Sisällysluettelo
- JOHDANTO
- HALLITUKSEN ESITYS
-
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
- Yleisperustelut
- Todistajan suojelu
- Asian kiireelliseksi julistaminen
- Yksityiskohtaiset perustelut
- 1. Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
- 17 luku. Todistelusta
- 11 §.
- 21 §.
- 34 §.
- 28 luku. Asian kiireelliseksi julistaminen
- 1—6 §.
- 31 luku. Ylimääräisestä muutoksenhausta
- Johtolause.
- 2. Laki rikoslain 15 luvun 1 §:n muuttamisesta
- 1 §. Perätön lausuma tuomioistuimessa.
- Päätösehdotus
LaVM 30/2002 vp HE 190/2002 vp
Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäymiskaaren
eräiden todistelua, kiireelliseksi julistamista ja ylimääräistä muutoksenhakua
koskevien säännösten muuttamisesta
LaVM 30/2002 vp - HE 190/2002 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäymiskaaren eräiden todistelua, kiireelliseksi julistamista ja ylimääräistä muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunta on 24 päivänä lokakuuta 2002 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen oikeudenkäymiskaaren eräiden todistelua, kiireelliseksi julistamista ja ylimääräistä muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamisesta ( HE 190/2002 vp ).
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
- lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa , oikeusministeriö
- presidentti Jussi Kivinen , Kouvolan hovioikeus
- laamanni Kauko Huttunen , Helsingin käräjäoikeus
- käräjätuomari Helena Salo-Pankakoski , Vantaan käräjäoikeus
- valtionsyyttäjä Matti Nissinen , Valtakunnansyyttäjänvirasto
- rikostarkastaja Elina Isoksela , keskusrikospoliisi
- asianajaja Markku Fredman , Suomen Asianajajaliitto
- professori Juha Lappalainen
Lisäksi valiokunta on saanut Käräjäoikeustuomarit ry:ltä kirjallisen lausunnon.
Viitetieto
Tämän hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksessa ehdotetaan mm. oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 11 §:n muuttamista. Samaa pykälää koskeva muutosehdotus sisältyy myös lakivaliokunnassa samanaikaisesti käsiteltävänä olevan esitutkintaa ja pakkokeinolainsäädännön muuttamista koskevan hallituksen esityksen HE 52/2002 vp 6. lakiehdotukseen. Ehdotukset on eduskuntakäsittelyssä sovitettava yhteen.
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräitä oikeudenkäymiskaaren todistelua ja ylimääräistä muutoksenhakua koskevia säännöksiä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön mahdollisuus julistaa asia käsiteltäväksi kiireellisenä.
Todistajan suojaamiseksi ehdotetaan, että tietyin edellytyksin todistajaa, muuta todistelutarkoituksessa kuultavaa henkilöä tai asianomistajaa voitaisiin kuulla pääkäsittelyssä hänen henkilökohtaisesti läsnä olematta käyttäen videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa, jossa istuntoon osallistuvilla on puhe- ja näköyhteys keskenään, jos tuomioistuin harkitsee tämän soveliaaksi. Myös puhelimitse kuulusteleminen olisi eräin lisäedellytyksin mahdollista.
Alle 15-vuotiaan lapsen tai henkilön, jonka henkinen toiminta on häiriintynyt, kuulemismenettelystä todistelutarkoituksessa tuomioistuimessa ehdotetaan otettavaksi oikeudenkäymiskaareen tarkemmat säännökset. Lisäksi ehdotetaan, että alle 15-vuotiaan henkilön tai henkilön, jonka henkinen toiminta on häiriintynyt, esitutkinnassa antamaa kuva- ja äänitallennettua kertomusta voitaisiin käyttää tuomioistuimessa todisteena.
Uutena instituutiona oikeudenkäymiskaareen ehdotetaan säännöksiä menettelystä, jonka avulla asianosainen voisi saada asiansa julistettua käsiteltäväksi kiireellisenä. Tuomioistuin voisi asianosaisen vaatimuksesta päättää, että asia julistetaan kiireelliseksi, kun laissa säädetyt edellytykset täyttyvät.
Lisäksi ehdotukseen sisältyvät säännökset ylimääräisestä muutoksenhausta menettämisseuraamusta koskevaan tuomioon sekä rikosasian vastaajan vahingoksi että hänen edukseen.
Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
Yleisperustelut
Oikeudenkäyntimenettelyä on 1990-luvulla uudistettu laajasti sekä riita- että rikosasioiden osalta. Rikosoikeudenkäyntimenettelyä alioikeuksissa koskevat uudistukset toteutettiin 1.10.1997 voimaan tulleilla laeilla.
Rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn toimivuutta on seurattu uudistuksen alusta alkaen, jotta epäkohtiin voidaan nopeasti puuttua. Seurannassa on ensimmäisenä havaittu eräitä oikeudenkäynnin osa-alueita, joilla tarvitaan uutta sääntelyä. Hallituksen esityksen tavoitteena on näiden tarvittavien säännösten toteuttaminen. Pääpaino on todistelumenettelyyn liittyvien uusien keinojen käyttöönotossa.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Todistajan suojelu
Todistajan ja muun kuultavan suojelun parantamiseksi ehdotetut säännökset täydentävät laissa jo aikaisemmin toteutettua suojelusäännöstöä. Säännösehdotukset ovat maltillisia ja perusteltuja. Todistajansuojelun on pysyttävä sopusoinnussa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimusten kanssa. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että kunnioitetaan ihmisoikeussopimuksissa turvattua syytetyn oikeutta kuulustella kaikkia todistajia, jotka todistavat häntä vastaan, samoissa olosuhteissa kuin syyttäjä ja asianomistaja.
Uusien säännösten täysi hyödyntäminen edellyttää, että kaikkiin tuomioistuimiin hankitaan asianmukainen tekninen varustus. Valiokunnan mielestä tämän toteuttamisessa ei saa viivytellä.
Asian kiireelliseksi julistaminen
Oikeudenkäymiskaaren 28 lukuun ehdotetaan otettaviksi säännökset siitä, miten tuomioistuimessa käsiteltävänä oleva asia voidaan julistaa kiireelliseksi. Ehdotus perustuu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökseen tapauksessa Kudla v. Puola, jossa ihmisoikeustuomioistuin muutti aikaisempaa ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan tulkintaansa. Päätöksestä on luettavissa, että kansallisen lainsäädännön tulee mahdollistaa tehokas oikeussuojakeino, jonka avulla oikeudenkäyntiä joko pystytään nopeuttamaan tai sen pitkittymisestä voidaan suorittaa korvausta asianosaiselle. Kullekin valtiolle jää harkintavaltaa sen suhteen, mikä tämä oikeussuojakeino sen oikeusjärjestelmässä on.
Valiokunnassa kuullut asiantuntijat ovat olleet erimielisiä siitä, tarvitaanko Suomessa tällaista uutta oikeussuojakeinoa ja, jos tarvitaan, pitääkö keinolla voida vaikuttaa asian käsittelyyn ennakolta vai olisiko prosessin lopussa tai sen jälkeen käytettävissä oleva kantelutyyppinen keino parempi.
Valiokunta toteaa, että riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyä koskevia säännöksiä on tarkistettu 1.1.2003 voimaan tulleella lailla. Uusien säännösten mukaan tuomioistuinten on laadittava jokaisesta asiasta käsittelysuunnitelma ja aikataulu. Säännösten sisäänajo on parhaillaan menossa. Hallituksen esityksen perusteluissa ei ole lainkaan pohdittu, miten ehdotettu säännöstö, jolla niin ikään on tarkoitus vaikuttaa asioiden aikataulutukseen, ja juuri voimaan tulleet säännökset sopivat yhteen. Tämän vuoksi valiokunta ei katso voivansa puoltaa säännöstön hyväksymistä. Tässä vaiheessa valiokunta ei myöskään ota kantaa siihen, onko asian kiireelliseksi julistaminen oikea keino Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan johdosta mahdollisesti tarvittavaksi uudeksi oikeussuojakeinoksi.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
17 luku. Todistelusta
11 §.
Ehdotuksen mukaan alle 15-vuotiasta lasta ja henkiseltä toiminnaltaan häiriintynyttä henkilöä voidaan kuulla tuomioistuimessa 21 §:ssä säädetyin edellytyksin. Jos tällaista henkilöä ei voida kuulla tuomioistuimessa, hänen esitutkinnassa antamansa kertomus voidaan tietyin edellytyksin ottaa pääkäsittelyssä huomioon.
Pykäläehdotus on valiokunnan mielestä asianmukainen. Valiokunta kiinnittää huomiota pykälän perusteluihin, joiden mukaan syytetyn kyselyoikeuden asianmukaisen toteutumisen turvaamiseksi syylliseksi epäillylle on käytännössä varattava mahdollisuus oikeudelliseen apuun. Tuomioistuimen on syytä harkita, onko syytetyn kyselyoikeus sen mielestä asianmukaisesti turvattu vai ei. Jos ei ole, tallennetta ei voida oikeudenkäynnissä ottaa sellaisenaan huomioon.
Tämän pykälän ja lakivaliokunnassa samaan aikaan käsiteltävänä olevaan esitutkintalakia ja pakkokeinoja koskevaan hallituksen esitykseen HE 52/2002 vp sisältyvien eräiden säännösten yhteensovittamisesta valiokunta toteaa seuraavaa.
Kummassakin esityksessä ehdotetaan, että pykälään lisätään säännökset siitä, milloin videota voidaan käyttää tuomioistuimessa todisteena. Ehdotusten lakitekninen toteutus poikkeaa toisistaan. Kun tässä esityksessä ehdotettu säännös on yleisluonteinen ja lakiteknisesti yhteensopiva muiden oikeudenkäymiskaaren muutosten kanssa, valiokunta pitää tässä ehdotetun muutoksen hyväksymistä asianmukaisena.
Po. 11 §:n muutos liittyy hallituksen esityksessä HE 52/2002 vp esitutkintalakiin lisättäväksi ehdotettuun 39 a §:ään. Siinä säädetään, milloin poliisin on tallennettava kuulustelukertomus videolle. Esitutkinnassa tehty videointipäätös ei kuitenkaan lopullisesti ratkaise sitä, kuullaanko henkilöä oikeudessa vai ei. Kuulustelun jälkeen tilanne voi muuttua, ja ao. kuultavaa voidaan kuulla myös tuomioistuimessa.
Niin tämä 11 § kuin esitutkintalain uusi 39 a § selkeyttävät oikeuskäytäntöä. Niillä ei ole sellaista keskinäistä riippuvuutta, että niiden pitäisi tulla voimaan samanaikaisesti.
21 §.
Pykälään sisältyy menettelysäännökset siitä, miten alle 15-vuotiasta tai henkisesti häiriintynyttä henkilöä kuullaan todistajana tai todistelutarkoituksessa. Pykälän 3 momentin ensimmäisessä virkkeessä on havaittu virhe. Sanan "kuulemista" sijasta momentissa pitää käyttää sanaa "kuulustelemista". Valiokunta ehdottaa sanan korjaamista.
34 §.
Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännökset henkilön kuulemisesta tuomioistuimessa asianosaisen läsnä olematta, koska nykyinen oikeuskäytäntö on epäselvä.
Pykälän 1 momentin mukaan todistajaa ja eräitä muita henkilöitä voidaan tietyin edellytyksin kuulla pääkäsittelyssä asianosaisen läsnä olematta. Käytännössä myös muiden kuin asianosaisten läsnäolosta saattaa aiheutua samanlaisia haitallisia seuraamuksia kuin asianosaisen läsnäolosta. Tällaisia henkilöitä voivat olla esimerkiksi oikeudenkäyntiyleisön joukossa olevat muut saman ryhmän tai järjestön jäsenet.
Pykälän perusteluissa viitataan oikeudenkäynnin julkisuudesta annettuun lakiin ja todetaan, että yleisön poistaminen oikeudenkäynnistä määräytyy oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain mukaan. Oikeudenkäynnin julkisuuslaissa ei kuitenkaan ole säännöstä, jonka perusteella todistelua haittaava henkilö voitaisiin poistaa istuntohuoneesta todistelun ajaksi.
On asianmukaista, että tuomioistuimesta voidaan poistaa todistajan kuulustelua häiritsevä henkilö tai ryhmä. Tämän toteuttamiseksi valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentin täydentämistä niin, että todistajaa ym. voidaan kuulla pääkäsittelyssä asianosaisen tai muun henkilön läsnä olematta. Valiokunta huomauttaa, ettei säännöstä ole tarkoitettu käytettäväksi koko yleisön poistamiseen.
28 luku. Asian kiireelliseksi julistaminen
1—6 §.
Edellä yleisperusteluissa on todettu, ettei valiokunta puolla ehdotettujen uusien pykälien hyväksymistä. Siten 1—6 § on poistettava lakiehdotuksesta.
Koska 28 luvun voimassa olevat säännökset ovat vanhentuneita ja nyky-yhteiskunnassa tarpeettomia, valiokunta ehdottaa, että 28 luku kokonaisuudessaan kumotaan.
31 luku. Ylimääräisestä muutoksenhausta
Oikeudenkäymiskaaren vanhemmissa osissa siviiliasiain oikeudenkäyntimenettelysäännöksissä käytetään termiä vastaaja ja rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelysäännöksissä termiä syytetty, mutta uudemmissa säännöksissä käytetään yleistermiä vastaaja. Tämän seurauksena mm. eräät 31 luvun säännösehdotukset ovat sanonnallisesti mutkikkaita, kun niissä on jouduttu käyttämään kumpaakin sanaa. Terminologian yhtenäistäminen kauttaaltaan on valiokunnan mielestä tarpeen. Sitä ei kuitenkaan ole mahdollista toteuttaa tässä yhteydessä, vaan se jää odottamaan sopivaa tilaisuutta.
Johtolause.
Valiokunnan ehdottamista muutoksista seuraa, että johtolausetta on tarkistettava.
2. Laki rikoslain 15 luvun 1 §:n muuttamisesta
1 §. Perätön lausuma tuomioistuimessa.
Rikosoikeudellisen legaliteettiperiaatteen noudattamisen varmistamiseksi rikoslain perätöntä lausumaa tuomioistuimessa koskevaan säännökseen ehdotetaan nimenomaista säännöstä videoneuvottelun ja puhelimessa kuulemisen osalta. Tätä varten pykälään lisätään uusi 2 momentti.
Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että 1. lakiehdotuksen 17 luvun 34 a §:n mukaan todistajaa voidaan kuulla pääkäsittelyssä hänen henkilökohtaisesti läsnä olematta käyttäen videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa. Johdonmukaisuuden vuoksi myös nyt puheena olevaan 1 §:ään pitäisi lisätä määre "muu soveltuva tekninen tiedonvälitystapa". Valiokunta yhtyy tähän käsitykseen.
Edellä sanotun perusteella valiokunta ehdottaa momentin täydentämistä. Samalla valiokunta toteaa, että pykälään pitää lisätä siitä poisjäänyt otsikko.
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,
että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuina seuraavasti:
1.
Laki
oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan oikeudenkäymiskaaren 28 luku,
muutetaan (poist.) 17 luvun 21 ja 34 §, 51 §:n 1 momentti ja 65 § (poist.) sekä 31 luvun 10 §:n 1 momentti ja 15 §,
sellaisina kuin ne ovat, 17 luvun 21 § laeissa 571/1948 ja 5/1969, 34 § mainitussa laissa 571/1948 ja laissa 947/1984, 51 §:n 1 momentti laissa 8/1994 ja 65 § laissa 1052/1991 sekä 31 luvun 10 §:n 1 momentti ja 15 § laissa 109/1960, sekä
lisätään 17 luvun 11 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 690/1997, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, lukuun uusi 34 a § ja 31 lukuun (poist.) uusi 8 a ja 9 b § seuraavasti:
17 luku
Todistelusta
11 §
(Kuten HE)
21 §
(1 ja 2 mom. kuten HE)
Kuultavan kuulustelee tuomioistuin, jollei se katso olevan erityistä aihetta uskoa kuulustelemista asianosaisten tehtäväksi siten kuin 33 §:ssä säädetään. Asianosaisille on varattava tilaisuus esittää kysymyksiä kuultavalle tuomioistuimen välityksellä tai, jos tuomioistuin katsoo sen soveliaaksi, suoraan kuultavalle. Kuuleminen voi tapahtua tarvittaessa muussa tilassa kuin tuomioistuimen istuntosalissa.
34 §
Todistajaa, muuta todistelutarkoituksessa kuultavaa henkilöä tai asianomistajaa voidaan kuulla pääkäsittelyssä asianosaisen tai muun henkilön läsnä olematta, jos tuomioistuin harkitsee tämän soveliaaksi ja menettely on tarpeen
1) kuultavan taikka tällaiseen henkilöön rikoslain 15 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa olevan henkilön suojaamiseksi henkeen tai terveyteen kohdistuvalta uhalta,
2) jos kuultava muuten jättäisi ilmaisematta, mitä asiasta tietää, tai
3) jos henkilö häiritsee tai koettaa eksyttää kuultavaa tämän puhuessa.
(2 ja 3 mom. kuten HE)
34 a, 51 ja 65 §
(Kuten HE)
28 luku
Asian kiireelliseksi julistaminen
1—6 §
(Poist.)31 luku
Ylimääräisestä muutoksenhausta
8 a, 9 b, 10 ja 15 §
(Kuten HE)
Voimaantulosäännös
(Kuten HE)
2.
Laki
rikoslain 15 luvun 1 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 15 luvun 1 §:ään sellaisena kuin se on laissa 563/1998 uusi 2 momentti seuraavasti:
15 luku
Rikoksista oikeudenkäyttöä vastaan
1 §
Perätön lausuma tuomioistuimessa
Mitä edellä 1 momentissa säädetään, on voimassa myös kuultaessa henkilöä pääkäsittelyssä hänen henkilökohtaisesti läsnä olematta käyttäen videoneuvottelua, (poist.) puhelinta tai muuta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 34 a §:ssä tarkoitettua teknistä tiedonvälitystapaa.
Voimaantulosäännös
(Kuten HE)
Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2003
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
pj.
Henrik
Lax
/r
vpj.
Matti
Vähänäkki
/sd
jäs.
Sulo
Aittoniemi
/alk
Leena-Kaisa
Harkimo
/kok
Erkki
Kanerva
/sd
Toimi
Kankaanniemi
/kd
Seppo
Lahtela
/kesk
Annika
Lapintie
/vas
Kari
Myllyniemi
/kesk
Kirsi
Ojansuu
/vihr
Veijo
Puhjo
/vas
Susanna
Rahkonen
/sd
Tero
Rönni
/sd
Mauri
Salo
/kesk
Petri
Salo
/kok
Timo
Seppälä
/kok
Marja
Tiura
/kok
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Kaisa Vuorisalo