Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ampuma-aselain, rikoslain 41 luvun 1 §:n ja poliisilain 2 luvun 6 §:n muuttamisesta ( HE 266/2016 vp ): Asia on saapunut hallintovaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty perustuslakivaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Lausunto

Asiasta on annettu seuraava lausunto: 

perustuslakivaliokunta PeVL 11/2017 vp

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

• ylijohtaja Kauko Aaltomaa - sisäministeriö
• poliisiosaston lainsäädäntöjohtaja Katriina Laitinen - sisäministeriö
• lainsäädäntöneuvos Marko Meriniemi - sisäministeriö
• poliisitarkastaja Seppo Sivula - sisäministeriö
• erityisasiantuntija Heli Heikkola - sisäministeriö
• esittelijäneuvos Juha Haapamäki - Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
• lupahallintopäällikkö Minna Gråsten - Poliisihallitus
• sihteeri Nina Holmberg - Asealan Elinkeinonharjoittajat ry
• varapuheenjohtaja Jukka Sassi - Asehistorian Liitto r.y.
• sihteeri Mikko Hietala - Asekauppiaiden Liitto ry
• varapuheenjohtaja Mikko Taussi - Suomen Ampumaurheiluliitto ry
• hallituksen jäsen Kalle Seppälä - Suomen Asehistoriallinen seura ry
• järjestöpäällikkö Teemu Simenius - Suomen Metsästäjäliitto
• järjestösihteeri Saku Liehu - Suomen Reserviupseeriliitto ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

• oikeusministeriö
• puolustusministeriö
• tietosuojavaltuutetun toimisto
• Reserviläisliitto - Reservin Aliupseerien Liitto ry

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ampuma-aselain ampuma-aseen hankkimista ja hallussapitoa koskevia säännöksiä, poliisilakia ja rikoslakia. Esityksen tavoitteena on aselupamenettelyn uudistaminen aseturvallisuutta vaarantamatta. 

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi ase-elinkeinonharjoittajalle velvollisuus ilmoittaa maahantuomansa, siirtämänsä, hankkimansa, valmistamansa tai muuntamansa ampuma-aseen ja aseen osan yksilöintitiedot poliisin asetietojärjestelmään. Ilmoitusvelvollisuus koskisi myös ase-elinkeinonharjoittajalla säilytettävänä tai korjattavana olevia ampuma-aseita ja aseen osia sekä ase-elinkeinonharjoittajan patruunavarastoja. Yksilöintitietojen ilmoittaminen poliisin asetietojärjestelmään korvaisi ase-elinkeinonharjoittajan tiedostonpitovelvoitteen. Ehdotettu muutos parantaisi aseen elinkaari- ja sijaintitietojen hallintaa.  

Hankkimis- ja hallussapitolupamenettely sekä yksityistä valmistamislupaa koskeva lupamenettely yhdistettäisiin aselupamenettelyksi. Aselupa olisi ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen ja aseen osan hallussapitoon oikeuttava lupa, johon voitaisiin liittää oikeus aseen ja aseen osan hankkimiseen, valmistamiseen tai muuntamiseen yksityistä tarkoitusta varten. Aselupaa voisi hakea sähköisesti, mikä joustavoittaisi ja nopeuttaisi lupamenettelyä ja vähentäisi henkilökohtaisen asioinnin tarvetta. Sähköisen menettelyn rinnalla säilyisi mahdollisuus hakea lupaa poliisilaitoksella asioiden. Aseluvan hakemista ei olisi sidottu hakijan kotikuntaan tai kotipaikkaan, vaan lupahakemuksen voisi jättää haluamalleen poliisilaitokselle. Muutos joustavoittaisi lupamenettelyä. 

Aseluvan hakijan soveltuvuuden arviointia kehitettäisiin uudessa lupamenettelyssä kohdistamalla hakemuksen tekniseen käsittelyyn ja soveltuvuustestin suorittamiseen nykyisin käytettävät poliisin resurssit hakemuksen entistä yksilöllisempään käsittelyyn. Soveltuvuustestistä lupamenettelyn yhteydessä luovuttaisiin, koska testin hyödynnettävyys on huono eikä se ole käytännössä tuonut lisäarvoa aseturvallisuuteen. Soveltuvuuden arviointia uudessa lupamenettelyssä parannettaisiin hakijan entistä yksilöllisemmällä haastattelulla sekä poliisilla jo olevan tiedon tehokkaammalla hyödyntämisellä lupaharkinnassa esimerkiksi tietojärjestelmien automaattista tiedonvaihtoa kehittämällä. 

Velvollisuutta hankitun ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen ja aseen osan esittämiseen tarkastettavaksi poliisille rajoitettaisiin. Asealan elinkeinonharjoittajalta hankittua ampuma-asetta, tehokasta ilma-asetta ja aseen osaa ei pääsääntöisesti tarvitsisi esittää poliisilaitoksella. Ase-elinkeinonharjoittaja ilmoittaisi hankitun ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen ja aseen osan luovutuksesta poliisin asetietojärjestelmään ja lupaviranomainen tarkistaisi tiedot. Yksityisten välisellä luovutuksella siirtynyt ampuma-ase, tehokas ilma-ase ja aseen osa tulisi esittää poliisille, jos luovuttajan hallussapitoon oikeuttava lupa olisi myönnetty ennen vuotta 2000. Lisäksi poliisi voisi aina pyytää esittämistä.  

Asekeräilijän oikeudesta pitää tiedostoa hankkimistaan ampuma-aseista ja aseen osista hallussapitoluvan hakemisen sijasta luovuttaisiin. Keräilijän tulisi hakea aselupaa hankkimilleen, myös keräilysuunnitelmaan kuuluville ampuma-aseille, tehokkaille ilma-aseille ja aseen osille. Keräilijän tulisi tehdä ilmoitus poliisille hankkimistaan aseen osista, jos niiden hallussapito perustuu siihen, että keräilijällä on oikeus vastaavista osista kootun ampuma-aseen hallussapitoon. Uudistus toisi myös keräilijät paremmin lupavalvonnan piiriin ja parantaisi sitä kautta aseturvallisuutta.  

Ampuma-aselaissa säädettäisiin ampuma-aseen, aseen osan, tehokkaan ilma-aseen ja patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttavan luvan peruuttamisen vireillepanosta. Säätämällä luvan peruuttamisen vireillepanosta selvennettäisiin nykyistä tilannetta, sillä ampuma-aselaissa ei ole säädetty siitä, millä perusteella luvan peruuttamismenettely voidaan panna tai on pantava vireille. Luvan peruuttamisen vireillepanosta seuraa kuitenkin velvoite tehdä päätös aseiden väliaikaisesta haltuunotosta.  

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Sähköistä asiointia vaativien uudistusten, kuten ase-elinkeinonharjoittajan ampuma-aseen ja aseen osan yksilöintitietojen ilmoitusvelvollisuuden, sähköisen lupa-asioinnin sekä aseen esittämisen rajoittamisen osalta muutokset tulisivat kuitenkin voimaan vasta joulukuussa vuonna 2018, jolloin poliisin asetietojärjestelmän uudistaminen mahdollistaisi sähköisen asioinnin käytön aselupa-asioissa.  

Aselupamenettelyn uudistaminen

Esityksen tavoitteena on uudistaa ampuma-aseen ja aseen osan hankkimis- ja hallussapitolupamenettelyä joustavammaksi ja selkeämmäksi aseturvallisuudesta tinkimättä. Aselupamenettelyä uudistetaan muun muassa lupamenettelyä sähköistämällä ja vähentämällä turhaa käyntiasiointia. Luvan myöntämisen edellytyksiin ei ehdoteta muutoksia. Lisäksi aseiden elinkaaritietojen hallintaa parannetaan. Hallintovaliokunta pitää esitykselle asetettuja tavoitteita kannatettavina ja puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin. 

Ehdotetulla ampuma-aselain ( 1/1998 ) muutoksella nykyinen hankkimis- ja hallussapitolupamenettely sekä yksityistä valmistamislupaa koskeva lupamenettely yhdistetään aselupamenettelyksi. Esityksessä ehdotettu aselupa on ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen ja aseen osan hallussapitoon oikeuttava lupa, johon voidaan liittää oikeus aseen ja aseen osan hankkimiseen, valmistamiseen tai muuntamiseen yksityistä tarkoitusta varten. Voimassaolevan lain mukainen hankkimislupa on voimassa pääsääntöisesti enintään kuusi kuukautta, mikä on koettu usein liian lyhyeksi ajaksi aseen tilaamiselle, valmistamiselle ja toimittamiselle. Tästä syystä uuden menettelyn mukainen aselupaan sisältyvä hankkimisoikeus ehdotetaan annettavaksi pääsääntöisesti vuodeksi ja erityisestä syystä kahden vuoden ajaksi. 

Ehdotuksen mukaan aselupaa voi hakea sähköisesti, mikä joustavoittaa ja nopeuttaa lupamenettelyä ja vähentää henkilökohtaisen asioinnin tarvetta. Laissa säilyy kuitenkin myös mahdollisuus hakea lupaa poliisilaitoksella asioiden. Lupamenettelyä joustavoittaa myös se, että kotipaikkasidonnaisuudesta luovutaan. Lupahakemuksen voi siten jättää mille tahansa poliisilaitokselle. Hakija ei kuitenkaan voi valita sitä, mikä poliisilaitos käsittelee hänen hakemuksensa, vaan lupahakemuksia voidaan keskittää ja siirtää eri poliisilaitoksille työtilanteen mukaisesti. 

Soveltuvuustestistä lupamenettelyn yhteydessä ehdotetaan luovuttavaksi. Saadun selvityksen mukaan testistä ei ole käytännössä ollut hyötyä lupaharkinnassa eikä se ole tuonut lisäarvoa aseturvallisuuteen. Soveltuvuuden arviointia on sen sijaan tarkoitus parantaa hakijan entistä yksilöllisemmällä haastattelulla sekä poliisilla jo olevan tiedon tehokkaammalla hyödyntämisellä lupaharkinnassa esimerkiksi tietojärjestelmien automaattista tiedonvaihtoa kehittämällä. Hakijoiden oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että haastattelujen sisältöön ja henkilökunnan koulutukseen panostetaan riittävästi. 

Aseiden elinkaaritietojen hallintaa parannetaan rekisteröimällä aseet poliisin asetietojärjestelmään jo silloin, kun ne siirtyvät ase-elinkeinonharjoittajan haltuun. Vähittäiskaupassa, kaupallisessa viennissä, tuonnissa ja kauttakuljetuksessa sähköisesti asioimalla tehtävän ilmoituksen tekeminen vähentää asealan elinkeinonharjoittajien hallinnollista taakkaa. Kun aseiden, tehokkaiden ilma-aseiden ja aseen osien yksilöintitiedot on kerran ilmoitettu poliisin asetietojärjestelmään, on niiden hallinnan siirtymisestä tehtävä sähköinen ilmoitus käytännössä yksinkertainen eikä sen tekemiseen kulu paljon aikaa, kun esineen yksilöintitiedot vain siirretään asetietojärjestelmässä hallussapitäjän aseluvalle. 

Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös, että patruunatiedostojen pitäminen siirretään erillisistä tiedostoista asetietojärjestelmään. Ensisijaisena tarkoituksena on helpottaa ase-elinkeinonharjoittajan toimintaa ja selkeyttää järjestelmää niin, että kauppiaita koskisi sama menettely kaikkien lain soveltamisalaan kuuluvien esineiden osalta. Lisäksi tavoitteena on patruunakaupan valvonnan tehostaminen. Asiassa saadun selvityksen mukaan patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuksia koskevien tiedostojen pitäminen asetietojärjestelmässä ja patruunaluovutustietojen siirtäminen reaaliaikaisesti asetietojärjestelmään voi kuitenkin olla eräissä tilanteissa hankalaa ja hidastaa kaupantekoa kohtuuttomasti suhteessa valvonnallisiin etuihin ja siihen, että tarkoitus on ollut helpottaa ase-elinkeinonharjoittajan toimintaa. Patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuksia koskevien tiedostojen pitäminen asetietojärjestelmässä on käytännössä tarkoituksenmukaista silloin, kun myyntipakkauksessa on optisesti luettavissa tiedostonpidossa tarvittavat tiedot. Esimerkiksi yksityiselle myytävissä patruunarasioissa ei kaikissa ole viivakoodia, QR-koodia tai muuta näihin rinnastettavissa olevaa tunnistetta, joka mahdollistaisi tehokkaan sähköisen kirjaamisen asetietojärjestelmään. 

Edellä todetuista syistä hallintovaliokunta katsoo, että patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten osalta laissa on tarpeen mahdollistaa myös erillisten tiedostojen pitäminen. Tämän lisäksi valiokunta ehdottaa yksityiskohtaisista perusteluista tarkemmin ilmenevin tavoin, että patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten ilmoittamisvelvollisuudesta säädetään sekä ase-elinkeinonharjoittajan hankkimien että asiakkaalle luovuttamien patruunoiden ja ammusten osalta ampuma-aselain 25 §:ssä (1. lakiehdotus), jolloin hallituksen esityksessä lakiin ehdotettu uusi 89 a § käy tarpeettomaksi. 

Asekeräilijöillä ei esityksen mukaan jatkossa ole enää oikeutta pitää tiedostoa hankkimistaan ampuma-aseista ja aseen osista hallussapitoluvan hakemisen sijasta, vaan keräilijän tulee hakea aselupaa hankkimilleen, myös keräilysuunnitelmaan kuuluville ampuma-aseille, tehokkaille ilma-aseille ja aseen osille. Siirtymäaikana ennen lain voimaantuloa hankituille keräilijöiden aseille ja aseen osille myönnetään aselupa maksutta. Uudistus tuo keräilijät paremmin lupavalvonnan piiriin, mikä osaltaan parantaa aseturvallisuutta. 

Sisäänpääsy ja etsintä kotirauhan suojaamissa tiloissa

Hallituksen esityksessä ehdotetaan poliisilain ( 872/2011 ) 2 luvun 6 §:ään lisättäväksi säännös poliisimiehen oikeudesta päästä muun muassa kotirauhan suojaamaan tilaan tai muuhun paikkaan ja suorittaa siellä tarvittaessa etsintä, jos on perusteltua syytä olettaa, että ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia käytetään väärin taikka niitä koskevan luvan peruuttaminen on pantu vireille (3. lakiehdotus). 

Perustuslakivaliokunta on arvioinut mainittua ehdotusta hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossa. Hallintovaliokunta on eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 2 momentin mukaisesti pyytänyt perustuslakivaliokunnan lausuntoa lisäksi siitä, onko perustuslain säännösten kannalta mahdollista muuttaa 3. lakiehdotusta siten, että poliisilain 2 luvun 6 §:n 1 momentin muuttamisen sijaan poliisilain 2 lukuun lisättäisiin uusi 6 a §, jossa säädettäisiin poliisimiehen oikeudesta päästä kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin ja suorittaa siellä välttämättömässä laajuudessa etsintä ampuma-aselain ( 1/1998 ) 92 §:ssä tarkoitetun ampuma-aseen, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten väliaikaista haltuunottoa koskevan täytäntöönpanon turvaamiseksi, jos laissa säädettävät edellytykset täyttyvät. 

Perustuslakivaliokunta toteaa hallituksen esityksessä ehdotetusta poliisilain 2 luvun 6 §:stä, että säännöstä on muutettava niin, että siitä käyvät riittävän täsmällisesti ilmi ne perusoikeuksien turvaamiseen liittyvät seikat, joiden vuoksi kotirauhan piiriin ulottuvat toimivaltuudet ovat välttämättömiä (esimerkiksi ihmisten elämän ja turvallisuuden suojaaminen). Tällainen muutos on edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 

Lisäksi ehdotetun poliisilain 2 luvun 6 §:n sääntelyä tulee perustuslain 10 §:n 3 momentista johtuvista syistä täydentää edellytyksellä toimenpiteiden välttämättömyydestä. Tällainen muutos on edellytyksenä hallituksen esityksen sisältämän lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 

Perustuslakivaliokunta on poliisilain 2 luvun 6 §:n osalta myös esittänyt hallintovaliokunnalle harkittavaksi, tulisiko edellytyksenä tiloihin pääsylle ja etsinnän toimittamiselle olla perusteltu epäily säännöksessä mainituista epäkohdista. 

Hallintovaliokunnan lausuntopyynnön liitteenä ollut ehdotus poliisilain 2 luvun uudeksi 6 a §:ksi on perustuslakivaliokunnan mukaan hallituksen esitykseen sisältyvää säännösehdotusta asianmukaisempi perustuslain 10 §:n kannalta. Kuitenkin perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitetty huomautus säännöksen muuttamisesta niin, että siitä käyvät riittävän täsmällisesti ilmi ne perusoikeuksien turvaamiseen liittyvät seikat, joiden vuoksi kotirauhan piiriin ulottuvat toimivaltuudet ovat välttämättömiä, on otettava huomioon, jotta lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 

Ampuma-aseiden käyttöön liittyvien riskien vuoksi niiden hankinta ja hallussapito on luvanvaraista sekä säilyttäminen tarkoin säänneltyä. Tilanteissa, joissa rikos on jo tapahtunut tai uhkaava vaaratilanne on parhaillaan käynnissä, poliisin toimivaltuudet ovat selvät. Hallintovaliokunnalle esitetyn selvityksen mukaan voimassa olevan ampuma-aselain 92 §:n mukaista väliaikaista haltuunottoa koskevan päätöksen toimeenpanossa on sen sijaan ei-kiireellisissä tapauksissa esiintynyt tulkinnanvaraisuutta. Poliisihallinnossa on myös ollut jossain määrin epäselvää, mihin poliisin toimivalta perustuu. Myös eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä on kiinnitetty huomiota sääntelyn tulkinnanvaraisuuteen. Valtaosa aseista säilytetään yleensä haltijan kotona. Siten aseiden haltuunottotilanteessa kysymys on usein perustuslain suojaamaan kotirauhaan puuttumisesta. 

Asiassa saadun selvityksen perusteella hallintovaliokunta katsoo, että poliisilain 2 luvun 6 §:n muuttamisen sijaan poliisilain 2 lukuun on aiheellista lisätä uusi 6 a §, jossa säädetään pääsystä kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin ja siellä suoritettavasta etsinnästä nimenomaan ampuma-aseiden väliaikaista haltuunottoa koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi. Valiokunta viittaa tältä osin yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin esitettyyn. 

1. Laki ampuma-aselain muuttamisesta

25 §. Ilmoitus asetietojärjestelmään.

Hallituksen esityksen mukaan pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi ase-elinkeinonharjoittajan velvollisuudesta ilmoittaa poliisin asetietojärjestelmään ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen, kaasusumuttimen tai aseen osan yksilöintitiedot sekä tiedot patruunavarastoista. Valiokunnan yleisperusteluissa mainituista syistä valiokunta ehdottaa momenttia muutettavaksi siten, että patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuksia koskevilta osin ase-elinkeinonharjoittajalle säädetään velvollisuus ilmoittaa ne asetietojärjestelmään tai vaihtoehtoisesti pitää niistä tiedostoa. Säännös kattaa sekä ase-elinkeinonharjoittajan hankkimat että asiakkaalle luovutetut patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset. Lisäksi 1 momentin sanamuotoa on tarpeen muutoin selkeyttää ja jäsentää uudelleen. 

Pykälän 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus asetietojärjestelmään tulee tehdä 10 päivän kuluessa siitä, kun esine on siirtynyt ase-elinkeinonharjoittajan hallintaan. Ilmoituksen tekeminen tapahtuu käyttämällä sähköistä asiointia. Sähköinen ilmoitusmenettely edellyttää vahvaa sähköistä tunnistautumista, josta säädetään ampuma-aselain 119 a §:ssä. Ilmoitusvelvollisuudesta asetta tai sen osaa luovutettaessa säädetään 42 c §:ssä. Jos luovutetut patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset ilmoitetaan suoraan asetietojärjestelmään, ilmoitus tehdään luovutuksen yhteydessä. 

Kun ase-elinkeinonharjoittajalla säilyy mahdollisuus pitää patruunoista ja erityisen vaarallisista ammuksista tiedostoa, on laissa tarpeen säätää myös näitä koskevan tiedoston pitämisestä. Valiokunta ehdottaa, että lakiin lisätään tältä osin voimassa olevan lain 25 §:ää vastaavat säännökset pykälän uudeksi 2 momentiksi. Valiokunnan ehdotuksen mukaan patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuksia koskevaan tiedostoon on merkittävä esineen luovuttajan ja luovutuksensaajan nimi. Tiedostoon sisältyvien henkilötietojen luovuttaminen on sallittua vain 115 §:ssä tarkoitetulle valvontaviranomaiselle valvontatehtävää varten. Ase-elinkeinonharjoittajan on vaadittaessa esitettävä tiedosto poliisille sekä luovutettava se lupaviranomaiselle, kun asealan elinkeinolupa raukeaa tai jos se peruutetaan. Tiedosto on säilytettävä vähintään 30 vuotta siihen viimeksi tehdyn merkinnän jälkeen. Voimassa olevassa laissa vähimmäissäilytysaika on 20 vuotta. Toukokuussa 2017 annetussa ampuma-asedirektiivin muutoksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/853) arkistointiaika on 30 vuotta, jolloin valiokunnan ehdottama muotoilu täyttää vaatimuksen viimeistenkin tiedostoon tehtyjen merkintöjen osalta. Kuten voimassa olevassa laissa, tiedosto on hävitettävä sen jälkeen, kun viimeisen merkinnän tekemisestä on kulunut 50 vuotta. 

Uuden 2 momentin lisäämisen vuoksi hallituksen esityksessä ehdotetusta 2 momentista tulee 3 momentti. Momentissa säädetään valtuudesta antaa valtioneuvoston säännöksellä tarkempia säännöksiä yksilöintitietojen ilmoittamisesta ja patruunavarastojen ilmoittamisesta. Valiokunta katsoo, että asetuksenantovaltuutta on syytä täsmentää ja täydentää ottaen huomioon edellä ehdotettu säännös patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuksia koskevan tiedoston pitämisestä. Momentissa käytetään asetietojärjestelmään tehtävästä ilmoituksesta myös patruunoiden ja erityisten vaarallisten ammusten osalta ilmaisua yksilöintitietojen ilmoittaminen, vaikka näitä ei voimassa olevan ampuma-aseasetuksen mukaan yksilöidä esinekohtaisesti, vaan vain määrä, laji ja kaliiperi. 

Valiokunnan ehdottamien muutosten vuoksi myös pykälän nimeä on tarpeen tarkistaa. 

42 c §. Aseen ja sen osan yksilöintitietojen ilmoittaminen poliisille.

Valiokunta ehdottaa sääntelyä selkeytettäväksi. Pykälän 1 momentissa on tarkoitus säätää nimenomaan ilmoittamisvelvollisuudesta asetta ja sen osaa luovutettaessa. Momentin 1 kohta koskee asealan elinkeinoluvan haltijaa, jonka tulee tehdä ilmoitus esineen luovutuksen yhteydessä. Ase-alan elinkeinoluvan haltija tekee ilmoituksen käyttäen 119 a §:ssä säädettyä sähköistä asiointia. Tarkoitus on, että jos esimerkiksi vähittäisliikkeeseen korjattavaksi tai huollettavaksi tuotu ase lähetetään maahantuojalle ja sieltä edelleen asesepälle, jokainen näistä tekee oman ilmoituksensa asetietojärjestelmään aseen jäljitettävyyden vuoksi. 

Momentin 2 kohta koskee muuta kuin 1 kohdassa tarkoitettua asealan elinkeinoluvan haltijaa. Siksi ilmoitusvelvollisuutta ei ole perusteltua asettaa yhtä tiukaksi. Ehdotuksen mukaan esineen hankkineen, valmistaneen tai muuntaneen aseluvanhaltijan on tehtävä ilmoitus 30 päivän kuluessa esineen hankkimisesta, valmistamisesta tai muuntamisesta. Ilmoittamistapa on harkinnanvarainen, ja ilmoitus voidaan tehdä myös käyttäen sähköistä asiointia. Lupaviranomainen tarkistaa sähköistä asiointia käyttämällä tehdyn yksilöintitietoja koskevan ilmoituksen. 

Esitetyn 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä ampuma-aseen ja aseen osan yksilöintitietojen ilmoittamisesta. Saadun selvityksen mukaan asetustasolla on tarkoitus antaa tarkempia säännöksiä yksilöintitietojen ilmoittamista koskevista menettelyistä ja ilmoitusten sisällöstä. Valiokunta ehdottaa 2 momenttia täsmennettäväksi tämän mukaisesti. Lisäksi säännökseen on aiheellista lisätä maininta tehokkaasta ilma-aseesta, jonka yksilöintitiedot tulee 1 momentin mukaan myös ilmoittaa. 

42 d §. Aseen ja aseen osan sekä lupatodistuksen esittäminen poliisille.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi velvollisuudesta pyynnöstä esittää ase ja aseen osa sekä lupatodistus poliisille. Vaatimus koskee hankittuja aseita ja aseen osia, joita ase-elinkeinonharjoittaja ei ole ilmoittanut poliisin järjestelmään tai jotka poliisi jostain muusta syystä haluaa nähdä. Tällainen syy voi olla esimerkiksi aseen puutteellinen yksilöintitieto tai epäilys siitä, että ase ei sovi ilmoitettuun käyttötarkoitukseen. Aselupaa koskeva lupatodistus on pyynnöstä esitettävä ja luovutettava poliisille. Pyyntöjen noudattamiselle ei hallituksen esityksessä ehdoteta määräaikaa, vaan esittäminen tulisi saadun selvityksen mukaan tehdä viranomaisen, toisin sanoen poliisin, ilmoittamassa määräajassa. Valiokunta katsoo, että asiasta on tarpeen säätää laissa, ja valiokunta ehdottaa 2 momenttiin lisättäväksi tätä koskevat täsmennykset. 

61 §. Patruunoiden hankkiminen ja hallussapito.

Pykälän perusteella aseluvalla, rinnakkaisluvalla, EU:n ampuma-asepassilla ja pohjoismaisella aseluvalla voi hankkia pykälässä tarkoitettuja patruunoita. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin, että patruunoiden hankkiminen olisi tarpeen olla mahdollista myös yksityisen tuontiluvan perusteella silloin, kun ulkomaan kansalainen tuo aseensa Suomeen urheiluammuntaa varten. Suomessa järjestetään lukuisia kansainvälisiä kilpailuja, joihin ottaa osaa myös paljon urheiljoita, jotka eivät ole pohjoismaalaisia tai EU:n kansalaisia. Valiokunnalle esitetyn selvityksen mukaan ulkomaiset harrastajat tuovat aseensa maahan yksityisen tuontiluvan tai EU-asepassin perusteella. Patruunoiden kuljettaminen lentokoneissa vaikeutuu koko ajan. Monet lentoyhtiöt eivät enää lainkaan ota patruunoita kuljetettavakseen. Monesti jää ainoaksi vaihtoehdoksi patruunoiden hankkiminen kohdemaassa. Hallituksen esityksessä ehdotettu 61 § ei kuitenkaan mahdollista tätä läheskään kaikissa tapauksissa. Valiokunta pitää esitettyjä näkökohtia asiallisina ja ehdottaa edellä todetun perusteella, että pykälään lisätään maininta ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavasta yksityisestä tuontiluvasta. 

89 a §. Ilmoitus patruunoiden luovutuksesta.

Valiokunta on edellä ehdottanut, että 25 §:ssä säädetään muun ohella myös ase-elinkeinonharjoittajan asiakkaalle luovuttamiensa patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten ilmoittamisesta poliisin asetietojärjestelmään. Ehdotettu 89 a § on siten käynyt tarpeettomaksi ja valiokunta ehdottaa sen poistamista. 

103 §. Ampuma-aserikkomus.

Valiokunta ehdottaa, että pykälän 2 a ja 3 kohtaa selkeytetään ja täsmennetään. Siltä osin kuin niissä on kysymys 42 c §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdissa säädetyn velvollisuuden laiminlyönnistä, tarkoitus on säätää mainituissa kohdissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä, ei tiettyä järjestelmää hyödyntävää asiointia koskevan velvollisuuden laiminlyönnistä. 

Lisäksi pykälän 3 kohdassa mainitussa 42 d §:n 1 momentissa säädetään yhtäältä ampuma-aseen ja aseen osan esittämisvelvollisuudesta, toisaalta ulkomailta hankitun tai yksityisesti valmistetun tai muunnetun ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen ja aseen osan esittämisvelvollisuudesta. Kyseessä on kaksi eri velvollisuutta, minkä vuoksi 103 §:n 3 kohtaa on sääntelyn täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vuoksi syytä myös tältä osin tarkentaa. 

116 §. Ase-elinkeinonharjoittajien ja asekeräilijöiden valvonta.

Valiokunta on edellä ehdottanut hallituksen esitykseen sisältyvän ampuma-aselain 25 §:n muuttamista siten, että ase-elinkeinonharjoittajalla on velvollisuus joko ilmoittaa patruunoista ja erityisen vaarallisista ammuksista poliisin asetietojärjestelmään tai vaihtoehtoisesti pitää niistä ampuma-aselain 25 §:ssä säädettyä tiedostoa. Pykälässä on siten tarpeen säätää edelleen myös poliisin oikeudesta tarkastaa ase-elinkeinoharjoittajien 25 §:n 1 momentin nojalla pitämät tiedostot. 

119 a §. Sähköinen asiointi.

Valiokunta on edellä ehdottanut, että 89 a § poistetaan ja sisällytetään siinä tarkoitettu sääntely 25 §:ään. Ehdotetusta 119 a §:stä tulee sen vuoksi poistaa viittaus 89 a §:ään. 

Voimaantulosäännös.

Voimaantulosäännöksen 2 momentin mukaan lain 25 §, 42 c §:n 1 momentin 1 kohta, 89 a § ja 103 §:n 2 a kohta tulevat voimaan vasta 1 päivänä joulukuuta 2018. Valiokunta on edellä ehdottanut, että 89 a § poistetaan ja sisällytetään siinä tarkoitettu sääntely 25 §:ään. Voimaantulosäännöksen 2 momentista tulee sen vuoksi poistaa maininta 89 a §:stä. 

2. Laki rikoslain 41 luvun 1 §:n muuttamisesta.

41 luku. Aserikoksista

1 §. Ampuma-aserikos.

Valiokunta on edellä ehdottanut hallituksen esitykseen sisältyvän ampuma-aselain 25 §:n muuttamista siten, että ase-elinkeinonharjoittajalla on velvollisuus ilmoittaa patruunoista ja erityisen vaarallisista ammuksista poliisin asetietojärjestelmään tai vaihtoehtoisesti pitää niistä ampuma-aselain 25 §:ssä säädettyä tiedostoa. Muutos on tarpeen ottaa huomioon käsillä olevassa ampuma-aserikosta koskevan pykälän 4 kohdassa. Lainkohtaa on tarpeen täsmentää myös muutoin ase-elinkeinonharjoittajien ilmoitusvelvollisuuksien osalta. 

Lakiehdotuksen voimaantuloa koskevista perusteluista ilmenee, että lainmuutoksen on tarkoitus tulla voimaan yhdessä ampuma-aselakiin ehdotetun, asetietojärjestelmään ilmoittamista koskevan 25 §:n kanssa joulukuussa 2018. 

3. Laki poliisilain 2 luvun 6 §:n muuttamisesta

2 luku. Yleiset toimivaltuudet

6 §. Sisäänpääsy ja etsintä vaara- ja vahinkotilanteissa.

Valiokunnan yleisperusteluissa todetuista syistä valiokunta ehdottaa, että 6 § poistetaan lakiehdotuksesta. 

6 a §. Sisäänpääsy ja etsintä ampuma-aseiden väliaikaista haltuunottoa koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi. (Uusi).

Pykälässä tarkoitetun etsinnän tavoitteena on vähentää ihmisten henkeen ja terveyteen kohdistuvia riskejä ja turvata siten muiden perusoikeuksien, kuten oikeuden elämään ja oikeuden henkilökohtaiseen turvallisuuteen, toteutuminen. 

Valiokunnan ehdottaman säännöksen taustalla on tarve turvata ampuma-aselaissa säädetty ampuma-aseiden väliaikaista haltuunottoa koskevan päätöksen täytäntöönpano. Jos on perusteltu syy epäillä, että ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia käytetään väärin, taikka jos niitä koskevan luvan peruuttaminen on pantu vireille, poliisin on viipymättä tehtävä päätös esineiden ottamisesta väliaikaisesti poliisin haltuun ampuma-aselain 92 §:n 1 momentin nojalla. Saman pykälän 2 momentti velvoittaa poliisimiehen ottamaan mainitut esineet pois niiden haltijalta, jos niiden väärinkäytön vaara on ilmeinen. Haltuunottoa ei voida kaikissa tapauksissa toteuttaa voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti. Ongelmallisia eivät ole tilanteet, joissa rikos on jo tapahtunut tai henkeä, terveyttä tai henkilökohtaista vapautta vaarantava tai huomattavaa omaisuus- tai ympäristövahinkoa aiheuttava teko tai tapahtuma on välittömästi uhkaamassa tai käynnissä. Sen sijaan ampuma-aselain 92 §:n mukaisen väliaikaista haltuunottoa koskevan päätöksen toimeenpanon turvaaminen ei ole mahdollista, elleivät poliisilain 2 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan tai pakkokeinolain ( 806/2011 ) 8 luvun 2 §:n mukaiset edellytykset täyty. 

Pykäläehdotuksen 1 momentin mukaan poliisimiehellä on oikeus sisäänpääsyyn ja etsintään, joka kohdistuu rikoslain 24 luvun 11 §:ssä tarkoitettuihin kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin, vain siinä tapauksessa, että haltuunottopäätös kohdistuu esineisiin, joiden käyttöön itsessään liittyy ihmisten henkeen ja terveyteen kohdistuvia riskejä. Edellytyksenä on lisäksi, että on syytä epäillä, ettei luvanhaltija noudata päätöstä. Sääntelyn tavoite huomioon ottaen kynnystä ei ole tarkoitettu asettaa kovin korkealle. Tämä on valiokunnan mielestä tarkoituksenmukaista sen vuoksi, ettei ampuma-aseiden väliaikainen haltuunotto olennaisesti vaikeutuisi tai tulisi mahdottomaksi. Kynnyksen nostaminen "syytä epäillä" kynnystä korkeammalle saattaisi johtaa siihen, että syytä epäillä ampuma-aserikosta voisi ylittyä useassa tapauksessa, jolloin pakkokeinolain mukainen kotietsintä olisi mahdollinen, eikä tätä tarkoitusta varten ole tarpeen säätää toimivaltuutta. Uuden toimivaltuuden tarkoitus on vastata nimenomaan sellaisiin tilanteisiin, joissa esitutkintakynnys ei ole vielä ylittynyt. 

Sisäänpääsy ja etsintä säännöksessä tarkoitetuissa tiloissa tulevat kyseeseen tilanteessa, jossa haltuunottopäätöksen yhteydessä tai sen jälkeen on todettu ampuma-aselain 92 §:ssä tarkoitettu ilmeinen vaara esineiden väärinkäytölle ja jossa olosuhteet lisäksi ovat sellaiset, että tilanteesta aiheutuvat henkeen ja terveyteen kohdistuvat riskit edellyttävät haltuunottopäätöksen välitöntä täytäntöönpanoa, koska täytäntöönpanon viivästymisen arvioidaan lisäävän henkeen ja terveyteen kohdistuvien riskien toteutumisen mahdollisuutta. Täytäntöönpanon tarpeen olemassaolo edellyttää tilanteen kokonaisharkintaa, ja seikat voivat tulla poliisin tietoon monin eri tavoin. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi silloin, kun väliaikaista haltuunottopäätöstä tehtäessä aseiden väärinkäytön vaara on todettu ilmeiseksi, ja samalla poliisilla on tiedossa esimerkiksi päihteiden ongelmakäyttöä, aseiden hallussapidon kannalta merkittäviä sairauksia tai vaikeuksia yleisen elämänhallinnan kanssa. Täytäntöönpanon välttämättömyys voi liittyä myös muihin henkilöihin, esimerkiksi luvanhaltijan lähipiiriin kuuluvaa henkilöä koskeviin seikkoihin. 

Säännöksessä annetaan poliisille oikeus sisäänpääsyyn ja etsintään haltuunottoa koskevan päätöksen turvaamiseksi. Vaikka ampuma-aselainsäädännössä on asetettu poliisille velvollisuus haltuunottopäätöksen kohteena olevien esineiden haltuunottoon, tulee ennen sisäänpääsyyn ja etsintään oikeuttavan säännöksen mukaiseen turvaamistoimenpiteeseen ryhtymistä arvioida asiaa myös poliisitoimintaa yleisesti ohjaavien periaatteiden näkökulmasta. Kotirauhan suojaamaan tilaan pääseminen haltuunoton suorittamiseksi edellyttää päällystöön kuuluvan poliisimiehen määräystä (2 momentti). Kyse on perustuslaillisen suojan piiriin kuuluvasta kotirauhan suojaamasta tilasta. On perusteltua, että poliisilain 1 lukuun sisältyvät periaatteet, jotka koskevat muun ohella perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, toimenpiteen oikeasuhtaisuutta sekä vähimmän haitan ja tarkoitussidonnaisuuden periaatetta, tulevat tehtävän suorittajan lisäksi myös päällystöön kuuluvan poliisimiehen arvioitavaksi. 

Pykäläehdotuksen mukaan poliisimiehellä on oikeus suorittaa etsintä vain säännöksessä mainitun haltuunottopäätöksen turvaamisen välttämättä edellyttämässä laajuudessa. Etsintämenettely tulee rajata ja toimenpiteet kohdistaa ainoastaan tiloihin ja esineisiin, joissa haltuunottopäätöksen mukaisia esineitä perustellusti voidaan olettaa säilytettävän. Välttämättömyysvaatimus edellyttää myös, että etsintätoimenpiteet tulee päättää heti, kun esineet on saatu poliisin haltuun. Välttämättömyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös, voidaanko haltuunottoa koskevan päätöksen kohteena olevalla esineellä itsenäisesti aiheuttaa uhkaa ihmisten hengelle ja terveydelle. Etsinnän toimittamisessa tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä toimimaan yhteistyössä tilan haltijan kanssa etsinnän kohdistamiseksi. 

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan pykäläehdotuksesta tulee käydä riittävän täsmällisesti ilmi ne perusoikeuksien turvaamiseen liittyvät seikat, joiden vuoksi kotirauhan piiriin ulottuvat toimivaltuudet ovat välttämättömiä. Tällainen muutos on edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 

Hallintovaliokunnan ehdottaman pykälän mukaan etsinnän tulee olla välttämätön hengen ja terveyden suojaamiseksi. Välttämättömyydellä tarkoitetaan sitä, että etsintä on sallittu, jos tavoite (hengen ja terveyden suojaaminen) ei ole saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. Hengen ja terveyden suojaamisella tarkoitetaan pykälässä sitä, ettei henkilön käyttäytymisen tarvitse aiheuttaa konkreettista hengen ja terveyden vaaraa, vaan "suojaaminen" käsittää myös käyttäytymisen, joka on omiaan aiheuttamaan hengen ja terveyden uhkan joko henkilölle itselleen tai muulle henkilölle. 

Yksityishenkilöt pääosin säilyttävät ampuma-aseita kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa, kuten kotonaan tai harvemmin vapaa-ajan asunnollaan. Tällaisissa tapauksissa väliaikainen haltuunotto on mahdollista tehdä ainoastaan etsinnällä. 

Peruste etsinnän suorittamisen välttämättömyydelle sekä etsintämenettelyn rajaaminen siten, että etsintä kohdistetaan vain haltuunottopäätöksen turvaamisen kannalta perusteltavissa oleviin kohteisiin ja että etsinnässä käytetään vain haltuunottopäätöksen turvaamisen edellyttämiä menetelmiä, tulee ilmetä myös kotirauhan suojaamaan tilaan pääsemistä koskevasta päällystöön kuuluvan poliisimiehen määräyksestä. 

7 §. Toimenpiteiden suorittaminen. (Uusi).

Edellä ehdotettuun 6 a §:ään liittyen on tarpeen muuttaa myös hallituksen esitykseen sisältymätöntä poliisilain 2 luvun 7 §:ää. Valiokunta ehdottaa pykälää muutettavaksi niin, että toimenpiteiden suorittamista koskeva menettely ulotetaan koskemaan 6 a §:ssä tarkoitettua sisäänpääsyä ja etsintää ampuma-aseiden väliaikaista haltuunottoa koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi. Koska etsinnästä päättää päällystöön kuuluva poliisimies, hänen vastuullaan on huolehtia myös siitä, että toimenpiteiden suorittamisesta laaditaan asianmukainen pöytäkirja tai tehdään muualle vastaava kirjausmerkintä. Pöytäkirjaaminen tai muun vastaavan merkinnän tekeminen vastaa niitä dokumentoinnin vaatimuksia, jotka poliisitoiminnalle nykyisin asetetaan. Sanalla "vastaava" korostetaan sitä, että mikä tahansa merkintä ei ole riittävä, vaan toimenpiteet on kirjauksessa selostettava riittävästi ja tarpeellisessa laajuudessa. Tämä on tarpeen muun muassa toimenpiteen kohteen sekä myös poliisin oikeusturvan takaamiseksi. 

Silloin, kun on syytä epäillä rikosta, toimenpiteiden suorittamisessa noudatetaan pakkokeinolain säännöksiä. 

Johtolause ja lain nimi.

Hallintovaliokunnan ehdotuksesta seuraa, että myös lakiehdotuksen johtolausetta ja nimeä tulee tarkistaa. 

Hallintovaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 266/2016 vp sisältyvät 1.—3. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

kumotaan ampuma-aselain (1/1998) 19 §:n 1 momentin 3 kohta, 45 c, 46, 50—53, 59 a ja 60 § sekä 103 §:n 4 kohta, 

sellaisina kuin niistä ovat 19 §:n 1 momentin 3 kohta laissa 601/2001, 45 c ja 53 § laissa 124/2011, 46 ja 50 § osaksi laissa 124/2011, 52 § osaksi laissa 601/2001, 59 a § laeissa 601/2001 ja 508/2009 sekä 103 §:n 4 kohta laissa 532/2007,  

muutetaan 1 §:n 2 momentti, 18 §:n 1 momentti, 25 §, 27 §:n 3 momentti, 42 §, 43 §:n 1 momentti, 44 §:n 1 momentti, 45 §:n otsikkoa ja 1 momentti, 45 a §, 45 b §:n 2 momentti, 47, 54, 55, 55 a, 61, 62, ja 65 §, 66 §:n 2 ja 3 momentti, 67 §:n 1 momentin 3 kohta ja 2 momentti, 70, 73, 74, 79, 83 a, 85, 89, 90 ja 93 §, 103 §:n 3 ja 5 kohta, 113 §:n 2 momentti, 115 §:n 1 momentti, 116 §:n 1 ja 2 momentti ja 117 §, 

sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 2 momentti, 18 §:n 1 momentti, 70 § sekä 116 §:n 1 ja 2 momentti laissa 764/2015, 25 §, 27 §:n 3 momentti, 44 §:n 1 momentti, 45 §:n otsikko ja 1 momentti, 45 b §:n 2 momentti, 66 §:n 2 momentti ja 89 § laissa 124/2011, 42 § laeissa 601/2001 ja 508/2009, 43 §:n 1 momentti, ja 55 § osaksi laissa 124/2011, 45 a, 55 a, 61 ja 62 §, 66 §:n 3 momentti, 67 §:n 2 momentti, 73, 90 § laissa 601/2001, 54 laeissa 601/2001 ja 124/2011, 65, 74 ja 85 § osaksi laissa 601/2001, 83 a § laissa 508/2009, 103 §:n 3 ja 5 kohta laissa 532/2007,113 §:n 2 momentti laissa 800/2003, 115 §:n 1 momentti laissa 190/2016 ja 117 § laissa 690/2013, sekä 

lisätään 12 §:ään uusi 3 momentti, 18 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 764/2015, uusi 3 momentti ja lakiin uusi 42 a, 42 b, 42 c, 42 d, 66 a, 89 a ja 119 a § sekä 103 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 532/2007, 124/2011 ja 764/2015, uusi 2 a kohta seuraavasti: 

1 § 

Soveltamisala 

Mitä tässä laissa säädetään ampuma-aseista, koskee myös ohjus- ja raketinheitinjärjestelmiä, kaasusumuttimia ja tehokkaita ilma-aseita. Kaasusumuttimiin ei kuitenkaan sovelleta 2—10, 12, 15, 31—33, 35, 35 a, 36, 42, 42 a—42 d, 43—45, 45 a, 45 b, 45 d, 47—52, 53 a, 54, 55, 56—59 ja 61—63 §:ää, 66 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohtaa, 67 b, 68, 70—72, 74—77, 80—82, 89, 90 ja 106 §:ää, 106 a §:n 2 ja 3 momenttia, 106 b, 110, 110 a—110 c, 112, 112 a ja 112 b §:ää. Tehokkaisiin ilma-aseisiin ei sovelleta 3—12, 31—33, 35, 35 a, 36, 45 d, 53 a, 55 a—55 c, 61—63, 67 b, 72, 106 b, 110 ja 110 a—110 c §:ää. Muista soveltamisalaa koskevista poikkeuksista säädetään 17 §:ssä. 

12 § 

Ampuma-aseen ja aseen osan muuntaminen 

Ampuma-aseen tilapäisellä muuntamisella tarkoitetaan sellaista toimenpidettä, jonka seurauksena aseen tyyppi, toimintatapa tai kaliiperi muuttuvat tilapäisesti, kun siihen vaihdetaan piippu tai sulkulaite taikka molemmat. 

18 § 

Luvanvaraisuus 

Jollei tässä laissa toisin säädetä, luvanvaraista on: 

1) ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten siirto ja tuonti Suomeen, siirto ja vienti Suomesta, kauttakuljetus kaupallisessa tarkoituksessa, kauppa, kaupallinen säilyttäminen, hankkiminen, hallussapito ja valmistaminen; 

2) ampuma-aseiden ja aseen osien korjaaminen ja muuntaminen lukuun ottamatta yksityishenkilön aseen tilapäistä muuntamista aseen osan hallussapitoluvan nojalla hallussa pidetyistä aseen osista. 

Poliisihallitus päättää lupa-asiakirjojen mallista ja muista niiden valmistamiseen liittyvistä seikoista. 

25 § 

Ilmoitus asetietojärjestelmään ja tiedoston pitäminen 

Ase-elinkeinonharjoittajan on ilmoitettava asetietojärjestelmään ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen, kaasusumuttimen tai aseen osan yksilöintitiedot, esineen luovuttajan ja luovutuksensaajan nimi sekä esineen korjaamista tai muuntamista koskevan toimeksiannon antajan nimi. Ase-elinkeinonharjoittajan on myös ilmoitettava patruunoista ja erityisen vaarallisista ammuksista tai pidettävä niistä tiedostoa. Ilmoitus on tehtävä 119 a §:ssä tarkoitettua sähköistä asiointia käyttäen 10 päivän kuluessa siitä, kun esine on tullut ase-elinkeinonharjoittajan haltuun. Aseen ja sen osan yksilöintitietojen ilmoittamisesta esinettä luovutettaessa säädetään 42 c §:ssä. Ilmoitus luovutetuista patruunoista ja erityisen vaarallisista ammuksista tehdään luovutuksen yhteydessä. 

Patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuksia koskevaan tiedostoon on merkittävä esineen luovuttajan ja luovutuksensaajan nimi. Tiedostoon sisältyvien henkilötietojen luovuttaminen on sallittua vain 115 §:ssä tarkoitetulle valvontaviranomaiselle valvontatehtävää varten. Ase-elinkeinonharjoittajan on vaadittaessa esitettävä tiedosto poliisille sekä luovutettava se lupaviranomaiselle, kun asealan elinkeinolupa raukeaa tai jos se peruutetaan. Tiedosto on säilytettävä vähintään 30 vuotta siihen viimeksi tehdyn merkinnän jälkeen ja se on hävitettävä sen jälkeen, kun viimeisen merkinnän tekemisestä on kulunut 50 vuotta. (Uusi 2 mom.) 

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen, kaasusumuttimen, aseen osan, patruunoiden ja erityisten vaarallisten ammusten yksilöintitietojen ilmoittamisesta sekä patruunoiden ja erityisten vaarallisten ammusten tiedoston pitämisestä, tiedoston esittämisestä ja luovuttamisesta. (HE:n 2 mom.) 

27 § 

Aseenkäsittelylupa 

Aseenkäsittelylupa voidaan antaa 18 vuotta täyttäneelle henkilölle, jota terveydentilansa ja käyttäytymisensä perusteella on pidettävä sopivana käsittelemään ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuksia. Alle 20-vuotiaalle annettavaan aseenkäsittelylupaan on lupaviranomaisen asetettava ehto, jonka mukaan lupa ei oikeuta käsittelemään 6 §:n 2 momentin 4—7 kohdassa tarkoitettuja ampuma-aseita ennen kuin luvanhaltija on täyttänyt 20 vuotta.  

42 § 

Aselupa 

Aselupa on ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen tai aseen osan hallussapitoon oikeuttava lupa, johon voidaan liittää oikeus ampuma-aseen tai aseen osan hankkimiseen (hankkimisoikeus) taikka valmistamiseen tai muuntamiseen yksityistä tarkoitusta varten (yksityinen valmistamisoikeus). Aseluvan antaa ja peruuttaa poliisilaitos. Aseluvan erityisen vaarallisen ampuma-aseen ja sen osan hankkimiseen tai valmistamiseen tai muuntamiseen yksityistä tarkoitusta varten antaa ja peruuttaa kuitenkin Poliisihallitus.  

Lupahakemus toimitetaan poliisilaitokselle. Hakemus voidaan panna vireille sähköisesti. Hakijan tai yhteisön tai säätiön asevastaavan tulee kuitenkin pyynnöstä saapua henkilökohtaisesti poliisilaitokselle. Erityisestä syystä hakemuksen voi jättää myös Suomen ulkomaan edustustoon. 

Hakijan, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, on esitettävä asuinmaansa viranomaisen antama suostumus hakemuksessa tarkoitetun ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen ja aseen osan hankkimiseen. Hänen on lisäksi annettava kirjallinen selvitys aikomuksestaan pitää hallussa ampuma-asetta ja aseen osaa Suomessa. 

42 a § 

Hankkimisoikeus ja yksityinen valmistamisoikeus  

Aselupaan liitettävä hankkimisoikeus tai yksityinen valmistamisoikeus annetaan enintään vuodeksi. Erityisestä syystä hankkimisoikeus tai yksityinen valmistamisoikeus annetaan enintään kahdeksi vuodeksi.  

Yksityinen valmistamisoikeus voidaan antaa 45 tai 45 a §:ssä säädetyin edellytyksin noudattaen, mitä 43 §:ssä, lukuun ottamatta 43 §:n 1 momentin 8 kohtaa ja 2 momenttia, ja 44 §:ssä säädetään.  

Aselupa raukeaa, jos ampuma-asetta, tehokasta ilma-asetta tai aseen osaa ei ole hankittu hankkimisoikeuden voimassa ollessa taikka valmistettu tai muunnettu yksityisen valmistamisoikeuden voimassa ollessa. 

Sen, joka ei ole saamansa hankkimisoikeuden nojalla hankkinut tai yksityisen valmistamisoikeuden nojalla valmistanut tai muuntanut ampuma-asetta, tehokasta ilma-asetta tai aseen osaa, on 30 päivän kuluessa aseluvan raukeamisesta toimitettava lupatodistus poliisilaitokselle, jos lupa ei ole sähköinen. 

42 b § 

Päätös, luvan voimassaolo ja lupaehdot 

Kun aselupa myönnetään hakemuksen mukaisesti, hakijalle ei anneta erillistä hallintopäätöstä eikä valitusosoitusta.  

Aselupa annetaan toistaiseksi, jollei sitä erityisestä syystä ole annettava määräajaksi. Ensimmäinen aselupa metsästyslainsäädännön mukaan sallittua eläinten ampumista, ampumaurheilua ja -harrastusta taikka näytöstä, kuvausta tai muuta vastaavaa esitystä varten annetaan luonnolliselle henkilölle 6 §:n 2 momentin 4—7 kohdassa mainituista asetyypeistä koostuvaan ryhmään kuuluvaan ampuma-aseeseen enintään viiden vuoden määräajaksi. Kaikki luvanhaltijalle tämän määräaikaisen luvan voimassaoloaikana samaan aseryhmään kuuluviin ampuma-aseisiin myönnettävät aseluvat annetaan määräajaksi, joka päättyy viimeistään samanaikaisesti ensimmäisen määräaikaisen luvan päättymisen kanssa. Sellaista työtä varten, jossa ampuma-ase on välttämätön, lupa annetaan kuitenkin enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Tällöin lupaan on sisällytettävä ehto, jonka mukaan lupa on voimassa vain niin kauan kuin luvansaaja toimii kyseisessä työtehtävässä. Aselupa luvanhaltijan huollettavana olevan 15 vuotta vaan ei 18 vuotta täyttäneenhenkilön hallussapidettäväksi tarkoitetun haulikon, yhdistelmäaseen, kiväärin tai pienoiskiväärin säilyttämistä ja kuljettamista varten annetaan määräajaksi, joka päättyy viimeistään nuorimman rinnakkaisluvanhaltijan täyttäessä 19 vuotta. 

Lupaviranomainen voi sisällyttää lupaan ehdon, jonka mukaan keräilykokoelmaan kuuluvalla ampuma-aseella ei saa ampua. Aselupaan, joka on annettu luvanhaltijan huollettavana olevan 15 vuotta vaan ei 18 vuotta täyttäneen henkilön hallussa pidettäväksi tarkoitetun haulikon, yhdistelmäaseen, kiväärin tai pienoiskiväärin säilyttämistä ja kuljettamista varten, on asetettava ehto, jonka mukaan luvanhaltija ei saa ampua aseella. 

42 c § 

Aseen ja sen osan yksilöintitietojen ilmoittaminen poliisille 

Ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen tai aseen osan yksilöintitiedot tulee ilmoittaa poliisille. Tiedot ilmoittaa: 

1) luovuttaja poliisin asetietojärjestelmään sähköistä asiointia käyttämällä luovutuksen yhteydessä, jos luovuttaja on 20 §:ssä tarkoitettu asealan elinkeinoluvan haltija ; tai 

2) muussa kuin 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa esineen hankkinut, valmistanut tai muuntanut aseluvanhaltija poliisilaitokselle 30 päivän kuluessa esineen hankkimisesta, valmistamisesta tai muuntamisesta . Ilmoittaminen voidaan tehdä käyttämällä sähköistä asiointia. 

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen ja aseen osan yksilöintitietojen ilmoittamista koskevista menettelyistä ja ilmoitusten sisällöstä.  

42 d § 

Aseen ja aseen osan sekä lupatodistuksen esittäminen poliisille 

Kun aseluvanhaltija ilmoittaa 42 c §:ssä tarkoitetut yksilöintitiedot ja luovuttajan ampuma-aseen tai aseen osan hallussapitoon oikeuttava lupa on annettu ennen vuotta 2000, tulee ampuma-ase ja aseen osa esittää poliisille 30 päivän kuluessa hankkimisesta. Ulkomailta hankittu tai yksityisesti valmistettu tai muunnettu ampuma-ase, tehokas ilma-ase ja aseen osa on esitettävä poliisille 30 päivän kuluessa hankkimisesta, valmistamisesta tai muuntamisesta.  

Ampuma-ase, tehokas ilma-ase ja aseen osa on esitettävä pyynnöstä poliisille poliisin ilmoittamassa määräajassa. Aselupaa koskeva lupatodistus on pyynnöstä esitettävä ja luovutettava poliisille poliisin ilmoittamassa määräajassa.  

43 § 

Hyväksyttävät käyttötarkoitukset 

Aselupa voidaan antaa seuraaviin käyttötarkoituksiin: 

1) metsästyslainsäädännön mukaan sallittu eläinten ampuminen; 

2) ampumaurheilu ja -harrastus; 

3) työ, jossa ase on välttämätön; 

4) näytös, kuvaus tai muu vastaava esitys; 

5) museossa tai kokoelmassa pitäminen; 

6) muistoesineenä säilyttäminen; 

7) merkinanto;  

8) luvanhaltijan huollettavana olevan 15 vaan ei 18 vuotta täyttäneen henkilön hallussapidettäväksi tarkoitetun haulikon, kiväärin, pienoiskiväärin tai yhdistelmäaseen säilyttäminen ja kuljettaminen.  

44 § 

Hankittavaa ampuma-asetta ja aseen osaa koskevat edellytykset 

Aselupa voidaan antaa vain sellaista ampuma-asetta tai aseen osaa varten, joka ei lippaan patruunamäärän, kaliiperin tai muiden ominaisuuksien perusteella ole hakijan ilmoittamaan käyttötarkoitukseen nähden tarpeettoman tulivoimainen ja tehokas sekä joka soveltuu hyvin hakijan ilmoittamaan käyttötarkoitukseen. Jos hakijan ilmoittama käyttötarkoitus on metsästyslainsäädännön mukaan sallittu eläinten ampuminen, ampuma-aseen soveltuvuutta arvioitaessa noudatetaan lisäksi, mitä metsästyslaissa (615/1993) ja sen nojalla säädetään. Metsästyslainsäädännön mukaan sallittua eläinten ampumista varten aselupaa ei voida antaa muuta ampuma-aselain 6 §:n 2 momentin 4—7 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta kuin kertatulitoimista pienoispistoolia taikka pienoisrevolveria varten.  

45 § 

Aseluvansaajaa koskevat edellytykset luonnolliselle henkilölle 

Aselupa voidaan antaa sellaiselle 18 vuotta täyttäneelle henkilölle, jota terveydentilansa ja käyttäytymisensä perusteella on pidettävä sopivana pitämään hallussaan ampuma-aseita ja aseen osia. Lupaviranomaisella on oikeus saada hakijasta lääketieteellinen arvio, kun saatujen tietojen tai haastattelun perusteella lupaviranomaisella on syytä epäillä luvanhakijan henkilökohtaista sopivuutta ampuma-aseen hallussapitoon. Lupaviranomaisella on oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä saada lääketieteellisessä arviossa luvanhakijasta sellaiset terveystiedot, jotka ovat välttämättömiä lupaviranomaisen arvioidessa hakijan sopivuutta ampuma-aseen hallussapitoon. Asevelvollisen on pyydettäessä esitettävä selvitys suoritetusta varusmies- tai siviilipalveluksesta. Jos palvelusta ei ole suoritettu, asevelvollisen on pyydettäessä esitettävä määräys aloittaa palvelus taikka päätös palveluksesta vapauttamisesta, palvelusajankohdan siirrosta tai palveluksen keskeyttämisestä syineen. Aselupa pistoolia, pienoispistoolia, revolveria tai pienoisrevolveria taikka niiden osaa varten voidaan antaa vain 20 vuotta täyttäneelle henkilölle. Aselupa ampumaurheilussa ja -harrastuksessa käytettävää 6 §:n 2 momentin 4—7 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta varten voidaan antaa luonnolliselle henkilölle vain, jos tämä esittää yhdistyslain (503/1989) 4 §:ssä tarkoitetun luvan saaneen yhdistyksen ampuma-asekouluttajan antaman todistuksen harrastuksestaan, jonka on oltava jatkunut aktiivisesti vähintään kaksi vuotta. Aktiivisen harrastuksen jatkumista koskevaan kahden vuoden ajanjaksoon lasketaan puolet aseellisessa palvelussa asevelvollisena suoritetusta palvelusta tai puolet naisten vapaaehtoisessa asepalvelussa suoritetusta palvelusta. Aselupa ampumaurheilussa ja harrastuksessa käytettävään tämän lain 6 §:n 2 momentin 4—7 kohdassa tarkoitettuun ampuma-aseeseen voidaan myöntää myös, jos henkilö esittää luotettavan selvityksen harrastuksestaan ja työnantajanaan toimivan valtion viranomaisen todistuksen siitä, että hän virkaansa kuuluvissa tehtävissä kantaa 6 §:n 2 momentin 4—7 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta. 

45 a § 

Aseluvan saajaa koskevat edellytykset yhteisölle ja säätiölle 

Aselupa voidaan antaa Suomessa rekisteröidylle tai julkista tehtävää hoitavalle yhteisölle tai säätiölle, jota on toimintansa tarkoituksen ja muiden seikkojen perusteella pidettävä sopivana pitämään hallussa ampuma-aseita ja aseen osia. Lupa voidaan antaa vain hakijalle, jonka ampuma-aseiden ja aseen osien säilytystilat säilytystilojen sijaintipaikan poliisilaitos on hyväksynyt ja jolla on 45 b §:ssä tarkoitettu asevastaava. 

Aseluvan saajaa koskevien edellytysten osalta noudatetaan lisäksi soveltuvin osin, mitä 45 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään. 

45 b § 

Yhteisön ja säätiön asevastaava 

Asevastaavan hyväksyy ja hyväksynnän peruuttaa yhteisön tai säätiön kotipaikan poliisilaitos. Poliisilaitos voi vaatia, että asevastaavia on useampia kuin yksi, jos se yhteisön tai säätiön toiminta huomioon ottaen on tarpeen. Asevastaavaksi voidaan hyväksyä sellainen 18 vuotta täyttänyt henkilö, jota terveydentilansa, käyttäytymisensä ja perehtyneisyytensä perusteella on pidettävä sopivana pitämään hallussaan ampuma-aseita ja aseen osia. Jos asevastaava huolehtii yhteisön 6 §:n 2 momentin 4—7 kohdassa tarkoitetuista ampuma-aseista, asevastaavaksi voidaan hyväksyä vain 20 vuotta täyttänyt henkilö.  

47 § 

Hankkimislupa ulkomailla asuvalle 

Ulkomailla asuvalle henkilölle luvan ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen (hankkimislupa ulkomailla asuvalle) antaa ja peruuttaa Poliisihallitus. Lupa oikeuttaa hankkimaan luvassa mainitun ampuma-aseen ja aseen osan sekä siinä mainitut patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset. Lupa ei oikeuta niiden hallussapitoon, eikä niitä saa Suomessa luovuttaa luvansaajalle, vaan ne on viipymättä toimitettava luvassa mainittuun osoitteeseen luvansaajan asuinmaahan.  

54 § 

Rinnakkaislupa 

Ampuma-aseeseen tai aseen osaan, johon on annettu aselupa, voidaan luvanhaltijan suostumuksella antaa rinnakkainen oikeus hallussapitoon (rinnakkaislupa). Valtion suostumuksella rinnakkaislupa voidaan antaa myös valtion omistamaan ampuma-aseeseen tai aseen osaan. Keräilykokoelmaan kuuluvaan ampuma-aseeseen tai aseen osaan rinnakkaislupa voidaan antaa vain asekeräilijälle. Luvan antaa ja peruuttaa 42 §:n 1 momentissa tarkoitettu viranomainen. 

Lupa voidaan antaa 45 §:ssä säädetyin edellytyksin noudattaen, mitä 42 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 43 ja 44 §:ssä säädetään. Huoltajien suostumuksella lupa haulikkoon, kivääriin, pienoiskivääriin tai yhdistelmäaseeseen voidaan kuitenkin antaa metsästyslainsäädännön mukaan sallittua eläinten ampumista taikka ampumaurheilua ja -harrastusta varten myös 15 vuotta vaan ei 18 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka muuten täyttää luvan saajaa koskevat edellytykset. Rinnakkaislupa voidaan erityisen painavasta syystä antaa ampumaurheilua ja -harrastusta varten 18 vuotta vaan ei 20 vuotta täyttäneelle henkilölle 6 §:n 2 momentin 4—7 kohdassa tarkoitettuun ampuma-aseeseen.  

Lupaa haettaessa on esitettävä luvanhaltijan suostumus tai valtion suostumus rinnakkaisluvan antamiseen. Lupaviranomainen voi lisäksi vaatia, että ampuma-ase tai aseen osa esitetään poliisille. 

55 § 

Rinnakkaisluvan voimassaoloaika ja lupaehdot 

Rinnakkaislupa annetaan aseluvan voimassaoloajaksi, jollei sitä erityisestä syystä ole annettava lyhyemmäksi ajaksi. Lupa 6 §:n 2 momentin 4—7 kohdassa tarkoitettuun ampuma-aseeseen annetaan kuitenkin enintään viideksi ja muuhun ampuma-aseeseen enintään kymmeneksi vuodeksi. Jos henkilöllä on 42 b §:n 2 momentissa tarkoitettu viiden vuoden määräajaksi annettu aselupa, annetaan rinnakkaislupa 6 §:n 2 momentin 4—7 kohdassa tarkoitettuun ampuma-aseeseen määräajaksi, joka päättyy viimeistään aseluvan päättymispäivänä.  

Lupaviranomainen voi sisällyttää lupaan ehdon, jonka mukaan keräilykokoelmaan kuuluvalla ampuma-aseella ei saa ampua. 

55 a § 

Kaasusumutinlupa 

Luvan kaasusumuttimen hankkimiseen ja hallussapitoon (kaasusumutinlupa) antaa ja peruuttaa poliisilaitos noudattaen, mitä 42 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään. Lupa annetaan enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Lupa museossa tai kokoelmassa pitämiseen voidaan antaa myös toistaiseksi. 

Lupa oikeuttaa luvan voimassaoloaikana hankkimaan, pitämään hallussa ja vaihtamaan lupaan merkityt kaasusumuttimet. Yhteisölle annettava lupa oikeuttaa luvansaajan palveluksessa olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön, joka on riittävästi perehtynyt kaasusumuttimen turvalliseen käsittelemiseen, kantamaan luvassa tarkoitettua kaasusumutinta työssä, jos se on oman tai toisen henkilökohtaisen koskemattomuuden taikka omaisuuden suojelemiseksi välttämätöntä. 

61 § 

Patruunoiden hankkiminen ja hallussapito 

Aselupa ja rinnakkaislupa oikeuttavat hankkimaan ja pitämään hallussa sellaisia muita kuin erityisen vaarallisia patruunoita, jotka soveltuvat käytettäviksi ampuma-aseessa, jonka lainaamiseen luvanhaltijalla on oikeus siten kuin 87 §:n 1 momentissa säädetään. Euroopan ampuma-asepassin tai ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan yksityisen tuontiluvan haltija taikka Norjan, Ruotsin, Islannin tai Tanskan viranomaisen ampuma-aseen hallussapitoon antaman luvan haltija on oikeutettu Suomessa oleskellessaan hankkimaan ja pitämään hallussaan sellaisia muita kuin erityisen vaarallisia patruunoita, jotka soveltuvat käytettäväksi ampuma-aseessa. Lupaviranomainen voi kuitenkin sisällyttää lupaan ehdon, jonka mukaan lupa ei oikeuta hankkimaan ja pitämään hallussa keräilykokoelmaan kuuluvaan tai muistoesineenä säilytettävään aseeseen soveltuvia patruunoita. 

62 § 

Ampumatarvikelupa 

Luvan patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen, valmistamiseen ja hallussapitoon (ampumatarvikelupa) antaa ja peruuttaa poliisilaitos.  

Lupa voidaan antaa 45 §:n 1 momentissa tai 45 a §:n 1 momentissa säädetyin edellytyksin noudattaen, mitä aseluvasta 42 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään. 

Lupa erityisen vaarallisten patruunoiden ja ammusten hankkimiseen, valmistamiseen ja hallussapitoon voidaan antaa vain erityisestä syystä. 

65 § 

Suostumus 

Sille, jolla on kotikunta Suomessa, annetaan hänen pyynnöstään ulkomaan viranomaiselle esitettäväksi tarkoitettu suostumus (suostumus), josta ilmenee, että hänelle voidaan antaa ulkomailla ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen oikeuttava lupa. Suostumuksen antaa poliisilaitos. 

Suostumus annetaan luonnolliselle henkilölle, jolla on kyseistä ampuma-asetta tai aseen osaa koskeva aselupa, tai kaasusumutinlupa taikka oikeus kyseisten patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen ja hallussapitoon. Suostumus annetaan myös 45 b §:ssä tarkoitetulle asevastaavalle, jolla on yhteisölle tai säätiölle annetun luvan nojalla oikeus esineen hankkimiseen ja hallussapitoon. Aselupaa tai kaasusumutinlupaa taikka patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen ja hallussapitoon oikeuttavaa lupaa koskeva lupatodistus on esitettävä poliisille suostumusta haettaessa.  

Suostumus annetaan 2 momentissa tarkoitettujen lupien voimassaoloajaksi. Se annetaan kuitenkin enintään kahdeksi vuodeksi. 

66 § 

Lupien ja suostumuksen raukeaminen 

Rinnakkaislupa raukeaa, kun aselupa raukeaa tai peruutetaan. Aselupa, joka on annettu huollettavana olevan 15 vuotta vaan ei 18 vuotta täyttäneenhenkilön hallussapidettäväksi tarkoitetun haulikon, kiväärin, pienoiskiväärin tai yhdistelmäaseen säilyttämistä ja kuljettamista varten, raukeaa, kun rinnakkaislupien voimassaolo päättyy.  

Suostumus raukeaa, kun aselupa tai kaasusumutinlupa taikka patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen ja hallussapitoon annettu lupa raukeaa tai jos se peruutetaan.  

66 a § 

Luvan peruuttamisen vireilletulo 

Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttavan luvan peruuttaminen tulee vireille, jos: 

1) 67 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa säädetyt luvan peruuttamisen edellytykset täyttyvät; tai 

2) on perusteltua syytä epäillä, että 67 §:n 2 momentin mukaiset luvan peruuttamisen edellytykset täyttyisivät.  

67 § 

Lupien peruuttaminen 

Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttava lupa on peruutettava, jos: 

3) aseluvan haltija tai valtio peruuttaa 54 §:n 1 momentissa tarkoitetun suostumuksen. 

Rinnakkaisluvan peruuttavan viranomaisen on ilmoitettava rinnakkaisluvan peruuttamisesta aseluvan haltijalle.  

70 § 

Aseen osan ja tehokkaan ilma-aseen hankinnasta ilmoittaminen ja esittäminen poliisille 

Aseen osan tai tehokkaan ilma-aseen hankkineen on 30 päivän kuluessa hankkimisesta tehtävä hankinnasta ilmoitus poliisilaitokselle, jos oikeus: 

1) aseen osan hankkimiseen ja hallussapitoon perustuu siihen, että hankkijalla on oikeus 19 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista vastaavista aseen osista kootun ampuma-aseen hallussapitoon; 

tai  

2) tehokkaan ilma-aseen hankkimiseen ja hallussapitoon perustuu 19 §:n 1 momentin 8 kohtaan. 

Ilmoituksen voi tehdä sähköistä asiointia käyttämällä. Aseen osa tai tehokas ilma-ase on esitettävä pyynnöstä poliisille.  

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tekemisestä. 

73 § 

Siirto Suomeen hallussapitoon annettujen lupien nojalla ja siirto ja tuonti Suomeen Pohjoismaissa hallussapitoon annettujen lupien nojalla 

Aselupa, rinnakkaislupa ja kaasusumutinlupa oikeuttavat siirtämään Suomeen yksityistä tarkoitusta varten luvassa mainitun ampuma-aseen ja aseen osan sekä luvassa mainitussa aseessa käytettäviksi soveltuvia muita kuin erityisen vaarallisia patruunoita. 

Ampumatarvikelupa oikeuttaa siirtämään Suomeen luvassa mainitut patruunat ja ammukset. 

Norjassa, Ruotsissa, Islannissa tai Tanskassa ampuma-aseen tai aseen osan hallussapitoon annettu lupa oikeuttaa siirtämään ja tuomaan Suomeen luvassa mainitun ampuma-aseen ja aseen osan sekä tarpeellisen määrän luvassa mainitussa aseessa käytettäviksi soveltuvia patruunoita sekä pitämään niitä hallussa enintään kolme kuukautta siitä, kun ne on siirretty tai tuotu Suomeen. Edellytyksenä on, että siirron tai tuonnin tarkoituksena on osallistuminen Norjassa, Ruotsissa, Islannissa, Tanskassa tai Suomessa järjestettävään ampuma- tai metsästystapahtumaan. Lupa oikeuttaa myös siirtämään esineet takaisin Ruotsiin tai Tanskaan. 

74 § 

Euroopan ampuma-asepassi 

Poliisilaitos antaa Euroopan ampuma-asepassin luonnolliselle henkilölle, jolla on aseluvan tai rinnakkaisluvan nojalla oikeus ampuma-aseen tai aseen osan hallussapitoon. Aselupaa tai rinnakkaislupaa koskeva lupatodistus on esitettävä poliisille ampuma-asepassia haettaessa.  

Euroopan ampuma-asepassin haltijan on esitettävä sekä pyydettäessä luovutettava ampuma-asepassi poliisilaitokselle tarpeellisten merkintöjen tekemiseksi seikoista, jotka koskevat: 

1) ampuma-asepassin haltijan henkilötietojen muuttumista; 

2) aseluvan tai rinnakkaisluvan voimassaoloajan tai lupaehtojen muuttumista; 

3) ampuma-aseen tai aseen osan muuntamista; 

4) ampuma-aseen tai aseen osan luovuttamista, katoamista, anastetuksi tulemista sekä ampuma-aseen pysyvästi ampumakelvottomaksi ja aseen osan pysyvästi toimintakelvottomaksi tekemistä. 

Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa Euroopan ampuma-asepassi on esitettävä sekä pyydettäessä luovutettava 30 päivän kuluessa momentin 1—4 kohdassa mainituista tapahtumista. 

Euroopan ampuma-asepassi on voimassa siihen merkittyjen ampuma-aseiden tai aseen osien hallussapitoon oikeuttavien lupien voimassaoloajan. Se on kuitenkin voimassa enintään viisi vuotta päivästä, jona se on annettu. Ampuma-asepassin voimassaoloaikaa voidaan jatkaa. 

79 § 

Yksityisen tuontiluvan lupaehdot ja voimassaoloaika 

Yksityinen tuontilupa annetaan enintään vuodeksi. Erityisestä syystä lupa voidaan antaa enintään kahdeksi vuodeksi. Lupa voi oikeuttaa sen nojalla tuotujen esineiden hallussapitoon enintään kolme kuukautta.  

Yksityinen tuontilupa ja sen nojalla tuodut esineet on esitettävä tuonnin yhteydessä Tullille. 

83 a § 

Tullin ilmoittamisvelvollisuus 

Tullin on kolmen kuukauden välein ilmoitettava Poliisihallitukselle aseluvassa, kaasusumutinluvassa ja yksityisessä tuontiluvassa mainittujen esineiden tuonnista Suomeen siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. 

85 § 

Pysyvään luovuttamiseen oikeutetut 

Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia saa kaupallisessa tarkoituksessa luovuttaa pysyvästi vain ase-elinkeinonharjoittaja, jolla on siihen asealan elinkeinoluvan nojalla oikeus. 

Jollei tässä laissa toisin säädetä, ampuma-aseen, aseen osan, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia saa yksityistä tarkoitusta varten luovuttaa pysyvästi vain aseluvan tai kaasusumutinluvan haltija ja patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia lisäksi rinnakkaisluvan tai ampumatarvikeluvan haltija. 

89 § 

Luovutusilmoitus 

Sen, joka luovuttaa pysyvästi toiselle ampuma-aseen tai aseen osan, on tehtävä 30 päivän kuluessa luovuttamisesta asiasta ilmoitus poliisilaitokselle. Ilmoitus voidaan tehdä sähköistä asiointia käyttäen. Ase-elinkeinonharjoittajien välisestä luovutuksesta on tehtävä ilmoitus kuitenkin 10 päivän kuluessa sähköistä asiointia käyttäen poliisin asetietojärjestelmään. Äänenvaimentimen luovutuksesta on ilmoitettava vain, jos luovutuksensaajan oikeus hankkia äänenvaimennin perustuu äänenvaimentimelle annettuun aselupaan tai jos luovuttajan hallussapito-oikeus perustuu äänenvaimentimelle annettuun ase- tai rinnakkaislupaan.  

Ilmoituksessa on mainittava valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävät tiedot. 

89 a §  

Ilmoitus patruunoiden luovutuksesta 

Kaupan harjoittamiseen tai valmistamiseen oikeutetun ase-elinkeinonharjoittajan on ilmoitettava luovutetuista patruunoista luovutuksen yhteydessä sähköistä asiointia käyttäen poliisin asetietojärjestelmään. Tiedot merkitään patruunat hankkineen aseluvanhaltijan tietoihin. 

90 § 

Aselupaa koskevan todistuksen esittämis- ja luovuttamisvelvollisuus 

Aseluvan haltijan on 30 päivän kuluessa ampuma-aseen tai aseen osan luovuttamisesta pysyvästi toiselle esitettävä sekä pyydettäessä luovutettava aselupaa koskeva lupatodistus poliisilaitokselle, jos lupa ei ole sähköinen. 

93 § 

Väliaikaisen haltuunoton vaikutus luvan voimassaoloon 

Väliaikaisesti haltuun otettua ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia koskeva asealan elinkeinolupa tai yksityistä käyttöä varten annettu hallussapitoon oikeuttava lupa lakkaa olemasta voimassa. 

Jos poliisin haltuun on väliaikaisesti otettu rinnakkaisluvan nojalla hallussa pidetty ampuma-ase tai aseen osa, ampuma-asetta tai aseen osaa koskeva aselupa ja muut rinnakkaisluvat ovat edelleen voimassa. 

103 § 

Ampuma-aserikkomus 

Joka tämän lain vastaisesti tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta 

2 a) laiminlyö 42 c §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden ,  

3) laiminlyö 42 c §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden tai 42 d §:n 1 momentissa säädetyn velvollisuuden esittää poliisille ampuma-ase ja aseen osa tai ulkomailta hankittu tai yksityisesti valmistettu tai muunnettu ampuma-ase, tehokas ilma-ase ja aseen osa taikka 42 d §:n 2 momentissa säädetyn velvollisuuden esittää poliisille pyynnöstä ampuma-ase, tehokas ilma-ase tai aseen osa, 

5) laiminlyö 42 d §:n 2 momentissa taikka 90 tai 112 §:ssä säädetyn velvollisuuden esittää tai luovuttaa lupatodistus poliisille, 74 §:n 3 momentissa säädetyn velvollisuuden esittää tai luovuttaa Euroopan ampuma-asepassi poliisille taikka 96 §:n 1 momentissa säädetyn velvollisuuden luovuttaa lupatodistus tai suostumus poliisille, 

113 § 

Poliisin velvollisuus tiedostojen pitämiseen 

Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedostot ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettäviä ovat myös ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia koskeva lupahakemus ja ennakkosuostumusta, suostumusta ja asekeräilijälle annettavaa hyväksyntää koskeva hakemus sekä asiassa annettu päätös. Poliisi voi kuitenkin erityisestä syystä päätöksellään vahvistaa yksittäisen luvan voimassaoloa tai sisältöä koskevan tiedon, jos tiedon pyytäjän henkilöllisyys on poliisin tiedossa. Tiedostojen pitämiseen, käyttöön, tietojen luovuttamiseen ja tietojen poistamiseen sovelletaan muuten, mitä henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa (761/2003) säädetään.  

115 § 

Lain noudattamisen valvonta 

Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista valvoo Poliisihallitus. Rajavartiolaitos, Tulli ja Metsähallituksen erätarkastajat valvovat lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista toimialallaan. 

116 § 

Ase-elinkeinonharjoittajien ja asekeräilijöiden valvonta 

Asealan elinkeinonharjoittajan ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten säilytystilojen tulee olla rakenteellisesti turvalliset. Tämän varmistamiseksi poliisin on tarkastettava säilytystilat. Tarkastus on uusittava, jos säilytystiloissa tapahtuu muutoksia. Lisäksi poliisin on vähintään kerran vuodessa tarkastettava alueellaan toimivien ase-elinkeinonharjoittajien 25 §:n 1 momentin nojalla pitämät tiedostot sekä kirjanpito, varastot ja säilytystilat. Poliisilla on oikeus tarkastusta suorittaessaan saada nähtäväkseen ase-elinkeinonharjoittajan kirjanpito sekä päästä tiloihin, joissa edellä tarkoitettuja esineitä säilytetään.  

Keräilykokoelmaan kuuluvien ampuma-aseiden ja aseen osien säilytystilojen tulee olla rakenteellisesti turvalliset. Tämän varmistamiseksi poliisin on ennen luvan antamista ensimmäisen keräilykokoelmaan kuuluvan ampuma-aseen tai aseen osan hankkimiseen tarkastettava säilytystilat. Tarkastus on uusittava, jos säilytystiloissa tapahtuu muutoksia.  

117 § 

Asiakirjojen ja aseiden esittäminen 

Tässä laissa tai asevientiasetuksessa tarkoitettu lupatodistus ja Euroopan ampuma-asepassi sekä lupatodistuksen tai Euroopan ampuma-asepassiin merkittyjen lupien nojalla hallussa pidetyt ampuma-aseet, aseen osat, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset on pyynnöstä esitettävä poliisille, rajavartioviranomaiselle ja tulliviranomaiselle sekä Metsähallituksen hallinnassa olevalla valtion maalla erävalvontaa suorittavalle Metsähallituksen virkamiehelle. 

119 a § 

Sähköinen asiointi 

Edellä 25 §:ssä, 42 §:n 2 momentissa, 42 c §:n 1 momentissa, 70 §:n 2 momentissa ja 89 §:n 1 momentissa sekä 89 a §:ssä tarkoitettu sähköinen asiointi edellyttää vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetussa laissa (617/2009) tarkoitettua tunnistusvälinettä. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Sen 25 §, 42 c §:n 1 momentin 1 kohta, 89 a § ja 103 §:n 2 a kohta tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä joulukuuta 2018. 

Edellä 42 §:n 2 momentissa, 42 c §:n 1 momentin 2 kohdassa, 70 §:n 2 momentissa ja 89 §:n 1 momentissa sähköisestä asioinnista säädettyä sekä 116 §:n 1 momentin muutosta sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä joulukuuta 2018. Ennen 42 c §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun sähköisen asioinnin soveltamisen alkamista aseen yksilöintitiedot tulee ilmoittaa poliisilaitoksella asioimalla ja samalla esittää ampuma-ase, tehokas ilma-ase ja aseen osa. Ennen 89 §:n 1 momentissa tarkoitetun sähköisen ilmoitusmenettelyn soveltamisen alkamista momentissa tarkoitetut luovutusilmoitukset tehdään asioimalla poliisilaitoksella. Mitä lain 45 §:n 1 momentissa säädetään asevelvollisen velvollisuudesta pyydettäessä esittää selvitys suoritetusta varusmies- tai siviilipalveluksesta tai, jos palvelusta ei ole suoritettu, määräys aloittaa palvelus taikka päätös palveluksesta vapauttamisesta, palvelusajankohdan siirrosta tai palveluksen keskeyttämisestä syineen, sovelletaan vasta 1 päivästä joulukuuta 2018. Ennen soveltamisen alkamista asevelvollisen on esitettävä selvitys aselupaa haettaessa.  

Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyt voimassaolevat hankkimis- ja hallussapitoluvat sekä yksityiset valmistamisluvat jäävät voimaan tämän lain voimaantullessa siksi ajaksi, joksi ne on myönnetty. Jos hankkimisluvan, yksityisen valmistamisluvan tai hallussapitoluvan haltija hakee luvalle kaksoiskappaletta, myönnettävä lupa on aselupa. Hankkimisluvan ja yksityisen valmistamisluvan nojalla hankitun tai valmistetun ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen ja aseen osan yksilöintitiedot on ilmoitettava ja ampuma-ase, tehokas ilma-ase tai sen osa esitettävä tämän lain voimaantultua 30 päivän kuluessa esineen hankkimisesta poliisilaitokselle, ja hallussapitoluvan sijaan hankittuun tai valmistettuun esineeseen myönnetään aselupa.  

Asekeräilijän, jolla on tämän lain voimaantullessa Poliisihallituksen myöntämä oikeus pitää tiedostoa ampuma-aseista tai hallussaan aseen osia, joiden osalta asekeräilijällä ei ole hallussapitoon oikeuttavaa lupaa, tulee vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta hakea näille ampuma-aseille ja aseen osille aselupaa. Jos asekeräilijän oikeus aseen osan hankkimiseen ja hallussapitoon on perustunut siihen, että asekeräilijällä on ollut 19 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen oikeus vastaavista aseen osista kootun ampuma-aseen hallussapitoon, aseen osista tulee tehdä vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta 70 §:n mukainen ilmoitus poliisille ja esittää pyynnöstä osat.  

Mitä 61 ja 73 §:ssä säädetään aseluvasta, koskee myös ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyä voimassaolevaa hankkimislupaa, yksityistä valmistamislupaa ja hallussapitolupaa. Mitä 65 §:n 2 momentissa, 66 §:n 3 momentissa ja 83 a §:ssä säädetään aseluvasta, koskee myös ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyä voimassaolevaa hankkimislupaa ja yksityistä valmistamislupaa. Mitä 54 §:ssä, 66 §:n 2 momentissa, 67 §:n 1 momentin 3 kohdassa ja 3 momentissa, 74 §:n 1 ja 2 momentissa, 85 §:n 2 momentissa, 90 §:ssä ja 93 §:n 2 momentissa säädetään aseluvasta, koskee myös ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyä voimassaolevaa hallussapitolupaa.  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan rikoslain (39/1889) 41 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on laissa 766/2015, seuraavasti: 

41 luku 

Aserikoksista 

1 § 

Ampuma-aserikos 

Joka ampuma-aselain (1/1998) vastaisesti 

4) kokonaan tai osittain laiminlyö ase-elinkeinonharjoittajalle ampuma-aselain 25 §:ssä tai sen nojalla säädetyn velvollisuuden ilmoittaa poliisin asetietojärjestelmään ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen, kaasusumuttimen tai aseen osan yksilöintitiedot, esineen luovuttajan ja luovutuksensaajan nimi sekä esineen korjaamista tai muuntamista koskevan toimeksiannon antajan nimi taikka kokonaan tai osittain laiminlyö mainitussa 25 §:ssä säädetyn velvollisuuden ilmoittaa patruunoista ja erityisen vaarallisista ammuksista tai ilmoittamisen sijasta pitää niistä tiedostoa ; 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan poliisilain (872/2011) 2 luvun 7 § ja 

lisätään lain 2 lukuun uusi 6 a § seuraavasti: 

2 luku 

Yleiset toimivaltuudet 

6 § 

Sisäänpääsy ja etsintä vaara- ja vahinkotilanteissa 

Poliisimiehellä on oikeus päästä kotirauhan tai julkisrauhan suojaamaan tilaan tai muuhun paikkaan tai tilaan tai muuhun paikkaan, johon ei ole yleistä pääsyä, taikka kulkuneuvoon ja suorittaa siellä tarvittaessa etsintä, jos on perusteltua syytä olettaa, että: 

1) henkeä, terveyttä tai henkilökohtaista vapautta vaarantava tai huomattavaa omaisuus- tai ympäristövahinkoa aiheuttava teko tai tapahtuma on välittömästi uhkaamassa tai käynnissä;  

2) joku on jo tapahtuneen rikoksen tai onnettomuuden taikka muun vastaavan syyn vuoksi välittömän avun tarpeessa;  

3) etsinnässä löytyy kuollut henkilö; tai  

4) ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia käytetään väärin taikka niitä koskevan luvan peruuttaminen on pantu vireille.  

6 a § (Uusi) 

Sisäänpääsy ja etsintä ampuma-aseiden väliaikaista haltuunottoa koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi 

Poliisimiehellä on oikeus päästä rikoslain 24 luvun 11 §:ssä tarkoitettuihin kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin ja suorittaa siellä välttämättömässä laajuudessa etsintä ampuma-aselain (1/1998) 92 §:ssä tarkoitetun ampuma-aseen, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten väliaikaista haltuunottoa koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi, jos on syytä epäillä, ettei henkilö, jonka hallussa esineet ovat, päätöksen mukaisesti toimita asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia poliisin haltuun, ja toimenpide on välttämätön hengen ja terveyden suojaamiseksi. 

Edellä 1 momentissa tarkoitettu toimenpide edellyttää päällystöön kuuluvan poliisimiehen määräystä. 

7 § (Uusi) 

Toimenpiteiden suorittaminen 

Edellä 4—6 ja 6 a §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa saadaan huone, säilytyspaikka tai muu vastaava toimenpiteen kohde tarvittaessa avata voimakeinoja käyttäen. Toimenpiteen päätyttyä sen kohde on sopivalla tavalla suljettava. Mainittujen pykälien nojalla suoritetuista toimenpiteistä on laadittava pöytäkirja tai tehtävä vastaava merkintä muuhun asiakirjaan. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Helsingissä 15.6.2017 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja Juho Eerola /ps

varapuheenjohtaja Timo V. Korhonen /kesk

jäsen Anders Adlercreutz /r

jäsen Mika Kari /sd

jäsen Antti Kurvinen /kesk

jäsen Sirpa Paatero /sd

jäsen Olli-Poika Parviainen /vihr

jäsen Wille Rydman /kok

jäsen Joona Räsänen /sd

jäsen Vesa-Matti Saarakkala /uv

jäsen Matti Semi /vas

jäsen Kari Tolvanen /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne