STUKlex

Sisällysluettelo

Tulosta

Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Euroopan atomienergiayhteisön ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön välinen sopimus ydinsulkusopimuksen III artiklan 1 ja 4 kohdan täytäntöönpanosta (ydinmateriaalivalvontasopimus)

Asetus Euroopan unionin ydinaseettomien jäsenvaltioiden, Euroopan atomienergiayhteisön ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön välillä ydinsulkusopimuksen III artiklan 1 ja 4 kohdan täytäntöönpanosta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta 29.9.1995/1140 (SopS 55/1995)

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Brysselissä 5 päivänä huhtikuuta 1973 Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Euroopan atomienergiayhteisön ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön välillä ydinsulkusopimuksen III artiklan 1 ja 4 kohdan täytäntöönpanosta tehty sopimus, johon liittymisestä tasavallan presidentti on päättänyt 16 päivänä kesäkuuta 1995 ja jota koskeva liittymiskirja on talletettu Kansainvälisen atomienergiajärjestön pääsihteerin huostaan 18 päivänä syyskuuta 1995, tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1995 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä lokakuuta 1995.

Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Euroopan atomienergiayhteisön ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön välinen sopimus ydinsulkusopimuksen III artiklan 1 ja 4 kohdan täytäntöönpanosta (ydinmateriaalivalvontasopimus)

Sopimukseen kohdistuvat muutokset ja ilmoitukset

SopS 52–53/2004

OTTAEN HUOMIOON, että Belgian kuningaskunta, Tanskan kuningaskunta, Saksan liittotasavalta, Irlanti, Italian tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta ja Alankomaiden kuningaskunta, jäljempänä 'valtiot' ovat Lontoossa, Moskovassa ja Washingtonissa 1 päivänä heinäkuuta 1968 allekirjoitettavaksi avatun ja 5 päivänä maaliskuuta 1970 voimaan tulleen ydinsulkusopimuksen, jäljempänä 'sopimus', allekirjoittajia,

PALAUTTAEN MIELEEN, että sopimuksen IV artiklan 1 kohdan mukaisesti sopimuksen minkään määräyksen ei tulkita koskevan minkään sopimuspuolen luovuttamatonta oikeutta ilman syrjintää kehittää niin laajasti kuin mahdollista ydinenergian tutkimusta, tuotantoa ja käyttöä sopimuksen I ja II artiklan mukaisesti,

PALAUTTAEN MIELEEN, että IV artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikki sopimuspuolet sitoutuvat helpottamaan mahdollisimman laajaa tieteellisten ja teknologisten laitteiden, aineiden ja tietojen kauppaa ydinenergian rauhanomaista käyttöä varten, ja niillä on oikeus tällaiseen kauppaan,

PALAUTTAEN MIELEEN, että lisäksi saman kohdan mukaisesti sopimuspuolten, jotka pystyvät sen tekemään, olisi oltava yhteistyössä yksin tai yhdessä muiden valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa kehittääkseen ydinenergian rauhanomaisen käytön sovelluksia edelleen erityisesti niiden valtioiden alueella, joilla ei ole ydinaseita ja jotka ovat sopimuspuolia,

OTTAEN HUOMIOON, että sopimuksen III artiklan 1 kohdassa määrätään, että jokainen valtio, jolla ei ole ydinaseita ja joka on sopimuksen osapuoli, sitoutuu hyväksymään Kansainvälisen atomienergiajärjestön, jäljempänä 'järjestö', määräämät ja sen kanssa neuvotellut ja sovitut takeet järjestön peruskirjan, jäljempänä 'peruskirja', ja järjestön valvontajärjestelmän mukaisesti, yksinomaisena tarkoituksenaan valvoa tälle valtiolle sopimuksessa asetettujen velvoitteiden toteuttamista estääkseen ydinenergian siirtämisen rauhanomaisesta käytöstä ydinaseiksi tai muiksi ydinräjähteiksi,

OTTAEN HUOMIOON, että sopimuksen III artiklan 4 kohdassa määrätään, että valtiot, joilla ei ole ydinaseita ja jotka ovat sopimuksen osapuolia, tekevät järjestön kanssa sopimukset tämän artiklan vaatimusten täyttämiseksi joko yksittäin tai yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa perustamiskirjan mukaisesti,

OTTAEN HUOMIOON, että valtiot ovat jäseniä Euroopan atomienergiayhteisössä (EURATOM), jäljempänä 'yhteisö' ja ovat antaneet Euroopan yhteisöille lainsäädäntö-, täytäntöönpano- ja tuomiovallan, jota nämä toimielimet harjoittavat toimivaltaansa kuuluvilla aloilla ja jolla voi olla suora vaikutus jäsenmaiden sisäiseen oikeusjärjestykseen,

OTTAEN HUOMIOON, että toimielinten tasolla yhteisön tehtävänä on erityisesti taata asianmukaisen valvonnan avulla, että ydinaineita ei siirretä muuhun käyttöön kuin mihin ne on tarkoitettu; siitä lähtien kun sopimus on valtioiden alueilla voimassa, yhteisön on varmistauduttava Euratom-sopimukseen perustuvan valvonnan avulla, ettei missään jäsenvaltioiden alueella harjoitettavissa rauhanomaisen ydinenergian käytön toiminnoissa siirretä raaka-aineita tai halkeamiskelpoisia aineita ydinaseisiin tai muihin ydinräjähdyslaitteisiin,

OTTAEN HUOMIOON, että tähän valvontaan kuuluu erityisesti ydinlaitosten teknisten perusominaisuuksien ilmoittaminen yhteisölle, toimintojen luettelointi ja esittäminen koko yhteisön alueella olevien ydinaineiden kirjanpitoa varten, yhteisön toimijoiden suorittama valvonta sekä seuraamusjärjestelmä,

OTTAEN HUOMIOON, että yhteisön tehtävänä on luoda muiden maiden ja kansainvälisten elinten kanssa kaikki mahdolliset, ydinenergian rauhanomaista käyttöä edistävät yhteydet ja että se on nimenomaan valtuutettu allekirjoittamaan kolmannen valtion tai kansainvälisen elimen kanssa tehtyjen sopimusten mukaiseen valvontaan liittyviä erityissitoumuksia,

OTTAEN HUOMIOON, että sopimuksessa mainitun järjestön kansainvälinen ydinmateriaalivalvontajärjestelmä sisältää nimenomaan määräykset kuvailevien tietojen ilmoittamisesta järjestölle, kirjanpidon pitämisestä, kertomusten tekemisestä järjestölle kaikista ydinaineista, joista vaaditaan takeet, järjestön tarkastajien suorittamasta valvonnasta, valtion ydinaineiden kirjanpito- ja valvontajärjestelmän perustamista ja soveltamista koskevista määräyksistä sekä toimenpiteistä sen tarkastamiseksi, että nämä aineet eivät ole muussa käytössä kuin mihin ne on tarkoitettu,

OTTAEN HUOMIOON, että järjestön on perustamiskirjassa olevien velvollisuuksien ja Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston yleiskokoukselle annettavien kertomusten vuoksi annettava kansainväliselle yhteisölle varmuus siitä, että sopimuksen mukaista tehokasta ydinmateriaalivalvontaa sovelletaan,

KIINNITTÄEN HUOMIOTA siihen, että sopimusta allekirjoitettaessa yhteisössä olleet jäsenet ovat tässä yhteydessä ilmoittaneet, että sopimuksen III artiklan 1 kohdassa määrätystä valvonnasta olisi annettava säännökset yhteisön, valtioiden ja järjestön välisessä tarkastussopimuksessa ja ne olisi määritettävä siten, että ne eivät ulotu valtioiden ja yhteisön oikeuksiin ja velvoitteisiin,

OTTAEN HUOMIOON, että järjestön hallintoneuvosto, jäljempänä 'neuvosto', on hyväksynyt täydellisen mallisarjan rakenteellisia ja sisällöllisiä määräyksiä järjestön ja valtioiden välisiin, tämän sopimuksen perusteella tehtäviin sopimuksiin, näitä määräyksiä on pidettävä pohjana neuvotteluille valvontasopimuksista järjestön ja niiden valtioiden välillä, joilla ei ole ydinaseita ja joka ovat sopimuksen osapuolia,

OTTAEN HUOMIOON, että järjestö voi perustamiskirjan III artiklan alakohdan A.5 mukaisesti ulottaa valvonnan soveltamisen osapuolten pyynnöstä mihin tahansa kahden- tai monenväliseen sopimukseen tai jonkin valtion pyynnöstä tämän valtion toimintaan ydinenergian alalla, ja

OTTAEN HUOMIOON, että järjestö, yhteisö ja valtiot haluavat välttää kaikkea päällekkäistä toimintaa valvonnan alalla,

JÄRJESTÖ, YHTEISÖ JA VALTIOT OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I osa

Perussitoumus

1 artikla

Valtiot sitoutuvat sopimuksen III artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksymään valvonnan tämän sopimuksen määräysten mukaisesti kaikille lähtöaineille ja kaikille erityisille halkeamiskelpoisille tuotteille kaikessa rauhanomaisessa ydinenergiatoiminnassaan, jota niiden alueella, niiden lakien voimassaoloalueella tai niiden valvonnassa olevissa yhtiöissä paikasta riippumatta harjoitetaan, yksinomaisena tarkoituksenaan tarkastaa, että näitä aineita ei siirretä käytettäväksi ydinaseissa ja muissa ydinräjähteissä.

Ydinmateriaalivalvonnan soveltaminen

2 artikla

Järjestöllä on tämän sopimuksen mukaisesti oikeus ja velvollisuus valvoa ydinmateriaalivalvonnan soveltamista kaikkiin lähtöaineisiin ja kaikkiin erityisiin halkeamiskelpoisiin aineisiin kaikessa rauhanomaisessa ydinenergiatoiminnassa, jota valtioiden alueella, niiden lakien voimassaoloalueella tai niiden valvonnassa olevissa yhtiöissä paikasta riippumatta harjoitetaan, yksinomaisena tarkoituksenaan tarkastaa, että näitä aineita ei siirretä käytettäviksi ydinaseissa ja muissa ydinräjähteissä.

3 artikla

a) Soveltaessaan tätä valvontaa kaiken valtioiden alueella harjoitettavan ydintoiminnan kaikkiin lähtöaineisiin ja erityisiin halkeamiskelpoisiin aineisiin yhteisö sitoutuu olemaan yhteistyössä järjestön kanssa tämän sopimuksen määräysten mukaisesti todentaakseen, että näitä aineita ei siirretä käytettäviksi ydinaseissa ja muissa ydinräjähteissä.

b) Järjestö soveltaa tätä valvontaa siten, että se voi tämän sopimuksen määräysten mukaisesti tarkastaa yhteisön valvontajärjestelmästä saadut tulokset todentaessaan, että näitä aineita ei ole siirretty käytettäviksi ydinaseissa ja muissa ydinräjähteissä. Tähän tarkastukseen kuuluvat nimenomaan järjestön tämän sopimuksen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti toteuttamat itsenäiset toimenpiteet ja tekemät havainnot. Tätä tarkastusta suorittaessaan järjestö ottaa asianmukaisella tavalla huomioon yhteisön valvontajärjestelmän tehokkuuden tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

Järjestön, yhteisön ja valtioiden välinen yhteistyö

4 artikla

Järjestö, yhteisö ja valtiot helpottavat yhteistyössä kukin omalta osaltaan tässä sopimuksessa määrätyn valvonnan täytäntöönpanoa ja välttävät kaikkea päällekkäistä toimintaa valvonnan alalla.

Ydinmateriaalivalvonnan täytäntöönpano

5 artikla

Tässä sopimuksessa määrätty valvonta pannaan täytäntöön siten, että

a) vältetään häiritsemästä yhteisön taloudellista ja teknologista kehitystä tai kansainvälistä yhteistyötä ydinvoiman rauhanomaisen käytön alalla mukaan lukien ydinaineiden kansainvälinen kauppa,

b) vältetään puuttumasta ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön yhteisössä ja erityisesti laitosten toimintaan,

c) ollaan sopusoinnussa vaadittavien moitteettomien hallintokäytäntöjen kanssa ydintoimintojen taloudellisen ja turvallisen toteuttamisen varmistamiseksi.

6 artikla

a) Järjestö toteuttaa kaikki varotoimet niiden kaupallisten ja teollisten tai muiden luottamuksellisten tietojen suojelemiseksi, jotka se saa tietoonsa tämän sopimuksen soveltamisen seurauksena.

b) i) Järjestö ei julkaise eikä ilmoita yhdellekään valtiolle, yhdellekään järjestölle tai henkilölle tietoja, jotka se saa tämän sopimuksen soveltamisen yhteydessä, lukuun ottamatta niitä tämän sopimuksen soveltamista koskevia erityisiä tietoja, jotka voidaan antaa neuvostolle ja järjestön henkilökunnan niille jäsenille, jotka tarvitsevat niitä suorittaakseen valvontaan liittyvät viralliset tehtävänsä, kuitenkin vain siinä määrin kuin on tarpeen järjestön suoriutumiseksi vastuista, jotka sille tämän sopimuksen soveltamisesta aiheutuvat.

ii) Ydinaineista, joille on tässä sopimuksessa määrätty valvonta, voidaan julkistaa yhteenvetoja neuvoston päätöksellä, jos valtiot, joihin tiedot suoraan kohdistuvat, tai yhteisö antavat siihen suostumuksensa kukin omalta osaltaan.

7 artikla

a) Tässä sopimuksessa määrättyä valvontaa sovellettaessa otetaan asianmukaisesti huomioon valvonnan teknologinen kehitys ja tehdään kaikki mahdollinen, jotta kustannusten ja tehokkuuden välinen suhde saadaan parhaaksi mahdolliseksi sekä sovelletaan sellaista valvontaperiaatetta, jolla tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaista ydinmateriaalivuota valvotaan tehokkaasti käyttäen hyväksi teknisiä apuvälineitä tai tekniikan keinoja tietyissä strategisissa kohdissa siinä määrin kuin nykyinen tai tuleva teknologia sen sallii.

b) Kustannusten ja tehokkuuden välisen parhaan mahdollisen suhteen saavuttamiseksi otetaan esimerkiksi käyttöön seuraavia keinoja:

i) suljettavissa olevat tilat materiaalitasealueiden määrittämiseksi kirjanpitotarkoituksiin,

ii) tilastollisia menetelmiä ja satunnaiskokeita ydinmateriaalivuon arvioimiseksi,

iii) valvontatoimet keskitetään ydinpolttoainekierron niihin vaiheisiin, joissa niitä ydinaineita tuotetaan, jalostetaan, käytetään tai varastoidaan, joista vaivatta voidaan valmistaa ydinaseita tai ydinräjähteitä, ja valvontatoimet rajoitetaan pienimpään mahdolliseen muiden ydinaineiden kohdalla edellyttäen, että tämän sopimuksen soveltamiselle ei aiheudu haittaa.

Järjestölle toimitettavat tiedot

8 artikla

a) Tässä sopimuksessa määrätyn valvonnan täytäntöön panemiseksi tehokkaalla tavalla toimittaa yhteisö järjestölle tämän sopimuksen määräysten mukaiset tiedot tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaisista ydinaineista ja niiden laitosten ominaisuudet, jotka ovat näitä aineita koskevan valvonnan soveltamisen kannalta tärkeitä.

b) i) Järjestö ei vaadi muita tietoja kuin ne, jotka ovat ehdottomasti tarpeen, jotta se pystyy suoriutumaan tämän sopimuksen mukaisista velvoitteistaan.

ii) Tiedot laitoksista rajoitetaan siihen välttämättömimpään, mikä tässä sopimuksessa määrätyiltä ydinaineilta edellytetyn valvonnan soveltamiseksi on tarpeen.

c) Jos yhteisö sitä pyytää, järjestö on valmis yhteisön toimitiloissa tarkastelemaan niitä kuvailevia tietoja, jotka yhteisön lausunnon mukaan ovat luonteeltaan erityisen arkoja. Ei ole tarpeen, että näitä tietoja ilmoitetaan aineellisessa muodossa järjestölle, edellyttäen että niitä säilytetään yhteisön tiloissa siten, että järjestö voi vaikeuksitta tarkastella niitä uudelleen.

Järjestön tarkastajat

9 artikla

a) i) Järjestön on saatava yhteisön ja valtioiden suostumus järjestön tarkastajien nimeämiselle jäsenvaltioita varten.

ii) Jos, nimeämistä ehdotettaessa ja milloin tahansa tarkastajan nimeämisen jälkeen, yhteisö vastustaa nimeämistä, järjestö ehdottaa yhteisölle ja valtioille yhtä tai useampia muita nimeämisiä.

iii) Jos, siitä johtuen, että yhteisö on toistuvasti kieltäytynyt hyväksymästä järjestön tarkastajan nimeämistä, tämän sopimuksen mukaiset tarkastukset ovat estyneet, neuvosto, jonka järjestön pääjohtaja, jäljempänä 'pääjohtaja', on kutsunut koolle, tutkii tätä kieltäytymistä toteuttaakseen asianmukaiset toimenpiteet.

b) yhteisö ja jäsenvaltiot, joita asia koskee, toteuttavat tarvittavat toimenpiteet, jotta järjestön tarkastajat voivat suorittaa tehtävänsä tehokkaasti tämän sopimuksen mukaisesti.

c) Järjestön tarkastajien käynnit ja toimet järjestetään siten, että:

i) yhteisölle ja valtioille sekä tarkastettavalle, ydinvoiman rauhanomaisen käytön toiminnalle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä,

ii) taataan suoja teollisille salaisuuksille ja muille järjestön tarkastajien tietoon tuleville luottamuksellisille tiedoille.

Erioikeudet ja vapaudet

10 artikla

Valtio soveltaa järjestöön mukaan lukien sen omaisuus, varat ja saatavat sekä sen tarkastajat ja muut tämän sopimuksen mukaisia tehtäviä suorittavat toimihenkilöt Kansainvälisen atomienergiajärjestön erioikeuksia ja vapauksia koskevan sopimuksen asiaankuuluvia määräyksiä.

Ydinaineiden kuluminen tai laimentuminen

11 artikla

Tässä sopimuksessa määrätty valvonta poistetaan ydinaineelta, jos yhteisö ja järjestö toteavat, että aine on kulunut tai laimentunut siten, että niitä ei enää voi käyttää sellaiseen ydintoimintaan, jolta edellytetään valvontaa, tai niistä ei käytännöllisesti katsoen enää voi ottaa talteen ydinaineita.

Ydinaineiden siirto valtioiden alueiden ulkopuolelle

12 artikla

Yhteisö ilmoittaa järjestölle tämän sopimuksen mukaista valvontaa edellyttävien ydinaineiden siirroista valtioiden alueiden ulkopuolelle tämän sopimuksen mukaisesti. Tässä sopimuksessa määrätty valvonta poistetaan ydinaineilta, jos vastaanottajamaa on ottanut näistä aineista vastuun tässä sopimuksessa määrätyllä tavalla. Järjestö pitää tässä sopimuksessa määrättyjä luetteloita. Järjestö vie luetteloon jokaisen siirron ja tarvittaessa siirrettyjen ydinaineiden uudet valvontajärjestelyt.

Muihin kuin ydintoimintoihin tarkoitettuja ydinaineita koskevat määräykset

13 artikla

Jos tämän sopimuksen mukaista valvontaa edellyttävät ydinaineet on tarkoitettu muihin kuin ydintoimintoihin kuten metalliseosten tai keramiikan valmistukseen, yhteisö sopii järjestön kanssa, ennen kuin aineita näin käytetään, edellytyksistä, joiden mukaisesti tämän sopimuksen mukaisesti sovellettava valvonta voidaan poistaa.

Valvonnan soveltamatta jättäminen muuhun kuin rauhanomaiseen käyttöön tarkoitettuihin ydinaineisiin

14 artikla

Jos valtiolla on aikomus käyttää, siten kuin sillä on oikeus, ydinaineita, joilta edellytetään tässä sopimuksessa määrätty valvonta, sellaiseen ydintoimintaan, jossa ei tätä valvontaa vaadita, sovelletaan seuraavia yksityiskohtaisia sääntöjä:

a) yhteisö ja valtio ilmoittavat järjestölle toiminnan, josta on kysymys, ja valtio selvittää:

i) että ydinaineiden käyttö sotilaalliseen tarkoitukseen, joka ei ole kielletty, ei ole ristiriidassa valtion mahdollisesti tekemän sellaisen sitoumuksen kanssa, jonka toimeenpanossa sovelletaan järjestön valvontaa ja määrätään, että näitä aineita on yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin,

ii) että, silloin kun tässä sopimuksessa määrättyä valvontaa ei sovelleta, ydinaineita ei käytetä ydinaseiden tai muiden ydinräjähteiden valmistamiseen.

b) järjestö ja yhteisö sopivat järjestelystä, jonka mukaan, jos ydinaineita käytetään tämän luonteisissa toiminnassa, tässä sopimuksessa määrättyä valvontaa ei sovelleta. Järjestelyssä on täsmennettävä, jos mahdollista, ajanjakso, jolloin valvontaa ei sovelleta. Kuitenkin tässä sopimuksessa määrättyä valvontaa sovelletaan uudelleen heti, kun aineet siirretään rauhanomaiseen käyttöön. Järjestön on ilmoitettava niiden aineiden kokonaismäärä ja koostumus, jotka ovat sen valtion tai niiden valtioiden alueella, jota tai joita asia koskee, sekä kaikki näiden aineiden siirrot tämän valtion alueella tai näiden valtioiden alueilla.

c) Kaikki järjestelyt tehdään järjestön suostumuksella. Suostumus annetaan niin pian kuin mahdollista; se koskee yksinomaan sellaisia asioita kuin määräajat, yksityiskohtaiset soveltamismääräykset ja annettavat kertomukset, mutta ei edellytä sotilaallisen toiminnan hyväksymistä tai tähän toimintaan liittyvien salaisten tietojen tuntemista eikä se koske tähän toimintaan kuuluvien ydinaineiden käyttöä.

Rahoitus

15 artikla

Järjestö, yhteisö ja valtiot vastaavat erikseen tämän sopimuksen velvoitteiden noudattamisesta kullekin aiheutuvista kustannuksista. Kuitenkin jos yhteisölle, valtioille tai niiden lainkäyttövallan alaisille henkilöille aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia järjestön erityisen pyynnön vuoksi, viimeksi mainitun on korvattava näiden kustannusten summa sillä edellytyksellä, että se on etukäteen suostunut tämän tekemään. Järjestön tarkastajien mahdollisesti vaatimien täydentävien mittaus- ja näytteenottotoimien kustannuksista vastaa kaikissa tapauksissa järjestö.

Yksityisoikeudellinen vastuu ydinvahingosta

16 artikla

Yhteisön ja valtioiden on huolehdittava siitä, että järjestö ja sen virkamiehet saavat tämän sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä ydinvahinkoon liittyvän vastuun osalta saman suojan kuin valtioiden kansalaiset, mukaan lukien kaikki valtioiden lainsäädännössä ja asetuksissa mahdollisesti säädetyt vakuutukset ja muut rahalliset takuut.

Kansainvälinen vastuu

17 artikla

Kaikista yhteisön tai jonkin valtion järjestölle tai järjestön yhteisölle tai jollekin valtiolle esittämistä korvausvaatimuksista, jotka koskevat tässä sopimuksessa määrätyn valvonnan soveltamista ja liittyvät muihin kuin ydinonnettomuudesta aiheutuviin vahinkoihin, sovitaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

Toimenpiteet sen tarkastamiseksi, että siirtokieltoa noudatetaan

18 artikla

Jos neuvosto pääjohtajan kertomuksen saatuaan päättää, että yhteisön tai jonkin valtion on välttämätöntä ja kiireellistä kunkin osaltaan toteuttaa tiettyjä toimenpiteitä, jotta olisi mahdollista tarkastaa, ettei tässä sopimuksessa määrätyn valvonnan alaisia ydinaineita käytetä ydinaseisiin tai muihin ydinräjähteisiin, se voi kehottaa yhteisöä tai asianomaista valtiota toteuttamaan viipymättä vaadittavat toimenpiteet, riippumatta 22 artiklan mukaisesti käynnistetyistä menettelyistä jonkin erimielisyyden ratkaisemiseksi.

19 artikla

Jos neuvosto pääjohtajan toimittamat asiaa koskevat tiedot tarkasteltuaan toteaa, ettei järjestö kykene tarkastamaan, ettei tässä sopimuksessa määrätyn valvonnan alaisia ydinaineita ole käytetty ydinaseisiin tai muihin ydinräjähteisiin, se voi antaa asiasta perussäännön XII artiklan C kohdassa määrätyn selonteon ja toteuttaa tarvittaessa myös muita mainitun kohdan mukaisia toimenpiteitä. Tässä yhteydessä neuvosto ottaa huomioon, missä määrin valvonnan soveltaminen on antanut tiettyjä vakuuksia ja antaa yhteisölle tai valtiolle osaltaan kohtuullisen mahdollisuuden antaa tarvittavat lisävakuudet.

Sopimuksen tulkinta ja soveltaminen ja erimielisyyksien ratkaiseminen

20 artikla

Kaikista tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevista kysymyksistä aloitetaan neuvottelut järjestön, yhteisön tai jonkin valtion pyynnöstä.

21 artikla

Yhteisöllä ja valtioilla on oikeus pyytää neuvostoa tarkastelemaan mitä tahansa tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevaa kysymystä. Neuvosto kehottaa yhteisöä ja asianomaista valtiota ottamaan osaa kaikkia tällaisia kysymyksiä koskeviin keskusteluihin.

22 artikla

Yhteisön ja valtioiden on minkä tahansa osapuolen pyynnöstä asetettava kaikki tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat erimielisyydet, lukuun ottamatta neuvoston 19 artiklan mukaisesti tekemään toteamukseen tai neuvoston tällaisen toteamuksen johdosta toteuttamaan toimenpiteeseen liittyviä erimielisyyksiä, joita ei ratkaista neuvotteluteitse tai muuta järjestön hyväksymää menettelyä noudattaen, viidestä välimiehestä koostuvan välimiesoikeuden ratkaistavaksi. Yhteisö ja valtiot nimeävät kaksi välimiestä ja järjestö nimeää samoin kaksi välimiestä; tällä tavoin nimetyt neljä välimiestä valitsevat viidennen välimiehen, joka toimii oikeuden puheenjohtajana.

Jos yhteisö ja valtiot tai järjestö eivät ole 30 päivän kuluessa välityspyynnön vastaanottamisesta nimenneet kunkin osalta kahta välimiestä, yhteisö tai järjestö voivat pyytää Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtajaa nimeämään nämä välimiehet. Samaa menettelyä sovelletaan, jos viidettä välimiestä ei ole valittu 30 päivän kuluessa neljännen nimeämisestä tai nimittämisestä. Päätösvaltaisen jäsenmäärän muodostaa välimiesoikeuden jäsenten enemmistö; kaikkien päätösten on saavutettava vähintään kolmen välimiehen hyväksyntä. Oikeus vahvistaa välimiesmenettelyn. Oikeuden päätökset sitovat järjestöä, yhteisöä ja asianomaisia valtioita.

Liittyminen

23 artikla

a) Tämä sopimus tulee voimaan perustamissopimuksen osapuolina olevien ydinaseettomien valtioiden osalta, joista tulee yhteisön jäseniä kun:

i) asianomainen valtio ilmoittaa järjestölle, että tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämät sisäiset menettelyt on saatettu päätökseen;

ii) yhteisö ilmoittaa järjestölle, että se kykenee soveltamaan valvontaansa kyseisen valtion osalta tämän sopimuksen mukaisesti.

b) Jos asianomainen valtio on tehnyt järjestön kanssa muita järjestön valvonnan soveltamista koskevia sopimuksia, järjestön valvonnan soveltaminen näiden sopimusten mukaisesti keskeytetään tämän sopimuksen tullessa voimaan kyseisen valtion osalta tämän sopimuksen voimassaoloajaksi, kuitenkin sillä edellytyksellä, että valtiota sitoo edelleen edellä tarkoitettujen sopimusten mukainen sitoumus, jonka mukaan mitään näissä sopimuksissa tarkoitetuista tuotteista ei käytetä sotilaallisten tarkoitusten edistämiseen.

Sopimuksen muuttaminen

24 artikla

a) Järjestö, yhteisö ja valtiot neuvottelevat kaikista tämän sopimuksen muutoksista jonkin osapuolen pyynnöstä.

b) Järjestön, yhteisön ja valtioiden on hyväksyttävä kaikki muutokset.

c) Pääjohtaja ilmoittaa kaikista tämän sopimuksen muutoksista viipymättä kaikille järjestön jäsenvaltioille.

Voimaantulo ja voimassaoloaika

25 artikla

a) Tämä sopimus tulee voimaan päivänä, jona järjestö saa yhteisöltä ja valtioilta kirjallisen ilmoituksen siitä, että voimaantulon edellyttämät sisäiset menettelyt on saatettu päätökseen. Pääjohtaja ilmoittaa tämän sopimuksen voimaantulosta viipymättä kaikille järjestön jäsenvaltioille.

b) Tämä sopimus pysyy voimassa niin kauan kuin valtiot ovat sen osapuolina.

Pöytäkirja

26 artikla

Tämän sopimuksen liitteenä oleva pöytäkirja on sen erottamaton osa. Tässä asiakirjassa käytettävällä ilmaisulla 'sopimus' tarkoitetaan kaikkia edellä tarkoitettuun asiakirjaan ja pöytäkirjaan sisältyviä määräyksiä.

II osa

Johdanto

27 artikla

Sopimuksen tämän osan tarkoituksena on määritellä tarvittaessa ensimmäisen osan valvontaa koskevien määräysten täytäntöönpanossa sovellettavat yksityiskohtaiset säännöt.

Valvonnan tavoite

28 artikla

Tässä sopimuksessa määrätyn valvonnan tavoitteena on saada mahdollisimman varhain selville merkittävien ydinainemäärien käyttötarkoituksen muuttuminen rauhanomaisesta toiminnasta ydinaseiden tai muiden ydinräjähteiden valmistukseen tai tuntemattomiin tarkoituksiin ja käyttötarkoituksen muuttamisen estäminen varhaisen ilmitulon riskin avulla.

29 artikla

Edellä 28 artiklassa esitetyn tavoitteen saavuttamiseksi käytetään olennaisen tärkeänä valvontatoimenpiteenä ainekirjanpitoa sekä suljettuja tiloja ja katselmusta tärkeinä täydennyskeinona.

30 artikla

Järjestön tarkastustoimenpiteiden teknisenä yhteenvetona annetaan kunkin ainetasealueen osalta ilmoitus, josta ilmenee varastoerotus tiettynä ajanjaksona ja ilmoitettujen erotusten tarkkuusrajat.

Yhteisön valvontajärjestelmä

31 artikla

Edellä 3 artiklan mukaisesti järjestö käyttää tarkastustoimia suorittaessaan täysin hyväkseen yhteisön valvontajärjestelmää.

32 artikla

Tämän sopimuksen mukainen yhteisön ainekirjanpito- ja valvontajärjestelmä perustuu ainetasealueiden kokonaisuuteen. Valvontaa soveltaessaan yhteisö käyttää ja tarvittaessa antaa tapauksen mukaan ja liitännäisjärjestelyissä määritellyllä tavalla seuraavanlaisia määräyksiä:

a) mittausjärjestelmä saapuneiden, tuotettujen, toimitettujen, kulutettujen, hävinneiden tai muulla tavoin inventaarista poistuneiden ydinainemäärien ja siinä olevien määrien määrittämiseksi;

b) mittausten tarkkuuden ja täsmällisyyden sekä mittausluotettavuuden arviointi;

c) lähettäjän ja vastaanottajan tekemien mittausten välisten poikkeamien toteamista, tarkastelua ja arviointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

d) varastonmäärityksen toteuttamisen yksityiskohtaiset säännöt;

e) mittaamattoman varastokertymän ja -hävikin arvioinnin yksityiskohtaiset säännöt;

f) selonteot ja raportit, joista ilmenee kunkin ainetasealueen osalta ydinaineiden varasto ja varastomuutokset, mukaan lukien saapumiset ja lähetykset;

g) määräykset, joiden tarkoituksena on varmistaa kirjanpitomenetelmien ja -sääntöjen oikea soveltaminen;

h) yksityiskohtaiset säännöt kertomusten toimittamisesta järjestölle 59–65 ja 67–69 artiklan mukaisesti.

33 artikla

Tässä sopimuksessa määrättyä valvontaa ei sovelleta louhittaviin aineisiin eikä mineraalien käsittelyyn.

34 artikla

a) Jos uraania tai toriumia sisältäviä aineita, jotka eivät ole vielä saavuttaneet c alakohdassa tarkoitettua ydinpolttoainekierron vaihetta, viedään suoraan tai epäsuorasti sellaisen ydinaseettoman valtion alueelle, joka ei ole tämän sopimuksen osapuoli, yhteisö ilmoittaa järjestölle näiden aineiden määrän, koostumuksen ja määräpaikan, jollei niitä viedä nimenomaisesti muihin kuin ydintarkoituksiin.

b) Jos uraania tai toriumia sisältäviä aineita, jotka eivät ole vielä saavuttaneet c alakohdassa tarkoitettua ydinpolttoainekierron vaihetta, tuodaan valtioiden alueelle, yhteisö ilmoittaa järjestölle näiden aineiden määrän ja koostumuksen, jollei niitä viedä nimenomaisesti muihin kuin ydintarkoituksiin.

c) Jos koostumukseltaan ja puhtaudeltaan ydinpolttoaineen valmistukseen tai isotooppien erotukseen soveltuvia ydinaineita viedään pois siitä laitoksesta tai käsittelyvaiheesta, jossa ne on tuotettu, tai jos tällaisia ydinaineita tai mitä tahansa muuta ydinpolttoainekierron myöhemmässä vaiheessa tuotettua ydinainetta tuodaan valtioiden alueille, niihin sovelletaan muita tässä sopimuksessa määriteltyjä valvontamenetelmiä.

Valvonnan poistaminen

35 artikla

a) Tässä sopimuksessa määrätty valvonta poistetaan ydinaineiden osalta 11 artiklassa esitetyin edellytyksin. Jos nämä edellytykset eivät täyty, mutta yhteisö katsoo, ettei jätteisiin sisältyvien, tässä sopimuksessa määrättyjen valvonnan alaisten ydinaineiden talteenotto ole sillä hetkellä mahdollista tai suotavaa, järjestö ja yhteisö neuvottelevat keskenään sovellettavista asianmukaisista valvontatoimenpiteistä.

b) Tässä sopimuksessa määrätty valvonta poistetaan ydinaineiden osalta 13 artiklassa esitetyin edellytyksin, jolleivat järjestö ja yhteisö ole yhtä mieltä siitä, ettei näitä ydinaineita voida käytännössä ottaa talteen.

Valvonnasta vapauttaminen

36 artikla

Järjestö vapauttaa yhteisön pyynnöstä tässä sopimuksessa määrätystä valvonnasta seuraavat ydinaineet:

a) erityiset halkeamiskelpoiset aineet, joita käytetään noin gramman suuruisina tai pienempinä määrinä laitteiden antureina;

b) muuhun kuin ydintoimintoihin 13 artiklan mukaisesti tarkoitetut ydinaineet, jos nämä aineet voidaan ottaa talteen;

c) plutonium, jonka isotoopin plutonium-238 pitoisuus on suurempi kuin 80 prosenttia.

37 artikla

Järjestö vapauttaa yhteisön pyynnöstä tässä sopimuksessa määrätystä valvonnasta muutoin niiden soveltamisalaan kuuluvat ydinaineet, jos tämän artiklan mukaisesti valtioiden alueilla valvonnasta vapautettujen aineiden kokonaismäärä ei millään hetkellä ylitä seuraavia määriä:

a) yhteensä yksi kilogramma erityisiä halkeamiskelpoisia tuotteita, joihin voi sisältyä yksi tai useampi seuraavista tuotteista:

i) plutonium;

ii) uraani, jonka rikastusaste on vähintään 0,2 (20 %), laskettuna kertomalla paino rikastusasteella;

iii) uraani, jonka rikastusaste on enintään 0,2 (20 %) mutta suurempi kuin luonnonuraanin, laskettuna kertomalla sen paino rikastusasteen viisinkertaisella neliöllä;

b) yhteensä 10 tonnia luonnonuraania ja köyhdytettyä uraania, jonka rikastusaste on vähintään 0,005 (0,5 %);

c) 20 tonnia köyhdytettyä uraania, jonka rikastusaste on enintään 0,005 (0,5 %);

d) 20 tonnia toriumia,

tai neuvoston yhdenmukaista soveltamista varten määrittelemiä suurempia määriä.

38 artikla

Jos valvonnasta vapautettua ydinainetta on käsiteltävä tai varastoitava samanaikaisesti tämän sopimuksen mukaisten valvonnan alaisten ydinaineiden kanssa, toteutetaan toimenpiteitä valvonnan soveltamiseksi uudelleen tähän aineeseen.

Liitännäisjärjestelyt

39 artikla

Yhteisö sopii järjestön kanssa liitännäisjärjestelyistä, joiden avulla täsmennetään, miten tässä sopimuksessa annettuja yksityiskohtaisia sääntöjä on sovellettava, siinä määrin kuin on tarpeen, jotta järjestö kykenisi tehokkaasti vastaamaan sille tässä sopimuksessa määrätyistä tehtävistä. Järjestö ja yhteisö voivat yhteisellä sopimuksella laajentaa tai muuttaa liitännäisjärjestelyitä tekemättä muutoksia tähän sopimukseen.

40 artikla

Liitännäisjärjestelyt tulevat voimaan samanaikaisesti tämän sopimuksen kanssa tai mahdollisimman pian sen voimaantulon jälkeen. Järjestö, yhteisö ja valtiot tekevät parhaansa niiden voimaansaattamiseksi 90 päivän kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta; tätä määräaikaa voidaan pidentää ainoastaan, jos järjestö, yhteisö ja valtiot ovat asiasta yhtä mieltä. Yhteisö toimittaa järjestölle viipymättä näiden järjestelyiden täydentämiseksi tarvittavat tiedot. Järjestöllä on tämän sopimuksen voimaantulosta lähtien oikeus soveltaa siinä annettuja yksityiskohtaisia sääntöjä 41 artiklassa tarkoitetussa luettelossa mainittujen ydinaineiden osalta, vaikka liitännäisjärjestelyt eivät olisi vielä tulleet voimaan.

Varastonmääritys

41 artikla

Jäljempänä 62 artiklassa mainitun alkuperäisen kertomuksen perusteella järjestö toimittaa varastonmäärityksen kaikista valtioiden alueilla olevista tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaisista ydinaineista niiden alkuperästä riippumatta, ja pitää ajan tasalla mainittua kertomusta myöhempien kertomusten ja suorittamiensa tarkastusten perusteella. Jäljennökset varastonmäärityksestä on toimitettava tiedoksi komissiolle myöhemmin sovittavin väliajoin.

Suunnittelutiedot

Yleiset määräykset

42 artikla

Yhteisön toimittaa järjestölle tiedoksi 8 artiklan mukaisesti olemassaolevia laitoksia koskevat suunnittelutiedot liitännäisjärjestelyistä käytävien keskustelujen yhteydessä. Aikarajoitukset suunnittelutietojen esittämiselle uusien laitosten osalta annetaan mahdollisimman pian ennen ydinaineiden tuontia uuteen laitokseen.

43 artikla

Järjestölle toimitettavat suunnittelutiedot sisältävät tarvittaessa kunkin laitoksen osalta seuraavat tiedot:

a) laitoksen tunnistetiedot, joista käy ilmi laitoksen yleisluonne, tarkoitus, nimelliskapasiteetti ja maantieteellinen sijainti sekä tavanomaisissa liikeyhteyksissä käytettävät nimi- ja osoitetiedot,

b) kuvaus laitoksen yleisjärjestelyistä, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan ydinaineiden muoto, sijainti ja ainevuo sekä yleiskaavio laitteiston tärkeistä osista, jotka käyttävät, tuottavat tai käsittelevät ydinaineita,

c) laitoksen ominaispiirteiden kuvaus materiaalikirjanpidon, suljettavissa olevien tilojen ja katselmuksen osalta,

d) laitoksen ydinaineiden kirjanpitoa ja valvontaa koskevien ehdotettujen tai voimassaolevien sääntöjen kuvaus, josta käy ilmi erityisesti laitoksen käyttäjän perustamat ainetasealueet, ainevuon mittaamistoimenpiteet sekä varastonmäärityksessä käytettävät menetelmät.

44 artikla

Muut tässä sopimuksessa määrätyn valvonnan soveltamisen kannalta tarpeelliset tiedot ilmoitetaan järjestölle kunkin laitoksen osalta, jos liitännäisjärjestelyissä niin erityisesti mainitaan. Yhteisö toimittaa järjestölle lisätiedot terveyttä ja turvallisuutta koskevista säännöistä, jotka järjestön on otettava huomioon ja joiden mukaisesti järjestön tarkastajien on toimittava laitoksessa.

45 artikla

Yhteisö toimittaa järjestölle tutkittavaksi muut suunnittelutiedot, jotka liittyvät tässä sopimuksessa määrätyn valvonnan kannalta merkittäviin muutoksiin, ja järjestölle on annettava tieto kaikista 44 artiklan mukaisesti ilmoitettavia tietoja koskevista muutoksista riittävän ajoissa, jotta tässä sopimuksessa määrätyt valvontamenetelmät voidaan tarvittaessa mukauttaa.

46 artikla

Suunnittelutietojen tutkimustavoitteet

Järjestölle toimitettavilla suunnittelutiedoilla on seuraavat käyttötarkoitukset:

a) laitosten ja ydinaineiden valvonnan kannalta merkityksellisten ominaispiirteiden tunnistaminen riittävän yksityiskohtaisesti tarkastuksen sujuvuuden kannalta,

b) ainetasealueiden määrittäminen käytettäväksi tämän sopimuksen mukaisiin kirjanpitotarkoituksiin ja sellaisten strategisten paikkojen valitseminen, jotka ovat päämittauspaikkoja ja joita käytetään ainevuon ja ydinainevaraston määrittämiseen; ainetasealueiden määrittämiseen sovelletaan seuraavia arviointiperusteita:

i) ainetasealueen koon on oltava sopusoinnussa sen tarkkuuden kanssa, jolla ainetase voidaan laatia,

ii) ainetasealueiden määrittämisessä on, aina kun mahdollista, käytettävä suljettavissa olevia tiloja ja katselmusta vuomittausten täydellisyyden varmistamiseksi, mikä mahdollistaa valvonnan yksinkertaistamisen sekä mittaustoiminnan keskittämisen päämittauspaikoille,

iii) yhteisön tai kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä voidaan määrittää erityinen ainetasealue sellaiselle käsittelyvaiheelle, johon liittyy kaupalliselta kannalta arkaluontoisia tietoja,

c) nimellisaikataulun ja ydinaineiden varastonmääritystä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistaminen kirjanpitotarkoituksiin tämän sopimuksen mukaisesti,

d) kirjanpidon ja kertomusten laatimista koskevien edellytysten sekä kirjanpitoa koskevien yksityiskohtaisten tarkastussääntöjen määrittäminen,

e) ydinaineiden määrän ja sijainnin tarkastamisen kannalta tarpeellisten edellytysten määrittäminen sekä tarkastamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistaminen,

ja

f) suljettavissa oleviin tiloihin ja katselmukseen liittyvien sopivien menetelmien ja tekniikoiden välisten yhdistelmien valitseminen sekä niiden strategisten soveltamispaikkojen määrittäminen.

Suunnittelutietojen tutkimustulokset sisällytetään järjestön ja yhteisön välisen sopimuksen mukaisesti liitännäisjärjestelyihin.

47 artikla

Suunnittelutietojen uudelleentutkiminen

Suunnittelutiedot tutkitaan uudelleen ottaen huomioon käyttöolosuhteita, teknologian edistymistä, valvontaa tai tarkastusta koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä sovellettaessa saatuja kokemuksia koskevat muutokset 46 artiklan mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden muuttamiseksi.

48 artikla

Suunnittelutietojen tarkastus

Järjestö voi yhteistyössä yhteisön ja kyseisen valtion kanssa lähettää tarkastajia laitoksiin järjestölle 42–45 artiklan mukaisesti 46 artiklassa mainittuihin tarkoituksiin toimitettavien suunnittelutietojen tarkastamiseksi.

Laitosten ulkopuolella olevia ydinaineita koskevat tiedot

49 artikla

Jos ydinaineita käytetään jatkuvasti laitosten ulkopuolella, yhteisön on toimitettava järjestölle seuraavat tiedot:

a) yleinen kuvaus ydinaineiden käytöstä ja maantieteellisestä sijainnista sekä käyttäjän tavanomaisissa tarkoituksissa käytettävät nimi- ja osoitetiedot, ja

b) yleinen kuvaus ydinaineiden kirjanpitoa ja valvontaa koskevista ehdotetuista tai voimassaolevista säännöistä liitännäisjärjestelyissä määritetyllä tavalla.

Yhteisö ilmoittaa sovittavana ajankohtana järjestölle tämän artiklan mukaisesti toimitettavia tietoja koskevat muutokset.

50 artikla

Järjestölle 49 artiklan mukaisesti toimitettavia tietoja voidaan tarvittaessa käyttää 46 artiklan b-f alakohdassa mainittuihin tarkoituksiin.

Kirjanpito

Yleiset määräykset

51 artikla

Yhteisö huolehtii siitä, että kustakin ainetasealueesta pidetään kirjanpitoa. Pidettävä kirjanpito kuvaillaan liitännäisjärjestelyissä.

52 artikla

Yhteisö antaa säännökset järjestön tarkastajien suorittaman kirjanpidon tarkastamisen helpottamiseksi erityisesti, jos kirjanpitoa ei ole englannin, espanjan, ranskan tai venäjän kielellä.

53 artikla

Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan.

54 artikla

Kirjanpidon on tarvittaessa sisällettävä:

a) kirjanpitotiedot tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaisista ydinaineista, ja

b) toimintatiedot laitoksista, joissa on tällaisia ydinaineita.

55 artikla

Mittausjärjestelmän, johon kertomusten laadinnassa käytettävä kirjanpito perustuu, on oltava viimeisimpien kansainvälisten vaatimusten mukainen tai vastattava laadultaan näitä vaatimuksia.

Kirjanpitotiedot

56 artikla

Kirjanpitotietojen on sisällettävä kunkin ainetasealueen osalta seuraavat tiedot:

a) kaikki varastomuutokset kirjanpidollisen varaston määrittämisen mahdollistamiseksi milloin tahansa,

b) kaikki todellisen varaston määrittämisessä käytetyt mittaustulokset, ja

c) kaikki varastomuutoksia, kirjanpidollisia varastoja ja todellisia varastoja koskevat mukautukset ja korjaukset.

57 artikla

Kaikkien varastomuutoksia ja todellisia varastoja koskevien kirjanpitotietojen on kunkin ydinaine-erän osalta sisällettävä: aineiden tunnistetiedot, erätiedot ja lähdetiedot. Kirjanpitotiedot sisältävät eriteltyinä kunkin ydinaine-erän sisältämän uraanin, toriumin ja plutoniumin määrät. Varastomuutoksen osalta ilmoitetaan muutoksen päivämäärä ja tarvittaessa lähettävä ainetasealue sekä vastaanottava ainetasealue tai vastaanottaja.

58 artikla

Toimintatiedot

Toimintatietojen on tarvittaessa sisällettävä kunkin ainetasealueen osalta seuraavat tiedot:

a) käyttötiedot, joita käytetään ydinaineen määrän ja koostumuksen vaihteluiden määrittämiseen,

b) säiliöiden ja laitteiden kalibroinnin sekä näytteenoton ja määritysten yhteydessä saadut tiedot, mittausten laadunvalvontaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja satunnaisista ja säännönmukaisista virheistä johdetut arviot,

c) varastonmäärityksen valmistelussa ja laatimisessa noudatetun menetelmän kuvaus kyseisen varastonmäärityksen tarkkuuden ja täydellisyyden varmistamiseksi, ja

d) mahdollisesti onnettomuudessa tapahtuneiden ja mittaamattomien häviöiden syyn ja suuruusluokan määrittämiseksi toteutettujen toimenpiteiden kuvaus.

Kertomukset

Yleiset määräykset

59 artikla

Yhteisö toimittaa järjestölle 60–65 ja 67–69 artiklassa määritellyt kertomukset ydinaineista, jotka ovat tämän sopimuksen mukaisen valvonnan alaisia.

60 artikla

Kertomukset laaditaan englannin, espanjan, ranskan tai venäjän kielellä, jollei liitännäisjärjestelyissä toisin määrätä.

61 artikla

Kertomukset perustuvat 51–58 artiklan mukaisesti pidettyyn kirjanpitoon ja sisältävät, tapauksen mukaan, kirjanpitokertomuksia ja erityiskertomuksia.

Kirjanpitokertomukset

62 artikla

Yhteisö toimittaa järjestölle alkukertomuksen kaikista ydinaineista, jotka ovat tämän sopimuksen mukaisen valvonnan alaisia. Alkukertomus lähetetään järjestölle sen kalenterikuukauden viimeistä päivää seuraavien kolmenkymmenen päivän kuluessa, jonka aikana tämä sopimus tulee voimaan, ja siitä on käytävä ilmi mainitun kuukauden viimeisen päivän tilanne.

63 artikla

Yhteisö toimittaa järjestölle jokaisen ainetasealueen osalta seuraavat kirjanpitokertomukset:

a) varastomuutoskertomukset, joista ilmenevät kaikki ydinainevarastojen muutokset. Kertomukset lähetetään mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa liitännäisjärjestelyissä määritettyjen määräaikojen kuluessa;

b) ainetasekertomukset, joista ilmenee ainetasealueella tosiasiallisesti olevien ydinaineiden todelliseen varastonmääritykseen perustuva ainetase. Kertomukset lähetetään mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksissa liitännäisjärjestelyissä määritettyjen määräaikojen kuluessa;

Kertomukset perustuvat niiden laatimispäivänä saatavilla oleviin tietoihin ja niitä voidaan tarvittaessa myöhemmin korjata.

64 artikla

Varastomuutoskertomuksissa annetaan aineiden tunnistetiedot ja kutakin ydinaine-erää koskevat erätiedot, varastomuutoksen päivämäärä ja tarvittaessa lähettävä ainetasealue ja vastaanottava ainetasealue tai vastaanottaja. Näihin kertomuksiin liitetään lyhyet huomautukset, joissa:

a) selvitetään varastomuutokset 58 artiklan a alakohdassa määrättyihin toimintatietoihin sisältyvien käyttötietojen perusteella;

b) liitännäisjärjestelyjen määräysten mukaisesti kuvataan suunniteltu toimintaohjelma, erityisesti varastonmäärityksen suoritus.

65 artikla

Yhteisö antaa selvityksen jokaisesta varastomuutoksesta, varaston mukautuksesta tai korjauksesta joko määräajoin yhteen kootussa luettelossa tai erikseen. Varastomuutoksista annetaan eräkohtainen selvitys. Liitännäisjärjestelyjen määräysten mukaisesti pienet ydinainevarastojen muutokset, kuten näytteiden siirrot määritystä varten, voidaan ryhmitellä siten, että niistä annetaan selvitys yhtenä varastomuutoksena.

66 artikla

Järjestö toimittaa yhteisölle niiden osapuolten käyttöön, joita asia koskee, kunkin ainetasealueen osalta puolivuotiskausittain kirjanpidolliset alkuvarastonmääritykset niistä ydinaineista, jotka ovat tämän sopimuksen mukaisen valvonnan alaisia, kutakin tällaista varastonmäärityskautta koskevien varastomuutoskertomusten perusteella.

67 artikla

Ainetasekertomuksiin sisältyvät seuraavat osat, jollei järjestön ja yhteisön välillä toisin sovita:

a) todellinen alkuvarasto;

b) varastomuutokset (ensin lisäykset, sitten vähennykset);

c) kirjanpidollinen loppuvarasto;

d) lähettäjän ja vastaanottajan väliset erot;

e) mukautettu kirjanpidollinen loppuvarasto;

f) todellinen loppuvarasto;

g) varastoerotus.

Jokaiseen ainetasekertomukseen liitetään todellinen varastonmääritys, jossa erät luetellaan erikseen ja jossa annetaan aineiden tunnistetiedot sekä kutakin erää koskevat erätiedot.

68 artikla

Erityiskertomukset

Yhteisö laatii viipymättä erityiskertomukset:

a) jos yhteisö poikkeuksellisten olosuhteiden tai jonkin poikkeuksellisen tapahtuman vuoksi katsoo, että ydinaineita on kadonnut tai saattanut kadota liitännäisjärjestelyissä tässä tarkoituksessa määritettyjä rajoja suurempi määrä;

b) jos suljettavissa olevaa tilaa on odottamatta muutettu liitännäisjärjestelyissä määritetystä tilanteesta siinä määrin, että ydinaineiden luvaton poistaminen on tullut mahdolliseksi.

69 artikla

Tarkennukset ja selvennykset

Yhteisö toimittaa järjestön pyynnöstä tarkennuksia ja selvennyksiä kaikista kertomuksista siinä määrin kuin se on tässä sopimuksessa määrätyn valvonnan kannalta tarpeen.

Tarkastukset

70 artikla

Yleiset määräykset

Järjestöllä on oikeus suorittaa tämän sopimuksen määräysten mukaisia tarkastuksia.

Tarkastusten tavoitteet

71 artikla

Järjestö voi suorittaa tilapäistarkastuksia:

a) alkukertomuksen sisältämien, sellaisia ydinaineita koskevien tietojen tarkistamiseksi, jotka ovat tämän sopimuksen mukaisen valvonnan alaisia, sekä niiden muutosten tunnistamiseksi ja tarkastamiseksi, jotka ovat tapahtuneet alkuperäisessä kertomuksessa olevan päivämäärän ja tiettyä laitosta koskevien liitännäisjärjestelyjen voimaantulopäivän välisessä tilanteessa;

b) tämän sopimuksen mukaisen valvonnan alaisten ydinaineiden tunnistamiseksi ja, mahdollisuuksien mukaan, niiden määrän ja koostumuksen tarkastamiseksi 93 ja 96 artiklan mukaisesti ennen niiden siirtoa valtioiden alueiden ulkopuolelle tai valtioiden alueille, lukuunottamatta yhteisön sisäisiä siirtoja.

72 artikla

Järjestö voi suorittaa säännöllisiä tarkastuksia:

a) sen tarkistamiseksi, että kertomukset ovat kirjanpidon mukaisia;

b) kaikkien niiden ydinaineiden sijainnin, tunnistetietojen, määrän ja koostumuksen tarkastamiseksi, jotka ovat tämän sopimuksen mukaisen valvonnan alaisia.

c) varastoerotusten, lähettäjän ja vastaanottajan ilmoitusten välisten erojen ja kirjanpidollisen varaston epätarkkuuksien mahdollisia syitä koskevien tietojen tarkastamiseksi.

73 artikla

Jollei 77 artiklan määräyksistä muuta johdu, järjestö voi suorittaa erityistarkastuksia:

a) erityiskertomuksien sisältämien tietojen tarkastamiseksi;

b) jos järjestö katsoo, että yhteisön toimittamat tiedot, mukaanlukien yhteisön antamat selitykset ja säännöllisten tarkastusten avulla saadut tiedot, eivät ole riittäviä järjestön tämän sopimuksen mukaisten tehtävien suorittamiseksi.

Tarkastusta pidetään erityistarkastuksena, jos se suoritetaan tässä sopimuksessa määrätyn säännöllisen tarkastustoiminnan lisäksi tai jos siihen sisältyy sellainen pääsy tietoihin tai paikkoihin, jotka ovat lisä 76 artiklassa tilapäistarkastusten ja säännöllisten tarkastusten osalta määritettyyn pääsyyn.

Tarkastusten laajuus

74 artikla

Järjestö voi 71–73 artiklassa määritetyissä tarkoituksissa:

a) tarkastaa 51–58 artiklan mukaisesti pidetyn kirjanpidon;

b) suorittaa itsenäisesti mittauksia kaikista tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaisista ydinaineista;

c) tarkastaa mittaus- ja valvontalaitteiden ja muun mittaus- ja valvontavälineistön toimintaa ja kalibrointia,

d) soveltaa ja käyttää katselmusta ja suljettavissa olevia tiloja;

e) käyttää muita objektiivisia, teknisesti soveltuviksi osoittautuneita menetelmiä.

75 artikla

Järjestö voi 74 artiklan mukaisesti

a) seurata, että päämittauspaikalla otetaan näytteet ainetasekirjanpitoon menetelmällä, jolla saadaan edustavat näytteet, seurata näytteiden käsittelyä ja analysointia sekä saada näistä näytteistä kaksoiskappaleet,

b) seurata, että ainetasekirjanpitoa varten päämittauspaikoilla suoritetut ydinaineiden mittaukset ovat edustavia, sekä tässä käytettyjen välineiden ja laitteiden kalibrointia,

c) toteuttaa yhteisön ja tarvittaessa sen valtion kanssa, jota asia koskee, toimenpiteitä, jotta tarvittaessa

i) lisämittaukset tulevat suoritetuiksi ja lisänäytteet järjestön käyttöön tulevat otetuiksi,

ii) järjestön standardianalyysinäytteet tulevat analysoiduiksi,

iii) asiaankuuluvat ehdottomat standardit työvälineiden ja muiden laitteiden kalibroinnissa ovat käytössä,

iv) muut kalibroinnit tulevat suoritetuiksi,

d) määrätä omien laitteiden käyttämisestä riippumattomassa mittauksessa tai seurannassa ja, jos tästä on sovittu ja erikseen määrätty liitännäisjärjestelyissä, järjestää tällaisten laitteiden asentamisen;

e) kiinnittää sinettinsä tai muita tunnisteita ja väärennökset ilmaisevia merkintöjä suljettavissa oleviin tiloihin, jos tästä on sovittu ja erikseen määrätty liitännäisjärjestelyissä:

f) antaa yhteisön tai sen valtion kanssa, jota asia koskee, säännöksiä yhteisön käyttöön otettujen näytteiden lähettämisestä.

Tarkastuksia koskeva pääsyoikeus

76 artikla

a) Edellä 71 artiklan a alakohdassa esitettyä varten ja siihen asti, kunnes strategiset paikat on tarkennettu liitännäisjärjestelyissä, järjestön tarkastajat pääsevät kaikkiin paikkoihin, joissa alustavan kertomuksen mukaan tai tämän kertomuksen perusteella suoritetun tarkastuksen mukaan sijaitsevat ne ydinaineet, jotka ovat tämän sopimuksen mukaisen valvonnan alaisia.

b) Edellä 71 artiklan b alakohdassa esitettyä varten järjestön tarkastajat pääsevät kaikkiin paikkoihin, joista järjestölle on ilmoitettu 92 artiklan d alakohdan iii alakohdan tai 95 artiklan d alakohdan iii alakohdan mukaisesti.

c) Edellä 72 artiklassa esitettyä varten tarkastajat pääsevät ainoastaan niihin erityisiin strategisiin paikkoihin, jotka on tarkennettu liitännäisjärjestelyissä, ja tarkastamaan 51 ja 58 artiklan mukaisesti pidetyn kirjanpidon.

d) Jos yhteisö arvioi, että poikkeuksellisten olosuhteiden takia on tarpeen huomattavasti rajoittaa järjestölle myönnettyä pääsyoikeutta, yhteisö ja järjestö päättävät viipymättä järjestelyistä, jotta järjestö voi suoriutua vastuista, joita sillä on valvonnan osalta, tehdyt rajoitukset huomioon ottaen. Pääjohtaja raportoi kaikista näistä järjestelyistä neuvostolle.

77 artikla

Yhteisö ja järjestö neuvottelevat keskenään välittömästi olosuhteissa, jotka voivat johtaa 73 artiklassa esitettyä varten suoritettaviin erityistarkastuksiin. Näiden neuvottelujen jälkeen järjestö voi:

a) suorittaa tarkastuksia tässä sopimuksessa määrätyn säännöllisen tarkastustoiminnan lisäksi; ja

b) saada yhteisön suostumuksella pääsyoikeuden tietoihin tai paikkoihin, jotka ovat lisänä 76 artiklassa tarkennettuihin tietoihin ja paikkoihin. Kaikki erimielisyydet selvitetään 21 ja 22 artiklan mukaisesti; jos yhteisön tai valtion, kunkin omalta osaltaan, toteuttamat toimenpiteet ovat keskeisiä ja kiireellisiä, sovelletaan 81 artiklaa.

Säännöllisten tarkastusten tiheys ja laajuus

78 artikla

Säännöllisten tarkastusten lukumäärä, kesto ja laajuus pidetään optimaalista tarkastusaikataulua noudattaen sellaisella vähimmäistasolla, joka vastaa tässä sopimuksessa esitettyjen valvontaa koskevien yksityiskohtaisten määräysten tehokasta soveltamista; tämän sopimuksen mukaisiin tarkastuksiin käytettävissä olevat voimavarat on käytettävä mahdollisimman järkevästi ja taloudellisesti.

79 artikla

Niiden laitosten ulkopuolisten laitosten ja ainetasealueiden tapauksessa, joiden sisältämä ydinainemäärä tai joiden vuosittainen läpikulkeva ydinainemäärä — jos tämä on suurempi — on pienempi kuin viisi efektiivistä kilogrammaa, järjestö voi suorittaa säännöllisen tarkastuksen kerran vuodessa.

80 artikla

Niiden laitosten, joiden sisältämä ydinainemäärä tai joiden vuosittainen läpikulkeva ydinainemäärä on suurempi kuin viisi efektiivistä kilogrammaa, säännöllisten tarkastusten määrä, laajuus, kesto, aikataulu ja yksityiskohtaiset suoritustavat määritetään siten, ettei tarkastusjärjestelmä äärimmäis- tai rajatapauksessa ole laajempi kuin on tarpeellista ja riittävää, jotta kaikissa tapauksissa tunnettaisiin ydinainevuo ja -varastot; näiden laitosten osalta säännölliset enimmäistarkastustoiminnat määritetään seuraavasti:

a) reaktorien ja sinetöityjen varastolaitosten osalta säännöllisten tarkastusten enimmäismäärä vuotta kohden määritetään jokaisen tämän ryhmän laitoksen osalta tarkastusmiestyövuoden kuudesosan mukaisena;

b) sellaisten, muiden kuin reaktorien ja sinetöityjen varastolaitosten, laitosten osalta, joiden toiminnassa käytetään plutoniumia tai yli 5 prosenttiseksi rikastettua uraania, säännöllisten tarkastusten määrä vuotta kohden määritetään jokaisen tämän ryhmän laitoksen osalta 30 x E tarkastusmiestyövuoden mukaisena, jossa E merkitsee ydinaineiden varastoja tai vuosittaista läpikulkevaa ydinainemäärää, jos tämä on edellistä suurempi, joka ilmaistaan efektiivisinä kilogrammoina. Yhdellekään laitokselle vahvistettu enimmäismäärä ei kuitenkaan ole pienempi kuin 1,5 miestarkastusvuotta.

c) sellaisten laitosten osalta, joita ei ole tarkoitettu a tai b alakohdassa, säännöllisten tarkastusten enimmäismäärä vuotta kohden määritetään jokaisen tämän ryhmän laitoksen osalta tarkastusmiestyövuoden kolmasosan perusteella niin, että siihen on lisätty 0,4 X E tarkastukseen vuodessa käytettyä miestyöpäivää, jossa E merkitsee ydinaineiden varastoja tai vuosittaista läpikulkevaa ydinainemäärää, jos tämä on edellistä suurempi, joka ilmaistaan efektiivisinä kilogrammoina.

Tämän sopimuksen osapuolet voivat sopia tässä artiklassa esitettyjen tarkastustoimien enimmäismäärää koskevien lukujen muuttamisesta silloin, kun neuvosto päättää, että tämä muutos on perusteltu.

81 artikla

Jollei 78–80 artiklasta muuta johdu, säännöllisten tarkastusten todellisen määrän ja aikataulun määrittämisessä sekä kunkin laitoksen säännöllisen tarkastuksen todellisen laajuuden, keston ja yksityiskohtaisten suoritustapojen määrittämisessä käytettävät perusteet ovat seuraavat:

a) ydinaineiden esiintymismuoto, erityisesti ydinaineiden esiintyminen irrallisena vai useammassa erillisessä pakkauksessa, kemiallinen koostumus ja, uraanin tapauksessa, korkea tai matala rikastusaste; luoksepäästävyys;

b) yhteisön valvonnan tehokkuus, etenkin se, missä määrin laitosten käyttäjät ovat toiminnalliselta näkökannalta riippumattomia yhteisön valvonnasta; missä määrin yhteisö on pannut täytäntöön 32 artiklassa eriteltyjä erityismääräyksiä; täsmällisyys, jolla kertomukset on toimitettu järjestölle; niiden yhteensopivuus järjestön suorittamien riippumattomien tarkastusten kanssa; varastoerotuksen huomattavuus ja tarkkuus sellaisina kuin järjestö on ne tarkastanut;

c) ydinpolttoainekierron ominaisuudet valtioiden alueella, erityisesti sellaisten laitosten lukumäärä ja tyyppi, jotka sisältävät valvonnan alaisia ydinaineita; näiden laitosten ominaisuudet tässä sopimuksessa määrätyn valvonnan kannalta, etenkin suljettavissa olevien tilojen käytön aste; missä määrin näiden laitosten rakenne helpottaa ydinainevuon ja -varaston tarkastamista; missä määrin eri ainetasealueilta tulevat tiedot korreloivat keskenään;

d) kansainvälinen keskinäinen riippuvuus, erityisesti se, missä määrin ydinainetta saadaan muista valtioista tai sitä lähetetään muihin valtioihin käyttöä tai käsittelyä varten; kaikki järjestön suorittamat tarkastustoimet näiden siirtojen osalta; missä määrin kunkin valtion alueella suoritetut ydintoiminnot ja muiden valtioiden alueella suoritetut ydintoiminnot ovat riippuvaisia toisistaan;

e) tekninen kehitys valvonnan alalla, mukaan lukien tilastollisten menetelmien ja satunnaisotannan käyttö ydinainevuon arvioimiseksi.

82 artikla

Järjestö ja yhteisö neuvottelevat keskenään, jos yhteisö katsoo, että tarkastustoiminta on aiheettomasti keskittynyt tiettyihin laitoksiin.

Tarkastuksia koskeva ennakkoilmoitus

83 artikla

Järjestö antaa ennakkoilmoituksen yhteisölle ja valtioille, joita asia koskee, järjestön tarkastajien saapumisesta laitoksiin tai laitosten ulkopuolella oleville ainetasealueille:

a) edellä 71 artiklan b alakohdassa määrättyjen tilapäistarkastusten osalta vähintään yhtä vuorokautta aikaisemmin; 71 artiklan a alakohdassa määrättyjen tilapäistarkastusten sekä 48 artiklassa määrättyjen toimintojen osalta vähintään yhtä viikkoa aikaisemmin;

b) edellä 73 artiklassa määrättyjen erityistarkastusten osalta niin pian kuin mahdollista sen jälkeen, kun järjestö ja yhteisö ovat neuvotelleet 77 artiklan mukaisesti, olettaen, että saapumisesta ilmoittaminen on tavallisestikin osa neuvotteluja; ja

c) 72 artiklassa määrättyjen säännöllisten tarkastusten osalta vähintään yhtä vuorokautta aikaisemmin silloin, kun asia koskee 80 artiklan b alakohdassa tarkoitettuja laitoksia sekä sinetöityjä varastointilaitoksia, joissa on plutoniumia tai yli 5 prosenttiseksi rikastettua uraania, ja kaikissa muissa tapauksissa vähintään yhtä viikkoa aikaisemmin.

Tarkastusta koskevista ennakkoilmoituksista ilmenee järjestön tarkastajien nimet, tarkastettavat laitokset ja tarkastettavien laitosten ulkopuolella olevat ainetasealueet sekä ajat, joina ne tarkastetaan. Jos järjestön tarkastajat saapuvat valtioiden ulkopuoliselta alueelta, järjestö antaa myös ennakkoilmoituksen tarkastajien saapumispaikasta ja -ajasta valtioiden alueelle.

84 artikla

Sen estämättä, mitä 83 artiklassa määrätään, järjestö voi täydentävänä toimenpiteenä suorittaa ennakkoilmoitusta antamatta osan 80 artiklassa määrätyistä säännöllisistä tarkastuksista satunnaisotannan periaatteen mukaisesti. Suorittaessaan ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia järjestö ottaa asianmukaisesti huomioon toimintaohjelman, joka on toimitettu sille 64 artiklan b alakohdan mukaisesti. Edelleen, aina kun mahdollista ja toimintaohjelman perusteella, järjestö ilmoittaa säännöllisesti yhteisölle ja valtiolle, jota asia koskee, yleisestä ilmoitettujen ja ennalta ilmoittamattomien tarkastusten ohjelmastaan tarkentaen yleiset ajankohdat, joina tarkastuksia aiotaan suorittaa. Suorittaessaan ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia järjestö tekee parhaansa vähentääkseen mahdollisimman paljon kaikkia käytännön vaikeuksia, joita näistä tarkastuksista saattaisi aiheutua yhteisölle, asianomaiselle valtiolle sekä laitoksen käyttäjille, ottaen huomioon 44 ja 89 artiklan asiaankuuluvat määräykset. Vastaavasti yhteisö ja asianomainen valtio tekevät parhaansa helpottaakseen järjestön tarkastajien työtä.

Järjestön tarkastajien nimeäminen

85 artikla

Järjestön tarkastajat nimitetään seuraavien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti:

a) pääjohtaja ilmoittaa kirjallisesti yhteisölle ja valtioille jokaisen järjestön virkamiehen nimen, virkanimikkeen, kansallisuuden ja ura-alueen sekä tämän muut asiaa koskevat yksityiskohdat, jota se ehdottaa nimitettäväksi järjestön tarkastajaksi valtioita varten;

b) yhteisö ilmoittaa pääjohtajalle kolmenkymmenen päivän kuluessa ehdotuksen saamisesta ehdotuksen mahdollisesta hyväksymisestä;

c) pääjohtaja voi nimittää järjestön tarkastajaksi valtioita varten jokaisen virkamiehen, jonka yhteisö ja valtiot ovat hyväksyneet, hän myös ilmoittaa yhteisölle ja valtioille näistä nimityksistä; ja

d) pääjohtaja ilmoittaa, joko yhteisön pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, välittömästi yhteisölle ja valtioille, kun virkamiehen nimitys järjestön tarkastajaksi valtioita varten perutaan.

Kuitenkin niiden järjestön tarkastajien, joita tarvitaan 48 artiklan tarkoituksia varten ja 71 artiklan a alakohdan mukaisia tilapäistarkastuksia varten, nimitystä koskevat muodollisuudet on saatettava loppuun, jos mahdollista, kolmenkymmenen päivän kuluessa tämän sopimuksen voimaan tulosta. Jos nimityksiä ei voida tehdä tässä määräajassa, järjestön tarkastajat nimitetään näitä tarkoituksia varten väliaikaisesti.

86 artikla

Valtiot myöntävät tai uudistavat mahdollisimman nopeasti 85 artiklan mukaisesti nimitettyjen järjestön tarkastajien tarvitsemat viisumit.

Järjestön tarkastajien käyttäytyminen ja käynnit

87 artikla

Edellä 48 ja 71–75 artiklan mukaisesti toimiessaan järjestön tarkastajat suorittavat tehtävänsä häiritsemättä tai viivyttämättä laitosten rakentamista, käyttöön ottoa tai käyttämistä tai vaarantamatta niiden turvallisuutta. Järjestön tarkastajien ei etenkään tule käyttää itse laitosta tai käskeä laitoksen henkilökuntaa käyttämään sitä. Jos järjestön tarkastajat arvioivat, että 74 ja 75 artiklan mukaisesti laitoksen käyttäjän olisi suoritettava laitoksessa erityisiä toimenpiteitä, ne esittävät tätä koskevan pyynnön.

88 artikla

Jos järjestön tarkastajat toimintojaan suorittaessaan tarvitsevat palveluja, joita voidaan hankkia jonkin valtion alueelta, mukaan lukien välineistön käyttö, valtio, jota asia koskee, ja yhteisö avustavat tarkastajia näiden palvelujen hankkimisessa ja tämän välineistön käytössä.

89 artikla

Yhteisöllä ja valtioilla, jota asia koskee, on oikeus siihen, että yhteisön tarkastajat ja valtioiden edustajat voivat seurata järjestön tarkastajia tarkastustoimenpiteiden aikana, kuitenkin niin, että järjestön tarkastajien toimintojen suorittamista ei viivästytetä tai muuten häiritä.

Selonteko järjestön tarkastustoiminnoista

90 artikla

Järjestö ilmoittaa yhteisölle asianomaisia osapuolia varten:

a) tarkastustensa tuloksista liitännäisjärjestelyissä tarkennetuin väliajoin; ja

b) tarkastustoiminnoista tekemistään päätelmistä.

Siirrot valtioiden alueille tai niiden ulkopuolelle

91 artikla

Yleiset määräykset

Tämän sopimuksen mukaan valvonnan alaisen tai valvonnan alaiseksi määrätyn ydinaineen, jota siirretään valtioiden alueelle tai niiden ulkopuolelle, katsotaan olevan yhteisön ja valtion, jota asia koskee, vastuulla:

a) valtioiden alueille suuntautuvien siirtojen tapauksessa siitä hetkestä alkaen, jolloin tällainen vastuu lakkaa valtiolta, jonka alueen ulkopuolelle aineet siirretään, ja viimeistään aineen saapumisesta määräpaikkaansa; ja

b) valtioiden alueiden ulkopuolelle suuntautuvien siirtojen tapauksessa siihen hetkeen saakka, kunnes tämä vastuu lankeaa vastaanottajavaltiolle, ja viimeistään ydinaineiden saapumisesta määräpaikkaansa.

Vastuun siirron vaihe määritetään yhtäältä yhteisön ja asianomaisen valtion, ja toisaalta valtion, jonka alueelle tai jonka alueen ulkopuolelle ydinaineita siirretään, tekemien aiheellisten järjestelyiden mukaisesti. Yhteisöllä tai valtiolla ei katsota olevan tällaista vastuuta ydinaineista ainoastaan siitä syystä, että aineet kulkevat valtion alueen kautta, sen alueen tai aluevesien yläpuolella tai jos ne laivataan valtion lipun alla tai lennätetään valtion kalustolla.

Siirrot valtioiden alueen ulkopuolelle

92 artikla

a) Yhteisö ilmoittaa järjestölle jokaisesta aiotusta valvonnan alaisten ydinaineiden siirrosta valtioiden alueen ulkopuolelle, jos lähetys on suurempi kuin yksi efektiivinen kilogramma tai, jos liitännäisjärjestelyissä niin tarkennetaan, niiden laitosten tapauksessa, jotka tavanomaisesti toimittavat huomattavia määriä saman valtion alueelle, vaikka mikään näistä toimituksista ei olisikaan yhtä efektiivistä kilogrammaa suurempi.

b) Ilmoitus järjestölle tehdään liitännäisjärjestelyissä tarkennetuissa määräajoissa sen jälkeen, kun on tehty siirtoa koskeva sopimus.

c) Järjestö ja yhteisö voivat sopia erilaisista menettelyistä ennakkoilmoituksen osalta

d) Ilmoituksessa tarkennetaan:

i) siirrettävien ydinaineiden tunnistetiedot ja, jos mahdollista, ennakoitu määrä ja koostumus sekä ainetasealue, jolta ydinaine tulee;

ii) ydinaineiden vastaanottajavaltio;

iii) milloin ja missä ydinaineet valmistetaan lähetystä varten;

iv) ydinaineiden arvioidut lähetys- ja saapumispäivät; ja

v) siirron vaihe, jossa vastuu ydinaineesta tämän sopimuksen tarkoituksia varten lankeaa vastaanottavalle valtiolle ja tämän vaiheen todennäköinen päivämäärä.

93 artikla

Edellä 92 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen on oltava sellainen, että järjestön on tarvittaessa mahdollista suorittaa tilapäistarkastus tunnistaakseen ydinaineet ja, jos mahdollista, tarkastaa niiden määrän ja koostumuksen ennen niiden siirtämistä valtioiden alueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta siirtoja yhteisön sisällä, ja, jos järjestö niin haluaa tai jos yhteisö niin pyytää, varustaa ydinaineet sinetein silloin, kun niitä valmistellaan lähetystä varten. Ydinaineiden siirto ei kuitenkaan saa mitenkään viivästyä niiden toimenpiteiden johdosta, jotka järjestö on toteuttanut tai aikoo toteuttaa tämän ilmoituksen johdosta.

94 artikla

Jos ydinaineet eivät ole valvonnan alaisia vastaanottavan valtion alueella, yhteisö toimii niin, että järjestö saa vastaanottajavaltiolta siirtoa koskevan vahvistuksen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vastaanottajavaltio on hyväksynyt ottavansa vastuun ydinaineista.

Siirrot valtioiden alueelle

95 artikla

a) Yhteisö ilmoittaa järjestölle jokaisesta aiotusta valvonnan alaisten ydinaineiden siirrosta valtioiden alueelle, jos lähetys on suurempi kuin yksi efektiivinen kilogramma tai, jos liitännäisjärjestelyissä niin tarkennetaan, niiden laitosten tapauksessa, jotka tavanomaisesti toimittavat huomattavia määriä saman valtion alueelle, vaikka mikään näistä toimituksista ei olisikaan yhtä efektiivistä kilogrammaa suurempi.

b) Ilmoitus annetaan järjestölle mahdollisimman aikaisin ennen ydinaineiden ennakoitua saapumista ja joka tapauksessa liitännäisjärjestelyissä tarkennetuissa määräajoissa.

c) Järjestö ja yhteisö voivat sopia erilaisista menettelyistä ennakkoilmoituksen osalta

d) Ilmoituksessa tarkennetaan:

i) ydinaineen tunnistetiedot ja, jos mahdollista, ennakoitu määrä ja koostumus;

ii) siirron vaihe, jossa vastuu ydinaineesta tämän sopimuksen tarkoituksia varten lankeaa yhteisölle ja valtiolle, jota asia koskee, ja tämän vaiheen todennäköinen päivämäärä;

iii) arvioitu saapumispäivä sekä milloin ja missä aine on suunniteltu purettavaksi pakkauksestaan.

96 artikla

Edellä 95 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen on oltava sellainen, että järjestön on tarvittaessa mahdollista suorittaa tilapäistarkastus tunnistaakseen valtioiden alueelle siirretyt ydinaineet, lukuun ottamatta siirtoja yhteisön sisällä, ja, jos mahdollista, tarkastaa niiden määrän ja koostumuksen lähetyksen purkuhetkellä. Purkaminen ei kuitenkaan saa viivästyä niiden toimenpiteiden johdosta, jotka järjestö on toteuttanut tai aikoo toteuttaa tämän ilmoituksen johdosta.

97 artikla

Erityiskertomukset

Yhteisö lähettää 68 artiklassa määrätyn erityiskertomuksen, jos se katsoo, että epätavallisten olosuhteiden tai tapahtuman vuoksi ydinaineita on kadonnut tai että niitä on saattanut kadota aineiden siirron aikana valtion alueelle tai valtioiden alueen ulkopuolelle, etenkin, jos siirron aikana on tapahtunut huomattavaa viivästymistä.

Määritelmät

98 artikla

Tässä sopimuksessa

I. A. Yhteisöllä tarkoitetaan sekä

a) oikeushenkilöä, joka on luotu tämän sopimuksen osapuolena olevalla Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksella; ja

b) alueita, joilla Euratomin perustamissopimusta sovelletaan.

B. Valtioilla tarkoitetaan ydinaseettomia valtioita, jotka ovat yhteisön jäseniä ja tämän sopimuksen osapuolia.

2. A. Tarkistuksella tarkoitetaan pääsyä kirjanpitotietoihin tai kertomusta, josta käy ilmi lähettäjän ja vastaanottajan ilmoittamien mittaustulosten väliset erot tai varastomuutos.

B. Vuosittaisella läpikulkevalla ydinainemäärällä 79 ja 80 artiklassa tarkoitetaan nimellisteholla toimivasta laitoksesta vuosittain siirretyn ydinaineen määrää.

C. Erällä tarkoitetaan sellaista ydinainemäärää, jota käsitellään yksikkönä kirjanpitotarkoituksia varten päämittauspaikalla ja jonka koostumus ja määrä määritellään yhdellä eritelmä- ja mittaussarjalla. Ydinaineet voivat olla irrallisina tai useammassa erillisessä pakkauksessa.

D. Erätiedoilla tarkoitetaan ydinaineen kunkin alkuaineen kokonaispainoa ja plutoniumin ja uraanin osalta tarvittaessa isotooppikoostumusta. Laskentayksiköt ovat seuraavat:

a) gramma sisältönä olevan plutoniumin osalta;

b) gramma kokonaisuraanin osalta ja rikastetun uraanin isotooppien uraani-235:n ja uraani-233:n osalta; ja

c) kilogrammoja sisältönä olevan toriumin, luonnonuraanin ja köyhdytetyn uraanin osalta.

Kertomuksia varten erän eri osasten painot lasketaan yhteen ennen lähimpään yksikköön pyöristämistä.

E. Ainetasealueen kirjanpidollisella varastolla kyseisen ainetasealueen viimeisimmän todellisen varaston ja tämän varastonmäärityksen jälkeen tapahtuneiden varastomuutosten algebrallista summaa;

F. Korjauksella tarkoitetaan kirjanpidon vientiä, jolla korjataan havaittu virhe tai jolla annetaan aikaisemmin kirjatun määrän tarkempi mittaus. Jokaisessa korjauksessa on osoitettava vienti, jota se koskee.

G. Efektiivisellä kilogrammalla tarkoitetaan erityisyksikköä, jota käytetään ydinaineiden valvonnassa. Määrä saadaan efektiivisinä kilogrammoina laskemalla:

a) plutoniumin paino kilogrammoina;

b) uraanin, jonka rikastusaste on 0,01 (1 prosentti) tai enemmän paino kilogrammoina kerrottuna sen rikastusasteen neliöllä;

c) uraanin, jonka rikastusaste on pienempi kuin 0,01 (1 prosentti), mutta suurempi kuin 0,005 (0,5 prosenttia) paino kilogrammoina kerrottuna luvulla 0,0001; ja

d) köyhdytetyn uraanin, jonka rikastusaste on enintään 0,005 (0,5 prosenttia), ja toriumin paino kilogrammoina kerrottuna luvulla 0,00005.

H. Rikastuksella tarkoitetaan suhdetta uraani-223 ja uraani-235 isotooppien yhteenlasketun painon ja kyseisen uraanin kokonaispainon välillä.

I. Laitoksella tarkoitetaan:

a) reaktoria, kriittistä järjestelmää, konversiolaitosta, valmistuslaitosta, jälleenkäsittelylaitosta, isotooppierotuslaitosta tai erillistä varastolaitosta; tai

b) mitä tahansa paikkaa, jossa yli yhden efektiivisen kilogramman suuruista määrää ydinainetta käytetään tavanomaisesti.

J. Varastomuutoksella tarkoitetaan ydinaineen lisääntymistä tai vähenemistä ainetasealueella erinä ilmaistuna; varastomuutos voi ilmetä yhtenä seuraavista:

a) Lisääntyminen:

i) tuonti;

ii) saapuminen kotimaasta: saapuminen valtioista; muilta ainetasealueilta; muusta kuin valvonnan alaisesta (rauhanomaisesta) toiminnasta; valvonnan lähtökohdasta;

iii) ydintuotanto: erityisten halkeamiskelpoisten tuotteiden tuotanto reaktoreissa;

ja

iv) valvontaan palauttaminen: valvonnan soveltaminen uudelleen ydinaineeseen, joka on ollut aiemmin vapautettu valvonnasta käyttönsä tai määränsä johdosta.

b) Vähentyminen:

i) vienti;

ii) kotimaan vienti: valtioiden sisäinen vienti, vienti muille ainetasealueille tai toimintaan, joka ei ole valvonnan alaista (muuhun kuin rauhanomaiseen toimintaan);

iii) ydintappio: ydinainehäviöt, jotka johtuvat sen jalostamisesta muiksi alkuaineiksi tai isotoopeiksi ydinreaktioiden seurauksena;

iv) mitattu poistuma: ydinaine, jota on mitattu tai arvioitu mittausten perusteella sekä käytetty sellaisiin tarkoituksiin, että sitä ei enää voida käyttää ydintarkoituksiin.

v) säilytettävä jäte: ydinaine, joka on peräisin käsittelystä tai laitoksessa tapahtuneen käyttöhäiriön synnyttämä ja jota ei katsota sillä hetkellä voitavan saattaa entiselleen, mutta joka on varastoitu;

vi) vapauttaminen: ydinaineen vapauttaminen valvonnasta käyttönsä tai määränsä vuoksi; ja

vii) muut häviöt: esimerkiksi vahingossa tapahtuvat häviöt (eli ydinaineen lopullinen häviäminen vahingossa) käyttöhäiriön tai varkauden vuoksi.

K. Päämittauspaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa ydinaine esiintyy sellaisessa muodossa, että se voidaan mitata ainevuon ja varaston määrittämiseksi. Päämittauspaikat sisältävät siten muun muassa aineen sisään- ja ulostulopaikat (mukaan lukien mitatut tappiot) ja varastot ainetasealueilla.

L. Tarkastusmiestyövuodella tarkoitetaan 80 artiklassa 300 tarkastukseen käytettyä miestyöpäivää, jolloin miestyöpäivällä tarkoitetaan päivää, jonka aikana yksittäisellä tarkastajalla on ollut pääsy laitokseen minä aikana tahansa enintään kahdeksan tunnin ajaksi.

M. Ainetasealueella tarkoitetaan aluetta laitoksen sisä- tai ulkopuolella siten, että:

a) ydinaineen siirretty määrä sen saapuessa kullekin ainetasealueelle tai lähtiessä sieltä voidaan määrittää, ja

b) ydinaineen todellinen varasto kullakin ainetasealueella voidaan määrittää tarvittaessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, jotta voidaan laatia ainetase järjestön valvontaa varten.

N. Varastoerotuksella tarkoitetaan kirjanpidollisen varaston ja todellisen varaston erotusta.

O. Ydinaineella tarkoitetaan kaikkea perussäännön XX artiklassa tarkoitettua lähtöainetta tai erityistä halkeamiskelpoista ainetta. Termiä 'lähtöaine' ei saa tulkita käsittämään malmia tai malmijätettä. Jos neuvosto perussäännön XX artiklan nojalla toimien nimeää tämän sopimuksen voimaantultua muita aineita ja lisää ne lähtöaineina tai erityisinä halkeamiskelpoisina aineina pidettävien aineiden luetteloon, lisäys tulee voimaan tämän sopimuksen osalta ainoastaan sen jälkeen, kun yhteisö ja valtiot ovat sen hyväksyneet.

P. Todellisella varastolla tarkoitetaan kaikkien tiettynä ajankohtana ainetasealueella olevien ydinaine-erien mitattujen tai laskettujen määrien summaa, joka saadaan vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

Q. Lähettäjän ja vastaanottajan välisellä erolla tarkoitetaan eroa, joka on lähettävän ainetasealueen ilmoittaman erän ydinaineen määrän ja vastaanottavalla ainetasealueella mitatun määrän välillä.

R. Lähtötiedoilla tarkoitetaan mittauksen tai kalibroinnin aikana kirjattuja tai kokeellisten yhteyksien johtamiseksi käytettyjä tietoja, joista ydinaine tunnistetaan ja joista saadaan erätiedot. Lähtötiedot voivat sisältää esimerkiksi yhdisteiden painot, muuntamiskertoimet alkuaineen painon määrittämiseksi, ominaispainon, alkuaineen pitoisuuden, isotooppisuhteet, tilavuus- ja painemittauslukemien suhteen sekä tuotetun plutoniumin ja tuotetun energian välisen suhteen.

S. Strategisella paikalla tarkoitetaan suunnittelutietoa tutkittaessa valittua paikkaa, jossa tavanomaisissa olosuhteissa ja yhdessä kaikilta strategisilta paikoilta saadun tiedon kanssa saadaan ja todennetaan tarpeelliset ja riittävät tiedot valvontatoimenpiteiden täytäntöön panemiseksi. Strateginen paikka voi olla mikä tahansa paikka, jossa tehdään ainekirjanpitoon liittyviä päämittauksia ja jossa toteutetaan suljettavissa oleviin tiloihin ja katselmukseen liittyviä toimintoja.

Pöytäkirja

1 artikla

Tämän pöytäkirjan tarkoituksena on täydentää tiettyjä sopimuksen määräyksiä ja etenkin tarkentaa niitä edellytyksiä ja yksityiskohtaisia sääntöjä, joiden mukaisesti toteutetaan sopimuksen mukaiseen ydinmateriaalivalvontaan liittyvä yhteistyö niin, että vältetään tarpeeton päällekkäisyys yhteisön valvontatoimien kanssa.

2 artikla

Yhteisö kokoaa tiedot, jotka koskevat laitoksia ja laitosten ulkopuolella sijaitsevia ydinaineita, joista on sopimuksen nojalla ilmoitettava järjestölle liitännäisjärjestelyihin liitetyn sovitun ohjeellisen lomakkeen perusteella.

3 artikla

Järjestö ja yhteisö suorittavat yhdessä sopimuksen 46 artiklan a–f alakohdassa määrättyjen suunnittelutietojen tarkastelun ja sisällyttävät yksimielisyyteen päästyään tarkastelun tulokset liitännäisjärjestelyihin. Järjestö suorittaa yhteistyössä yhteisön kanssa sopimuksen 48 artiklassa tarkoitetun näiden tietojen tarkastamisen.

4 artikla

Ilmoittaessaan järjestölle tämän pöytäkirjan 2 artiklassa tarkoitettuja tietoja yhteisö välittää järjestölle tietoja myös sovellettavaksi ehdottamistaan tarkastusmenetelmistä sekä niistä valmiista ehdotuksista, mukaan lukien arviot säännöllisiä tarkastuksia koskevista tarkastustoiminnoista, joita tarvitaan liitännäisjärjestelyihin liitettyjen mallilomakkeiden laatimisessa ja jotka koskevat laitoksia ja laitosten ulkopuolisia ainetasealueita.

5 artikla

Yhteisö ja järjestö laativat yhteistyössä liitännäisjärjestelyihin liitettävät mallilomakkeet.

6 artikla

Yhteisö kokoaa laitoksen käyttäjien välittämät kertomukset, ylläpitää keskitettyä kirjanpitoa näiden kertomusten perusteella ja valvoo ja analysoi saatuja tietoja teknisesti ja kirjanpidollisesti.

7 artikla

Sen jälkeen, kun yhteisö on saanut loppuun tämän pöytäkirjan 6 artiklassa tarkoitetut tehtävät, se laatii kerran kuukaudessa kertomuksen varastojen vaihtelusta, jonka se välittää järjestölle liitännäisjärjestelyissä tarkennetuissa määräajoissa.

8 artikla

Yhteisö välittää järjestölle myös kertomukset ainetaseesta ja varastonmäärityksistä sellaisin määräajoin, jotka riippuvat liitännäisjärjestelyissä tarkennettujen varastomääritysten tiheydestä.

9 artikla

Tämän pöytäkirjan 7 ja 8 artiklassa tarkoitettujen kertomusten muoto ja esitystapa tarkennetaan liitännäisjärjestelyissä järjestön ja yhteisön sopimalla tavalla.

10 artikla

Yhteisön ja järjestön sopimusta varten suorittamat säännölliset tarkastustoiminnat, mukaan lukien sopimuksen 84 artiklassa tarkoitetut tarkastukset, yhteensovitetaan tämän pöytäkirjan 11–23 artiklan säännösten mukaisesti.

11 artikla

Jollei sopimuksen 79 ja 80 artiklasta muuta johdu, määritettäessä järjestön kuhunkin laitokseen kohdistuvien tarkastusten tosiasiallista määrää ja aikataulua sekä niiden tosiasiallista tehokkuutta, kestoa ja yksityiskohtaisia suoritustapoja otetaan huomioon se tarkastustoiminta, jota yhteisö harjoittaa tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti monikansallisen järjestelmänsä yhteydessä.

12 artikla

Sopimuksen nojalla suoritettavat tarkastustoiminnat määritetään kunkin laitoksen osalta sopimuksen 81 artiklassa määritettyjen perusteiden avulla. Näiden perusteiden soveltamisessa käytetään niitä sääntöjä ja menetelmiä, jotka esitetään liitännäisjärjestelyissä ja joita on käytetty kyseisiin järjestelyihin liitettyjen erityisesimerkkeinä olevien tarkastustoimintojen laskemisessa. Sopimuksen 7 artiklan mukaisesti näitä sääntöjä ja menetelmiä tarkastellaan uudelleen säännöllisin väliajoin takuiden alalla saavutetun teknologisen kehityksen sekä saatujen kokemusten huomioimiseksi.

13 artikla

Sopimuksen nojalla suoritetut tarkastustoiminnat, jotka ilmaistaan yhteisesti sovittuina arvioina tosiasiallisista tarkastustoiminnoista, esitetään liitännäisjärjestelyissä, joista ilmenee myös tarkastustapojen asianmukainen kuvaus sekä yhteisön ja järjestön suorittamien tarkastusten laajuus. Nämä tarkastustoiminnat muodostavat tavanomaisissa toimintaolosuhteissa tosiasialliset enimmäistoiminnat, joita harjoitetaan laitoksessa tämän sopimuksen mukaisesti, jollei jäljempänä esitetyistä edellytyksistä muuta johdu:

a) sopimuksen 32 artiklassa tarkoitettujen yhteisön valvontaa koskevien tietojen, sellaisina kuin ne ovat tarkennettuina liitännäisjärjestelyissä, on edelleen pädettävä;

b) tämän pöytäkirjan 2 artiklan mukaisesti järjestölle ilmoitettavien tietojen on edelleen pädettävä;

c) kuten tarkennetaan liitännäisjärjestelyissä, yhteisön on säännöllisesti esitettävä sopimuksen 60 ja 61, 63–65 ja 67–69 artiklassa tarkoitetut kertomukset;

d) tämän pöytäkirjan 10–23 artiklan mukaisesti tarkastusten yhteensovittamiseksi annettuja määräyksiä, sellaisina kuin ne ovat tarkennettuina liitännäisjärjestelyissä, on säännöllisesti sovellettava; ja

e) laitoksen osalta yhteisön on suoritettava tarkastustoimintansa, sellaisena kuin se on tarkennettuna liitännäisjärjestelyissä, tämän artiklan mukaisesti.

14 artikla

a) Jollei 13 artiklassa esitetyistä edellytyksistä muuta johdu, järjestö suorittaa tarkastuksensa samaan aikaan kuin yhteisö. Järjestön tarkastajat ovat läsnä tietyissä yhteisön suorittamissa tarkastuksissa.

b) Jollei a alakohdasta muuta johdu, silloin, kun järjestö voi saavuttaa sopimuksessa määrättyjen säännöllisten tarkastustensa tavoitteet, järjestön tarkastajat soveltavat sopimuksen 74 ja 75 artiklan määräyksiä ja havainnoivat yhteisön tarkastajien tarkastustoimintoja, kuitenkin sillä edellytyksellä, että:

i) tarkastustoiminnat, joita järjestön tarkastajat suorittavat muulla tavoin kuin havainnoimalla yhteisön tarkastajien toimintaa ja jotka ovat ennustettavissa, ovat tarkennettuina liitännäisjärjestelyissä; ja

ii) järjestön tarkastajat voivat tarkastuksen aikana, pitäessään asiaa keskeisenä ja kiireellisenä, suorittaa tarkastustoimintaa muulla tavoin kuin havainnoimalla yhteisön tarkastajien toimintaa, jos järjestöllä ei ole muuta mahdollisuutta saavuttaa säännöllisten tarkastusten tavoitteita ja kun tämä asiaintila ei ollut ennustettavissa.

15 artikla

Yhteisö vahvistaa yhteistyössä järjestön kanssa yhteisön sopimuksen mukaisesti suorittamien tarkastusten yleisen aikataulun ja ohjelman.

16 artikla

Järjestö ja yhteisö sopivat ennalta kutakin laitostyyppiä ja, tarvittaessa, kutakin laitosta koskevista järjestelyistä, jotka mahdollistavat järjestön tarkastajien läsnäolon tietyissä yhteisön suorittamissa tarkastuksissa.

17 artikla

Jotta järjestö voisi päättää, perustuen tilastollisten otantojen vaatimuksiin, läsnäolostansa yhteisön suorittamassa erityistarkastuksessa, yhteisö antaa järjestölle etukäteen laitoksen käyttäjän yhteisölle antamien tietojen mukaisen selvityksen tarkastettavien yksiköiden määrästä, tyypistä ja sisällöstä.

18 artikla

Järjestö ja yhteisö sopivat ennalta kuhunkin laitostyyppiin ja, tarvittaessa, kuhunkin laitokseen sovellettavista teknisistä säännöistä, etenkin kun asia koskee:

a) satunnaisen tilastollisen otannan tekniikoiden määrittämistä; ja

b) standardien tarkastamista ja tunnistamista.

19 artikla

Liitännäisjärjestelyissä kunkin laitostyypin osalta määritetyt yhteensovittamista koskevat määräykset ovat perustana niille yhteensovittamista koskeville määräyksille, jotka on tarkennettava kussakin laitoskohtaisessa liitteessä.

20 artikla

Yhteisön ja järjestön tehtävän suorittamista varten nimeämät virkamiehet toteuttavat tämän pöytäkirjan 19 artiklan mukaisesti yhdessä yhteensovittamisen erityistoimenpiteet, jotka koskevat laitoskohtaisissa liitteissä määritettyjä kysymyksiä.

21 artikla

Yhteisö toimittaa järjestölle työasiakirjansa niiden tarkastusten osalta, joissa järjestön tarkkailijat ovat läsnä, ja tarkastuskertomukset kaikkien muiden yhteisön sopimuksen mukaisesti suorittamien tarkastusten osalta.

22 artikla

Järjestölle tarkoitetut ydinainenäytteet tulevat samoista satunnaisesti valituista tavaraeristä kuin yhteisölle tarkoitetut näytteet, ja ne otetaan samaan aikaan kuin yhteisön näytteet, ellei, kuten on ennalta sovittu ja kuten tarkennetaan liitännäisjärjestelyissä, järjestön ole suoritettava riippumatonta näytteen ottoa pitääkseen tarkastustoimintansa niin alhaisella tasolla kuin mahdollista tai vähentääkseen sitä sellaiselle tasolle.

23 artikla

Varastonmääritysten tiheyden, joita laitosten käyttäjien on tehtävä ja jotka on tarkastettava valvontaa varten, on oltava liitännäisjärjestelyiden määräyksissä esitettyjen tiheyksien mukainen. Jos katsotaan, että sopimuksen mukaisesti on tarpeen suorittaa varastonmäärityksiä koskevia lisätoimintoja, 25 artiklan mukaisesti perustettu yhteyskomitea tarkastelee näitä toimintoja, jotka vahvistetaan yhteisellä sopimuksella ennen niiden täytäntöönpanoa.

24 artikla

Silloin, kun järjestö voi saavuttaa sopimuksessa määrättyjen tilapäisten tarkastustensa tavoitteet havainnoimalla yhteisön tarkastajien suorittamia tarkastustoimintoja, sen on niin tehtävä.

25 artikla

a) Sopimuksen ja tämän pöytäkirjan täytäntöönpanon helpottamiseksi perustetaan yhteyskomitea, joka muodostuu yhteisön ja järjestön edustajista.

b) Komitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa:

i) tarkastellakseen etenkin tässä pöytäkirjassa määrättyjen yhteensovittamista koskevien määräysten täytäntöönpanoa, mukaan lukien tarkastustoimintoja koskevat sovitut ennusteet;

ii) tarkastellakseen ydinmateriaalivalvonnan menetelmien ja tekniikoiden kehitystä; ja

iii) tarkastellakseen kaikkia kysymyksiä, joita sille on annettu käsiteltäväksi c alakohdassa tarkoitetuista jaksoittaisista kokouksista.

c) Komitea kokoontuu jaksoittaisesti alemmalla tasolla tarkastellakseen erityisesti ja tarvittaessa kunkin laitoksen osalta tässä pöytäkirjassa määrättyjen yhteensovittamista koskevien määräysten soveltamista mukaan lukien, ottaen huomioon teknisen ja toiminnallisen edistymisen, niiden tarkastustoimintojen osalta sovittujen arvioiden ajan tasalle saattamista, jotka koskevat laitoksen läpikulkevan ydinainemäärän varaston ja toimintaohjelmien muutoksia sekä tarkastuksen yksityiskohtaisten suoritustapojen soveltamista eri tyyppisiin säännöllisiin tarkastustoimintoihin ja, yleisellä tasolla, tilastollisten otantojen tarvetta. Asiat, joista ei päästä yksimielisyyteen, annetaan käsiteltäväksi b alakohdassa tarkoitettuihin kokouksiin.

d) Jos tämän pöytäkirjan 13 artiklan soveltamisessa ilmenee vaikeuksia, etenkin, jos järjestö arvioi, että kyseisessä artiklassa määrättyjä edellytyksiä ei ole täytetty, komitea kokoontuu mahdollisimman pian halutulla tasolla tutkiakseen tilannetta ja tarkastellakseen toteutettavia toimenpiteitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hätätoimenpiteitä, jotka saattaisivat osoittautua tämän sopimuksen mukaisesti tarpeellisiksi. Jos jotakin ongelmaa ei voida ratkaista, komitea voi tehdä osapuolille aiheellisia ehdotuksia, etenkin muuttaakseen tarkastustoimintoja koskevia arvioita säännöllisiksi tarkastuksiksi.

e) Komitea laatii tarvittaessa ehdotuksia aiheista, joissa vaaditaan osapuolten sopimusta.

Tehty Brysselissä 5 päivänä huhtikuuta 1973 kahtena englannin- ja ranskankielisenä kappaleena kummankin tekstin ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Lisäpöytäkirja Itävallan tasavallan, Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Suomen tasavallan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Portugalin tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ruotsin kuningaskunnan, Euroopan atomienergiayhteisön ja IAEA:n sopimukseen ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen III artiklan 1 ja 4 kohdan täytäntöönpanemiseksi (SopS 52–53/2004)

JOHDANTO-OSA

Itävallan tasavalta, Belgian kuningaskunta, Tanskan kuningaskunta, Suomen tasavalta, Saksan liittotasavalta, Helleenien tasavalta, Irlanti, Italian tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta, Alankomaiden kuningaskunta, Portugalin tasavalta, Espanjan kuningaskunta ja Ruotsin kuningaskunta, (jäljempänä "sopimusvaltiot"), ja Euroopan atomienergiayhteisö (jäljempänä "yhteisö") ovat tehneet sopimusvaltioiden, yhteisön ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön (jäljempänä "järjestö") välisen sopimuksen ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen III artiklan 1 ja 4 kohdan täytäntöönpanemiseksi (jäljempänä "ydinmateriaalivalvontasopimus", sopimus tuli voimaan 21 päivänä helmikuuta 1977,

tietoisina kansainvälisen yhteisön halusta estää ydinaseiden leviämistä tehostamalla järjestön ydinmateriaalivalvontajärjestelmää,

palauttaen mieleen, että järjestön on ydinmateriaalivalvonnan täytäntöönpanossa otettava huomioon, että on vältettävä vaikeuttamasta taloudellista tai teknologista kehitystä yhteisössä tai kansainvälistä yhteistyötä ydinalan rauhanomaisissa toimissa, että voimassa olevia terveyttä, turvallisuutta ja turvajärjestelyjä koskevia ja muita turvamääräyksiä on noudatettava ja yksilöiden oikeuksia kunnioitettava ja että on pyrittävä kaikin tavoin suojelemaan kaupallisia, teknologisia ja teollisuussalaisuuksia sekä muita järjestön tietoon tulevia luottamuksellisia tietoja, ja

tässä pöytäkirjassa selostettujen toimien taajuus ja voimaperäisyys on pidettävä vähimmäismäärässä, joka riittää täyttämään järjestön ydinmateriaalivalvonnan tehostamista koskevan tavoitteen,

yhteisö, sopimusvaltiot ja järjestö ovat sopineet seuraavaa:

Pöytäkirjan suhde ydinmateriaalivalvontasopimukseen

1 artikla

Ydinmateriaalivalvontasopimuksen määräyksiä sovelletaan tähän pöytäkirjaan siinä laajuudessa kuin ne kuuluvat tämän pöytäkirjan soveltamisalaan ja ovat sen määräysten kanssa yhteensopivia. Jos ydinmateriaalivalvontasopimuksen ja tämän pöytäkirjan määräykset ovat keskenään ristiriidassa, sovelletaan tämän pöytäkirjan määräyksiä.

Tietojen toimittaminen

2 artikla

a) Kukin sopimusvaltio toimittaa järjestölle ilmoituksen, joka sisältää jäljempänä i, ii, iv, ix ja x alakohdassa yksilöidyt tiedot. Yhteisö toimittaa järjestölle ilmoituksen, joka sisältää jäljempänä v, vi ja vii alakohdassa yksilöidyt tiedot. Kukin sopimusvaltio ja yhteisö toimittavat järjestölle ilmoituksen, joka sisältää jäljempänä iii ja viii alakohdassa yksilöidyt tiedot:

i) yleiskuvaus ja tiedot paikoista, joissa tehdään ydinpolttoainekiertoon liittyvää tutkimusta ja kehittämistoimintaa, johon ei liity ydinaineita, ja jotka ovat kyseisen sopimusvaltion rahoittamia, erityisesti hyväksymiä tai valvomia tai jotka tehdään sen toimeksiannosta,

ii) tiedot, joita järjestö pitää tärkeinä tehokkuuden kannalta ja jotka kyseinen sopimusvaltio lupautuu toimittamaan, ydinmateriaalivalvonnan kannalta tärkeistä toimista laitoksissa ja laitosten ulkopuolisissa paikoissa, joissa käytetään tavanomaisesti ydinaineita,

iii) yleiskuvaus kunkin laitosalueen kustakin rakennuksesta, mukaan lukien sen käyttö sekä sisältö, jollei se käy ilmi kuvauksesta. Kuvaukseen on liitettävä laitosalueen kartta,

iv) kuvaus tämän pöytäkirjan I liitteessä selostettuja toimia harjoittavien paikkojen toiminnan laajuudesta,

v) tiedot uraanikaivosten ja uraanin sekä toriumin rikastuslaitosten sijainnista, toimintatilasta ja arvioidusta vuosituotannosta kussakin sopimusvaltiossa sekä tällaisten kaivosten ja malmirikastuslaitosten nykyisestä vuosituotannosta. Yhteisö toimittaa järjestön pyynnöstä tiedot yksittäisen kaivoksen tai malmirikastuslaitoksen vuosituotannosta. Näiden tietojen antaminen ei edellytä yksityiskohtaista ydinmateriaalikirjanpitoa,

vi) tiedot lähtöaineesta, jonka koostumus ja puhtaus ei ole vielä sopiva polttoaineen valmistukseen tai isotooppiseen rikastukseen, seuraavasti,

a) ydin- tai muussa käytössä olevan aineen määrät, kemiallinen koostumus, käyttö tai aiottu käyttö kunkin sellaisen sopimusvaltioissa sijaitsevan paikan osalta, johon on sijoitettuna ainetta, jonka määrä ylittää kymmenen tonnia uraania ja/tai kaksikymmentä tonnia toriumia, ja muiden paikkojen osalta, joissa määrät ylittävät yhden tonnin; yhteenlaskettu määrä sopimusvaltioita kohti, jos yhteenlaskettu määrä ylittää kymmenen tonnia uraania ja/tai kaksikymmentä tonnia toriumia. Näiden tietojen antaminen ei edellytä yksityiskohtaista ydinmateriaalikirjanpitoa,

b) kaiken sopimusvaltioista yhteisön ulkopuoliseen valtioon vietävän muuhun kuin ydinkäyttöön tarkoitetun aineen määrät, kemiallinen koostumus ja määräpaikka, kun määrät ylittävät:

1) kymmenen tonnia uraania tai kun uraania viedään samaan valtioon useassa erässä, joista kukin on vähemmän kuin kymmenen tonnia, mutta vuosivienti ylittää kymmenen tonnia,

2) kaksikymmentä tonnia toriumia tai kun toriumia viedään samaan valtioon useassa erässä, joista kukin on vähemmän kuin kaksikymmentä tonnia, mutta vuosivienti ylittää kaksikymmentä tonnia,

c) sopimusvaltioihin yhteisön ulkopuolelta muuhun kuin ydinkäyttöön tuodun aineen määrät, kemiallinen koostumus, senhetkinen paikka ja käyttö tai aiottu käyttö, kun määrät ylittävät:

1) kymmenen tonnia uraania tai kun uraania tuodaan useassa erässä, joista kukin on vähemmän kuin kymmenen tonnia, mutta vuosituonti ylittää kymmenen tonnia;

2) kaksikymmentä tonnia toriumia tai kun toriumia tuodaan useassa erässä, joista kukin on vähemmän kuin kaksikymmentä tonnia, mutta vuosituonti ylittää kaksikymmentä tonnia;

kuitenkin siten, että tietoja ei tarvitse toimittaa tällaisesta muuhun kuin ydinkäyttöön tarkoitetusta aineesta sen jälkeen, kun se on jo muuhun kuin ydinkäyttöön tarkoitetussa loppukäyttömuodossaan;

vii) a) tiedot sellaisen ydinaineen määristä, käytöstä ja paikoista, jotka on vapautettu ydinmateriaalivalvonnasta ydinmateriaalivalvontasopimuksen 37 artiklan perusteella,

b) tiedot (jotka voivat olla arvioita) sellaisen ydinaineen määristä ja käytöstä kussakin paikassa, joka on vapautettu ydinmateriaalivalvonnasta ydinmateriaalivalvontasopimuksen 36 artiklan b alakohdan perusteella, mutta joka ei ole vielä muuhun kuin ydinkäyttöön tarkoitetussa loppukäyttömuodossaan, ja jos määrät ylittävät ydinmateriaalivalvontasopimuksen 37 artiklassa vahvistetut määrät. Näiden tietojen antaminen ei edellytä yksityiskohtaista ydinmateriaalikirjanpitoa,

viii) tiedot plutoniumia, korkearikasteista uraania tai uraani-233:a sisältävän keskiaktiivisen tai korkea-aktiivisen jätteen, jonka osalta ydinmateriaalivalvonta on lopetettu ydinmateriaalivalvontasopimuksen 11 artiklan perusteella, paikasta tai jatkokäsittelystä. Tässä artiklassa jatkokäsittelyllä ei tarkoiteta jätteen uudelleenpakkaamista tai sen myöhempää käsittelyä, johon ei liity alkuaineiden erottamista, varastoimista tai loppusijoitusta varten,

ix) seuraavat tiedot II liitteessä luetteloiduista erityisistä laitteista ja muista aineista kuin ydinaineista:

a) kun näitä laitteita ja aineita viedään yhteisöstä, niiden tunnistetiedot, määrä, aiottu paikka vastaanottavassa valtiossa sekä vientipäivämäärä tai oletettu vientipäivämäärä;

b) järjestön erityisestä pyynnöstä tuojamaan antama vahvistus tiedoille, jotka yhteisön ulkopuolinen valtio on toimittanut järjestölle tällaisten laitteiden ja aineiden viennistä tuojamaahan;

x) ydinpolttoainekierron kehittämistä koskevat yleissuunnitelmat (mukaan lukien ydinpolttoainekiertoon liittyvät tutkimus- ja kehittämistoimet) seuraavalle kymmenvuotisjaksolle, kun kyseisen sopimusvaltion asiasta vastaavat viranomaiset ovat hyväksyneet ne.

b) Kukin sopimusvaltio pyrkii kaikin kohtuullisin tavoin toimittamaan järjestölle seuraavat tiedot:

i) yleiskuvaus sellaisista ydinpolttoainekiertoon liittyvistä tutkimus- ja kehittämistoimista ― sekä tiedot niiden paikasta ― joihin ei liity ydinainetta ja jotka koskevat erityisesti rikastamista, ydinpolttoaineen jälleenkäsittelyä tai plutoniumia, korkearikasteista uraania tai uraani-233:a sisältävän keskiaktiivisen tai korkea-aktiivisen jätteen käsittelyä, jotka suoritetaan missä tahansa paikassa kyseisessä sopimusvaltiossa, mutta joita tämä sopimusvaltio ei rahoita, joille se ei myönnä erityistä lupaa tai joita se ei valvo, tai joita ei suoriteta sen toimeksiannosta. Tässä artiklassa keskiaktiivisen tai korkea-aktiivisen jätteen käsittelyllä ei tarkoiteta jätteen uudelleenpakkaamista tai sen myöhempää käsittelyä, johon ei liity alkuaineiden erottamista, varastoimista tai loppusijoitusta varten;

ii) yleiskuvaus toimista ― ja niitä harjoittavien henkilöiden tai yritysten tunnistetiedot ― sellaisissa järjestön yksilöimissä paikoissa, jotka sijaitsevat laitosalueen ulkopuolella ja joiden järjestö katsoo liittyvän toiminnallisesti kyseisen laitosalueen toimintaan. Tällaiset tiedot toimitetaan järjestön erityisestä pyynnöstä. Niiden toimittamisesta kuullaan järjestöä ja ne toimitetaan ajoissa.

c) Järjestön pyynnöstä sopimusvaltio tai yhteisö tai tarvittaessa molemmat toimittavat lisäyksiä tai selvennyksiä tämän artiklan perusteella toimitettuihin tietoihin sikäli kuin ne ovat aiheellisia ydinmateriaalivalvonnan tavoitteiden kannalta.

3 artikla

a) Kukin sopimusvaltio tai yhteisö tai tarvittaessa molemmat toimittavat järjestölle 2 artiklan a kohdan, i, iii, iv, v, vi a, vii ja x alakohdassa sekä 2 artiklan b kohdan i alakohdassa tarkoitetut tiedot 180 vuorokauden kuluessa tämän pöytäkirjan voimaantulosta.

b) Kukin sopimusvaltio tai yhteisö tai tarvittaessa molemmat toimittavat järjestölle kunkin vuoden 15 päivään toukokuuta mennessä edellä a kohdassa tarkoitetut tiedot päivitettyinä edeltävän kalenterivuoden ajalta. Mikäli aiemmin toimitettuihin tietoihin ei ole tullut muutoksia, kukin sopimusvaltio tai yhteisö tai tarvittaessa molemmat ilmoittavat siitä.

c) Yhteisö toimittaa järjestölle kunkin vuoden 15 päivään toukokuuta mennessä edellä 2 artiklan a kohdan vi alakohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot edeltävän kalenterivuoden ajalta.

d) Kukin sopimusvaltio toimittaa järjestölle neljännesvuosittain 2 artiklan a kohdan ix alakohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot. Ne toimitetaan 60 vuorokauden kuluessa kunkin neljännesvuoden päätyttyä.

e) Yhteisö ja kukin sopimusvaltio toimittavat järjestölle 2 artiklan a kohdan viii alakohdassa tarkoitetut tiedot 180 vuorokautta ennen jatkokäsittelyjä ja kunkin vuoden 15 päivään toukokuuta mennessä paikkojen muutoksia koskevat tiedot edeltävän kalenterivuoden ajalta.

f) Kukin sopimusvaltio ja järjestö sopivat 2 artiklan a kohdan ii alakohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamisen ajankohdista ja taajuudesta.

g) Kukin sopimusvaltio toimittaa järjestölle 2 artiklan a kohdan ix alakohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot 60 vuorokauden kuluessa järjestön pyynnöstä.

Täydentävät tarkastuskäynnit

4 artikla

Tämän pöytäkirjan 5 artiklan perusteella tehtävien täydentävien tarkastuskäyntien yhteydessä sovelletaan seuraavaa:

a) Järjestö ei pyri todentamaan mekaanisesti ja järjestelmällisesti 2 artiklassa tarkoitettuja tietoja; järjestölle on kuitenkin myönnettävä pääsy:

i) 5 artiklan a kohdan i tai ii alakohdassa tarkoitettuihin paikkoihin selektiivisesti, jotta se voi varmistua siitä, ettei paikassa ole ilmoittamattomia ydinaineita ja toimintaa;

ii) 5 artiklan b tai c kohdassa tarkoitettuihin paikkoihin, jotta se voi tarkastaa, ovatko 2 artiklan perusteella annetut tiedot paikkansapitäviä ja täydellisiä, ja selvittää tietojen mahdolliset epäjohdonmukaisuudet;

iii) 5 artiklan a kohdan iii alakohdassa tarkoitettuihin paikkoihin siinä määrin kuin on tarpeen, jotta järjestö voi todeta oikeaksi ydinmateriaalivalvonnan tarkoituksia varten yhteisön tai tarvittaessa sopimusvaltion ilmoituksen siitä, että laitos tai laitoksen ulkopuolinen paikka, jossa on käytetty tavanomaisesti ydinainetta, on poistettu käytöstä.

b. i) Lukuunottamatta tapauksia, joista on määrätty jäljempänä ii alakohdassa, järjestö ilmoittaa käynnistään vähintään 24 tuntia etukäteen kyseiselle sopimusvaltiolle tai, kun on kysymys ydinaineisiin liittyvästä 5 artiklan a tai c kohdan perusteella tehtävästä käynnistä kyseiselle sopimusvaltiolle ja yhteisölle;

ii) aikoessaan käydä jossakin paikassa laitosalueella, jossa on tarkoitus todentaa suunnittelutietoja, tai kyseisellä laitosalueella tehtävien erikoistarkastusten tai rutiinitarkastusten yhteydessä järjestö voi halutessaan ilmoittaa tulostaan vähintään kaksi tuntia etukäteen; poikkeustapauksissa se voi ilmoittaa tulostaan lyhyemmälläkin varoitusajalla.

c) Ennakkoilmoitus annetaan kirjallisesti ja siinä esitetään käynnin syyt ja sen aikana suoritettavat toimet.

d) Jos on ratkaistava jokin kysymys tai epäjohdonmukaisuus, järjestö antaa kyseiselle sopimusvaltiolle ja tapauksen mukaan yhteisölle mahdollisuuden antaa selvityksiä ja helpottaa kysymyksen tai epäjohdonmukaisuuden ratkaisua. Tämä mahdollisuus annetaan ennen käyntipyyntöä, paitsi jos järjestö katsoo, että käynnin viivyttäminen haittaisi tarkoitusta, jota varten käyntiä pyydetään. Järjestö ei saa missään tapauksessa tehdä kysymyksestä tai epäjohdonmukaisuudesta johtopäätöksiä ennen kuin kyseiselle sopimusvaltiolle ja tapauksen mukaan yhteisölle on annettu mahdollisuus antaa selvityksiä.

e) Jollei kyseisen sopimusvaltion kanssa sovita muuta, käynnit tehdään ainoastaan normaalina virka-aikana.

f) Kyseisellä sopimusvaltiolla, tai kun on kysymys ydinaineisiin liittyvästä 5 artiklan a tai c alakohdan perusteella tehtävästä käynnistä, kyseisellä sopimusvaltiolla ja yhteisöllä on oikeus antaa edustajiensa ja tapauksen mukaan yhteisön tarkastajien seurata järjestön tarkastajia heidän käyntinsä aikana, mikäli järjestön tarkastajia ei näin viivytetä tai häiritä työssään.

5 artikla

Kukin sopimusvaltio päästää järjestön tarkastajat

a. i) kaikkiin paikkoihin laitosalueella;

ii) kaikkiin 2 artiklan a kohdan v-viii alakohdassa tarkoitettuihin paikkoihin;

iii) kaikkiin käytöstä poistettuihin laitoksiin tai laitosten ulkopuolisiin käytöstä poistettuihin paikkoihin, joissa ydinainetta on tavanomaisesti käytetty;

b) kaikkiin 2 artiklan a kohdan i alakohdassa, iv alakohdassa tai ix alakohdan b alakohdassa tai 2 artiklan b kohdassa, muihin kuin edellä a kohdan i alakohdassa tarkoitettuihin kyseisen sopimusvaltion yksilöimiin paikkoihin sillä edellytyksellä, että jos kyseinen sopimusvaltio ei pysty hankkimaan järjestölle pääsyä kyseisiin paikkoihin, se pyrkii kaikin kohtuullisin keinoin täyttämään järjestön vaatimukset viipymättä muilla tavoin;

c) kaikkiin järjestön nimeämiin, muihin kuin edellä a ja b kohdassa mainittuihin paikkoihin, joista voidaan ottaa ympäristönäytteitä sillä edellytyksellä, että jos kyseinen sopimusvaltio ei pysty hankkimaan järjestölle pääsyä kyseisiin paikkoihin, se pyrkii kaikin kohtuullisin keinoin täyttämään järjestön vaatimukset viipymättä viereisillä paikoilla tai muilla tavoin.

6 artikla

Pannessaan täytäntöön 5 artiklan määräyksiä järjestö voi suorittaa seuraavia toimia:

a) kun käynti tehdään 5 artiklan a kohdan i tai iii alakohdan perusteella: näköhavainnointia, ympäristönäytteiden ottoa, säteilyn havaitsemiseen ja mittaamiseen tarkoitettujen laitteiden käyttöä, sinettien ja muiden liitännäisjärjestelyissä yksilöityjen tunnistinten tai koskemattomuutta ilmaisevien laitteiden käyttöä sekä muita puolueettomia toimenpiteitä, joiden on osoitettu olevan teknisesti toteutettavissa ja joiden käytön hallintoneuvosto on hyväksynyt sekä joista järjestö, yhteisö ja kyseinen sopimusvaltio ovat neuvotelleet;

b) kun käynti tehdään 5 artiklan a kohdan ii alakohdan mukaisesti: näköhavainnointia, ydinaineen lukumäärän laskemista, ainetta rikkomattomia mittauksia ja näytteenottoa, säteilyn havaitsemiseen ja mittaamiseen tarkoitettujen laitteiden käyttöä; aineiden määriä, alkuperää ja käyttöä koskevan kirjanpidon tarkastamista, ympäristönäytteiden ottoa sekä muita puolueettomia toimenpiteitä, joiden on osoitettu olevan teknisesti toteutettavissa ja joiden käytön hallintoneuvosto on hyväksynyt sekä joista järjestö, yhteisö ja kyseinen sopimusvaltio ovat neuvotelleet;

c) kun käynti tehdään 5 artiklan b kohdan mukaisesti: näköhavainnointia, ympäristönäytteiden ottoa, säteilyn havaitsemiseen ja mittaamiseen tarkoitettujen laitteiden käyttöä, ydinmateriaalivalvonnan kannalta tärkeiden tuotanto- ja lähetysasiakirjojen tarkastamista sekä muita puolueettomia toimenpiteitä, joiden on osoitettu olevan teknisesti mahdollisia suorittaa ja joiden käytön hallintoneuvosto on hyväksynyt sekä joista järjestö ja kyseinen sopimusvaltio ovat neuvotelleet;

d) kun käynti tehdään 5 artiklan c kohdan mukaisesti: ympäristönäytteiden ottoa; jos tulosten perusteella ei voida ratkaista kysymystä tai epäjohdonmukaisuutta paikassa, jonka järjestö on täsmentänyt 5 artiklan c kohdan perusteella, näköhavainnointia, säteilyn havaitsemiseen ja mittaamiseen tarkoitettujen laitteiden käyttöä ja kyseisen sopimusvaltion ja järjestön sopimien sekä ydinaineeseen liittyvissä asioissa yhteisön ja järjestön sopimien muiden puolueettomien keinojen käyttöä kyseisessä paikassa.

7 artikla

a) Sopimusvaltion pyynnöstä järjestö ja kyseinen sopimusvaltio ryhtyvät järjestämään tämän pöytäkirjan perusteella tehtäviä säänneltyjä käyntejä, jotta ydinaseiden leviämisen kannalta arkaluontoisten tietojen leviäminen voidaan estää, turvallisuusvaatimukset tai turvajärjestelyvaatimukset voidaan täyttää tai luottamukselliset tai taloudellisesti arkaluontoiset tiedot voidaan suojata. Tällaiset järjestelyt eivät estä järjestöä toteuttamasta kyseisessä paikassa toimia hankkiakseen uskottavia todisteita siitä, ettei paikassa ole ilmoittamattomia ydinaineita eikä siellä suoriteta ilmoittamatonta toimintaa, mukaan lukien sen selvittäminen, ovatko 2 artiklassa tarkoitetut tiedot oikeita ja täydellisiä, ja näihin tietoihin liittyvien epäjohdonmukaisuuksien selvittäminen.

b) Sopimusvaltio voi 2 artiklassa tarkoitettuja tietoja toimittaessaan ilmoittaa järjestölle laitosalueella tai muualla olevista paikoista, joihin säännelty käynti olisi mahdollinen.

c) Kunnes mahdolliset liitännäisjärjestelyt ovat tulleet voimaan, sopimusvaltio voi soveltaa edellä olevan a kohdan määräysten mukaisia säänneltyjä käyntejä.

8 artikla

Tämä pöytäkirja ei estä sopimusvaltiota tarjoamasta järjestölle pääsymahdollisuutta myös muihin kuin 5 ja 9 artiklassa tarkoitettuihin paikkoihin tai pyytämästä järjestöä suorittamaan tarkastuksia tietyssä paikassa. Järjestön on kaikin kohtuullisin tavoin pyrittävä täyttämään pyyntö viipymättä.

9 artikla

Kukin sopimusvaltio päästää järjestön tarkastajat järjestön nimeämiin paikkoihin ottamaan laajalta alueelta ympäristönäytteitä, ja jos sopimusvaltio ei voi päästää järjestön edustajia kyseiseen paikkaan, se pyrkii täyttämään järjestön vaatimukset vaihtoehtoisissa paikoissa. Järjestö ei pyydä pääsyä tällaisiin paikkoihin ennen kuin hallintoneuvosto on hyväksynyt ympäristönäytteiden oton laajalta alueelta ja siihen tarvittavat menettelyt ja järjestö sekä kyseinen sopimusvaltio ovat neuvotelleet asiasta.

10 artikla

a) Järjestö ilmoittaa kyseiselle sopimusvaltiolle ja tarvittaessa yhteisölle

i) tämän pöytäkirjan perusteella suoritetuista toimista, mukaan lukien ne, jotka on tehty niiden kysymysten ja epäjohdonmukaisuuksien selvittämiseksi, jotka järjestö oli saattanut kyseisen sopimusvaltion ja tarvittaessa yhteisön tietoon 60 vuorokauden kuluessa siitä, kun järjestö on suorittanut kyseiset toimet;

ii) tulokset niistä toimista, jotka on tehty niiden kysymysten ja epäjohdonmukaisuuksien selvittämiseksi, jotka järjestö oli saattanut kyseisen sopimusvaltion ja tarvittaessa yhteisön tietoon mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 30 vuorokauden kuluessa siitä, kun järjestö on saanut kyseiset tulokset.

b) Järjestö ilmoittaa kyseiselle sopimusvaltiolle ja yhteisölle johtopäätökset, jotka se on tehnyt tämän pöytäkirjan perusteella suorittamistaan toimista. Johtopäätökset toimitetaan vuosittain.

Järjestön tarkastajien nimeäminen

11 artikla

a. i) Pääjohtaja ilmoittaa yhteisölle ja sopimusvaltioille hallintoneuvoston hyväksymät järjestön ydinmateriaalivalvontaa suorittavat tarkastajat. Jollei yhteisö ilmoita pääjohtajalle kolmen kuukauden kuluessa hallintoneuvoston hyväksyntää koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta, ettei se hyväksy kyseistä toimihenkilöä tarkastajaksi sopimusvaltioihin, yhteisölle ja sopimusvaltioille tällä tavoin ilmoitetun tarkastajan katsotaan olevan nimetty tarkastajaksi sopimusvaltioihin.

ii) Yhteisön pyynnöstä tai omasta aloitteestaan pääjohtaja ilmoittaa välittömästi yhteisölle ja sopimusvaltioille, jos toimihenkilön nimeäminen tarkastajaksi sopimusvaltioihin peruutetaan.

b) Yhteisön ja sopimusvaltioiden katsotaan vastaanottaneen edellä a kohdassa tarkoitetun ilmoituksen seitsemän vuorokauden kuluttua siitä, kun järjestö on lähettänyt ilmoituksen yhteisölle ja sopimusvaltioille postitse kirjattuna lähetyksenä.

Viisumit

12 artikla

Kukin sopimusvaltio antaa pyynnössä nimetylle tarkastajalle yhden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta asianmukaiset useita käyntejä koskevat tulo-, lähtö- ja/tai kauttakulkuviisumit, jotta tarkastaja pääsee kyseisen sopimusvaltion alueelle ja voi viipyä siellä suorittaakseen tehtävänsä. Tarvittavat viisumit ovat voimassa vähintään vuoden ja ne uudistetaan tarvittaessa siksi ajaksi, joksi tarkastaja on nimetty sopimusvaltioihin tarkastajaksi.

Liitännäisjärjestelyt

13 artikla

a) Jos sopimusvaltio tai tarvittaessa yhteisö tai järjestö ilmoittavat, että on tarpeen täsmentää liitännäisjärjestelyissä, miten tässä pöytäkirjassa määrättyjä toimenpiteitä sovelletaan, kyseinen sopimusvaltio tai sopimusvaltio ja yhteisö järjestön kanssa sopivat sellaisista liitännäisjärjestelyistä 90 vuorokauden kuluessa tämän pöytäkirjan voimaantulosta, tai jos liitännäisjärjestelyjen tarpeesta on ilmoitettu pöytäkirjan voimaantulon jälkeen, 90 vuorokauden kuluessa tällaisen ilmoituksen tekemisestä.

b) Siihen asti kun mahdolliset liitännäisjärjestelyt tulevat voimaan, järjestöllä on oikeus toteuttaa tässä pöytäkirjassa määrättyjä toimenpiteitä.

Yhteydenpitojärjestelmät

14 artikla

a) Kukin sopimusvaltio huolehtii siitä, että järjestön kyseisessä sopimusvaltiossa toimivat tarkastajat ja järjestön päämaja ja/tai aluetoimistot voivat olla vapaasti yhteydessä toisiinsa virallisissa asioissa, mukaan lukien sellaisten tietojen automaattinen tai manuaalinen siirto, jotka järjestö hankkii suljettavissa oleviin tiloihin ja kulunvalvontaan perustuvilla laitteillaan tai mittauslaitteillaan. Järjestöllä on oikeus kyseistä sopimusvaltiota kuultuaan käyttää kansainvälisiä suoria yhteydenpitojärjestelmiä, mukaan lukien satelliittijärjestelmät ja muut tietoliikennemuodot, jotka eivät ole käytössä kyseisessä sopimusvaltiossa.

Sopimusvaltion tai järjestön pyynnöstä liitännäisjärjestelyissä täsmennetään tämän kohdan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohdat siltä osin kuin ne koskevat järjestön suljettavissa oleviin tiloihin ja kulunvalvontaan perustuvilla laitteillaan tai mittauslaitteillaan hankkimien tietojen automaattista tai manuaalista siirtoa kyseisessä sopimusvaltiossa.

b) Edellä a kohdassa tarkoitetussa tietoliikenteessä ja tiedonsiirrossa otetaan asianmukaisella tavalla huomioon luottamuksellisten tai taloudellisesti arkaluontoisten tietojen tai kyseisen sopimusvaltion mielestä erityisen arkaluontoisten suunnittelutietojen suojelemisen tarve.

Luottamuksellisten tietojen suojeleminen

15 artikla

a) Järjestö ylläpitää tiukkaa järjestelmää varmistaakseen, että sen tietoon tulleita taloudellisia, teknisiä ja teollisuussalaisuuksia ja muita luottamuksellisia tietoja, mukaan lukien ne, jotka tulevat järjestön tietoon tämän pöytäkirjan täytäntöönpanon yhteydessä, suojellaan tehokkaasti.

b) Edellä a kohdassa tarkoitettu järjestelmä sisältää määräyksiä muun muassa seuraavista asioista:

i) luottamuksellisten tietojen käsittelyssä sovellettavat yleisperiaatteet ja niihin liittyvät toimenpiteet,

ii) henkilöstön työehdot siltä osin, kuin ne liittyvät luottamuksellisten tietojen suojelemiseen,

iii) menettelyt, joita sovelletaan, kun tiedetään tai väitetään, että luottamuksellisia tietoja ei ole käsitelty luottamuksellisina.

c) Hallintoneuvosto hyväksyy ja tarkistaa säännöllisin väliajoin edellä a kohdassa tarkoitetun järjestelmän.

Liitteet

16 artikla

a) Tämän pöytäkirjan liitteet ovat pöytäkirjan erottamaton osa. Termiä "pöytäkirja" käytetään tässä pöytäkirjassa tarkoittamaan pöytäkirjaa ja sen liitteitä yhdessä paitsi silloin, kun käsitellään I ja II liitteiden muuttamista.

b) Hallintoneuvosto voi muuttaa I liitteessä mainittujen toimien luetteloa ja II liitteessä mainittujen laitteiden ja materiaalien luetteloa hallintoneuvoston nimeämän kooltaan määrittelemättömän asiantuntijatyöryhmän lausunnon perusteella. Tällaiset muutokset tulevat voimaan neljä kuukautta sen jälkeen, kun hallintoneuvosto on ne hyväksynyt.

c) Tämän pöytäkirjan III liitteessä täsmennetään, miten yhteisö ja sopimusvaltiot panevat tämän pöytäkirjan määräykset täytäntöön.

Voimaantulo

17 artikla

a) Tämä pöytäkirja tulee voimaan sinä päivänä, jolloin järjestö vastaanottaa yhteisöltä ja sopimusvaltioilta kirjallisen ilmoituksen siitä, että voimaantuloa niiden osalta koskevat vaatimukset täyttyvät.

b) Sopimusvaltiot ja yhteisö voivat ilmoittaa milloin tahansa ennen tämän pöytäkirjan voimaantuloa, että ne soveltavat pöytäkirjaa väliaikaisesti.

c) Pääjohtaja ilmoittaa heti kaikille järjestön jäsenvaltioille mahdollisista tämän pöytäkirjan väliaikaista soveltamista koskevista ilmoituksista sekä pöytäkirjan voimaantulosta.

Määritelmät

18 artikla

Tässä pöytäkirjassa tarkoitetaan:

a) "ydinpolttoainekiertoon liittyvällä tutkimus- ja kehittämistyöllä" nimenomaisesti prosessin tai järjestelmän kehittämiseen liittyviä toimia seuraavilla aloilla:

― ydinaineen muuntaminen,

― ydinaineen rikastus,

― ydinpolttoaineen valmistus,

― reaktorit,

― kriittiset laitokset,

― ydinpolttoaineen jälleenkäsittely,

― keskiaktiivisen tai korkea-aktiivisen plutoniumia, korkearikasteista uraania tai uraani-233:a sisältävän jätteen käsittely (lukuun ottamatta varastointia tai loppusijoitusta varten tehtävää uudelleenpakkaamista tai käsittelyä, johon ei liity alkuaineiden erottamista),

mutta joihin eivät sisälly toimet, jotka liittyvät teoreettiseen tutkimukseen tai tieteelliseen perustutkimukseen tai tutkimus- ja kehittämistoimintaan teollisten radioisotooppisovellusten, lääketieteen, hydrologian ja maatalouden sovellusten, terveys- ja ympäristövaikutusten tai huolto- ja ylläpitotoiminnan kehittämisen aloilla.

b) "laitosalueella" aluetta, jonka yhteisö ja sopimusvaltiot ovat suunnittelutiedoissa rajanneet laitokselle, mukaan lukien suljettu laitos, ja laitoksen ulkopuoliselle paikalle, jossa käytetään tavanomaisesti ydinainetta, mukaan lukien suljettu laitoksen ulkopuolinen paikka, jossa on tavanomaisesti käytetty ydinainetta (tämä rajoitetaan paikkoihin, joissa on ollut kuumakammioita tai joissa on suoritettu muuntamiseen, rikastukseen, polttoaineen valmistukseen tai jälleenkäsittelyyn liittyviä toimia). "Laitosalueeseen" sisältyvät myös kaikki laitoksen tai laitoksen ulkopuolisen paikan kanssa samassa paikassa olevat rakennukset/laitteet, joita käytetään keskeisten palvelujen tuottamiseen, mukaan lukien kuumakammiot sellaisten säteilytettyjen materiaalien prosessointiin, jotka eivät sisällä ydinainetta, jätteen käsittely-, varastointi- ja loppusijoituslaitokset sekä kyseisen sopimusvaltion edellä olevan 2 artiklan a kohdan iv alakohdan mukaisesti nimeämiin erityisiin tarkoituksiin liittyvät rakennukset,

c) "käytöstä poistetulla laitoksella" tai "käytöstä poistetulla laitoksen ulkopuolisella paikalla" laitosta tai paikkaa, jonka jäljellä olevat rakenteet ja sen käyttöön tarvittavat keskeiset laitteet on poistettu tai tehty toimintakelvottomiksi niin, ettei sitä käytetä varastointiin eikä sitä voida enää käyttää ydinaineen käsittelyyn, prosessointiin tai käyttöön,

d) "suljetulla laitoksella" tai "suljetulla laitoksen ulkopuolisella paikalla" laitosta tai paikkaa, jossa toiminta on lopetettu ja ydinaine siirretty pois, mutta jota ei ole poistettu käytöstä,

e) "korkearikasteisella uraanilla" uraania, jossa on vähintään 20 prosenttia uraanin isotooppia 235,

f) "ympäristönäytteiden keräämisellä tietyssä paikassa" ympäristönäytteiden (ilma-, vesi-, kasvi-, maaperä-, pyyhkäisy- ym. näytteet) keräämistä järjestön nimeämässä paikassa tai sen välittömässä läheisyydessä, jotta järjestö voi tehdä päätelmiä siitä, onko kyseisessä paikassa ilmoittamatonta ydinmateriaalia tai suoritetaanko siellä ilmoittamattomia ydinalan toimia,

g) "ympäristönäytteiden keräämisellä laajalta alueelta" ympäristönäytteiden (ilma-, vesi-, kasvi-, maaperä-, pyyhkäisy- ym. näytteet) keräämistä järjestön nimeämissä paikoissa, jotta järjestö voi tehdä päätelmiä siitä, onko laajalla alueella ilmoittamatonta ydinmateriaalia tai suoritetaanko siellä ilmoittamattomia ydinalan toimia,

h) "ydinaineella" kaikkia perussäännön XX artiklassa määriteltyjä lähtöaineita tai erityistä halkeamiskelpoista materiaalia. Termiä "lähtöaine" ei saa tulkita siten, että se koskisi malmia tai malmijäännöstä. Jos hallintoneuvosto päättää järjestön peruskirjan XX artiklan perusteella tämän pöytäkirjan voimaantulon jälkeen jonkin materiaalin lisäämisestä niiden aineiden luetteloon, jotka katsotaan lähtöaineiksi tai erityiseksi halkeamiskelpoiseksi aineeksi, päätös tulee voimaan tämän pöytäkirjan soveltamisalalla ainoastaan, jos yhteisö ja sopimusvaltiot hyväksyvät sen,

i) "laitoksella"

i) reaktoria, kriittistä laitosta, muuntamislaitosta, valmistuslaitosta, jälleenkäsittelylaitosta, isotooppien erotuslaitosta tai erillistä varastolaitosta, tai

ii) kaikkia paikkoja, joissa käytetään tavanomaisesti suurempia kuin yhden efektiivisen kilogramman määriä ydinainetta,

j) "laitoksen ulkopuolisella paikalla" laitteita tai paikkoja, jotka eivät ole laitoksia, ja joissa käytetään tavallisesti enintään yhden efektiivisen kilogramman määriä ydinainetta.

Tehty Wienissä kahtena kappaleena 22 päivänä syyskuuta 1998 tanskan, hollannin, englannin, suomen, ranskan, saksan, kreikan, italian, portugalin, espanjan ja ruotsin kielellä, kaikki kieliversiot ovat yhtä todistusvoimaisia, mutta eroavuuden ilmetessä on noudatettava niitä tekstejä, jotka on tehty Kansainvälisen atomienergiajärjestön hallintoneuvoston virallisilla kielillä.

I liite

Luettelo pöytäkirjan 2 artiklan a kohdan iv alakohdassa tarkoitetuista toimista

i) Sentrifugiputkien valmistus tai kaasusentrifugien kokoaminen.

Sentrifugiroottorin putkilla tarkoitetaan liitteen II kohdassa 5.1.1 b kuvattuja ohutseinäisiä lieriöitä.

Kaasusentrifugeilla tarkoitetaan liitteen II kohdan 5.1 johdannossa kuvattuja sentrifugeja.

ii) Diffuusiosuodattimien valmistus.

Diffuusiosuodattimilla tarkoitetaan liitteen II kohdassa 5.3.1 a kuvattuja ohuita huokoisia suodattimia.

iii) Lasertekniikkaan perustuvien järjestelmien valmistus tai kokoaminen.

Lasertekniikkaan perustuvilla järjestelmillä tarkoitetaan järjestelmiä, joissa on II liitteen kohdassa 5.7 kuvattuja osia.

iv) Elektromagneettisten isotooppierottajien valmistus tai kokoaminen.

Elektromagneettisilla isotooppierottajilla tarkoitetaan liitteen II kohdassa 5.9.1 tarkoitettuja osia, jotka sisältävät liitteen II kohdassa 5.9.1 a kuvattuja ionilähteitä.

v) Pylväiden tai uuttolaitteiden valmistus tai kokoaminen.

Pylväillä tai uuttolaitteilla tarkoitetaan liitteen II kohdissa 5.6.1, 5.6.2, 5.6.3, 5.6.5, 5.6.6, 5.6.7 ja 5.6.8 kuvattuja osia.

vi) Aerodynaamisten erotussuuttimien tai pyörreputkien valmistus.

Aerodynaamisilla erotussuuttimilla tai pyörreputkilla tarkoitetaan II liitteen kohdissa 5.5.1 ja 5.5.2 kuvattuja erotussuuttimia tai pyörreputkia.

vii) Uraaniplasman generointijärjestelmien valmistus tai kokoaminen.

Uraaniplasman generointijärjestelmillä tarkoitetaan II liitteen kohdassa 5.8.3 kuvattuja uraaniplasman generointiin tarkoitettuja järjestelmiä.

viii) Zirkoniumputkien valmistus.

Zirkoniumputkilla tarkoitetaan II liitteen kohdassa 1.6 kuvattuja putkia.

ix) Raskaan veden tai deuteriumin valmistaminen tai rikastaminen.

Raskaalla vedellä tai deuteriumilla tarkoitetaan deuteriumia, raskasta vettä (deuteriumoksidi) tai muita deuteriumyhdisteitä, joissa deuteriumin suhde vetyatomeihin on suurempi kuin 1:5000.

x) Ydinteollisuudessa käytettävän grafiitin valmistaminen.

Ydinteollisuudessa käytettävällä grafiitilla tarkoitetaan grafiittia, jonka puhtausaste on parempi kuin 5 ppm booriekvivalenttia ja jonka tiheys on enemmän kuin 1,50 g/cm3.

xi) Säteilytetylle polttoaineelle tarkoitettujen pullojen valmistus.

Säteilytetylle polttoaineelle tarkoitetulla pullolla tarkoitetaan sellaista säteilytetyn polttoaineen kuljetukseen ja/tai varastointiin tarkoitettua astiaa, joka suojaa kemiallisilta, lämpö- tai säteilyhaitoilta ja haihduttaa hajoamislämmön käsittelyn, kuljetuksen ja varastoinnin aikana.

xii) Reaktorin säätösauvojen valmistus.

Reaktorin säätösauvoilla tarkoitetaan liitteen II kohdassa 1.4 kuvattuja sauvoja.

xiii) Kriittisyysturvallisten säiliöiden ja astioiden valmistus.

Kriittisyysturvallisilla säiliöillä ja astioilla tarkoitetaan II liitteen kohdissa 3.2 ja 3.4 kuvattuja laitteita.

xiv) Säteilytettyjen polttoaine-elementtien paloittelukoneiden valmistus.

Säteilytettyjen polttoaine-elementtien paloittelukoneilla tarkoitetaan II liitteen kohdassa 3.1 kuvattuja laitteita.

xv) Kuumakammioiden valmistus.

Kuumakammioilla tarkoitetaan kammiota tai toisiinsa liitettyjä kammioita, joiden kokonaistilavuus on vähintään 6 m3 ja joiden suojaus vastaa vähintään 0,5 metriä betonia, jonka tiheys on vähintään 3,2 g/cm3 ja jossa on laitteet kauko-ohjattua käyttöä varten.

II liite

Luettelo erityisistä laitteista ja muusta kuin ydinmateriaalista 2 artiklan a kohdan ix alakohdan mukaisia vienti- ja tuontiraportteja varten

1. Reaktorit ja niiden laitteet

1.1 Täydelliset ydinreaktorit

Ydinreaktorit, jotka voivat ylläpitää säädettävää jatkuvaa ydinten halkeamisketjureaktiota lukuun ottamatta nollaenergiareaktoreita, jotka ovat määritelmän mukaan reaktoreita, joiden nimellinen plutoniumin enimmäistuotanto on korkeintaan 100 grammaa vuodessa.

Selittävä huomautus

"Ydinreaktoriin" kuuluvat erityisesti reaktoriastiassa olevat tai siihen suoraan liitetyt osat, sydämen tehotasoa säätävät laitteet ja komponentit, joissa on tavallisesti reaktorisydämen primaarijäähdyte tai jotka joutuvat suoraan kosketukseen primaarijäähdytteen kanssa tai jotka säätävät sitä.

Ei ole tarkoitus sulkea pois reaktoreita, jotka voivat kohtuullisesti muutettuina tuottaa merkittävästi enemmän kuin 100 grammaa plutoniumia vuodessa. Merkittävillä tehotasoilla jatkuvasti toimimaan suunniteltuja reaktoreita ei pidetä "nollatasoreaktoreina" riippumatta niiden plutoniumintuotantotehosta.

1.2 Reaktoripaineastiat

Metalliastiat täydellisinä yksikköinä tai niiden tehdasvalmisteisina osina, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu sitä varten, että niihin sijoitetaan kohdassa 1.1 tarkoitettu ydinreaktorin sydän, ja jotka kestävät primaarijäähdytteen käyttöpaineen.

Selittävä huomautus

Reaktoriastian kansi on kohtaan 1.2 kuuluva tärkeä tehdasvalmisteinen paineastian osa.

Reaktorin sisällä olevat osat (esim. sydämen ja muiden sisällä olevien osien tukipylväät ja -levyt, säätösauvojen ohjausputket, termiset suojat, suuntauslevyt, sydänritilät ja diffuuserilevyt) hankitaan tavallisesti reaktorin valmistajalta. Joskus tietyt sisäiset tukikomponentit sisältyvät paineastian valmistukseen. Nämä osat ovat sen verran kriittisiä reaktorin toiminnan turvallisuuden ja luotettavuuden kannalta (ja siten reaktorin valmistajan takuille ja velvoitteille), että niiden hankkiminen itse reaktorin hankintajärjestelmän ulkopuolelta ei ole tavallista. Tätä hankintatapaa pidetään poikkeuksellisena, vaikkakin näiden yksittäiskappaleina valmistettavien, erityisesti suunniteltujen ja valmistettujen kriittisten, suurien ja kalliiden osien hankkiminen erikseen on myös otettava huomioon.

1.3 Reaktoripolttoaineen lataus- ja poistokoneet

Käsittelylaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu polttoaineen lataamiseen edellä kohdassa 1.1 tarkoitettuun ydinreaktoriin tai sen poistamiseen reaktorista, ja jotka pystyvät toimintaan reaktorin ollessa käynnissä tai käyttämään teknisesti kehittyneitä asettamis- ja sijoittamislaitteita monimutkaisia polttoainetoimintoja varten reaktorin ollessa pysähdyksissä, esim. sellaisia toimenpiteitä, joissa polttoainetta ei tavallisesti voida havainnoida tai käsitellä suoraan.

1.4 Reaktorin säätösauvat

Sauvoja, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu kohdassa 1.1 tarkoitetun ydinreaktorin reaktionopeuden säätämiseen.

Selittävä huomautus

Tähän kuuluvat neutroneja absorboivan osan lisäksi säätösauvojen tuki- ja ripustusrakenteet, jos ne toimitetaan erikseen.

1.5 Reaktorin paineputket

Putket, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu sisältämään kohdassa 1.1 tarkoitetun ydinreaktorin polttoaine-elementtejä ja primaarijäähdytettä yli 5,1 MPa:n (740 psi) käyttöpaineessa.

1.6 Zirkoniumputket

Putket tai putkisarjat, jotka on valmistettu zirkoniummetallista tai -seoksesta, joiden määrä on enemmän kuin 500 kg 12 kuukauden jakson aikana, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi kohdassa 1.1 tarkoitetussa ydinreaktorissa, ja jossa hafniumin painosuhde zirkoniumiin on pienempi kuin 1:500.

1.7 Primaarijäähdytepumput

Pumput, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu kierrättämään primaarijäähdytettä kohdassa 1.1 tarkoitetussa ydinreaktorissa.

Selittävä huomautus

Erityisesti suunniteltuihin tai valmistettuihin pumppuihin voi kuulua monimutkaiset yksinkertaisesti tai moninkertaisesti tiivistetyt järjestelmät primaarijäähdytevuotojen ehkäisemiseksi, eristetyt pumput ja inertiaalimassajärjestelmäpumput. Tämä määritelmä sisältää NC-1- tai vastaavien standardien mukaiset pumput.

2. Reaktorien muut kuin ydinmateriaalit

2.1 Deuterium ja raskas vesi

Deuterium, raskas vesi (deuteriumoksidi) ja kaikki deuteriumyhdisteet, joissa deuteriumin suhde vetyyn on suurempi kuin 1:5000 ja joita käytetään kohdassa 1.1 tarkoitetussa ydinreaktorissa määrissä, jotka ovat enemmän kuin 200 kilogrammaa deuteriumatomeja missä tahansa vastaanottajamaassa 12 kuukauden aikana.

2.2 Ydinteollisuudessa käytettävä grafiitti

Grafiitti, jonka puhtausaste on parempi kuin 5 ppm booriekvivalenttia, jonka tiheys on suurempi kuin 1,50 g/cm3 ja jota käytetään kohdassa 1.1 tarkoitetussa ydinreaktorissa määrissä, jotka ovat enemmän kuin 3 x 104 kilogrammaa (30 metrijärjestelmän tonnia) missä tahansa vastaanottajamaassa 12 kuukauden aikana.

Huomautus

Raportointia varten hallitus tutkii, viedäänkö edellä mainittujen eritelmien mukaista grafiittia ydinreaktorikäyttöön.

3. Säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelylaitokset ja niitä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet

Johdanto

Säteilytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelyssä erotetaan plutonium ja uraani voimakkaasti radioaktiivisista halkeamistuotteista ja muista transuraaneista. Tämä voidaan tehdä erilaisilla tekniikoilla. Vuosien mittaan on kuitenkin Purexista tullut yleisimmin käytetty ja hyväksytty prosessi. Purexiin kuuluu säteilytetyn ydinpolttoaineen liuottaminen typpihappoon, jonka jälkeen uraani, plutonium ja halkeamistuotteet erotetaan liuotinuutolla käyttäen tributyylifosfaattia orgaanisessa liuottimessa.

Purex-laitoksissa on samantyyppisiä toimintoja mukaan lukien säteilytettyjen polttoaine-elementtien paloittelu, polttoaineen liuottaminen ja prosessinesteen varastointi. Niissä voi myös olla laitteita uraaninitraatin lämpödenitraatiota varten, plutoniumnitraatin muuttamiseksi oksidiksi tai metalliksi ja halkeamistuotteita sisältävien jäteliuosten käsittelemiseksi sellaiseen muotoon, jossa ne voidaan varastoida pitkäksi aikaa tai loppusijoittaa. Nämä laitteet voivat kuitenkin olla erilaisia eri Purex-laitoksissa monesta syystä, muun muassa riippuen jälleenkäsiteltävän säteilytetyn ydinpolttoaineen tyypistä ja määrästä, talteen otettujen materiaalien aiotusta käytöstä ja laitoksen suunnittelussa käytetyistä turvallisuus- ja huoltoperiaatteista.

Säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelylaitokseen kuuluvat laitteet ja komponentit, jotka joutuvat tavallisesti suoraan kosketukseen säteilytetyn polttoaineen ja tärkeimpien ydinmateriaalien ja halkeamistuotteiden prosessivirtojen kanssa ja jotka säätelevät niitä.

Nämä prosessit, joihin kuuluvat täydelliset plutoniumin muunto- ja plutonium-metallin tuotantojärjestelmät, voidaan tunnistaa niiden toimenpiteiden perusteella, joita toteutetaan kriittisen tilan välttämiseksi (esim. geometrian keinoin), säteilyaltistuksen välttämiseksi (esim. suojauksella) ja toksisuusvaaran välttämiseksi (esim. eristystoimilla).

Laitteisiin, joita katsotaan tarkoitettavan säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelemisen yhteydessä lauseella "ja erityisesti sitä varten suunnitellut tai valmistetut", kuuluvat:

3.1 Säteilytetyn polttoaine-elementin paloittelukoneet

Johdanto

Näillä laitteilla rikotaan polttoaineen suojakuori säteilytetyn ydinpolttoaineen paljastamiseksi liuotusta varten. Yleisimmin käytetään erityisesti suunniteltuja metallileikkureita, vaikka myös kehittyneitä laitteita kuten lasereita voidaan käyttää.

Kauko-ohjatut erityisesti edellä tarkoitetuissa jälleenkäsittelylaitoksissa käytettäväksi suunnitellut tai valmistetut laitteet, jotka leikkaavat, paloittelevat tai katkovat säteilytetyn ydinpolttoaineen kokoonpanoja, nippuja tai sauvoja.

3.2 Liuotusastiat

Johdanto

Paloiteltu, käytetty polttoaine pannaan tavallisesti liuotusastioihin. Näissä kriittisyysturvallisissa tankeissa ydinaine liuotetaan typpihappoon, ja jäljelle jäävät kuoret poistetaan prosessivirrasta.

Kriittisyysturvalliset tankit (esim. pieniläpimittaiset, rengasmaiset tai laattatankit), jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi edellä tarkoitetuissa jälleenkäsittelylaitoksissa ja jotka on tarkoitettu säteilytetyn ydinpolttoaineen liuottamiseen ja jotka kestävät kuumia, voimakkaasti syövyttäviä nesteitä ja joita voidaan täyttää ja huoltaa kauko-ohjauksella.

3.3 Liuotinuuttimet ja liuotinuuttolaitteet

Johdanto

Liuotinuuttimiin johdetaan sekä liuotusastioista tuleva säteilytetyn polttoaineen liuos että orgaaninen liuos, jolla erotetaan uraani, plutonium ja halkeamistuotteet. Liuotinuuttolaitteet on yleensä suunniteltu täyttämään tiukat toimintavaatimukset: niillä on esimerkiksi oltava pitkä toimintaikä ilman huoltotarvetta tai ne on voitava helposti vaihtaa, niiden on oltava helppokäyttöisiä ja helposti säädettäviä ja joustavia erilaisissa prosessiolosuhteissa.

Erityisesti säteilytetyn polttoaineen jälleenkäsittelylaitoksissa käytettäväksi suunnitellut tai valmistetut liuotinuuttimet kuten pakatut tai pulsoidut pylväät, sekoitussaostimet tai sentrifugaaliuuttimet. Liuotinuuttimien on kestettävä syövyttävää typpihappoa. Liuotinuuttimet valmistetaan tavallisesti matalan hiilipitoisuuden omaavista ruostumattomista teräksistä, titaanista, zirkoniumista tai muista korkealaatuisista materiaaleista täyttämään erittäin tiukat standardit (mukaan lukien erityiset hitsaus- sekä tarkastus-, laadunvarmistus- ja laadunvalvontatekniikat).

3.4 Kemikaalien säilytys- tai varastointiastiat

Johdanto

Liuotinuuttovaiheesta tulee pääasiassa kolme nestevirtaa. Kaikkien kolmen nestevirran edelleenprosessointiin käytetään säilytys- tai varastointiastioita seuraavasti:

a) Puhdas uraaninitraattiliuos väkevöidään haihduttamalla ja johdetaan denitraatioprosessiin, jossa se muunnetaan uraanioksidiksi. Tämä oksidi käytetään uudelleen ydinpolttoainekierrossa.

b) Voimakkaasti radioaktiivinen halkeamistuotteiden liuos väkevöidään tavallisesti haihduttamalla ja varastoidaan nestekonsentraattina. Tämä konsentraatti voidaan myöhemmin haihduttaa ja muuntaa varastointiin tai loppusijoitukseen sopivaan muotoon.

c) Puhdas plutoniumnitraattiliuos väkevöidään ja varastoidaan siihen asti, kunnes se siirretään myöhempiin prosessivaiheisiin. Erityisesti plutoniumliuosten säilytys- ja varastointiastiat on suunniteltu sellaisiksi, että vältettäisiin tämän nestevirran konsentraation ja muodonmuutoksista johtuvat kriittisyysongelmat.

Erityisesti säteilytetyn polttoaineen jälleenkäsittelylaitoksissa käytettäväksi tarkoitetut säilytys-ja varastointiastiat. Säilytys- ja varastointiastioiden on kestettävä syövyttävää typpihappoa. Säilytys- ja varastointiastiat valmistetaan tavallisesti esimerkiksi matalan hiilipitoisuuden omaavista ruostumattomista teräksistä, titaanista, zirkoniumista tai muista korkealaatuisista materiaaleista. Säilytys- ja varastointiastiat voidaan suunnitella käytettäväksi ja huollettavaksi kauko-ohjauksella, ja niillä voi olla seuraavat ominaisuudet ydinkriittisyyden kontrolloimiseksi:

1) seinämien tai sisärakenteiden booriekvivalenttipitoisuus vähintään kaksi prosenttia tai

2) lieriömäisen astian halkaisija korkeintaan 175 mm (7 tuumaa) tai

3) joko laatta- tai rengasmaisen astian leveys korkeintaan 75 mm (3 tuumaa).

3.5 Järjestelmät, joilla muunnetaan plutoniumnitraatti plutoniumoksidiksi

Johdanto

Useimmissa laitoksissa plutoniumnitraattiliuos muunnetaan plutoniumoksidiksi tässä loppuprosessissa. Prosessiin kuuluu prosessin syöttöliuoksen varastointi ja säätö, saostus ja kiinteän aineen erotus nestemäisestä, kalsinointi, tuotteen käsittely, tuuletus, jätehuolto ja prosessinohjaus.

Täydelliset järjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu muuntamaan plutoniumnitraatti plutoniumoksidiksi, ja jotka on erityisesti mukautettu välttämään kriittisyys- ja säteilyvaikutuksia ja minimoimaan toksisuusvaaraa.

3.6 Järjestelmät, joilla plutoniumoksidista tuotetaan metallia

Johdanto

Tähän prosessiin, joka voisi liittyä jälleenkäsittelylaitokseen, kuuluu plutoniumoksidin fluoraus tavallisesti erittäin syövyttävällä fluorivetyhapolla. Tällöin muodostuu plutoniumfluoridia, joka pelkistetään erittäin puhtaalla kalsiummetallilla, jolloin muodostuu metallista plutoniumia ja kalsiumfluoridikuonaa. Prosessin tärkeimmät vaiheet ovat fluoraus (esim. jalometallista valmistetulla tai sillä vuoratulla laitteistolla), metallin pelkistys (esim. käyttämällä keraamiupokkaita), kuonan talteenotto, tuotteen käsittely, tuuletus, jätehuolto ja prosessinohjaus.

Täydelliset järjestelmät, jotka on suunniteltu tai valmistettu plutoniummetallin tuottamiseen ja jotka on erityisesti mukautettu kriittisyys- ja säteilyvaikutusten välttämiseksi ja toksisuusvaaran minimoimiseksi.

4. Polttoaine-elementtien valmistuslaitokset

Polttoaine-elementtien valmistuslaitos sisältää laitteet, jotka

a) joutuvat tavallisesti kosketuksiin ydinaineen tuotantovirran kanssa tai prosessoivat suoraan tai ohjaavat ydinaineen tuotantovirtaa tai

b) sulkevat ydinaineen ilmatiiviisti suojakuoren sisään.

5. Erityisesti suunnitellut tai valmistetut uraanin isotooppien erotukseen tarkoitetut laitokset ja laitteet lukuun ottamatta analyyttisiä laitteita

Laitteita, joita katsotaan tarkoitettavan määritelmällä uraanin isotooppien erotukseen tarkoitetut "erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet lukuun ottamatta analyyttisiä laitteita", ovat:

5.1 Kaasusentrifugit ja kokoonpanot sekä komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi kaasusentrifugeissa

Johdanto

Kaasusentrifugissa on tavallisesti yksi tai useampia ohutseinäisiä lieriöitä, joiden halkaisija on 75 mm (3 tuumaa) ― 400 mm (16 tuumaa), joka on sijoitettu tyhjökammioon ja jota pyöritetään noin 300 m/s:n perifeerisellä kierrosnopeudella ja jonka keskusakseli on vertikaalinen. Korkean kierrosnopeuden saavuttamiseksi pyörivät komponentit on valmistettava materiaalista, jolla on korkea lujuus-tiheyssuhde, ja roottorikokoonpanon sekä sen yksittäisten osien valmistuksessa on käytettävä hyvin tiukkoja toleransseja epätasapainon minimoimiseksi. Uraanin rikastamiseen käytettävät kaasusentrifugit eroavat muista sentrifugeista siten, että niiden roottorikammiossa on pyörivä levynmuotoinen suuntauslevy (suuntauslevyjä) ja liikkumaton putkijärjestelmä UF6-kaasun syöttämiseksi ja uuttamiseksi sekä vähintään kolme erillistä kanavaa, joista kaksi on yhdistetty roottorin akselista roottorikammion ulkoseinään ulottuviin kauhakerääjiin. Tyhjökammiossa on myös useita kriittisiä osia, jotka eivät pyöri ja ovat helppoja valmistaa eivätkä vaadi erikoisia materiaaleja, vaikka ne on erityisesti tähän tarkoitukseen suunniteltuja. Sentrifugilaitokseen tarvitaan kuitenkin paljon tällaisia osia, joten määrät voivat antaa vihjeen aiotusta käytöstä.

5.1.1 Roottorin pyörivät osat

a) Täydelliset roottorikokoonpanot:

Ohutseinäiset lieriöt tai useita toisiinsa liitettyjä ohutseinäisiä lieriöitä, jotka on valmistettu yhdestä tai useammasta tämän jakson johdantokappaleessa mainitusta korkean lujuus-tiheyssuhteen omaavasta aineesta. Jos lieriöt on liitetty toisiinsa, se tehdään jäljempänä kohdassa 5.1.1 c kuvatuilla joustavilla renkailla tai palkeilla. Valmiiksi kootun roottorin sisällä on jäljempänä kohdassa 5.1.1 d ja e kuvatut suuntauslevy (suuntauslevyjä) ja ylä- ja alalaipat. Täydellinen kokoonpano voidaan kuitenkin toimittaa vain osaksi koottuna.

b) Roottoriputket:

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut ohutseinäiset lieriöt, joiden paksuus on enintään 12 mm (0,5 tuumaa) ja halkaisija 75 mm (3 tuumaa) ― 400 mm (16 tuumaa) ja jotka on valmistettu yhdestä tai useammasta tämän jakson johdantokappaleessa mainitusta korkean lujuus-tiheyssuhteen omaavasta aineesta.

c) Renkaat tai palkeet:

Osia, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu tukemaan paikallisesti roottoriputkia tai liittämään yhteen useita roottoriputkia. Palje on lyhyt lieriö, jonka seinän paksuus on 3 mm (0,12 tuumaa), halkaisija 75 mm (3 tuumaa ― 400 mm (16 tuumaa), jossa on kierre ja joka on valmistettu jostakin tämän jakson johdantokappaleessa mainitusta korkean lujuus-tiheyssuhteen omaavasta aineesta.

d) Suuntauslevyt:

Levynmuotoisia osia, joiden halkaisija on 75 mm (3 tuumaa) ― 400 mm (16 tuumaa) ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu asennettaviksi sentrifugiroottoriputken sisään ja jonka tarkoitus on eristää purkukammio erotuskammiosta ja joissakin tapauksissa auttaa UF6-kaasun kierrättämisessä roottoriputken erotuskammiossa, ja joka on valmistettu jostakin tämän jakson johdanto-kappaleessa mainitusta korkean lujuus-tiheyssuhteen omaavasta aineesta.

e) Ylä- ja alalaipat:

Levynmuotoiset komponentit, joiden halkaisija on 75 mm (3 tuumaa) ― 400 mm (16 tuumaa) ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu sovitettavaksi roottoriputken päihin ja pitämään UF6 roottoriputken sisällä ja joissakin tapauksissa tukemaan tai pitämään paikallaan jotakin ylälaakerin osaa, tai siihen kuuluu kiinteänä osana jokin ylälaakerin osa (ylälaippa), tai siinä voi olla moottorin ja alalaakerin pyörivät osat (alalaippa), ja joka on valmistettu jostakin tämän jakson johdantokappaleessa mainitusta korkean lujuus-tiheyssuhteen omaavasta aineesta.

Selittävä huomautus

Sentrifugin pyöriviin osiin käytettävät materiaalit ovat:

a) Maraging-teräs, jonka murtovetolujuus on vähintään 2,05 x 109 N/m2 (300,000 psi),

b) Alumiiniseokset, jonka murtovetolujuus on vähintään 0,46 x 109 N/m2 (67 000 psi),

c) kuitu- tai säiemateriaalit, joita voidaan käyttää komposiittirakenteissa, joiden ominaiskimmomoduuli on vähintään 12,3 x 106 m ja ominaismurtovetolujuus vähintään 0,3 x 106 m ("ominaiskimmomoduuli" on Youngin moduuli N/m2 jaettuna ominaispainolla N/m3; "ominaismurtovetolujuus" on murtovetolujuus N/m2 jaettuna ominaispainolla N/m3).

5.1.2 Staattiset osat

a) Magneettiset ripustuslaakerit:

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut laakerikokoonpanot, joissa on vaimentavaa väliainetta sisältävään koteloon ripustettu renkaanmuotoinen magneetti. Kotelo on valmistettu UF6:tta kestävästä aineesta (katso jakson 5.2 kohta Selittävä huomautus). Magneetti kytkeytyy napakappaleeseen tai kohdassa 5.1.1 e tarkoitettuun ylälaippaan kiinnitettyyn toiseen magneettiin. Magneetti voi olla renkaan muotoinen, ja ulkohalkaisijan suhde sisähalkaisijaan on enintään 1,6:1. Magneetti voi olla muodossa, jonka magneettinen läpäisevyys alussa on vähintään 0,15 H/m (120 000 CGS -yksiköissä), tai jonka jäännösmagnetismi on vähintään 98,5 % tai energiatulo suurempi kuin 80 kJ/m3 (107 gaussi-örstediä). Tavallisten materiaalivaatimusten lisäksi edellytetään, että magneettiakselit poikkeavat geometrisistä akseleista hyvin vähän (vähemmän kuin 0,1 mm tai 0,004 tuumaa) tai että magneetin materiaalilta edellytetään erityistä tasalaatuisuutta.

b) Laakerit/vaimentimet:

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut laakerit, jotka koostuvat vaimentimelle asennetusta laakeritappi-kuppikokoonpanosta. Laakeritappi on tavallisesti karaistusta teräksestä valmistettu varsi, jonka toisessa päässä on puolipallonmuotoinen osa ja toisessa päässä kohdassa 5.1.1 e tarkoitettuun alalaippaan kiinnittyvä osa. Varteen kiinnitettynä voi kuitenkin olla hydrodynaaminen laakeri. Kuppi on pelletin muotoinen ja sen toisella pinnalla on puolipallonmuotoinen syvennys. Nämä osat toimitetaan usein erillisenä vaimentimesta.

c) Molekulaariset pumput:

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut lieriöt, joiden sisään on työstetty tai puristettu kierrerihlaus ja joiden sisään on työstetty reikiä. Tyypilliset mitat ovat: sisähalkaisija 75 mm (3 tuumaa) ― 400 mm (16 tuumaa), seinämän paksuus vähintään 10 mm (0,4 tuumaa) ja pituus vähintään yhtä suuri kuin halkaisija. Rihlojen poikkileikkaus on tyypillisesti suorakulmainen ja niiden syvyys on vähintään 2 mm (0,08 tuumaa).

d) Moottoristaattorit:

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut nopeakäyntisten monivaiheisten vaihtovirralla toimivien hystereesi- (tai reluktanssi-) moottorien renkaan muotoiset staattorit synkronista toimintaa varten tyhjössä taajuusalueella 600―2 000 Hz ja tehoalueella 50―1 000 VA. Staattorit koostuvat monivaiheisista kierrekerroksista, jotka ovat laminoidun pienihäviöisen rautasydämen päällä, joka koostuu tyypillisesti korkeintaan 2,0 mm (0,08 tuumaa) paksuista ohuista kerroksista.

e) Sentrifugikotelot:

Komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu kaasusentrifugin roottoriputkikokoonpanon paikaksi. Kotelo koostuu jäykästä lieriöstä, jonka seinämän paksuus on enintään 30 mm (1,2 tuumaa) ja jonka päädyt on tarkkuustyöstetty laakereiden sijoittamista varten ja jossa on yksi tai useampia laippoja asennusta varten. Työstetyt päädyt ovat samansuuntaisia ja kohtisuorassa lieriön pituusakselia vastaan vähintään 0,05 asteen tarkkuudella. Kotelo voi myös olla kennoston muotoinen siten, että siihen voidaan sijoittaa useita roottoriputkia. Kotelo on valmistettu materiaaleista tai suojattu materiaaleilla, jotka kestävät UF6:n aiheuttamaa syöpymistä.

f) Kauhakerääjät:

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut putket, joiden sisähalkaisija on enintään 12 mm (0,5 tuumaa) UF6-kaasun keräämiseksi roottoriputkesta Pitot'n putken periaatteella (ts. niissä on aukko, joka suuntautuu roottoriputken sisällä kehällä virtaavaan kaasuun, esimerkiksi siten, että säteittäisesti sijoitetun putken pää on taivutettu) ja joka voidaan kiinnittää keskellä olevaan kaasun keräysjärjestelmään. Putket on valmistettu materiaaleista tai suojattu materiaaleilla, jotka kestävät UF6:n aiheuttamaa syöpymistä.

5.2 Kaasusentrifugirikastuslaitoksia varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut apujärjestelmät, -laitteet ja -komponentit

Johdanto

Kaasusentrifugirikastuslaitoksia varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut apujärjestelmät, -laitteet ja -komponentit ovat ne järjestelmät, joita laitos tarvitsee UF6:n syöttämiseksi sentrifugeihin, yksittäisten sentrifugien liittämiseksi toisiinsa muodostamaan kaskadeja (vaiheita), jotta rikastusta voidaan asteittain parantaa ja kerätä sentrifugeista UF6-tuote ja jäte sekä sentrifugien käyttövoimaan tai laitoksen ohjaamiseen tarvittavat laitteet.

UF6 haihdutetaan tavallisesti kiinteästä aineesta kuumennetuissa autoklaaveissa ja johdetaan kaasumaisena sentrifugeihin kaskadijakoputkistossa. Sentrifugeista tulevat UF6-tuote- ja jätekaasuvirrat johdetaan myös kaskadikokoojaputkistossa noin 203 K:ssä (―70 °C) toimiviin kylmäloukkuihin, jossa ne kondensoidaan ennen kuin ne siirretään sopiviin säilytysastioihin kuljetusta tai varastointia varten. Koska rikastuslaitoksessa on tuhansia kaskadeihin järjestettyjä sentrifugeja, niissä on myös kilometreittäin kaskadiputkia, joissa on tuhansia hitsejä ja siten huomattava määrä samoja laitteita. Laitteiden, osien ja putkistojen on täytettävä erittäin tiukat tyhjä- ja puhtausvaatimukset.

5.2.1 Syöttöjärjestelmät sekä tuotteiden ja jätteiden poistojärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut prosessijärjestelmät, joihin kuuluu:

― syöttöautoklaavit (tai asemat), joita käytetään UF6:n syöttämiseen sentrifugikaskadeihin 100 kPa:n (15 psi) paineessa ja vähintään nopeudella 1 kg/h,

― desublimaattorit (tai kylmäloukut), joita käytetään UF6:n poistamiseksi kaskadeista enintään 3 kPa:n (0,5 psi) paineessa. Desublimaattorit voidaan jäähdyttää 203 K:ün (―70 °C) ja kuumentaa 343 K:ün (70 °C),

― tuote- ja jäteasemat UF6:n siirtämiseksi säilytysastioihin.

Tämä laitos sekä laitteet ja putkistot valmistetaan kokonaan UF6-kestävästä materiaalista (katso tämän jakson kohta Selittävä huomautus) ja niiden on täytettävä erittäin tiukat tyhjö- ja puhtausvaatimukset.

5.2.2 Jako- ja kokoojaputkijärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut putkijärjestelmät sekä jako- ja kokoojajärjestelmät UF6:n käsittelemiseksi sentrifugikaskadeissa. Putkisto on tavallisesti "kolminkertaista" tyyppiä, jossa kukin sentrifugi on liitetty kuhunkin jako- ja kokoojajärjestelmään. Näissä laitteissa on siis paljon toistoa. Putkisto valmistetaan kokonaan UF6-kestävästä materiaalista (katso tämän jakson kohta Selittävä huomautus) ja sen on täytettävä erittäin tiukat tyhjö- ja puhtausvaatimukset.

5.2.3 UF6-massaspektrometrit/ionilähteet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut magneettiset tai qvadrupolimasssaspektrometrit, jotka voivat ottaa jatkuvatoimisesti näytteitä UF6-kaasun syötteestä, tuotteesta ja jätteistä ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. yhden atomimassayksikön erotuskyky, kun mitattava massa on suurempi kuin 320 atomimassayksikköä,

2. ionilähteet on valmistettu nichrome- tai monel-metallista tai vuorattu niillä tai päällystetty nikkelillä,

3. elektronipommitukseen perustuvat ionisointilähteet ja

4. isotooppianalyysiin soveltuva kollektorijärjestelmä.

5.2.4 Taajuusmuuntimet

Kohdassa 5.1.2 d tarkoitettuja moottorin staattoreilla virtaa syöttämään erityisesti suunnitellut tai valmistetut taajuusmuuntimet tai tällaisten taajuusmuuntimien osat, komponentit tai kokoonpanon osat, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 600―2 000 Hz:n monivaiheulostulo,

2. erittäin stabiili (taajuudensäätö parempi kuin 0,1 %),

3. pieni harmoninen kokonaissärö (pienempi kuin 2 %) ja

4. hyötysuhde yli 80 %.

Selittävä huomautus

Edellä luetellut komponentit joutuvat suoraan kosketuksiin UF6-prosessikaasun kanssa tai ne ohjaavat suoraan sentrifugeja ja kaasun johtamista sentrifugien välillä ja kaskadien välillä.

Materiaaleja, jotka kestävät UF6:ta, ovat mm. ruostumaton teräs, alumiini, alumiiniseokset, nikkeli tai vähintään 60 % nikkeliä sisältävät seokset.

5.3 Kokoonpanot tai komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi kaasudiffuusiorikastuksessa

Johdanto

Uraani-isotooppien erotukseen käytettävässä kaasudiffuusiomenetelmässä tärkein tekninen kokoonpano on erityinen huokoinen diffuusiosulku, lämmönvaihdin kaasun jäähdyttämiseksi (joka kuumuu kompressioprosessissa), tiivisteventtiilit ja säätöventtiilit sekä putkistot. Koska kaasudiffuusiotekniikassa käytetään uraaniheksafluoridia (UF6), kaikki laitteet, putkistot ja laitteiden pinnat (jotka joutuvat kaasun kanssa kosketuksiin) on valmistettava UF6-kestävästä materiaalista. Kaasudiffuusiolaitoksessa tarvitaan useita tällaisia kokoonpanoja, joten määrä voi antaa vihjeen käytöstä.

5.3.1 Kaasudiffuusiosulut

a) Erityisesti suunnitellut tai valmistetut ohuet huokoiset suodattimet, joiden huokoskoko on 100―1 000 Å (ångströmiä), paksuus enintään 5 mm (0,2 tuumaa) ja putkimaisien suodattimien halkaisija enintään 25 mm (1 tuumaa), jotka on valmistettu metallista tai polymeeri- tai keraamisesta UF6:tta kestävästä materiaalista ja

b) tällaisten suodattimien valmistukseen erityisesti valmistetut yhdisteet tai jauheet. Tällaisia yhdisteitä ja jauheita ovat nikkeli tai vähintään 60 % nikkeliä sisältävät seokset, alumiinioksidi tai UF6-kestävät kokonaan fluoratut hiilivetypolymeerit, joiden puhtausaste on vähintään 99,9 % ja hiukkaskoko pienempi kuin 10 mikronia, joissa hiukkaset ovat erittäin tasakokoisia ja jotka on erityisesti valmistettu kaasudiffuusiosulkujen valmistukseen.

5.3.2 Diffuusioyksikön kotelot

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut hermeettisesti suljetut lieriönmuotoiset astiat, joiden halkaisija on vähintään 300 mm (12 tuumaa) ja pituus vähintään 900 mm (35 tuumaa) tai samankokoiset laatikon muotoiset astiat, joissa on halkaisijaltaan vähintään 50 mm:n (2 tuumaa) sisäänmeno ja kaksi ulostuloa, joihin sijoitetaan kaasudiffuusiosulku ja jotka on valmistettu UF6-kestävästä materiaalista tai vuorattu sellaisella ja joka on suunniteltu asennettavaksi vaakasuoraan tai pystysuoraan.

5.3.3 Kompressorit ja kaasupuhaltimet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut aksiaalivirtaus-, keskipakois- tai pakkosyöttötyyppiset kompressorit tai kaasupuhaltimet, joiden UF6-imuteho on vähintään 1 m3/min ja poistopaine jopa useita satoja kilopascaleja (100 psi), jotka on suunniteltu jatkuvaan käyttöön UF6-atmosfäärissä joko sopivantehoisen sähkömoottorin kanssa tai ilman sellaista, sekä tällaisten kompressorien ja kaasupuhaltimien erilliset kokoonpanot. Näiden kompressoreiden ja kaasupuhaltimien painesuhde on 2:1―6:1 ja ne on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai vuorattu sellaisilla.

5.3.4 Pyörivien akselien tiivisteet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut tyhjötiivisteet tiivisteen syöttö- ja poistoliittimineen akselin tiivistämiseen, joka yhdistää kompressorin tai kaasupuhallinroottorin käyntimoottoriin, jotta tiivistys estäisi ilman pääsyn kompressorin tai kaasupuhaltimen sisäkammioon, jossa on UF6:ta. Tällaiset tiivisteet suunnitellaan tavallisesti sellaista puskurikaasun sisäänvuotonopeutta varten, joka on enintään 1 000 cm3/min (60 kuutiotuumaa/min).

5.3.5 Läämmönvaihtimet UF6:n jäähdyttämiseksi

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut UF6-kestävistä materiaaleista (lukuun ottamatta ruostumatonta terästä) tai kuparista tai näiden metallien yhdistelmistä valmistetut tai niillä vuoratut lämmönvaihtimet, jotka on suunniteltu toimimaan vuotopaineen muuttuessa enintään 10 Pa (0,0015 psi) tunnissa ja paine-eron ollessa 100 kPa (15 psi).

5.4 Kaasudiffuusiorikastuslaitoksia varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut apujärjestelmät, -laitteet ja -komponentit

Johdanto

Kaasudiffuusiorikastuslaitoksia varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut apujärjestelmät, -laitteet ja -komponentit ovat ne järjestelmät, joita laitos tarvitsee UF6:n syöttämiseksi kaasudiffuusiokokoonpanoon, yksittäisten kokoonpanojen liittämiseksi toisiinsa muodostamaan kaskadeja (vaiheita), jotta rikastusta voidaan asteittain parantaa ja kerätä UF6-tuote ja jäte. Diffuusiokaskadien huomattavien hitausominaisuuksien vuoksi keskeytykset laitteiden toiminnassa ja erityisesti niiden seisokki aiheuttavat vakavia seurauksia. Sen vuoksi tarkka ja jatkuva tyhjön ylläpito kaikissa teknisissä järjestelmissä, automaattinen suojaus onnettomuuksilta ja kaasunvirtauksen tarkka automaattisäätö ovat tärkeitä kaasudiffuusiolaitoksessa. Kaikki tämä merkitsee sitä, että laitoksessa täytyy olla runsaasti erikoisjärjestelmiä mittaukseen, säätöön ja valvontaan.

UF6 haihdutetaan tavallisesti autoklaaveissa olevista sylintereistä ja johdetaan kaasumaisena sisäänmenokohtaan kaskadijakoputkistossa. Ulostuloista virtaavat UF6-tuote- ja jätekaasuvirrat johdetaan kaskadikokoojaputkistossa joko kylmäloukkuihin tai kompressioasemiin, joissa UF6 nesteytetään ennen kuin se siirretään sopiviin säilytysastioihin kuljetusta tai varastointia varten. Koska kaasudiffuusiorikastuslaitoksessa on suuri määrä kaskadeihin järjestettyjä kaasudiffuusiokokoonpanoja, niissä on myös kilometreittäin kaskadiputkia, joissa on tuhansia hitsejä ja siten huomattava määrä samoja laitteita. Laitteiden, osien ja putkistojen on täytettävä erittäin tiukat tyhjö- ja puhtausvaatimukset.

5.4.1 Syöttöjärjestelmät sekä tuotteiden ja jätteiden poistojärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut prosessijärjestelmät, jotka voivat toimia 300 kPa:n (45 psi) tai sitä pienemmässä paineessa ja joihin kuuluu:

― syöttöautoklaavit (tai järjestelmät), joita käytetään UF6:n syöttämiseen kaasudiffuusiokaskadeihin,

― desublimaattorit (tai kylmäloukut), joita käytetään UF6:n poistamiseksi diffuusiokaskadeista,

― nesteytysasemat, joissa UF6-kaasu komprimoidaan ja jäähdytetään siten, että muodostuu nestemäistä UF6:ta,

― tuote- ja jäteasemat UF6:n siirtämiseksi säilytysastioihin.

5.4.2 Jako- ja kokoojaputkijärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut putkijärjestelmät sekä jako- ja kokoojajärjestelmät UF6:n käsittelemiseksi kaasudiffuusiokaskadeissa. Putkisto on tavallisesti "kaksinkertaista" tyyppiä, jossa kukin kammio on liitetty kuhunkin jako- ja kokoojajärjestelmään.

5.4.3 Tyhjöjärjestelmät

a) Erityisesti suunnitellut tai valmistetut suuret monityhjölaitteet, tyhjöjako- ja kokoojaputket ja tyhjöpumput, joiden imuteho on vähintään 5 m3/min (175 kuutiojalkaa/min).

b) Erityisesti UF6-atmosfäärissä käytettäväksi suunnitellut tyhjöpumput, jotka on valmistettu alumiinista, nikkelistä tai vähintään 60 % nikkeliä sisältävistä seoksista tai vuorattu näillä materiaaleilla. Nämä pumput voivat olla joko kiertopumppuja tai pakkosyöttöpumppuja, niissä voi olla siirros- ja fluorihiilitiivisteitä ja niissä voi olla erityisiä käyttönesteitä.

5.4.4 Erityiset sulku- ja säätöventtiilit

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut käsi- tai automaattikäyttöiset UF6-kestävistä materiaaleista valmistetut sulku- ja säätöpaljeventtiilit, joiden halkaisija on 40―1 500 mm (1,5―59 tuumaa) ja jotka asennetaan kaasudiffuusiorikastuslaitosten pää- ja apujärjestelmiin.

5.4.5 UF6-massaspektrometrit/ionilähteet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut magneettiset tai qvadrupolimassaspektrometrit, jotka voivat ottaa jatkuvatoimisesti näytteitä UF6-kaasun syötteestä, tuotteesta ja jätteestä ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. yhden atomimassayksikön erotuskyky, kun mittava massa on suurempi kuin 320 atomimassayksikköä,

2. ionilähteet on valmistettu nichrome- tai monel-metallista tai vuorattu niillä tai päällystetty nikkelillä,

3. elektronipommitukseen perustuvat ionisointilähteet ja

4. isotooppianalyysiin soveltuva kokoojajärjestelmä.

Selittävä huomautus

Edellä luetellut komponentit joutuvat joko suoraan kosketuksiin UF6-prosessikaasun kanssa tai ohjaavat suoraan virtausta kaskadeissa. Kaikki pinnat, jotka joutuvat kosketuksiin UF6-prosessikaasun kanssa, on valmistettava kokonaan UF6-kestävistä materiaaleista tai vuorattava niillä. Kaasudiffuusiota koskevissa jaksoissa UF6-kestäviin materiaaleihin kuuluvat ruostumaton teräs, alumiini, alumiiniseokset, nikkeli tai vähintään 60 % nikkeliä sisältävät seokset sekä UF6-kestävät täysin fluoratut hiilivetypolymeerit.

5.5 Aerodynaamisia rikastuslaitoksia varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät, -laitteet ja -komponentit

Johdanto

Aerodynaamisissa rikastusprosesseissa komprimoidaan kaasumaisen UF6:n ja kevyen kaasun (vety tai helium) seos, joka johdetaan erotuslaitteiden läpi, joissa tapahtuu isotooppien erotus suurien keskipakoisvoimien avulla kaarevaseinäisessä laitteessa. Tätä menetelmää varten on kehitetty kaksi prosessia: erotussuutin- ja pyörreputkiprosessi. Kummassakin prosessissa on erotusvaiheen tärkeimpinä osina lieriömäiset astiat, joiden sisällä on erityiset erotuslaitteet (suuttimet tai pyörreputket), kaasukompressorit ja lämmönvaihtimet kompressiolämmön poistamiseksi. Aerodynaamisessa laitoksessa on useita tällaisia vaiheita, joten määrät voivat antaa vihjeen käyttötarkoituksesta. Koska aerodynaamisissa laitoksissa käytetään UF6:tta, kaikki laitteet, putket ja laitteiden pinnat (jotka joutuvat kosketuksiin kaasun kanssa) on valmistettava materiaaleista, jotka kestävät UF6:ta.

Selittävä huomautus

Tässä jaksossa luetellut komponentit joko joutuvat suoraan kosketuksiin UF6-prosessikaasun kanssa tai ne ohjaavat suoraan virtausta kaskadeissa. Kaikki pinnat, jotka joutuvat suoraan kosketuksiin UF6-prosessikaasun kanssa, on valmistettava kokonaan UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattava niillä. Aerodynaamista rikastusta koskevassa jaksossa UF6-kestäviin materiaaleihin kuuluvat kupari, ruostumaton teräs, alumiini, alumiiniseokset, nikkeli tai vähintään 60 % nikkeliä sisältävät seokset sekä UF6-kestävät täysin fluoratut hiilivetypolymeerit.

5.5.1 Erotussuuttimet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut erotussuuttimet ja niiden kokoonpanot. Erotussuuttimissa on raonmuotoiset kaarevat kanavat, joiden kaarevuussäde on enintään 1 mm (tyypillisesti 0,1―0,05 mm), jotka kestävät UF6:ta, ja suuttimessa on veitsenterä, joka erottaa suuttimen läpi virtaavan kaasun kahdeksi virraksi.

5.5.2 Pyörreputket

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut pyörreputket ja niiden kokoonpanot. Pyörreputket ovat lieriömäiset tai kapenevat, ne valmistetaan UF6:tta kestävistä materiaaleista, niiden halkaisija on 0,5–4 cm, pituus-halkaisijasuhde on enintään 20:1 ja niissä on yksi tai useampi tangentiaalinen sisäänmenoaukko. Putkien toisessa tai molemmissa päissä voi olla suuttimentapaiset lisäkkeet.

Selittävä huomautus

Syöttökaasu johdetaan pyörreputkeen tangentiaalisesti toisessa päässä tai pyörivien siivekkeiden kautta tai tangentiaalisesti useissa kohdissa putken seinämissä.

5.5.3 Kompressorit ja kaasupuhaltimet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut aksiaalivirtaus-, keskipako- tai pakkosyöttökompressorit tai kaasupuhaltimet, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä, joiden imuteho on vähintään 2 m3/min UF6:n ja kantokaasun (vety tai helium) seosta.

Selittävä huomautus

Näiden kompressorien ja kaasupuhaltimien painesuhde on tyypillisesti 1,2:1–6:1.

5.5.4 Pyörimisakselien tiivisteet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut pyörimisakselien tiivisteet, joissa on tiivistekaasun syöttö- ja poistoliittimet ja joilla tiivistetään kompressoriroottorin tai kaasupuhaltimen sekä käyntimoottorin välinen akseli siten, että prosessikaasu ei vuoda ulos tai ilma tai tiivistekaasu ei vuoda UF6:n ja kantokaasun seoksella täytettyyn kompressorin tai kaasupuhaltimen sisäkammioon.

5.5.5 Kaasun jäähdytykseen tarkoitetut lämmönvaihtimet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut lämmönvaihtimet, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä.

5.5.6 Erotuslaitekotelot

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut erotuslaitekotelot, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä ja joihin pyörreputket tai erotussuuttimet sijoitetaan.

Selittävä huomautus

Nämä kotelot voivat olla lieriönmuotoisia astioita, joiden halkaisija on vähintään 300 mm ja pituus vähintään 900 mm tai ne voivat olla vastaavankokoisia laatikkomaisia astioita ja suunniteltu asennettavaksi vaakasuoraan tai pystysuoraan.

5.5.7 Syöttöjärjestelmät sekä tuotteiden ja jätteiden poistojärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut rikastuslaitosten prosessijärjestelmät tai laitteet, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä ja joihin kuuluu:

a) syöttöautoklaavit, uunit tai järjestelmät, joita käytetään UF6:n syöttämiseen rikastusprosessiin,

b) desublimaattorit (tai kylmäloukut), joita käytetään UF6:n poistamiseksi rikastusprosessista, jotta se voidaan sen jälkeen siirtää kuumentamalla,

c) kiinteytys- tai nesteytysasemat, joita käytetään F6-kaasun poistamiseksi rikastusprosessista komprimoimalla ja muuntamalla UF6 nestemäiseen tai kiinteään muotoon,

d) tuote- ja jäteasemat UF6:n siirtämiseksi säilytysastioihin.

5.5.8 Jako- ja kokoojaputkistojärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut jako- ja kokoojaputkistojärjestelmät, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä, UF6:n käsittelemiseksi aerodynaamisissa kaskadeissa. Putkisto on tavallisesti "kaksinkertaista" tyyppiä, jossa kukin vaihe tai vaiheryhmä on liitetty kuhunkin jako- ja kokoojaputkijärjestelmään.

5.5.9 Tyhjöjärjestelmät ja pumput

a) Erityisesti suunnitellut tai valmistetut UF6-atmosfäärissä käytettäväksi suunnitellut tyhjöjärjestelmät, joiden imuteho on vähintään 5 m3/min ja joihin kuuluu monityhjölaitteet, tyhjökokoojaputket ja tyhjöpumput.

b) Erityisesti UF6-atmosfäärissä käytettäväksi suunnitellut tyhjöpumput, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä. Näissä pumpuissa voi olla fluorihiilitiivisteitä ja erityisiä käyttönesteitä.

5.5.10 Erityiset sulku- ja säätöventtiilit

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut käsi- tai automaattikäyttöiset UF6-kestävistä materiaaleista valmistetut tai niillä suojatut sulku- ja säätöpaljeventtiilit, joiden halkaisija on 40–1 500 mm ja jotka asennetaan aerodynaamisten rikastulaitosten pää- ja apujärjestelmiin.

5.5.11 UF6-massaspektrometrit/ionilähteet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut magneettiset tai qvadrupolimassaspektrometrit, jotka voivat ottaa jatkuvatoimisesti näytteitä UF6-kaasun syötteestä, tuotteesta ja jätteestä ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. yhden atomimassayksikön erotuskyky, kun mitattava massa on suurempi kuin 320 atomimassayksikköä,

2. ionilähteet on valmistettu nichrome- tai monel-metallista tai vuorattu niillä tai päällystetty nikkelillä,

3. elektronipommitukseen perustuvat ionisointilähteet ja

4. isotooppianalyysiin soveltuva kokoojajärjestelmä.

5.5.12 UF6:n ja kantokaasun erotusjärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut prosessijärjestelmät UF6:n erottamiseksi kantokaasusta (vety tai helium).

Selittävä huomautus

Näiden järjestelmien tarkoitus on pienentää UF6:n pitoisuus kantokaasussa tasolle 1 ppm tai vähemmän, ja niihin voi kuulua seuraavia laitteita:

a) kryogeeniset lämmönvaihtimet ja kryoerottimet, jotka voivat toimia –120 °C:n tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa,

b) kryogeeniset jäähdytysyksiköt, jotka voivat toimia –120 °C:n tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa, tai

c) erotussuutin- tai pyörreputkiyksiköt UF6-kaasun erottamiseksi kantokaasusta, tai

d) UF6-kylmäloukut, jotka voivat toimia –20 °C:n tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa.

5.6 Kemialliseen vaihtoon tai ioninvaihtoon perustuvissa rikastuslaitoksissa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät, laitteet tai komponentit

Johdanto

Uraani-isotooppien massojen pienet erot aiheuttavat pieniä muutoksia kemiallisten reaktioiden tasapainotiloihin, ja niitä voidaan käyttää hyväksi isotooppien erotuksessa. Neste-neste-faaseissa tapahtuva kemiallinen vaihto ja kiinteä-neste-faaseissa tapahtuva ioninvaihto on kaksi käytettyä menetelmää.

Neste-neste-faaseissa tapahtuvassa kemiallisessa vaihdossa käytetään vastavirtamenetelmää, jolla toisiinsa sekoittumattomat nestefaasit (vesipitoinen ja orgaaninen) joutuvat kosketuksiin. Muodostuvassa kaskadireaktiossa on tuhansia erotusvaiheita. Vesifaasissa on uraanikloridia suolahappoliuoksessa ja orgaanisessa faasissa on uuttava aine, joka sisältää uraanikloridia orgaanisessa liuottimessa. Erotuskaskadissa käytettävät uuttolaitteet voivat olla neste-neste-vaihtopylväitä (esim. pulsoituja pylväitä, joissa on seulalevyjä) tai nestemäisiä keskipakouuttolaitteita. Erotuskaskadin molemmissa päissä on suoritettava kemiallista muuntamista (hapetusta ja pelkistystä), jotta kummassakin päässä saadaan tarvittava takaisinvirtaus. Tärkeä suunnitellussa huomioon otettava ongelma on, miten vältetään prosessivirran kontaminoituminen tietyillä metalli-ioneilla. Siksi käytetään muovisia, muovilla vuorattuja (mukaan lukien fluorihiilipolymeerit) ja/tai lasilla vuorattuja pylväitä ja putkia.

Kiinteä-neste-ioninvaihtoprosessissa rikastus tapahtuu siten, että uraani absorboidaan (ja desorboidaan) erityiseen hyvin nopeasti toimivaan ioninvaihtohartsiin tai adsorbenttiin. Uraanin suolahappoliuos ja muut kemialliset reagenssit johdetaan lieriömäisten adsorbenttia sisältävien rikastuspylväiden läpi. Jatkuvassa prosessissa takaisinvirtausjärjestelmä on tarpeen vapauttamaan uraania adsorbentista takaisin nestevirtaan, jotta voidaan kerätä tuote- ja jätefraktiot. Tämä tapahtuu käyttämällä sopivia kemiallisia pelkistimiä/hapettimia, jotka regeneroidaan täydellisesti erillisissä ulkoisissa kierroissa ja jotka voidaan osittain regeneroida samoissa isotooppierotuspylväissä. Koska prosessissa käytetään kuumia väkeviä suolahappoliuoksia, on laitteet valmistettava erityisistä syöpymistä kestävistä materiaaleista tai suojattava niillä.

5.6.1 Neste-neste-vaihtopylväät (kemiallinen vaihto)

Vastavirtaperiaatteella toimivat neste-neste-vaihtopylväät, joissa on mekaaninen tehonsyöttä (ts. pulsoidut pylväät, joissa on seulalevyt, mäntälevypylväät ja pylväät, joiden sisällä on turbiinisekoittajat), ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanin rikastuksen kemiallisella vaihtoprosessilla. Jotta pylväät ja niiden sisällä olevat komponentit kestäisivät väkeviä suolahappoliuoksia, ne on valmistettava sopivista muovimateriaaleista (kuten fluorihiilipolymeerit) tai lasista tai vuorattava näillä materiaaleilla. Pylväiden saosaika vaihetta kohti on suunniteltu lyhyeksi (enintään 30 sekuntia).

5.6.2 Neste-neste-keskipakouuttolaitteet (kemiallinen vaihto)

Neste-neste-keskipakouuttolaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanin rikastukseen käyttämällä kemiallista vaihtoprosessia. Tällaisissa uuttolaitteissa käytetään rotaatiota orgaanisten ja vesifaasien dispergoimiseksi ja sen jälkeen keskipakovoimaa faasien erottamiseksi. Jotta kontaktorit kestäisivät väkeviä suolahappoliuoksia, ne on valmistettava sopivista muovimateriaaleista (kuten fluorihiilipolymeerit) tai lasista tai vuorattava lasilla. Kontaktorien saosaika vaihetta kohti on suunniteltu lyhyeksi (enintään 30 sekuntia).

5.6.3 Uraanin pelkistysjärjestelmät ja laitteet (kemiallinen vaihto)

a) Erityisesti suunnitellut tai valmistetut sähkökemialliset pelkistyskennot uraanin pelkistämiseksi valenssitilalta toiselle uraanin rikastamiseksi kemiallisella vaihtoprosessilla. Prosessiliuosten kanssa kosketuksiin joutuvien kennomateriaalien on kestettävä väkeviä suolahappoliuoksia.

Selittävä huomautus

a) Kennon katodiosasto on suunniteltava siten, että uraani ei pääse uudelleen hapettumaan korkeampaan valenssitilaansa. Jotta uraani pysyy katodiosastossa, kennossa voi olla läpäisemätön erityisestä kationinvaihtomateriaalista valmistettu kalvo. Katodi valmistetaan sopivasta kiinteästä johtavasta aineesta kuten grafiitista.

b) Erityisesti suunnitellut tai valmistetut kaskadin tuotepäähän sijoitetut järjestelmät U4+:n poistamiseksi orgaanisesta virrasta, happokonsentraation säätämiseksi ja liuoksen syöttämiseksi sähkökemiallisiin pelkistyskennoihin.

Selittävä huomautus

Näissä järjestelmissä on liuotinuuttolaitteet U4+:n siirtämiseksi orgaanisesta virrasta vesiliuokseen, haihdutus- ja/tai muita laitteita liuoksen pH:n säätämiseen ja seuraamiseen sekä pumppuja tai muita nesteensiirtolaitteita liuoksen syöttämiseksi sähkökemiallisiin pelkistyskennoihin. Tärkeä suunnittelussa huomioon otettava ongelma on, miten vältetään vesifaasin kontaminoituminen tietyillä metalli-ioneilla. Siksi järjestelmän niihin osiin, jotka joutuvat kosketuksiin prosessivirran kanssa, käytetään laitteita, jotka on valmistettu sopivista materiaaleista kuten lasi, fluorihiilipolymeerit, polyfenyylisulfaatti, polyeetterisulfoni ja hartsikyllästeinen grafiitti).

5.6.4 Syötön valmistelujärjestelmät (kemiallinen vaihto)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät erittäin puhtaiden uraanikloridisyöttöliuosten valmistamiseksi kemialliseen vaihtoon perustuva uraani-isotooppien erotuslaitoksia varten.

Selittävä huomautus

Näissä järjestelmissä on liuotus-, liuotinuutto- ja/tai ioninvaihtolaitteet puhdistusta varten ja elektrolyyttikennot U6+:n pelkistämiseksi U4+:ksi tai U3+:ksi. Tällaisilla järjestelmillä voidaan valmistaa uraanikloridiliuoksia, joissa on ainoastaan muutamia ppm:iä metalliepäpuhtauksia kuten kromia, rautaa, vanadiinia, molybdeeniä ja muita kahdenarvoisia tai korkeammanarvoisia kationeja. Materiaaleja, joista valmistetaan erittäin puhdasta U3+:a tuottavan prosessijärjestelmän osia, ovat mm. lasi, fluorihiilipolymeerit, polyfenyylisulfaatti, polyeetterisulfoni, muovilla vuorattu ja hartsikyllästeinen grafiitti.

5.6.5 Uraanin hapetusjärjestelmät (kemiallinen vaihto)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät U3+:n hapettamiseksi U4+:ksi, jotta se voidaan palauttaa uraani-isotooppien erotuskaskadiin kemialliseen vaihtoon perustuvassa rikastusprosessissa.

Selittävä huomautus

Näissä järjestelmissä voi olla seuraavia laitteita:

a) laitteet, joissa kloori ja happi joutuvat kosketuksiin isotooppierotuslaitteesta tulevan vesiliuoksen kanssa ja joilla siirretään tuloksena saatava U4+ kaskadin tuotepäästä palaavaan "tyhjään" orgaaniseen virtaan,

b) laitteet, joilla erotetaan vesi suolahaposta, jotta vesi ja väkevöitetty suolahappo voidaan syöttää uudelleen prosessiin oikeissa paikoissa.

5.6.6 Nopeasti reagoivat ioninvaihtohartsit tai adsorbentit (ioninvaihto)

Nopeasti reagoivat ioninvaihtohartsit tai adsorbentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanin rikastukseen ioninvaihtomenetelmällä, mukaan lukien huokoiset makroverkkomaiset hartsit ja/tai kalvomaiset materiaalit, joissa aktiivisia kemiallisia vaihtoryhmiä on ainoastaan inaktiivisen huokoisen tukirakenteen pinnoituksessa, sekä muut sopivassa muodossa, mukaan lukien hiukkas- tai säiemuodossa, olevat komposiittirakenteet. Näillä ioninvaihtohartseilla tai adsorbenteilla on korkeintaan 0,2 mm:n halkaisija, ja niiden on kestettävä kemiallisesti väkeviä suolahappoliuoksia ja niiden on oltava fysikaalisesti niin lujia, etteivät ne hajoa ioninvaihtopylväissä. Hartsit tai adsorbentit on erityisesti suunniteltu sellaisiksi, että uraani-isotooppien vaihtokinetiikka on erittäin nopea (vaihtonopeuden puoliaika pienempi kuin 10 sekuntia) ja ne toimivat lämpötiloissa 100 °C–200 °C.

5.6.7 Ioninvaihtopylväät (ioninvaihto)

Lieriönmuotoiset pylväät, joiden halkaisija on suurempi kuin 1 000 mm, joihin pakataan ioninvaihtohartsia tai adsorbenttia ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanin rikastukseen ioninvaihtomenetelmällä. Nämä pylväät valmistetaan väkeviä suolahappoliuoksia kestävistä materiaaleista (kuten titaani tai fluorihiilimuovit) tai suojataan näillä materiaaleilla, ja ne voivat toimia lämpötiloissa 100 °C–200 °C ja yli 0,7 Mpa:n (102 psi) paineessa.

5.6.8 Ioninvaihtotakaisinvirtausjärjestelmä+ (ioninvaihto)

a) Erityisesti suunnitellut tai valmistetut kemialliset tai sähkökemialliset pelkistysjärjestelmät ioninvaihtoon perustuvissa uraaninrikastuskaskadeissa käytettävien kemiallisten pelkistävien reagenssien regeneroimiseksi.

b) Erityisesti suunnitellut tai valmistetut kemialliset tai sähkökemialliset hapetusjärjestelmät ioninvaihtoon perustuvissa uraaninrikastuskaskadeissa käytettävien kemiallisten hapettavien reagenssien regeneroimiseksi.

Selittävä huomautus

Ioninvaihtorikastusprosessissa voidaan käyttää esimerkiksi kolmenarvoista titaania (Ti3+) pelkistävänä kationina, jolloin pelkistysjärjestelmässä regeneroitaisiin Ti3+ pelkistämällä Ti4+.

Prosessissa voidaan käyttää esimerkiksi kolmenarvoista rauta (Fe3+) hapettimena, jolloin hapetusjärjestelmässä regeneroitaisiin Fe3+ hapettamalla Fe2+.

5.7 Lasertekniikkaan perustuvassa rikastuslaitoksessa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät, laitteet tai komponentit

Johdanto

Nykyiset lasertekniikkaan perustuvat rikastusprosessijärjestelmät ovat kahdenlaisia: toisissa on prosessiväliaineena uraanin atomihöyry ja toisissa prosessiväliaineena on uraaniyhdistehöyry. Näistä prosesseista käytetään seuraavia nimityksiä: ensinmainituista atomihöyrylaserisotooppierotus (atomic vapor laser isotope separation, AVLIS eli SILVA), toisista molekyylilaserisotooppierotus (molecular laser isotope separation, MLIS eli MOLIS), ja kemiallinen reaktio isotooppiselektiivisellä laseraktivaatiolla (chemical reaction by isotope selective laser activation, CRISLA). Laserrikastuslaitosten järjestelmiin, laitteisiin ja osiin kuuluvat:

a) laitteet, joilla syötetään uraanimetallihöyryä (selektiiviseen fotoionisaatioon) tai laitteet, joilla syötetään uraaniyhdistehöyryä (fotodissosiaatioon tai kemialliseen aktivaatioon),

b) laitteet, joilla kerätään rikastunut ja köyhtynyt uraanimetalli tuotteena ja jätteenä ensimmäisen tyypin laitteissa, ja laitteet, joilla kerätään dissosioituneet tai reagoineet yhdisteet tuotteena ja reagoimaton aine jätteenä toisen tyypin laitteissa,

c) prosessilaserjärjestelmät uraani-235:n selektiiviseen virittämiseen ja

d) laitteet syötön valmisteluun ja tuotteen muuntamiseen. Uraaniatomien ja -yhdisteiden spektroskopia on sen verran monimutkaista, että mitä tahansa useista saatavilla olevista lasertekniikoista saatetaan tarvita.

Selittävä huomautus

Monet tässä jaksossa luetellut laitteet joutuvat suoraan kosketuksiin uraanimetallihöyryn tai -liuoksen tai UF6:sta tai UF6:n ja muiden kaasujen seoksesta koostuvan prosessikaasun kanssa. Kaikki uraanin tai UF6:n kanssa kosketuksiin joutuvat pinnat valmistetaan kokonaan syöpymistä kestävistä materiaaleista tai suojataan sellaisilla. Lasertekniikkaan perustuvaan rikastukseeen liittyvässä jaksossa materiaaleihin, jotka kestävät uraanimetallin tai uraaniseosten höyryn tai nesteen syövyttävää vaikutusta, kuuluvat yttriumoksidilla pinnoitetut grafiitti ja tantaali. Materiaaleihin, jotka kestävät UF6:n aiheuttamaa syöpymistä, kuuluvat kupari, ruostumaton teräs, alumiini, alumiiniseokset, nikkeli tai vähintään 60 prosenttia nikkeliä sisältävät seokset ja UF6-kestävät kokonaan fluoratut hiilivetypolymeerit.

5.7.1 Uraanin höyrystysjärjestelmät (AVLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut uraanin höyrystysjärjestelmät, joihin kuuluvat suuritehoiset kaista- tai pyyhkäisyelektronisuihkutykit, joiden teho kohteessa on enemmän kuin 2,5 kW/cm.

5.7.2 Sulan uraanimetallin käsittelyjärjestelmät (AVLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut upokkaat ja upokkaiden jäähdytyslaitteet sulan uraanin tai uraaniseosten käsittelemiseksi.

Selittävä huomautus

Upokkaat ja muut tämän järjestelmän osat, jotka joutuvat kosketuksiin sulan uraanin tai uraaniseosten kanssa, valmistetaan sopivista syöpymistä ja kuumuutta kestävistä materiaaleista tai suojataan niillä. Sopivia materiaaleja ovat tantaali, yttriumoksidilla pinnoitettu grafiitti ja muiden harvinaisten maametallien oksideilla tai niiden seoksilla pinnoitettu grafiitti.

5.7.3 Uraanimetallituotteen ja jätteen keräyskokoonpanot (AVLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut nestemäisessä tai kiinteässä muodossa olevan uraanimetallin tuotteen ja jätteen keräyskokoonpanot.

Selittävä huomautus

Näiden kokoonpanojen osat valmistetaan uraanimetallihöyryn tai -nesteen aiheuttamaa syöpymistä tai kuumuutta kestävästä materiaalista tai suojataan niillä (esim. yttriumoksidilla pinnoitettu grafiitti tai tantaali). Tällaisia osia ovat esim. putket, venttiilit, liittimet ja lisäosat, "kourut", syöttöputket, lämmönvaihtimet ja magneettisten, sähköstaattisten tai muiden erotusmenetelmien keräyslevyt.

5.7.4 Erotusyksikön kotelot (AVLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut lieriömäiset tai laatikonmuotoiset astiat, joihin sijoitetaan uraaninmetallihöyryn lähde, elektronisuihkutykki sekä tuotteen ja jätteen kerääjät.

Selittävä huomautus

Näissä koteloissa on useita portteja sähkön ja veden syöttöä, lasersuihkuikkunoita, tyhjöpumppuliittimiä sekä laitteiston seuraamista ja valvomista varten. Niissä on laitteet aukaisemista ja sulkemista varten, jotta sisällä olevia osia voidaan käsitellä.

5.7.5 Ääntä nopeammilla virtauksilla toimivat paisuntasuuttimet (MLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut ääntä nopeammilla virtauksilla toimivat paisuntasuuttimet, joilla voidaan jäähdyttää UF6- ja kantokaasuseokset 150 K:iin tai sitä alhaisempaan lämpötilaan ja jotka on valmistettu UF6:ta kestävistä materiaaleista.

5.7.6 Uraanipentafluoridin kerääjät (MLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut kiinteän uraanipentafluoridituotteen (UF5) kerääjät, joihin kuuluvat suodatin-, törmäys- tai syklonityyppiset kerääjät tai niiden yhdistelmät ja jotka on valmistettu UF5:tä ja UF6:ta- kestävistä materaaleista.

5.7.7 UF6- ja kantokaasukompressorit (MLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut UF6- ja kantokaasun seoksille tarkoitetut kompressorit, jotka on suunniteltu jatkuvaan käyttöön UF6-atmosfäärissä. Prosessikaasun kanssa kosketuksiin joutuvat kompressorien osat valmistetaan UF6-kestävistä materiaaleista tai suojataan niillä.

5.7.8 Pyörimisakselien tiivisteet (MLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut pyörimisakselien tiivisteet, joissa on tiivistekaasun syöttö- ja poistoliittimet ja joilla tiivistetään kompressoriroottorin sekä käyntimoottorin välinen akseli siten, että prosessikaasu ei vuoda ulos tai ilma tai tiivistekaasu vuoda UF6:n ja kantokaasun seoksella täytettyyn kompressorin sisäkammioon.

5.7.9 Fluorausjärjestelmät (MLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät kiinteän UF5:n fluoraamiseksi, jotta saadaan kaasumaista UF6:ta.

Selittävä huomautus

Nämä järjestelmät on suunniteltu kerätyn UF5-jauheen fluoraamiseksi UF6:ksi, joka sitten kerätään tuotesäiliöihin tai siirretään syöttökaasuna MLIS-yksiköihin lisärikastukseen. Yhdessä menetelmässä fluorausreaktio voidaan suorittaa isotooppierotusjärjestelmässä, jossa se reagoi ja jossa se voidaan ottaa suoraan talteen tuotekerääjistä. Toisessa menetelmässä UF5-jauhe voidaan poistaa tai siirtää tuotekerääjistä sopivaan reaktioastiaan (esim. leijupetireaktori, kierrereaktori, liekkitorni) fluorausta varten. Molemmissa menetelmissä käytetään fluorin (tai muun sopivan fluorausaineen) varastoimiseen ja siirtämiseen sekä UF6:n keräämiseen ja siirtämiseen tarkoitettuja laitteita.

5.7.10 UF6-massaspektrometrit/ionilähteet (MLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut magneettiset tai qvadrupolimassaspektrometrit, jotka voivat ottaa jatkuvatoimisesti näytteitä UF6-kaasuvirtojen syötteestä, tuotteesta ja jätteestä ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. yhden atomimassayksikön erotuskyky, kun mitattava massa on suurempi kuin 320 atomimassayksikköä,

2. ionilähteet on valmistettu nichrome- tai monel-metallista tai vuorattu niillä tai päällystetty nikkelillä,

3. elektronipommitukseen perustuvat ionisointilähteet, ja

4. isotooppianalyysiin soveltuva keräysjärjestelmä.

5.7.11 Syöttöjärjestelmät sekä tuotteen ja jätteen poistojärjestelmät (MLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut rikastuslaitosten prosessijärjestelmät tai laitteet, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä ja joihin kuuluu:

a) syöttöautoklaavit, uunit tai järjestelmät, joita käytetään UF6:n syöttämiseen rikastusprosessiin,

b) desublimaattorit (tai kylmäloukut), joita käytetään UF6:n poistamiseksi rikastusprosessista, jonka jälkeen se siirretään kuumentamalla,

c) kiinteytys- tai nesteytysasemat, joissa UF6 poistetaan rikastusprosessista kompressiolla ja muuntamalla UF6 nestemäiseen tai kiinteään muotoon,

d) tuote- ja jäteasemat UF6:n siirtämiseksi säilytysastioihin.

5.7.12 UF6- ja kantokaasun erotusasemat (MLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut prosessijärjestelmät UF6:n erottamiseksi kantokaasusta. Kantokaasu voi olla typpeä, argonia tai muuta kaasua.

Selittävä huomautus

Näihin järjestelmiin voi kuulua seuraavia laitteita:

a) kryogeeniset lämmönvaihtimet tai kryoerottimet, jotka voivat toimia –120 °C:n tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa,

b) kryogeeniset jäähdytysyksiköt, jotka voivat toimia –120 °C:n tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa tai

c) UF6-kylmäloukut, jotka voivat toimiva –20 °C:n tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa.

5.7.13 Laserjärjestelmät (AVLIS, MLIS ja CRISLA)

Laserit tai laserjärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraani-isotooppien erotukseen.

Selittävä huomautus

AVLIS-prosessin laserjärjestelmässä on tavallisesti kaksi laseria: kuparihöyrylaser ja värilaser. MLIS:in laserjärjestelmässä on tavallisesti CO2- tai eksimeerilaser (selektiivinen valokemiallinen laser) ja monisuodattiminen optinen kyvetti, jonka molemmissa päissä on pyörivä peili. Kummassakin prosessissa käytettävissä lasereissa tai laserjärjestelmissä on oltava spektritaajuusstabilaattori, joka mahdollistaa pitkäaikaisen käytön.

5.8 Plasmaerotusrikastuslaitoksissa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät, laitteet ja komponentit

Johdanto

Plasmaerotusprosessissa uraani-ioniplasma johdetaan sähkökenttään, joka on viritetty U-235-ionin resonanssitaajuudelle siten, että ionit etupäässä absorboivat energiaa ja niiden korkkiruuvimaisten kiertoratojen halkaisija kasvaa. Ionit, joilla on suuri halkaisija, otetaan talteen, jolloin muodostuu U-235:n suhteen rikastettua tuotetta. Plasma, joka saadaan aikaan ionisoimalla uraanihöyryä, on tyhjökammiossa, jossa on suprajohtavan magneetin tuottama voimakas magneettikenttä. Prosessin tärkeimpiä teknisiä järjestelmiä ovat uraaniplasmaa tuottava järjestelmä, erotusyksikkö, jossa on suprajohtava magneetti, ja metallinpoistojärjestelmät tuotteen ja jätteen keräämiseksi.

5.8.1 Mikroaaltoteholähteet ja antennit

Ionien tuottamista tai kiihdyttämistä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut mikroaaltoteholähteet ja antennit, joilla on seuraavat ominaisuudet: ulostulotaajuus suurempi kuin 30 GHz ja keskimääräinen ulostuloteho ionien tuottamista varten suurempi kuin 50 kW.

5.8.2 Ionien virityskelat

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut radiotaajuusionivirityskäämit yli 100 kHz:n taajuuksia varten, jotka kykenevät käsittelemään yli 40 kW:n keskimääräisen tehon.

5.8.3 Uraaniplasman tuottojärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut uraaniplasman tuottamiseen tarkoitetut järjestelmät, joissa voi olla suuritehoiset kaista- tai pyyhkäisyelektronisuihkutykit, joiden teho kohteessa on yli 2,5 kW/cm.

5.8.4 Sulan uraanimetallin käsittelyjärjestelmät

Sulan uraanin tai uraaniseosten käsittelyyn tarkoitetut erityisesti suunnitellut tai valmistetut sulan metallin käsittelyjärjestelmät, joihin kuuluvat upokkaat ja upokkaiden jäähdytysjärjestelmät.

Selittävä huomautus

Upokkaat ja muut järjestelmään kuuluvat sulan uraanin tai uraaniseosten kanssa kosketuksiin joutuvat osat valmistetaan sopivista syöpymistä ja kuumuutta kestävistä materiaaleista tai ne suojataan tällaisilla materiaaleilla. Sopivia materiaaleja ovat tantaali, yttriumdioksidilla pinnoitettu grafiitti ja muiden harvinaisten maametallien oksideilla tai niiden seoksilla pinnoitettu grafiitti.

5.8.5 Uraanimetallituotteen ja -jätteen keräyskokoonpanot

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut kiinteässä muodossa olevan uraanimetallin tuotteen ja jätteen keräyskokoonpanot. Nämä keräyskokoonpanot valmistetaan uraanimetallihöyrystä tulevaa kuumutta ja sen aiheuttamaa syöpymistä kestävistä materiaaleista tai suojataan niillä. Sopivia materiaaleja ovat esim. yttriumdioksidilla pinnoitettu grafiitti tai tantaali.

5.8.6 Erotusyksikön kotelot

Plasmaerotusrikastuslaitoksissa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut lieriömäiset astiat, joihin sijoitetaan uraaniplasmalähde, radiotaajuuskäämi sekä tuote- ja jätekerääjät.

Selittävä huomautus

Näissä koteloissa on useita portteja sähkön syöttöä, diffuusiopumppuliittimiä sekä laitteiston seuraamista ja valvomista varten. Niissä on laitteet aukaisemista ja sulkemista varten, jotta sisällä olevia osia voidaan käsitellä, ja ne on valmistettu sopivista ei-magneettisista materiaaleista kuten ruostumaton teräs.

5.9 Sähkömagneettisissa rikastuslaitoksissa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät, laitteet ja komponentit

Johdanto

Sähkömagneettisessa prosessissa suolamuodossa olevaa syöttömateriaalia (tyypillisesti UCl4) ionisoimalla tuotettuja uraanimetalli-ioneja kiihdytetään ja johdetaan magneettikentän läpi, joka vaikuttaa siten, että eri isotooppi-ionit lähtevät eri suuntiin. Sähkömagneettisen erotuslaitteen tärkeimmät komponentit ovat magneettikenttä ionisuihkun suunnan muuttamiseen ja isotooppien erottamiseen, ionilähde kiihdytinjärjestelmineen ja erotettujen ionien keräysjärjestelmä. Prosessin apujärjestelmiä ovat magneettiteholähdejärjestelmä, ionilähteen suurjänniteteholähdejärjestelmä, tyhjöjärjestelmä ja laajat kemikaalien käsittelyjärjestelmät tuotteen talteenottamiseksi ja komponenttien puhdistamiseksi ja kierrättämiseksi.

5.9.1 Sähkömagneettiset isotooppierotuslaitteet

Uraani-isotooppien erotukseen erityisesti suunnitellut tai valmistetut sähkömagneettiset isotooppierotuslaitteet sekä niihin kuuluvat laitteet ja komponentit, joihin kuuluvat

a) ionilähteet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut yhtä tai useampaa uraani-ionia tuottavat ionilähteet, joihin kuuluvat höyrynlähde, ionisaattori ja suihkun kiihdytin, jotka on valmistettu sopivista materiaaleista kuten grafiittista, ruostumattomasta teräksestä tai kuparista, ja jotka kykenevät tuottamaan 50 mA:n tai suuremman kokonaisionivirran,

b) ionien kerääjät

Keräyslevyt, joissa on kaksi tai useampia rikastettujen ja köyhdytettyjen uraani-ionisuihkujen keräämiseen erityisesti suunniteltuja tai valmistettuja rakoja ja taskuja ja jotka on valmistettu sopivista materiaaleista kuten grafiitista tai ruostumattomasta teräksestä,

c) tyhjökotelot

Uraanin sähkömagneettisille erotuslaitteille erityisesti suunnitellut tai valmistetut tyhjökotelot, jotka on valmistettu sopivista ei-magneettisista materiaaleista kuten ruostumattomasta teräksestä ja jotka on suunniteltu toimimaan 0,1 Pa:n tai sitä pienemmissä paineissa.

Selittävä huomautus

Kotelot on erityisesti suunniteltu sitä varten, että niihin sijoitetaan ionilähteet, keräyslevyt ja vesijähdytteiset vuoraukset ja siten, että niissä on laitteet diffuusiopumppujen liitoksia varten ja avaamista ja sulkemista varten, jotta näitä komponentteja voidaan poistaa ja asentaa uudelleen koteloihin,

d) magneettinapakappaleet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut magneettinapakappaleet, joiden halkaisija on suurempi kuin 2 m, joiden tarkoitus on ylläpitää vakio magneettikenttä sähkömagneettisessa isotooppierotuslaitteessa ja siirtää magneettikenttä vierekkäisten erotuslaitteiden välillä.

5.9.2 Korkeajänniteteholähteet

Ionilähteiden erityisesti suunnitellut tai valmistetut korkeajänniteteholähteet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet: pystyvät jatkuvaan toimintaan, ulostulojännite on vähintään 20 000 V, ulostulovirta vähintään 1 A ja jännitteensäätö parempi kuin 0,01 % 8 tunnin aikana.

5.9.3 Magneettiteholähteet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut magneettiset suurteho- ja tasavirtateholähteet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet: pystyvät tuottamaan jatkuvasti vähintään 500 A:n virtaa vähintään 100 V:n jännitteellä, ja virran- ja jännitteensäätö on parempi kuin 0,01 % 8 tunnin aikana.

6. Raskaan veden, deuteriumin ja deuteriumyhdisteiden tuotantolaitokset ja erityisesti niitä varten suunitellut tai valmistetut laitteet

Johdanto

Raskasta vettä voidaan valmistaa usealla prosessilla. Kaksi prosesia, jotka ovat osoittautuneet kaupallisesti kannattaviksi, ovat vesi-rikkivety-vaihtoprosessi (GS-prosessi) ja ammoniakki-vety-vaihtoprosessi.

GS-prosessi perustuu vedyn ja deuteriumin vaihtoon veden ja rikkivedyn välillä tornisarjassa, joiden yläosaa käytetään kylmänä ja alaosaa kuumana. Vesi virtaa torneja alas ja vetykaasu kiertää torneissa alhaalta ylös. Sarja rei"itettyjä levyjä edistää kaasun ja veden sekoittumista. Deuterium suhteen rikastunut kaasu tai vesi poistetaan ensimmäisen vaiheen torneista kuumien ja kylmien osastojen yhtymäkohdassa ja prosessi toistetaan seuraavien vaiheiden torneissa. Viimeisen vaiheen tuote eli vesi, joka on rikastunut 30-prosenttiseksi deuteriumin suhteen, johdetaan tislausyksikköön, jossa valmistetaan reaktorissa käytettävää raskasta vettä eli 99,75-prosenttista deuteriumoksidia.

Ammoniakki-vety-vaihtoprosessissa deuterium uutetaan synteesikaasusta saattamalla se kosketuksiin nestemäisen ammoniakin kanssa katalyytin läsnäollessa. Synteesikaasu johdetaan vaihtotorneihin ja ammoniakkikonvertteriin. Tornien sisällä kaasu virtaa alhaalta ylöspäin ja nestemäinen ammoniakki virtaa ylhäältä alaspäin. Deuterium erotetaan synteesikaasun vedystä ja konsentroidaan ammoniakissa. Ammoniakki virtaa sitten tornin alaosassa olevaan ammoniakin krakkauslaitokseen, ja kaasu virtaa yläosassa olevaan ammoniakkikonvertteriin. Rikastuminen jatkuu edelleen seuraavissa vaiheissa, ja reaktorissa käytettävää raskasta vettä valmistuu lopputislauksessa. Syötettävää synteesikaasua voidaan tuottaa ammoniakkitehtaassa, joka puolestaan voidaan rakentaa yhdessä raskasta vettä tuottavan ammoniakki-vety-vaihtolaitoksen kanssa. Ammoniakki-vety-vaihtoprosessissa voidaan käyttää myös tavallista vettä deuteriumin lähteenä.

Useita GS- tai ammoniakki-vety-vaihtoprosesseissa raskaan veden valmistukseen käytettävistä tärkeimmistä laitteista käytetään myös useilla kemian- ja öljyteollisuuden aloilla. Tämä koskee varsinkin GS-prosessia käyttäviä pieniä laitoksia. Kuitenkin vain harvoja näistä tarvikkeista on saatavina valmiina. GS- ja amoniakki-vetyprosesseissa käsitellään suuria määriä syttyviä, syövyttäviä ja toksisia nesteitä korkeissa paineissa. Siksi materiaalien valintaan ja spesifikaatioihin on kiinnitettävä paljon huomiota laadittaessa suunnittelu- ja toimintastandardeja näitä prosesseja käyttäville laitoksille ja laitteille, jotta voitaisiin varmistaa pitkä käyttöikä ja samalla turvallisuus ja luotettavuus. Toiminnan laajuus määräytyy pääasiassa taloudellisten tekijöiden ja tarpeen perusteella. Siten suurin osa laitteista valmistettaisiin asiakkaan vaatimusten mukaan.

Lopuksi olisi huomattava, että sekä GS- että ammoniakki-vety-vaihtoprosessissa saatetaan koota sellaisia laitteita, jotka ei ole erikseen erityisesti suunniteltu tai valmistettu raskaan veden tuotantoon, järjestelmiksi, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu raskaan veden tuotantoon. Esimerkkejä tällaisista järjestelmistä ovat ammmoniakki-vety-vaihtoprosessissa käytetty katalyytin tuotantojärjestelmä ja vedentislausjärjestelmät, joilla raskas vesi konsentroidaan reaktorilaatuiseksi.

Vesi-rikkivetyvaihtoprosessia tai ammoniakki-vetyvaihtoprosessia käyttäviin raskaan veden tuotantoa varten erityisesti suunniteltuihin tai valmistettuihin laitteisiin kuuluvat seuraavat:

6.1 Vesi-rikkivetyvaihtotornit

Hienosta hiiliteräksestä (kuten ASTM A516) valmistetut vaihtotornit, joiden halkaisija on 6 m (20 jalkaa)–9 m (30 jalkaa), jotka pystyvät toimimaan vähintään 2 Mpa:n (300 psi) paineessa ja joiden syöpymisvara on vähintään 6 mm ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu raskaan veden tuotantoon vesirikkivetyvaihtoprosessilla.

6.2 Puhaltimet ja kompressorit

Vesi-rikkivetyvaihtoprosessia käyttävään raskaan veden tuotantoon erityisesti suunnitellut tai valmistetut yksivaiheiset, matalapainekeskipakopuhaltimet tai -kompressorit (0,2 MPa tai 30 psi) rikkivetykaasun (kaasun, joka sisältää yli 70 % H2S) kierrättämiseen. Näiden puhaltimien tai kompressorien teho on vähintään 56 m3/s (120 000 ft3/min) ja ne toimivat vähintään 1,8 MPa:n (260 psi) imupaineessa ja niissä on märän H2S:n käyttöä varten suunnitellut tiivisteet.

6.3 Ammoniakki-vetyvaihtotornit

Ammoniakki-vetyvaihtoprosessia käyttävään raskaan veden tuotantoon erityisesti suunnitellut tai valmistetut ammoniakki-vetyvaihtotornit, joiden korkeus on vähintään 35 m (114,3 jalkaa) ja halkaisija 1,5 m (4,9 jalkaa)―2,5 m (8,2 jalkaa) ja jotka pystyvät toimimaan vähintään 15 MPa:n (2225 psi) paineessa. Näissä torneissa on myös vähintään yksi laipalla varustettu aukko, jonka halkaisija on sama kuin lieriömäisen osan halkaisija ja jonka kautta torniin voidaan panna tai sieltä voidaan poistaa sisällä käytettäviä laitteita.

6.4 Tornien sisällä olevat laitteet ja vaihepumput

Ammoniakki-vetyvaihtoprosessia käyttäviin raskaan veden tuotantotorneihin erityisesti suunnitellut tai valmistetut tornien sisällä olevat laitteet ja vaihepumput. Näihin laitteisiin kuuluvat erityisesti suunnitellut vaihekontaktorit, jotka edistävät kaasun ja nesteen tiivistä kosketusta. Vaihepumppuihin kuuluvat erityisesti suunnitellut upotettavat pumput nestemäisen ammmoniakin kierrättämiseksi vaihetornien sisällä olevassa kontaktivaiheessa.

6.5 Ammoniakin krakkauslaitteet

Ammoniakki-vetyvaihtoprosessia käyttäviin raskaan veden tuotantotorneihin erityisesti suunnitellut tai valmistetut ammoniakin krakkauslaitteet, joiden käyttöpaine on vähintään 3 MPa (450 psi).

6.6 Infrapuna-absorptionalysaattorit

Infrapuna-absorptioanalysaattorit, jotka pystyvät jatkuvaan vety-deuterium-suhteen määrittämiseen, kun deuteriumpitoisuus on vähintään 90 %.

6.7 Katalyyttipolttimet

Ammoniakki-vetyvaihtoprosessia käyttävään raskaan veden tuotantoon erityisesti suunnitellut tai valmistetut katalyyttipolttimet rikastetun deuterium muuntamiseen raskaaksi vedeksi.

7. Uraanin muuntamislaitokset (konversiolaitokset) ja erityisesti sitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet

Johdanto

Uraanin muuntamislaitoksissa ja järjestelmissä voidaan tehdä useita uraanin kemiaalisten lajien muunoksia toisiksi lajeiksi, mukaan lukien uraaninmalmikonsentraattien muuntaminen UO3:ksi, UO3:n muuntaminen UO2:ksi, uraanioksidien muuntaminen UF4:ksi tai UF6:ksi, UF4:n muuntaminen UF6:ksi, UF6:n muuntaminen UF4:ksi, UF4:n muuntaminen uraanimetalliksi ja uraanifluoridien muuntaminen UO2:ksi. Monet tärkeät uraanin muuntamislaitosten laitteet ovat samoja, joita käytetään useilla kemian prosessiteollisuuden aloilla. Esimerkiksi näissä prosesseissa käytettyihin laitteisiin voivat kuulua sulatusuunit, pyörivät kuivatusuunit, leijupetireaktorit, liekkitornireaktorit, nestesentrifuugit, tislauspylväät ja neste-nesteuutospylväät. Kuitenkin vain harvoja näistä tarvikkeista on saatavina valmiina. Suurin osa laitteista valmistettaisiin asiakkaan vaatimusten ja spesifikaatioiden mukaan. Joissakin tapauksissa suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava erityisesti huomioon joidenkin käsiteltävien kemikaalien (HF, F2, CIF3 ja uraanifluoridit) syövyttävyys. Lopuksi olisi huomattava, että kaikissa uraanin muuntoprosesseissa saatetaan koota sellaisia laitteita, joita ei ole erikseen erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanin muuntoon, järjestelmiksi, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi uraanin muuntoon.

7.1 Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät uraanimalmikonsentraattien muuntamiseksi UO3:ksi

SelittŠävä huomautus

Uraanimalmikonsentraatit voidaan muuntaa UO3:ksi liuottamalla malmi ensin typpihappoon ja uuttamalla puhdistettu uraaninitraatti esimerkiksi tributyylifosfaatilla. Seuraavaksi uraaninitraatti muunnetaan UO3:ksi joko konsentroimalla ja denitroimalla (poistamalla typpi) tai neutraloimalla kaasumaisella amoniakilla, jolloin muodostuu ammoniumdiuranaattia. Tämän jälkeen suodatetaan, kuivataan ja poltetaan.

7.2 Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UO3:n muuntamiseksi UF6:ksi

Selittävä huomautus

UO3 voidaan muuntaa UF6:ksi suoraan fluoraamalla. Prosessiin tarvitaan fluorikaasun lähde tai klooritrifluoridia.

7.3 Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UO3:n muuntamiseksi UO2:ksi

Selittävä huomautus

UO3 voidaan muuntaa UO2:ksi pelkistämällä UO3:a krakatulla ammoniakkikaasulla tai vedyllä.

7.4 Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UO2:n muuntamiseksi UF4:ksi

Selittävä huomautus

UO2 voidaan muuntaa UF4:ksi antamalla UO2:n reagoida fluorivetykaasun (HF) kanssa 300–500°C.

7.5 Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UF4:n muuntamiseksi UF6:ksi

Selittävä huomautus

UF4 muunnetaan UF6:ksi eksotermisella reaktiolla fluorin kanssa tornireaktorissa. UF6 kondensoidaan kuumista kaasuista johtamalla kaasuvirta –10 °C:en jäähdytetyn kylmäloukun kautta. Prosessiin tarvitaan fluorikaasun lähde.

7.6 Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UF4:n muuntamiseksi metalliseksi uraaniksi

Selittävä huomautus

UF4 muunnetaan uraanimetalliksi pelkistämällä magnesiumilla (suuret erät) tai kalsiumilla (pienet erät). Reaktio tapahtuu uraanin sulamispistettä (1130 °C) korkeammissa lämpötiloissa.

7.7 Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UF6:n muuntamiseksi UO2:ksi

Selittävä huomautus

UF6 voidaan muuntaa UO2:ksi jollakin seuraavista kolmesta prosessista. Ensimmäisessä UF6 pelkistetään ja hydrolysoidaan UO2:ksi käyttäen vetyä ja höyryä. Toisessa UF6 hydrolysoidaan liuottamalla veteen, ammoniakkia lisätään ammoniumdiuranaatin saostamiseksi, ja diuranaatti pelkistetään UO2:ksi vedyllä 820 °C:ssa. Kolmannessa prosessissa kaasumainen UF6, CO2 ja NH3 yhdistetään vedessä, jolloin saostuu ammoniumuranyylikarbonaattia. Ammoniumuranyylikarbonaatti yhdistetään höyryn ja vedyn kanssa 500–600 °C:ssa, jolloin muodostuu UO2:ta.

UF6:n muuntaminen UO2:ksi on usein polttoaineenvalmistuslaitoksen ensimmäinen vaihe.

7.8 Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UF6:n muuntamiseksi UF4

Selittävä huomautus

UF6 muunnetaan UF4:ksi pelkistämällä vedyllä.

III liite

Siltä osin kuin tämän pöytäkirjan määräykset koskevat yhteisön ilmoittamia ydinaineita, järjestö ja yhteisö tekevät yhteistyötä helpottaakseen näiden määräysten täytäntöönpanoa ja pyrkivät välttämään tarpeetonta päällekkäisyyttä toimissaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän pöytäkirjan 1 artiklan soveltamista.

Yhteisö toimittaa järjestölle kustakin sopimusvaltiosta toiseen yhteisön jäsenvaltioon ja kuhunkin sopimusvaltioon toisesta yhteisön jäsenvaltiosta ydinalan tarkoituksia ja muita tarkoituksia varten tehdyistä kuljetuksista sellaisia tietoja, jotka vastaavat 2 artiklan a kohdan vi alakohdan b alakohdassa ja 2 artiklan a kohdan vi alakohdan c alakohdassa sellaisen lähtöaineen viennistä ja tuonnista vaadittuja tietoja, joiden koostumus ja puhtausaste ei ole vielä sopiva polttoaineen valmistukseen tai isotooppiseen rikastukseen.

Kukin sopimusvaltio toimittaa järjestölle toiseen yhteisön jäsenvaltioon tai toisesta yhteisön jäsenvaltiosta tehdyistä kuljetuksista sellaisia tietoja, jotka vastaavat tämän pöytäkirjan liitteessä II luetteloiduista laitteista ja muusta kuin ydinmateriaalista 2 artiklan a kohdan ix alakohdan a alakohdassa viennin osalta vaadittuja tietoja ja järjestön erityisestä pyynnöstä 2 artiklan a kohdan ix alakohdan b alakohdassa tuonnin osalta vaadittuja tietoja.

Yhteisön yhteisen tutkimuskeskuksen osalta yhteisö panee myös täytäntöön toimenpiteet, jotka tässä pöytäkirjassa vahvistetaan sopimusvaltioiden osalta, tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä sen sopimusvaltion kanssa, jonka alueella kyseinen yhteisen tutkimuskeskuksen laitos sijaitsee.

Ydinmateriaalivalvontasopimuksen 26 artiklassa tarkoitetun pöytäkirjan 25 artiklan a kohdan perusteella perustettua yhdyskomitea laajennetaan, jotta sopimusvaltioiden edustajat voivat osallistua siihen ja jotta voidaan mukautua tästä pöytäkirjasta aiheutuviin uusiin olosuhteisiin.

Yksinomaan tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoa varten ja toimenpiteen rajoittamatta yhteisön ja sen jäsenvaltioiden erillistä toimivaltaa ja velvoitteita jokainen sopimusvaltio, joka päättää antaa Euroopan yhteisöjen komission täytäntöönpantavaksi tietyt määräykset, joiden täytäntöönpanosta vastaavat tämän pöytäkirjan nojalla sopimusvaltiot, ilmoittaa siitä pöytäkirjan muille sopimuspuolille erillisellä kirjeellä. Euroopan yhteisöjen komissio ilmoittaa pöytäkirjan muille sopimuspuolille, kun se on hyväksynyt tällaisen päätöksen.

Muutokset ja ilmoitukset:

Laki Itävallan tasavallan, Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Suomen tasavallan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Portugalin tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ruotsin kuningaskunnan, Euroopan atomienergiayhteisön ja IAEA:n välisen ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen III artiklan 1 ja 4 kohdan täytäntöönpanosta tehtyyn sopimukseen liittyvän lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 30.6.2000/737 (SopS 52/2004)

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Wienissä 22 päivänä syyskuuta 1998 allekirjoitetun Itävallan tasavallan, Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Suomen tasavallan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Portugalin tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ruotsin kuningaskunnan, Euroopan atomienergiayhteisön ja IAEA:n välisen ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen III artiklan 1 ja 4 kohdan täytäntöönpanosta tehtyyn sopimukseen liittyvän lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.

Tasavallan presidentin asetus Itävallan, Belgian, Tanskan, Suomen, Saksan, Kreikan, Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Portugalin, Espanjan, Ruotsin, Euroopan atomienergiayhteisön ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön välisen ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen III artiklan 1 ja 4 kohdan täytäntöönpanemiseksi tehtyyn sopimukseen liittyvän lisäpöytäkirjan voimaansaattamisesta ja lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta 7.5.2004/338 (SopS 53/2004)

Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä, säädetään:

1 §

Itävallan tasavallan, Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Suomen tasavallan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Portugalin tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ruotsin kuningaskunnan, Euroopan atomienergiayhteisön ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön sopimukseen ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen III artiklan 1 ja 4 kohdan täytäntöönpanemiseksi Wienissä 22 päivänä syyskuuta 1998 allekirjoitettu lisäpöytäkirja, jonka eduskunta on hyväksynyt 6 päivänä kesäkuuta 2000 ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 30 päivänä kesäkuuta 2000 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Kansainvälisen atomienergiajärjestön pääjohtajan huostaan 8 päivänä elokuuta 2000 on voimassa 30 päivästä huhtikuuta 2004 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Itävallan tasavallan, Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Suomen tasavallan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Portugalin tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ruotsin kuningaskunnan, Euroopan atomienergiayhteisön ja IAEA:n välisen ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen III artiklan 1 ja 4 kohdan täytäntöönpanosta tehtyyn sopimukseen liittyvän lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 30 päivänä kesäkuuta 2000 annettu laki (737/2000) tulee voimaan 12 päivänä toukokuuta 2004.

3 §

Lisäpöytäkirjan muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.

4 §

Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä toukokuuta 2004.

Lisäpöytäkirja Itävallan tasavallan, Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Suomen tasavallan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Portugalin tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ruotsin kuningaskunnan, Euroopan atomienergiayhteisön ja IAEA:n sopimukseen ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen III artiklan 1 ja 4 kohdan täytäntöönpanemiseksi

– –