JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 18 päivänä kesäkuuta 2002 lähettänyt työ- ja tasa-arvoasiainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laeiksi työvoimahallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmästä, työvoimapalvelulain 6 luvun ja 21 §:n 2 momentin kumoamisesta sekä viranomaisen  toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta ( HE 87/2002 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• vanhempi hallitussihteeri Tarja Brandes , erikoissuunnittelija Kari Rintanen , työministeriö
• lainsäädäntöneuvos Leena Vettenranta , oikeusministeriö
• tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio
• toimistonjohtaja Kari Kettunen , Salon työvoimatoimisto
• puheenjohtaja Lea Karjalainen , Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, Palvelutyönantajat ry sekä Suomen Yrittäjät.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työvoimahallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmästä, joka korvaa työvoimapalvelujen tietojärjestelmästä annetun asetuksen. Perustuslain mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.

Eduskunta on edellyttänyt, että laissa tulisi säätää riittävällä tarkkuudella rekisteröinnin tavoitteista, rekisteröitävien henkilötietojen sisällöstä sekä niiden käyttötarkoituksesta. Jotta saavutettaisiin eduskunnan edellyttämä sääntelemisen kattavuus ja yksityiskohtaisuus, on tarpeellista säätää ehdotettu laki.

Ehdotuksella kumotaan työvoimapalvelulakiin tällä hetkellä sisältyvät työvoimapalvelujen henkilörekisteriä ja tietosuojaa sekä salassapitoa koskevat säännökset ja vastaavat säännökset sisällytetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin. Lähtökohtana on edelleen, että rekistereissä olevat henkilötiedot ovat salassapidettäviä. Työvoimatoimistojen väliset henkilöasiakkaiden tietojen luovutusta koskevat rajoitukset ehdotetaan kuitenkin poistettaviksi.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan heti niiden tultua hyväksytyiksi.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Esityksen tavoitteena on saattaa henkilötietojen rekisteröintiä ja muuta tietojen käsittelyä työhallinnossa koskevat säännökset lain tasolle. Perusteluissa on viitattu eduskunnan kannanottoihin, joissa on edellytetty, että laissa tulee säätää riittävällä tarkkuudella rekisteröinnin tavoitteista, rekisteröitävien henkilötietojen sisällöstä sekä niiden käyttötarkoituksesta. Jotta saavutettaisiin eduskunnan edellyttämä sääntelemisen kattavuus ja yksityiskohtaisuus, on perustelujen mukaan tarpeellista säätää ehdotettu laki.

Valiokunta yhtyy esityksen perusteluissa esitettyihin näkemyksiin työhallinnon asiakkaiden tietosuojaa koskevan lainsäädännön tarpeellisuudesta ja pitää tärkeänä, että lainsäädäntö täyttää perustuslaissa ja eduskunnan päätöksissä asetetut vaatimukset. Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksen valmistelussa olisi tullut kiinnittää enemmän huomiota näiden vaatimusten täyttämiseen ja valmistella lakiesitykset näiltä osin kiinteässä yhteistyössä tietosuojavaltuutetun ja oikeusministeriön asiantuntijoiden kanssa. Esityksestä olisi ollut hyvä valmisteluvaiheessa pyytää myös työmarkkinajärjestöjen lausunnot. Esityksen valmistelussa ilmenneiden puutteiden johdosta lakiehdotuksiin on jouduttu valiokuntavaiheessa tekemään lukuisia korjauksia, mitä ei voida pitää lakiesitysten valmisteluvastuuta koskevan eduskunnan ja hallituksen välisen työnjaon kannalta tarkoituksenmukaisena.

Valiokunta korostaa työnhakija-asiakkaiden henkilötietojen salassapidon merkitystä ja pitää tärkeänä, että työhallinnon ohjeiden ja käytäntöjen avulla huolehditaan tietosuojan korkeasta tasosta. Ehdotuksen mukaan työvoimatoimistojen väliset henkilöasiakkaiden tietojen luovutusta koskevat rajoitukset poistetaan. Valiokunta katsoo, että tämä muutos korostaa entisestään tarvetta määritellä tietojärjestelmän käyttöoikeudet siten, että kullakin virkailijalla on pääsy vain niihin tietoihin, joita hän työssään tarvitsee.

Yksityiskohtaiset perustelut

Laki työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmästä

Lain nimike.

Valiokunta ehdottaa lain nimikettä muutettavaksi siten, että työvoimahallinnon sijasta käytetään jo vakiintunutta työhallinto-termiä. Lain nimikkeen muutoksen johdosta ehdotetaan myös lakiehdotuksen 1, 2 ja 6 §:ää sekä 3. lakiehdotusta muutettaviksi.

1 §. Lain tarkoitus.

Pykälään ehdotetaan tehtäväksi terminologinen muutos, jonka tarkoituksena on yhtenäistää laissa käytetty käsitteistö sen käsitteistön kanssa, jota eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä laiksi julkisesta työvoimapalvelusta (HE 225/2002 vp) käytetään. Terminologian yhtenäistämisen johdosta ehdotetaan muutoksia myös lakiehdotuksen 2, 3 ja 4 §:ään.

2 §. Julkisen työvoimapalvelun rekisterit.

Pykälän otsikkoon ja 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi muutokset, jotka noudattavat julkista työvoimapalvelua koskevan lakiehdotuksen käsitteistöä.

4 §. Rekisterikohtaiset tiedot.

Perustuslain mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla ja eduskunta on edellyttänyt, että laissa  tulee riittävällä tarkkuudella säätää muun muassa rekisteröitävien henkilötietojen sisällöstä. Tämän johdosta valiokunta ehdottaa, että henkilöasiakasrekisterin tietosisältöä kuvaava luettelo pykälän 1 momentissa kirjoitetaan kuvaavampaan muotoon ja sitä täsmennetään. Momentin 1 kohdan perustiedoista ehdotetaan erotettavaksi omaksi kohdakseen henkilöasiakkaan tunnistetiedot, joita ovat nimi, henkilötunnus, osoite ja muut yhteystiedot.

Perustietoja koskevaa kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että kyseessä ovat työvoimatoimiston asiakkuuteen liittyvät perustiedot, joita rekisteriselosteen mukaan ovat muun muassa henkilön ammatti-, työkokemus- ja koulutustiedot, työnhakutiedot, yhteydenottoja koskevat tiedot, yhteistyötahojen yhteydenottoja koskevat tiedot ja maahanmuuttajatiedot. Työvoimatoimiston asiakkuuteen liittyviä perustietoja ovat myös työttömyyden alkamiseen liittyvät tiedot, kuten tiedot lomautuksesta tai irtisanomisesta.

Valmiustietoja koskevaa kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että kyseessä ovat asiakkaan työmarkkinavalmiuksiin liittyvät tiedot, joita rekisteriselosteen mukaan ovat muun muassa työhistoriaa, koulutusta, osaamista, ammattitaitoa, työnhakualuetta, koulutustarvetta ja tavoiteammattia koskevat tiedot sekä työnhaku- tai kotoutumissuunnitelmaa ja ammatinvalinnanohjausta koskevat tiedot. Työnhakija-asiakkaan palvelutarvetiedot liittyvät työnhakusuunnitelmaan ja kuuluvat siten asiakkaan työmarkkinavalmiustietoihin.

Henkilöasiakasrekisteriin voidaan tallettaa henkilöasiakkaan terveydentilaa koskevia tietoja ammatillisen kuntoutuksen ja ammatinvalinnanohjauksen yhteydessä. Valiokunta ehdottaa ammatillista kuntoutusta ja ammatinvalinnanohjausta koskevia kohtia tarkennettaviksi siten, että niistä ilmenee, että tietoihin voi sisältyä toiminnan vaatimia terveydentilatietoja. Tällaisia ovat esimerkiksi tiedot henkilön ammatillisia suunnitelmia ja mahdollisuuksia kaventavista tai normaalia työhönsijoittumista vaikeuttavista terveydellisistä rajoitteista.

Jos työvoimapoliittisten toimenpiteiden seuranta- ja maksatustiedot talletetaan henkilöasiakasrekisteriin työnhakijoittain tai muuten siinä muodossa, että niiden perusteella on tunnistettavissa myös se yksittäinen työnhakija, josta tukea maksetaan, nämä tiedot täyttävät henkilötietolain 3 §:n 1 kohdassa määritellyn henkilötiedon tunnusmerkit. Tästä syystä valiokunta ehdottaa saamansa selvityksen perusteella 1 momenttiin lisättäväksi työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrärahojen seuranta- ja maksatustietoja koskevan kohdan.

Henkilötietoja koskevan lainsäädännön tarkkarajaisuusvaatimuksen johdosta pykälän 4 momenttia ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että rekistereihin voidaan tallettaa käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeellisia tietoja. Tämän momentin säännöksen nojalla ei voida tallettaa henkilötietoja.

5 §. Tietojen tallettaminen, poistaminen ja arkistointi.

Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan kielellistä tarkennusta.

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että henkilöasiakasta koskevat luettelossa mainitut tiedot poistetaan kahden vuoden kuluttua. Lisäksi momenttia muutettaisiin siten, että tietoa ei poisteta, jos kyseinen tieto on tarpeen lakiin tai esimerkiksi EU-säännöksiin perustuvan tehtävän hoitamiseksi taikka vireillä olevan asian johdosta. Säännöksessä tarkoitetaan esimerkiksi tilanteita, joissa tietoa tarvitaan vireillä olevan valituksen taikka mahdollisen tilintarkastuksen takia. Tällöin voi olla tarpeen, että tietoa säilytetään vielä senkin jälkeen, kun viisi vuotta on kulunut asiakkuuden päättymisestä. Tällainen tilanne voi tulla, jos asiakas on ollut ESR-rahoituksen piiriin kuuluneessa toimenpiteessä, jolloin EU-säännökset edellyttävät 10 vuoden säilytysaikaa ohjelmakauden alusta. Lisäksi momenttiin ehdotetaan eräitä kielellisiä täsmennyksiä.

6 §. Käyttöoikeuden myöntäminen ja salassapidettävien  henkilötietojen  luovuttaminen.

Pykälän otsikkoa ehdotetaan täsmennettäväksi vastaamaan paremmin pykälän sisältöä ja henkilötietolain terminologiaa. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan saadun selvityksen perusteella täsmennettäväksi siten, että siitä ilmenee, että käyttöoikeuden voi myöntää työministeriö taikka työvoimatoimisto  saatuaan  siihen työministe- riön luvan.

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että siihen lisätään viittaus viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 28 §:ään, jossa säädetään luvan antamisen yleisistä edellytyksistä.

7 §. Suostumus tietojen luovuttamiseen työnantaja-asiakkaalle.

Pykälän otsikkoon ehdotetaan kielellistä muutosta. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan  muutettavaksi  siten,  että  työnhakija-asiakkaalta tulee edelleen pyytää kirjallinen suostumus hänen henkilötietojensa luovuttamiseen työnantaja-asiakkaalle. Henkilötietolain mukaisesti suostumuksella tarkoitetaan vapaaehtoista, yksilöityä ja tietoista tahdonilmaisua, jolla rekisteröity hyväksyy henkilötietojensa luovuttamisen. Suostumuksen ottaminen kirjallisena korostaa työnhakijan tahdonilmaisun merkitystä. Valiokunta pitää tärkeänä, että työnhakijalle selvitetään suostumusta pyydettäessä, mitä tietoja on tarkoitus luovuttaa, kenelle ja mihin tarkoitukseen. Hänelle tulee myös selvittää, että suostumus on täysin vapaaehtoinen eikä sen epäämisestä aiheudu karenssi- tai muita etujen menettämisseuraamuksia ja että suostumuksen voi halutessaan myös peruuttaa. Koska rekisterinpitäjällä on todistustaakka suostumuksen olemassaolosta, jos siitä syntyy kiistaa, on valiokunnan käsityksen mukaan myös työvoimatoimiston virkailijoiden oikeusturvan kannalta parempi, että suostumus otetaan kirjallisena.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi kielellisiä tarkennuksia.

Pykälään ehdotetaan otettavaksi oma momentti terveystietojen luovuttamisesta. Säännöksessä edellytetään, että työnhakija-asiakkaan terveystietoja luovutetaan työnantajalle vain henkilön nimenomaisella kirjallisella suostumuksella. Tarkoitus on, että asiakkaalta aina nimenomaisesti kysytään, mitä terveystietoja hänestä saadaan luovuttaa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan terveydentilatietoja voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun työ edellyttää värinäköä tai tiettyä näkötarkkuutta, kuten esimerkiksi liikenteessä. Työ voi myös edellyttää jatkuvaa istumista, tavaroiden nostelua tai työskentelyä vaihtelevissa lämpötiloissa, ja työnhakija on voinut ilmoittaa selkävamman estävän jatkuvan istumatyön ja raskaiden taakkojen nostelun tai astmaoireiden vaikeutuvan nopeissa lämpötilavaihteluissa. Jos työnhakija on kuitenkin katsonut, etteivät terveydelliset rajoitukset ole niin rajoittavia, että hän haluaisi sulkea jotkut työtehtävät täysin kiinnostuksensa ulkopuolelle, ja on lisäksi antanut luvan välttämättömien terveydentilatietojensa luovuttamiseen työnantajalle työnvälitystarkoituksessa, työvoimatoimisto voi esitellessään työnhakijaa työnantajalle kertoa myös terveydentilaan liittyvistä rajoituksista työnhakijan kanssa sovitussa laajuudessa. Useimmiten nämä terveydentilaan liittyvät tiedot ovat sellaisia, että niistä on maininta myös työnhakijan ja työvoimatoimiston yhdessä laatimassa työnhakusuunnitelmassa. Tiedot eivät sisällä diagnoositietoja eivätkä lääkärinlausuntoja, lähinnä työnhakijan oman kuvauksen terveydentilaan liittyvästä rajoitteesta ja arvion rajoitteen merkittävyydestä. Terveydentilatiedon luovuttamisen tarkoituksena on tarjota työtä hakevalle henkilölle mahdollisimman laaja valikoima työtehtäviä, joissa hän voi toimia, mikäli hän itse arvioi niiden sopivan ja rekrytoiva työnantaja arvioi hänen osaamisensa soveltuvan ja muiden edellytysten täyttyvän. Rekrytoivalle työnantajalle puolestaan syntyy työnhakutietojen pohjalta realistinen käsitys työnhakijan edellytyksistä tarjolla olevaan työtehtävään.

Edellä esitetyn perusteella valiokunta ehdottaa, että terveydentilatietoja voidaan luovuttaa työnantaja-asiakkaalle, jos ne ovat välttämättömiä avoimen työpaikan tai kyseisen ammattialan erityisten terveydentilavaatimusten täyttämiseksi.

Vajaakuntoisella tarkoitetaan henkilöasiakasta, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia. Vajaakuntoisuusmerkintä henkilöasiakasrekisteriin tehdään lääkärinlausunnon perusteella. Valiokunnan säännösehdotuksen mukaan työnantaja-asiakkaalle voidaan antaa vajaakuntoista henkilöasiakasta koskevia terveydentilatietoja, jos se on välttämätöntä vajaakuntoisen henkilöasiakkaan työllistämiseksi. Tietoja voidaan tarvita esimerkiksi sopivaan tukityöhön sijoittumisen edistämiseksi.

Valiokunta korostaa, että henkilöasiakkaiden terveystiedot ovat arkaluonteisia tietoja. Niiden luovuttaminen on poikkeuksellista ja edellyttää tarkkaa harkintaa. Pääperiaatteena tulee olla, että työvoimaviranomainen saattaa työnantajan ja työnhakijan yhteyteen keskenään, jolloin työnantaja voi selvittää suoraan työnhakijalta itseltään työpaikan edellyttämien terveydellisten vaatimusten täyttymisen. Terveystietoja saavan työnantajan tulee noudattaa niiden käsittelemisessä henkilötietolakia ja yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia (477/2001).

8 §. Itsepalvelutiedostot, yleisesitteet ja luettelot.

Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavaksi 2 momentissa tarkoitettuja itsepalvelutiedostoja koskeva säännös, jonka mukaan työvoimaviranomainen tarjoaa työnhakija-asiakkaille mahdollisuuden julkistaa työnhakuesittelyjään työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmään liittyvissä julkisissa verkkopalveluissa.

Viitaten edellä 7 §:n perusteluissa kirjallisen suostumuksen tarpeellisuudesta esitettyyn valiokunta ehdottaa pykälän 2 momenttia muutettavaksi siten, että laadittaessa työnhakija-asiakkaan henkilötietoja sisältäviä esitteitä ja luetteloita edellytetään asiakkaan nimenomaista kirjallista pyyntöä.

9 §. Tarkemmat säännökset.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työministeriössä ei ole valmisteilla lain täytäntöönpanoon liittyvää asetusta. Valiokunnalle ei ole myöskään toimitettu selvitystä siitä, minkä sisältöisiä säännöksiä asetuksella on tarkoitus antaa. Tästä syystä valiokunta ehdottaa säännöstä muutettavaksi siten, että asetus voidaan antaa tarvittaessa. Samalla valiokunta toteaa perustuslakivaliokunnan käytäntöön viitaten, että kyseinen valtuussäännös on niin yleisellä tasolla, ettei se sisällä valtuutta kovin pitkälle menevien säännösten antamiseen. Perustuslakivaliokunta on todennut lausunnossaan (PeVL 40/2002 vp), että täytäntöönpanosäännösten antamiseen oikeuttavaa valtuutusta on perustuslain 80 §:ään perustuvasta valtuussääntelyn täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksesta johtuen tulkittava supistavasti ja että tällaisen valtuuden nojalla voidaan antaa esimerkiksi lain voimaantullessa välttämättömiä viranomaistoimintaa ohjaavia säännöksiä.

10 §. Voimaantulo.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi lakitekninen lisäys.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta

Lain nimike.

Lain nimikkeessä oleva kirjoitusvirhe ehdotetaan korjattavaksi.

24 §. Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat.

Säännökseen ehdotetaan tehtäväksi 1. lakiehdotuksessa käytetyn käsitteistön mukaiset korjaukset.

Päätösehdotus

Edellä  esitetyn   perusteella  työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että 2. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja

että 1. ja 3. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmästä

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa yksityisyyden suojaa julkista työvoimapalvelua käytettäessä.

Työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmän henkilötietojen käsittelyssä sovelletaan henkilötietolakia (523/1999), jollei tässä laissa toisin säädetä.

2 §

Julkisen työvoimapalvelun rekisterit

Henkilöasiakkaan ammatillisen kehityksen ja työhön sijoittumisen edistämiseksi sekä työnantajien palvelemiseksi työvoimaviranomainen pitää työhallinnon asiakaspalvelua varten tietojärjestelmää, joka käsittää henkilöasiakasrekisterin, työnantajarekisterin ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestäjärekisterin.

(2 mom. kuten HE)

3 §

Rekisterinpitäjä

Työministeriö vastaa rekisterinpitäjänä julkisen työvoimapalvelun rekisterien ylläpitämiseksi tarpeellisen tietojärjestelmän yleisestä toimivuudesta ja rekisteritoimintojen yhtenäisyydestä. Työvoimatoimistot hoitavat rekisterinpitäjälle säädetyt muut tehtävät, jollei työministeriö toisin määrää.

4 §

Rekisterikohtaiset tiedot

Henkilöasiakasrekisteriin voidaan henkilö-asiakkaasta tallettaa asiakaspalvelua varten:

1) henkilöasiakkaan tunnistetiedot mukaan lukien henkilötunnus; (Uusi)

2) työvoimatoimiston asiakkuuteen liittyvät perustiedot;

3) asiakkaan työmarkkinavalmiuksiin liittyvät tiedot;

(4 ja 5 kohta kuten HE:n 3 ja 4 kohta)

6) ammatillisen  kuntoutuksen vaatimat terveydentila- ja muut tiedot;

(7 kohta kuten HE:n 6 kohta)

8) liikkuvuusavustustiedot; (poist.)

9) ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelun vaatimat terveydentila- ja muut tiedot; sekä

10) työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrärahojen seuranta- ja maksatus tiedot.

(2 mom. kuten HE)

Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestäjärekisteriin voidaan tallettaa asiakaspalvelua varten:

1) koulutuspalvelun tuottajan yksilöintitiedot;

(2 kohta kuten HE)

3) koulutuspalvelun tuottajan hankintasopimukset;

(4 ja 5 kohta kuten HE)

Eri rekistereihin voidaan tallettaa myös muita käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeellisia tietoja, jotka eivät ole henkilötietoja.

5 §

Tietojen tallettaminen, poistaminen ja arkistointi

Jos rekisteriin talletettava henkilötieto on saatu muualta kuin rekisteröidyltä itseltään, tulee rekisteriin merkitä, mistä tieto on saatu ja kuka tiedon on merkinnyt.

(Poist.) Henkilöasiakasta koskevat hänen omaan kuvaukseensa perustuvat tiedot, työvoimapoliittiset lausunnot, työhön- ja sijoitusosoitukset sekä yhteydenottoja ja työllisyystilanteen muutosta koskevat tiedot poistetaan tietojärjestelmästä kahden vuoden kuluttua. Kun työnhakijan viimeisimmän työnhakujakson päättymisestä on kulunut kaksi vuotta, poistetaan häntä koskevat suunnitelmatiedot. Kaikki henkilöasiakasta koskevat tiedot poistetaan, kun asiakkuuden päättymisestä on kulunut viisi vuotta. Tietoa ei poisteta, jos se on tarpeen säännöksiin perustuvan  tehtävän hoitamiseksi tai vireillä olevan asian johdosta.

(3 mom. kuten HE)

6 §

Käyttöoikeuden myöntäminen ja salassapidettävien henkilötietojen luovuttaminen

Työministeriö  taikka työvoimatoimisto saatuaan työministeriön luvan voi myöntää käyttöoikeuden työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmään sille, jolla on toimeksiantosuhde työvoimaviranomaiseen.

Työministeriö päättää viranomaisten toiminnan  julkisuudesta annetun lain (621/1999) 28 §:ssä tarkoitetun luvan antamisesta työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmään sisältyvien, salassa pidettävien tietojen luovuttamiseen tilastointia (poist.), tieteellistä tutkimusta taikka viranomaisten suunnittelu- tai selvitystyötä varten (poist.).

7 §

Suostumus  tietojen  luovuttamiseen  työnantaja-asiakkaalle (poist.)

Työnhakija-asiakkaalta pyydetään kirjallinen suostumus työpaikan täyttämistä varten (poist.) tarpeellisten tietojen luovuttamiseen työnantaja-asiakkaalle. Merkintä suostumuksesta tai siitä kieltäytymisestä tehdään (poist.) henkilöasiakasrekisteriin.

Työpaikan täyttämistä varten tarpeellisia tietoja ovat:

1) nimi ja yhteystiedot, äidinkieli, muu kielitaito ja kansalaisuus; sekä

2) koulutus ja tutkinnot sekä tarpeellisin osin niiden sisältö ja arvosanat, työhistoria työtodistuksesta ilmenevine tietoineen, asevelvollisuuden suorittaminen, erityisosaaminen, työ- ja koulutustoiveet samoin kuin työnhakija-asiakkaan itsensä laatima työnhakuesittely työnantajia varten. (poist.)

(3 kohta poist.)

Työnhakija-asiakkaan terveydentilaa koskevia tietoja saa luovuttaa työnantaja-asiakkaalle vain työnhakija-asiakkaan nimenomaisella kirjallisella  suostumuksella. Luovutettavien terveystietojen tulee olla välttämättömiä avoimen työpaikan tai kyseisen ammattialan erityisten terveydentilavaatimusten täyttämiseksi taikka vajaakuntoisen työnhakija-asiakkaan työllistämiseksi.

8 §

Itsepalvelutiedostot, yleisesitteet ja luettelot

Työvoimaviranomainen ylläpitää asiakkaiden omatoimiseen käyttöön soveltuvia tiedostoja avoimista työpaikoista ja koulutusmahdollisuuksista sekä tarjoaa työnhakija-asiakkaille mahdollisuuden julkistaa työnhakuesittelyjään työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmään liittyvissä julkisissa verkkopalveluissa.

Työvoimaviranomainen voi valmistaa työnhakija-asiakkaiden nimenomaisesta kirjallisesta pyynnöstä työnantaja-asiakkaita varten (poist.) yleisesitteitä ja luetteloita työnhakija-asiakkaista. Näissä voidaan ilmoittaa 7 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot.

9 §

Tarkemmat säännökset

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta  voidaan tarvittaessa antaa työministeriön asetuksella.

10 §

Voimaantulo

(1 mom. kuten HE)

Tällä lailla kumotaan työvoimapalvelujen tietojärjestelmästä 17 päivänä joulukuuta 1993 annettu asetus (1254/1993).

3.

Laki

viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21 päivänä toukokuuta 1999 annetun lain (621/1999) 24 §:n 1 momentin 25 kohta seuraavasti:

24 §

Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat

Salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä:

25) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon  asiakkaasta  ja  työhallinnon henkilöasiakkaasta sekä tämän saamasta etuudesta tai tukitoimesta taikka sosiaalihuollon palvelusta tai työhallinnon henkilöasiakkaan palvelusta taikka tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta taikka tietoja henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä ja suuntautumisesta;

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2002

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Jouko Skinnari /sd
vpj. Raija Vahasalo /kok
jäs. Pertti Hemmilä /kok
Leea Hiltunen /kd
Anne Holmlund /kok
Anne Huotari /vas
Kyösti Karjula /kesk
Esa Lahtela /sd
Pertti Mäki-Hakola /kok
Petri Neittaanmäki /kesk
Håkan Nordman /r
Lauri Oinonen /kesk
Pirkko Peltomo /sd
Tero Rönni /sd
Osmo Soininvaara /vihr

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Ritva Bäckström