LaVM 16/1997 - HE 16/1997
Hallituksen esitys laiksi rikoslain 29 luvun 1 §:n muuttamisesta

LaVM 16/1997 - HE 16/1997Hallituksen esitys laiksi rikoslain 29 luvun 1 §:n muuttamisesta

HE 16/1997

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 19 päivänä maaliskuuta 1997 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen 16/1997 vp laiksi rikoslain 29 luvun 1 §:n muuttamisesta.

Lausunto

Lakivaliokunta on pyytänyt asiasta valtiovarainvaliokunnan lausunnon, joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi (VaVL 26/1997 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

- lainsäädäntöneuvos Antti Pihlajamäki, oikeusministeriö

- hallitusneuvos Kirsi Seppälä, valtiovarainministeriö

- pääjohtaja Jukka Tammi ja ylitarkastaja Ritva Sahavirta, Verohallitus

- rikosylitarkastaja Jouni Välkki, keskusrikospoliisi

- kihlakunnansyyttäjä Jarmo Rautakoski, Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirasto,

- asianvalvoja Harri Vikberg ja asianvalvoja Arto Koskinen, Turun lääninverovirasto

- osastopäällikkö Hannele Ranta-Lassila, Keskuskauppakamari

- asiamies Jari Forss, Palvelutyönantajat

- lainopillinen asiamies Anna Lundén, Suomen Yrittäjät

- johtaja Tero Honkavaara, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT

- professori Edward Andersson

- professori Raimo Lahti

- professori Kari S. Tikka.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veropetosta koskevaa rikoslain 29 luvun 1 §:ää. Ehdotuksen mukaan pykälässä olevaa tekotapaluetteloa täydennetään lisäämällä siihen sellaisen veron määräytymistä koskevan velvollisuuden laiminlyöminen, jolla on merkitystä määrättäessä veroa joko tekijälle itselleen tai toiselle. Tällä hetkellä ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöminen on rangaistavaa vasta sen jälkeen kun viranomainen on kehottanut tekemään ilmoituksen. Tulkintavaikeuksien vähentämiseksi ehdotetaan nykyisessä pykälässä kuvattu tekotapa "muulla petollisella toimella" muutettavaksi muotoon "muuten petollisesti". Teon seurauksissa ehdotetaan nimenomaisesti mainittavaksi veron virheellisen määräämisen ohella myös veron aiheeton palauttaminen.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Veropetossäännökseen ehdotetuista muutoksista keskeisin on ns. passiivisen veropetoksen soveltamisedellytysten lieventäminen. Nykyään veroilmoituksen tai muun verotusta varten säädetyn tai vaaditun ilmoituksen laiminlyönti on rangaistavaa vain, mikäli viranomaiset ovat kehottaneet ilmoituksen tekemiseen. Vaatimus viranomaisen kehotuksesta ei sisältynyt rikoslain kokonaisuudistuksen I vaihetta koskevaan hallituksen esitykseen, jolla veropetossäännökset uudistettiin, vaan edellytys lisättiin lain eduskuntakäsittelyn aikana lakivaliokunnassa. Valiokunta perusteli lisäystä toisaalta sillä, ettei rangaistavaksi tule unohduksesta johtuvat laiminlyönnit, ja toisaalta, koska veron välttämistarkoitus on vaikea osoittaa.

Eräät valiokunnan nyt kuulemat asiantuntijat ovat vastustaneet veropetossäännöksen muuttamista samankaltaisin perustein, joilla lakivaliokunta perusteli lain nykyistä sanamuotoa. Lisäksi on esitetty, että muutos ulottaisi rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän tarpeettomasti laiminlyönteihin, joista voidaan määrätä hallinnollinen sanktio, veronkorotus. Rangaistussäännöksen laajentamista on pidetty myös kohtuuttomana, koska vero-oikeudelliset säännökset ovat epäselviä ja huonosti tunnettuja. Erityisesti on oltu huolissaan siitä, että tietämättömyydestä ja inhimillisistä erehdyksistä johtuvat ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnit tulisivat rangaistaviksi.

Hallituksen esityksessä perustellaan muutosehdotusta painavin argumentein. Esitys on osa talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämistoimenpiteistä. Näistä syistä ja saadun selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että veropetossäännöstä on syytä muuttaa siten, ettei ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin rangaistavuus enää edellytä sitä edeltävää viranomaisen kehotusta ilmoituksen antamiseen. Muutosta vastaan esitetty kritiikki on ollut osittain perusteetonta tai ylimitoitettua.

Verolaeissa säädetään verovelvollisen ilmoitusvelvollisuudesta ja sivullisen, eli muun kuin verovelvollisen, velvollisuudesta antaa tietoja verotuksen toimittamista varten. Veroviranomaiset voivat määrätä ilmoittamis- ja tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä veronkorotuksen. Lisäksi ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti, joka ei tapahdu veron välttämistarkoituksessa, voi johtaa sakkorangaistukseen verorikkomuksesta. Rangaistavuuden edellytyksenä on tällöin, että laiminlyöntiä ei ole korjattu viranomaisen kehotuksesta. Hallituksen esityksellä ei ole vaikutusta näihin säännöksiin.

Rikosoikeudellinen ja hallinto-oikeudellinen seuraamusjärjestelmä poikkeavat syyllisyysvaatimuksen osalta toisistaan. Rikosoikeudellisen vastuun edellytyksenä on tekijän tahallisuus tai tuottamus. Rikoslaissa rangaistavaksi säädettyjen tekojen on vakiintuneesti katsottu edellyttävän tahallisuutta, jollei rangaistussäännöksessä toisin säädetä tai säännös selvästi osoita teon olevan myös tuottamuksellisena rangaistava. Rikoslain kokonaisuudistuksessa syyksiluettavuus on pyritty ilmaisemaan kussakin tunnusmerkistössä yksiselitteisesti. Veropetos edellyttää selkeästi tahallisuutta ja lisäksi ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin osalta tarkoitustahallisuutta; laiminlyönnin on tapahduttava veron välttämistarkoituksessa. Rikosoikeudenkäynnissä syyttäjän velvollisuutena on näyttää toteen rikosoikeudellisen vastuun perustavat tekijät; laiminlyönnin osalta veron välttämistarkoitus.

Vero-oikeudellinen ja rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä täydentävät toisiaan ja niitä on sovellettava tarkoituksenmukaisesti ja yhdenmukaisesti. Veroviranomaiset voivat jättää rikosilmoituksen tekemättä, jos rikkomus on ollut vähäinen ja se on viivyttelemättä korjattu. Rikoslain 29 luvun 3 §:n 2 momentti sisältää lievää veropetosta koskevan erityissäännöksen, jonka mukaan ilmoitus voidaan jättää tekemättä, syyte ajamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos veron korotus harkitaan riittäväksi seuraamukseksi.

Valiokunta pitää tärkeänä, että verohallinnon rikosilmoituskäytäntö on yhdenmukaista. Lisäksi veroviranomaisten on tiedotettava ilmoitus- ja tiedonantovelvollisille riittävän selkeästi näiden velvollisuuksista ja laiminlyöntien seurauksista.

Yksityiskohtaiset perustelut

Rikoslain 29 luvun 1 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että nykyisen pykälän kaksi momenttia yhdistetään ja veropetoksen tekomuodot luetellaan neljänä erillisenä kohtana. Pykäläehdotuksen 3 kohdan mukaan veropetokseen syyllistyisi se, joka laiminlyö veron välttämistarkoituksessa sellaisen veron määräämistä varten säädetyn velvollisuutensa, jolla on merkitystä määrättäessä veroa joko tekijälle itselleen tai toiselle ja aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron virheellisen määräämisen tai kokonaan määräämättä jättämisen taikka veron aiheettoman palauttamisen.

Pykälän nykyisessä 2 momentissa ei määritellä sitä, kenen veron määräämiseen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin on vaikutettava. Pykälän muihin kohtiin ei myöskään sisälly tällaista rajausta. Mikäli 3 kohdan säännös hyväksyttäisiin ehdotetun muotoisena, se saattaisi vastakohtaispäättelyä käytettäessä johtaa muiden kohtien osalta väärään tulkintaan. Valiokunta ehdottaa, että veropetoksen tekotavat määritellään edelleen tältä osin yhdenmukaisesti ja sen vuoksi 3 kohdan sanamuotoa tarkistetaan.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan pykälää muutettavaksi myös siten, että teolla tai laiminlyönnillä aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa veron virheellinen määrääminen tai kokonaan määräämättä jääminen taikka veron aiheeton palauttaminen. Valiokunta ehdottaa, ettei pykälää muuteta teon tai laiminlyönnin seurausta koskevilta osiltaan, vaan nykyistä tunnusmerkistöä pelkästään täydennetään aiheetonta veronpalautusta koskevalla seurauksella. Säännöksen nykyinen sanamuoto on hallituksen esitystä selkeämpi eikä muutokselle ole esitetty perusteita. Samalla valiokunta ehdottaa pykälään tehtäväksi eräitä kielellisiä korjauksia.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 1 § muutettuna seuraavasti:

1 §
Veropetos

Joka

1) antamalla viranomaiselle verotusta varten väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta,

2) salaamalla verotusta varten annetussa ilmoituksessa veron määräämiseen vaikuttavan seikan,

3) (poist.) veron välttämistarkoituksessa laiminlyömällä verotusta varten säädetyn velvollisuuden, jolla on merkitystä veron määräämiselle, tai

4) muuten petollisesti,

aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron (poist.) määräämättä jättämisen tai sen määräämisen liian alhaiseksi taikka veron aiheettoman palauttamisen, on tuomittava veropetoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Henrik Lax /r

vpj. Matti Vähänäkki /sd

jäs. Sulo Aittoniemi /kesk

Juhani Alaranta /kesk

Juha Karpio /kok

Anne Knaapi /kok

Pekka Kuosmanen /kok

Annika Lapintie /vas

Kari Myllyniemi /kesk

Markku Pohjola /sd

Heikki Rinne /sd

Pekka Saarnio /vas

Säde Tahvanainen /sd

Jukka Tarkka /nuors.