HE 69/1996

Eduskunta on lähettänyt 21 päivänä toukokuuta 1996 talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen 69/1996 vp laiksi kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta.

Valiokunta on saanut esityksestä perustuslakivaliokunnan eduskunnan määräyksen perusteella antaman lausunnon, joka on tämän mietinnön liitteenä (PeVL 18/1996 vp).

Esityksen johdosta ovat valiokunnassa olleet kuultavina kaupallinen sihteeri Ritva Haukijärvi kauppa- ja teollisuusministeriöstä, lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist oikeusministeriöstä, ylitarkastaja Marketta Norrgård tullihallituksesta, apulaisjohtaja Henrik Nordell Metalliteollisuuden Keskusliitosta ja toimitusjohtaja Hannu Vornamo Kemianteollisuus ry:stä.

Hallituksen esitys

Ehdotettavalla lailla, joka perustuu EU:n neuvoston asetukseen ja neuvoston päätökseen, säännellään kaksikäyttötuotteiden vientiä Euroopan unionin alueen ulkopuolelle, toimituksia Euroopan unionin jäsenvaltioihin (yhteisötoimituksia) sekä niiden kauttakuljetusta Suomen alueen kautta.

Kaksikäyttötuotteella tarkoitetaan tuotetta, teknologiaa, palveluja ja muuta hyödykettä, jota normaalin siviililuonteisen käyttönsä tai sovelluksensa ohella voidaan käyttää joukkotuhoaseiden tai niiden maaliin saattamiseen tarkoitettujen ohjusjärjestelmien kehittelyyn tai valmistukseen taikka jolla voidaan edistää yleistä sotilaallista toimintakykyä.

Lakiehdotuksen mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö myöntää vientilisenssin kaksikäyttötuotteen vientiin, toimitukseen EU:n jäsenvaltioon ja kauttakuljetukseen Suomen alueen kautta. Lupa voidaan jättää myöntämättä, jos Suomea koskevat kansainväliset velvoitteet, Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset tavoitteet tai tällaisten tavaroiden saanti Suomeen sitä edellyttävät taikka jos tavara tai palvelu on tuotu Suomeen jälleenvientirajoituksin tai -kielloin.

Periaatteellisesti merkittävien vientivalvonta-asioiden valmistelua varten on valtioneuvoston asettama vientivalvontaneuvottelukunta.

Lisäksi laissa säädetään vientiluvan peruuttamisesta tai sen ehtojen muuttamisesta, tarkastus- ja tietojensaantioikeudesta sekä rangaistuksista rikottaessa lakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä.

Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta on osa asesulkupolitiikkaa, jolla tarkoitetaan joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä kansainvälisten sopimusten ja monenvälisen vientivalvontayhteistyön kautta. Vientivalvonta kohdistuu siviilituotteisiin, joita normaalin siviilikäyttönsä ohella voidaan käyttää joukkotuhoaseohjelmien edistämiseen sotilaallisiin tarkoituksiin. Esityksen tarkoituksena ei ole rajoittaa valvonnan alaisten tuotteiden hyväksyttävää vientiä.

Valiokunnan kannanotot

Lakiehdotus uudeksi kaksikäyttötuotteiden vientivalvontalaiksi on valiokunnan mielestä tarpeellinen, koska se kokoaa ja selkiyttää entisestään kyseisten tuotteiden vientivalvontaa koskevaa säännöstöä. Se tukee myös Suomea koskevien kansainvälisten velvoitteiden täyttämistä joukkotuhoaseiden leviämisen ehkäisemisessä. Samoin se tukee 1.7.1995 alkaen sovelletun EU:n neuvoston vientivalvonta-asetuksen (EY) n:o 3381/94 ja päätöksen n:o 94/942/YUTP periaatteiden noudattamista.

Edellä mainittu neuvoston vientivalvonta-asetus ei koske kauttakuljetusta. Kansallisessa lainsäädännössä se on ollut ja on tässäkin lakiehdotuksessa mukana luvan vaativana valvonnan kohteena. Käytännössä kaikki kauttakuljetettava tavara on tullin valvonnassa.

Esityksessä ehdotetaan, että Suomi laajentaisi vientivalvonnan katetta EU:n säädöksessä asetetusta vähimmäistasosta siten, että vientilupa vaadittaisiin myös tapauksissa, joissa viejä epäilee, että kyseessä olevat tuotteet ovat kokonaan tai osaksi tarkoitetut joukkotuhoaseiden leviämiseen. Valvonnan tuotekatetta ehdotetaan laajennettavaksi myös siten, että se koskisi tuotteiden lisäksi palveluja ja teknologiaa.

Valiokunta pitää ehdotettua vientivalvonnan laajennusta tarkoituksenmukaisena.

Lakiehdotuksen 7 §:n 3 momentissa säädetään viranomaisten tarkastus- ja tietojensaantioikeudesta. Viranomaisten määräämillä henkilöillä on oikeus vientiehtojen noudattamiseen liittyvää valvontaa suorittaessaan tarkastaa viejien tiloissa tavaraa ja maastavietävän tavaran valmistusta sekä viejien kirjanpitoa ja kirjeenvaihtoa. Jos tarkastus toimitetaan tarkastettavan luona, on tarkastajan käytettäväksi asetettava tarvittavat apuneuvot ja apulaiset.

Perustuslakivaliokunnan kannan mukaan edellä mainitun säännöksen mukainen valtuus voi väljän sanamuotonsa takia koskea myös kotirauhan piiriin kuuluvia tiloja. Perustuslakivaliokunta katsoo, että ehdotus ei ole sopusoinnussa hallitusmuodon asianomaisen perusoikeussäännöksen kanssa. Ehdotus voidaan kuitenkin käsitellä tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, jos kotirauhan piirissä toimitettavan tarkastuksen edellytykseksi säädetään, että tarkastuksen toimittamiselle on olemassa jokin konkreettinen ja yksilöity rikosepäily.

Valiokunta ehdottaa 7 §:n 3 momentin säännöstä täydennettäväksi perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti siten, että kotirauhan piirissä tarkastus saadaan toimittaa vain, jos on perusteltua syytä epäillä asianomaisen syyllistyvän kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain vastaiseen rangaistavaksi säädettyyn menettelyyn.

Lakiehdotuksen 5 §:n mukaan kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oikeus peruuttaa vientilupa tai muuttaa sen ehtoja, jos hakemuksessa on annettu virheellisiä tietoja tai jos olosuhteet ovat lisenssin myöntämisen jälkeen muuttuneet niin, että Suomen kansainväliset sitoumukset tai velvoitteet sitä edellyttävät.

Lakiehdotuksen 7 §:ssä säädetään tarkastus- ja tietojensaantioikeudesta. Kauppa- ja teollisuusministeriöllä, tulliviranomaisilla ja veroviranomaisilla on oikeus niitä muutoin koskevien salassapitosäännösten estämättä antaa toisilleen sellaisia viejiä tai vietyjä kaksikäyttötuotteita koskevia tietoja, joita viranomaiset tarvitsevat valvontatehtävässään. Näitä tietoja voidaan luovuttaa myös Euroopan yhteisön valvontaviranomaisille. Lisäksi pykälässä säädetään velvollisuudesta luovuttaa tietoja edellä mainituille viranomaisille sekä viranomaisten tarkastusoikeudesta.

Lakiehdotuksen 9 §:n mukaan muun muassa näiden säännösten rikkomisesta on säädetty rangaistus rikoslain 46 luvun 1―3 §:ssä, joissa säädetään säännöstelyrikoksista.

Koska lakiehdotuksen 5 §:n säännös vain oikeuttaa kauppa- ja teollisuusministeriön tietyin edellytyksin peruuttamaan vientilisenssin ja koska 7 §:ssä ei ole kysymys säännöstelymääräyksistä, valiokunta ehdottaa 9 §:n rangaistussäännöksestä poistettavaksi viittaukset näihin pykäliin.

Lakiehdotuksen 7 §:n 5 momentin mukaan tietoa, joka on hankittu tai muutoin saatu tämän pykälän nojalla, ei saa käyttää väärin.

Valiokunta toteaa vielä, että edellä mainitun säännöksen rikkominen rangaistaan rikoslain nojalla salassapitorikoksena ja virkasalaisuuden rikkomisena.

Valiokunta ehdottaa 3 §:n 1 momentin säännöstä muutettavaksi siten, että siitä käy selvästi ilmi kielto viedä kaksikäyttötuotteita ilman kauppa- ja teollisuusministeriön lupaa. Muutosehdotus ei muuta säännöksen alkuperäistä sisältöä.

Lakiehdotuksen 1 §:ssä mainitun EU:n neuvoston asetuksen rikkomisesta voidaan tuomita rangaistukseen rikoslain 46 luvun 1―3 §:n nojalla. Mainitun luvun 1 §:n 9 kohdan mukaan Euroopan yhteisöjen antamien tuontia ja vientiä koskevien asetusten rikkominen on säännöstelyrikos. Siltä osin kuin ehdotettava laki sisältää velvoitteita, jotka menevät asetuksen velvoitteita pitemmälle, niiden tahallisesta rikkomisesta ei voida tuomita rangaistukseen edellä mainittujen säännösten nojalla. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että mainitussa rikoslain pykälässä olevaan lakien luetteloon lisätään viittaus kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annettuun lakiin, jotta myös sen ja sen nojalla annettujen alemmanasteisten säännösten rikkomisesta voidaan rangaista.

Valiokunnalla ei ole muuta huomautettavaa lakiehdotusten johdosta.

Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,

että hallituksen esitykseen sisältyvä 1. ja uusi 2. lakiehdotus hyväksyttäisiin näin kuuluvina:

1.

Laki

kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

(Kuten hallituksen esityksessä)

3 §
Luvanvaraisuus

Kaksikäyttötuoteen vienti, yhteisötoimitus ja kauttakuljetus on sallittu vain kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämän luvan (vientilisenssi) perusteella. Lupa voidaan jättää myöntämättä:

(1―4 kohta kuten hallituksen esityksessä)

(2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä)

(Kuten hallituksen esityksessä)

(1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Valvontaviranomaisten määräämillä henkilöillä on oikeus vientiehtojen noudattamiseen liittyvää valvontaa suorittaessaan tarkastaa viejien tiloissa tavaraa ja maastavietävän tavaran valmistusta sekä viejien kirjanpitoa ja kirjeenvaihtoa. Jos tarkastus toimitetaan tarkastettavan luona, on tarkastajan käytettäväksi asetettava tarvittavat apuneuvot ja apulaiset. Kotirauhan piirissä tarkastus saadaan toimittaa vain, jos on perusteltua syytä epäillä asianomaisen syyllistyvän tämän lain vastaiseen rangaistavaksi säädettyyn menettelyyn.

(4 ja 5 mom. kuten hallituksen esityksessä)

(Kuten hallituksen esityksessä)

9 §
Rangaistukset

Rangaistus tämän lain 3 ja 4 (poist.) §:n tai viranomaisen niiden nojalla antaman määräyksen tahallisesta rikkomisesta tai sen yrittämisestä on säädetty rikoslain 46 luvun 1―3 §:ssä. Menettämisseuraamuksista on säädetty saman luvun 8―13 §:ssä.

(2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä)

(Kuten hallituksen esityksessä)

2.

Laki

rikoslain 46 luvun 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain 46 luvun 1 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa (1522/94), seuraavasti:

46 luku

Säännöstelyrikoksista ja salakuljetuksesta

Joka rikkoo tai yrittää rikkoa

8) ulkomaankaupan hallinnosta sekä tarkkailu- ja suojatoimenpiteistä eräissä tapauksissa annetussa laissa (1521/94),

9) Euroopan yhteisöjen antamissa tuontia ja vientiä koskevissa asetuksissa tai

10) kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetussa laissa ( /96)

säädettyä tai mainittujen säädösten nojalla annettua säännöstelymääräystä, on tuomittava säännöstelyrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1996

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Tuulikki Hämäläinen /sd, varapuheenjohtaja Seppo Kääriäinen /kesk, jäsenet Matti Aura /kok, Arto Bryggare /sd, Mikko Immonen /vas, Riitta Korhonen /kok, Pekka Kuosmanen /kok, Leena Luhtanen /sd (osittain), Erkki J. Partanen /sd, Kirsi Piha /kok, Ola Rosendahl /r, Mauri Salo /kesk, Sakari Smeds /skl ja Osmo Soininvaara /vihr sekä varajäsen Pekka Leppänen /vas.