Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 momentissa määrätyllä tavalla, säädetään:

1 §

Sopimuksen voimaansaattaminen

New Yorkissa 24 päivänä syyskuuta 1996 täydellisestä ydinkoekiellosta tehdyn sopimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Viranomaiset

Sopimuksen ylin täytäntöönpanoviranomainen, jolle kuuluu sopimuksen soveltamisen ja valvonnan johto, on Suomessa ulkoasiainministeriö, joka toimii myös sopimuksen III artiklan 4 kappaleessa tarkoitettuna kansallisena viranomaisena.

Sopimuksen kansainvälisen monitorointijärjestelmän tarkoittamien tietojen hankkimisesta, välittämisestä ja käsittelystä ja siihen liittyvistä muista kansalliselta tietokeskukselta edellytettävistä tehtävistä vastaa säteilyturvakeskus siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

3 §

Viranomaisten välinen tietojenvaihto

Edellä 2 §:ssä mainituilla viranomaisilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada muilta viranomaisilta sopimuksen tai tämän lain noudattamiseksi tarvittavia tietoja.

Edellä 1 momentissa mainitut viranomaiset saavat salassapitosäännösten estämättä toimittaa sopimuksen edellyttämiä tämän lain nojalla saamiaan tietoja sopimuksen II artiklassa tarkoitetulle järjestölle sekä sopimuksen III artiklassa tarkoitetuille muiden sopimusvaltioiden kansallisille viranomaisille.

4 §

Tarkastus- ja valvontaoikeudet

Sopimuksen IV artiklan ja pöytäkirjan II osan mukaisten tarkastusten toimittamiseksi ulkoasiainministeriön edustajalla ja ulkoasiainministeriön edustajan läsnä ollessa ydinkoekieltojärjestön tarkastajilla ja sopimuksen IV artiklan 61 kappalessa tarkoitetulla tarkkailijalla on oikeus sopimuksen mukaisesti:

1) päästä sellaiselle alueelle tai sellaiseen laitokseen, rakennukseen tai muuhun kohteeseen, jota sopimuksen mukaan voidaan tarkastaa,

2) saada tai ottaa näytteitä sekä valokuvia ja muita kuvatallenteita tarkastusalueesta tai -kohteesta,

3) tuoda tarkastusalueelle tai -kohteeseen mittauslaitteita ja muita teknisiä laitteita, jotka ovat tarpeen tietojen hankkimiseen tai rekisteröimiseen sekä käyttää siellä olevia tällaisia laitteita, sekä

4) saada tarkastettavalla alueella tai tarkastettavassa kohteessa toimivalta toiminnanharjoittajalta tai omistajalta tai tämän palveluksessa olevalta tarkastuksen toimittamiseksi tarpeelliset tiedot.

Ennen tarkastuksen toimittamista tarkastusalueella tai -kohteessa toimivalle toiminnanharjoittajalle tai omistajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos se on mahdollista vaarantamatta tarkastuksen tavoitetta tai rikkomatta sopimuksen mukaisia tarkastusvelvoitteita.

5 §

Virka-apu

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos ovat velvollisia antamaan virka-apua tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvomiseksi ja täytäntöönpanemiseksi.

6 §

Salassapitovelvollisuuden rikkominen

Joka tähän lakiin tai sopimuksen soveltamiseen liittyvässä tehtävässään on saanut tiedon toisen ammatti- tai liikesalaisuudesta, ei saa sitä luvattomasti paljastaa tai käyttää.

Täydellisestä ydinkoekiellosta tehdyn sopimuksen järjestöltä saatuja salassapidettäviksi määriteltyjä tietoja ei saa paljastaa tai käyttää sopimuksen vastaisesti.

Rangaistus salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

7 §

Asetuksenantovaltuus

Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

8 §

Voimaantulo

Tämän lain voimaantulosta säädetään asetuksella.

Asetuksella voidaan säätää, että tämän lain 2 ja 6 § tulevat voimaan ennen sopimuksen ja tämän lain muiden säännösten voimaantuloa.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, säädetään täydellisestä ydinkoekiellosta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain 8 §:n 2 momentin nojalla:

1 §

Täydellisestä ydinkoekiellosta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain 2 ja 6 § tulevat voimaan 14 päivänä maaliskuuta 2001.

2 §

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä maaliskuuta 2001.

JOHDANTO

Tämän sopimuksen sopimuspuolet (jäljempänä: sopimuspuolet),

jotka ilmaisevat tyytyväisyytensä kansainvälisistä sopimuksista ja muista viime vuosien myönteisistä toimista ydinaseiden riisunnan alalla, mukaan lukien ydinasevarastojen vähentäminen, samoin kuin ydinaseiden leviämisen estämisessä kaikissa suhteissa,

jotka korostavat olevan tärkeätä toteuttaa nämä sopimukset ja toimet täydellisesti ja mahdollisimman nopeasti,

jotka ovat vakuuttuneet, että nykyinen kansainvälinen tilanne luo tilaisuuden ryhtyä uusiin tehokkaisiin toimiin kohti ydinaseiden riisuntaa ja ydinaseiden levittämistä vastaan kaikissa suhteissa, ja tuovat julki aikomuksensa ryhtyä sellaisiin toimiin,

jotka korostavat siksi tarvetta jatkuviin järjestelmällisiin ja lisääntyviin ponnisteluihin, joiden tarkoituksena on vähentää ydinaseita maailmanlaajuisesti, jolloin lopullisena tavoitteena on näiden aseiden poistaminen sekä yleinen ja täydellinen aseidenriisunta tarkan ja tehokkaan kansainvälisen valvonnan alaisena,

jotka tunnustavat, että ydinaseiden kaikkien koeräjäytysten ja kaikkien muiden ydinräjäytysten lopettaminen samalla, kun estetään ydinaseiden kehittäminen ja niiden laadun parantaminen sekä lopetetaan pitkälle kehitettyjen uusien ydinasetyyppien kehittäminen, on tehokas toimenpide ydinaseiden riisunnassa ja niiden leviämisen ehkäisemisessä kaikissa suhteissa,

jotka samoin tunnustavat, että kaikkien sellaisten ydinräjäytysten loppuminen on siten merkittävä askel järjestelmällisen kehityksen aikaansaamisessa, jossa pyrkimyksenä on päästä ydinaseiden riisuntaan,

jotka ovat vakuuttuneet, että tehokkain keino ydinkokeiden lopettamiseen on solmia yleismaailmallinen sekä kansainvälisesti ja tehokkaasti todennettava ydinkokeet täydellisesti kieltävä sopimus, joka on kauan ollut kansainvälisen yhteisön keskeisimpiä tavoitteita aseidenriisunnassa ja niiden leviämisen estämisessä,

jotka panevat merkille niiden esittämät toiveet, jotka ovat osapuolina vuoden 1963 sopimuksessa ydinaseiden kieltämiseksi ilmakehässä, ulkoavaruudessa ja veden alla, saada aikaan kaikkien koeräjäytysten lopettaminen ainiaaksi,

jotka panevat myös merkille ilmaistut näkemykset, joiden mukaan tämä sopimus voisi edistää ympäristönsuojelua,

jotka vahvistavat tarkoituksena olevan kehottaa kaikkia valtioita liittymään tähän sopimuksen ja sen päämääränä olevan edistää tehokkaasti ydinaseiden leviämisen estämistä kaikissa suhteissa, ydinaseiden riisuntaa ja siten kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden lisääntymistä,

ovat sopineet seuraavasta:

I artikla

Yleiset velvoitteet

1. Jokainen sopimusvaltio sitoutuu olemaan suorittamatta mitään ydinaseen koeräjäytystä tai mitään muuta ydinräjäytystä sekä kieltämään tai estämään minkä tahansa sellaisen ydinräjäytyksen missä tahansa paikassa, joka on sen oikeudenkäyttövallan tai valvonnan alainen.

2. Jokainen sopimusvaltio sitoutuu lisäksi pidättymään minkä tahansa ydinaseen koeräjäytyksen tai minkään muun ydinräjäytyksen aiheuttamisesta tahi rohkaisemasta tai osallistumasta millään tavoin sellaisen suorittamiseen.

II artikla

Järjestö

A. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1. Sopimusvaltiot perustavat täten täydellisen ydinkoekieltosopimuksen järjestön (jäljempänä: järjestö) pyrkimyksenä saavuttaa tämän sopimuksen päämäärät ja tarkoitukset, turvata sen määräysten toteuttaminen, mukaan lukien ne, jotka koskevat kansainvälistä todentamista sopimuksen mukaisesti, ja tarjota puitteet neuvotteluille ja yhteistyölle sopimusvaltioiden kesken.

2. Kaikki sopimusvaltiot ovat järjestön jäseniä. Sopimusvaltiolta ei riistetä järjestön jäsenyyttä.

3. Järjestön päämaja on Wien Itävallan tasavallassa.

4. Järjestön toimielimiksi perustetaan täten sopimusvaltioiden konferenssi, hallintoneuvosto ja tekninen sihteeristö, johon kuuluu kansainvälinen tietokeskus.

5. Jokainen jäsenvaltio on yhteistyössä järjestön kanssa hoitaessaan tämän sopimuksen mukaisia tehtäviään. Sopimusvaltiot käyvät neuvotteluja suoraan keskenään, järjestön välityksellä tai muita sopivia kansainvälisiä menettelytapoja käyttäen, mukaan lukien Yhdistyneiden Kansakuntien puitteisiin kuuluvat menettelytavat, ja sen peruskirjan mukaisesti, mistä tahansa asiasta, joka voidaan esittää tämän sopimuksen kohteeseen ja tarkoitukseen liittyvänä tai toteutettaessa sen määräyksiä.

6. Järjestö harjoittaa tämän sopimuksen edellyttämään todentamiseen kuuluvia toimintojaan mahdollisimman vähän tungettelevalla tavalla, joka vastaa tällaisten toimintojen päämäärien toteuttamista ajoissa ja tehokkaasti. Se pyytää vain sellaisia asia- ja numerotietoja, jotka ovat tarpeen, jotta se voisi täyttää tämän sopimuksen mukaiset velvoitteensa. Se ryhtyy kaikkiin varotoimiin suojatakseen siviili- ja sotilaallisia toimintoja ja laitoksia koskevien tietojen luottamuksellisuutta, kun se saa tällaisia tietoja tätä sopimusta toteuttaessaan, ja noudattaa erityisesti tässä sopimuksessa mainittuja luottamuksellisuutta koskevia ehtoja.

7. Jokainen sopimusvaltio käsittelee luottamuksellisina ja erityisellä huolenpidolla asia- ja numerotietoja, joita se saa luottamuksella järjestöltä tätä sopimusta toteuttaessaan. Se käsittelee sellaisia asia- ja numerotietoja yksinomaan tästä sopimuksesta koituviin oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa liittyvinä.

8. Itsenäisenä toimielimenä järjestö pyrkii mahdollisuuksien mukaan käyttämään hyväksi olemassa olevaa asiantuntemusta ja laitteita ja saamaan ne mahdollisimman taloudellisiksi yhteistyöjärjestelyin muiden kansainvälisten järjestöjen, kuten esimerkiksi Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa. Tällaisista järjestelyistä, lukuunottamatta niitä, jotka ovat luonteeltaan pienempiä ja tavallisiin kaupallisiin toimitussopimuksiin perustuvia, määrätään sopimuksissa, jotka esitetään sopimusvaltioiden konferenssin hyväksyttäviksi.

9. Järjestön toiminnoista koituvista kuluista vastaavat sopimusvaltiot vuosittain Yhdistyneiden Kansakuntien kuluja koskevan maksuosuusasteikon mukaisesti siten, että siinä otetaan huomioon erot Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenmäärän ja järjestön jäsenmäärään välillä.

10. Sopimusvaltioiden rahasuoritukset valmistelutoimikunnalle komissiolle vähennetään sopivalla tavalla niiden säännölliseen talousarvioon tulevasta maksuerästä.

11. Järjestön jäsenellä, jolla on suorittamatta maksuja sille määrätystä järjestölle tulevasta maksuerästä, ei ole äänestysoikeutta järjestössä, jos suorittamatta jäänyt maksu on yhtä suuri tai suurempi kuin sen maksettavaksi kuuluva maksuerä edeltävältä kahden täyden vuoden ajalta. Sopimusvaltioiden konferenssi voi kuitenkin sallia tällaisen valtion äänestää, jos se on vakuuttunut, että maksun laiminlyönti johtuu olosuhteista, joita kyseinen jäsen ei voi valvoa.

B. SOPIMUSVALTIOIDEN KONFERENSSI

Kokoonpano, menettelytavat ja päätöksenteko

12. Sopimusvaltioiden konferenssi (jäljempänä: konferenssi) muodostuu kaikista sopimusvaltioista. Jokaisella sopimusvaltiolla on konferenssissa yksi edustaja, jonka mukana voi olla sijaisia ja neuvonantajia.

13. Tallettaja kutsuu konferenssin aloitusistunnon kokoon viimeistään 30 päivän kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta.

14. Konferenssi kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin, jotka pidetään vuosittain, jollei konferenssi päätä toisin.

15. Konferenssi kutsutaan erityiskokoukseen, kun

a) konferenssi on niin päättänyt,

b) hallintoneuvosto on sitä pyytänyt tai

c) jokin sopimusvaltio on sitä ehdottanut ja sopimusvaltioiden enemmistö on sitä kannattanut.

Erityiskokous kutsutaan koolle viimeistään silloin, kun on kulunut 30 päivää konferenssin päätöksestä, hallintoneuvoston pyynnöstä tai tarpeellisen tuen saamisesta, jollei päätöksessä tai pyynnössä ole toisin täsmennetty.

16. Konferenssi voidaan kutsua kokoon myös muutoskonferenssina VII artiklan mukaisesti.

17. Konferenssi voidaan kutsua kokoon myös tarkastelukonferenssina VIII artiklan mukaisesti.

18. Kokoukset pidetään järjestön päämajassa, jollei konferenssi päätä toisin.

19. Konferenssi hyväksyy menettelytapaa koskevat sääntönsä. Jokaisen kokouksen alussa se valitsee itselleen puheenjohtajan ja muut tarpeelliset virkailijat. He hoitavat tehtäviään siihen saakka, kunnes uusi puheenjohtaja ja muut virkailijat valitaan seuraavassa kokouksessa.

20. Jotta kokous olisi päätösvaltainen, tulee enemmistön sopimusvaltioista osallistua siihen.

21. Jokaisella sopimusvaltiolla on yksi ääni.

22. Konferenssi tekee päätöksensä menettelytapaa koskevista asioista läsnä olevien ja äänestävien jäsenten enemmistöllä. Asiakysymyksistä päätökset tehdään mahdollisuuksien mukaan yksimielisesti. Jollei asian käsittelyssä päästä yksimielisyyteen, konferenssin puheenjohtaja lykkää äänestyksen 24 tunnin päähän ja tekee tänä aikana kaiken mahdollisen pyrkimyksenään helpottaa yksimielisyyteen pääsemistä sekä esittää asiasta konferenssille selonteon ennen lykkäysajan päättymistä. Jollei yksimielisyyteen pääseminen ole mahdollista 24 tunnin määräajan päätyttyä, konferenssi tekee päätöksen kahden kolmasosan enemmistöllä läsnä olevista ja äänestävistä jäsenistä, ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä. Mikäli on erimielisyyttä siitä, onko kyseessä asiakysymys vai ei, tällainen asia on käsiteltävä asiakysymyksenä, jollei enemmistö, joka tarvitaan päätöksen tekemiseen asiakysymyksessä, päätä toisin.

23. Hoitaessaan 26 kappaleen k) kohdassa tarkoitettua tehtäväänsä konferenssi tekee päätöksen minkä tahansa valtion lisäämisestä tämän sopimuksen 1 liitteeseen sisältyvään valtioiden luetteloon noudattaen 22 kappaleessa esitettyä menettelytapaa päätösten tekemisestä asiakysymyksistä. Edellä olevan 22 kappaleen estämättä konferenssi tekee päätöksen minkä tahansa muun muutoksen tekemisestä tämän sopimuksen 1 liitteeseen yksimielisyydellä.

Valtuudet ja tehtävät

24. Konferenssi on järjestön päätoimielin. Se käsittelee kaikki tämän sopimuksen alaan kuuluvat kysymykset, asiat ja ongelmat, mukaan lukien ne, jotka liittyvät hallintoneuvoston ja teknisen sihteeristön valtuuksiin ja tehtäviin tämän sopimuksen mukaisesti. Se voi esittää suosituksia ja tehdä päätöksensä kaikista tämän sopimuksen alaan kuuluvista kysymyksistä, asioista ja ongelmista, jotka jokin sopimusvaltio on esittänyt tai hallintoneuvosto saattanut sen tietoon.

25. Konferenssi valvoo tämän sopimuksen toteuttamista ja seuraa sen noudattamista sekä pyrkii toiminnallaan edistämään sen tavoitteen ja päämäärän toteuttamista. Se valvoo myös hallintoneuvoston ja teknisen sihteeristön toimintaa ja voi antaa kummallekin niistä toimintaohjeita niiden hoitaessa tehtäviään.

26. Konferenssi

a) käsittelee ja hyväksyy järjestön selonteon tämän sopimuksen täytäntöönpanosta sekä järjestön vuotuisen ohjelman ja talousarvion, jotka sille esittää hallintoneuvosto, samoin kuin käsittelee muita selontekoja,

b) päättää niitä maksuja koskevasta asteikosta, jotka tulevat sopimusvaltioiden osaksi 9 kappaleen mukaisesti,

c) valitsee hallintoneuvoston jäsenet,

d) nimittää teknisen sihteeristön pääjohtajan (jäljempänä: pääjohtaja),

e) käsittelee ja hyväksyy hallintoneuvoston itseään varten esittämät menettelytapasäännöt,

f) käsittelee ja tarkastelee tieteen ja tekniikan saavutuksia, jotka voisivat vaikuttaa tämän sopimuksen toimintaan; tässä yhteydessä konferenssi voi antaa pääjohtajalle tehtäväksi perustaa neuvoa-antavan tieteellisen neuvoston, jonka avulla hän virkatehtäviään hoitaessaan voisi antaa asiantuntemusta vaativia neuvoja konferenssille, hallintoneuvostolle tai sopimusvaltiolle tieteen ja tekniikan aloilla, jotka liittyvät tähän sopimukseen; tässä tapauksessa neuvoa-antava tieteellinen neuvosto koostuu riippumattomista asiantuntijoista, jotka toimivat henkilökohtaisesti ja nimitetään konferenssin esittämän toimeksiannon mukaisesti sen asiantuntemuksen ja kokemuksen pohjalta, joka heillä on tämän sopimuksen soveltamiseen liittyvillä erityisillä tieteen aloilla,

g) ryhtyy tarpeellisiin toimiin varmistaakseen tämän sopimuksen noudattamisen sekä oikaistakseen ja korjatakseen V artiklan mukaisesti minkä tahansa tilanteen, joka on ristiriitainen tämän sopimuksen määräysten kanssa,

h) käsittelee ja hyväksyy aloituskokouksessaan minkä tahansa sellaisen luonnoksen sopimukseksi, järjestelyksi, määräykseksi, menettelytavaksi, toimintakäsikirjaksi, johtavaksi periaatteeksi ja miksi tahansa muuksi asiakirjaksi, jonka valmistelutoimikunta on laatinut ja jota se on suositellut,

i) käsittelee ja hyväksyy sopimukset ja järjestelyt, jotka tekninen sihteeristö on neuvotellut sopimusvaltioiden, muiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ja jotka hallintoneuvosto solmii tai joista se sopii järjestön nimissä 38 kappaleen h) kohdan mukaisesti,

j) perustaa sellaisia avustavia toimielimiä, joita se pitää tarpeellisina tämän sopimuksen mukaiselle toiminnalleen, sekä

k) päivittää tämän sopimuksen 1 liitettä tarpeen mukaan ja 23 kappaleen mukaisesti.

C. HALLINTONEUVOSTO

Kokoonpano, menettelytavat ja päätöksenteko

27. Hallintoneuvostossa on 51 jäsentä. Jokaisella sopimusvaltiolla on oikeus tämän artiklan mukaisesti kuulua hallintoneuvostoon.

28. Kun otetaan huomioon tarve jakaa paikat tasapuolisesti maantieteellisesti, hallintoneuvostoon kuuluu

a) kymmenen sopimusvaltiota Afrikasta,

b) seitsemän sopimusvaltiota Itä-Euroopasta,

c) yhdeksän sopimusvaltiota Latinalaisesta Amerikasta ja Karibian alueelta,

d) seitsemän sopimusvaltiota Lähi-Idästä ja Etelä-Aasiasta,

e) kymmenen sopimusvaltiota Pohjois-Amerikasta ja Länsi-Euroopasta sekä

f) kahdeksan sopimusvaltiota Kaakkois-Aasiasta, Tyynenmeren alueelta ja Kauko-Idästä.

Kaikki kunkin edellä mainitun maantieteellisen alueen valtiot luetellaan tämän sopimuksen 1 liitteessä. Konferenssi päivittää tarpeen mukaan tämän sopimuksen 1 liitettä kappaleen 23 ja 26 k) mukaisesti. Siihen ei tehdä muutoksia eikä tarkistuksia VII artiklassa tarkoitetuilla menettelytavoilla.

29. Hallintoneuvoston jäsenet valitsee konferenssi. Tämän yhteydessä kukin maantieteellinen alue esittää tältä alueelta olevia sopimusvaltiota valittaviksi hallintoneuvoston jäseniksi seuraavalla tavalla:

a) vähintään kolmannes kullekin maantieteelliselle alueelle jaetuista paikoista täytetään poliittiset ja turvallisuusedut huomioon ottaen kyseiseltä alueelta olevilla sopimusvaltioilla, jotka esitetään valittaviksi pitäen perustana niiden ydinvoima-alan kykyä tämän sopimuksen kannalta katsoen siten kuin tämä kyky on määritelty kansainvälisten tietojen pohjalta, samoin kuin mitä tahansa tai kaikkia seuraavista suuntaa-antavista arviointiperusteista kunkin alueen määräämässä tärkeysjärjestyksessä:

i) kansainvälisen monitorointijärjestelmään kuuluvien monitorointilaitteiden määrä,

ii) asiantuntemus ja kokemus monitoroinnin tekniikan alalla sekä

iii) järjestön vuotuiseen talousarvioon suoritettava maksu.

b) yksi kullekin maantieteelliselle alueelle jaetuista paikoista täytetään rotaatiopohjalta sopimusvaltiolla, joka on englantilaisen aakkosjärjestyksen mukaan ensimmäisenä sellaisten kyseisen alueen sopimusvaltioiden joukossa, jotka eivät ole palvelleet hallintoneuvoston jäseninä pisimpään aikaan siitä alkaen, kun ne tulivat sopimusvaltioiksi, tai siitä, kun ne saivat viimeksi tämän tehtävän, riippuen siitä, kumpi näistä kausista on lyhyempi; sopimusvaltio, jota esitetään tehtävään tältä pohjalta, saa luopua tästä vuorostaan; sopimusvaltion on tällöin toimitettava luopumista koskeva kirje pääjohtajalle ja paikka täytetään jäsenvaltiolla, joka on seuraavana tämän alakohdan mukaisessa järjestyksessä, sekä

c) muut kullekin maantieteelliselle alueelle jaetut paikat täytetään sopimusvaltioilla, jotka on esitetty tämän alueen sopimusvaltioiden joukosta kierron mukaisesti tai vaalein.

30. Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä on yksi edustaja hallintoneuvostossa ja hänellä voi olla varamiehiä ja neuvonantajia.

31. Jokainen hallintoneuvoston jäsen hoitaa tehtäväänsä sen konferenssin kokouksen päättymisestä, jossa hänet valittiin, konferenssin sitä seuraavan toisen säännönmukaisen vuotuisen kokouksen päättymiseen, paitsi että ensimmäisen hallintoneuvoston 26 jäsentä valitaan tehtäväänsä konferenssin kolmannen säännönmukaisen vuotuisen kokouksen päättymiseen saakka, jolloin asianmukaisella tavalla otetaan huomioon 28 kohdassa kuvatut lukumääriä koskevat suhteet.

32. Hallintoneuvosto laatii menettelytapasääntönsä ja alistaa ne konferenssin hyväksyttäviksi.

33. Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa jäsentensä joukosta.

34. Hallintoneuvosto kokoontuu säännönmukaisiin kokouksiin. Säännönmukaisten kokousten välillä se kokoontuu sitä mukaa, kuin sen valtuuksien ja tehtävien hoitaminen tätä vaatii.

35. Jokaisella hallintoneuvoston jäsenellä on yksi ääni.

36. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä kaikkien jäsentensä enemmistöllä. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä asiakysymyksistä kahden kolmasosan enemmistöllä kaikkien jäsentensä määrästä ellei tässä sopimuksessa määrätä muualla toisin. Mikäli on erimielisyyttä siitä, onko kyseessä asiakysymys vai ei, asia käsitellään asiakysymyksenä, jollei ole päätetty toisin enemmistöllä, joka tarvitaan päätösten tekemiseen asiakysymyksistä.

Valtuudet ja tehtävät

37. Hallintoneuvosto on järjestön toimeenpaneva toimielin. Se on vastuunalainen konferenssille. Se hoitaa valtuuksia ja tehtäviä, jotka sille on uskottu tämän sopimuksen mukaisesti. Tällöin se toimii konferenssin antamien suositusten, päätösten ja ohjeiden mukaisesti ja huolehtii niiden jatkuvasta ja asianmukaisesta toteuttamisesta.

38. Hallintoneuvosto

a) edistää tämän sopimuksen toteuttamista tehokkaalla tavalla sekä sen määräysten noudattamista,

b) valvoo teknisen sihteeristön toimintaa,

c) tekee tarpeen mukaan konferenssille suosituksia sellaisten uusien ehdotusten käsittelemiseksi, jotka edistävät tämän sopimuksen tarkoitusta ja päämäärää,

d) on yhteistyössä kunkin sopimusvaltion kansallisen viranomaisen kanssa,

e) käsittelee ja esittää konferenssille sen vuotuista ohjelmaa ja talousarviota koskevat ehdotukset, ehdotuksen järjestön selonteoksi tämän sopimuksen täytäntöönpanosta, selonteon sen omien tehtävien hoitamisesta ja muut selonteot, jotka se katsoo tarpeellisiksi tai joita konferenssi voi pyytää,

f) hoitaa järjestelyjä konferenssin kokouksia varten, mukaan lukien esityslistan valmistelu,

g) tutkii ehdotuksia muutosten tekemiseksi luonteeltaan hallinnollisista ja teknisistä asioista pöytäkirjaan tai sen liitteisiin VII artiklan mukaisesti sekä tekee jäsenvaltioille ehdotuksia niiden hyväksymisen osalta,

h) konferenssin antaessa asialle etukäteen hyväksyntänsä solmii sopimuksia tai sopii järjestelyistä konferenssin nimissä sopimusvaltioiden, muiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ja valvoo niiden toteuttamista, lukuun ottamatta i) kohdassa tarkoitettuja sopimuksia ja järjestelyjä,

i) hyväksyy sopimusvaltioiden ja muiden valtioiden kanssa solmittavat sopimukset ja sovitut järjestelyt, kun ne koskevat todentamiseen kuuluvaa toimintaa sekä valvoo niiden toimivuutta, samoin kuin

j) hyväksyy kaikki uudet toimintakäsikirjat ja muutokset voimassaoleviin toimintakäsikirjoihin, kun tekninen sihteeristö niitä ehdottaa.

39. Hallintoneuvosto voi pyytää konferenssin erityiskokouksen järjestämistä.

40. Hallintoneuvosto

a) helpottaa tietoja vaihtaen sopimusvaltioiden välistä yhteistyötä sekä niiden ja teknisen sihteeristön välistä yhteistyötä, kun on kyse tämän sopimuksen soveltamisesta,

b) helpottaa neuvonpitoa ja selvitysten saamista sopimusvaltioiden kesken IV artiklan mukaisesti sekä

c) vastaanottaa ja käsittelee pyynnöt ja selonteot paikan päällä pidettävistä tarkastuksista ja ryhtyy tällaisten pyyntöjen ja selontekojen johdosta toimiin IV artiklan mukaisesti.

41. Jos jokin sopimusvaltio ilmaisee minkä tahansa huolen tämän sopimuksen mahdollisesta noudattamatta jättämisestä tai siinä määrättyjen oikeuksien väärinkäytöstä, hallintoneuvosto käsittelee asian. Tällöin hallintoneuvosto neuvottelee asianomaisten sopimusvaltioiden kanssa ja pyytää tarpeen vaatiessa sopimusvaltiota ryhtymään toimiin tilanteen parantamiseksi annettavana määräaikana. Siinä määrin kuin hallintoneuvosto pitää tarpeellisina lisätoimia, se ryhtyy muun muassa yhteen tai useampaan seuraavista toimista:

a) se ilmoittaa ongelmasta tai asiasta kaikille sopimusvaltioille,

b) se saattaa ongelman tai asian konferenssin tietoon,

c) se tekee konferenssille suosituksia tai ryhtyy tarpeen vaatiessa toimiin tilanteen korjaamiseksi ja määräysten noudattamisen varmistamiseksi V artiklan mukaisesti.

D. TEKNINEN SIHTEERISTÖ

42. Tekninen sihteeristö auttaa sopimusvaltioita tämän sopimuksen täytäntöönpanossa. Tekninen sihteeristö auttaa konferenssia ja hallintoneuvostoa niiden hoitaessa tehtäviään. Tekninen sihteeristö hoitaa todentamistehtävät ja muut tehtävät, jotka sille on uskottu, samoin kuin ne tehtävät, jotka konferenssi tai hallintoneuvosto sille on siirtänyt tämän sopimuksen määräysten mukaisesti. Tekniseen sihteeristöön kuuluu sen erottamattomana osana kansainvälinen tietokeskus.

43. Hoitaessaan tämän sopimuksen noudattamisen todentamiseen kuuluvia tehtäviään tekninen sihteeristö IV artiklan ja pöytäkirjan mukaisesti muun muassa

a) on vastuussa kansainvälisen monitorointijärjestelmän toiminnan valvonnasta ja yhteensovittamisesta,

b) käyttää kansainvälistä tietokeskusta,

c) ottaa vastaan, käsittelee ja erittelee kansainvälisen monitorointikeskuksen saamia tietoja sekä tekee selkoa niistä,

d) antaa teknistä apua ja tukea asennettaessa ja käytettäessä monitorointi-asemia,

e) auttaa hallintoneuvostoa antaen apuaan sopimusvaltioiden väliseen neuvonpitoon ja selvityksiin,

f) ottaa vastaan pyyntöjä paikan päällä suoritettavista tarkastuksista ja tutkii nämä pyynnöt, helpottaa tällaisten pyyntöjen käsittelyä hallintoneuvostossa, hoitaa paikan päällä suoritettavien tarkastusten valmistelut ja antaa teknistä apua näitä tarkastuksia suoritettaessa sekä esittää selonteon hallintoneuvostolle,

g) neuvottelee todentamistoimenpiteitä koskevista sopimuksista ja järjestelyistä muiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä saatuaan asialle hallintoneuvoston hyväksymisen solmii tällaisia sopimuksia ja sopii tällaisista järjestelyistä sopimusvaltioiden tai muiden valtioiden kanssa sekä

h) auttaa sopimusvaltioita niiden kansallisten viranomaisten välityksellä muissa tässä sopimuksessa tarkoitetuissa todentamiseen liittyvissä ongelmissa.

44. Hallintoneuvoston hyväksymisen pohjalta tekninen sihteeristö kehittää ja ylläpitää toimintakäsikirjoja, joiden tarkoituksena on ohjata todentamisjärjestelmän eri osien toimintaa IV artiklan ja pöytäkirjan mukaisesti. Nämä toimintakäsikirjat eivät ole erottamaton osa tätä sopimusta tai pöytäkirjaa, ja tekninen sihteeristö voi niitä muuttaa saatuaan asialle hallintoneuvoston hyväksymisen. Tekninen sihteeristö ilmoittaa viipymättä sopimusvaltioille kaikista toimintakäsikirjoissa tapahtuneista muutoksista.

45. Teknisen sihteeristön tehtäviin kuuluu hallintoasioiden osalta

a) valmistella ja antaa hallintoneuvostolle luonnos järjestön ohjelmaksi ja talousarvioksi,

b) valmistella ja antaa hallintoneuvostolle luonnos järjestön selonteoksi tämän sopimuksen täytäntöönpanosta ja muut selonteot, joita konferenssi tai hallintoneuvosto voi pyytää,

c) antaa hallinnollista ja teknistä apua konferenssille, hallintoneuvostolle ja muille avustaville toimielimille,

d) lähettää ja ottaa vastaan järjestön nimissä tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä viestejä sekä

e) hoitaa hallinnolliset velvoitteet, jotka koskevat kaikkia järjestön ja muiden kansainvälisten järjestöjen välisiä sopimuksia

46. Kaikki sopimusvaltioiden järjestölle osoittamat pyynnöt ja ilmoitukset on välitettävä niiden kansallisten viranomaisten kautta pääjohtajalle. Pyynnöt ja ilmoitukset on tehtävä jollakin sopimuksen virallisella kielellä. Vastauksessaan pääjohtajan tulee käyttää pyynnön tai ilmoituksen kieltä.

47. Hoitaessaan velvollisuuksiaan järjestön ohjelma- ja talousarvioluonnoksen valmistelussa ja sen esittämisessä hallintoneuvostolle tekninen sihteeristö säätää selkeästä kirjanpidosta ja pitää selkeällä tavalla kirjaa kaikista kuluista, jotka ovat koituneet kaikista kansainvälisen monitorointijärjestelmän laitoksista. Se menettelee samalla tavalla muiden ohjelma- ja talousarvioluonnokseen kuuluvien toimintojen osalta.

48. Tekninen sihteeristö ilmoittaa välittömästi hallintoneuvostolle kaikista ongelmista, jotka ovat syntyneet teknisen sihteeristön hoitaessa tehtäviään ja tulleet sen tietoon sen toiminnan yhteydessä ja joita se ei ole voinut ratkaista neuvonpidolla asianomaisen sopimusvaltion kanssa.

49. Tekniseen sihteeristöön kuuluu pääjohtaja, joka on sen päällikkö ja johtaa sen hallintoa, sekä tarpeen mukaan tieteen aloja edustavaa, teknistä ja muuta henkilökuntaa. Konferenssi nimittää pääjohtajan neljäksi vuodeksi hallintoneuvoston suosituksesta; pääjohtajan toimikautta voidaan jatkaa ainoastaan kerran toiseksi toimikaudeksi. Ensimmäisen pääjohtajan nimittää konferenssi järjestäytymiskokouksessaan valmistelutoimikunnan suosituksesta.

50. Pääjohtaja on vastuussa konferenssille ja hallintoneuvostolle henkilökuntaan kuuluvien nimittämisestä sekä teknisen sihteeristön järjestäytymisestä ja toiminnasta. Keskeisenä seikkana henkilökuntaa valittaessa ja sen palveluehtoja määrättäessä on tarve varmistaa mahdollisimman korkea ammattitaito, kokemus, työkyky, pätevyys ja nuhteettomuus. Vain sopimusvaltioiden kansalainen voi toimia pääsihteerinä, alan työntekijänä, tai kansliahenkilökuntaan kuuluvana. Henkilökuntaa valittaessa pidetään tärkeänä mahdollisimman laajaa maantieteellistä edustavuutta. Henkilökuntaa valittaessa on lähtökohtana periaate, että henkilökunnan on oltava pienin mahdollinen, joka on tarpeen, jotta tekninen sihteeristö pystyisi hoitamaan asianmukaisesti velvoitteensa.

51. Pääjohtaja voi tarpeen vaatiessa ja keskusteltuaan hallintoneuvoston kanssa perustaa väliaikaisia tieteellisten asiantuntijain työryhmiä, jotka antavat suosituksia erityisistä asioista.

52. Hoitaessaan velvollisuuksiaan pääjohtaja, tarkastajat, tarkastusapulaiset ja henkilökuntaan kuuluvat eivät pyydä eivätkä ota vastaan ohjeita miltään hallitukselta eivätkä miltään muulta järjestön ulkopuoliselta taholta. He pidättyvät kaikista toimista, jotka voivat heijastua kielteisesti heidän asemaansa kansainvälisinä virkamiehinä, jotka ovat vastuussa vain järjestölle. Pääjohtaja on vastuussa tarkastusryhmän toiminnasta.

53. Jokainen sopimusvaltio kunnioittaa pääjohtajan, tarkastajien, tarkastusapulaisten ja henkilökuntaan kuuluvien velvollisuuksien yksinomaan kansainvälistä luonnetta eikä pyri vaikuttamaan heihin heidän hoitaessa velvollisuuksiaan.

E. ERIOIKEUDET JA ERIVAPAUDET

54. Järjestöllä on sopimusvaltion alueella tai missä tahansa muussa paikassa, joka on sopimusvaltion oikeuskäytännön tai valvonnan alainen, sellainen oikeudellinen asema sekä sellaiset erioikeudet ja erivapaudet, jotka ovat tarpeen sen tehtävien hoitamiseen.

55. Sopimusvaltioiden edustajilla sekä heidän varamiehillään ja neuvonantajillaan, jäsenten hallintoneuvostoon valituilla edustajilla sekä heidän varamiehillään ja neuvonantajillaan, pääjohtajalla, tarkastajilla, tarkastusapulaisilla sekä järjestön henkilökuntaan kuuluvilla on sellaiset erioikeudet ja erivapaudet, jotka ovat tarpeen, jotta he voisivat itsenäisesti hoitaa järjestöön liittyviä tehtäviään.

56. Tässä artiklassa tarkoitetut oikeuskelpoisuus, erioikeudet ja erivapaudet määritellään järjestön ja sopimusvaltioiden välisissä sopimuksissa samoin kuin järjestön ja sen päämajavaltion välisessä sopimuksessa. Sellaiset sopimukset käsitellään ja hyväksytään 26 kappaleen h) ja i) kohtien mukaisesti.

57. Edellä olevien 54 ja 55 kappaleen estämättä pääjohtaja, tarkastajat, tarkastusapulaiset ja teknisen sihteeristön henkilökuntaan kuuluvat nauttivat tässä pöytäkirjassa tarkoitettuja erioikeuksia ja erivapauksia suorittaessaan todentamiseen liittyvää toimintaa.

III artikla

Kansalliset täytäntöönpanotoimet

1. Jokainen sopimusvaltio ryhtyy perustuslakinsa edellyttämien menettelytapojen mukaisesti kaikkiin tarpeellisiin toimiin pannakseen täytäntöön tämän sopimuksen mukaiset velvoitteensa. Se ryhtyy erityisesti kaikkiin tarpeellisiin toimiin

a) kieltämällä luonnollisia ja oikeushenkilöitä missä tahansa alueellaan tai missä tahansa muussa paikassa, joka on kansainvälisessä oikeudessa tunnustettu sen oikeudenkäyttövallan alaiseksi, ryhtymästä mihinkään toimintaan, joka on kielletty tämän sopimuksen sopimusvaltiolta,

b) kieltämällä luonnollisia ja oikeushenkilöitä ryhtymästä sellaiseen toimintaan missään sen valvonnan alaisuudessa sekä

c) kieltämällä kansainvälisen oikeuden mukaisesti sen kansalaisuuden omaavia luonnollisia henkilöitä ryhtymästä missään mihinkään sellaiseen toimintaan.

2. Jokainen sopimusvaltio on yhteistyössä muiden sopimusvaltioiden kanssa antaen sopivassa muodossa oikeusapua helpottaakseen 1 kohdan velvoitteiden toteuttamista.

3. Jokainen sopimusvaltio ilmoittaa järjestölle tämän artiklan mukaisesti suorittamistaan toimenpiteistä.

4. Täyttääkseen sopimuksen mukaiset velvoitteensa jokainen sopimusvaltio nimittää tai perustaa kansallisen viranomaisen ja ilmoittaa siitä järjestölle, kun sopimus tulee kyseisen valtion osalta voimaan. Kansallinen viranomainen toimii kansallisena yhteysviranomaisena yhteydenpidossa järjestön ja muiden sopimusvaltioiden kanssa.

IV artikla

Todentaminen

A. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1. Pyrkimyksenä todentaa tämän sopimuksen määräysten noudattaminen on muodostettu todentamisjärjestelmä, johon kuuluvat seuraavat osat:

a) kansainvälinen monitorointijärjestelmä,

b) neuvonpito ja selvitykset,

c) paikalla tapahtuvat tarkastukset sekä

d) luottamusta lisäävät toimet.

Tämän sopimuksen tullessa voimaan todentamisjärjestelmä pystyy vastaamaan tämän sopimuksen todentamista koskeviin vaatimuksiin.

2. Todentamiseen kuuluvat toimet perustuvat objektiiviseen tietoon, rajoittuvat tämän sopimuksen kohteeseen ja niitä toteutetaan kunnioittamalla samalla täysimittaisesti sopimusvaltioiden itsemääräämisoikeutta ja välttäen mahdollisimman paljon tunkeilevaisuutta sopusoinnussa sen kanssa, että näiden toimien päämäärät saavutetaan tehokkaalla tavalla ja ajoissa. Jokainen sopimusvaltio pidättyy kaikesta todentamisoikeuden väärinkäytöstä.

3. Tämän sopimuksen mukaisesti jokainen sopimusvaltio sitoutuu III artiklan 4 kappaleen mukaisesti perustamansa kansallisen viranomaisen välityksellä yhteistyöhön järjestön kanssa ja muiden sopimusvaltioiden kanssa pyrkimyksenään helpottaa tämän sopimuksen noudattamisen todentamista muiden muassa

a) luomalla tarpeellisen välineistön, jota käyttäen se voi osallistua näihin todentamistoimiin, sekä tarpeellisen yhteydenpidon,

b) antamalla kansainväliseen monitorointijärjestelmään kuuluvilta kansallisilta asemilta saatuja tietoja,

c) osallistumalla tarpeen mukaan neuvonpitoon ja selvitysten tekoon,

d) sallimalla paikalla tapahtuvat tarkastukset sekä

e) osallistumalla tarpeen mukaan luottamusta lisääviin toimiin.

4. Kaikilla sopimusvaltioilla on niiden teknisistä ja taloudellisista voimavaroista riippumatta tasavertaisesti oikeus todentamiseen ja velvollisuus sallia todentaminen.

5. Mitään sopimusvaltiota ei ole kielletty käyttämästä tämän sopimuksen tarkoituksiin kansallisilla teknisillä todentamisvälineillään saamaansa tietoa tavalla , joka on sopusoinnussa yleisesti tunnustettujen kansainvälisen oikeuden periaatteiden kanssa, mukaan lukien periaate kunnioittaa valtioiden itsemääräämisoikeutta.

6. Loukkaamatta sopimusvaltioiden oikeutta suojata arkaluonteisia laitoksia, toimintoja ja paikkoja, joita tämä sopimus ei koske, sopimusvaltiot eivät aiheuta häiriötä tämän sopimuksen mukaiselle todentamisjärjestelmälle tai sen osille eivätkä kansallisille teknisille todentamisvälineille niiden toimiessa 5 kohdan mukaisesti

7. Jokaisella sopimusvaltiolla on oikeus ryhtyä toimiin suojatakseen arkaluonteisia laitoksia ja estääkseen sellaisen luottamuksellisen tiedon ja data-aineiston leviäminen, joita tämä sopimus ei koske.

8. Lisäksi ryhdytään kaikkiin tarpeellisiin toimiin pyrkimyksenä suojata kaiken todentamistoimin saadun tiedon luottamuksellisuutta, joka koskee siviili- ja sotilaallista toimintaa ja laitoksia.

9. Noudattaen 8 kohtaa tiedot, jotka järjestö on saanut tämän sopimuksen perusteella luodun todentamisjärjestelmän puitteissa, annetaan kaikkien sopimusvaltioiden käyttöön tämän sopimuksen ja pöytäkirjan asiaa koskevien määräysten mukaisesti.

10. Tämän sopimuksen määräyksiä ei tulkita siten, että ne rajoittaisivat kansainvälistä tietojen vaihtoa tieteellisiin tarkoituksiin.

11. Jokainen sopimusvaltio sitoutuu olemaan yhteistyössä järjestön ja muiden sopimusvaltioiden kanssa todentamisjärjestelmän parantamiseksi sekä muiden monitorointiteknologioiden,kuten sähkömagneettisen pulssimonitoroinnin ja satelliittimonitoroinnin, sisältämien todentamismahdollisuuksien tutkimiseksi, tarkoituksenaan kehittää tarpeen tullen erityisiä toimia, joiden päämääränä on laajentaa tämän sopimuksen mukaista tehokasta ja kannattavaa todentamista. Kun sellaisista toimista on sovittu, ne sisällytetään sopimuksen tai pöytäkirjan määräyksiin tai lisälukuina pöytäkirjaan VII artiklan mukaisesti tai tarpeen vaatiessa ne otetaan huomioon II artiklan 44 kohdan mukaisesti toimintakäsikirjoissa.

12. Sopimusvaltiot sitoutuvat edistämään keskinäistä yhteistyötään pyrkimyksenään helpottaa mahdollisimman täysimääräistä vaihtoa tämän sopimuksen todentamiseen käytettävissä teknologioissa, jotta kaikilla sopimusvaltioilla olisi mahdollisuus vahvistaa kansallista todentamistoimenpiteiden täytäntöönpanoa ja hyötyä tällaisen teknologian käytöstä rauhanomaisiin tarkoituksiin.

13. Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan siten, ettei aiheuteta häiriöitä sopimusvaltioiden taloudelliselle eikä tekniselle kehitykselle kehitettäessä edelleen ydinenergian käyttöä rauhanomaisiin tarkoituksiin.

Teknisen sihteeristön velvollisuudet todentamisessa

14. Hoitaessaan tässä sopimuksessa ja pöytäkirjassa eriteltyjä velvollisuuksiaan todentamisen alalla yhteistyössä sopimusvaltioiden kanssa tämän sopimuksen täytäntöönpanemiseksi tekninen sihteeristö

a) ryhtyy järjestelyihin sellaisen tietoaineiston ja sellaisten raportointituotteiden vastaanottamiseksi ja jakamiseksi, jotka koskevat tämän sopimuksen noudattamisen todentamista sen määräysten mukaisesti, sekä maailmanlaajuisen tähän tehtävään sopivan viestinnän järjestelmän ylläpitämiseksi,

b) säännönmukaisesti kansainvälisen tietokeskuksen välityksellä, joka periaatteessa on teknisen sihteeristön keskus tietojen varastoimisessa ja käsittelyssä;

i) vastaanottaa ja esittää pyyntöjä kansainvälisestä monitorointijärjestelmästä saatujen tietojen osalta,

ii) vastaanottaa sopivalla tavalla neuvonpidon ja selvitysten tuloksena samoin kuin paikan päällä suoritettavista tarkastuksista ja luottamusta lisäävistä toimista saatavia tietoja sekä

iii) vastaanottaa muita merkitystä omaavia tietoja sopimusvaltioilta ja kansainvälisiltä järjestöiltä tämän sopimuksen ja pöytäkirjan mukaisesti,

c) huolehtii kansainvälisen monitorointijärjestelmän ja sen osien sekä kansainvälisen tietokeskuksen toiminnan valvonnasta, yhteensovittamisesta ja varmistamisesta asianmukaisten toimintakäsikirjojen mukaisesti,

d) säännönmukaisesti käsittelee ja erittelee kansainvälisen monitorointijärjestelmän tietoja sekä raportoi niistä sovittujen menettelytapojen mukaisesti pyrkimyksenään turvata tämän sopimuksen tehokas kansainvälinen todentaminen ja edistää sitä, että sopimuksen noudattamisen osalta esitetyt huolet saadaan ratkaistuiksi varhain,

e) antaa kaikkien sopimusvaltioiden käyttöön kaikki alkuperäisinä saamansa ja käsittelemänsä tiedot ja raportointituotteet siten, että jokainen sopimusvaltio on vastuussa kansainvälisen monitorointijärjestelmän tietojen käytöstä II artiklan 7 kohdan ja tämän artiklan 8 ja 13 kohdan mukaisesti,

f) sallii kaikille sopimusvaltioille tasavertaisen, avoimen, mukavan ja nopean pääsyn kaikkeen varastoituun tietoon,

g) varastoi kaikki niin alkuperäisinä saamansa kuin myös käsitellyt tiedot sekä raportointituotteet,

h) yhteensovittaa ja edistää pyyntöjä saada lisätietoja kansainväliseltä monitorointijärjestelmältä,

i) yhteensovittaa pyyntöjä toiselle sopimusvaltiolle saada lisätietoja,

j) antaa teknistä apua ja tukea monitorointilaitteiden ja viestintäyhteyksien asentamisessa ja käytössä asianomaisen valtion tarvitessa sitä,

k) antaa jokaisen sopimusvaltion käytettäviksi sen pyynnöstä teknisen sihteeristön ja sen kansainvälisen tietokeskuksen todentamisjärjestelmästä saatujen tietojen kokoamisessa, säilyttämisessä, käsittelyssä, erittelyssä ja raportoinnissa käytettäviä teknisiä menetelmiä,

l) valvoo ja arvioi kansainvälisen monitorointijärjestelmän ja kansainvälisen tietokeskuksen toimintaa kokonaisuudessaan ja raportoi siitä.

15. Sovittuja menettelytapoja, joita teknisen sihteeristön tulee käyttää hoitaessaan 14 kohdassa mainittuja ja pöytäkirjassa täsmennettyjä todentamiseen kuuluvia velvollisuuksiaan, täsmennetään asianmukaisissa toimintakäsikirjoissa.

B. KANSAINVÄLINEN MONITOROINTIJÄRJESTELMÄ

16. Kansainvälinen monitorointijärjestelmä koostuu laitoksista, jotka on tarkoitettu seismologiseen monitorointiin, radionuklidimonitorointiin tähän hyväksyttyine laboratorioineen, vesikuunteluvalvontaan ja infraäänivalvontaan, sekä vastaavista viestintävälineistä ja sitä tukee teknisen sihteeristön kansainvälinen tietokeskus.

17. Kansainvälinen monitorointijärjestelmä asetetaan teknisen sihteeristön alaiseksi. Kaikki kansainvälisen monitorointijärjestelmän monitorointilaitokset ovat niiden valtioiden omistuksessa ja käytössä, joiden alueella ne ovat tai jotka muuten ovat niistä vastuussa pöytäkirjan mukaisesti.

18. Jokaisella sopimusvaltiolla on oikeus osallistua kansainväliseen tietojen vaihtoon ja saada pääsy kaikkiin tietoihin, jotka on annettu kansainvälisen tietokeskuksen käyttöön. Jokainen sopimusvaltio on yhteistyössä kansainvälisen tietokeskuksen kanssa kansallisen viranomaisensa välityksellä.

Kansainvälisen monitorointijärjestelmän rahoittaminen

19. Sen mukaisesti, mitä on täsmennetty pöytäkirjan I osan 4 kappaleen mukaisissa sopimuksissa tai järjestelyissä , niistä kuluista, jotka koituvat kansainväliseen monitorointijärjestelmään kuuluvista ja pöytäkirjan 1 liitteen 1-A, 2-A, 3 ja 4 taulukoissa luetelluista laitoksista ja niiden toiminnasta, siinä määrin, kuin asianomainen valtio ja järjestö ovat sopineet siitä, että nämä laitokset antavat tietoja kansainväliselle tietokeskukselle pöytäkirjassa ja asianomaisissa toimintakäsikirjoissa esitettyjen teknisten vaatimusten mukaisesti, vastaa järjestö silloin, kun on kyseessä

a) uusien laitosten perustaminen ja olemassa olevien saattaminen ajan tasalle, jollei asianomaisista laitoksista vastuussa oleva valtio vastaa näistä kuluista itse,

b) kansainvälisen monitorointijärjestelmän laitosten käyttö ja ylläpito mukaan lukien niiden fyysinen suojelu tarpeen vaatiessa ja sovittujen menettelytapojen käyttö tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi,

c) kansainvälisen monitorointijärjestelmän tietojen (alkuperäisinä saatujen tai käsiteltyjen) välittäminen monitorointiasemilta, laboratorioista, tutkimuslaitoksista tai kansallisista tietokeskuksista kansainväliselle tietokeskukselle käyttäen tällöin saatavissa olevaa suorinta ja tehokkuuteensa nähden edullisinta välinettä sekä erityisesti ja tarpeen mukaan sopivia viestiliikenteen solmukohtia tai tällaisten tietojen (ja tarpeen vaatiessa näytteiden) välittäminen monitorointiasemilta laboratorioon ja tutkimuslaitoksiin sekä

d) näytteiden tutkiminen järjestön puolesta.

20. Pöytäkirjan 1 liitteen 1-B taulukossa mainittujen apuverkkoon kuuluvien seismisten asemien osalta järjestö sen mukaan, mitä on täsmennetty pöytäkirjan I osan 4 kohdan mukaisissa sopimuksissa tai järjestelyissä, vastaa vain kuluista, jotka koituvat

a) tietojen välittämisestä kansainväliseen tietokeskukseen,

b) tällaisilta asemilta saatujen tietojen luotettavuuden tarkistamisesta,

c) asemien saattamisesta tarvittavalle tekniselle tasolle, ellei tällaisista laitoksista vastuussa oleva valtio itse vastaa näistä kuluista,

d) uusien asemien perustamisesta tarpeen vaatiessa tässä sopimuksessa edellytettyihin tarkoituksiin sinne, missä tarvittavia laitoksia ei sillä hetkellä ole, ellei tällaisista laitoksista vastuussa oleva valtio itse vastaa näistä kuluista, sekä

e) kaikista muista kuluista, jotka liittyvät järjestön tarvitsemien tietojen toimittamiseen, siten kuin mainitaan asianomaisissa toimintakäsikirjoissa.

21. Järjestö vastaa myös kuluista, jotka koituvat kunkin sopimusvaltion valitsemien ja pyytämien raportointituotteiden toimittamisesta ja palvelujen antamisesta kansainvälisen tietokeskuksen tavanomaisesti tarjolla olevista raportointituotteista ja palveluista, sen mukaan mitä on mainittu pöytäkirjan I osan F luvussa. Kaikkien muiden lisätietojen tai tuotteiden valmistamisesta ja siirtämisestä koituvista kuluista vastaa pyynnön esittävä sopimusvaltio.

22. Sopimuksiin tai tarpeen mukaan järjestelyihin, jotka solmitaan sopimusvaltioiden tai sellaisten valtioiden kanssa, joiden alueella on kansainvälisen monitorointijärjestelmän laitoksia tai jotka muutoin ottavat vastuun niistä, sisältyy määräykset siitä, mikä taho vastaa näistä aiheutuvista kuluista. Näihin määräyksiin voi sisältyä menettelytapoja, joiden mukaisesti sopimusvaltio vastaa 19 a), 20 c) ja 20 d) kappaleissa tarkoitetuista kuluista niiden laitosten osalta, jotka ovat sen alueella tai joista se on vastuussa ja saa korvauksen siten, että sen maksuosuuden mukaista suoritusta järjestölle alennetaan vastaavasti. Tällainen alennus ei saa ylittää 50 prosenttia sopimusvaltion vuotuisesta maksuosuuden mukaisesta suorituksesta, mutta se voidaan jakaa useammalle peräkkäiselle vuodelle. Sopimusvaltio voi jakaa tällaisen alennuksen toisen sopimusvaltion kanssa näiden valtioiden välisellä sopimuksella tai järjestelyllä ja hallintoneuvoston suostumuksella.Tässä kohdassa tarkoitetut sopimukset ja järjestelyt hyväksytään II artiklan 26 h) ja 38 i) kohtien mukaisesti.

Muutokset kansainväliseen monitorointijärjestelmään

23. Kaikki 11 kohdassa tarkoitetut kansainvälistä monitorointijärjestelmää koskevat toimenpiteet, joiden seurauksena monitorointitekniikkoja lisätään tai poistetaan, sisällytetään sen jälkeen, kun niistä on sovittu, tähän sopimukseen ja pöytäkirjan VII artiklan 1–6 kohtien mukaisesti.

24. Seuraavia kansainvälisen monitorointijärjestelmän muutoksia pidetään, edellyttäen, että niistä on sovittu niiden valtioiden kanssa, joita ne välittömästi koskevat, luonteeltaan hallinnollisina tai teknisinä asioina VII artiklan 7 ja 8 kohtien mukaisesti:

a) muutokset niiden laitosten lukumäärään, jotka on mainittu kyseistä monitorointitekniikkaa koskevassa pöytäkirjassa,

b) muutokset niiden erillisten laitosten muihin yksityiskohtiin, jotka on lueteltu pöytäkirjan 1 liitteen taulukoissa (mukaan lukien muun muassa laitoksesta vastaava valtio, laitoksen sijainti, nimi ja tyyppi sekä sen kuuluminen seismiseen pääverkostoon tai sivuverkostoon).

Jos hallintoneuvosto suosittelee VII artiklan 8 d) kohdan mukaisesti tällaisten muutosten hyväksymistä, se yleensä myös suosittelee VII artiklan 8 g) kohdan mukaisesti, että tällaiset muutokset tulevat voimaan pääjohtajan ilmoitettua niiden hyväksymisestä.

25. Välittäessään hallintoneuvostolle ja sopimusvaltioille tietoja ja arviointeja VII artiklan 8 b) kohdan mukaisesti pääjohtaja antaa jokaisen 24 kohdan mukaisen ehdotuksen osalta

a) teknisen arvion ehdotuksesta,

b) lausunnon ehdotuksen hallinnollisesta ja rahallisesta vaikutuksesta sekä

c) selonteon neuvonpidosta niiden valtioiden kanssa, joita ehdotus välittömästi koskee, mukaan lukien maininnan niiden suostumuksesta.

Tilapäisjärjestelyt

26. Siinä tapauksessa, että pöytäkirjan 1 liitteen taulukoissa mainittuun monitorointiasemaan tulee merkittävä tai peruuttamaton toimintahäiriö, tai kun tarkoituksena on korvata muunlaiset tilapäiset supistumat monitoroinnin kattamassa alueessa pääjohtaja keskusteltuaan ja sovittuaan niiden valtioiden kanssa, joita asia välittömästi koskee, sekä hallintoneuvoston suostumuksella ryhtyy enintään yhden vuoden kestäviin tilapäisjärjestelyihin, jotka voidaan tarpeen vaatiessa määrätä uudelleen toiseksi vuodeksi hallintoneuvoston ja niiden valtioiden suostumuksella, joita asia välittömästi koskee. Tällaiset järjestelyt eivät saa johtaa siihen, että kansainvälisen monitorointijärjestelmän toimivien monitorointiasemien määrä kyseisen verkon osalta ylittää siihen kuuluvien asemien määrän; ne vastaavat mahdollisimman pitkälle kyseisen verkoston toimintakäsikirjassa mainittuja teknisiä ja toimintaa koskevia vaatimuksia; ne toteutetaan järjestön talousarvion puitteissa. Pääjohtaja ryhtyy myös toimiin tilanteen oikaisemiseksi ja tekee ehdotuksia sen ratkaisemiseksi pysyvällä tavalla. Pääjohtaja ilmoittaa kaikille sopimusvaltioille jokaisesta tämän kohdan mukaisesti tehdystä päätöksestä.

Yhteistyössä olevat kansalliset laitokset

27. Sopimusvaltiot voivat myös erikseen ryhtyä yhteistyöjärjestelyihin järjestön kanssa tarkoituksenaan antaa kansainvälisen tietokeskuksen käyttöön lisätietoja sellaisilta kansallisilta monitorointiasemilta, jotka eivät kuulu muodollisesti kansainväliseen monitorointijärjestelmään.

28. Tällaiset yhteistyöjärjestelyt voidaan perustaa seuraavalla tavalla:

a) Tekninen sihteeristö ryhtyy sopimusvaltion pyynnöstä ja asianomaisen valtion kustannuksella tarvittaviin toimiin todistaakseen, että jokin monitorointiasema vastaa kansainväliseen monitorointijärjestelmään kuuluvien monitorointiasemien asianomaisissa toimintakäsikirjoissa mainittuja teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia, sekä suorittaa järjestelyt sen antamien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Hallintoneuvoston suostumuksella tekninen sihteeristö määrää sen jälkeen muodollisesti sellaisen aseman yhteistyössä olevaksi kansalliseksi asemaksi. Tekninen sihteeristö ryhtyy tarpeen vaatiessa asianmukaisiin toimiin annetun todistuksen uudistamiseksi.

b) Tekninen sihteeristö ylläpitää ajan tasalla olevaa luetteloa yhteistyössä olevista kansallisista asemista ja jakaa sitä kaikille sopimusvaltioille.

c) Sopimusvaltion pyynnöstä kansainvälinen tietokeskus pyytää tietoja yhteistyössä olevilta kansallisilta asemilta neuvonpidon ja selvitysten helpottamiseksi sekä paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön käsittelyyn kyseisen sopimusvaltion vastatessa tietojen siirtämisestä koituvista kuluista.

Ehdot, joilla tällaisilta asemilta saatavia lisätietoja annetaan käyttöön ja joilla kansainvälinen tietokeskus voi pyytää muuta tai nopeampaa raportointia tai selvityksiä, täsmennetään kyseisen monitorointiverkoston toimintakäsikirjoissa.

C. NEUVONPITO JA SELVITTÄMINEN

29. Ilman että minkään sopimusvaltion oikeus pyytää paikan päällä suoritettavaa tarkastusta tulee loukatuksi, sopimusvaltioiden tulisi aina, kun se on mahdollista aluksi pyrkiä kaikin tavoin joko yksin tai järjestön kanssa tai välityksellä selvittämään ja ratkaisemaan jokainen asia, joka voi aiheuttaa huolestuneisuutta siitä, että tässä sopimuksessa asetettuja perusvelvoitteita mahdollisesti ei noudateta.

30. Sopimusvaltio, joka saa 29 kohdan mukaisen pyynnön suoraan toiselta sopimusvaltiolta, antaa selvityksen pyynnön esittäneelle sopimusvaltiolle mahdollisimman pian, mutta joka tapauksessa viimeistään 48 tunnin kuluttua pyynnön esittämisestä. Pyynnön esittänyt ja sen saanut sopimusvaltio voivat ilmoittaa hallintoneuvostolle ja pääjohtajalle pyynnöstä ja vastauksesta.

31. Sopimusvaltiolla on oikeus pyytää pääjohtajaa avustamaan minkä tahansa asian selvittämistä, joka voi aiheuttaa huolestuneisuutta siitä, että tässä sopimuksessa asetettuja perusvelvoitteita ei mahdollisesti noudateta. Pääjohtaja antaa tarpeelliset tähän huolenaiheeseen liittyvät teknisen sihteeristön hallussa olevat tiedot. Pääjohtaja ilmoittaa hallintoneuvostolle pyynnöstä ja vastaukseksi annetuista tiedoista, jos pyynnön esittänyt sopimusvaltio tätä pyytää.

32. Sopimusvaltiolla on oikeus pyytää hallintoneuvostoa hankkimaan selvitys toiselta sopimusvaltiolta mistä tahansa asiasta, joka voi aiheuttaa huolestuneisuutta siitä, että tässä sopimuksessa asetettuja perusvelvoitteita ei mahdollisesti noudateta. Tällaisessa tapauksessa menetellään seuraavasti:

a) Hallintoneuvosto toimittaa selvityspyynnön pääjohtajan välityksellä pyynnön kohteena olevalle sopimusvaltiolle viimeistään 24 tunnin kuluttua pyynnön vastaanottamisesta selvityksen saamista varten.

b) Pyynnön saanut sopimusvaltio antaa hallintoneuvostolle selvityksen mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään 48 tunnin kuluttua pyynnön vastaanottamisesta.

c) Hallintoneuvosto ottaa selvityksen tiedoksi ja toimittaa sen edelleen pyynnön esittäneelle sopimusvaltiolle viimeistään 24 tunnin kuluttua selvityksen vastaanottamisesta.

d) Jos pyynnön esittänyt sopimusvaltio pitää selvitystä riittämättömänä, sillä on oikeus pyytää hallintoneuvostoa hankkimaan pyynnön kohteena olevalta sopimusvaltiolta lisäselvitystä.

Hallintoneuvosto ilmoittaa viipymättä kaikille sopimusvaltioille mistä tahansa tämän kohdan mukaisesta selvityspyynnöstä samoin kuin pyynnön saaneen sopimusvaltion antamasta vastauksesta.

33. Jos pyynnön esittänyt sopimusvaltio pitää 32 d) kohdan mukaisesti saatua selvitystä epätyydyttävänä, sillä on oikeus pyytää koolle hallintoneuvoston kokous, johon asianosaisilla sopimusvaltioilla, jotka eivät ole hallintoneuvoston jäseniä, on oikeus osallistua. Hallintoneuvosto käsittelee tällaisessa kokouksessa asian ja voi suositella toimenpiteitä V artiklan mukaisesti.

D. PAIKAN PÄÄLLÄ SUORITETTAVAT TARKASTUKSET

Pyyntö suorittaa tarkastus paikalla

34. Jokaisella sopimusvaltiolla on oikeus pyytää tarkastusta paikalla tämän artiklan ja pöytäkirjan II osan määräysten mukaisesti minkä tahansa sopimusvaltion alueella tai missä tahansa muussa paikassa, joka on tällaisen sopimusvaltion oikeudenkäyttövallan tai valvonnan alainen tai missä tahansa alueella, joka on minkä tahansa valtion oikeudenkäyttövallan tai valvonnan ulkopuolella.

35. Paikan päällä suoritettavan tarkastuksen ainoana tarkoituksena on selvittää, onko suoritettu ydinaseen koeräjäytys tai mikään muu ydinräjäytys I artiklaa rikkoen ja koota mahdollisuuksien mukaan kaikki tiedot, joista voisi olla apua mahdollisen määräysten rikkojan tunnistamisessa.

36. Pyynnön esittäneellä sopimusvaltiolla on velvollisuus pitää paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskeva pyyntö tämän sopimuksen puitteissa ja esittää pyynnössään tietoja 37 kohdan mukaisesti. Pyynnön esittävä sopimusvaltio pidättyy perusteettomista tai väärässä tarkoituksessa tehdyistä tarkastuspyynnöistä.

37. Paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön tulee perustua kansainvälisen monitorointijärjestelmän kokoamiin tietoihin tai asiaan liittyviin teknisiin tietoihin, jotka on saatu kansallisin teknisin todentamiskeinoin yleisesti tunnustettujen kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti, tai näiden yhdistelmään. Pyyntö sisältää pöytäkirjan II osan 41 kohdan mukaiset tiedot.

38. Pyynnön esittävä sopimusvaltio esittää paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön hallintoneuvostolle sekä samanaikaisesti pääjohtajalle, jotta tämä aloittaisi välittömästi sen käsittelyn.

Jatkotoimet paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön esittämisen jälkeen

39. Hallintoneuvosto aloittaa oman käsittelynsä välittömästi saatuaan paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön.

40. Saatuaan paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön pääjohtaja tunnustaa pyynnön esittävälle sopimusvaltiolle pyynnön vastaanottamisen kahden tunnin sisällä ja välittää pyynnön kuuden tunnin sisällä sopimusvaltiolle, jonka osalta pyydetään tarkastusta. Hän varmistautuu siitä, että pyyntö vastaa pöytäkirjan II osan 41 kohdan vaatimuksia, ja auttaa tarpeen vaatiessa pyynnön esittävää sopimusvaltiota pyynnön laatimisessa asianmukaisella tavalla sekä välittää pyynnön hallintoneuvostolle ja kaikille muille sopimusvaltioille 24 tunnin sisällä.

41. Kun paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskeva pyyntö täyttää vaatimukset, tekninen sihteeristö aloittaa viipymättä paikan päällä suoritettavan tarkastuksen valmistelut.

42. Saatuaan paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön, joka koskee sopimusvaltion oikeudenkäyttövallan tai valvonnan alaista tarkastusaluetta, pääjohtaja pyytää välittömästi selvitystä sopimusvaltiolta, jonka osalta tarkastusta pyydetään, jotta pyyntöön sisältyvä huoli selvitettäisiin ja poistettaisiin.

43. Sopimusvaltio, joka saa 42 kohdan mukaisen selvityspyynnön, toimittaa pääjohtajalle selitykset ja kaikki muut käytettävissään olevat asiaan liittyvät tiedot mahdollisimman pian ja viimeistään 72 tunnin kuluttua selvityspyynnön vastaanottamisesta.

44. Ennen kuin hallintoneuvosto tekee päätöksen paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevasta pyynnöstä, pääjohtaja toimittaa sille välittömästi kaikki kansainväliseltä monitorointijärjestelmältä saatavat tai minkä tahansa sopimusvaltion toimittamat pyynnössä mainittua tapausta koskevat lisätiedot, mukaan lukien kaikki 42 ja 43 kohtien mukaisesti toimitetut selvitykset samoin kuin kaikki muut tekniseltä sihteeristöltä saadut tiedot, jotka pääjohtaja arvioi hyödyllisiksi tai joita hallintoneuvosto on pyytänyt.

45. Mikäli pyynnön esittänyt sopimusvaltio ei ole sitä mieltä, että paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevassa pyynnössä esitetty huolenaihe on selvitetty, eikä peruuta pyyntöä, hallintoneuvosto tekee pyynnön johdosta päätöksen 46 kohdan mukaisesti.

Hallintoneuvoston päätökset

46. Hallintoneuvosto tekee päätöksen paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön johdosta viimeistään 96 tunnin kuluttua siitä, kun se on vastaanottanut pyynnön sen esittäneeltä sopimusvaltiolta. Päätökseen paikan päällä suoritettavan tarkastuksen järjestämisestä vaaditaan 30 puoltavaa ääntä hallintoneuvoston jäseniltä. Jos hallintoneuvosto ei hyväksy tarkastusta, valmistelut pysäytetään eikä pyynnön johdosta ryhdytä mihinkään muihin toimiin.

47. Viimeistään 25 vuorokauden kuluttua paikan päällä suoritettavan tarkastuksen hyväksymisestä 46 kohdan mukaisesti tarkastusryhmä toimittaa hallintoneuvostolle pääjohtajan välityksellä väliselonteon tarkastuksen kulusta. Tarkastuksen jatkamista pidetään hyväksyttynä, jollei hallintoneuvosto viimeistään 72 tunnin kuluttua tarkastuksen kulkua koskevan väliselonteon saamisesta päätä kaikkien jäsentensä enemmistöllä, ettei tarkastusta jatketa. Jos hallintoneuvosto päättää, ettei tarkastusta jatketa, tarkastus lopetetaan ja tarkastusryhmä poistuu tarkastusalueelta ja tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion alueelta mahdollisimman pian pöytäkirjan II osan 109 ja 110 kohtien mukaisesti.

48. Suorittaessaan tarkastusta paikan päällä tarkastusryhmä voi tehdä hallintoneuvostolle pääjohtajan välityksellä ehdotuksen maankuoren poraamisesta. Hallintoneuvosto tekee päätöksen tällaisen ehdotuksen johdosta viimeistään 72 tunnin kuluttua ehdotuksen vastaanottamisesta. Päätökseen poraamisen hyväksymisestä vaaditaan hallintoneuvoston kaikkien jäsenten enemmistön kannatus.

49. Tarkastusryhmä voi pyytää pääjohtajan välityksellä hallintoneuvostoa pidentämään tarkastuksen kestoa enintään 70 vuorokaudella pöytäkirjan II osan 4 kohdassa mainitun 60 vuorokauden määräajan jälkeen, jos tarkastusryhmä pitää tällaista pidennystä olennaisena sille, että se voi suorittaa tehtävänsä. Tarkastusryhmä mainitsee pyynnössään, mitä pöytäkirjan II osan 69 kohdassa mainittuja toiminnan muotoja ja teknisiä menetelmiä se aikoo käyttää jatketulla määräajalla. Hallintoneuvosto tekee päätöksen keston pidennystä koskevasta pyynnöstä viimeistään 72 tunnin kuluttua pyynnön vastaanottamisesta. Päätökseen, jolla tarkastuksen keston pidentäminen hyväksytään, vaaditaan hallintoneuvoston kaikkien jäsenten enemmistön kannatus.

50. Milloin tahansa sen jälkeen, kun paikan päällä suoritettavan tarkastuksen jatkaminen on hyväksytty 47 kohdan mukaisesti, tarkastusryhmä voi esittää pääjohtajan välityksellä hallintoneuvostolle suosituksen tarkastuksen lopettamisesta. Tällainen suositus katsotaan hyväksytyksi, jollei hallintoneuvosto viimeistään 72 tunnin kuluttua suosituksen vastaanottamisesta päätä kaikkien jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä olla hyväksymättä tarkastuksen lopettamista. Jos tarkastus lopetetaan, tarkastusryhmä poistuu tarkastusalueelta ja tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion alueelta mahdollisimman pian pöytäkirjan II osan 109 ja 110 kohtien mukaisesti.

51. Pyynnön esittänyt sopimusvaltio ja sopimusvaltio, jonka osalta tarkastusta on pyydetty, saavat osallistua paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön käsittelyyn hallintoneuvostossa ilman äänioikeutta. Pyynnön esittänyt sopimusvaltio ja tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio saavat myös osallistua ilman äänioikeutta kaikkeen muuhun myöhempään tarkastuksen käsittelyyn hallintoneuvostossa.

52. Pääjohtaja ilmoittaa kaikille sopimusvaltioille 24 tunnin kuluessa kaikista hallintoneuvoston 46–50 kohtien mukaisesti tekemistä päätöksistä sekä selonteoista, ehdotuksista, pyynnöistä ja suosituksista.

Jatkotoimet hallintoneuvoston hyväksyttyä paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön

53. Hallintoneuvoston hyväksymän paikan päällä suoritettavan tarkastuksen panee toimeen viipymättä tarkastusryhmä, jonka pääjohtaja nimittää tämän sopimuksen ja pöytäkirjan määräysten mukaisesti. Tarkastusryhmä saapuu lähtöpaikalle viimeistään kuuden päivän kuluttua siitä, kun hallintoneuvosto on vastaanottanut paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön sen esittäneeltä sopimusvaltiolta.

54. Pääjohtaja määrää tarkastustoimeksiannon paikan päällä suoritettavaa tarkastusta varten. Tarkastustoimeksianto sisältää pöytäkirjan II osan 42 kohdassa mainitut tiedot.

55. Pääjohtaja ilmoittaa pöytäkirjan II osan 43 kohdan mukaisesti tarkastuksen kohteena olevalle sopimusvaltiolle tästä tarkastuksesta vähintään 24 tuntia ennen tarkastusryhmän suunniteltua saapumista lähtöpaikalleen.

Paikan päällä suoritettavan tarkastuksen toimeenpano

56. Jokainen sopimusvaltio antaa järjestön panna toimeen alueellaan tai oikeudenkäyttövaltansa tai valvontansa alaisissa paikoissa paikan päällä suoritettavan tarkastuksen tämän sopimuksen ja pöytäkirjan määräysten mukaisesti. Mikään sopimusvaltio ei ole kuitenkaan velvollinen hyväksymään samanaikaisia tarkastuksia alueellaan ja muualla oikeudenkäyttövaltansa tai valvontansa alaisissa paikoissa.

57. Tämän sopimuksen ja pöytäkirjan määräysten mukaisesti tarkastuksen kohteena olevalla sopimusvaltiolla on

a) oikeus ja velvollisuus ryhtyä kaikkiin kohtuullisiin ponnisteluihin osoittaakseen noudattavansa tätä sopimusta ja antaa tässä tarkoituksessa tarkastusryhmän suorittaa sille uskotun tarkastustoimeksiannon mukaisen tehtävän,

b) oikeus ryhtyä tarpeellisiksi katsomiinsa toimiin suojatakseen kansallisia turvallisuusetujaan ja estääkseen sellaisten luottamuksellisten tietojen leviämisen, jotka eivät liity tarkastuksen päämääriin,

c) velvollisuus sallia pääsy tarkastusalueella pelkästään tarkastuksen päämääriin liittyvien tosiasioiden määrittelemiseksi ottaen huomioon alakohdan b) ja kaikki perustuslain mukaiset velvoitteet, jotka sillä voi olla omistusoikeuden tai etsintöjen tai takavarikoinnin osalta,

d) velvollisuus olla vetoamatta tähän kohtaan tai pöytäkirjan II osan 88 kohtaan peittämään I artiklan mukaisten velvollisuuksiensa rikkomusta sekä

e) velvollisuus olla estämättä tarkastusryhmän liikkumismahdollisuuksia tarkastusalueella ja tämän sopimuksen ja pöytäkirjan mukaisten tarkastustoimien suorittamista.

Paikan päällä suoritettavan tarkastuksen yhteydessä pääsy tarkoittaa tarkastusryhmän ja tarkastuskaluston pääsyä fyysisessä mielessä tarkastusalueelle sekä tarkastustoimia tarkastusalueella.

58. Paikan päällä suoritettava tarkastus tehdään mahdollisimman vähän tunkeilevalla tavalla siten, että tarkastustoimeksianto voidaan panna toimeen tehokkaasti ja määräajassa ja pöytäkirjassa esitettyjen menettelytapojen mukaisesti. Kaikkialla, missä se on mahdollista, tarkastusryhmä aloittaa vähiten tunkeilevista menettelytavoista siirtyen sitten enemmän tunkeileviin menettelytapoihin vain siten kuin se pitää tarpeellisena koota tarpeeksi tietoja selvittääkseen huolen tämän sopimuksen mahdollisesta noudattamatta jättämisestä. Tarkastajat hakevat vain niitä tietoja ja data-aineistoa, jotka ovat tarpeen tarkastusta varten, ja pyrkivät mahdollisimman vähän puuttumaan tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion normaaliin toimintaan.

59. Tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio avustaa tarkastusryhmää koko tarkastuksen ajan ja helpottaa sen tehtävää.

60. Jos tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio pöytäkirjan II osan 86―96 kohtien mukaisesti toimien rajoittaa pääsyä tarkastusalueella, se ryhtyy kaikkiin kohtuullisiin ponnisteluihin konsultoiden tarkastusryhmän kanssa osoittaakseen vaihtoehtoisin keinoin, että se noudattaa tätä sopimusta.

Tarkkailija

61. Tarkkailijan osalta menetellään seuraavasti:

a) pyynnön esittänyt sopimusvaltio voi lähettää tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion suostumuksella edustajan, joka on pyynnön esittäneen sopimusvaltion tai kolmannen sopimusvaltion kansalainen, tarkkailemaan paikan päällä suoritettavan tarkastuksen tekemistä,

b) tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio ilmoittaa ehdotetun tarkkailijan hyväksymisestä tai epäämisestä pääjohtajalle 12 tunnin kuluttua siitä, kun hallintoneuvosto on hyväksynyt paikan päällä suoritettavan tarkastuksen,

c) tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion hyväksyessä tarkkailijan tulon se sallii tarkkailijalle pääsyn pöytäkirjan mukaisesti sekä

d) tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio hyväksyy yleensä ehdotetun tarkkailijan, mutta jos se epää hänen tulonsa, asia merkitään tarkastusta koskevaan selontekoon.

Tarkkailijoita saa olla enintään kolme, kun on useampia pyynnön esittäneitä maita.

Selonteot paikan päällä suoritetusta tarkastuksesta

62. Tarkastusta koskeviin selontekoihin sisältyy

a) kuvaus tarkastusryhmän toiminnoista,

b) tarkastusryhmän toteamat tarkastuksen päämääriin liittyvät tosiasiat,

c) selostus paikan päällä suoritetun tarkastuksen aikana tarjotusta yhteistyöstä,

d) kuvaus tarkastuskohteelle sallitun pääsyn laajuudesta tarkastuksen aikana, siihen kuuluvat seikat mainiten ja mukaan lukien tarkastusryhmälle tarjotut vaihtoehtoiset keinot sekä

e) kaikki muut tarkastuksen päämääriin liittyvät yksityiskohdat.

Tarkastajien toisistaan poikkeavat havainnot voidaan lisätä selontekoon.

63. Pääjohtaja antaa luonnokset tarkastusta koskevista selonteoista tarkastuksen kohteena olevalle sopimusvaltiolle. Tarkastuksen kohteena olevalla sopimusvaltiolla on oikeus esittää pääjohtajalle 48 tunnin kuluessa huomautuksensa ja selityksensä sekä esittää kaikki tiedot ja data-aineisto, jotka sen mielestä eivät liity tarkastuksen päämääriin ja joita ei pitäisi levittää teknisen sihteeristön ulkopuolelle. Pääjohtaja harkitsee tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion tarkastusta koskevan selonteon luonnokseen tekemiä muutosehdotuksia ja ottaa ne mukaan luonnokseen aina silloin, kun se on mahdollista. Pääjohtaja liittää myös tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion huomautukset ja selitykset tarkastusta koskevaan selontekoon.

64. Pääjohtaja välittää tarkastusta koskevan selonteon viipymättä pyynnön esittäneelle sopimusvaltiolle, tarkastuksen kohteena olevalle sopimusvaltiolle, hallintoneuvostolle ja kaikille muille sopimusvaltioille. Pääjohtaja välittää myös viipymättä hallintoneuvostolle ja kaikille sopimusvaltioille kaikki määrätyissä laboratorioissa pöytäkirjan II osan 104 kohdan mukaisesti suoritetun näytteiden tutkimuksen tulokset, asiaan liittyvät kansainvälisestä monitorointijärjestelmästä saadut tiedot, pyynnön esittäneen ja tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion esittämät arviot samoin kuin kaikki muut tiedot, jotka hän katsoo aiheellisiksi. Kun kyseessä on 47 kohdassa tarkoitettu väliselonteko tarkastuksen kulusta, pääjohtaja välittää selonteon hallintoneuvostolle kyseisessä kohdassa mainitussa määräajassa.

65. Hallintoneuvosto käsittelee valtuuksiensa ja tehtäviensä mukaisesti tarkastusta koskevan selonteon ja kaiken muun 64 kohdan mukaisesti toimitetun aineiston ja ottaa kantaa siihen siitä,

a) onko tätä sopimusta rikottu sekä

b) onko oikeutta pyytää paikan päällä suoritettavaa tarkastusta käytetty väärin.

66. Jos hallintoneuvosto valtuuksiensa ja tehtäviensä mukaisesti toimien päätyy siihen, että 65 kohdan perusteella jatkotoimet voivat olla tarpeen, se ryhtyy asianmukaisiin toimiin V artiklan mukaisesti.

Perusteettomat tai väärinkäyttöön tarkoitetut paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevat pyynnöt

67. Jos hallintoneuvosto ei hyväksy paikan päällä suoritettavaa tarkastusta sillä perusteella, että pyyntö paikan päällä suoritettavasta tarkastuksesta on perusteeton tai väärinkäyttöön tarkoitettu, tai jos tarkastus on lopetettu tällaisista syistä, hallintoneuvosto asiaa käsiteltyään päättää, onko ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin tilanteen korjaamiseksi ja onko erityisesti

a) vaadittava pyynnön esittänyttä sopimusvaltiota maksamaan kulut teknisen sihteeristön suorittamista valmisteluista,

b) peruutettava pyynnön esittäneeltä sopimusvaltiolta hallintoneuvoston määräämäksi ajaksi oikeus pyytää paikan päällä suoritettavaa tarkastusta sekä onko

c) peruutettava pyynnön esittäneeltä sopimusvaltiolta määräajaksi oikeus toimia hallintoneuvostossa.

E. LUOTTAMUSTA LISÄÄVÄT TOIMET

68. Tarkoituksena

a) edistää kaiken sellaisen sopimuksen noudattamiseen kohdistuvan epäilyn nopeaa selvittämistä, joka voi syntyä kemiallisiin räjäytyksiin liittyvien todentamistietojen väärästä tulkinnasta sekä

b) antaa apua niiden asemien asteikoiden kalibroinnissa, jotka kuuluvat kansainvälisen monitorointijärjestelmän verkostoon

jokainen sopimusvaltio sitoutuu olemaan yhteistyössä järjestön ja muiden sopimusvaltioiden kanssa toteutettaessa pöytäkirjan III osassa tarkoitettuja asianmukaisia toimenpiteitä.

V artikla

Toimenpiteet tilanteiden oikaisemiseksi ja sopimuksen noudattamisen varmistamiseksi, mukaan lukien pakotteet

1. Ottaen huomioon muun muassa hallintoneuvoston suositukset konferenssi ryhtyy 2 ja 3 kohdissa tarkoitettuihin tarpeellisiin toimiin varmistaakseen tämän sopimuksen noudattamisen sekä korjatakseen ja parantaakseen jokaisen tilanteen, joka on ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa.

2. Tapauksissa, jolloin konferenssi tai hallintoneuvosto on pyytänyt sopimusvaltiota oikaisemaan tilanteen, jossa ongelmia aiheutuu siitä, miten sopimusvaltio noudattaa sopimusta, ja jos kyseinen sopimusvaltio ei täytä pyyntöä annetussa määräajassa, konferenssi voi muun muassa päättää rajoittaa sen nauttimia oikeuksia tai etuoikeuksia tai keskeyttää ne siihen saakka, kunnes konferenssi toisin määrää.

3. Tapauksissa, jolloin tämän sopimuksen tavoite ja päämäärä ovat vaarassa tämän sopimuksen perusvelvoitteiden noudattamatta jättämisseurauksena, konferenssi voi suositella sopimusvaltioille yhteisiä kansainvälisen oikeuden mukaisia toimenpiteitä.

4. Konferenssi tai kiireisessä tapauksessa hallintoneuvosto voi saattaa asian siihen kuuluvine tietoineen ja johtopäätöksineen Yhdistyneiden Kansakuntien tietoon.

VI artikla

Riitojen ratkaiseminen

1. Riidat, jotka voivat syntyä tämän sopimuksen soveltamisesta ja tulkinnasta, ratkaistaan tämän sopimuksen asianomaisten määräysten mukaisesti sekä tavalla, joka on yhdenmukainen Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan kanssa.

2. Kun kahden tai useamman sopimusvaltion välillä tahi yhden tai useamman sopimusvaltion ja järjestön välillä syntyy riita tämän sopimuksen soveltamisesta ja tulkinnasta, asianomaiset osapuolet pitävät neuvoa keskenään ratkaistakseen riidan mahdollisimman pikaisesti neuvotteluin tai muilla rauhanomaisilla keinoilla osapuolten valinnan mukaan, myös turvautumalla asianmukaisiin tämän sopimuksen toimielimiin sekä kääntymällä yhteisellä suostumuksella Kansainvälisen tuomioistuimen puoleen sen perussäännön mukaisesti. Asianomaiset osapuolet tiedottavat hallintoneuvostolle suoritettavista toimenpiteistä.

3. Hallintoneuvosto voi myötävaikuttaa tämän sopimuksen soveltamisesta ja tulkinnasta syntyneiden riitojen ratkaisemiseen kaikilla sopiviksi katsomillaan tavoilla sekä tarjoamalla hyviä palveluksiaan, kehottamalla kiistassa mukana olevia sopimusvaltioita hakemaan ratkaisua itse valitsemallaan tavalla, saattamalla asia sopimuspuolten konferenssin tietoon ja suosittelemalla aikarajaa kaikkiin sovittuihin menettelytapoihin.

4. Konferenssi käsittelee kiistoihin liittyviä kysymyksiä, joita ovat esittäneet sopimusvaltiot tai joita hallintoneuvosto on saattanut sen tietoon. Mikäli konferenssi katsoo tarpeelliseksi, se II artiklan 26 j) kohdan mukaisesti perustaa toimielimiä hoitamaan tehtäviä näiden riitojen ratkaisemiseksi tai antaa nämä tehtävät olemassa oleville toimielimille.

5. Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen suostumuksella konferenssilla ja hallintoneuvostolla on kummallakin erikseen oikeus pyytää Kansainvälistä tuomioistuinta antamaan lausuntonsa mistä tahansa oikeudellisesta kysymyksestä, joka syntyy järjestön toiminnan puitteissa. Tässä tarkoituksessa järjestö ja Yhdistyneet Kansakunnat solmivat sopimuksen II artiklan 38 h) kohdan mukaisesti.

6. Tämä artikla ei vaikuta IV ja V artiklan soveltamiseen.

VII artikla

Muuttaminen

1. Mikä tahansa sopimusvaltio voi milloin tahansa sen jälkeen, kun tämä sopimus on tullut voimaan, ehdottaa sopimuksen, pöytäkirjan tai pöytäkirjan liitteiden muuttamista. Mikä tahansa sopimusvaltio voi myös 7 kohdan mukaisesti ehdottaa muutoksia pöytäkirjaan ja sen liitteisiin. Sopimuksen muuttamista koskevien ehdotusten osalta noudatetaan 2–6 kohdissa esitettyä menettelytapaa. Jäljempänä olevan 7 kohdan mukaisten muutosehdotusten osalta noudatetaan 8 kohdassa esitettyjä menettelytapoja.

2. Ehdotusta sopimuksen määräysten muuttamiseksi käsittelee ja sen hyväksyy vain sopimuksen muuttamista varten koolle kutsuttu konferenssi.

3. Jokainen ehdotus sopimuksen muuttamiseksi ilmoitetaan pääjohtajalle, joka lähettää sen kaikille sopimusvaltioille ja tallettajalle sekä tiedustelee näiden mielipiteitä siitä, pitäisikö kutsua koolle sopimuspuolten konferenssi käsittelemään ehdotusta. Jos sopimusvaltioiden enemmistö ilmoittaa viimeistään 30 vuorokauden kuluttua tiedustelun lähettämisestä kannattavansa ehdotuksen jatkokäsittelyä, pääjohtaja kutsuu koolle konferenssin, johon kutsutaan kaikki sopimusvaltiot.

4. Sopimuksen muuttamista koskevaa ehdotusta käsittelemään koolle kutsuttu konferenssi pidetään välittömästi konferenssin sääntömääräisen kokouksen jälkeen, jolleivät kaikki ne sopimusvaltiot, jotka ovat kannattaneet konferenssin koollekutsumista, pyydä sen pitämistä aikaisemmin. Sopimuksen muuttamista varten konferenssia ei missään tapauksessa pidetä, ennen kuin on kulunut 60 vuorokautta sopimuksen muuttamista koskevan ehdotuksen lähettämisestä.

5. Konferenssi hyväksyy sopimuksen muuttamista koskevan ehdotuksen, jos muuttamista äänestyksessä puoltaa sopimuspuolten enemmistö ja jos yksikään sopimuspuoli ei äänestä muuttamista vastaan.

6. Sopimuksen muutokset tulevat kaikkien sopimusvaltioiden osalta voimaan 30 päivän kuluttua sen jälkeen, kun kaikki konferenssissa niiden puolesta äänestäneet sopimusvaltiot ovat tallettaneet ratifiointia tai hyväksymistä koskevat asiakirjat.

7. Jotta tämä sopimus pysyisi elinkelpoisena ja tehokkaana, pöytäkirjan I ja III osia sekä sen 1 ja 2 liitteitä muutetaan 8 kohdan mukaisesti, jos ehdotetut muutokset koskevat vain luonteeltaan hallinnollisia ja teknisiä asioita. Mitään muita pöytäkirjan ja sen liitteiden määräyksiä ei muuteta 8 kohdan mukaisesti.

8. Edellä 7 kohdassa tarkoitetut ehdotetut muutokset tehdään seuraavia menettelytapoja noudattaen:

a) Ehdotettujen muutosten teksti lähetetään yhdessä tarpeellisten tietojen kanssa pääjohtajalle. Jokainen sopimusvaltio ja pääjohtaja voivat antaa lisätietoja ehdotuksen arviointia varten. Pääjohtaja lähettää viipymättä kaikki tällaiset ehdotukset ja tiedot kaikille sopimusvaltioille, hallintoneuvostolle ja tallettajalle.

b) Viimeistään 60 vuorokauden kuluttua ehdotuksen vastaanottamisesta pääjohtaja tekee arvioinnin ehdotuksesta määritelläkseen kaikki sen mahdolliset seuraamukset tämän sopimuksen määräysten ja niiden soveltamisen osalta ja lähettää kaikki tällaiset tiedot kaikille sopimusvaltioille ja hallintoneuvostolle.

c) Hallintoneuvosto käsittelee ehdotuksen kaikkien käytettävissään olevien tietojen valossa samoin kuin sen, täyttääkö ehdotus 7 kohdan vaatimukset. Viimeistään 90 vuorokauden kuluttua ehdotuksen vastaanottamisesta hallintoneuvosto ilmoittaa suosituksensa kaikille sopimusvaltioille harkittavaksi. Sopimusvaltiot ilmoittavat vastaanottamisen 10 vuorokauden sisällä.

d) Jos hallintoneuvosto suosittelee kaikille sopimusvaltioille ehdotuksen hyväksymistä, ehdotus katsotaan hyväksytyksi, jollei mikään sopimusvaltio ilmoita vastustavansa sitä 90 vuorokauden sisällä suosituksen vastaanottamisesta. Jos hallintoneuvosto suosittelee ehdotuksen hylkäämistä, ehdotus katsotaan hylätyksi, jollei yksikään sopimusvaltio ilmoita vastustavansa sen hylkäämistä 90 vuorokauden sisällä suosituksen vastaanottamisesta.

e) Jollei hallintoneuvoston suositus saa osakseen d) alakohdan mukaista hyväksymistä, konferenssi tekee päätöksen ehdotuksesta ja siitä, vastaako se 7 kohdan vaatimuksia, asiakysymyksenä seuraavassa kokouksessaan.

f) Pääjohtaja ilmoittaa kaikille jäsenvaltioille ja tallettajalle kaikista tämän kohdan mukaisesti tehdyistä päätöksistä.

g) Tämän menettelytavan mukaisesti hyväksytyt muutokset tulevat voimaan kaikkien sopimusvaltioiden osalta 180 vuorokauden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja ilmoittaa niiden hyväksymisestä, jollei hallintoneuvosto ole suositellut toista määräaikaa tai konferenssi päättänyt toisesta määräajasta.

VIII artikla

Sopimuksen tarkistaminen

1. Jollei sopimusvaltioiden enemmistö päätä toisin, kymmenen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta pidetään sopimusvaltioiden konferenssi, jossa käsitellään sopimuksen toimivuutta ja tehokkuutta pyrkimyksenä varmistua siitä, että sopimuksen johdantoon ja määräyksiin sisältyviä päämääriä ja tarkoituksia toteutetaan. Tässä tarkastelussa otetaan huomioon kaikki tähän sopimukseen liittyvät uudet tieteen ja tekniikan saavutukset. Minkä tahansa sopimusvaltion pyynnöstä tarkistamiskonferenssi harkitsee mahdollisuutta sallia maanalaisia ydinräjäytyksiä rauhanomaisiin tarkoituksiin. Jos tarkistamiskonferenssi päättää yksimielisesti, että tällaisia ydinräjäytyksiä voidaan sallia, se aloittaa viipymättä työn, jonka tarkoituksena on suositella sopimusvaltiolle sellaista sopimuksen asianmukaista muuttamista, joka estäisi kaikenlaisten sotilaallisten etujen saannin tällaisista ydinräjäyksistä. Mikä tahansa sopimusvaltio voi välittää pääjohtajalle minkä tahansa tätä tarkoittavan ehdotuksen sopimuksen muuttamiseksi, joka käsitellään VII artiklan määräysten mukaisesti.

2. Tarkistamiskonferenssi voidaan kutsua koolle samaan tarkoitukseen kymmenen vuoden välein, jos konferenssi tästä niin päättää edellisenä vuonna menettelytapa-asiana. Tällainen konferenssi voidaan kutsua kokoon vähemmän kuin kymmenen vuoden välein, jos konferenssi tästä niin päättää asiakysymyksenä.

3. Tavanomaisesti tarkistamiskonferenssi pidetään välittömästi II artiklassa tarkoitetun sääntömääräisen vuotuisen kokouksen jälkeen.

IX artikla

Voimassaoloaika ja irtisanominen

1. Tämän sopimuksen voimassaoloaika on rajoittamaton.

2. Jokaisella sopimusvaltiolla on kansallista itsemääräämisoikeuttaan toteuttaessaan oikeus irtisanoa tämä sopimus, jos se katsoo, että sopimuksen alaan kuuluvat poikkeukselliset tapahtumat ovat vaarantaneet sen elintärkeitä etuja.

3. Irtisanominen tapahtuu lähettämällä kuutta kuukautta ennen irtisanomisen voimaantuloa irtisanomisilmoitus kaikille muille sopimusvaltioille, hallintoneuvostolle, tallettajalle ja Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostolle. Irtisanomisilmoitukseen sisältyy toteamus poikkeuksellisesta tapahtumasta tai tapahtumista, joiden sopimusvaltio katsoo vaarantaneen sen elintärkeitä etuja.

X artikla

Pöytäkirjan ja liitteiden asema

Tämän sopimuksen liitteet, pöytäkirja ja pöytäkirjan liitteet ovat sopimuksen erottamattomia osia. Mikä tahansa viittaus tähän sopimukseen koskee myös sopimuksen liitteitä, pöytäkirjaa ja pöytäkirjan liitteitä.

XI artikla

Allekirjoittaminen

Tämä sopimus on avoin kaikille valtioille allekirjoittamista varten ennen sen voimaan tuloa.

XII artikla

Ratifiointi

Tämän sopimuksen allekirjoittaneet valtiot ratifioivat sopimuksen valtiosääntöjensä määräämällä tavalla.

XIII artikla

Liittyminen

Mikä tahansa valtio, joka ei ole allekirjoittanut sopimusta ennen sen voimaantuloa, voi liittyä siihen milloin tahansa voimaantulon jälkeen.

XIV artikla

Voimaantulo

1. Tämä sopimus tulee voimaan 180 vuorokauden kuluttua siitä päivästä kun kaikki tämän sopimuksen 2 liitteessä mainitut valtiot ovat tallettaneet ratifiointikirjansa, mutta ei kuitenkaan missään tapauksessa aikaisemmin kuin kahden vuoden kuluttua sopimuksen avaamisesta allekirjoittamista varten.

2. Jos tämä sopimus ei ole tullut voimaan kolmen vuoden kuluttua sen allekirjoittamiselle avaamisen vuosipäivästä, tallettaja kutsuu kokoon niiden valtioiden konferenssin, jotka ovat jo tallettaneet ratifiointikirjansa, näiden valtioiden enemmistön pyynnöstä. Konferenssi selvittää, missä määrin 1 kohdassa mainittu ehto on täytetty, ja asiaa käsiteltyään tekee yksimielisesti päätöksen siitä, mihin toimiin voitaisiin ryhtyä kansainvälistä oikeutta noudattaen sopimuksen ratifioimisen ja sen voimaantulon jouduttamiseksi,

3. Jollei 2 kohdassa tarkoitettu konferenssi tai jokin muu tämäntapainen konferenssi toisin päätä, tämä menettely toistetaan sitä seuraavina sopimuksen allekirjoittamiselle avaamisen vuosipäivinä siihen saakka, kunnes sopimus tulee voimaan.

4. Kaikki allekirjoittajavaltiot kutsutaan osallistumaan tarkkailijoina 2 kohdassa tarkoitettuun konferenssiin ja kaikkiin sitä seuraaviin 3 kohdassa tarkoitettuihin konferensseihin.

5. Niiden valtioiden osalta, joiden ratifiointi- tai liittymiskirja on talletettu tämän sopimuksen tultua voimaan, sopimus tulee voimaan 30. päivänä niiden ratifiointi- tai liittymiskirjan tallettamisesta.

XV artikla

Varaumat

Tämän sopimuksen artikloihin ja liitteisiin ei voida tehdä varaumia. Tämän sopimuksen pöytäkirjan määräyksiin ja pöytäkirjan liitteisiin ei voida tehdä varaumia, jotka eivät sovi yhteen tämän sopimuksen tarkoituksen ja päämäärän kanssa.

XVI artikla

Tallettaja

1. Tämän sopimuksen tallettaja on Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ja hän ottaa vastaan allekirjoitukset sekä ratifiointi- ja liittymiskirjat.

2. Tallettaja ilmoittaa viipymättä kaikille sopimuksen allekirjoittaneille ja siihen liittyneille valtioille jokaisen allekirjoittamisen päivämäärän, jokaisen ratifiointi- tai liittymiskirjan tallettamisen päivämäärän, tämän sopimuksen voimaantulon päivämäärän sekä kaikista sopimukseen tehdyistä muutoksista ja tarkistuksista samoin kuin muiden ilmoitusten vastaanottamisesta.

3. Tallettaja lähettää tämän sopimuksen asianmukaisesti oikeiksi todistetut jäljennökset allekirjoittajavaltioiden ja siihen liittyneiden valtioiden hallituksille.

4. Tallettaja rekisteröi tämän sopimuksen Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

XVII artikla

Alkuperäiset tekstit

Tämä sopimus, jonka arabian-, englannin-, espanjan-, kiinan- ja venäjänkieliset alkuperäiset tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia, talletetaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

Sopimuksen 1 liite

II artiklan 28 kappaleen mukainen luettelo valtioista

Afrikka:

Algeria, Angola, Benin, Botswana, Burkina Faso, Burundi, Djibuti, Egypti, Eritrea, Etelä-Afrikka, Etiopia, Gabon, Gambia, Ghana, Guinea, Guinea-Bissau, Kamerun, Kap Verde, Kenia, Keski-Afrikan tasavalta, Komorit, Kongo, Lesoto, Liberia, Libyan arabitasavalta, Madagaskar, Malawi, Mali, Mauritania, Mauritius, Marokko, Mosambik, Namibia, Niger, Nigeria, Norsunluurannikko, Päiväntasaajan Guinea, Ruanda, Sao Tome ja Principe, Senegal, Seychellit, Sierra Leone, Somalia, Sudan, Swazimaa, Tansanian yhdistynyt tasavalta, Togo, Tshad, Tunisia, Uganda, Zaire, Zambia ja Zimbabwe.

Itä-Eurooppa:

Albania, Armenia, Azerbaidzhan, Bosnia ja Herzegovina, Bulgaria, Georgia, Jugoslavia, Jugoslavian entinen Makedonian tasavalta, Kroatia, Latvia, Liettua, Moldova, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tshekin tasavalta, Ukraina, Unkari, Valko-Venäjä, Venäjän federaatio ja Viro

Latinalainen Amerikka ja Karibian alue:

Antigua ja Barbuda, Argentiina, Bahamasaaret, Barbados, Belize, Bolivia, Brasilia, Chile, Costa Rica, Dominica, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, El Salvador, Grenada, Guatemala, Guyana, Haiti, Honduras, Jamaika, Kolumbia, Kuuba, Meksiko, Nicaragua, Panama, Paraguay, Peru, Saint Kitts ja Nevis, Santa Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Suriname, Trinidad ja Tobago, Uruguay ja Venezuela.

Lähi-itä ja Etelä-Aasia:

Afganistan, Bahrain, Bangladesh, Bhutan, Intia, Iran (islamilainen tasavalta), Irak, Israel, Jemen, Jordania, Kazakstan, Kuwait, Kirgisia, Libanon, Malediivit, Oman, Nepal, Pakistan, Qatar, Saudi Arabia, Sri Lanka, Syyrian arabitasavalta, Tadzhikistan, Turkmenistan, Uzbekistan ja Yhdistyneet arabiemiraatit

Pohjois-Amerikka ja Länsi-Eurooppa:

Alankomaat, Amerikan yhdysvallat, Andorra, Belgia, Espanja, Irlanti, Islanti, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, Italia, Itävalta, Kanada, Kreikka, Kypros, Liechtenstein, Luxemburg, Malta, Monaco, Norja, Portugali, Pyhä istuin, Ranska, Ruotsi, Saksa, San Marino, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Turkki

Kaakkois-Aasia, Tyynen meren alue ja Kaukoitä:

Australia, Brunei-Darussalam, Cookinsaaret, Fidhzi, Filippiinit, Indonesia, Japani, Kambodzha, Kiina, Kiribati, Korean demokraattinen kansantasavalta, Korean tasavalta, Laon demokraattinen kansantasavalta, Malesia, Marshallsaaret, Mikronesia (liittoutuneet valtiot), Mongolia, Myanmar, Nauru, Niue, Palau, Papua-Uusi-Guinea, Salomonsaaret, Samoa, Singapore, Thaimaa, Tonga, Tuvalu, Uusi-Seelanti, Vanuatu ja Vietnam

Sopimuksen 2 liite

XIV artiklan mukainen luettelo valtioista

Luettelo niistä aseidenriisuntakonferenssin valtioista 18 päivänä kesäkuuta 1996 olleen tilanteen mukaisesti, jotka muodollisesti osallistuivat konferenssin vuoden 1996 kokoukseen ja jotka ovat Kansainvälisen atomienergiajärjestön vuoden 1996 huhtikuulta olevan julkaisun "Nuclear Power Reactors of the World " taulukossa 1, sekä niistä aseidenriisuntakonferenssin valtioista 18 päivänä kesäkuuta 1996 olleen tilanteen mukaisesti, jotka muodollisesti osallistuivat konferenssin vuoden 1996 kokoukseen ja jotka ovat Kansainvälisen atomienergiajärjestön vuoden 1995 joulukuulta olevan julkaisun "Nuclear Research Reactors of the World" taulukossa 1:

Alankomaat, Algeria, Amerikan yhdysvallat, Argentiina, Australia, Bangladesh, Belgia, Brasilia, Bulgaria, Chile, Egypti, Espanja, Etelä-Afrikka, Indonesia, Intia, Iran (islamilainen tasavalta), Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, Israel, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Kiina, Kolumbia, Korean demokraattinen kansantasavalta, Korean tasavalta, Meksiko, Norja, Pakistan, Peru, Puola, Slovakia, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Turkki, Ukraina, Unkari, Venäjän federaatio, Vietnam ja Zaire