1 artikla

Suomen hallitus sitoutuu ydinsulkusopimuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksymään tämän sopimuksen ehtojen mukaisen valvonnan, joka kohdistuu kaikkeen lähtöaineeseen tai erityiseen halkeamiskelpoiseen aineeseen kaikissa ydinenergia-alan rauhanomaisissa toiminnoissa alueellaan, oikeudenkäyttövaltansa alaisuudessa tai kun tällaista toimintaa harjoitetaan missä tahansa muualla sen valvonnassa, jolloin ainoana tarkoituksena on todentaa, että tällaista ainetta ei siirretä ydinaseisiin tai muihin ydinräjähteisiin.

2 artikla

Järjestöllä on oikeus ja velvollisuus varmistua siitä, että valvontaa sovelletaan tämän sopimuksen ehtojen mukaisesti kaikkeen Suomen alueella, sen oikeudenkäyttövallan alaisuudessa, tai missä tahansa muuallakin sen valvonnan alaisuudessa harjoitetuissa kaikissa ydinenergiaalan rauhanomaisissa toiminnoissa olevaan lähtö- ja erityiseen halkeamiskelpoiseen aineeseen, jolloin ainoana tarkoituksena on todentaa, että tällaista ainetta ei siirretä ydinaseisiin tai muihin ydinräjähteisiin.

3 artikla

Suomen hallituksen ja Järjestön tulee toimia yhteistyössä helpottaakseen tässä sopimuksessa tarkoitetun valvonnan toteuttamista.

4 artikla

Tässä sopimuksessa tarkoitettu valvonta tulee panna toimeen pyrkien:

a) olemaan estämättä Suomen taloudellista ja teknologista kehitystä tai rauhanomaisen ydinenergia-alan kansainvälistä yhteistyötä, mukaanlukien ydinaineiden kansainvälisen vaihdanta;

b) välttämään epäasiallista puuttumista Suomen rauhanomaiseen ydintoimintaan ja erityisesti laitosten käyttöön; ja

c) noudattamaan sellaisia järkeviä toimintatapoja, joita ydintoimintojen taloudellinen ja turvallinen suorittaminen edellyttää.

5 artikla

a) Järjestön tulee ryhtyä kaikkiin tarvittaviin varokeinoihin suojellakseen niitä kaupallisia ja teollisia salaisuuksia ja muita luottamuksellisia tietoja, jotka se saa tätä sopimusta toimeenpannessaan.

b) 1. Järjestö ei saa julkaista tai ilmaista millekään valtiolle, järjestölle tai henkilölle mitään tietoa, jonka se on saanut tätä sopimusta toimeenpantaessa, sitä poikkeusta lukuunottamatta, että erityisiä tietoja, jotka liittyvät tämän sopimuksen toimeenpanemiseen voidaan antaa Järjestön hallintoneuvostolle (jota jäljempänä kutsutaan "hallintoneuvostoksi") ja sellaisille Järjestön henkilökunnan jäsenille, jotka valvontaan liittyvien virkavelvollisuuksiensa johdosta tarvitsevat sellaisia tietoja, ja tällöinkin vain siinä laajuudessa, kuin Järjestön kannalta on välttämätöntä sen täyttäessä velvoitteitaan tämän sopimuksen toimeenpanossa.

2. Tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaista ydinmateriaalia koskevia yhteenvetoja voidaan julkaista hallintoneuvoston päätöksellä, jos Suomen hallitus siihen suostuu.

6 artikla

a) Järjestön tulee tähän sopimukseen perustuvaa valvontaa toimeenpannessaan, ottaa täysin huomioon ydinvalvonta-alan teknologinen kehitys ja pyrkiä kaikin tavoin kustannuksiin nähden parhaaseen tehokkuuteen sekä soveltamaan sellaista valvontaperiaatetta, jolla tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaista ydinmateriaalivuota valvotaan tehokkaasti käyttämällä tiettyihin strategisiin kohtiin sijoitettuja instrumentteja ja muita teknisiä keinoja siinä määrin kuin nykyinen tai tuleva teknologia sen sallii.

b) Kustannuksiin nähden parhaan tehokkuuden saavuttamiseksi tulee käyttää esimerkiksi seuraavia keinoja:

1) Suljettavissa olevia tiloja keinona määritellä materiaalitasealueita kirjanpitotarkoituksia varten;

2) Tilastotekniikkaa ja satunnaisnäytteiden ottamista ydinmateriaalivuota määritettäessä; ja

3) Todentamismenetelmien keskittämistä niihin ydinpolttoaineen kierron tuotanto-, valmistus-, käyttö- tai ydinaineen varastointivaiheisiin, joista ydinaineita tai muita ydinräjähteitä voitaisiin nopeasti valmistaa ja vähentämällä vähimmäismäärään muuta ydinainetta koskevat todentamismenetelmät, edellyttäen kuitenkin, että se ei estä Järjestöä soveltamasta valvontaa tämän sopimuksen perusteella.

7 artikla

a) Suomen hallituksen tulee perustaa kaikkia tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaisia ydinaineita koskeva kirjanpito- ja valvontajärjestelmä, ja ylläpitää sitä.

b) Järjestön tulee soveltaa valvontaa siten, että se voi todentaa, varmistuessaan siitä, että ydinainetta ei ole siirretty rauhanomaisesta käytöstä ydinaseisiin tai muihin ydinräjähteisiin, Suomen hallituksen ylläpitämän järjestelmän toteamukset. Järjestön todentamistoimenpiteisiin tulee kuulua muun ohessa Järjestön suorittamat riippumattomat mittaukset ja havainnot sen mukaisesti kuin tämän sopimuksen II osassa esitetään. Järjestön tulee todentamismenettelyssään ottaa asianmukaisesti huomioon Suomen hallituksen ylläpitämän järjestelmän tehokkuus.

8 artikla

a) Tämän sopimuksen mukaisen valvonnan tehokkaan toimeenpanemisen varmistamiseksi Suomen hallituksen tulee sopimuksen II osan säännösten mukaisesti toimittaa Järjestölle tiedot tämän sopimuksen perusteella valvonnan alaisista ydinaineista ja tällaisten aineiden valvonnan kannalta merkityksellisten laitosten ominaisuuksista.

b) 1. Järjestö saa vaatia tämän sopimuksen sille asettamien velvoitteiden täyttämiseksi tarvittavaa informaatiota ja tietoja vain vähimmäismäärän.

2. Laitoksia koskevat tiedot tulee rajoittaa tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaisen ydinaineen valvomisen kannalta välttämättömimpään vähimmäismäärään.

c) Suomen hallituksen niin pyytäessä Järjestön tulee olla valmis tutkimaan Suomen hallituksen erityisen arkaluontoiseksi katsomat suunnittelutiedot Suomen hallituksen tiloissa. Sellaisia tietoja ei ole tarpeen siirtää aineellisesti Järjestölle edellyttäen, että ne pidetään Suomen hallituksen tiloissa Järjestön heti saatavilla jatkotutkimuksia varten.

9 artikla

a) 1. Järjestön tulee varmistautua Suomen hallituksen suostumuksesta nimittäessään tarkastajia Suomea varten.

2. Jos Suomen hallitus nimitysehdotuksen yhteydessä tai milloin hyvänsä nimityksen jälkeen vastustaa nimitystä, Järjestön tulee esittää Suomen hallitukselle vaihtoehtoinen nimitys tai vaihtoehtoisia nimityksiä.

3. Jos, Suomen hallituksen kieltäydyttyä toistuvasti hyväksymästä Järjestön .tarkastajien nimityksiä, tämän sopimuksen mukaisten tarkastusten suorittaminen joutuisi uhanalaiseksi, hallintoneuvoston tulee pääjohtajan esittelystä ottaa kieltäytyminen käsiteltäväkseen asianomaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä varten.

b) Suomen hallituksen tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen sen, että Järjestön tarkastajat voivat tehokkaasti suorittaa tämän sopimuksen mukaiset tehtävänsä.

c) Järjestön tarkastajien käynnit ja toiminta tulee järjestää siten,

1. että Suomen hallitukselle ja tarkastetuille ydinalan rauhanomaisille toiminnoille mahdollisesti aiheutuva haitta ja häiriö jää mahdollisimman pieneksi ja

2. että tarkastajien tietoon tulevien teollisten salaisuuksien ja muiden luottamuksellisten tietojen suojelu varmistetaan.

10 artikla

Suomen hallituksen tulee soveltaa Järjestöön (mukaanluettuna sen omaisuus, rahastot ja varat) ja sen tarkastajiin ja muihin virkailijoihin, jotka suorittavat tämän sopimuksen mukaisia tehtäviä, Kansainvälisen atomienergiajärjestön erioikeuksia ja vapauksia koskevan sopimuksen soveltuvia määräyksiä.

11 artikla

Valvonnan alaisen ydinmateriaalin valvonnan tulee päättyä Järjestön tultua siihen tulokseen, että materiaali on kulunut, tai se on laimentunut siten, että se ei enää ole valvonnan kannalta katsoen käyttökelpoista mihinkään ydintoimintaan tai se on tullut käytännöllisesti katsoen takaisinsaamattomaksi.

12 artikla

Suomen hallituksen tulee ilmoittaa etukäteen Järjestölle, siten kuin tämän sopimuksen 11 osan määräykset edellyttävät, tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaisten ydinaineiden aiotuista siirroista Suomesta. Järjestön tulee lopettaa tämän sopimuksen alaista ydinainetta koskeva valvonta kun vastaanottajavaltio on ottanut materiaalin vastuulleen siten kuin tämän sopimuksen II osassa määrätään. Järjestön tulee pitää kirjaa, josta käyvät ilmi kaikki siirrot ja tarvittaessa valvonnan uudelleen soveltaminen siirrettyyn materiaaliin.

13 artikla

Sikäli kuin tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaista ydinainetta käytetään muihin kuin ydintoimintoihin kuten metalliseos- ja keramiikkatuotteiden valmistukseen, Suomen hallituksen tulee sopia Järjestön kanssa ennen kuin ydinainetta siten käytetään niistä asianhaaroista, joitten vallitessa tällaisen aineen valvonta voidaan lopettaa.

14 artikla

Mikäli Suomi aikoo käyttää oikeuttaan käyttää sellaista ydinainetta, jota tämän sopimuksen mukaan olisi valvottava, ydintoiminnassa, joka ei tämän sopimuksen mukaisesti vaadi valvonnan soveltamista on meneteltävä seuraavasti:

a) Suomen hallituksen tulee ilmoittaa Järjestölle tästä toiminnasta ja samalla selvittää;

1. että ydinaineen käyttö sallittuun sotilaalliseen toimintaan ei ole ristiriidassa minkään sellaisen Suomen hallituksen mahdollisesti antaman sitoumuksen kanssa, että materiaalia käytetään vain rauhanomaisiin tarkoituksiin jolloin Järjestön valvontaa olisi sovelletava; ja

2. että sinä aikana, jolloin valvontaa ei sovelleta, ydinainetta ei käytetä ydinaseiden tai c muiden ydinräjähteiden tuottamiseen;

b) Suomen hallituksen ja Järjestön tulee järjestää niin, että tässä sopimuksessa edellytetty valvonta jätetään soveltamatta vain sinä aikana, jolloin ydinaine on tällaisessa toiminnassa. Järjestelyssä on siinä määrin kuin mahdollista yksilöitävä se ajanjakso tai ne olosuhteet, jolloin valvontaa ei sovelleta. Joka tapauksessa tämän sopimuksen mukaista valvontaa on sovellettava uudelleen niin pian kuin ydinaine on palautettu rauhanomaiseen ydintoimintaan. Järjestö on pidettävä selvillä tällaisen, valvonnan ulkopuolella Suomessa olevan materiaalin kokonaismäärästä ja koostumuksesta sekä kaikesta tällaisen materiaalin maastaviennistä; ja

c) Kaikki järjestelyt on tehtävä Järjestön suostumuksella. Tällainen suostumus on annettava mahdollisimman pian ja se saa koskea vain muun muassa sellaisia asioita kuin aika ja menettelytapamääräyksiä ja raportointijärjestelyjä eikä se saa sisältää mitään sotilaallista toimintaa koskevia hyväksymisiä tai salaisia tietoja taikka koskea ydinmateriaalin käyttöä siinä.

15 artikla

Suomi ja Järjestö vastaavat kumpikin tässä sopimuksessa niille asetettujen velvoitteiden toimeenpanemisesta aiheutuneista kustannuksistaan. Kuitenkin, jos Järjestön erityisen pyynnön johdosta on aiheutunut ylimääräisiä kustannuksia Suomelle tai sen oikeudenkäyttövallan alaisille henkilöille, Järjestön tulee korvata sanotut kustannukset, mikäli se on siihen etukäteen suostunut. Joka tapauksessa Järjestön tulee vastata kaikista sen tarkastajien ehkä pyytämistä lisämittauksista tai -näytteidenotosta aiheutuvista kustannuksista.

16 artikla

Suomen hallituksen tulee varmistaa, että kaikkea sitä suojaa, joka kolmannella osapuolella Suomen lain tai muiden säännösten mukaan saattaa olla ydinvahinkovastuun varalta, kaikki vakuutukset ja muut varallisuusvakuudet mukaanluettuina, sovelletaan Järjestöön ja sen virkailijoihin tätä sopimusta toimeenpantaessa samalla tavalla kuin suojaa sovelletaan Suomen kansalaisiin.

17 artikla

Vaade, joka johtuu tämän sopimuksen mukaisen valvonnan toimeenpanossa syntyneestä, muusta kuin ydintapahtumasta aiheutuneesta vahingosta on ratkaistava kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

18 artikla

Jos hallintoneuvosto pääjohtajan raportin pohjalta päättää, että Suomen olisi välttämättömästi ja kiireellisesti ryhdyttävä johonkin toimenpiteeseen, jotta voitaisiin varmistaa sen seikan todentaminen, että tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaista ydinainetta ei siirretä ydinaseisiin tai muihin ydinräjähteisiin, hallintoneuvosto voi kehottaa Suomea ryhtymään viipymättä vaadittuun toimenpiteeseen riippumatta siitä, onko tämän sopimuksen 22 artiklan mukaista menettelyä riidan ratkaisemiseksi pyydetty.

19 artikla

Jos hallintoneuvosto pääjohtajan sille toimittamaa asiaanvaikuttavaa aineistoa tutkittuaan havaitsee, että Järjestö ei kykene todentamaan, että tämän sopimuksen mukaan valvontavaatimuksen alaista ydinainetta ei siirretä ydinaseisiin tai muihin ydinräjähteisiin, se voi lähettää perussäännön 12 artiklan c kohdassa tarkoitetut raportit ja voi myös ryhtyä, sikäli kun on soveliasta, muihin sanotussa artiklassa mainittuihin toimenpiteisiin. Hallintoneuvoston tulee näihin toimiin ryhtyessään ottaa huomioon sovellettujen valvontamenetelmien vakuuttavuus-aste ja antaa Suomelle kaikki kohtuulliseksi katsottavat mahdollisuudet esittää hallintoneuvostolle kaikkea tarpeellista lisäaineistoa niiden vakuuttavuudesta.

20 artikla

Suomen hallituksen ja Järjestön tulee, jommankumman pyynnöstä, neuvotella kaikista tämän sopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta johtuvista kysymyksistä.

21 artikla

Suomen hallituksella on oikeus pyytää hallintoneuvostoa käsittelemään jokainen tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta johtuva kysymys. Hallintoneuvoston tulee esittää Suomen hallitukselle kutsu osallistua hallintoneuvoston kaikkia tällaisia kysymyksiä koskeviin keskusteluihin.

22 artikla

Niitä erimielisyyksiä lukuunottamatta, jotka koskevat hallintoneuvoston 19 artiklan mukaista havaintoa taikka hallintoneuvoston tällaisen havainnon johdosta suorittamaa toimenpidettä, voidaan jokainen tämän sopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta johtuva erimielisyys, jota ei ole ratkaistu Suomen hallituksen ja Järjestön välisissä neuvotteluissa tai muussa sovitussa menettelyssä, saattaa jomman kumman sopimuspuolen pyynnöstä seuraavalla tavalla kokoonpannun välimiesoikeuden ratkaistavaksi: Suomen hallitus ja Järjestö nimittävät kumpikin yhden välimiehen ja nämä kaksi täten nimitettyä valitsevat kolmannen, joka toimii puheenjohtajana. Ellei kolmenkymmenen päivän kuluttua välitysmenettelypyynnön esittämisestä joko Suomen hallitus tai Järjestö ole nimittänyt välimiestä, joko Suomen hallitus tai Järjestö voi pyytää Kansainvälisen tuomioistuimen presidenttiä määräämään välimiehen. Samaa menettelyä sovelletaan, jos kolmenkymmenen päivän kuluttua toisen välimiehen nimittämisestä tai määräämisestä ei ole valittu kolmatta välimiestä. Välimiesoikeus on päätösvaltainen enemmistön jäsenistä ollessa läsnä ja kaikki päätökset edellyttävät kahden välimiehen yksimielisyyttä. Tuomioistuin määrää itse menettelytapansa. Tuomioistuimen päätökset sitovat sekä Suomen hallitusta että Järjestöä.

23 artikla

Järjestön kanssa tehtyjen muiden valvontasopimusten mukaisen valvonnan soveltaminen Suomessa lykätään tämän sopimuksen voimassaoloajaksi. Koska Suomi on saanut Järjestön apua perustuen 30 päivänä joulukuuta 1960 voimaantulleeseen projektisopimukseen siihen tehtyine muutoksineen, sekä 30 päivänä heinäkuuta 1963 voimaantulleeseen projektisopimukseen, sovelletaan edelleenkin Suomen näissä sopimuksissa antamia sitoumuksia olla käyttämättä näissä sopimuksissa tarkoitettuja materiaaleja ja laitteita minkään sotilaallisen tarkoituksen edistämiseen.

24 artikla

a) Suomen hallituksen ja Järjestön tulee jomman kumman pyynnöstä neuvotella toistensa kanssa tämän sopimuksen muuttamisesta.

b) Kaikki muutokset vaativat sekä Suomen hallituksen että Järjestön hyväksymisen.

c) Tämän sopimuksen muutokset tulevat voimaan samassa järjestyksessä kuin itse sopimus tai yksinkertaistetussa menettelyjärjestyksessä.

d) Pääjohtajan tulee heti ilmoittaa jokaiselle Järjestön jäsenvaltiolle kaikista tämän sopimuksen muutoksista.

25 artikla

Tämä sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun Järjestö on vastaanottanut Suomen hallituksen kirjallisen ilmoituksen siitä, että Suomen valtiosäännön ja perustuslain mukaiset voimaantulovaatimukset on täytetty. Pääjohtajan tulee heti ilmoittaa kaikille Järjestön jäsenvaltioille tämän sopimuksen voimaantulosta.

26 artikla

Tämä sopimus on voimassa niin kauan, kuin Suomi on ydinsulkusopimuksen sopimuspuoli.

27 artikla

Tämän osan tarkoituksena on määritellä ne menettelytavat, joita sovelletaan toimeenpantaessa I osan valvontamääräyksiä.

28 artikla

Sopimuksen tässä osassa mainittujen valvontamenetelmien päämääränä on saada ajoissa selville merkittävien ydinainemäärien siirtäminen rauhanomaisista ydintoiminnoista ydinaseiden tai muiden ydinräjähteiden valmistukseen tai tuntemattomiin tarkoituksiin sekä ehkäistä ennalta sellaiset siirrot saattamalla ne alttiiksi varhaiselle ilmitulolle.

29 artikla

Tässä tarkoituksessa materiaalikirjanpitoa tulee käyttää merkitykseltään oleellisimpana valvontakeinona, sekä suljettavia tiloja ja katselmusta tärkeinä täydennyskeinoina.

30 artikla

Järjestön todentamistoimintojen teknillisenä lopputuloksena on jokaisen materiaalitasealueen osalta annettu selonteko, josta ilmenee tiettynä ajanjaksona syntynyt kirjaamaton materiaali ja josta ilmenevät ne tarkkuusrajat, joilla määrät on ilmoitettu.

31 artikla

Järjestön tulee, siten kuin 7 artiklassa edellytetään, todentamistoimia suorittaessaan käyttää c täysin määrin hyväkseen kaiken tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaisen ydinmateriaalin kansallista kirjanpitoa ja valvontaa sekä välttää kansallisen kirjanpito- ja valvontatoimien tarpeetonta kaksinkertaistamista.

32 artikla

Kaiken tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaisen ydinmateriaalin kansallisen kirjanpito- ja valvontajärjestelmän tulee rakenteeltaan perustua materiaalitasealueisiin ja siinä tulee olla asianmukaiset ja liitännäisjärjestelyissä tarkemmin esitetyt määräykset sellaisten menetelmien perustamisesta, kuten:

a) Mittausmenetelmä vastaanotetun, tuotetun, lähetetyn, kadonneen taikka muutoin inventaarista siirrettyjen ja siinä olevien ydinainemäärien määrittäminen;

b) Mitta- ja mittaustarkkuuden sekä mittausluotettavuuden arviointi;

c) Menetelmä lähettäjän ja vastaanottajan ilmoittamien mittaustulosten erojen yksilöimiseksi, tarkistamiseksi ja arvioimiseksi;

d) Inventoinnin suorittamismenetelmät;

e) Menetelmät varaston mittausvajausten ja -lisäysten kasaantumisen arvioimiseksi;

f) Kirjanpito- ja raportointijärjestelmä, josta ilmenee kunkin materiaalitasealueen osalta ydinmateriaalivarasto ja sen muutokset mukaan luettuna tälle materiaalitasealueelle ja sieltä pois tapahtuneet siirrot;

g) Määräykset sen varmistamiseksi, että kirjanpitoon liittyviä menetelmiä ja järjestelyjä käytetään oikein;

h) Menetelmät 59–69 artiklojen mukaisten raporttien toimittamiseksi Järjestölle.

33 artikla

Tämän sopimuksen mukaista valvontaa ei tule soveltaa kaivostoiminnassa tai malminrikastusvaiheessa olevaan aineeseen.

34 artikla

a) Kun jotakin ainetta, joka sisältää uraania tai toriumia ja joka ei ole saavuttanut ydinpolttoainekierrossa sellaista vaihetta, jota tarkoitetaan jäljempänä c-kohdassa, viedään suoraan taikka epäsuorasti Suomesta ydinaseettomaan maahan, Suomen hallituksen tulee ilmoittaa Järjestölle aineen määrä, koostumus ja määränpää, ellei materiaalia viedä nimenomaan muihin kuin ydintarkoituksiin;

b) Kun jotakin ainetta, joka sisältää uraania tai toriumia ja joka ei ole saavuttanut ydinpolttoainekierrossa sellaista vaihetta, jota tarkoitetaan jäljempänä c-kohdassa, tuodaan Suomeen, Suomen hallituksen tulee ilmoittaa Järjestölle aineen määrä ja koostumus, ellei ainetta tuoda maahan nimenomaan muuhun kuin ydintarkoituksiin; ja

c) Kun jokin koostumukseltaan ja puhtaudeltaan polttoaineen valmistukseen taikka isotooppiseen väkevöintiin soveltuva ydinaine jättää sen laitoksen tai valmistusvaiheen, jossa se on tuotettu, tarkka kun tällaista tai jotakin ydinpolttoainekierron myöhäisemmässä vaiheessa tuotettua muuta ydinainetta tuodaan Suomeen, ydinaine joutuu tässä sopimuksessa määriteltyjen muiden valvontamenetelmien alaiseksi.

35 artikla

a) Valvonta päättyy tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaiseen ydinmateriaaliin nähden edellä 11 artiklassa määrätyin edellytyksin. Mikäli mainitun artiklan edellytykset eivät ole täyttyneet, mutta Suomen hallitus katsoo, että valvonnan alaisen ydinaineen .takaisin saanti jäännöksistä ei kysymyksessä olevana ajankohtana ole käytännössä mahdollista tai toivottavaa, Suomen hallituksen ja Järjestön tulee neuvotella sopivien valvontamenetelmien käyttämisestä.

b) Valvonta päättyy tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaiseen ydinaineeseen nähden edellä 13 artiklassa mainituin edellytyksin, mikäli Suomen hallitus ja Järjestö ovat yhtä mieltä siitä, että sellainen ydinaine on käytännössä takaisinsaamatonta.

36 artikla

Suomen hallituksen pyynnöstä Järjestön tulee vapauttaa valvonnasta ydinainetta seuraavissa tapauksissa:

a) Erityinen halkeamiskelpoinen aine, kun sitä käytetään gramma- tai pienempinä määrinä instrumenttien ilmaisinosana;

b) Ydinaine 13 artiklassa mainittuihin muihin kuin ydintoimintoihin käytettynä ja jos materiaali on takaisin saatavissa; ja

c) Plutonium, jos sen isotooppinen plutonium-238-pitoisuus ylittää 80 %.

37 artikla

Suomen hallituksen pyynnöstä Järjestön tulee vapauttaa valvonnasta ydinainetta, joka muutoin tämän sopimuksen mukaan olisi valvonnan alaista, mikäli tämän artiklan mukaan valvonnasta vapautetun ydinmateriaalin kokonaismäärä Suomessa ei minään hetkenä ylitä:

a) Yhteensä yhtä kilogrammaa kysymyksen ollessa erityisestä halkeamiskelpoisesta aineesta, mikä voi koostua yhdestä tai useammasta allamainituista aineista:

1. plutonium;

2. uraani, jonka väkevöintiaste on 0,2 (20 %) tai tätä suurempi laskettuna kertomalla sen paino väkevöintiasteella;

3. uraani, jonka väkevöintiaste on alle 0,2 (20 %) mutta suurempi kuin luonnonuraanin, laskettuna kertomalla sen paino viisinkertaisella väkevöintiasteen neliöllä.

b) Yhteensä kymmentä tonnia kysymyksen ollessa luonnonuraanista tai köyhdytetystä uraanista, jonka väkevöintiaste on yli 0,005 (0,5%);

c) Kahtakymmentä tonnia kysymyksen ollessa köyhdytetystä uraanista, jonka väkevöintiaste on 0,005 tai tätä pienempi; ja

d) Kahtakymmentä tonnia kysymyksen ollessa toriumista; taikka sellaisia suurempia määriä, jotka hallintoneuvosto on määrännyt yhtenäistä soveltamista varten.

38 artikla

Jos valvonnasta vapautettua ydinmateriaalia tullaan käsittelemään tai varastoimaan yhdessä tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaisen ydinmateriaalin kanssa, Suomen hallituksen ja Järjestön tulee järjestää valvonnan uudelleen soveltaminen.

39 artikla

Suomen hallituksen ja Järjestön tulee sopia liitännäisjärjestelyistä, joissa määritellään yksityiskohtaisesti, siinä laajuudessa kuin on tarpeen, jotta Järjestö voisi täyttää tämän sopimuksen mukaiset velvollisuutensa tehokkaalla ja tuloksia tuottavalla tavalla, kuinka tässä sopimuksessa määrättyjä menetelmiä sovelletaan. Suomen hallitus ja Järjestö voivat sopia liitännäisjärjestelyjen laajentamisesta tai muuttamisesta muuttamatta tätä sopimusta.

40 artikla

Liitännäisjärjestelyt tulevat voimaan samaan aikaan tämän sopimuksen voimaantulon kanssa tai niin pian kuin mahdollista sen jälkeen. Suomen hallituksen ja Järjestön tulee kaikin tavoin pyrkiä saamaan liitännäisjärjestelyt voimaan yhdeksänkymmenen Päivän kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta; määräajan pidentämiseen tarvitaan sekä Suomen hallituksen että Järjestön suostumus. Suomen hallituksen tulee toimittaa Järjestölle heti liitännäisjärjestelyjen laatimiseen tarvittavat tiedot. Tämän sopimuksen tultua voimaan, Järjestö voi soveltaa tässä mainittuja menettelyjä siihen ydinaineeseen, joka sisältyy jäljempänä 41 artiklassa tarkoitettuun inventaariin, vaikka liitännäisjärjestelyt eivät olisikaan vielä tulleet voimaan.

41 artikla

Jäljempänä 62 artiklassa tarkoitetun alku. raportin perusteella Järjestön .tulee laatia kaikesta Suomessa olevasta ja tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaisesta ydinmateriaalista, sen alkuperästä riippumatta, yhtenäinen inventaari ja ylläpitää sitä myöhempien raporttien ja todentamistoimintojen tulosten pohjalta. Inventaarista tulee antaa Suomen hallitukselle jäljennöksiä sovituin väliajoin.

42 artikla

Edellä olevan 8 artiklan säännösten mukaisesti olemassa olevien laitosten suunnittelutiedot tulee toimittaa Järjestölle liitännäisjärjestelyistä käytävien keskustelujen kuluessa. Uusia laitoksia koskevien suunnittelutietojen toimittamiselle asetettavat aikarajat määritellään liitännäisjärjestelyissä ja tällaiset tiedot tulee toimittaa mahdollisimman aikaisin ennen ydinmateriaalin sijoittamista uuteen laitokseen.

43 artikla

Järjestölle toimitettavien suunnittelutietojen tulee sisältää jokaisesta laitoksesta sovelletuin osin seuraavat tiedot:

a) Laitoksen yksilöinti, josta ilmenee laitoksen yleinen luonne, tarkoitus, nimelliskoko ja maantieteellinen sijainti sekä nimi ja osoite tavanomaisten liiketoimien hoitamista varten;

b) Kuvaus laitoksen yleisistä järjestelyistä käsitellen sopivassa määrin ydinaineiden muotoa, sijaintia ja vuota sekä näiden aineiden käytössä, valmistuksessa ja käsittelyssä tärkeiden laitteiden yleistä sijoittelua;

c) Kuvaus laitoksen yleispiirteistä materiaalikirjanpidon, suljettavissa olevien tilojen ja katselmuksen kannalta; ja

d) Kuvaus laitoksella olemassa olevista ja ehdotetuista menetelmistä ydinainekirjanpidon valvonnan hoitamiseksi käsitellen erityisesti laitoksen haltijan perustamia materiaalitasealueita, vuon mittausmenetelmiä sekä niitä menetelmiä, joita noudatetaan inventoinnissa.

44 artikla

Järjestölle tulee toimittaa myös muuta valvonnan soveltamisen kannalta asiaan kuuluvaa informaatiota jokaisesta laitoksesta, erityisesti materiaalikirjanpidon ja valvonnan organisatorista vastuuta koskevia tietoja. Suomen hallituksen tulee toimittaa Järjestölle sellaista täydentävää terveys- ja turvallisuusmenetelmiä koskevaa informaatiota, joka Järjestön tulee ottaa huomioon ja jota sen tarkastajien tulee laitoksella noudattaa.

45 artikla

Järjestölle tulee toimittaa tarkastusta varten valvonnan kannalta merkittävistä muutoksista suunnittelutiedot ja sille tulee ilmoittaa kaikesta edellä 44 artiklan mukaisesti toimitettuun informaatioon tehtävistä muutoksista tarpeeksi etukäteen, jotta valvontamenetelmät voidaan tarvittaessa tarkistaa.

46 artikla

Järjestölle toimitettuja suunnittelutietoja tulee käyttää seuraaviin tarkoituksiin:

a) Yksilöimään ydinaineen valvonnan soveltamista varten merkitykselliset laitosten ja ydinaineen pääpiirteet riittävän yksityiskohtaisesti, jotta todentaminen helpottuisi;

b) Määrittelemään Järjestön kirjanpitotarkoituksiin käytetyt materiaalitasealueet ja valitsemaan ne strategiset kohdat, jotka ovat mittauksen kannalta avainasemissa olevia paikkoja ja joita käytetään ydinmateriaalivuota ja -varastoa määritettäessä; sanotunlaisia materiaalitasealueita määrättäessä tulee Järjestön muun ohessa noudattaa seuraavia kriteerioita:

1. materiaalitasealueen koon tulee olla sopusoinnussa sen tarkkuuden kanssa, jolla materiaalitase voidaan perustaa;

2. materiaalitasealuetta määrättäessä tulee käyttää hyväksi jokaista mahdollisuutta käyttää suljettavissa olevia tiloja ja katselmusta vuomittausten täydellisyyden varmistamisen apuna ja siten yksinkertaistaa valvonnan soveltamista ja keskittää mittaustoimet mittauksen avainasemapaikkoihin;

3. laitoksessa tai siitä erillään olevia materiaalitasealueita voidaan yhdistää Järjestön kirjanpitotarkoituksia varten yhdeksi materiaalitasealueeksi, jos Järjestö katsoo, että se on soveliasta sen todentamisvaatimusten kannalta;

4. Suomen hallituksen pyynnöstä voidaan perustaa erityinen materiaalitasealue sellaisen käsittelyvaiheen ympärille, jossa on kaupallisesti katsoen arkaluontoista tietoa;

c) Nimellisaikataulun ja menettelytapojen laatimiseen ydinaineiden inventaarin tekemiseksi Järjestön kirjanpitotarkoituksia varten.

d) Kirjanpitokirjoilla ja raporteilla asetettavien vaatimuksien sekä kirjanpitokirjojen tarkastusmenetelmien laatimiseen.

e) Ydinaineen määrää ja sijaintia koskevien todentamisvaatimusten ja -menetelmien laatimiseen.

f) Sopivien yhdistelmien valitsemiseen menetelmille ja tekniikalle suljettavissa olevia tiloja ja katselmusta varten sekä sellaisten strategisten kohtien valitsemiseen, joissa näitä sovelletaan.

Suunnittelutietojen tarkastuksen tulokset tulee sisällyttää liitännäisjärjestelyihin.

47 artikla

Suunnittelutiedot tulee tarkastaa uudelleen toimintaolosuhteissa tapahtuneiden muutosten, valvontatekniikan kehittymisen tai todentamismenetelmien soveltamisessa saadun kokemuksen valossa, siinä mielessä, että voitaisiin muuttaa niitä toimenpiteitä, joihin Järjestö on 46 artiklan mukaisesti ryhtynyt.

48 artikla

Järjestö voi yhteistoiminnassa Suomen hallituksen kanssa lähettää (tarkastajia laitoksiin todentamaan 42-45 artiklojen mukaisesti järjestölle toimitetut suunnittelutiedot 46 artiklassa esitettyjen tarkoitusperien toteuttamiseksi.

49 artikla

Järjestölle tulee toimittaa tavanomaisesti laitosten ulkopuolella käytetystä ydinmateriaalista soveltuvin osin seuraavia tietoja:

a) Yleinen kuvaus ydinmateriaalin käytöstä, sen maantieteellinen sijainti ja käyttäjän nimi ja osoite tavanomaisia liiketarkoituksia varten; ja

b) Yleinen kuvaus olemassa olevista ja ehdotetuista ydinmateriaalin kirjanpito- ja valvontamenetelmistä mukaan luettuna materiaalikirjan pidon ja -valvonnan organisatorinen vastuu.

Järjestölle tulee ilmoittaa määrätyin väliajoin kaikista muutoksista, jotka ovat tapahtuneet tämän artiklan perusteella sille toimitetussa informaatiossa.

50 artikla

Edellä olevan 49 artiklan mukaisesti Järjestölle toimitettuja tietoja voidaan käyttää siinä laajuudessa, kuin niillä on merkitystä edellä 46 artiklan b-f-kohdissa mainittuihin tarkoituksiin.

51 artikla

Perustettaessa edellä 7 artiklassa tarkoitettua kansallista materiaalivalvontajärjestelmää Suomen hallituksen tulee huolehtia siitä, että jokaisella materiaalitasealueella pidetään kirjanpitoa. Pidettävät kirjat määritellään liitännäisjärjestelyissä.

52 artikla

Suomen hallituksen tulee ryhtyä järjestelyihin helpottaakseen tarkastajien toimittamaa kirjanpidon tarkastusta erityisesti, jos kirjanpitoa ei ole pidetty englanniksi, ranskaksi, venäjäksi tai espanjaksi.

53 artikla

Kirjanpitokirjat tulee säilyttää vähintään viisi vuotta.

54 artikla

Kirjanpitoon tulee kuulua, sen mukaan kuin on tarkoituksenmukaista:

a) Materiaalikirjanpitokirjat kaikesta tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaisesta ydinmateriaalista; ja

b) Toimintakirjat laitoksissa, joissa on sellaista ydinmateriaalia.

55 artikla

Raporttien laatimiseen käytetyn kirjanpidon perustana olevan mittausjärjestelmän tulee olla yhdenmukainen viimeisimpien kansainvälisten standardien kanssa tai olla laadullisesti niihin rinnastettava.

56 artikla

Materiaalikirjanpidossa tulee käydä ilmi jokaisen materiaalitasealueen osalta seuraavaa:

a) Kaikki varastomuutokset jotta kirjanpidollinen varasto voidaan määrittää milloin tahansa;

b) Kaikki todellista varastoa määritettäessä käytetyt mittaustulokset; ja

c) Kaikki varastomuutoksissa, kirjanpidollisissa ja todellisissa varastoissa tehdyt tarkistukset ja oikaisut.

57 artikla

Kaikkien varastomuutoksien ja suoritetun inventoinnin kohdalta tulee kirjanpitokirjoissa osoittaa jokaisesta ydinmateriaalierästä: materiaalin yksilöinti, materiaalierätiedot ja lähdetiedot. Kirjanpitokirjoissa tulee ilmetä erikseen jokaisen ydinmateriaalierän osalta uraani-, torium- ja plutonium määrät. Jokaisen varastomuutoksen osalta tulee ilmoittaa varastomuutoksen päivämäärä ja sen mukaan kuin on tarkoituksenmukaista lähtömateriaalitasealue ja vastaanottava tasealue tai vastaanottaja.

58 artikla

Toimintakirjoista tulee käydä ilmi soveltuvin osin jokaisen materiaalitasealueen osalta:

a) Ne toimintatiedot, joita on käytetty Perustana määritettäessä ydinmateriaalin määrissä ja koostumuksessa tapahtuneet muutokset;

b) Säiliöiden ja instrumenttien kalibroinnista sekä näytteidenotoista ja analyyseistä saadut tiedot, menettelytavat, joilla valvotaan mittausten laatua, sekä satunnais- ja systemaattiselle virheelle johdetut arviot;

c) Kuvaus käytettyjen toimenpiteiden suoritusjärjestyksestä valmisteltaessa ja suoritettaessa inventointia, jotta varmistuttaisiin siitä, että inventaari on oikea ja täydellinen; ja

d) Kuvaus toimista, joihin on ryhdytty, jotta saataisiin varmuus jokaisen mahdollisesti sattuneen, onnettomuudesta johtuneen tai määrittelemättömän häviön syystä ja suuruudesta.

59 artikla

Suomen hallituksen tulee toimittaa Järjestölle raportit siten kuin jäljempänä 60-69 artikloissa on lähemmin esitetty tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaisesta ydinmateriaalista.

60 artikla

Raportit tulee laatia englannin-, ranskan-, venäjän- tai espanjankielellä, jollei toisin ole määrätty liitännäisjärjestelyissä.

61 artikla

Raporttien tulee perustua 51-58 artiklojen mukaisesti pidettyihin kirjanpitokirjoihin ja niiden tulee tapauksesta riippuen olla kokoonpantu kirjanpito- ja erityisraporteista.

62 artikla

Järjestölle tulee toimittaa kaikkea tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaista ydinmateriaalia koskeva alkuraportti. Suomen hallituksen tulee toimittaa alkuraportti Järjestölle kolmenkymmenen päivän kuluessa sen kuukauden viimeisestä päivästä, jolloin tämä sopimus tulee voimaan, ja raportista tulee käydä ilmi tuon kuukauden viimeisen päivän tilanne.

63 artikla

Suomen hallituksen tulee toimittaa Järjestölle kaikista materiaalitasealueista seuraavat kirjanpitoraportit:

a) Varastomuutosraportit, jotka osoittavat kaikki ydinmateriaalivaraston muutokset. Raportit tulee toimittaa niin pian kuin mahdollista ja joka tapauksessa kolmenkymmenen päivän kuluessa sen kuukauden päättymisestä, jona varastomuutos tapahtui tai merkittiin kirjoihin; ja

b) Materiaalitaseraportit, jotka osoittavat materiaalitasealueella kulloinkin olevan, inventointiin perustuvan materiaalitaseen. Raportit tulee toimittaa niin pian kuin mahdollista ja joka tapauksessa kolmenkymmenen päivän kuluessa inventoinnin suorittamisesta.

Raporttien tulee perustua käytettävissä oleviin tietoihin raportointipäivältä ja niitä voidaan myöhemmin tarvittaessa oikaista.

64 artikla

Varastomuutosraportista tulee käydä ilmi jokaisen ydinmateriaalierän osalta yksilöinti. ja erätiedot, varastomuutospäivä ja tapauksesta riippuen lähettävä ja vastaanottava materiaalitasealue taikka vastaanottaja. Näihin raportteihin tulee liittää lyhyet ilmoitukset:

a) Joissa selvitetään varastomuutokset niiden toimintakirjoihin sisältyvien toimintatietojen pohjalta, joita tarkoitetaan edellä 58 artiklan a) kohdassa; ja

b) esitetään, siten kuin liitännäisjärjestelyissä on tarkemmin määrätty, aiottu toimintaohjelma, erityisesti inventoinnin suorittaminen.

65 artikla

Suomen hallituksen tulee ilmoittaa kaikista varastomuutoksista, tarkistuksista ja oikaisuista joko aika ajoin yhdistetyllä listalla tai erikseen. Varastomuutokset tulee ilmoittaa materiaalierittäin. Ydinmateriaalivaraston pienet muutokset, kuten analyysinäytteiden siirrot, voidaan liitännäisjärjestelyissä määritellyin tavoin yhdistää yhdeksi materiaalieräksi ja ilmoittaa yhtenä varastomuutoksena.

66 artikla

Järjestön tulee materiaalitasealueittain toimittaa puolivuosittain Suomen hallitukselle selonteot tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaisen ydinmateriaalin kirjanpidollisista varastoista, jotka perustuvat mainitun selontekojakson varastomuutosraportteihin.

67 artikla

Materiaalitaseraporttien tulee sisältää, jollei Suomen hallituksen ja Järjestön välillä ole muuta sovittu, seuraavat merkinnät:

a) todelliset alkuvarastot;

b) varastomuutokset (ensin lisäykset sitten vähennykset);

c) kirjanpidollinen loppuvarasto;

d) lähettäjän ja vastaanottajan ilmoitusten väliset eroavuudet;

e) tarkistettu kirjanpidollinen loppuvarasto;

f) todellinen loppuvarasto; ja

g) kirjaamaton materiaali

Todellista varastoa koskeva selonteko, jossa kaikki materiaalierät luetellaan erikseen ja jossa ilmoitetaan materiaalin yksilöinti- ja materiaalierätiedot kaikkien materiaalierien osalta, tulee liittää jokaiseen materiaalitaseraporttiin.

68 artikla

Suomen hallituksen tulee viipymättä tehdä erityisraportit:

a) Jos jokin epätavallinen tapahtuma tai epätavalliset olosuhteet antavat Suomen hallitukselle aiheen uskoa, että ydinmateriaalia on kadonnut tai saattanut kadota siinä määrin, että liitännäisjärjestelyissä tällaista tapahtumaa varten määritellyt rajat ylitetaan; tai

b) jos suljettavissa olevia tiloja on vastoin odotuksia siinä määrin muutettu siitä, miksi ne on liitännäisjärjestelyissä määrätty, että luvaton ydinmateriaalin poiskuljettaminen on käynyt mahdolliseksi.

69 artikla

Järjestön niin pyytäessä, Suomen hallituksen tulee toimittaa jokaisesta raportista lisätietoja ja selvennyksiä, sikäli kuin se on valvonnan kannalta merkityksellistä.

70 artikla

Järjestöllä tulee olla oikeus suorittaa tarkastuksia siten kuin jäljempänä 71-82 artikloissa määrätään.

71 artikla

Järjestö voi suorittaa ad hoc-tarkastuksia:

a) todentaakseen alkuraporttiin sisältyvän tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaista ydinmateriaalia koskevan informaation;

b) yksilöidäkseen ja todentaakseen alkuraportin päiväyksen jälkeen tilanteessa tapahtuneet muutokset; ja

c) yksilöidäkseen ja mikäli mahdollista todentaakseen 93 ja 96 artiklojen mukaisesti ydinmateriaalin määrän ja koostumuksen ennen sen kuljettamista Suomesta tai Suomeen.

72 artikla

Järjestö voi suorittaa rutiinitarkastuksia:

a) todentaakseen, että raportit ovat yhtäpitäviä kirjanpidon kanssa;

b) todentaakseen kaiken tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaisen ydinmateriaalin sijainnin, yksilöintitiedot, määrän ja koostumuksen; ja

c) todentaakseen kirjaamattoman materiaalin, lähettäjän ja vastaanottajan ilmoitusten välisten eroavuuksien ja kirjanpidollisen varaston epätarkkuuksien mahdollisia syitä koskevan informaation.

73 artikla

Järjestö voi huomioon ottaen artiklassa 77 määrätyt menettelytavat suorittaa erityistarkastuksia:

a) todentaakseen erityisraporttien sisällön; tai

b) mikäli Järjestö katsoo, että Suomen hallituksen sille toimittama informaatio, mukaan luettuna Suomen hallituksen selitykset ja rutiinitarkastuksissa saatu informaatio, ei ole riittävä, jotta Järjestö voisi täyttää tämän sopimuksen mukaiset velvoitteensa.

Tarkastuksen on katsottava olevan erityistarkastus mikäli se toimitetaan 78-82 artikloissa tarkoitettujen rutiinitarkastusten lisäksi tai, jos siihen sisältyy mahdollisuus saada muuta informaatiota tai päästä muihin paikkoihin kuin 76 artiklassa ad hoc- ja rutiinitarkastusten suhteen on määrätty.

74 artikla

Saavuttaakseen 71–73 artikloissa määritellyt-päämäärät Järjestö voi:

a) tarkastaa 51-58 artiklojen mukaisesti pidetyt kirjanpitokirjat;

b) suorittaa itsenäisesti kaiken tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaisen ydinmateriaalin mittauksia;

c) todentaa instrumenttien ja muiden mittaus- ja valvontavälineiden toiminta ja kalibrointi;

d) soveltaa ja käyttää katselmusta ja suljettavissa olevia tiloja; ja

e) käyttää muita objektiivisia menettelytapoja, joiden on osoitettu olevan teknillisesti siihen sopivia.

75 artikla

Edellä 74 artiklassa määrätyissä puitteissa Järjestölle tulee tehdä mahdolliseksi:

a) tarkkailla, että näytteet materiaalikirjanpitoa varten mittausten kannalta avainasemassa olevista paikoista otetaan sellaisia menettelytapoja noudattaen, että näytteet ovat edustavia, ja tarkkailla näytteiden käsittelyä ja analysointia sekä saada sellaisista näytteistä kaksoiskappaleet;

b) tarkkailla, että mittauksen kannalta avainasemassa olevissa paikoissa suoritetut ydinmateriaalin mittaukset ovat edustavia ja tarkkailla siinä käytettyjen instrumenttien ja laitteiden kalibrointia;

c) ryhtyä tarpeen mukaan Suomen hallituksen kanssa järjestelyihin:

1. Lisämittauksien toimittamiseksi ja lisänäytteiden ottamiseksi Järjestön käyttöön;

2. Järjestön analysoitavien standardinäytteiden analysoimiseksi;

3. asianmukaisten absoluuttisten standardien käyttämiseksi tarkistettaessa instrumentteja ja muita laitteita; ja

4. muiden kalibrointien suorittamiseksi.

d) Järjestää sen omien laitteiden käyttö riippumattomien mittausten ja katselmusten suorittamiseksi ja, mikäli liitännäisjärjestelyissä niin sovitaan ja määrätään, järjestää sellaisten laitteiden asentaminen;

e) käyttää sinettejään ja muita yksilöimis- ja väärinkäytön ilmaisulaitteitaan suljettavissa oleviin tiloihin, mikäli liitännäisjärjestelyissä niin sovitaan ja määrätään; ja

f) ryhtyä järjestelyihin Suomen hallituksen kanssa Järjestön käyttöön otettujen näytteiden lähettämiseksi.

76 artikla

a) Edellä 71 artiklan a- ja b-kohdissa mainittujen päämäärien saavuttamiseksi ja kunnes strategiset kohdat on määritelty liitännäisjärjestelyissä, Järjestön tarkastajilla tulee olla oikeus päästä kaikkiin paikkoihin, joissa alkuraportti tai siihen liittyvänä suoritettu tarkastus osoittaa ydinmateriaalia olevan;

b) edellä 71 artiklan c-kohdassa mainittujen päämäärien saavuttamiseksi tarkastajilla tulee olla oikeus päästä kaikkiin paikkoihin, joista Järjestölle on ilmoitettu 92 artiklan d 3 kohdan tai 95 artiklan d 3-alakohdan perusteella;

c) edellä 72 artiklassa mainittujen päämäärien saavuttamiseksi tarkastajilla tulee olla oikeus päästä vain liitännäisjärjestelyissä määriteltyihin strategisiin kohtiin ja tutkimaan edellä 51-58 artiklojen perusteella pidetyt kirjanpitokirjat; ja

d) siinä tapauksessa, että Suomen hallitus on tullut siihen tulokseen, että jokin epätavallinen seikka vaatii Järjestön pääsyoikeuksien laajempaa rajoittamista, Suomen hallituksen ja Järjestön tulee heti ryhtyä toimenpiteisiin asian hoitamiseksi siten, että Järjestö voi suorittaa valvontavelvollisuutensa näiden rajoitusten puitteissa. Pääjohtajan tulee ilmoittaa (kustakin sellaisesta järjestelystä hallintoneuvostolle.

77 artikla

Sellaisissa olosuhteissa, joista voi olla seurauksena erityistarkastus 73 artiklassa mainittujen päämäärien saavuttamiseksi, Suomen hallituksen ja Järjestön tulee neuvotella keskenään välittömästi. Tällaisten neuvottelujen tuloksena Järjestö voi:

a) suorittaa tarkastuksia niiden rutiinitarkastusten lisäksi, joista määrätään 78-89 artikloissa; ja

b) saada mahdollisuuden, Suomen hallituksen kanssa niin sovittuaan, päästä muihinkin tietolähteisiin ja paikkoihin, kuin mitä edellä 76 artiklassa on määrätty. Kaikki erimielisyydet, jotka koskevat tarvetta saada lisää pääsymahdollisuuksia, tulee ratkaista 21 ja 22 artiklojen mukaisesti; milloin Suomen ryhtyminen johonkin toimenpiteeseen on tähdellistä ja kiireellistä, tulee soveltaa 18 artiklan määräyksiä.

78 artikla

Järjestön tulee pitää, parasta mahdollista ajoitusta noudattaen, rutiinitarkastusten lukumäärä, voimaperäisyys ja kestoaika niin pienenä kuin tässä sopimuksessa edellytettyjen valvontamenetelmien tehokas soveltaminen sallii, ja sen tulee käyttää mahdollisimman hyvin ja taloudellisesti hyväkseen käytettävissään olevat valvontavoimat.

79 artikla

Järjestö voi suorittaa yhden rutiinitarkastuksen vuodessa sellaisissa laitoksissa tai laitosten ulkopuolella olevilla materiaalitasealueilla, joilla oleva tai vuosittain läpikulkeva ydinmateriaalimäärä, riippuen siitä kumpi on suurempi, ei ylitä viittä efektiivistä kilogrammaa.

80 artikla

Sellaisten laitosten osalta, joissa oleva tai joiden läpi vuosittain kulkeva ydinmateriaalimäärä ylittää viisi efektiivistä kilogrammaa, rutiinitarkastusten lukumäärä, voimaperäisyys, kestoaika, ajoitus ja suoritustapa tulee määritellä sillä perusteella, että enimmäis- tai rajatapauksissa tarkastustoiminta ei saa olla voimaperäisempää kuin on välttämätöntä ja tarpeen, jotta voitaisiin jatkuvasti pysyä tietoisena ydinmateriaalivuosta ja varastosta, ja rutiinitarkastusten enimmäismäärä tulee tällaisten laitosten osalta määrätä seuraavasti:

a) reaktoreiden ja sinetöityjen varastolaitosten osalta vuosittain toimitettavien rutiinitarkastusten enimmäismäärä tulee määrätä siten että sallitaan yksi kuudesosa tarkastusmiestyövuotta kutakin laitosta varten;

b) muiden laitosten kuin reaktoreiden ja sinetöityjen varastolaitosten osalta, jotka sisältävät yli 5 prosenttisesti väkevöityä uraania tai plutoniumia, vuotuinen rutiinitarkastusten enimmäismäärä tulee määrätä siten, että sallitaan kutakin laitosta varten erikseen tarkastuksia 30 X √E tarkastusmiestyöpäivää vuodessa, jolloin E tarkoittaa varastossa olevaa tai vuosittain läpikulkevaa ydinmateriaalimäärää riippuen siitä, kumpi on suurempi, efektiivisissä kilogrammoissa ilmaistuna. Millekään tällaiselle laitokselle määrätty tarkastusten enimmäismäärä ei saa kuitenkaan olla pienempi kuin 1,5 tarkastusmiestyövuotta; ja

c) sellaisten laitosten osalta, joihin edellä a- tai b-kohdissa sanottu ei sovellu, vuotuisten rutiinitarkastusten enimmäismäärä tulee määrätä siten, että vuodessa sallitaan tällaista laitosta varten kolmannes tarkastusmiestyövuotta ynnä 0,4 x E tarkastusmiestyöpäivää, jolloin E tarkoittaa varastossa olevaa tai vuosittain läpikulkevaa ydinmateriaalimäärää, riippuen siitä kumpi on suurempi, efektiivisissä kilogrammoissa ilmaistuna.

Suomen hallitus ja Järjestö voivat sopia tässä artiklassa mainittujen enimmäistarkastusmäärien muuttamisesta, jos hallintoneuvosto pitää sellaista muuttamista kohtuullisena.

81 artikla

Huomioon ottaen 78–80 artiklojen määräykset tulee niihin kriteereihin, joita käytetään määrättäessä rutiinitarkastusten lukumäärää, voimaperäisyyttä, kestoaikaa, ajoitusta ja suoritustapaa kutakin laitosta varten, kuulua:

a) ydinmateriaalin esiintymismuoto, erityisesti se, onko ydinmateriaali irrallisena vai useammissa erillisissä pakkauksissa; kemiallinen koostumus ja, uraanin kyseessä ollen, onko väkevöintiaste matala vai korkea; ja materiaalin luokse päästävyys;

b) Kansallisen kirjanpito- ja valvontajärjestelmän tehokkuus, mukaan lukien sen seikan, missä määrin laitosten haltijat toiminnassaan ovat riippumattomia kansallisesta kirjanpitoja valvontajärjestelmästä; missä määrin Suomessa on käytetty 32 artiklassa tarkoitettuja menetelmiä; kuinka täsmällisesti raportit on toimitettu Järjestölle; kuinka yhtäpitäviä raportit ovat Järjestön riippumattomien todentamistulosten kanssa; sekä Järjestön todentaman kirjaamattoman materiaalin määrän ja tarkkuuden;

c) ydinpolttoainekierron ominaispiirteet, erityisesti valvonnan alaista ydinmateriaalia sisältävien laitosten lukumäärä ja laatu sekä laitosten valvonnan kannalta merkitykselliset ominaispiirteet, etenkin suljettavissa olevien tilojen käytön aste; missä määrin laitosten rakenne helpottaa ydinmateriaalivuon ja -varaston todentamista; ja missä määrin eri materiaalitasealueilta saadut tiedot ovat keskenään vertailukelpoiset;

d) kansainväliset riippuvuussuhteet, erityisesti missä määrin ydinmateriaalia vastaanotetaan tai lähetetään toisiin valtioihin käytettäväksi tai käsiteltäväksi; kaikki Järjestön todentamistoimenpiteet tällaisten siirtojen yhteydessä; ja missä määrin Suomen rauhanomaiset toiminnot kytkeytyvät muiden valtioiden vastaaviin toimintoihin; ja

e) valvonta-alan teknillinen kehitys, mukaan lukien tilastoteknillisten menetelmien ja satunnaisnäytteiden käyttö ydinmateriaalivuon määrittämisessä.

82 artikla

Suomen hallituksen ja Järjestön tulee neuvotella keskenään, mikäli Suomen hallitus katsoo tarkastustoimintaa kehitettävän keskittymällä epäasiallisesti määrättyihin laitoksiin.

83 artikla

Järjestön tulee antaa ennakkoilmoitus Suomen hallitukselle seuraavasti ennen tarkastajien saapumista laitoksiin tai laitosten ulkopuolella oleville materiaalitasealueille:

a) 71 artiklan c-kohdassa mainituista ad hoc-tarkastuksista vähintään kaksikymmentäneljä tuntia etukäteen; 71 artiklan a- ja b- kohtien mukaisista tarkastuksista samoinkuin 48 artiklassa tarkoitetuista toimenpiteistä vähintään viikko etukäteen;

b) 73 artiklan mukaisista erityistarkastuksista niin pian kuin on mahdollista Suomen hallituksen ja Järjestön neuvoteltua 77 artiklassa edellytetyllä tavalla, jolloin saapumisilmoituksen on säännönmukaisesti katsottava muodostavan osan neuvotteluista; ja

c) 72 artiklassa tarkoitetuista rutiinitarkastuksista vähintään kaksikymmentäneljä tuntia etukäteen milloin kyseessä on 80 artiklan b-kohdassa tarkoitetut laitokset ja sinetöidyistä varastolaitoksista, jotka sisältävät yli 5 prosenttisesti väkevöityä uraania tai plutoniumia, ja viikko etukäteen kaikissa muissa tapauksissa.

Tällaisiin tarkastajien saapumisilmoituksiin tulee sisältyä tarkastajien nimet ja niistä tulee ilmetä ne laitokset ja laitosten ulkopuolella olevat materiaalitasealueet, joilla on tarkoitus käydä sekä ne ajat, jolloin niillä käydään. Jos tarkastajien on määrä saapua Suomen ulkopuolelta, Järjestön tulee myös ilmoittaa etukäteen heidän Suomeen saapumispaikkansa ja -aikansa.

84 artikla

Huolimatta 83 artiklan määräyksistä Järjestö voi lisätoimenpiteenä ilman ennakkovaroitusta suorittaa osan 80 artiklan mukaisista rutiinitarkastuksista noudattaen satunnaisnäytteiden ottamista koskevia periaatteita. Suorittaessaan ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia Järjestön tulee ottaa täysin huomioon kaikki Suomen hallituksen 64 artiklan b-kohdan mukaisesti ilmoittamat toimintaohjelmat. Järjestön tulee edelleen milloin se on käytännössä mahdollista ja toimintaohjelman perusteella, ilmoittaa Suomen hallitukselle aika ajoin ennalta ilmoitettuja ja ilmoittamattomia tarkastuksia koskevasta yleisohjelmastaan, ja eritellä tällöin yleisesti ne ajankohdat, jolloin tarkistuksia on odotettavissa. Suorittaessaan ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia Järjestön tulee kaikin keinoin pyrkiä pitämään Suomelle ja laitoksen haltijoille aiheutuvat käytännölliset haitat mahdollisimman pieninä, ottaen huomioon 44 ja 89 artiklojen asianomaiset määräykset. Suomen tulee samoin kaikin tavoin pyrkiä helpottamaan tarkastajien tehtävää.

85 artikla

Tarkastajia nimitettäessä tulee noudattaa seuraavaa menettelyä:

a) Pääjohtajan tulee kirjallisesti ilmoittaa Suomen hallitukselle nimi, kelpoisuus, kansallisuus, virka-asema ja muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tiedot jokaisesta Järjestön virkailijasta, jota hän esittää Suomea varten määrättäväksi tarkastajaksi;

b) Suomen hallituksen tulee kolmenkymmenen päivän kuluessa tällaisen esityksen saatuaan ilmoittaa pääjohtajalle hyväksyykö se esityksen;

c) Pääjohtaja voi nimittää kenet tahansa Suomen hallituksen hyväksymän virkailijan tarkastajaksi Suomea varten, ja hänen tulee ilmoittaa Suomen hallitukselle sellaisesta nimityksestä; ja

d) Pääjohtajan tulee vastauksena Suomen hallituksen pyyntöön tai omasta aloitteestaan ilmoittaa välittömästi Suomen hallitukselle jollekin virkailijalle annetun nimityksen peruuttamisesta toimia Suomea varten määrättynä tarkastajana.

Kuitenkin, sikäli kuin on kyse tarkastajista, joita tarvitaan 48 artiklassa mainittuihin toimenpiteisiin tai 71 artiklan a- ja b-kohtien mukaisiin ad hoc-tarkastuksiin, nimitysmenettely tulee saattaa loppuun, mikäli mahdollista, kolmenkymmenen päivän kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta. Mikäli nimittäminen osoittautuu mahdottomaksi tässä ajassa, tarkastajat tulee nimittää niitä tarkoituksia varten väliaikaisesti.

86 artikla

Suomen hallituksen tulee mikäli on tarpeen myöntää tai uudistaa mahdollisimman nopeasti asianmukaiset viisumit kullekin Suomea varten nimitetylle tarkastajalle.

87 artikla

Tarkastajien tulee, 48 ja 71–75 artikloissa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan, pyrkiä toimimaan välttäen laitosten rakentamisen, käyttöön oton tai toiminnan estämistä tahi viivyttämistä taikka niiden turvallisuuden vaarantamista. Etenkään tarkastajat eivät saa itse käyttää mitään laitosta eivätkä määrätä laitoksen henkilökuntaa niitä käyttämään. Jos tarkastajat katsovat 74 ja 75 artikloihin nojautuen, että haltijan tulisi laitoksella suorittaa erityisiä toimenpiteitä, heidän tulee tehdä tätä tarkoittava pyyntö.

88 artikla

Kun tarkastajat tarvitsevat tarkastustehtäviä suorittaessaan Suomessa saatavissa olevia palveluja, mukaan luettuna laitteiden käyttö, Suomen hallituksen tulee helpottaa tarkastajia saamaan sellaisia palveluja ja käyttämään sellaisia laitteita.

89 artikla

Suomen hallituksella on oikeus määrätä edustajansa seuraamaan tarkastajia tarkastusten aikana, edellyttäen, että tarkastajia ei täten viivytetä tai muutoin estetä suorittamasta tehtäviään.

90 artikla

Järjestön tulee ilmoittaa Suomen hallitukselle:

a) Tarkastuksen tuloksista liitännäisjärjestelyissä määrätyin väliajoin; ja

b) niistä johtopäätöksistä, joihin se on tullut Suomessa suorittamiensa todentamistoimien johdosta käyttäen erityisesti apunaan kaikista materiaalitasealueista laadittuja selontekoja, jotka tulee tehdä niin pian kuin mahdollista Järjestön suoritettua ja todennettua inventoinnin sekä materiaalitaseen valmistuttua.

91 artikla

Tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaisen tai valvonnan alaiseksi määrätyn ydinmateriaalin, joka on kansainvälisen siirron kohteena, tulee katsoa olevan tämän sopimuksen tarkoituksia varten Suomen hallituksen vastuulla:

a) Suomeen tuotaessa siitä lukien, jolloin vastuu lakkaa olemasta viejävaltiolla, ja viimeistään siitä lukien kun materiaali saapuu päämääräänsä; ja

b) Suomesta vietäessä, siihen saakka, jolloin vastaanottava valtio ottaa materiaalin vastuulleen, ja enintään siihen saakka, jolloin materiaali saapuu päämääräänsä.

Asianomaisten valtioiden, tulee sopivin järjestelyin määrätä vastuun siirtymisestä. Ei Suomella eikä muullakaan valtiolla voida katsoa olevan tällaista vastuuta ydinmateriaalista yksinomaan siitä syystä, että ydinmateriaali on kauttakulussa sen alueella tai sen alueen yläpuolella, taikka että materiaalia kuljetetaan sen lipun alla purjehtivassa laivassa tai sen ilma-aluksessa.

92 artikla

a) Suomen hallituksen tulee ilmoittaa Järjestölle kaikista aiotuista tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaisen ydinmateriaalin siirroista Suomen ulkopuolelle, milloin lähetyksen määrä ylittää yhden efektiivisen kilon tai milloin kolmen kuukauden kuluessa on määrä toimittaa samaan valtioon useita erillisiä lähetyksiä, joista kukin on alle yhden efektiivisen kilon, mutta joiden yhteismäärä ylittää yhden efektiivisen kilon;

b) Tällainen ilmoitus tulee toimittaa Järjestölle sen jälkeen kun siirtoon johtaneet sopimusjärjestelyt on tehty ja normaalisti vähintään kaksi viikkoa ennen kuin ydinmateriaalin on määrä olla valmis lähetettäväksi;

c) Suomen hallitus ja Järjestö voivat sopia muunlaisesta menettelystä etukäteisilmoituksen antamisesta;

d) Ilmoituksesta tulee käydä selville:

1. Siirrettävän ydinmateriaalin yksilöinti ja, mikäli mahdollista, sen odotettavissa oleva määrä ja koostumus ja se materiaalitasealue, jolta materiaali toimitetaan;

2. Valtio, johon ydinmateriaali on osoitettu;

3. päivämäärät, jolloin ja paikat, joissa ydinmateriaalin on määrä olla valmis lähetettäväksi;

4. Ydinmateriaalin arvioidut lähettämis- ja saapumispäivät; ja

5. Hetki, jolloin vastaanottava valtio ottaa vastuun ydinmateriaalista tämän sopimuksen tarkoituksia varten, ja se todennäköinen päivämäärä, jolloin mainittu hetki saavutetaan.

93 artikla

Edellä 92 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen tulee antaa Järjestölle mahdollisuus tarvittaessa suorittaa ad hoc-tarkastus ydinmateriaalin yksilöimiseksi, ja mikäli mahdollista, sen määrän ja koostumuksen todentamiseksi ennen materiaalin siirtoa Suomen ulkopuolelle ja Järjestön niin halutessa, tai Suomen hallituksen sitä pyytäessä, sinettien Kiinnittämiseksi ydinmateriaaliin sen ollessa valmis lähetettäväksi. Kuitenkaan Järjestön sanotun ilmoituksen perusteella tekemät tai aikomat toimenpiteet eivät saa millään tavoin viivästyttää ydinmateriaalin siirtoa.

94 artikla

Ellei ydinmateriaali tule vastaanottavassa valtiossa olemaan Järjestön valvonnan alaista, Suomen hallituksen tulee sopia sellaisista järjestelyistä, että Järjestö kolmen kuukauden kuluessa siitä kun vastaanottava valtio ottaa vastuun Suomesta tulleesta ydinmateriaalista tulee saamaan vastaanottavan valtion vahvistuksen siirrosta.

95 artikla

a) Suomen hallituksen tulee ilmoittaa Järjestölle kaikista odotettavissa olevista ja tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaiseksi edellytetyn ydinmateriaalin siirroista Suomeen, milloin lähetyksen määrä ylittää yhden efektiivisen kilon, tai milloin samasta valtiosta on määrä saapua useita erillisiä lähetyksiä, toista kukin on alle yhden efektiivisen kilon, mutta joiden yhteismäärä ylittää yhden efektiivisen kilon;

b) Järjestölle tulee ilmoittaa odotettavissa olevasta ydinmateriaalin saapumisesta mahdollisimman aikaisin etukäteen ei kuitenkaan myöhemmin kuin sinä päivänä, jolloin Suomen hallitus ottaa ydinmateriaalin vastuulleen;

c) Suomen hallitus ja Järjestö voivat sopia muunlaisesta menettelystä etukäteisilmoituksen antamiseksi;

d) Ilmoituksesta tulee käydä selville:

1. siirrettävän ydinmateriaalin yksilöinti ja mikäli mahdollista sen odotettavissa oleva määrä ja koostumus;

2. hetki, jolloin Suomen hallitus ottaa vastuun ydinmateriaalista tämän sopimuksen tarkoituksia varten, ja se todennäköinen päivämäärä, jolloin mainittu hetki saavutetaan; ja

3. oletettu saapumispäivä sekä paikka ja aika, jolloin ydinmateriaali on tarkoitus purkaa.

96 artikla

Edellä 95 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen tulee antaa Järjestölle mahdollisuus tarvittaessa suorittaa ad hoc-tarkastus ydinmateriaalin yksilöimiseksi, ja mikäli mahdollista, sen määrän ja koostumuksen todentamiseksi silloin kun pakkaus avataan. Kuitenkaan mikään Järjestön tällaisen ilmoituksen johdosta suorittama tai aikoma toimenpide ei saa millään tavoin viivästyttää purkamista.

97 artikla

Erityisraportit

Suomen hallituksen tulee tehdä 68 artiklassa tarkoitettu erityisraportti milloin jokin epätavallinen tapahtuma tai epätavalliset olosuhteet antavat Suomen hallitukselle aiheen uskoa, että ydinmateriaalia on kansainvälisen siirron aikana kadonnut tai saattanut kadota, samoin kuin siinä tapauksessa, että lähetys on huomattavasti viivästynyt.

98 artikla

Tämän sopimuksen tarkoitusperiä varten:

A. Tarkistus tarkoittaa kirjanpitomerkintää tai raporttia, joka osoittaa lähettäjän ja vastaanottajan ilmoittamien mittaustulosten eroavuuden tai kirjaamattoman materiaalin.

B. Vuosittain läpikulkevalla ydinmateriaalimäärällä tarkoitetaan 79 ja 80 artikloissa mainitussa tarkoituksessa sitä ydinmateriaalimäärää, joka vuosittain siirretään pois laitoksesta sen käydessä nimellistehollaan.

C. Materiaalierä tarkoittaa sellaista ydinmateriaalimäärää, jota käsitellään yhtenä kirjanpitoyksikkönä mittauksen avainasemapaikassa ja jonka koostumus ja määrä ilmaistaan yhdellä erittely- tai mittasarjalla. Ydinmateriaali voi olla irrallista tai useammassa erillisessä pakkauksessa.

D. Materiaalierätiedot tarkoittavat ydinmateriaalin kunkin aineosan yhteispainoa, ja plutoniumin ja uraanin kyseessä ollessa tarpeen vaatiessa niiden isotooppista koostumusta.

Kirjanpitoyksiköitä ovat:

a) plutoniumin määrä grammoissa;

b) uraanin kokonaismäärä grammoissa, ja siihen sisältyvän uraani-235 sekä uraani-233 määrät grammoissa, mikäli uraani on väkevöity näiden isotooppien suhteen; ja

c) toriumin, luonnon uraanin ja köyhdytetyn uraanin määrä kilogrammoissa.

Raportointitarkoituksia varten tulee materiaalierässä olevien erillisten ainesosien painot laskea yhteen ennen niiden pyöristämistä lähimpään yksikköön.

E. Kirjanpidollinen varasto materiaalitasealueella tarkoittaa tämän materiaalitasealueen viimeisimmän inventoinnin ja kaikkien tämän inventoinnin suorittamisen jälkeen tapahtuneiden varastomuutosten algebrallista summaa.

F. Oikaisu tarkoittaa kirjanpitovientiä tai raporttia, jolla oikaistaan havaittu virhe tai tehdään parannettuun mittaukseen perustuva merkintä määrästä, josta on jo tehty kirjanpitomerkintä tai raportti. Jokaisessa oikaisussa tulee yksilöidä se kirjanpitovienti, johon se liittyy.

G. Efektiivisellä kilogrammalla tarkoitetaan erityistä mittayksikköä, jota käytetään valvottaessa ydinmateriaalia. Määrä efektiivisissä kilogrammoissa saadaan laskemalla:

a) plutoniumin paino kilogrammoissa;

b) sellaisen uraanin osalta, jonka väkevöintiaste on 0.01 (1 %) tai suurempi, sen paino kilogrammoissa kerrottuna sen väkevöintiasteen neliöllä;

c) sellaisen uraanin osalta, jonka väkevöintiaste on alle 0.01 (1 %) mutta yli 0.005 (0.5 %), sen paino kilogrammoissa kerrottuna luvulla 0.0001; ja

d) sellaisen köyhdytetyn uraanin, jonka väkevöintiaste on 0.005 (0.5 %) tai alle ja toriumin osalta, sen paino kilogrammoissa kerrottuna luvulla 0.00005.

H. Väkevöinti tarkoittaa isotooppien uraani-233 ja uraani-235 yhteispainon suhdetta kyseessä olevan uraanin kokonaispainoon.

I. Laitoksella tarkoitetaan:

a) reaktoria, kriittistä järjestelmää, konversiolaitosta, valmistuslaitosta, jälleenkäsittelylaitosta, isotooppien erotuslaitosta tai erillistä varastolaitosta;

b) jokaista paikkaa, jossa tavanomaisesti käytetään yhtä efektiivistä kilogrammaa suurempia ydinmateriaalimääriä.

J. Varastomuutos tarkoittaa ydinmateriaalin lisäystä tai vähennystä materiaalitasealueella, materiaalierissä ilmaistuna; ja tällaisen muutoksen tulee kuulua johonkin seuraavista ryhmistä:

a) Lisäykset:

1. tuonti;

2. kotimainen saanto: saannot muilta materiaalitasealueilta, saannot muusta kuin valvonnan alaisesta (muusta kuin rauhanomaisesta) toiminnasta, taikka saannot ydinpolttoainekierron sellaisesta vaiheesta, joka on määritelty 34 artiklan c-kohdassa;

3. ydintuotanto: reaktorissa tapahtunut erityisen halkeamiskelpoisen aineen tuotanto; ja

4. valvontaan palauttaminen: valvonnan uudelleen soveltaminen ydinmateriaaliin, joka aikaisemmin on käyttötapansa tai määränsä vuoksi ollut vapautettu valvonnasta.

b) Vähennykset:

1. vienti;

2. kotimainen lähetys; lähetykset muille materiaalitasealueille taikka muuhun kuin valvottuun (muuhun kuin rauhanomaiseen) toimintaan;

3. ydintappio: ydinmateriaalin häviäminen sen muuttuessa ydinreaktioiden seurauksena toisiksi aineiksi tai isotoopeiksi;

4. mitattu poistuma: mitattu tai mittojen perusteella arvioitu ydinmateriaalimäärä, jonka suhteen on menetelty siten, että se ei enää sovellu ydinkäyttöön;

5. säilytetty jäte: käsittelystä tai käyttöonnettomuudesta peräisin oleva ydinmateriaali, jota ei sillä hetkellä katsota voitavan saattaa entiselleen, mutta joka on varastoitu;

6. vapauttaminen: ydinmateriaalin valvonnasta vapauttaminen käyttötapansa tai määränsä perusteella;

7. muu tappio: esimerkiksi .satunnainen häviäminen (käyttöonnettomuuden aiheuttama korvaamaton ja tahaton ydinmateriaalin häviäminen) tai varkaus.

K. Mittauksen avainasemapaikka tarkoittaa paikkaa, jossa ydinmateriaali ilmenee sellaisessa muodossa, että sitä voidaan mitata materiaalivuon tai varaston määrittämiseksi. Mittauksen avainasemapaikkoihin kuluvat siis muiden mahdollisten paikkojen lisäksi ainakin materiaalitasealueilla olevat materiaalin sisään- ja ulostulopaikat (mukaan lukien mitatut poistumat) ja varastot.

L. Tarkastusmiestyövuosi tarkoittaa 80 artiklassa mainitussa tarkoituksessa 300 tarkastusmiestyöpäivää, jolloin miestyöpäivällä tarkoitetaan päivää, jonka kuluessa yksittäisellä tarkastajalla on milloin hyvänsä mahdollisuus Päästä laitokseen enintään 8 tunnin ajaksi.

M. Materiaalitasealue tarkoittaa laitoksessa tai sen ulkopuolella olevaa sellaista aluetta:

a) jolla jokaisella materiaalitasealueelta tai jokaiselle materiaalitasealueelle tapahtuvan jokaisen siirron ydinmateriaalimäärä on määrättävissä; ja

b) jolla jokaisen materiaalitasealueen varasto voidaan tarpeen vaatiessa todeta vahvistettujen menettelytapojen mukaisesti, jotta Järjestön valvontatarkoituksia varten voitaisiin laatia materiaalitase.

N. Kirjaamaton materiaali tarkoittaa kirjanpidollisen ja todellisen varaston välistä eroa.

O. Ydinmateriaali tarkoittaa kaikkea lähtö- ja erityistä halkeamiskelpoista ainetta siten kuin Kansainvälisen atomienergiajärjestön perussäännön 20 artiklassa määrätään. Lähtömateriaalikäsitettä ei ole tulkittava koskemaan malmia tai malmijätettä. Hallintoneuvoston perussäännön 20 artiklan nojalla tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen, tekemä päätös, jonka mukaan lähtö- tai erityiseksi halkeamiskelpoiseksi aineeksi katsottavien aineiden lukumäärää lisätään, tulee voimaan tämän sopimuksen osalta ainoastaan, jos Suomen hallitus sen hyväksyy.

P. Todellinen varasto tarkoittaa kaikkien jollakin materiaalitasealueella tietyllä hetkellä käsillä olevien ydinmateriaalierien mitattujen ja johdettujen arviomäärien summaa, joka on saatu vahvistettuja menettelytapoja noudattaen.

Q. Lähettäjän ja vastaanottajan ilmoittamien mittaustulosten eroavuus tarkoittaa eroavuutta lähtömateriaalitasealueen ilmoittaman ja vastaanottavalla materiaalitasealueella mitatun materiaalierän ydinmateriaalimäärissä.

R. Lähdetiedot tarkoittavat sellaisia tietoja, jotka on kirjattu mittauksen tai kalibroinnin aikana tai joita on käytetty kokemusperäisten yhteyksien johtamiseen, ja jotka yksilöivät ydinmateriaalin ja mahdollistavat materiaalierätietojen laatimisen. Lähdetiedot voivat esimerkiksi sisältää yhdisteiden painot, aineen painon määritystä varten tarvittavat muuntotekijät, ominaispainon, aineen pitoisuuden, isotooppiset suhteet, tilavuus- ja painemittauslukemien väliset yhteydet ja tuotetun plutoniumin ja kehitetyn tehon välisen riippuvuuden.

S. Strategisella kohdalla tarkoitetaan suunnittelutietoja tutkittaessa valittua paikkaa, josta normaaliolosuhteissa ja yhdistettyinä kaikista muista strategisista kohdista saatuihin tietoihin voidaan saada ja todentaa valvontamenetelmien soveltamiseksi välttämättömät ja riittävät tiedot; strategiseen kohtaan voi kuulua jokainen paikka, jossa suoritetaan avainasemassa olevia materiaalikirjanpitoon liittyviä mittauksia, ja jossa käytetään suljettavissa olevia tiloja ja suoritetaan tarkkailua.