuksen kokeen järjestäjän on pyydettäessä annettava kokeeseen osallistuneelle todistus hyväksytysti suoritetusta kokeesta.

2. mom.

Koulutuksen antajan on pyydettäessä annettava täydennyskoulutukseen osallistuneelle todistus koulutukseen osallistumisesta.

5 luku Tarkastuslaitokset

23 § Tarkastuslaitosten yhteistyö

1. mom.

A-tyypin ilmoitetun laitoksen ja B-tyypin ilmoitetun laitoksen on osallistuttava asiaankuuluviin standardointitoimiin ja Euroopan komission järjestämään ilmoitettujen laitosten väliseen koordinointityöhön tai sen on muuten varmistettava, että sen avainhenkilöstö saa koordinointityöstä tiedon.

24 § Tarkastuslaitoksen vuosikertomus

1. mom.

Tarkastuslaitoksen on toimitettava VAK-lain 113 §:n 6 momentissa tarkoitettu kertomus vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

2. mom.

A-tyypin ilmoitetun laitoksen, B-tyypin ilmoitetun laitoksen, VAK-tarkastuslaitoksen ja Säteilyturvakeskuksen hyväksymän tarkastuslaitoksen kertomukseen on sisällytettävä seuraavat tiedot:

1) yleiskuvaus tarkastustoiminnasta, josta selviää myös VAK-lain 110 §:ssä mainitun standardin vaatimusten täyttyminen sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston akkreditointiyksikön arvioinneissa havaitut poikkeamat ja niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet;

2) yhteenveto tehtyjen tarkastusten lukumäärästä ja tyypeistä;

3) tarkastuksessa hylättyjen laitteiden osuus tarkastetuista laitteista laitetyypeittäin sekä yhteenveto tarkastuksissa havaituista puutteista;

4) tehtyjen oikaisuvaatimusten lukumäärä ja selvitys siitä, mitä ne ovat koskeneet, sekä tarkastuslaitoksen toimenpiteet oikaisuvaatimusten johdosta;

5) tehtyjen asiakasvalitusten lukumäärä ja selvitys siitä, mitä ne ovat koskeneet, sekä tarkastuslaitoksen toimenpiteet valitusten johdosta;

6) kuvaus ulkopuolisten tarkastus- ja alihankintapalvelujen käytöstä;

7) näkemys toimialan tilanteesta, toimialaa koskevien säännösten ja määräysten sovellettavuudesta ja mahdollisista muutostarpeista;

8) säädösmuutoksista aiheutuneet muutokset toiminnassa;

9) A- ja B-tyypin ilmoitettujen laitoksien kuvaus tarkastuslaitosten välisen yhteistyön toteutumisesta;

10) A-tyypin ilmoitetun laitoksen listaus hyväksytyistä tarkastuspalveluista ja suoritetuista laatujärjestelmäarvioinneista.

3. mom.

VAK-määräaikaistarkastusten laitoksen kertomukseen on sisällytettävä vähintään seuraavat tiedot:

1) yleiskuvaus tarkastustoiminnasta;

2) selvitys tehtyjen tarkastusten määrästä;

3) yhteenveto tarkastuksessa havaituista puutteista;

4) mahdolliset muut tarkastukseen liittyvät oleelliset asiat.

6 luku VAK-tienvarsitarkastus ja satama-alueen tarkastus

25 § VAK-tienvarsitarkastuksen tarkastusluettelo ja -kohteet

1. mom.

Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen on VAK-tienvarsitarkastuksia suorittaessaan käytettävä yhteisestä menettelystä vaarallisten aineiden tiekuljetusten tarkastuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/1999 liitteen I mallin mukaista tarkastusluetteloa, joka sisältää kuljetuksen tarkastuskohteet.

2. mom.

Tarkastuksissa on myös valvottava, että vaarallisten aineiden tiekuljetuksessa edellytetyt turvatoimet ovat säännösten ja määräysten mukaiset.

26 § Selvitykset VAK-tienvarsitarkastuksista

1. mom.

Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen on käytettävä vuosittaisen VAK-tienvarsitarkastuksia koskevan selvityksen laatimisessa 25 §:ssä mainitun direktiivin III liitteen mallin mukaista lomaketta. Selvitys on toimitettava kunkin kalenterivuoden aikana suoritetuista tarkastuksista viimeistään tarkastusvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Todettujen rikkomusten määrä ilmoitetaan direktiivin liitteen II mukaisesti eriteltynä.

27 § Satama-alueen turvallisuusselvityksen auditointi

1. mom.

Liikenne- ja viestintäviraston on VAK-lain 35 §:ssä tarkoitetun turvallisuusselvityksen hyväksymisen jälkeen mahdollisimman pian, mutta viimeistään vuoden kuluttua hyväksymisestä auditoitava, että mainitun 34 §:ssä tarkoitetun sataman toiminta vastaa turvallisuusselvityksessä kuvattua toimintaa.

28 § Satama-alueen VAK-tarkastukset

1. mom.

Liikenne- ja viestintäviraston on suoritettava satama-alueella säännöllisesti vaarallisten aineiden kuljetusten ja tilapäisen säilytyksen tarkastuksia. Tarkastuksissa on myös valvottava, että kuljetusyksiköt sekä niille varatut alueet ovat säännösten ja määräysten mukaiset.

7 luku Toimenpiteen ja asiakirjan tunnustaminen

29 § Vaarallisen aineen luokituksen tunnustaminen

1. mom.

Kansallinen toimivaltainen viranomainen tunnustaa toisen maan toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman yhteisön asianmukaisesti myöntämät aineen luokitusta tai luokituksen vahvistamista koskevat asiakirjat edellyttäen, että asiakirjan on myöntänyt seuraavissa määräyksissä tarkoitettu toimivaltainen viranomainen tai sen valtuuttama yhteisö:

1) ADR-sopimuksen määräykset;

2) RID-määräykset;

3) ICAO-TI:n määräykset;

4) IMDG-säännöstön määräykset;

5) vaarallisten aineiden kuljetuksista Suomen ja Venäjän välisessä suorassa kansainvälisessä rautatieliikenteessä Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä tehdyn sopimuksen (SopS 76 ja 77/2014) määräykset sekä vaarallisten aineiden kuljetuksista Suomen ja Venäjän välisessä suorassa kansainvälisessä rautatieliikenteessä Suomen ja Venäjän välillä tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosta Suomen tasavallan liikenne- ja viestintäministeriön ja Venäjän federaation liikenneministeriön välillä tehdyn sopimuksen (SopS 96/2014) määräykset.

30 § Turvallisuusneuvonantajan kokeesta myönnetyn todistuksen tunnustaminen

1. mom.

Voimassa oleva vaarallisten aineiden tie- ja rautatiekuljetusten turvallisuusneuvonantajan todistus, joka on asianmukaisesti myönnetty valtiossa, joka on ADR-sopimuksen osapuoli tai RID-määräyksiä soveltava kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) (SopS 52/2006), jäljempänä COTIF-yleissopimus, osapuoli, oikeuttaa toimimaan turvallisuusneuvonantajana todistuksen osoittamassa laajuudessa ADR-sopimuksen määräyksissä tai RID-määräyksissä tarkoitetuissa tehtävissä.

2. mom.

VAK-direktiivin vaatimusten perusteella asianmukaisesti myönnetty, voimassa oleva vaarallisten aineiden tie- tai rautatiekuljetusten turvallisuusneuvonantajan todistus oikeuttaa toimimaan turvallisuusneuvonantajana todistuksen osoittamassa laajuudessa direktiivissä tarkoitetuissa tehtävissä.

31 § ADR-ajoluvan tunnustaminen

1. mom.

Voimassa oleva ADR-ajolupa, joka on asianmukaisesti myönnetty valtiossa, joka on ADR-sopimuksen osapuoli, oikeuttaa kuljettamaan vaarallisia aineita tiellä ADR-ajoluvan osoittamassa laajuudessa.

32§ Ajoneuvon ADR-hyväksymistodistuksen tunnustaminen

1. mom.

Kansallinen toimivaltainen viranomainen tunnustaa toisen maan toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman yhteisön asianmukaisesti myöntämän ADR-sopimuksen mukaisen ajoneuvon hyväksymistodistuksen (ADR-hyväksymistodistus), joka on myönnetty ADR-sopimukseen sitoutuneessa ajoneuvon rekisteröintivaltiossa.

33 § Paineastioiden ja säiliöiden vaatimustenmukaisuutta osoittavien asiakirjojen tunnustaminen

1. mom.

Paineastioiden ja säiliöiden vaatimustenmukaisuuden osoittamista koskeviin toimenpiteisiin liittyen Suomessa hyväksytty tarkastuslaitos ja kansallinen toimivaltainen viranomainen tunnustavat toisen maan tarkastuslaitoksen tai viranomaisen asianmukaisesti myöntämät vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja vaatimustenmukaisuuden uudelleenarviointiin perustuvat todistukset, määräaikaistarkastuksia, välitarkastuksia ja ylimääräisiä tarkastuksia koskevat raportit sekä muut vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi suoritettujen toimenpiteiden asiakirjat, jotka koskevat:

1) kuljetettavaa painelaitetta edellyttäen, että:

a) todistus, raportti tai muu asiakirja on asianmukaisesti myönnetty VAK-direktiivissä säädetyllä tavalla;

b) todistusta, raporttia tai muuta asiakirjaa koskevat toimenpiteet on asianmukaisesti suoritettu kuljetettavista painelaitteista annetussa direktiivissä säädetyllä tavalla;

c) todistuksen, raportin tai muun asiakirjan myöntänyt tarkastuslaitos tai viranomainen on kuljetettavista painelaitteista annetussa direktiivissä tarkoitettu ilmoitettu laitos.

2) sellaista paineastiaa, joka ei ole kuljetettava painelaite ja jota ei ole pii-merkitty, edellyttäen, että:

a) todistus, raportti tai muu asiakirja on asianmukaisesti myönnetty VAK-direktiivissä säädetyllä tavalla;

b) todistuksen, raportin tai muun asiakirjan myöntänyt tarkastuslaitos tai viranomainen on kuljetettavista painelaitteista annetussa direktiivissä tarkoitettu ilmoitettu laitos.

3) säiliötä ja säiliökonttia, joka ei ole kuljetettava painelaite, edellyttäen, että:

a) todistus, raportti tai muu asiakirja on asianmukaisesti myönnetty ADR-sopimuksessa ja RID-määräyksissä määrätyllä tavalla;

b) todistuksen, raportin tai muun asiakirjan myöntänyt tarkastuslaitos tai viranomainen on ADR-sopimuksessa tarkoitettu tarkastuslaitos, jonka ADR-sopimuksen osapuoli on ilmoittanut Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission sihteeristön ylläpitämään luetteloon, tai RID-määräyksissä tarkoitettu tarkastuslaitos, jonka RID-määräyksiä soveltava COTIF-yleissopimuksen osapuoli on ilmoittanut kansainvälisen rautatiekuljetusten järjestön OTIF:n sihteeristön ylläpitämään luetteloon;

c) todistuksen, raportin tai muun asiakirjan myöntänyt tarkastuslaitos täyttää ADR-sopimuksen ja RID-määräysten vaatimukset ja tarkastuslaitos on kansallisen akkreditointielimen akkreditoima SFS-EN ISO/IEC 17020 standardin mukaiseksi A-tyypin tarkastuslaitokseksi lukuun ottamatta standardin kohtaa 8.1.3.

8 luku Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

34 § Voimaantulo

1. mom.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2023.

35 § Siirtymäsäännökset

1. mom.

Ennen tämän asetuksen voimaan tuloa käyttöönotettuja tämän asetuksen voimaan tullessa voimassaolevat käyttölämpötilaan perustuvat vaatimukset täyttäviä UN-säilöitä ja UN-MEG-kontteja, jotka eivät täytä 2 §:ssä säädettyjä alhaiseen lämpötilaan liittyviä materiaalin kestävyysvaatimuksia, saa käyttää edelleen kotimaan tie- ja rautatiekuljetuksessa.

Liite

Vaarallisten aineiden erottelutaulukko satama-alueille

Useamman kuin yhden luokan vaarallisia lasteja sisältävälle lastinkuljetusyksikölle on sovellettava tiukinta erotteluvaatimusta.

Luokka2.12.22.334.14.24.35.15.26.189
Palavat kaasut2.1000sas0ss0a0
Myrkyttömät, palamattomat kaasut2.2000a0a00a000
Myrkylliset kaasut2.3000s0s00s000
Palavat nesteet3sas00sass000
Helposti syttyvät kiinteät aineet, itsereaktiiviset aineet, polymeroituvat aineet ja epäherkistetyt kiinteät räjähdysaineet4.1a0000a0as0a0
Helposti itsestään syttyvät aineet4.2sassa0assaa0
Aineet, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja4.3000a0a0ss0a0
Hapettavat aineet5.1s00sass0sas0
Orgaaniset peroksidit5.2sassssss0as0
Myrkylliset aineet 6.100000a0aa000
Syövyttävät aineet 8a000aaass000
Muut vaaralliset aineet ja esineet9000000000000

Huom. Luokkien 1 (lukuun ottamatta 1.4S), 6.2 ja 7 lasteja saa säilyttää satama-alueella ainoastaan välitöntä laivausta tai toimitusta varten. Näitä luokkia ei ole taulukossa. Kuitenkin, jos näitä lasteja joudutaan tilapäisesti säilyttämään ennalta arvaamattomista olosuhteista johtuen, niiden tulee olla säilytystä varten osoitetuilla alueilla. Satamanpitäjän on otettava lisäksi huomioon aluskuljetuksia koskevien määräysten yksittäisten luokkien erotteluvaatimukset.

TAULUKON SELITTEET

Vaarallisten lastien erottelu:

Pakkaukset/ IBC-pakkaukset/ lauttavaunut/ suurlavat

0 = erottelua ei vaadita

a = pidettävä erillään (away from) – vähintään 3 m etäisyys

s = erotettava (separeted from) – avoimilla alueilla vähintään 6 m etäisyys, katoksissa tai rakennuksissa vähintään 12 m etäisyys, jollei erotettu palomuurilla

Umpinaiset kontit/ säiliökontit/ UN-säiliöt/ umpinaiset ajoneuvot

0 = erottelua ei vaadita

a = pidettävä erillään (away from) – erottelua ei vaadita

s = erotettava (separeted from) – avoimilla alueilla pitkittäis- ja poikittaissuunnassa vähintään 3 m etäisyys, katoksissa tai rakennuksissa pitkittäis- ja poikittaissuunnassa vähintään 6 m etäisyys, jollei erotettu palomuurilla

Avonaiset ajoneuvot/ rautatietavaravaunut/ avoimet kontit

0 = erottelua ei vaadita

a = pidettävä erillään (away from) – vähintään 3 m etäisyys

s = erotettava (separeted from) – avoimilla alueilla pitkittäis- ja poikittaissuunnassa vähintään 6 m etäisyys, katoksissa tai rakennuksissa pitkittäis- ja poikittaissuunnassa vähintään 12 m etäisyys, jollei erotettu palomuurilla

Tavarakonteille, säiliökonteille, UN-säiliöille, ajoneuvoille, lauttavaunuille tai konttilavaperävaunuille tai rautatievaunuille 3 metrin etäisyys vastaa leveydeltään 20 jalkaista (20 foot) standardimitoitettua konttia tai yhtä vapaata raidetta tai perävaunukaistaa tai rautatievaunujen kyseessä ollessa pitkittäissuunnassa olevaa puskuritilaa.

Erottelutaulukossa ”0”:lla tarkoitetaan, että erotteluetäisyyttä ei vaadita, mutta aluskuljetuksia koskevien määräysten ainekohtaiset erityissäännökset on huomioitava.

Tyypiltään umpinainen yksikkö tarkoittaa yksikköä, jossa vaaralliset tavarat on täysin suljettu tarpeeksi vahvoilla seinillä, kuten tavarakontissa, säiliössä tai ajoneuvossa. Yksiköt, joissa on kankaiset sivut tai päällysrakenne, eivät ole tyypiltään umpinaisia yksiköitä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY (32008L0068); EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13, Komission delegoitu direktiivi (EU) 2022/2407 (32022L2407); EUVL L 317, 9.12.2022, s. 64 (Direktiiviviittaukset (925/2023) on lisätty oikaisuna.)