JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 1 päivänä kesäkuuta 1999 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi rikoslain 2 luvun 14 a §:n ja 45 luvun muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( HE 17/1999 vp ).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta ja puolustusvaliokunta ovat antaneet asiasta lausunnon (PeVL 3/1999 vp ja PuVL 3/1999 vp ), jotka on otettu tämän mietinnön liitteiksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedt , oikeusministeriö
• vanhempi hallitussihteeri Seppo Kipinoinen , puolustusministeriö
• hovioikeudenneuvos Veli Hokkanen , Helsingin hovioikeus
• käräjätuomari Harri Mäkelä , Helsingin käräjäoikeus
• puheenjohtaja Harri Sirén , Päällystöliitto ry
• puheenjohtaja Anssi Törmälä , Varusmiesliitto ry
• professori Ari-Matti Nuutila

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain sotilasrikoksia koskeva 45 luku. Siihen ei ehdoteta merkittäviä asiallisia muutoksia lukuun ottamatta sitä, että sotilaiden poliittista toimintaa koskevasta kriminalisoinnista ehdotetaan poistettavaksi sananvapauden rajoittamista merkitsevä säännös. Muilta osin muutokset liittyvät ensisijaisesti lain kirjoittamistekniikkaan. Voimassa olevan lain kriminalisoinneista ehdotetaan poistettavaksi haitantekoa esimiehelle, luvatonta lainan ottamista, kurittomuutta ja täytäntöönpanorikkomusta koskevat erilliset kriminalisoinnit, koska luvun muut tunnusmerkistöt kattavat myös mainittujen rikosten tekotavat. Rangaistusten ankaroitumista merkitsisivät lukuun otettavaksi ehdotetut säännökset törkeästä vartio­rikoksesta ja törkeästä esimiesaseman väärinkäyttämisestä. Muilta osin rangaistusasteikkoihin ehdotetaan tehtäväksi muutamia käytännön kannalta vähämerkityksisiä muutoksia.

Rikoslain 2 luvussa säädetään sotilasarvon menettämisestä tuomioistuimen päätöksellä. Lukuun lisättäisiin säännös, jonka mukaan alinta sotilasarvoa ei voida tuomita menetettäväksi.

Sotilasoikeudenkäyntilaissa oleva viittaus rikoslain 45 lukuun muutettaisiin niin, että viit­taus koskisi uudistetun 45 luvun asianomaista pykälää.

Asevelvollisuuslaissa säädetään siitä, milloin asevelvollisena palvelevalle sotilaalle voidaan myöntää lupa osallistua poliittisten luottamustointen hoitamiseen ja poliittisiin tilaisuuksiin. Koska tällainen osallistuminen poliittiseen toimintaan ei rikoslain 45 luvun uudistuksen vuoksi olisi enää riippuvainen esimiehen antamasta luvasta, ei myöskään enää olisi tarvetta luvan antamisen edellytyksiä koskevaan sääntelyyn.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Sotilasrikoksia koskeva 45 luku uudistettiin vuonna 1983 ja nyt tarkoituksena on saattaa luku vastaamaan rikoslain kokonaisuudistuksessa noudatettavaa kirjoittamistapaa ja korvata tarpeettoman yksityiskohtaisia rangaistussäännöksiä yleisemmillä säännöksillä. Esityksen merkittävin sisällöllinen muutos on sotilaiden sanan­vapautta rajoittavien säännösten poistaminen.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Sotilaiden puoluepoliittinen toiminta

Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi rikoslain säädökset, jotka rajoittavat sotilaiden sananvapautta. Heidän yhdistymisvapauttaan rajoittaisi edelleen kielto liittyä jäseneksi puolueeseen tai puoluepoliittista toimintaa harjoittavaan tai sitä selvästi tukevaan yhdistykseen. Sotilaan velvollisuutena on myös erota puolueesta tai mainitunlaisesta yhdistyksestä.

Eduskunta on viimeksi ottanut kantaa sotilaiden poliittiseen toimintaan hyväk­syessään uuden perustuslain, joka tuli voimaan 1.3.2000. Sen 27 §:n 2 momentin mukaan kansanedustajaksi ei voida valita sotilasta, lukuun ottamatta asevelvollisuuttaan suorittavaa henkilöä. Säännöstä on perusteltu puolustusvoimien pitämisellä puoluepoliittisen toiminnan ulkopuolella.

Kieltoa kuulua poliittisiin puolueisiin perustellaan käsiteltävänä olevassa esityksessä laajasti ja vakuuttavasti. Esityksestä antamissaan lausunnoissa perustuslakivaliokunta ja puolustusvaliokunta ovat myös suhtautuneet myönteisesti ehdotettuun sananvapauden laajentamiseen ja sotilaiden poliittisen toiminnan rajoitukseen. Lakivaliokunnalla ei ole periaatteellista huomauttamista sotilaiden luvatonta poliittista toimintaa koskevaan rangaistussäännökseen. Selvyyden vuoksi voidaan todeta, ettei säännös esimerkiksi rajoita sotilaiden toimimista sitoutumattomana kunnallisissa luottamustehtävissä.

Ohjesäännöt ja määräykset

Palvelusrikossäännökset saavat sisältönsä osittain rikoslain ulkopuolisista ohjesäännöistä ja muista määräyksistä. Rikoslain uudistamisessa on pyritty pääsemään eroon näistä ns. blankorangaistussäännöksistä, siinä kuitenkaan täydellisesti onnistumatta. Lainsäädäntöteknisesti palvelusrikossäännösten kirjoittamistapa on perusteltu. On kuitenkin huolehdittava, että ohjesäännöt ja määräykset kirjoitetaan rikossäännöksiltä vaadittavalla tarkkuudella ja että niistä käy ilmi rikkomisen rangaistavuus.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki rikoslain muuttamisesta

2 luku. Rangaistuksista

14 a §.

Sotilasarvon menettämistä koskevaan pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi momentti, jonka mukaan alinta sotilasarvoa ei voi tuomita menetetyksi.

Pykälää on edellisen kerran uudistettu vuonna 1995, jolloin lisättiin tuomioistuinten harkintavaltaa niiden päättäessä sotilasarvon menettämisestä. Aikaisemmin sotilasarvo oli tuomittava menetetyksi, jos henkilö tuomittiin vankeuteen vähintään kahdeksi vuodeksi taikka rangaistukseen valtio- tai maanpetoksesta. Lakivaliokunnan ehdotuksesta pykälään lisättiin säännös, jonka perusteella sotilasarvon menettäminen voidaan jättää tuomitsematta, mikäli menettäminen olisi kohtuutonta.

Sotilasarvon menettämistä on oikeuskirjallisuudessa luonnehdittu kunniaan kohdistuvaksi lisärangaistukseksi. Se oli vuoteen 1969 saakka osa kansalaisluottamuksen menettämistä. Rangaistusjärjestelmän kannalta sotilasarvon menettämisellä ei voida katsoa olevan olennaista merkitystä. Myöskään nykyinen tuomitsemiskäytäntö, joka on valiokunnan saaman selvityksen mukaan epäyhtenäinen tai jopa sattumanvarainen, ei puolla seuraamuksen ylläpitämistä.

Sotilasarvon menettämistä on puolustushallinnossa pidetty tarpeellisena, koska sen avulla voidaan vakavista rikoksista tuomitut sulkea pois tärkeistä sota-ajan tehtävistä. Tästä syystä valiokunta ei ehdota pykälään tehtäväksi muita muutoksia, kuin mitä hallituksen esityksessä ehdotetaan. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että sotilasarvon menettämisen uudistamis- ja mahdollinen poistamistarve selvitetään erikseen. Asia on uudelleen arvioitavana viimeistään uudistettaessa rikoslain 2 lukua kokonaisuudessaan.

45 luku. Sotilasrikoksista

1 § Palvelusrikos.

Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan palvelusrikokseen syyllistyisi sotilas, joka hankkiakseen itselleen vapautuksen, loman tai muun helpotuksen palveluksesta vioittaa itseään, vahingoittaa terveyttään tai esittää valheellisen tiedon taikka menettelee muulla tavoin vilpillisesti.

Teonkuvaus "menettelee muulla tavoin vilpillisesti" on rikosoikeudellisen tarkkarajaisuusvaatimuksen kannalta ongelmallinen. Säännöksen loppuosalla ei ole myöskään suurta merkitystä, koska käytännössä esiintyviin tekotapoihin, kuten sairauden valehtelemiseen, väärennetyn sairauslomatodistuksen tai kokouskutsun esittämiseen, voidaan soveltaa säännökseen sisältyvää "valheellisen tiedon esittämistä" koskevaa kriteeriä. Näillä perusteilla valiokunta ehdottaa, että kohtaa täsmennetään poistamalla lauseen loppuosa.

9 § Luvaton poissaolo.

Ehdotetussa säännöksessä teon rangaistavuuden edellytyksenä on luvattomuus kuten nykyisessä pykälässä. Teon rangaistavuutta ei kuitenkaan poista ainoastaan lupa poistua tai olla poissa palveluksesta vaan myös laillinen este, joka on estänyt saapumasta palveluspaikkaan. Luvattomasta poissaolosta ei ole tuomittu, jos saapuminen palveluspaikkaan on estynyt esimerkiksi varusmiehen vakavan sairauden, joukkoliikenteen keskeytymisen tai poliisin suorittaman pidätyksen johdosta. Myös yleiset oikeuttamisperusteet saattavat tehdä poistumisesta tai myöhästymisestä oikeutetun. Valiokunta ehdottaa, että sana "luvattomasti" korvataan sanalla "oikeudettomasti", jota käytetään useissa rikoslain säännöksissä rajaamaan teon rangaistavuutta. Vakiintunutta rikosnimikettä ei ehdoteta muutettavaksi.

10 § Karkaaminen.

Karkaaminen on luvattoman poissaolon törkeä tekomuoto. Sotilas tuomitaan karkaamisesta, jos hän on jatkanut poissaoloaan vähintään viisi vuorokautta siten, että poissaolosta on aiheutunut tai voinut aiheutua olennainen keskeytys hänen koulutuksessaan tai muuten olennaista haittaa palvelukselle. Säännökseen ehdotetaan muutosta, joka korostaa tekijältä edellytettävää tietoisuutta poissaolon vaikutuksesta tai mahdollisesta vaikutuksesta koulutukselle tai palvelukselle.

Oikeuskäytännössä nykyistä säännöstä on sovellettu siten, että karkaamisesta on tuomittu varusmiespalvelustaan suorittamaan määrätty, mut­ta ilman laillista estettä palveluspaikkaan saapumatta jäänyt henkilö silloinkin, kun hänet on palveluspaikkaan toimittamisen jälkeen todettu kykenemättömäksi aloittamaan varusmiespalvelustaan ja vapautettu palveluksesta rauhan aikana.

Valiokunta toteaa säännöksen soveltamisen edellyttävän, että yli viiden vuorokauden poissaolosta on jälkikäteen asiaa arvioitaessa katsottava aiheutuneen tai voineen aiheutua olennainen keskeytys tai muuten olennaista haittaa luvattomasti poissaolleen koulutukselle tai palvelukselle. Tällaista seurausta ei aiheudu esimerkiksi silloin, kun henkilö vapautetaan palveluksesta terveydellisistä syistä.

13 § Haitanteko esimiehelle (uusi).

Nykyisessä rikoslain 45 luvun 11 §:ssä säädetään rangaistavaksi haitanteko esimiehelle. Hallituksen esitykseen ei sisälly vastaavaa erillistä säännöstä, koska pykälässä tarkoitettujen tekojen katsotaan tulevan rangaistuiksi muiden kuuliaisuusrikoksia koskevien säännösten perusteella.

Kuitenkin esimiehen väkivaltaista vastustamista koskevat kaksi tunnusmerkistöä edellyttävät väkivallan käyttöä tai sillä uhkaamista. Niskoittelusäännöksen soveltaminen edellyttää puolestaan, että on annettu nimenomainen käsky, joka jätetään täyttämättä. Haitantekoa voi sen sijaan olla jo sellainen menettely, jossa tiettyä käskyä ei ole rikottu. Haitanteosta on kyse esimerkiksi silloin, kun kuulusteluun vietävä sotilas heittäytyy makuulle tai istumaan taikka tarttuu kiinni ovenpieliin tai kaiteisiin.

Sotilaita koskevat kuuliaisuusrikokset vastaavat sisällöltään ja systematiikaltaan rikoslain 16 luvun yleisiä, kaikkia koskevia 1—4 §:n virkamiehen väkivaltaista vastustamista, haitantekoa virkamiehelle ja niskoittelu poliisia vastaan koskevia säännöksiä. Tämän vuoksi ilman erillistä sotilaita koskevaa rangaistussäännöstä sotilaan esimiehelleen tekemästä haitanteosta voitaisiin rangaista haitantekoa virkamiehelle koskevan säännöksen mukaisesti. Koska sotilaita koskevat säännökset on koottu rikoslain 45 lukuun, on johdonmukaista, että lukuun lisätään pykälä haitanteosta esimiehelle. Silloin kyseessä on sotilasrikos ja asia käsitellään sotilasoikeudenkäyntimenettelyssä ja kurinpitomenettely on mahdollinen. Valiokunnan ehdottama uusi pykälä on kirjoitettu käyttäen mallina nykyistä rikoslain 45 luvun 11 §:ää ja 16 luvun 3 §:ää.

Kun lukuun lisätään uusi pykälä, jäljempänä seuraavien pykälien numero muuttuu yhtä suuremmaksi. Uuden pykälän johdosta 15, 19, 20, 23, 24, 28 ja 29 §:ssä olevia viittaussäännöksiä on tarkistettava vastaamaan pykälien uutta numerointia.

19 (18) § Luvaton poliittinen toiminta.

Pykälässä säädetään rangaistavaksi sotilaan tai rajavartiolaitoksen sotilastehtävässä palvelevan liittyminen jäseneksi puolueeseen tai puoluepoliittista toimintaa harjoittavaan tai sitä selvästi tukevaan yhdistykseen.

Perustuslakivaliokunta on todennut, että rangaistussäännöksessä käytetty ilmaisu "puoluepoliittista toimintaa harjoittava tai sitä selvästi tukeva yhdistys" voi aiheuttaa tulkinnanvaraisia rajatapauksia. Säännösehdotus on kuitenkin perustuslakivaliokunnan mielestä sillä tavoin riittävän täsmällinen, että perusoikeusrajoituksen tarkkarajaisuuden vaatimus täyttyy myös rikosoikeudellisen legaliteettiperiaatteen valossa. Valiokunta on pitänyt kuitenkin toivottavana, että sääntelyn tarkoitusta vielä tarkennetaan tältä osin.

Käytetyn ilmaisun tarkentamiseksi lakivaliokunta toteaa, että puoluelain mukaan puolueena rekisteröidään yhdistys, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen. Pykäläehdotuksessa puoluepoliittisella toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan valtiollisiin asioihin. Oikeuskirjallisuudessa esitettyjen mielipiteiden mukaan valtiollisilla asioilla tarkoitetaan valtiosääntöä ja muuta lainsäädäntöä, hallintoa, kansalaisten yleisiä oikeuksia ja velvollisuuksia sekä valtioiden keskinäisiä suhteita. Yleensä ei ole vaikea arvioida, harjoittaako yhdistys puoluepoliittista toimintaa. Ehdotettu sanamuoto vastaa tältä osin nykyistä säännöstä, eikä sen osalta ole ollut soveltamisongelmia. Soveltamista helpottaa edelleen säännökseen lisättävä selventävä rajaus, että yhdistyksen toiminnan on selvästi tuettava puoluepoliittista toimintaa. Tällaista toimintaa harjoittaa esimerkiksi yhdistys, jonka varsinaisena tarkoituksena on tukea taloudellisesti puoluetta.

2. Laki sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:n muuttamisesta

2 §.

Pykälässä oleva viittaussäännös rikoslain 45 luvun 27 §:ään on muutettava lukuun lisätyn uuden pykälän johdosta 28 §:ksi.

3. Laki asevelvollisuuslain 50 a §:n muuttamisesta

50 a §.

Pykälässä säädettäisiin edellytyksistä, joilla varusmiespalvelusta suorittavalle asevelvolliselle myönnetään lupa osallistua palvelusolosuhteittensa kehittämistä edistävään toimintaan. Tällaista toimintaa harjoittavat esimerkiksi varusmiestoimikunnat.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut tarkoituksena olevan säätää, että lupa on säädettyjen edellytysten täyttyessä myönnettävä. Säännös on tarkoitettu asevelvollisten suojaksi ja selkeäksi ohjeeksi asevelvollisuuslain soveltajille. Tällaisten tarkoitusten kannalta on perustuslakivaliokunnan mielestä asianmukaista muuttaa ehdotusta niin, että säännös muotoillaan kielloksi estää asevelvollista osallistumasta palveluolosuhteittensa kehittämistä edistävään toimintaan vapaa-aikanaan.

Puolustusvaliokunta on lausunnossaan kannattanut säännöksen muuttamista perustuslakivaliokunnan esittämällä tavalla. Puolustusvaliokunta ei myöskään näe perusteita haitata varusmiestoimikuntien työtä, mitä kokousten pitäminen pelkästään palvelusajan ulkopuolella saattaisi merkitä.

Näihin lausuntoihin viitaten lakivaliokunta ehdottaa pykälän muuttamista siten, ettei varusmiespalvelusta suorittavaa asevelvollista saa kieltää osallistumasta palvelusolosuhteittensa kehittämistä edistävään toimintaan, jos osallistuminen voi tapahtua haittaamatta hänen palvelustehtäviensä suorittamista.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta kun­nioittavasti ehdottaa,

että 1.—3. lakiehdotus hyväksytään muutettuina seuraavasti:

1.

Laki

rikoslain 2 luvun 14 a §:n ja 45 luvun muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 45 luku, sellaisena kuin se on laissa 321/1983, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, ja

lisätään 2 luvun 14 a §:ään, sellaisena kuin se on laissa 578/1995, uusi 2 momentti seuraavasti:

2 luku

Rangaistuksista

14 a §

(Kuten HE)

45 luku

Sotilasrikoksista

Palvelusrikokset

1 §

Palvelusrikos

(1 mom. kuten HE)

Palvelusrikoksesta tuomitaan myös sotilas,

1) joka on palvelustehtävässä siinä määrin alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alainen, että hänen kykynsä suorittaa palvelusta on alentunut, tai

2) joka hankkiakseen itselleen vapautuksen, loman tai muun helpotuksen palveluksesta vioittaa itseään, vahingoittaa terveyttään tai sitä yrittää taikka sanotussa tarkoituksessa esittää valheellisen tiedon (poist.).

2—8 §

(Kuten HE)

9 §

Luvaton poissaolo

Sotilas, joka oikeudettomasti poistuu siitä joukosta tai paikasta, jossa hänen on palveltava, taikka jää sinne määräaikana saapumatta, on tuomittava luvattomasta poissaolosta kurinpitorangaistukseen tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

10—12 §

(Kuten HE)

13 § (Uusi)

Haitanteko esimiehelle

Sotilas, joka käyttämättä väkivaltaa tai sen uhkaa oikeudettomasti estää tai yrittää estää esimiehen taikka vartio-, päivystys-, järjestyspartio- tai poliisitehtävää toimittavan sotilaan palvelustoimen suorittamista tai vaikeuttaa sitä, on tuomittava haitan­teosta esimiehelle kurinpitorangaistukseen tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

14 (13) §

(Kuten HE)

15 (14) §

Yhteinen niskoittelu

Jos sotilaat siitä keskenään sovittuaan tekevät 14 §:ssä tarkoitetun rikoksen, kukin rikoksentekijä on tuomittava yhteisestä niskoittelusta kurinpitorangaistukseen tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

16—18 (15—17) §

(Kuten HE)

19 (18) §

Luvaton poliittinen toiminta

Tämän luvun 27 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettu sotilas tai rajavartiolaitoksen sotilastehtävässä palveleva, joka liittyy jäseneksi puolueeseen tai puoluepoliittista toimintaa harjoittavaan tai sitä selvästi tukevaan yhdistykseen taikka jättää eroamatta puolueesta tai edellä tarkoitetusta yhdistyksestä, on tuomittava luvattomasta poliittisesta toiminnasta kurinpitorangaistukseen.

Sota-ajan rikokset

20 (19) §

Sotilasrikos sota-aikana

(1 mom. kuten HE)

Jos 5, 10, 11, 14 tai 15 §:ssä tarkoitettu rikos tapahtuu sota-aikana, rikoksentekijä on tuomittava vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi.

(3 mom. kuten HE)

21 ja 22 (20 ja 21) §

(Kuten HE)

23 (22) §

Vaarallinen sotilasrikos

Jos 20 §:n 2 tai 3 momentissa tai 21 §:ssä tarkoitettu rikos on omiaan aiheuttamaan erityisen vakavaa vaaraa joukolle tai sen toiminnalle taikka vaarantamaan erityisen tärkeän kohteen, rikoksentekijä on tuomittava vaarallisesta sotilasrikoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

(2 mom. kuten HE)

24 (23) §

Salahanke vaarallisen sotilasrikoksen tekemiseksi

Jos sotilaat sopivat keskenään 23 §:ssä tarkoitetun vaarallisen sotilasrikoksen tekemisestä, on kukin rikoksentekijä tuomittava salahankkeesta vaarallisen sotilasrikoksen tekemiseksi , alkuunpanija ja johtaja vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi sekä muu osallinen kurinpitorangaistukseen tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

25—27 (24—26) §

(Kuten HE)

28 (27) §

Sota-aika

(1 mom. kuten HE)

Sota-aikana ovat tämän luvun säännösten alaisia sotilaiden lisäksi:

1) puolustusvoimien muissa kuin 27 §:ssä tarkoitetuissa viroissa palvelevat ja ne puolustusvoimissa määräaikaiseen virkasuhteeseen virkamiehiksi nimitetyt, jotka on määrätty muihin kuin sotilastehtäviin;

(Kohdat 2—4 kuten HE)

(3 mom. kuten HE)

29 (28) §

Soveltamisrajoitukset

Edellä 27 ja 28 §:ssä tarkoitetut henkilöt ovat siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään sotilasrangaistussäännösten alaisia sen ajan, jonka näissä säännöksissä tarkoitettu palvelus tai olosuhde kestää.

(2 mom. kuten HE)

Sotavanki on tämän luvun sotilaita koskevien säännösten alainen ottaen huomioon, mitä 25 ja 26 §:ssä säädetään sekä Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa määrätään.

Sotavankia, joka on päässyt pakenemaan omiin joukkoihinsa tai puolueettomaan maahan, mutta joutuu uudestaan vangiksi, ei saa enää tuomita rangaistukseen aikaisemmin tekemästään 25 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta.

(5 mom. kuten HE)

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

2.

Laki

sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 25 päivänä maaliskuuta 1983 annetun sotilasoikeudenkäyntilain (326/1983) 2 §:n 3 momentti seuraavasti:

2 §

Sota-aikana käsitellään sotilasoikeudenkäyntiasiana lisäksi syyte 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta teosta rikoslain 45 luvun 28 §:n 2 tai 3 momentissa mainittua henkilöä vastaan, jos teko on kohdistunut toiseen sotilasrangaistussäännösten alaiseen henkilöön, puolustusvoimiin tai sanotuissa momenteissa tarkoitettuun laitokseen.

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

3.

Laki

asevelvollisuuslain 50 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuuslain (452/1950) 50 a §, sellaisena kuin se on laissa 1169/1988, seuraavasti:

50 a §

Varusmiespalvelusta suorittavaa asevelvollista ei saa kieltää osallistumasta palvelusolosuhteittensa kehittämistä edistävään toimintaan, jos osallistuminen voi tapahtua (poist.) haittaamatta hänen palvelustehtäviensä suorittamista. (Poist.)

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

vpj. Matti Vähänäkki /sd
jäs. Sulo Aittoniemi /alk
Leena-Kaisa Harkimo /kok
Jyri Häkämies /kok
Erkki Kanerva /sd
Toimi Kankaanniemi /skl
Annika Lapintie /vas
Paula Lehtomäki /kesk (osittain)
Kirsi Ojansuu /vihr (osittain)
Veijo Puhjo /vas (osittain)
Tero Rönni /sd
Mauri Salo /kesk
Marja Tiura /kok
Lasse Virén /kok
vjäs. Seppo Lahtela /kesk (osittain)
Pertti Turtiainen /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Timo Tuovinen