Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle liikesalaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( HE 49/2018 vp ): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty lakivaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Lausunto

Asiasta on annettu seuraava lausunto: 

lakivaliokunta LaVL 8/2018 vp

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

• hallitussihteeri Paula Laine-Nordström - työ- ja elinkeinoministeriö
• lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen - oikeusministeriö
• oikeusneuvos Mika Ilveskero - korkein oikeus
• käräjätuomari Matti Palojärvi - Helsingin käräjäoikeus
• oikeusneuvos Hannu Ranta - korkein hallinto-oikeus
• markkinaoikeustuomari Jussi Karttunen - markkinaoikeus
• vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski - Akava ry
• asiantuntija Riikka Tähtivuori - Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
• asianajaja Panu Siitonen - Suomen Asianajajaliitto
• varapuheenjohtaja Rainer Oesch - Suomen teollisoikeudellinen yhdistys r.y.
• asiantuntija Albert Mäkelä - Suomen Yrittäjät ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

• IPR University Center
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto
• Finnwatch ry
• Keskuskauppakamari
• Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
• Suomen Journalistiliitto ry
• Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi liikesalaisuuslaki. Laissa säädettäisiin liikesalaisuuksien suojasta ja siviilioikeudellisista oikeussuojakeinoista. Esityksellä pantaisiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston liikesalaisuuksien suojaamista koskeva direktiivi. Samalla liikesalaisuuksien suojaa koskeva sääntely sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetusta laista kumottaisiin ja voimassa oleva sääntely siirrettäisiin eräin täsmennyksin liikesalaisuuslakiin. Liikesalaisuuslain sääntely koskisi soveltuvin osin teknisiä ohjeita. 

Liikesalaisuuslaissa säädettäisiin liikesalaisuuden määritelmästä ja liikesalaisuuden oikeudettomasta hankkimisesta, käyttämisestä ja ilmaisemisesta. Laissa säädettäisiin myös sallituista liikesalaisuuden hankkimistavoista. Laissa säädettäisiin myös siitä, millä edellytyksillä väärinkäytöksistä ja laittomasta toiminnasta voidaan ilmoittaa ja sananvapautta käyttää liikesalaisuuden suojasta huolimatta. Vastaavasti säädettäisiin edellytyksistä, joilla liikesalaisuus voidaan ilmaista työntekijän edustajalle. 

Uusi laki sisältäisi siviilioikeudelliset oikeussuojakeinot liikesalaisuuden loukkaustilanteissa. Tuomioistuin voisi liikesalaisuuden haltijan vaatimuksesta määrätä kielloista ja korjaavista toimenpiteistä. Korjaavien toimenpiteiden sijaan tuomioistuin voisi tietyin edellytyksin määrätä vastaajan maksamaan käyttökorvauksen. Lisäksi laissa säädettäisiin velvollisuudesta maksaa vahingonkorvausta liikesalaisuuden haltijalle ja tuomion julkistamisen kustannusten määräämisestä liikesalaisuuden loukkaajan maksettavaksi.  

Liikesalaisuuslaissa säädettäisiin tuomioistuimen mahdollisuudesta rajoittaa niiden luonnollisten henkilöiden määrää, joilla olisi asianosaisena olevassa oikeushenkilössä oikeus saada oikeudenkäynnissä tieto myös sellaisesta liikesalaisuutta koskevasta seikasta, joka on määrätty yleisöltä salassa pidettäväksi.  

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia. Lakia täsmennettäisiin siten, että työntekijä ei saisi työsuhteen kestäessä nimenomaan oikeudettomasti käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia. Työsopimuslakiin lisättäisiin myös viittaussäännös liikesalaisuuslakiin, koska ehdotettu työsopimuslain liikesalaisuuksia koskeva säännös saisi sisältönsä myös ehdotettavasta liikesalaisuuslaista. 

Esityksessä ehdotetaan, että liikesalaisuuksien loukkauksia koskevat riita-asiat käsiteltäisiin käräjäoikeudessa. Yksittäisessä asiassa toimivaltainen käräjäoikeus määräytyisi yleisten toimivaltasäännösten perusteella. Markkinaoikeus olisi käräjäoikeuden ohella toimivaltainen tuomioistuin tutkimaan niitä liikesalaisuuden loukkausta koskevia riita-asioita, joissa vastaajana on oikeushenkilö tai elinkeinotoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö. Oikeuspaikkasäännös edellyttää tarkistuksia oikeudenkäymiskaareen sekä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettuun lakiin. Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettua lakia muutettaisiin myös siten, että liikesalaisuuksia koskevat kiellot käsiteltäisiin markkinaoikeudessa teollis- ja tekijänoikeudellisina asioina. Vähäisiä tarkistuksia ehdotetaan myös todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annettuun lakiin. 

Esityksessä ehdotetaan, että liikesalaisuuden osalta käytettävä käsitteistö yhdenmukaistettaisiin siten, että lainsäädännössä käytettäisiin johdonmukaisesti käsitettä liikesalaisuus. Tästä syystä esimerkiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista sekä työsopimuslaista käsite liike- ja ammattisalaisuus ja rikoslaista käsite yrityssalaisuus muutettaisiin liikesalaisuudeksi. Käsite muutettaisiin myös useista muista laeista. 

Direktiivin täytäntöönpanon määräaika päättyy 9 päivänä kesäkuuta 2018. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään kyseisenä päivänä. 

Esityksen tausta, tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Liikesalaisuuksina suojataan monentyyppistä teknistä tai taloudellista tietoa. Niiden suojaaminen täydentää teollis- ja tekijänoikeuksia tai toimii niiden vaihtoehtona. Tiedon luokittelun liikesalaisuudeksi on katsottu edellyttävän kolmentyyppisten kriteerien täyttymistä: tiedon on oltava salaista, sillä on oltava taloudellista arvoa ja tiedon haltijan on tullut tehdä kohtuullisia toimenpiteitä pitääkseen tiedon salaisena.  

Tiedon suojaamisen ja siten liikesalaisuuksien merkitys tutkimus- ja kehitystyön, innovaatioiden ja kilpailukyvyn kannalta on korostunut tietoyhteiskunta- ja digitalisaatiokehityksen myötä. Tämä on merkinnyt toisaalta tietoon perustuvan pääoman merkityksen kasvua ja toisaalta tiedon helppoa siirrettävyyttä. Tämä korostaa tarvetta kehittää aineettomien oikeuksien suojaa. Samalla liiketoiminnan kansainvälistyessä korostuu yhtenäisen sääntely-ympäristön merkitys EU:n ja kansainvälisellä tasolla. 

Esityksen taustalla on EU:n liikesalaisuusdirektiivi (EU) 2016/943. Liikesalaisuuksien suoja on tähän asti toteutettu eri EU-maiden lainsäädännöissä hyvin monentyyppisillä ja eritasoista suojaa tarjoavilla ratkaisuilla. Nyt tavoitteena on ollut yhtenäistää suojan tasoa jäsenvaltioissa. Direktiivi on kuitenkin vain osittain täysharmonisoiva: se asettaa tietyiltä osin rajat, joiden puitteissa jäsenvaltioiden on pysyttävä liikesalaisuuksien suojaamisessa, ja tietyiltä osin vain määrittää liikesalaisuuksien suojan vähimmäistason.  

Suomessa ei tähän asti ole ollut erillistä lakia liikesalaisuuksien suojasta. Aineettomista oikeuksista, kuten patenteista, tavaramerkeistä ja tekijänoikeuksista on sen sijaan olemassa erillislakinsa. Erilaisen sääntelytavan taustalla voi olla osittain liikesalaisuuksien vaikea määriteltävyys. Aineettomien oikeuksien haltija saa lähtökohtaisesti yksinoikeuden suojan kohteeseen, kun taas liikesalaisuus voi olla laillisesti useamman henkilön hallussa ja sen suojan sisältö on vaikeammin rajattavissa.  

Erillislain sijasta Suomen lainsäädännössä on useita liikesalaisuuksien yleistä suojaa koskevia ja eri tilanteita koskevia säännöksiä. Liikesalaisuuksien siviilioikeudellisesta suojasta on säädetty laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa. Työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksien suojasta on säädetty myös työsopimuslaissa. Rikoslaissa on puolestaan säännelty yrityssalaisuuksien rikosoikeudellinen suoja. Viranomaisten hallussa olevien liikesalaisuuksien salassapitovelvoitteista säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa. Näiden lisäksi lukuisissa laeissa on yksittäisiä säännöksiä liikesalaisuuksien, liike- ja ammattisalaisuuksien tai yrityssalaisuuksien suojaamiseksi tai säännöksiä viranomaisten liike- ja ammattisalaisuuksia koskevista tiedonsaantioikeuksista. Voimassa oleva sääntely on siten paitsi rakenteeltaan myös käsitteistöltään hajaantunut. 

Tarve liikesalaisuuslainsäädännön uudistamiselle seuraa siis sekä EU-sääntelyn täytäntöönpanosta että kansallisen lainsäädännön puutteista. Esitetyt sääntelyratkaisut ovat osin välttämätöntä seurausta direktiivin täytäntöönpanosta, mutta direktiivi jättää merkittävästi liikkumavaraa myös kansallisen tason ratkaisuille esimerkiksi suojan laajuuden, rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän ja tuomioistuinjärjestelmän osalta.  

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi liikesalaisuuslaki, jolla säädettäisiin liikesalaisuuksien siviilioikeudellisesta suojasta ja siviilioikeudellisista oikeussuojakeinoista. Samalla yhtenäistettäisiin eri alojen lainsäädännössä käytetty käsitteistö ja yhteensovitettaisiin sääntelyä nyt säädettävän erillislain kanssa. Talousvaliokunta pitää tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena koota nykyinen varsin hajanainen sääntely erillislakiin ja samalla tehostaa liikesalaisuuksien haltijoiden siviilioikeudellisia keinoja puuttua liikesalaisuuksien loukkauksiin.  

Talousvaliokunta pitää esitettyjä sääntelyratkaisuja keskeisiltä osin perusteltuina ja puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä jäljempänä esitetyin perusteluin ja muutoksin. 

Talousvaliokunnan toimialan lisäksi esitykseen sisältyy varsin paljon lakivaliokunnan toimialaan kuuluvaa sääntelyä. Talousvaliokunta on tässä mietinnössään ottanut huomioon lakivaliokunnan lausunnossaan ( LaVL 8/2018 vp ) tekemät muutosehdotukset ja viittaa myös muilta osin lakivaliokunnan lausunnossaan esittämiin arvioihin. Tämä koskee erityisesti seuraamusjärjestelmää sekä tuomioistuinjärjestelmää koskevia arvioita.  

Liikesalaisuuden käsite ja muut määritelmät

Ehdotettu liikesalaisuuslain 2 § sisältää liikesalaisuuden määritelmän. Liikesalaisuuden määritelmällä pantaisiin täytäntöön direktiivin 2 artiklan 1 kohta. Sisällöllisesti määritelmä pohjautuu Suomea sitovan TRIPS-sopimuksen 39 artiklan 21 kohtaan. Ehdotettu määritelmä on siten varsin suoraa seurausta liikesalaisuusdirektiivistä ja asian kansainvälisoikeudellisesta sääntelystä; toisaalta se noudattaa pitkälti tämänhetkistä vakiintunutta oikeustilaa ja on luonteeltaan lähinnä selkeyttävä. Talousvaliokunta pitää esitettyä sääntelyä perusteltuna ja katsoo, että oikeusvarmuuden ja yhtäläisten kilpailuedellytysten näkökulmasta sääntelyssä tulee pyrkiä tältä osin mahdollisimman yhtenäiseen tulkintaan EU:n ja kansainvälisellä tasolla. 

Esityksessä ehdotetaan yhtenäistettäväksi lainsäädännössä käytetty käsitteistö niin, että käyttöön otettaisiin johdonmukaisesti liikesalaisuuden käsite nykyisten yritys-, liike- ja ammattisalaisuuden käsitteiden tilalle. Valiokunta pitää perusteltuna yhtenäistää lainsäädännössä käytettyä käsitteistöä. Tämän voidaan arvioida poistavan rinnakkaisten käsitteiden luomaa tarpeetonta epäselvyyttä ja poistavan riskiä tarpeettomiin eroihin laintulkinnassa, vaikkakin käsitteitä on tulkittu pitkälti samalla tavoin.  

Liikesalaisuuslakiehdotuksen 2 §:n määritelmiin sisältyy lisäksi liikesalaisuutta loukkaavan tuotteen määritelmä. Säännöksen perusteluissa määritelmän on todettu vastaavan liikesalaisuusdirektiivin 2 artiklan 4 kohdan loukkaavien tavaroiden määritelmää. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty osin ristiriitaisia arvioita tuotteen käsitteen toimivuudesta esitetyssä sääntelyssä. Liikesalaisuusdirektiivin määritelmissä on käytetty liikesalaisuutta loukkaavan tavaran käsitettä; toisaalta direktiivin johdanto-osan kohdissa 26—27 on nimenomaan viitattu liikesalaisuuksien suojaamiseen silloin, kun niitä käytetään palvelujen tarjoamiseen. Talousvaliokunta pitää perusteltuna, että sääntely kattaa myös palvelua tai palvelun konseptia koskevan liikesalaisuuden oikeudettoman hankkimisen, käytön ja ilmaisemisen. Tätä korostaa se, että palvelut ja tavarat muodostavat yhä useammin kiinteän, toisiinsa liittyvän kokonaisuuden. Digitalisaatiokehitys vahvistaa osaltaan tarvetta kattaa liikesalaisuuksien suojalla myös tällaiset tilanteet.  

Liikesalaisuudet ja työntekijän asema

Liikesalaisuuksien merkitys yritysmaailmassa ja työelämässä on korostunut yhä suuremman osan yritysten arvosta perustuessa tietopääomaan. Liikesalaisuuksien suojan tulkinnassa on usein kyse myös yritysten aineettomien oikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien välisestä punninnasta. Esimerkiksi liikesalaisuuksien turvaamiseksi käytettävät salassapito- tai kilpailukieltosopimukset voivat rajoittaa työvoiman liikkuvuutta tai rajoittaa työntekijöiden sananvapautta tai ammatinharjoittajan vapautta. Myöskään rajanveto työnantajan liikesalaisuuksien ja työntekijän ammattitaidon välillä ei ole yksiselitteinen. Liikesalaisuudet aiheuttavat siten väistämättä jännitteitä työntekijöiden oikeuksien turvaamisen ja yritysten aineettomien oikeuksien suojaamisen välillä.  

Työsopimuslain ja ehdotetun liikesalaisuuslain suhteen osalta valiokunta kiinnittää huomiota esityksen 1 §:n yksityiskohtaisiin perusteluihin. Työsopimuslain 3 luvussa olevat liikesalaisuuksia koskevat säännökset ovat erityissäännöksiä suhteessa liikesalaisuuslakiin. Työsopimuslakiin ehdotetaan kuitenkin otettavaksi viittaussäännös, josta seuraa, että muun muassa liikesalaisuuden määritelmä ja sen oikeutettu ja oikeudeton käyttö saavat sisältönsä liikesalaisuuslaista. Talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelytapaa perusteltuna ottaen erityisesti huomioon, että liikesalaisuuslain taustalla oleva liikesalaisuusdirektiivi on soveltamisalaltaan yleinen, ja direktiivin mukaisten menettelyjen, toimenpiteiden ja oikeussuojakeinojen tulee olla saatavissa kaikissa liikesalaisuuden loukkausta koskevissa tilanteissa. 

Työntekijän ja työnantajan oikeuksien kannalta ongelmalliset rajanvetotilanteet voivat liittyä esimerkiksi salassapito- ja kilpailukieltosopimusten käyttöön. Sopimukset ovat toisaalta tärkeä keino suojata tietoa kilpailutekijänä. Tiedonhallinnan merkitys ja keinot korostuvat digitalisaation, alustatalouden ja verkostomaisten yritysorganisaatioiden myötä. Liian laajamittaiset salassapito- tai kilpailukieltosopimukset voivat toisaalta perusteettomasti rajoittaa paitsi työntekijöiden oikeuksien toteutumista myös yritysten välistä toimivaa kilpailua ja siten heikentää markkinoiden toimivuutta. Valiokunta pitää ongelmallisena tällaisten sopimusten liian systemaattista tai laajamittaista käyttöä ja pitää tärkeänä selvittää sopimusten käytön vaikutuksia työntekijöiden oikeuksien toteutumiseen. Valiokunta kiinnittää huomiota asiaa koskevaan, työ- ja elinkeinoministeriölle 12.6.2018 luovutettuun selvitykseen (Selvitys kilpailukieltosopimusten ja salassapitosopimusten käytöstä, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 18/2018). Asian jatkotoimista ei tässä vaiheessa ole tietoa. Valiokunta pitää tärkeänä arvioida, onko tällaisten sopimusten käyttöä syytä rajoittaa nykyisestä ja harkita lainsäädännöllisiä tai muita keinoja, jotta tasapaino työntekijöiden ja työnantajien oikeuksien välillä tältä osin toteutuu.  

Talousvaliokunta korostaa samalla, että ilmiöiden osittaisesta päällekkäisyydestä ja niiden työntekijöille aiheuttamista samantyyppisistä vaikutuksista huolimatta asian arvioinnissa ja jatkotoimien harkinnassa on erotettava toisaalta kilpailukieltosopimukset ja toisaalta salassapitosopimukset, jotka liittyvät keskeisesti liikesalaisuuksien suojaan. Myös edellä mainittu työ- ja elinkeinoministeriölle luovutettu selvitys antaa viitteitä siitä, että ongelman painopiste ja ratkaisukeinot liittyvät ennen muuta kilpailukieltosopimuksiin eivätkä niinkään salassapitosopimuksiin. Kilpailukieltosopimusten käyttöä on jo nykyisellään säännelty työsopimuslaissa, ja selvityksen perusteella sääntelyn kehittämistä ja muita toimia on syytä harkita. Puuttumiskeinoja voi jatkossakin olla perusteltua etsiä työoikeudellisen sääntelyn kautta. Tietyissä tilanteissa ilmiö voi olla myös kilpailuoikeudellisen arvioinnin kohteena. Nyt käsiteltävä liikesalaisuuslaki, jonka tavoitteena on liikesalaisuuksien suojan yhtenäistäminen ja EU-tason sääntelyn täytäntöönpano, selkeyttää osaltaan salassapitoa koskevaa sääntelyä liikesalaisuuksien määrittelyn ja suojaa koskevien poikkeusten kautta. Se ei kuitenkaan tässä vaiheessa tarjoa välineitä puuttua sopimusten käyttöön eikä ole ensisijainen keino ongelman ratkaisemiseen. Osaltaan myös liikesalaisuuksia koskevan sääntelyn käsitteellisyys, tulkinnanvaraisuus ja suojattavien intressien moninaisuus tekisi vaikeaksi säädellä salassapitosopimusten käyttöä yksityiskohtaisesti liikesalaisuuslaissa. Sopimusten kohtuullisuus liikesalaisuusnäkökulmasta jää viime kädessä oikeuskäytännössä arvioitavaksi.  

Talousvaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että ehdotetun liikesalaisuuslain 6 § sisältää työntekijöiden osalta poikkeuksen liikesalaisuuden oikeudettomasta ilmaisemisesta. Säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus ilmaista liikesalaisuus luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle tai muulle lain tai työehtosopimuksen mukaiselle edustajalle, jos liikesalaisuuden ilmaiseminen on välttämätöntä edustajan lain tai työehtosopimuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi. Sääntely perustuu liikesalaisuusdirektiiviin, mutta talousvaliokunta kiinnittää samalla huomiota siihen, ettei ehdotettu sääntely ole tyhjentävä eikä sillä ole tarkoitettu muuttaa nykytilaa sen osalta, missä tilanteissa työntekijällä on oikeus avustajaa tai asiamiestä käyttäessään ilmaista tälle työnantajan liikesalaisuus.  

Väärinkäytösten paljastaminen ja sananvapauden käyttäminen — ilmiantajan suoja

Ehdotetun liikesalaisuuslain 5 §:ssä säädettäisiin ilmiantajan suojasta. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön liikesalaisuusdirektiivin 5 artiklan a ja b alakohta. Tarkoituksena on mahdollistaa väärinkäytöksen tai laittoman toiminnan ilmoittaminen (whistleblowing). Säännöksen ensimmäisen virkkeen mukaan liikesalaisuuden hankkiminen, käyttäminen tai ilmaiseminen ei ole oikeudetonta, jos se tapahtuu yleisen edun suojaamista varten väärinkäytöksen tai laittoman toiminnan paljastamiseksi. Säännöksen toisen virkkeen mukaan toiminta ei ole oikeudetonta myöskään, jos se ei ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä sananvapauden käyttämisenä.  

Liikesalaisuusdirektiivin asiaa koskeva säännös on luonteeltaan täysharmonisoiva. Sekä direktiivin että ehdotetun liikesalaisuuslain sanamuoto ovat kuitenkin varsin avoimia ja jättävät oikeutetun ja oikeudettoman liikesalaisuuden hankkimisen, käyttämisen ja ilmaisemisen rajanvedon osalta paljon oikeuskäytännön varaan. Kuten lakivaliokunta lausunnossaan ( LaVL 8/2018 vp ) toteaa, kyse on punnintasäännöksistä, joita sovellettaessa eri intressien välinen punninta tehdään tapauskohtaisesti. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, ettei sääntelyllä tarkoiteta muuttaa oikeustilaa joukkoviestinnän nauttiman sananvapauden eikä lähdesuojan osalta. Talousvaliokunta viittaa myös lakivaliokunnan lausunnossaan esittämään arvioon sääntelytavan hyväksyttävyydestä ja siitä, ettei säännöstasolla ole mahdollista tyhjentävästi yksilöidä erilaisia tilanteita, joissa säännös tulee sovellettavaksi.  

Talousvaliokunta pitää ehdotettua säännöstä tarpeellisena ja säännöksen muotoilua sinänsä perusteltuna ottaen huomioon myös taustalla olevan liikesalaisuusdirektiivin säännöksen täysharmonisoivan luonteen. Talousvaliokunta pitää poikkeusta myös käytännössä varsin merkittävänä. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että säännös mahdollistaa lainvastaista toimintaa koskevan tiedon antamisen toimivaltaisille viranomaisille yleisen edun suojaamista varten väärinkäytösten tai laittoman toiminnan paljastamiseksi. Yleistä etua on vaikeaa määritellä tarkkarajaisesti. Talousvaliokunta yhtyy säännöksen perusteluissa esille tuotuihin arvioihin ja korostaa, että lainvastaista toimintaa koskevalla tietojen antamisella esimerkiksi toimivaltaisille viranomaisille on usein sekä keskeinen merkitys viranomaisten lakisääteisen tehtävän hoitamisen kannalta että selkeästi yleistä etua suojaava tarkoitus. Käytännössä esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston toiminnassa ilmiantajien yhteydenotot ovat keskeinen tiedonsaantikanava viraston toimiessa kilpailulainsäädännön valvojana. Talousvaliokunta kiinnittää tältä osin huomiota liikesalaisuusdirektiivin johdanto-osan 38 kohtaan, jossa todetaan seuraavaa: ”Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa kilpailuoikeudellisten sääntöjen eikä varsinkaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklan soveltumiseen. Tässä direktiivissä säädettyjä toimenpiteitä, menettelyjä ja oikeussuojakeinoja ei olisi käytettävä kilpailun rajoittamiseen aiheettomasti tavalla, joka on vastoin Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta.” Myös ehdotetun lain 5 §:ää on tulkittava niin, että liikesalaisuuden ilmaiseminen esimerkiksi ilmoitettaessa kilpailulainsäädännön vastaisesta toiminnasta toimivaltaisille viranomaisille on oikeutettua.  

Esitettyä säännöstä on toisaalta kritisoitu talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa, ja on esitetty, että säännöksessä tarkoitetun ilmiannon tulisi olla vasta toissijainen keino yritysten sisäisten ilmoituskanavien jälkeen. Talousvaliokunta pitää yritysten sisäisiä väärinkäytöksiin puuttumista koskevia kanavia tärkeänä keinona saada tietoa väärinkäytöksistä ja puuttua niihin. Samalla valiokunta korostaa, että väärinkäytökset kattavat hyvin laajan kirjon tilanteita eikä sääntelyllä ole perusteltua rajoittaa liikesalaisuuden ilmaisemista väärinkäytösten paljastamiseksi nyt esitettyä laajemmin. Valiokunta katsoo, ettei tämäntyyppistä hierarkiaa ilmoituskanaviin tule rakentaa myöskään liikesalaisuusdirektiivin kyseisten säännösten täysharmonisoivan luonteen vuoksi. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota myös EU-tason pyrkimyksiin entisestään vahvistaa ja yhtenäistää väärinkäytöksien ilmoittajien suojaa. Komissio on vastikään antanut ehdotuksen unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelua koskevaksi direktiiviksi (COM(2018) 218 final). Myös edellä kuvattu tietojen antamisen merkitys toimivaltaiselle viranomaiselle yleisen edun näkökulmasta puoltaa esitettyä sääntelyratkaisua. 

Teknisten ohjeiden suoja

Lakiehdotuksen 7 §:ään sisältyvän teknisen ohjeen suojaa koskevan sääntelyn tavoitteena on nykyisen oikeustilan säilyttäminen. Nykyinen sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnasta annettuun lakiin sisältyvä sääntely siirrettäisiin osaksi liikesalaisuuslain sääntelyä. Liikesalaisuusdirektiivi ei sinänsä edellytä teknistä ohjetta koskevaa sääntelyä. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty osin eriäviä käsityksiä ehdotetun sääntelyn onnistuneisuudesta, ja myös lakivaliokunta on arvioinut säännöstä em. lausunnossaan. Ehdotetun sääntelyn mukaan tekninen ohje voisi olla missä tahansa muodossa, kuten paperisessa tai sähköisessä muodossa. Talousvaliokunta ei pidä perusteltuna rajata sääntelyä esimerkiksi kirjalliseen muotoon. Ohjeita voidaan käytännössä antaa esimerkiksi tuotteiden valmistamista tai tuotantoprosessin valvomista varten. Talousvaliokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena, että esimerkiksi tilanteessa, jossa toinen alihankkija olisi saanut ohjeen sähköpostitse ja toinen puhelimitse, ainoastaan sähköpostitse toimitetulle ohjeelle annettaisiin suojaa. Talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelyratkaisua perusteltuna teknologianeutraalin lähtökohtansa vuoksi. 

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on herättänyt kysymyksiä myös teknisen ohjeen suojan suhde liikesalaisuuden suojaan. Valiokunta pitää selvitettynä, että tekniset ohjeet voivat sinänsä täyttää liikesalaisuuden määritelmän. Tällöin kyse on liikesalaisuudesta eikä tarkoituksena ole, että samaa menettelyä pidettäisiin sekä teknisen ohjeen että liikesalaisuuden loukkauksena.  

Tuomioistuinjärjestelmä

Liikesalaisuusasioita koskeva tuomioistuinjärjestelmä on keskeinen osa ehdotettua sääntelyä. Esityksessä on päädytty ehdottamaan käräjäoikeuden ja markkinaoikeuden rinnakkaiseen toimivaltaan perustuvaa järjestelmää. Esityksessä ehdotetaan, että liikesalaisuuksien loukkauksia koskevat riita-asiat käsiteltäisiin käräjäoikeudessa. Yksittäisessä asiassa toimivaltainen käräjäoikeus määräytyisi yleisten toimivaltasäännösten perusteella. Markkinaoikeus olisi käräjäoikeuden ohella toimivaltainen tutkimaan niitä liikesalaisuuden loukkausta koskevia riita-asioita, joissa vastaajana on oikeushenkilö tai elinkeinotoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö. Esitetty rinnakkaisen toimivallan malli on lainsäädäntöratkaisuna poikkeuksellinen, ja ehdotus on herättänyt talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa kritiikkiä. Talousvaliokunta katsoo, että esitetyt oikeussuojajärjestelmään liittyvät kysymykset koskevat sillä tavoin tuomioistuinlaitoksen järjestämistapaa ja prosessioikeutta, että ne kuuluvat ensisijaisesti lakivaliokunnan toimialaan.  

Lakivaliokunta on toimialansa mukaisesti arvioinut laajasti ehdotetun ratkaisun perusteita ja mahdollisia vaihtoehtoisia sääntelytapoja lausunnossaan LaVL 8/2018 vp — HE 49/2018 vp ja pitänyt mallia poikkeuksellisuudestaan huolimatta perusteltuna mm. selkeyden, tarkoituksenmukaisuuden ja joustavuuden kannalta. Lakivaliokunta katsoo lausunnossaan, että malli mahdollistaa yleisten tuomioistuinten ja markkinaoikeuden parhaimpien puolien hyödyntämisen. Mallia on kritisoitu mm. sen mahdollistaman ns. forum shopping -ilmiön vuoksi, mutta lakivaliokunta on katsonut, että ilmiön merkitystä vähentää se, että sovellettava aineellinen lainsäädäntö on molemmissa tuomioistuimissa sama, ja toisaalta molemmissa oikeuslinjoissa viimeinen oikeusaste on joka tapauksessa korkein oikeus. 

Talousvaliokunta pitää lakivaliokunnan tavoin esitettyä mallia perusteltuna ja viittaa lakivaliokunnan lausunnossa esitettyihin yksityiskohtaisempiin järjestelmää koskeviin arvioihin ja lakivaliokunnan kuulemisessa saatuun asiantuntija-arvioon siitä, ettei järjestelmän mahdollinen ongelmallisuus ole niinkään perustuslaillinen kuin prosessioikeudellinen kysymys. Talousvaliokunta esittää lisäksi oman toimialansa näkökulmasta seuraavia arvioita. 

Esitetty malli perustuu ajatukseen käräjäoikeuden ja markkinaoikeuden rinnakkaisesta toimivallasta tilanteissa, joissa vastaajana on elinkeinonharjoittaja. Arvioitaessa sääntelyratkaisun toimivuutta talousvaliokunta kiinnittää oman toimialansa kannalta erityistä huomiota mallin selkeyteen, ennakoitavuuteen ja oikeussuojakeinojen tosiasialliseen saatavuuteen ja käytettävyyteen.  

Oikeudenkäynnin kokonaiskestolla on ratkaiseva merkitys oikeussuojan tosiasiallisen saatavuuden kannalta. Esitetty toimivallanjako mahdollistaa molempien tuomioistuinlinjojen ja niiden asiantuntemuksen hyödyntämisen. Liikesalaisuusasioilla on usein yhtymäkohtia muihin immateriaalioikeudellisiin kysymyksiin. Markkinaoikeuden asema alan erityistuomioistuimena mahdollistaa hyvin liikesalaisuusasioiden käsittelyn osana immateriaalioikeudellisten asioiden kokonaisuutta. On mahdollista, että oikeudenkäynnin lyhyempi kokonaiskesto siirtää asioiden käsittelyn painopistettä osittain markkinaoikeuteen. Toisaalta markkinaoikeuden korkeampi oikeudenkäyntimaksu, käräjäoikeuksien asiantuntemus sopimusriitojen käsittelyssä ja niiden maankattava verkosto ohjannevat asioita myös käräjäoikeuksiin. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että ehdotettu ratkaisu mahdollistaa molempien tuomioistuinlinjojen ja niiden asiantuntemuksen hyödyntämisen.  

Talousvaliokunta viittaa lisäksi lakivaliokunnan arvioon ehdotetun mallin selkeydestä: ehdotus siitä, että molemmat tuomioistuimet ovat edellä mainituissa tilanteissa toimivaltaisia, on selkeä ja mahdollistaa tehokkaan ja nopean puuttumisen liikesalaisuuden väärinkäyttöön, kun tuomioistuimen toimivallasta ei tältä osin muodostuisi prosessuaalista esikysymystä, joka tulisi ratkaista ennen varsinaista asiaratkaisua. 

1. Liikesalaisuuslaki

8 §. Kielto ja korjaavat toimenpiteet.

Ehdotetun liikesalaisuuslain 8 §:ssä säädetään kiellosta ja korjaavista toimenpiteistä. Ehdotetun sääntelyn taustalla ovat liikesalaisuusdirektiivin 12 ja 13 artiklat. Toisaalta sääntely vastaa osin nykyisen sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n 3 momentin sääntelyä, joka koskee liikesalaisuuden, teknisen esikuvan tai teknisen ohjeen käyttämisen tai ilmaisemisen jatkamista tai uudistamista koskevaa kieltoa. Ehdotettu korjaavia toimenpiteitä koskeva sääntely on nykytilaan nähden uutta.  

Ehdotetun säännöksen taustalla olevassa liikesalaisuusdirektiivin 13 artiklassa todetaan, että oikeusviranomaisten on arvioidessaan kieltojen ja korjaavien toimenpiteiden oikeasuhtaisuutta otettava huomioon tapaukseen liittyvät erityisolosuhteet. Artikla sisältää myös kahdeksankohtaisen, ei tyhjentävän luettelon seikoista, jotka tässä arvioinnissa tulee ottaa tarvittaessa huomioon. Talousvaliokunta katsoo, että 8 §:n 3 momentin ehdotettu sanamuoto, jonka mukaan kiellosta tai korjaavasta toimenpiteestä ei saa aiheutua turvattavaan etuuteen nähden kohtuutonta haittaa vastaajalle, muiden oikeuksille tai yleiselle edulle, kattaa useimmat direktiivin tarkoittamista tilanteista. On kuitenkin varmistettava, että säännöstä voidaan soveltaa niin, että vähintään direktiivissä todetut seikat otetaan tarvittaessa arvioinnissa huomioon. Talousvaliokunta ei pidä esitettyä sanamuotoa tältä kannalta täysin riittävänä. Valiokunta viittaa myös lakivaliokunnan lausunnossaan LaVL 8/2018 vp — HE 49/2018 vp esittämään ja pitää perusteltuna, että säännöstä täydennetään niin, että harkinnassa tulee ottaa huomioon myös ”kieltovaatimukseen liittyvät olosuhteet”. Muutoksen tarkoituksena on varmistaa, että sääntely kattaa myös esimerkiksi direktiivissä mainitun oikeudenloukkaajan liikesalaisuuden hankinnan, käytön tai ilmaisemisen yhteydessä noudattaman toimintatavan huomioon ottamisen.  

Talousvaliokunta kiinnittää huomiota myös lakivaliokunnan lausunnossaan esittämään huomioon siitä, ettei ehdotettuun lakiin sisälly riittäviä säännöksiä uhkasakosta. Uhkasakkolain (1113/1990) 2 §:n mukaan lakia ei sovelleta uhkasakkoon, teettämisuhkaan tai keskeyttämisuhkaan, jonka asettaminen kuuluu yleisen tuomioistuimen tai ulosottoviranomaisen toimivaltaan, ellei muualla laissa erikseen toisin säädetä. Ehdotetun liikesalaisuuslain sanamuodon perusteella uhkasakkolain säännökset eivät tulisi täydentävinä sovellettaviksi silloin, kun kieltomääräyksen antaa yleinen tuomioistuin. Liikesalaisuuslain 8 §:n 3 momenttia on siksi tarpeen täydentää viittauksella uhkasakkolakiin siten, että uhkasakkolaki tulee sovellettavaksi myös silloin, kun uhkasakon asettaa yleinen tuomioistuin.  

Edellä todetun perusteella talousvaliokunta esittää, että ehdotetun liikesalaisuuslain 8 §:n 3 momentti muutetaan kuulumaan seuraavasti:  

”Kiellosta tai korjaavasta toimenpiteestä ei saa aiheutua turvattavaan etuuteen ja muihin kieltovaatimukseen liittyviin olosuhteisiin nähden kohtuutonta haittaa vastaajalle, muiden oikeuksille tai yleiselle edulle. Kieltoa tai määräystä on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta. Uhkasakon asettamiseen ja tuomitsemiseen maksettavaksi sovelletaan uhkasakkolakia (1113/1990) myös silloin, kun uhkasakon asettaa yleinen tuomioistuin.” 

9 §. Väliaikainen kielto.

Ehdotetulla sääntelyllä pantaisiin täytäntöön liikesalaisuusdirektiivin 10 artikla sekä 11 artiklan 1 ja 2 kohdat. Talousvaliokunta viittaa tältä osin lakivaliokunnan lausunnossaan esittämään arvioon nyt ehdotetun sääntelyn suhteesta oikeudenkäymiskaaren turvaamistoimia koskeviin yleisiin säädöksiin. Ehdotetun väliaikaisen kiellon määräämisen edellytykset poikkeavat yleisen turvaamistoimen määräämisen edellytyksistä, ja talousvaliokunta pitää erityissäännöksen sisällyttämistä sääntelyyn perusteltuna. Kuten edellä kieltoja ja korvaavia toimenpiteitä koskevan 8 §:n 3 momentin osalta, liikesalaisuusdirektiiviin sisältyy myös väliaikaisten kieltojen osalta luettelo seikoista, jotka oikeusviranomaisten on toimien oikeasuhtaisuutta arvioidessaan otettava tarvittaessa huomioon. Viitaten edellä 8 §:n 3 momentin osalta todettuun ja lakivaliokunnan lausunnossaan esittämään talousvaliokunta esittää, että 9 §:n 3 momentti muutetaan kuulumaan seuraavasti:  

”Väliaikaisesta kiellosta ei saa aiheutua turvattavaan etuuteen ja muihin kieltovaatimukseen liittyviin olosuhteisiin nähden kohtuutonta haittaa vastaajalle, muiden oikeuksille tai yleiselle edulle. Väliaikaisen kiellon hakemiseen, määräämiseen ja täytäntöönpanoon sovelletaan muutoin mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa ja ulosottokaaren (705/2007) 8 luvussa säädetään turvaamistoimen hakemisesta, määräämisestä ja täytäntöönpanosta. Siltä osin kuin väliaikainen kielto koskee liikesalaisuuden ilmaisemista, ei kuitenkaan sovelleta ulosottokaaren 8 luvun 3 §:ää.” 

11 §. Vahingonkorvaus.

Liikesalaisuuslakiin ehdotetaan erityissäännöstä vahingonkorvauksesta. Ehdotetun säännöksen taustalla on liikesalaisuusdirektiivin 14 artikla. Direktiivin sääntelyn lähtökohta tosiasiallisen vahingon korvaamisesta täysimääräisenä silloin, kun loukkaus on tehty tahallaan tai huolimattomuudesta, vastaa sinänsä Suomen lainsäädäntöä. Vahingonkorvauslain yleissääntely oikeuttaa kuitenkin korvaukseen taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon, vain, mikäli vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai korvaamiseen on muutoin erittäin painavia syitä. Sääntelyn selkeyden ja direktiivin tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi talousvaliokunta pitää erityissäännöstä perusteltuna ja tarpeellisena. 

Ehdotetussa 11 §:ssä säädettäisiin vahingonkorvauksen lisäksi hyvityksestä. Säännöksen mukaan kohtuullinen hyvitys liikesalaisuuden käyttämisestä tulisi suoritettavaksi tilanteessa, jossa joku tahallaan tai huolimattomuudesta käyttää liikesalaisuutta 4 §:n vastaisesti. Hyvitys tulisi suorittaa, vaikka loukattu osapuoli ei osoittaisi kärsineensä tappiota teon johdosta. Esityksen perusteluissa on todettu, että hyvityksen laskennallisena perusteena voidaan useimmissa tapauksissa pitää tavanomaista käyttökorvausta eli lisenssimaksua tai maksua, joka olisi jouduttu maksamaan, jos oikeudenloukkaaja olisi pyytänyt lupaa kyseisen liikesalaisuuden käyttämiseen. Tämä vastaa myös liikesalaisuusdirektiivin mukaista vaihtoehtoista korvauksen määrittämisen tapaa. Talousvaliokunta pitää hyvitystä koskevaa säännöstä perusteltuna ja tarpeellisena direktiivin 14 artiklan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. Talousvaliokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että hyvitystä ei ole tuotu erikseen esille pykälän otsikossa, ja pitää tarpeellisena muuttaa pykälän otsikko kuulumaan seuraavasti: Hyvitys ja vahingonkorvaus. 

15 §. Teknisen ohjeen väärinkäyttö.

Teknisen esikuvan tai ohjeen suojasta on nykyisin säädetty laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa. Esityksessä ehdotetaan sääntelyn siirtämistä liikesalaisuuslakiin. Liikesalaisuuslakiehdotuksen 7 §:ssä säädettäisiin teknisen ohjeen oikeudettomasta käyttämisestä ja ilmaisemisesta, ja säännökseen liittyisi lakiehdotuksen 15 §, jossa säädettäisiin teknisen ohjeen väärinkäytön rangaistusseuraamuksesta. Talousvaliokunta viittaa lakivaliokunnan lausunnossaan LaVL 8/2018 vp esittämään arvioon ja esittää siihen perustuen säännöstä täsmennettäväksi seuraavasti. 

Ehdotetussa sääntelyssä on tehty syyksiluettavuuden osalta ero 7 §:ssä tarkoitetun siviilioikeudellisen vastuun ja 15 §:n rangaistussääntelyn välillä. Siinä missä 7 §:n mukaisen siviilioikeudellisen vastuun osalta on käytetty ilmaisua ”tiesi tai olisi pitänyt tietää”, 15 §:n rikosoikeudellisen vastuun osalta käytetty ilmaisu on ”hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen”. Tämä tarkoittaisi, että siviilioikeudellisen vastuun syntymiseen riittää menettely, johon voidaan ryhtyä tahallisesti tai tuottamuksellisesti, kun taas 15 §:ssä edellytetään korkeampaa syyksiluettavuutta. Talousvaliokunta pitää perusteltuna selventää, että tuottamuksellinen menettely ei ole 15 §:n nojalla rangaistavaa, ja esittää lakivaliokunnan lausuntoon perustuen, että 15 §:ään lisätään tätä koskeva ilmaisu ”tahallaan”. Lisäksi valiokunta esittää 15 §:n rakennetta selkeytettäväksi lakivaliokunnan ehdotuksen mukaisesti niin, että pykälän 1 momentissa säädetään 7 §:n 1 momentissa tarkoitetuista tapauksista ja uudessa 2 momentissa 7 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista tapauksista seuraavasti: 

”Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen 7 §:n 1 (poist.) momentin vastaisesti tahallaan ilmaisee teknisen ohjeen tai käyttää teknistä ohjetta, on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, teknisen ohjeen väärinkäytöstä sakkoon.  

Teknisen ohjeen väärinkäytöstä tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa tahallaan 7 §:n 2 tai 3 momentin vastaisesti ilmaisee teknisen ohjeen tai käyttää teknistä ohjetta tietäen, että tekninen ohje on saatu sen oikeudettomasti ilmaisseelta tai että kysymys on teknistä ohjetta loukkaavasta tuotteesta. (Uusi 2 mom.)” 

47. Laki rautatielain 94 §:n muuttamisesta

94 §. Viranomaisten tiedonsaantioikeus.

Talousvaliokunta esittää muutettavaksi hallituksen esitykseen sisältyvän 47. lakiehdotuksen rautatielain 94 §:ää, koska rautatielain 94 §:n 2 momentti on kumottu lailla 4.5.2018/345, joka tulee voimaan 1.7.2018. Tätä vastaavasti nyt ehdotetun lain 2 momentti poistetaan, ja ehdotuksen mukaisesta 3 momentista tulee uusi 2 momentti ja 4 momentista uusi 3 momentti. 

48. Laki valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 5 ja 6 §:n muuttamisesta

6 §. Yhtiön tiedonantovelvollisuus ja valvonta.

Valtion erityisrahoitusyhtiöstä annettua lakia on esitetty muutettavaksi hallituksen esitykseen HE 66/2018 vp sisältyvässä lakiehdotuksessa. Talousvaliokunta on antanut asiasta 7.6.2018 mietintönsä TaVM 10/2018 vp ja puoltanut esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. Nyt muutettavassa lain 6 §:ssä tulee huomioida HE 66/2018 vp :n mukaiset muutokset, jotka sisältävät viittaukset Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandiin ja Business Finland Oy:öön. 

91. Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain 23 §:n muuttamisesta

23 §. Tietojen luovuttaminen.

Valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain 23 §:ää on esitetty muutettavaksi hallituksen esitykseen HE 66/2018 vp sisältyvässä lakiehdotuksessa. Talousvaliokunta on antanut asiasta 7.6.2018 mietintönsä TaVM 10/2018 vp ja puoltanut esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. Nyt muutettavassa lain 23 §:ssä tulee huomioida HE 66/2018 vp :n mukaiset muutokset, jotka sisältävät viittaukset Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandiin ja Business Finland Oy:öön. 

116. Laki vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 79 §:n muuttamisesta

79 §. Vaitiolovelvollisuus.

Talousvaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy uuden 116. lakiehdotuksen vakuutusten tarjoamisesta annetun lain muuttamisesta. Hallituksen esitykseen sisältyvällä 35. lakiehdotuksella muutetaan vakuutusedustuksesta annettua lakia, joka on kumottu lailla 234/2018 (laki vakuutusten tarjoamisesta), joka tulee voimaan 1.10.2018. Uuteen lakiin vakuutusten tarjoamisesta on tarpeen tehdä vastaava muutos, jossa vaitiolovelvollisuutta koskevan 79 §:n käsite liike- ja ammattisalaisuus korvataan liikesalaisuuden käsitteellä. 

Talousvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 49/2018 vp sisältyvät 2.—46., 49.—90. ja 92.—115. lakiehdotuksen. 

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 49/2018 vp sisältyvät 1., 47., 48. ja 91. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Eduskunta hyväksyy uuden, 116. lakiehdotuksen. (Valiokunnan uusi lakiehdotus) 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:  

1 § 

Soveltamisala 

Tässä laissa säädetään elinkeinotoimintaan liittyvien liikesalaisuuksien sekä teknisten ohjeiden suojasta. 

2 § 

Määritelmät 

Tässä laissa tarkoitetaan: 

1) liikesalaisuudella tietoa:

a) joka ei ole kokonaisuutena tai osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa;

b) jolla a alakohdassa tarkoitetun ominaisuuden vuoksi on taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa; ja

c) jonka laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi;

2 ) liikesalaisuuden haltijalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on laillinen määräysvalta liikesalaisuuteen; 

3) liikesalaisuutta loukkaavalla tuotteella tavaraa tai palvelua, jonka suunnittelussa, ominaisuuksissa, toiminnassa, tuotantoprosessissa tai markkinoinnissa saadaan merkittävää hyötyä oikeudettomasti hankitusta, käytetystä tai ilmaistusta liikesalaisuudesta. 

3 § 

Liikesalaisuuden oikeudeton hankkiminen 

Liikesalaisuutta ei saa oikeudettomasti hankkia tai yrittää hankkia. 

Liikesalaisuuden hankkiminen on oikeudetonta, jos se tapahtuu: 

1) anastamalla; 

2) luvattomasti kopioimalla, jäljentämällä, havainnoimalla tai muutoin käsittelemällä sellaisia liikesalaisuuden haltijan asiakirjoja, esineitä, materiaaleja, aineita tai sähköisiä tiedostoja, jotka sisältävät liikesalaisuuden, tai joista liikesalaisuus voidaan johtaa; tai 

3) muulla kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla hyvän liiketavan vastaisella menettelyllä. 

Liikesalaisuuden hankkiminen on oikeudetonta myös, jos henkilö on liikesalaisuuden hankkiessaan tiennyt tai tämän olisi pitänyt tietää, että liikesalaisuus on saatu suoraan tai välillisesti siltä, joka on oikeudettomasti käyttänyt liikesalaisuutta tai ilmaissut sen 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla. 

Liikesalaisuuden hankkiminen ei ole oikeudetonta, jos se tapahtuu: 

1) itsenäisesti keksimällä tai luomalla; 

2) havainnoimalla, tutkimalla, purkamalla tai testaamalla sellaista tuotetta tai esinettä, joka on asetettu yleisön saataville tai joka on laillisesti sellaisen tahon hallussa, jolla ei ole velvollisuutta rajoittaa liikesalaisuuden hankkimista; 

3) siten, että työntekijät ja heidän edustajansa käyttävät tiedonsaanti- ja kuulemisoikeuttaan; tai 

4) muulla kuin 1–3 kohdassa tarkoitetulla hyvän liiketavan mukaisella menettelyllä. 

4 §  

Liikesalaisuuden oikeudeton käyttäminen ja ilmaiseminen 

Liikesalaisuutta ei saa oikeudettomasti käyttää tai ilmaista se, joka on hankkinut liikesalaisuuden oikeudettomasti 3 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. 

Liikesalaisuutta ei saa oikeudettomasti käyttää tai ilmaista se, joka on saanut tiedon liikesalaisuudesta: 

1) toimiessaan yhteisön tai säätiön hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana, tilintarkastajana tai selvitysmiehenä taikka niihin rinnastettavassa tehtävässä; 

2) yrityksen saneerausmenettelyn yhteydessä; 

3) suorittaessaan tehtävää toisen puolesta tai muuten luottamuksellisessa liikesuhteessa; 

4) muulla kuin 1–3 kohdassa tarkoitetulla tavalla, jos häntä sitoo liikesalaisuuden käyttämistä tai ilmaisemista rajoittava sopimus tai velvoite. 

Liikesalaisuutta ei saa palvelusaikanaan oikeudettomasti käyttää tai ilmaista se, joka on saanut tiedon liikesalaisuudesta toisen palveluksessa ollessaan. 

Liikesalaisuutta ei saa oikeudettomasti käyttää tai ilmaista se, joka tietää tai jonka pitäisi tietää, että liikesalaisuus on saatu suoraan tai välillisesti siltä, joka on oikeudettomasti käyttänyt liikesalaisuutta tai ilmaissut sen. 

Liikesalaisuutta loukkaavien tuotteiden tuotanto, tarjoaminen ja saattaminen markkinoille sekä liikesalaisuutta loukkaavien tuotteiden tuonti, vienti ja varastointi tällaisia tarkoituksia varten katsotaan liikesalaisuuden oikeudettomaksi käyttämiseksi, jos henkilö tietää tai hänen pitäisi tietää, että kysymys on liikesalaisuutta loukkaavasta tuotteesta. 

5 § 

Väärinkäytöksen paljastaminen ja sananvapauden käyttäminen 

Sen estämättä mitä 3 ja 4 §:ssä säädetään, liikesalaisuuden hankkiminen, käyttäminen tai ilmaiseminen ei ole oikeudetonta, jos liikesalaisuus on hankittu, sitä on käytetty tai se on ilmaistu yleisen edun suojaamista varten väärinkäytöksen tai laittoman toiminnan paljastamiseksi. Liikesalaisuuden hankkiminen, käyttäminen tai ilmaiseminen ei myöskään ole oikeudetonta, jos se ei ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä sananvapauden käyttämisenä. 

6 § 

Liikesalaisuuden ilmaiseminen työntekijän edustajalle 

Sen estämättä mitä 4 §:ssä säädetään, liikesalaisuuden ilmaiseminen ei ole oikeudetonta, jos työntekijä ilmaisee liikesalaisuuden luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle tai muulle lain tai työehtosopimuksen mukaiselle edustajalleen, jos liikesalaisuuden ilmaiseminen on välttämätöntä edustajan lain tai työehtosopimuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi.  

7 § 

Teknisen ohjeen oikeudeton käyttäminen ja ilmaiseminen 

Teknistä toimintaohjetta tai toimintamallia (tekninen ohje), joka ei ole yleisesti saatavilla, ei saa oikeudettomasti käyttää tai ilmaista se, jolle se on uskottu työn tai tehtävän suorittamista varten taikka muuten liiketarkoituksessa. 

Teknistä ohjetta ei saa oikeudettomasti käyttää tai ilmaista se, joka tietää tai jonka pitäisi tietää, että sille uskottu tekninen ohje on saatu suoraan tai välillisesti siltä, joka on ilmaissut ohjeen oikeudettomasti. 

Teknistä ohjetta loukkaavien tuotteiden tuotanto, tarjoaminen ja saattaminen markkinoille sekä teknistä ohjetta loukkaavien tuotteiden tuonti, vienti ja varastointi tällaisia tarkoituksia varten katsotaan teknisen ohjeen oikeudettomaksi käyttämiseksi, jos henkilö tietää tai hänen pitäisi tietää, että kysymys on teknistä ohjetta loukkaavasta tuotteesta. 

Mitä 5 ja 6 §:ssä säädetään liikesalaisuuden käyttämisestä ja ilmaisemisesta, sovelletaan myös tekniseen ohjeeseen. 

Teknisen ohjeen käyttämisen ja ilmaisemisen kieltämiseen, väliaikaiseen kieltämiseen, korjaavien toimenpiteiden ja käyttökorvauksen määräämiseen sekä vahingon korvaamiseen sovelletaan, mitä 8–11 §:ssä säädetään liikesalaisuuden käyttämisen ja ilmaisemisen kieltämisestä, väliaikaisesta kieltämisestä, korjaavien toimenpiteiden ja käyttökorvauksen määräämisestä sekä vahingon korvaamisesta. 

8 § 

Kielto ja korjaavat toimenpiteet 

Sitä, joka vastoin 3 tai 4 §:n säännöksiä on hankkinut tai ilmaissut liikesalaisuuden tai käyttänyt sitä, voi tuomioistuin liikesalaisuuden haltijan vaatimuksesta: 

1) kieltää ryhtymästä liikesalaisuutta loukkaavaan tekoon tai jatkamasta tai toistamasta liikesalaisuutta loukkaavaa tekoa; 

2) määrätä vetämään liikesalaisuutta loukkaava tuote pois markkinoilta tai määrätä se muutettavaksi tai hävitettäväksi; 

3) määrätä kokonaan tai osittain tuhoamaan liikesalaisuuden sisältävät tai sen käsittävät asiakirjat, esineet, materiaalit, aineet tai sähköiset tiedostot tai luovuttamaan ne kokonaan tai osittain liikesalaisuuden haltijalle. 

Kielto ilmaista tai käyttää liikesalaisuutta voidaan kohdistaa myös siihen, joka on saanut tiedon liikesalaisuudesta 4 §:n 2–4 momentissa tarkoitetuissa olosuhteissa, jos on ilmeistä, että tämä on ryhtynyt toimenpiteisiin liikesalaisuuden oikeudettomaksi ilmaisemiseksi tai käyttämiseksi. 

Kiellosta tai korjaavasta toimenpiteestä ei saa aiheutua turvattavaan etuuteen ja muihin kieltovaatimukseen liittyviin olosuhteisiin nähden kohtuutonta haittaa vastaajalle, muiden oikeuksille tai yleiselle edulle. Kieltoa tai määräystä on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta. Uhkasakon asettamiseen ja tuomitsemiseen maksettavaksi sovelletaan uhkasakkolakia (1113/1990) myös silloin, kun uhkasakon asettaa yleinen tuomioistuin. 

9 § 

Väliaikainen kielto 

Edellä 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu kielto voidaan määrätä väliaikaisena, jolloin kielto on voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kielto koskee loukkaavaksi väitettyjen tuotteiden tuotantoa, tarjoamista tai saattamista markkinoille taikka niiden tuontia, vientiä tai varastointia tällaisia tarkoituksia varten, kiellon määräämisen yhteydessä voidaan määrätä tuotteiden takavarikoinnista tai luovutuksesta. 

Väliaikainen kielto voidaan määrätä, jos kantaja saattaa todennäköiseksi, että: 

1) liikesalaisuus on olemassa; 

2) kantaja on liikesalaisuuden haltija; ja 

3) tämän oikeutta loukataan tai loukkaus on välittömästi toteutumassa. 

Väliaikaisesta kiellosta ei saa aiheutua turvattavaan etuuteen ja muihin kieltovaatimukseen liittyviin olosuhteisiin nähden kohtuutonta haittaa vastaajalle, muiden oikeuksille tai yleiselle edulle. Väliaikaisen kiellon hakemiseen, määräämiseen ja täytäntöönpanoon sovelletaan muutoin mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa ja ulosottokaaren (705/2007) 8 luvussa säädetään turvaamistoimen hakemisesta, määräämisestä ja täytäntöönpanosta. Siltä osin kuin väliaikainen kielto koskee liikesalaisuuden ilmaisemista, ei kuitenkaan sovelleta ulosottokaaren 8 luvun 3 §:ää. 

10 § 

Käyttökorvaus 

Tuomioistuin voi vastaajan vaatimuksesta määrätä käyttökorvauksen maksamisesta liikesalaisuuden haltijalle 8 §:ssä tarkoitetun kiellon asettamisen tai korjaavien toimenpiteiden määräämisen sijaan, jos: 

1) vastaaja ei alkaessaan käyttää liikesalaisuutta tiennyt eikä tämän olisi pitänyt tietää, että liikesalaisuus oli saatu taholta, joka oli oikeudettomasti käyttänyt liikesalaisuutta tai ilmaissut sen; 

2) kiellon tai korjaavan toimenpiteen toteuttaminen aiheuttaisi vastaajalle kohtuutonta haittaa; ja 

3) käyttökorvaus liikesalaisuuden haltijalle arvioidaan kohtuulliseksi. 

Käyttökorvaus ei saa ylittää niiden lisenssimaksujen- tai muiden maksujen määrää, jotka jouduttaisiin suorittamaan, jos vastaaja saisi luvan liikesalaisuuden käyttöön sille ajanjaksolle, jolta liikesalaisuuden käyttö voitaisiin kieltää. 

11§ 

Hyvitys ja vahingonkorvaus 

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta käyttää liikesalaisuutta 4 §:n vastaisesti, on velvollinen suorittamaan liikesalaisuuden haltijalle kohtuullisen hyvityksen liikesalaisuuden käyttämisestä sekä korvauksen kaikesta vahingosta, jonka loukkaus aiheuttaa.  

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta hankkii tai ilmaisee liikesalaisuuden 3 tai 4 §:n vastaisesti, on velvollinen korvaamaan liikesalaisuuden haltijalle kaiken vahingon, jonka loukkaus aiheuttaa. 

Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettu huolimattomuus on lievää, korvausta voidaan sovitella. 

Työntekijän työnantajalle aiheuttaman vahingon korvaamisesta säädetään työsopimuslain (55/2001) 12 luvun 1 §:ssä. Lisäksi työntekijän ja virkamiehen korvausvastuuseen sovelletaan vahingonkorvauslain (412/1974) 4 lukua ja mitä 3 luvussa säädetään työnantajan korvausvastuusta ulkopuoliselle aiheutuneesta vahingosta.   

12 § 

Tuomion julkistaminen 

Tuomioistuin voi tämän lain vastaista menettelyä koskevassa riita-asiassa kantajan vaatimuksesta määrätä, että vastaajan on korvattava kustannukset, jotka kantajalle aiheutuvat siitä, että tämä julkistaa tietoja lainvoimaisesta tuomiosta, jossa vastaajan on todettu menetelleen tämän lain vastaisesti. Määräystä ei saa antaa, jos tietojen levittämistä on muualla laissa rajoitettu. Harkitessaan määräyksen antamista ja sisältöä tuomioistuimen tulee ottaa huomioon julkistamisen yleinen merkitys, loukkauksen laatu ja laajuus, julkistamisesta aiheutuvat kustannukset sekä muut asiaan vaikuttavat seikat. Jos luonnollinen henkilö voidaan tunnistaa häntä koskevien tietojen avulla, tiedot saadaan julkaista vain, jos julkaiseminen on perusteltua ottaen erityisesti huomioon siitä henkilön yksityisyydelle ja maineelle mahdollisesti aiheutuva vahinko. 

Tuomioistuin määrää vastaajan korvattavien kohtuullisten julkistamiskustannusten enimmäismäärän ja määräajan julkistamiselle. Kantajalla ei ole oikeutta korvaukseen, jos tietoja tuomiosta ei ole julkistettu tuomioistuimen määräämässä ajassa tuomion lainvoimaiseksi tulosta. 

13 § 

Kanneaika eräissä tapauksissa  

Kiellon tai korjaavien toimenpiteiden määräämistä koskeva kanne on pantava vireille viiden vuoden kuluessa siitä, kun liikesalaisuuden haltija on saanut tiedon liikesalaisuutta loukkaavasta teosta sekä oikeudenloukkaajasta, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa loukkauksen tapahtumisesta. 

14 § 

Asianosaisjulkisuuden rajoittaminen oikeushenkilössä 

Jos oikeudenkäynti koskee liikesalaisuuden oikeudetonta hankkimista, käyttämistä tai ilmaisemista ja asianosainen on oikeushenkilö, tuomioistuin voi toisen asianosaisen pyynnöstä määrätä, että sovellettaessa oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annettua lakia (370/2007) oikeushenkilössä oikeus saada asianosaisena tieto liikesalaisuuden sisältävästä oikeudenkäyntiasiakirjasta, tai osallistua suulliseen käsittelyyn, jossa esitetään liikesalaisuus, on vain rajoitetulla määrällä luonnollisia henkilöitä. Määräyksen antaminen edellyttää, että tuomioistuin on liikesalaisuuden suojaamiseksi määrännyt oikeudenkäyntiasiakirjan tai sen osan salassa pidettäväksi ja päättänyt suullisen käsittelyn toimittamisesta kokonaan tai tarpeellisilta osin yleisön läsnä olematta ja että salassa pidettäväksi määrätyn tiedon tuleminen oikeushenkilössä rajoitettua määrää useamman luonnollisen henkilön tietoon aiheuttaisi merkittävästi haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi tieto on määrätty salassa pidettäväksi. 

Jos tuomioistuimen ratkaisu määrätään salassa pidettäväksi siltä osin kuin se sisältää liikesalaisuutta koskevan tiedon ja jos niiden luonnollisten henkilöiden määrää, joilla on oikeushenkilössä oikeus saada asianosaisena tieto liikesalaisuuden sisältävästä oikeudenkäyntiasiakirjasta tai osallistua suulliseen käsittelyyn, on rajoitettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, myös oikeutta saada asianosaisena salassa pidettäväksi määrätyn tiedon sisältävä ratkaisu voidaan samoin edellytyksin toisen asianosaisen pyynnöstä rajoittaa koskemaan vain rajoitettua määrää luonnollisia henkilöitä. 

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua pyyntöä ei kuitenkaan saa hyväksyä, jos se voisi vaarantaa asianosaisten oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. 

Tuomioistuimen on asianosaisia kuultuaan nimettävä ne luonnolliset henkilöt, joilla on 1 ja 2 momentissa tarkoitettu oikeus. 

Tämän pykälän nojalla tehtävään ratkaisuun sovelletaan soveltuvin osin oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 6 lukua. 

15 § 

Teknisen ohjeen väärinkäyttö 

Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen 7 §:n 1, 2 tai 3 momentin vastaisesti tahallaan ilmaisee teknisen ohjeen tai käyttää teknistä ohjetta, on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, teknisen ohjeen väärinkäytöstä sakkoon. 

Teknisen ohjeen väärinkäytöstä tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa tahallaan 7 §:n 2 tai 3 momentin vastaisesti ilmaisee teknisen ohjeen tai käyttää teknistä ohjetta tietäen, että tekninen ohje on saatu sen oikeudettomasti ilmaisseelta tai että kysymys on teknistä ohjetta loukkaavasta tuotteesta. 

16 § 

Syyteoikeus 

Syyttäjä saa nostaa syytteen teknisen ohjeen väärinkäytöstä vain, jos asianomistaja ilmoittaa rikoksen syytteeseen pantavaksi. 

17 § 

Viittaus rikoslakiin 

Rangaistus yritysvakoilusta säädetään rikoslain (39/1889) 30 luvun 4 §:ssä, yrityssalaisuuden rikkomisesta 5 §:ssä ja yrityssalaisuuden väärinkäytöstä 6 §:ssä sekä salassapitorikoksesta mainitun lain 38 luvun 1 §:ssä ja salassapitorikkomuksesta 2 §:ssä. 

18 § 

Toimivaltainen tuomioistuin 

Tässä laissa tarkoitetut yksityisoikeudelliset vaatimukset tutkitaan käräjäoikeudessa. Oikeushenkilöä tai elinkeinotoimintaa harjoittavaa luonnollista henkilöä vastaan esitetty yksityisoikeudellinen vaatimus voidaan kuitenkin tutkia myös markkinaoikeudessa noudattaen mitä näiden riita-asioiden käsittelystä säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa (100/2013). 

19 § 

Asiantuntijat 

Käräjäoikeudella voi olla asiassa, joka koskee liikesalaisuuden oikeudetonta hankkimista, käyttämistä tai ilmaisemista, apunaan enintään kaksi asiantuntijaa. Asiantuntijana voi toimia tuomioistuinlain (673/2016) 17 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu henkilö. 

Asiantuntijan on annettava kirjallinen lausunto käräjäoikeuden hänelle tekemistä kysymyksistä. Asiantuntijalla on oikeus tehdä kysymyksiä asianosaisille ja todistajille. Ennen asian ratkaisemista käräjäoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus lausua asiantuntijan lausunnosta. 

Asiantuntijan palkkioon sovelletaan, mitä tuomioistuinlain 17 luvun 22 §:ssä säädetään asiantuntijajäsenen palkkiosta. 

20 § 

Voimaantulo ja siirtymäsäännös 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin tekoihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleiden asioiden käsittelyyn tuomioistuimessa sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (1061/1978) 4 §, 6 §:n 3 momentti ja 10 §, sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 3 momentti laissa 405/1986 ja 10 § laissa 810/1990, sekä 

muutetaan 11 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 117/2013, seuraavasti:  

11 § 

Syyte 9 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta ja rikkomuksesta käsitellään käräjäoikeudessa. Syyttäjä ei saa nostaa syytettä tässä laissa tarkoitetusta rikkomuksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikkomusta syytteeseen pantavaksi. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan työsopimuslain (55/2001) 3 luvun 4 § ja 5 §:n 2 momentti seuraavasti: 

3 luku 

Työntekijän velvollisuudet 

4 § 

Liikesalaisuudet 

Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä oikeudettomasti käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on hankkinut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. 

Liikesalaisuuksien suojasta säädetään lisäksi liikesalaisuuslaissa ( / ). 

Liikesalaisuuden ilmaisseen työntekijän ohella työnantajalle syntyneen vahingon korvaamisesta on vastuussa myös se, jolle työntekijä ilmaisi tiedot, jos viimeksi mainittu tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän menetelleen oikeudettomasti. 

5 § 

Kilpailukieltosopimus 

Kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 

1 § 

Tällä lailla kumotaan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 4 §:n muuttamisesta annettu laki (24/2016). 

2 § 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 4 §, 15 luvun 17 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 17 luvun 13 §:n 3 momentti ja 19 §, 

sellaisina kuin ne ovat, 7 luvun 4 § laeissa 119/2013 ja 24/2016 sekä 15 luvun 17 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 17 luvun 13 §:n 3 momentti ja 19 § laissa 732/2015, seuraavasti: 

7 luku 

Turvaamistoimista 

4 § 

Tässä luvussa tarkoitetusta turvaamistoimesta päättää yleinen tuomioistuin hakemuksesta. Turvaamistointa koskevan asian käsittelee se tuomioistuin, jossa hakijan vaatimusta tai oikeutta koskevan pääasian oikeudenkäynti on vireillä. Jos pääasian käsittely on päättynyt eikä muutoksenhakua varten säädetty aika ole kulunut umpeen, turvaamistointa koskevan asian käsittelee pääasiaa viimeksi käsitellyt tuomioistuin. Jos oikeudenkäyntiä ei ole vireillä, toimivaltainen tuomioistuin määräytyy 10 luvun perusteella. 

Jos yleinen tuomioistuin ei ole toimivaltainen käsittelemään 1 momentissa tarkoitettua pääasiaa, turvaamistoimesta päättää sen paikkakunnan käräjäoikeus, missä vastapuolella on kotipaikka taikka missä kyseinen omaisuus tai huomattava osa siitä sijaitsee tai missä turvaamistoimen tarkoitus voi muutoin toteutua. 

Turvaamistoimesta päättää 1 ja 2 momentissa säädetyn sijasta markkinaoikeus, jos pääasia on oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1—10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2 momentissa mainitussa laissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaksi säädetty riita-asia taikka oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 6 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu asia ja pääasian oikeudenkäynti on vireillä markkinaoikeudessa tai sen käsittely markkinaoikeudessa on päättynyt eikä muutoksenhakua varten säädetty aika ole kulunut umpeen. Markkinaoikeus päättää turvaamistoimesta myös, jos mainittua pääasiaa koskeva oikeudenkäynti ei ole vielä vireillä. 

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyn sijasta markkinaoikeus päättää turvaamistoimesta myös, jos pääasia on oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu riita-asia, ja pääasian oikeudenkäynti on vireillä markkinaoikeudessa, tai sen käsittely markkinaoikeudessa on päättynyt, eikä muutoksenhakua varten säädetty aika ole kulunut umpeen. 

Jos pääasia on liikesalaisuuslaissa ( / ) tarkoitettu riita-asia, turvaamistoimesta päättää se yleinen tuomioistuin tai markkinaoikeus, jossa hakijan vaatimusta tai oikeutta koskevan pääasian oikeudenkäynti on vireillä. Jos pääasian käsittely on päättynyt eikä muutoksenhakua varten säädetty aika ole kulunut umpeen, turvaamistointa koskevan asian käsittelee pääasiaa viimeksi käsitellyt tuomioistuin. Jos pääasiaa koskeva oikeudenkäynti ei ole vielä vireillä, turvaamistoimesta päättää se tuomioistuin, joka on toimivaltainen käsittelemään vaatimusta tai oikeutta koskevan pääasian.  

Markkinaoikeuden ohella myös yhdistetystä patenttituomioistuimesta Brysselissä 19 päivänä helmikuuta 2013 tehdyssä sopimuksessa (2013/C 175/01) tarkoitettu yhdistetty patenttituomioistuin käsittelee eurooppapatentteihin liittyviä turvaamistoimiasioita siten kuin mainitussa sopimuksessa määrätään. 

Markkinaoikeus ei saa päättää turvaamistoimesta, jos turvaamistoimea koskeva asia tai sitä koskeva pääasia on vireillä yhdistetyssä patenttituomioistuimessa. Markkinaoikeus ei myöskään saa päättää turvaamistoimesta, joka yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen mukaan kuuluu yhdistetyn patenttituomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan. 

Aluksen takavarikosta sekä toimivaltaisesta tuomioistuimesta eräissä tapauksissa säädetään merilain (674/1994) 4 ja 21 luvussa. 

15 luku 

Oikeudenkäyntiasiamiehestä 

17 § 

Oikeudenkäyntiasiamies tai -avustaja tai hänen apulaisensa tai tulkki ei saa luvattomasti ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta tai liikesalaisuutta, jonka hän on saanut tietää: 

17 luku 

Todistelusta 

13 § 

Asianajaja, luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitettu oikeudenkäyntiavustaja ja julkinen oikeusavustaja ei saa luvattomasti todistaa yksityisen tai perheen salaisuudesta tai liikesalaisuudesta, josta hän on muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässään saanut tiedon. Tuomioistuin voi kuitenkin velvoittaa henkilön todistamaan, jos syyttäjä ajaa syytettä rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta, tai jos erittäin tärkeät syyt ottaen huomioon asian laatu, todisteen merkitys asian ratkaisemisen kannalta ja seuraukset sen esittämisestä sekä muut olosuhteet sitä vaativat. 

19 § 

Liikesalaisuudesta saa kieltäytyä todistamasta, jolleivät erittäin tärkeät syyt ottaen huomioon asian laatu, todisteen merkitys asian ratkaisemisen kannalta ja seuraukset sen esittämisestä sekä muut olosuhteet vaadi todistamista. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Lain 7 luvun 4 §:n 6 ja 7 momentti tulevat kuitenkin voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. 

Ennen lain voimaantuloa vireille tulleeseen asiaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudesta annetun lain (100/2013) 1 luvun 5 §, 1 a luvun 4 §:n 1 momentin 4 kohta, 4 luvun 1 §:n 2 momentti ja 17 §, 5 luvun 2 §:n 2 momentti ja 12 §, 6 luvun 1 §:n 1 momentti, 2 §, 3 §:n 1 momentti ja 8 §:n 1 momentti sekä 7 luvun 4 §:n 1 momentti,  

sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 5 § osaksi laissa 1495/2016, 1 a luvun 4 §:n 1 momentin 4 kohta laissa 678/2016, 4 luvun 1 §:n 2 momentti ja 17 §, 6 luvun 1 §:n 1 momentti, 2 §, 3 §:n 1 momentti ja 8 §:n 1 momentti sekä 7 luvun 4 §:n 1 momentti laissa 1495/2016, sekä  

lisätään 1 luvun 4 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1495/2016, uusi 5 momentti ja 1 a luvun 4 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 678/2016, uusi 5 kohta seuraavasti: 

1 luku 

Yleiset säännökset 

4 § 

Teollis- ja tekijänoikeudelliset asiat 

Markkinaoikeus käsittelee teollis- ja tekijänoikeudellisina asioina myös liikesalaisuuslaissa ( / ) sen toimivaltaan kuuluviksi säädetyt riita-asiat. 

5 § 

Toimivalta teollis- ja tekijänoikeudelliseen asiaan liittyvässä riita-asiassa 

Markkinaoikeus voi 4 §:n 1 momentin 1—10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2 tai 4 momentissa mainitussa laissa sen toimivaltaan kuuluvaksi säädetyn riita-asian yhteydessä tutkia myös muun riita-asian, jos kantaja nostaa kanteet samanaikaisesti samaa vastaajaa tai eri vastaajia vastaan ja kanteet johtuvat olennaisesti samasta perusteesta. Erityisestä syystä markkinaoikeus voi tutkia mainitun muun riita-asian, vaikka sitä tarkoittavaa kannetta ei ole nostettu samanaikaisesti. Kanne on tällöinkin nostettava ennen kuin valmistelu on oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 28 §:n 1 momentin mukaisesti todettu päättyneeksi tai ennen kuin mainitun luvun 22 §:n mukaisesti asetettu määräaika on kulunut umpeen, jos tällainen määräaika on asianosaiselle asetettu.  

Markkinaoikeus voi 4 §:n 5 momentissa mainitussa laissa sen toimivaltaan kuuluvaksi säädetyn riita-asian yhteydessä tutkia myös muun riita-asian, jos kantaja nostaa kanteet samanaikaisesti samaa vastaajaa tai eri vastaajia vastaan, kanteet johtuvat olennaisesti samasta perusteesta ja, jos vastaajia on useita, vastaajat ovat oikeushenkilöitä tai elinkeinotoimintaa harjoittavia luonnollisia henkilöitä. Erityisestä syystä markkinaoikeus voi tutkia mainitun muun riita-asian, vaikka sitä tarkoittavaa kannetta ei ole nostettu samanaikaisesti. Kanne on nostettava ennen kuin valmistelu on oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 28 §:n 1 momentin mukaisesti todettu päättyneeksi tai ennen kuin mainitun luvun 22 §:n mukaisesti asetettu määräaika on kulunut umpeen, jos tällainen määräaika on asianosaiselle asetettu. 

Markkinaoikeus voi 4 §:n 1 momentin 1—10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2 tai 4 momentissa mainitussa laissa sen toimivaltaan kuuluvaksi säädetyn riita-asian yhteydessä tutkia myös vastaajan kantajaa vastaan nostaman muuta asiaa koskevan vastakanteen, jos se koskee samaa tai samaan yhteyteen kuuluvaa asiaa kuin alkuperäinen kanne. Markkinaoikeus voi 4 §:n 5 momentissa mainitussa laissa sen toimivaltaan kuuluvaksi säädetyn riita-asian yhteydessä tutkia myös vastaajan kantajaa vastaan nostaman muuta asiaa koskevan vastakanteen, jos se koskee samaa tai samaan yhteyteen kuuluvaa asiaa kuin alkuperäinen kanne ja kantaja on oikeushenkilö tai elinkeinotoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö. 

Mitä 1—3 momentissa säädetään, edellyttää kuitenkin, ettei asianosaisten oikeuspaikkasopimuksesta tai muun tuomioistuimen yksinomaisesta toimivallasta muuta johdu. 

Markkinaoikeus pysyy toimivaltaisena tutkimaan 1–3 momentissa tarkoitetun asian, vaikka toimivallan perustaneissa olosuhteissa tapahtuu muutos vireillepanon jälkeen. 

1 a luku 

Yleiset säännökset asian käsittelystä 

4 § 

Yhden jäsenen päätösvaltaisuus teollis- tai tekijänoikeudellisessa riita- tai hakemusasiassa 

Riita- tai hakemusasiassa markkinaoikeudessa on yksi lainoppinut jäsen: 

4) käsiteltäessä erikseen oikeudenkäymiskaaren 7 luvun mukaista turvaamistointa koskevaa asiaa; 

5) käsiteltäessä erikseen liikesalaisuuslain 9 §:n mukaista väliaikaista kieltoa. 

4 luku 

Teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden käsittely 

1 § 

Luvun säännösten soveltamisala 

Edellä 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1–10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2, 4 tai 5 momentissa mainituissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaksi säädetty riita- tai hakemusasia (teollis- tai tekijänoikeudellinen riita- tai hakemusasia) sekä mainitun luvun 5 §:ssä tarkoitettu riita-asia käsitellään markkinaoikeudessa siten kuin tämän luvun 17–24 §:ssä säädetään. 

17 § 

Oikeudenkäymiskaaren soveltaminen 

Jollei tästä laista tai teollis- tai tekijänoikeudellisen riita- tai hakemusasian osalta 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1–10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2, 4 tai 5 momentissa mainitusta laista muuta johdu, mainituissa lainkohdissa mainituissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluviksi säädettyjen riita- ja hakemusasioiden sekä mainitun luvun 5 §:ssä tarkoitettujen riita-asioiden käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään riita- ja hakemusasioiden käsittelystä käräjäoikeudessa. 

5 luku 

Markkinaoikeudellisten asioiden käsittely 

2 § 

Asian vireillepanoon oikeutetut 

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä koskevissa asioissa tämän luvun 1 §:ssä tarkoitetun hakemuksen voi tehdä se elinkeinonharjoittaja, johon mainitun lain 1–3 §:ssä tarkoitettu menettely kohdistuu tai jonka toimintaa se saattaa vahingoittaa, taikka elinkeinonharjoittajien etujen valvomiseksi rekisteröity yhdistys. 

12 § 

Asian selvittäminen  

Markkinaoikeus voi hankkia asiassa selvitystä omasta aloitteestaan sekä velvoittaa elinkeinonharjoittajan antamaan asian selvittämiseksi tarpeellisia tietoja. Liikesalaisuutta ei kuitenkaan saa velvoittaa ilmaisemaan, ellei siihen ole erityisiä syitä. Velvoitteen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko. 

6 luku  

Erinäiset säännökset 

1 § 

Teollis- ja tekijänoikeudellisten riita-asioiden käsitteleminen samassa oikeudenkäynnissä 

Samojen tai eri asianosaisten väliset 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1–10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2, 4 tai 5 momentissa mainituissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluviksi säädetyt riita-asiat voidaan käsitellä samassa oikeudenkäynnissä, jos se edistää asioiden selvittämistä. 

2 § 

Teollis- tai tekijänoikeudellisen riita-asian ja muun riita-asian käsitteleminen samassa oikeudenkäynnissä 

Edellä 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1–10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2, 4 tai 5 momentissa mainitussa laissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaksi säädetty riita-asia ja mainitun luvun 5 §:ssä tarkoitettu riita-asia on käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä. 

Jos 1 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu kanne nostetaan sen jälkeen, kun mainitun luvun 4 §:n 1 momentin 1–10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2, 4 tai 5 momentissa mainitussa laissa tarkoitetussa riita-asiassa valmistelun on oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 28 §:n 1 momentin mukaisesti todettu päättyneen, markkinaoikeus voi käsitellä riita-asiat erikseen, jos niiden samassa oikeudenkäynnissä käsitteleminen ei käy haitatta päinsä. Samalla tavoin voidaan menetellä myös silloin, kun tämän lain 1 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu kanne nostetaan sen jälkeen, kun asianosaiselle oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 22 §:n mukaan asetettu määräaika on kulunut umpeen. 

3 §  

Teollis- tai tekijänoikeudellisen riita-asian ja markkinaoikeudellisen asian käsitteleminen samassa oikeudenkäynnissä 

Edellä 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1–10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2, 4 tai 5 momentissa mainitussa laissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaksi säädetty riita-asia ja markkinaoikeudellinen asia voidaan käsitellä samassa oikeudenkäynnissä, jos asioilla on yhteyttä keskenään ja niiden käsitteleminen yhdessä käy haitatta päinsä. 

8 § 

Ratkaisun julistaminen tai antaminen muussa asiassa 

Edellä 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1–10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2, 4 tai 5 momentissa mainituissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluviksi säädetyissä riita- ja hakemusasioissa, mainitun luvun 5 §:ssä tarkoitetuissa riita-asioissa sekä markkinaoikeudellisissa asioissa markkinaoikeuden ratkaisu julistetaan päätösneuvottelun päätyttyä tai annetaan markkinaoikeuden kansliassa. Julistettu ratkaisu päivätään julistamispäivälle ja kansliassa annettu ratkaisu sille päivälle, jona se on asianosaisten saatavissa. 

7 luku 

Muutoksenhaku markkinaoikeuden ratkaisuun 

4 § 

Muutoksenhaku teollis- ja tekijänoikeudellisissa riita- ja hakemusasioissa sekä markkinaoikeudellisissa asioissa 

Markkinaoikeuden ratkaisuun 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1–10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2, 4 tai 5 momentissa mainitussa laissa sen toimivaltaan kuuluvaksi säädetyssä riita- ja hakemusasiassa, 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetussa riita-asiassa sekä markkinaoikeudellisessa asiassa haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan oikeuteen, jos korkein oikeus oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n nojalla myöntää valitusluvan. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleiden asioiden käsittelyyn sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:  

1 § 

Tällä lailla kumotaan todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 7 b §:n muuttamisesta annettu laki (25/2016). 

2 § 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain (344/2000) 1 §:n 2 momentin johdantokappaleen suomenkielinen sanamuoto ja 2 kohta, 5 §:n 1 momentti ja 7 b §,  

sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 1 momentti laissa 745/2015 ja 7 b § laeissa 120/2013 ja 25/2016, seuraavasti:  

1 § 

Soveltamisala 

Tätä lakia sovelletaan myös todistelun turvaamiseen riita-asiassa, joka koskee: 

2) liikesalaisuuslaissa ( / ) tarkoitetun liikesalaisuuden tai teknisen ohjeen oikeudettomaan käyttöön tai ilmaisemiseen perustuvan vahingon korvaamista tai mainitun lain 8 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä.  

5 § 

Turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpano 

Ulosottomiehellä on oikeus tarvittaessa saada turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanoa varten poliisilta virka-apua. Ulosottomies saa tarpeen vaatiessa käyttää turvaamistoimen täytäntöönpanossa apunaan esteetöntä asiantuntijaa. Asiantuntijan esteellisyyteen sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 35 §:n 2 momentissa säädetään asiantuntijan esteellisyydestä. Hakija tai hakijan edustaja voi kuitenkin toimia asiantuntijana, jos on todennäköistä, ettei se johda tiedon saamiseen asiaan kuulumattomasta yksityisestä liikesalaisuudesta. 

7 b § 

Oikeuspaikka 

Edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tässä laissa tarkoitetusta turvaamistoimesta sekä 7 a §:n mukaisesta tiedoksisaantia koskevasta määräyksestä päättää markkinaoikeus, jos pääasian oikeudenkäynti on vireillä markkinaoikeudessa tai sen käsittely markkinaoikeudessa on päättynyt eikä muutoksenhakua varten säädetty aika ole kulunut umpeen. Markkinaoikeus päättää turvaamistoimesta ja 7 a §:n mukaisesta tiedoksisaantia koskevasta määräyksestä myös, jos pääasiaa koskeva oikeudenkäynti ei ole vielä vireillä. 

Edellä 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tässä laissa tarkoitetusta turvaamistoimesta päättää käräjäoikeus, jos pääasian oikeudenkäynti on vireillä käräjäoikeudessa tai sen käsittely käräjäoikeudessa on päättynyt eikä muutoksenhakua varten säädetty aika ole kulunut umpeen, tai markkinaoikeus, jos pääasian oikeudenkäynti on vireillä markkinaoikeudessa tai sen käsittely markkinaoikeudessa on päättynyt eikä muutoksenhakua varten säädetty aika ole kulunut umpeen. Jos pääasiaa koskeva oikeudenkäynti ei ole vielä vireillä, turvaamistoimesta päättää se tuomioistuin, joka on toimivaltainen käsittelemään pääasian. 

Markkinaoikeuden ohella myös yhdistetystä patenttituomioistuimesta Brysselissä 19 päivänä helmikuuta 2013 tehdyssä sopimuksessa (2013/C 175/01) tarkoitettu yhdistetty patenttituomioistuin käsittelee eurooppapatentteihin liittyviä turvaamistoimiasioita siten kuin mainitussa sopimuksessa määrätään. 

Markkinaoikeus ei saa päättää turvaamistoimesta, jos turvaamistoimea koskeva asia tai sitä koskeva pääasia on vireillä yhdistetyssä patenttituomioistuimessa. Markkinaoikeus ei myöskään saa päättää turvaamistoimiasiasta, joka yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen mukaan kuuluu yhdistetyn patenttituomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan. 

Muutoin tässä laissa tarkoitetusta turvaamistoimesta ja 7 a §:n mukaisesta tiedoksisaantia koskevasta määräyksestä päättää oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan toimivaltainen tuomioistuin. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .  

Lain 7 b §:n 3 ja 4 momentti tulevat kuitenkin voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.  

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleiden asioiden käsittelyyn tuomioistuimessa sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

lisätään oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain (370/2007) 2 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 742/2015, uusi 5 momentti seuraavasti: 

2 § 

Lain soveltamisala 

Asianosaisjulkisuuden rajoittamisesta oikeushenkilössä liikesalaisuuden oikeudetonta hankkimista, käyttämistä tai ilmaisemista koskevassa  oikeudenkäynnissä  säädetään  liikesalaisuuslain ( / ) 14 §:ssä.  

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 11 §:n 2 momentin 6 kohta, 24 §:n 1 momentin 17 ja 20 kohta sekä 26 §:n 2 momentin johdantokappale, 

sellaisena kuin niistä on 11 §:n 2 momentin 6 kohta laissa 1400/2016, seuraavasti: 

11 § 

Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin 

Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta: 

6) julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava; 

24 § 

Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat 

Salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä: 

17) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön tai 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen tai säätiön liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta liiketoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi mainituille yhteisöille, laitoksille tai säätiöille taloudellista vahinkoa tai saattaisi toisen samanlaista tai muutoin kilpailevaa toimintaa harjoittavan julkisyhteisön tai yksityisen parempaan kilpailuasemaan tai heikentäisi julkisyhteisön tai 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen tai säätiön mahdollisuuksia edullisiin hankintoihin tai sijoitus-, rahoitus- ja velanhoitojärjestelyihin; 

20) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista; 

26 § 

Yleiset perusteet salassa pidettävän tiedon antamiseen 

Viranomainen voi salassapitosäännösten estämättä antaa tiedon toisen taloudellisesta asemasta taikka liikesalaisuudesta, terveydenhuollon tai sosiaalihuollon asiakassuhteesta tai myönnetystä etuudesta taikka 24 §:n 1 momentin 32 kohdassa tarkoitetusta henkilön yksityiselämää koskevasta tai sitä vastaavasta muun lain mukaan salassa pidettävästä seikasta, jos tieto on tarpeen: 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan rikoslain (39/1889) 30 luvun 4—6 ja 11 §, 

sellaisina kuin ne ovat, 4, 6 ja 11 § laissa 769/1990 sekä 5 § laeissa 769/1990, 54/1993 ja 61/2003,  

seuraavasti: 

30 luku 

Elinkeinorikoksista 

4 § 

Yritysvakoilu 

Joka oikeudettomasti hankkii tiedon toiselle kuuluvasta liikesalaisuudesta 

1) tunkeutumalla ulkopuolisilta suljettuun paikkaan taikka ulkopuolisilta suojattuun tietojärjestelmään, 

2) hankkimalla haltuunsa tai jäljentämällä asiakirjan tai muun tallenteen taikka muulla siihen rinnastettavalla tavalla tai 

3) käyttämällä teknistä erikoislaitetta 

tarkoituksin oikeudettomasti ilmaista tällainen salaisuus tai oikeudettomasti käyttää sitä, on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, yritysvakoilusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 

Yritys on rangaistava. 

5 § 

Yrityssalaisuuden rikkominen 

Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen oikeudettomasti ilmaisee toiselle kuuluvan liikesalaisuuden tai oikeudettomasti käyttää tällaista liikesalaisuutta, jonka hän on saanut tietoonsa 

1) ollessaan toisen palveluksessa, 

2) toimiessaan yhteisön tai säätiön hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana, tilintarkastajana tai selvitysmiehenä taikka niihin rinnastettavassa tehtävässä, 

3) suorittaessaan tehtävää toisen puolesta tai muuten luottamuksellisessa liikesuhteessa tai 

4) yrityksen saneerausmenettelyn yhteydessä, 

on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, yrityssalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 

Tämä pykälä ei koske tekoa, johon 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu on ryhtynyt kahden vuoden kuluttua palvelusaikansa päättymisestä. 

Yritys on rangaistava. 

6 § 

Yrityssalaisuuden väärinkäyttö 

Joka oikeudettomasti 

1) käyttää tässä laissa rangaistavaksi säädetyllä teolla tietoon saatua tai ilmaistua toiselle kuuluvaa liikesalaisuutta elinkeinotoiminnassa taikka 

2) hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä ilmaisee tällaisen salaisuuden, 

on tuomittava yrityssalaisuuden väärinkäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 

11 § 

Määritelmä 

Liikesalaisuudella tarkoitetaan tässä luvussa liikesalaisuuslain ( / ) 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettua liikesalaisuutta. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 146 §:n 1 momentti, 147 §:n 2 momentin, 150 §:n otsikon ja 2—4 momentin, sekä 151 §:n 2 momentin suomenkielinen sanamuoto sekä 153 §:n 3 momentti seuraavasti: 

146 § 

Yhteisötilaajan käsittelyoikeus väärinkäytöstapauksissa 

Yhteisötilaajalla on oikeus käsitellä välitystietoja maksullisen tietoyhteiskunnan palvelun, viestintäverkon tai viestintäpalvelun luvattoman käytön taikka rikoslain 30 luvun 11 §:ssä tarkoitettujen liikesalaisuuksien paljastamisen ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi siten kuin tämän lain 147—156 §:ssä säädetään. 

147 § 

Yhteisötilaajan huolehtimisvelvollisuus väärinkäytöstapauksissa 

Yhteisötilaajan on ennen välitystietojen käsittelyn aloittamista liikesalaisuuksien paljastamisen ehkäisemiseksi: 

1) rajoitettava pääsyä liikesalaisuuksiin ja ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin viestintäverkkonsa ja viestintäpalvelunsa käytön ja tietojen suojaamiseksi asianmukaisin tietoturvallisuustoimenpitein; 

2) määriteltävä, miten liikesalaisuuksia saa viestintäverkossa siirtää, luovuttaa tai muutoin käsitellä ja minkälaisiin kohdeosoitteisiin liikesalaisuuksia käsittelemään oikeutetut henkilöt eivät ole oikeutettuja lähettämään sähköisiä viestejä. 

150 § 

Yhteisötilaajan käsittelyoikeus liikesalaisuuksien paljastamisen selvittämiseksi 

Yhteisötilaaja saa käsitellä välitystietoja manuaalisesti, jos on perusteltu syy epäillä, että liikesalaisuus on viestintäverkkoa tai viestintäpalvelua käyttämällä luvattomasti annettu ulkopuoliselle, ja jos: 

1) automaattisen hakutoiminnon avulla on havaittu viestinnässä poikkeama; 

2) liikesalaisuus julkaistaan tai sitä käytetään luvatta; taikka 

3) yksittäistapauksessa muusta 1 tai 2 kohtaan rinnastuvasta, yleisesti havaittavissa olevasta seikasta voidaan päätellä, että liikesalaisuus on luvattomasti annettu ulkopuoliselle. 

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun käsittelyn edellytyksenä on, että epäilty liikesalaisuuden paljastaminen kohdistuu yhteisötilaajan tai sen yhteistyökumppanin elinkeinotoiminnan kannalta keskeisiin liikesalaisuuksiin taikka teknologisen tai muun kehittämistyön tuloksiin, jotka todennäköisesti ovat merkittäviä elinkeinotoiminnan käynnistämisen tai sen harjoittamisen kannalta. 

Edellä 2 momentissa tarkoitetun käsittelyn edellytyksenä on lisäksi, että tiedot ovat välttämättömiä liikesalaisuuden paljastamisen ja siitä vastuussa olevien selvittämiseksi. 

151 § 

Käsittelyoikeuden erityiset rajoitukset väärinkäytöstapauksissa 

Liikesalaisuuksien paljastamisen selvittämiseksi työnantajana oleva yhteisötilaaja voi käsitellä vain sellaisten käyttäjiensä välitystietoja, joille yhteisötilaaja on antanut tai joilla muutoin on yhteisötilaajan hyväksymällä tavalla pääsy liikesalaisuuksiin. 

153 § 

Yhteisötilaajan tiedonantovelvollisuus työntekijöiden edustajalle väärinkäytöstapauksissa 

Työntekijöiden edustajien ja 2 momentissa tarkoitettujen työntekijöiden on pidettävä salassa tietoonsa saamat liikesalaisuuden loukkaukset ja epäilyt liikesalaisuuden loukkaamisesta koko työsuhteen voimassaoloajan. Virkamiehen ja muun viranomaisen palveluksessa toimivan salassapitovelvollisuudesta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja muualla laissa säädetään. Mitä edellä säädetään, ei estä tietojen luovuttamista valvontaviranomaiselle. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 14 § seuraavasti: 

14 § 

Salassapitovelvollisuus 

Selvittäjä, velkojatoimikunnan jäsen tai velkoja, näiden palveluksessa oleva henkilö taikka näiden käyttämä avustaja tai asiantuntija ei saa luvatta ilmaista eikä käyttää yksityiseksi hyödykseen velallisen taloudellista asemaa, liikesuhteita taikka liikesalaisuutta koskevia seikkoja, jotka hän on menettelyn yhteydessä saanut tietoonsa. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan merityösopimuslain (756/2011) 4 luvun 4 § ja 5 §:n 2 momentti seuraavasti: 

4 luku 

Työntekijän velvollisuudet 

4 § 

Liikesalaisuudet 

Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä oikeudettomasti käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on hankkinut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. 

Liikesalaisuuksien suojasta säädetään lisäksi liikesalaisuuslaissa ( / ). 

Liikesalaisuuden ilmaisseen työntekijän ohella työnantajalle syntyneen vahingon korvaamisesta on vastuussa myös se, jolle työntekijä ilmaisi tiedot, jos viimeksi mainittu tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän menetelleen oikeudettomasti. 

5 § 

Kilpailukieltosopimus 

Kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan työriitojen sovittelusta annetun lain (420/1962) 18 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 799/1989, seuraavasti: 

18 § 

Sovittelija ei saa luvattomasti ilmaista liikesalaisuutta, jonka hän on virassaan tai tehtävässään saanut tietää, eikä asiaa, joka hänelle on 10 §:n 2 momentissa mainitulla ehdolla annettu tiedoksi. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) 2 §:n 3 momentti, 5 a §:n 1 momentin 3 kohta, 7 §:n 1 momentin 6 kohta ja 8 §:n 1 momentin 6 kohta, 

sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 3 momentti laissa 126/2009 ja 5 a §:n 1 momentin 3 kohta laissa 511/2008, seuraavasti: 

2 § 

Soveltamisala 

Työnantajan oikeudesta tilaajana saada maksuvelvollisuuden selvittämiseksi työntekijän käyttöön annettua liittymää koskevat tunnistamistiedot ja oikeudesta käsitellä työntekijän sähköisen viestinnän tunnistamistietoja viestintäverkon tai viestintäpalvelun luvattoman käytön tilanteissa ja liikesalaisuuksien suojaamiseksi säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa (917/2014). Mitä mainitussa laissa säädetään paikkatietopalvelun käyttäjästä, sovelletaan työntekijään, jonka käyttöön työnantaja antaa paikkatietopalvelun. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999), jollei tässä laissa toisin säädetä. 

5 a § 

Henkilöluottotietojen käsittely 

Työnantajalla on oikeus saada ja käyttää tehtävään valittua työnhakijaa koskevia luottotietolain (527/2007) 4 luvussa tarkoitettuja henkilöluottotietoja työnhakijan luotettavuuden arvioimiseksi, kun työnhakijan on tarkoitus toimia työtehtävissä, jotka edellyttävät erityistä luotettavuutta ja: 

3) joiden hoitamiseksi annetaan pääsy sellaisiin työnantajan tai tämän asiakkaan kannalta keskeisiin liikesalaisuuksiin, joiden suojaamisesta on erityisesti huolehdittu; 

7 § 

Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittaminen työhön otettaessa 

Työnantaja saa ottaa vastaan tai muutoin käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittäviä tietoja tehtävään valitun työnhakijan suostumuksella vain silloin, kun työnhakijan on tarkoitus toimia sellaisessa työssä, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä, ja jossa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi: 

6) vaarantaa liikesalaisuutta tai aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle vähäistä suurempaa taloudellista vahinkoa, jos liikesalaisuuden vaarantamista tai taloudellisen riskin syntymistä ei voida muiden keinojen avulla estää. 

8 § 

Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittaminen työsuhteen aikana 

Työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään työsuhteen aikana huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssä tai että työntekijällä on riippuvuus huumeista, ja jos testaaminen on välttämätöntä työntekijän työ- tai toimintakyvyn selvittämiseksi ja työntekijä toimii sellaisessa työssä, joka edellyttää erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena: 

6) vaarantaa taloudellisesti merkittävää liikesalaisuutta tai voi aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle merkittävää taloudellista vahinkoa, jos liikesalaisuuden vaarantamista tai taloudellisen riskin syntymistä ei voida muiden keinojen avulla estää; tai 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) 57 §:n 1 momentin 1 kohta ja 3 momentin 1 kohta seuraavasti: 

57 § 

Salassapitovelvollisuus 

Työntekijän, henkilöstöryhmän edustajan ja 55 §:ssä tarkoitetun asiantuntijan sekä 2 momentissa tarkoitettujen työntekijöiden ja heidän edustajiensa on pidettävä salassa yhteistoimintamenettelyn yhteydessä saadut: 

1) liikesalaisuutta koskevat tiedot; 

Salassapitovelvollisuuden edellytyksenä on, että: 

työnantaja on osoittanut työntekijälle ja henkilöstöryhmän edustajalle sekä 55 §:ssä tarkoitetulle asiantuntijalle, mitkä tiedot kuuluvat liikesalaisuuden piiriin; 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä annetun lain (335/2007) 43 §:n 1 momentin 1 kohta ja 3 momentin 1 kohta seuraavasti: 

43 § 

Salassapitovelvollisuus 

Työntekijän, joka on 8 tai 20 §:ssä tarkoitetun työntekijöiden neuvotteluryhmän jäsen, ja yhteistoimintamenettelyyn osallistuvan työntekijöiden edustajan sekä työntekijöiden edustajia avustavan, tässä laissa tarkoitetun asiantuntijan on pidettävä salassa yhteistoimintamenettelyn yhteydessä saadut: 

yritysryhmän tai yrityksen liikesalaisuutta koskevat tiedot; 

Salassapitovelvollisuuden edellytyksenä on, että: 

yritysryhmän tai yrityksen johto on osoittanut 1 momentissa tarkoitetuille salassapitovelvollisille, mitkä tiedot kuuluvat liikesalaisuuden piiriin; 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) 43 § seuraavasti: 

43 § 

Salassapitovelvollisuus 

Tässä luvussa tarkoitetun tai 23 §:n mukaisesti sovitun yhteistoimintatehtäviä hoitavan henkilön on pidettävä salassa tehtävää hoitaessaan saamansa työnantajan taloudellista asemaa, liikesalaisuutta sekä yritysturvallisuutta ja vastaavaa turvajärjestelyä koskevat tiedot, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan työnantajaa tai sen liike- tai sopimuskumppania, sekä yksityisen henkilön taloudellista asemaa ja muutoin häntä henkilökohtaisesti koskevat tiedot, jollei se, jonka suojaksi salassapitovelvollisuus on voimassa, ole antanut suostumustaan tietojen luovuttamiseen. Salassapitovelvollisuus jatkuu senkin jälkeen, kun henkilö on lakannut hoitamasta mainittua tehtävää. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain (725/1990) 12 §:n 1 momentti seuraavasti: 

12 § 

Salassapitovelvollisuus 

Jollei asianomaisen toimielimen jäsenten tai varajäsenten salassapitovelvollisuudesta ole erikseen toisin säädetty, saadaan yrityksen liikesalaisuudeksi ilmoittamia tietoja, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan yritystä tai sen sopimuskumppania, käsitellä vain niiden työntekijöiden, toimihenkilöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee. Tietoja ei tällöinkään saa ilmaista muille. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE) ja eurooppaosuuskunnassa (SCE) annetun lain (758/2004) 31 §, 

sellaisena kuin se on laissa 663/2006, seuraavasti: 

31 § 

Salassapitovelvollisuus 

Erityisen neuvotteluryhmän tai edustavan elimen jäsenet sekä heitä avustavat asiantuntijat eivät saa ilmaista heille luottamuksellisina annettuja liikesalaisuuksia koskevia tietoja, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan yhtiötä tai muuta oikeushenkilöä taikka sen liike- tai sopimuskumppania, muille kuin niille työntekijöille tai henkilöstön edustajille, joita asia koskee. Sama koskee henkilöstön edustajia ja asiantuntijoita tiedottamis- ja kuulemismenettelyn yhteydessä. Salassapitovelvollisuus on voimassa myös toimikauden jälkeen. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan henkilöstörahastolain (934/2010) 61 §:n 1 momentin 1 kohta seuraavasti: 

61 § 

Salassapitovelvollisuus 

Henkilöstörahaston toimielimen jäsenen, varajäsenen ja toimihenkilön on pidettävä salassa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan saadut: 

työnantajayrityksen liikesalaisuutta koskevat tiedot; 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan siviilipalveluslain (1446/2007) 25 §:n 2 momentin 6 kohta seuraavasti: 

25 § 

Huumausaineen käyttöä selvittävä tutkimus 

Siviilipalveluskeskus tai siviilipalveluspaikka voi velvoittaa siviilipalvelusvelvollisen palveluksensa aikana esittämään yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) 6 §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että siviilipalvelusvelvollinen on huumausaineiden vaikutuksen alaisena palveluksessa tai että hänellä on riippuvuus huumausaineista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä siviilipalvelusvelvollisen palveluskelpoisuuden selvittämiseksi ja hän toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa tehtävien suorittaminen huumausaineen vaikutuksen alaisena tai huumausaineista riippuvaisena voi: 

6) vaarantaa liikesalaisuutta taikka aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle vähäistä suurempaa taloudellista vahinkoa, jos liikesalaisuuden vaarantamista taikka taloudellisen riskin syntymistä ei voida muiden keinojen avulla estää. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin annetun lain (656/1967) 10 §, sellaisena kuin se on laissa 526/1988, seuraavasti: 

10 § 

Joka on saanut tämän lain nojalla tiedon keksinnöstä, toisen liikesalaisuudesta taikka toisen taloudellisesta asemasta, ei saa luvattomasti ilmaista sitä sivulliselle. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (1085/2015) 9 §:n 1 momentti, 34 §:n 1 momentti, 67 §:n 1 momentti sekä 85 §:n 2 ja 3 momentin suomenkielinen sanamuoto,  

sellaisina kuin niistä ovat 9 §:n 1 momentti, 34 §:n 1 momentti ja 67 §:n 1 momentti laissa 652/2016, seuraavasti: 

9 § 

Salassapitovelvollisuus 

Turvallisuusalan elinkeinolupaa edellyttävän toiminnan harjoittaja, vastaava hoitaja tai vartija ei saa oikeudettomasti ilmaista eikä käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toista vahingoittaakseen, mitä hän vartioimisliiketoiminnassa tai vartioimistehtävässään on saanut tietää toimeksiannon osapuolen tai työnantajansa salassa pitämistä tai salassa pidettäväksi säädetyistä turvallisuusjärjestelyistä, liikesalaisuudesta taikka henkilön yksityiselämän piiriin kuuluvista seikoista. 

34 § 

Salassapitovelvollisuus 

Turvallisuusalan elinkeinolupaa edellyttävän toiminnan harjoittaja, vastaava hoitaja tai järjestyksenvalvoja ei saa oikeudettomasti ilmaista eikä käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toista vahingoittaakseen, mitä hän järjestyksenvalvojatoiminnassa tai järjestyksenvalvontatehtävässään on saanut tietää toimeksiannon osapuolen, työnantajansa, toimialueensa haltijan tai tilaisuuden järjestäjän salassa pitämistä tai salassa pidettäviksi säädetyistä turvallisuusjärjestelyistä, liikesalaisuudesta taikka yksityiselämän piiriin kuuluvista seikoista. 

67 §  

Salassapitovelvollisuus 

Turvasuojaustoiminnan harjoittaja, turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan vastaava hoitaja tai turvasuojaaja ei saa oikeudettomasti ilmaista eikä käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toista vahingoittaakseen, mitä hän turvasuojaustoiminnassa tai turvasuojaustehtävässään on saanut tietää toimeksiannon osapuolen tai työnantajansa salassa pitämistä tai salassa pidettäväksi säädetyistä turvallisuusjärjestelyistä, liikesalaisuudesta taikka yksityiselämän piiriin kuuluvista seikoista. 

85 § 

Tarkastus- ja tietojensaantioikeus 

Poliisihallituksella ja poliisilaitoksella on oikeus saada turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijalta valvonnassa tarvittavia tietoja turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan toiminnasta, henkilöstöstä, taloudellisesta asemasta ja muista vastaavista seikoista yhteisön jäsentä, tilintarkastajaa, toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä tai työntekijää velvoittavan liikesalaisuuden estämättä. 

Poliisihallituksella ja poliisilaitoksilla on oikeus saada vartijalta, järjestyksenvalvojalta, järjestyksenvalvojaksi asettajalta, järjestyksenvalvojakoulutuksen järjestäjältä ja järjestyksenvalvojakouluttajaksi, voimankäyttökouluttajaksi ja asekouluttajaksi sekä turvasuojaajaksi hyväksytyltä valvonnassa tarvittavia tietoja vartioimis-, järjestyksenvalvonta- ja turvasuojaustehtävien suorittamisesta ja vartija- ja järjestyksenvalvojakoulutuksen järjestämisestä sekä muista vastaavista seikoista yhteisön jäsentä, tilintarkastajaa, toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä tai työntekijää velvoittavan liikesalaisuuden estämättä. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004) 33 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 174/2014, seuraavasti: 

33 § 

Salassapitovelvollisuus 

Joka ryhmittymään kuuluvan yrityksen taikka sen asiamiehen tai ryhmittymään kuuluvan yrityksen lukuun toimivan muun yrityksen toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä tai niiden palveluksessa taikka niiden toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan on saanut tietää ryhmittymään kuuluvan yrityksen asiakkaan tai muun sen toimintaan liittyvän henkilön taloudellista asemaa tai yksityisen henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liikesalaisuuden, on velvollinen pitämään sen salassa, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. Salassa pidettäviä tietoja ei saa antaa myöskään yhtiökokoukselle, osuuskunnan kokoukselle tai edustajistolle eikä kokoukseen osallistuvalle osakkeenomistajalle tai jäsenelle. Ryhmittymään kuuluvan luottolaitoksen ja sen konsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen, sijoituspalveluyrityksen ja sen konsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen, rahastoyhtiön, vaihtoehtorahastojen hoitajan, vakuutusyhtiön, vakuutusomistusyhteisön ja vakuutusyhtiölain 1 luvun 5 b §:ssä tarkoitetun palveluyrityksen salassapitovelvollisuudesta säädetään erikseen. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan sijoitusrahastolain (48/1999) 133 §:n 1 momentti seuraavasti: 

133 § 

Rahastoyhtiön ja säilytysyhteisön hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, tilintarkastaja sekä toimihenkilö on velvollinen pitämään salassa, mitä hän on tehtävässään saanut tietää rahasto-osuudenomistajan tai jonkun muun taloudellisesta asemasta taikka liikesalaisuudesta. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan turvallisuusselvityslain (726/2014) 22 §:n 1 momentin 2 kohta ja 36 §:n 4 momentti seuraavasti: 

22 § 

Eräiden tehtävien hyväksyminen turvallisuusselvitysmenettelyyn 

Suojelupoliisi voi sen lisäksi, mitä 19 ja 21 §:ssä säädetään, päättää yrityksen hakemuksesta hyväksyä perusmuotoisen tai suppean henkilöturvallisuusselvitysmenettelyn piiriin sellaiset yrityksessä tai sen lukuun aliurakoitsijana toimivassa yrityksessä suoritettavat tehtävät, joissa tehtävään valittava tai sitä hoitava: 

saa käyttöönsä sellaisia tietoja työantajan tai tämän yhteistyökumppanin liikesalaisuudesta, teknologisesta kehittämistyöstä tai sen hyödyntämisestä, että tietojen oikeudeton luovuttaminen, käyttö tai muu käsittely aiheuttaa työnantajalle, tämän asiakkaalle tai yhteistyökumppanille merkittävää taloudellista vahinkoa. 

36 § 

Yritysturvallisuusselvityksen laatimisen edellytykset 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että yritysturvallisuusselvitys voidaan laatia myös yrityksen sellaisten liikesalaisuuksien tai teknologista kehittämistyötä koskevien tietojen suojaamiseksi, joiden oikeudeton käyttö, käsittely ja luovuttaminen aiheuttaisivat yritykselle merkittävää taloudellista vahinkoa tai joiden suojaamisella on merkitystä yleisen edun kannalta. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 27 §:n 5 momentti seuraavasti: 

27 § 

Maakunnan yhteistyöryhmän päätöksenteko ja hallintomenettely 

Liikesalaisuuden piiriin kuuluvia yksittäisiä yrityshanke-esityksiä ei voida käsitellä yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmä saa ennen päätöksentekoa yhteenvetotiedot saapuneista yritystukihakemuksista. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 30 luvun 1 §:n 1 momentti seuraavasti: 

30 luku 

Salassapitovelvollisuus ja oikeus tietojen luovuttamiseen 

1 § 

Salassapitovelvollisuus 

Joka vakuutusyhtiön tai sen omistusyhteisön taikka palveluyrityksen palveluksessa tai näiden toimielinten jäsenenä tai varajäsenenä tai vakuutusyhtiön toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan taikka vakuutusalan lautakunnan tai vastaavan toimielimen palveluksessa tai jäsenenä tai asiantuntijana toimeksiannon perusteella taikka 2 tai 3 §:n nojalla on saanut tietää vakuutusyhtiön, sen asiakkaan tai jonkun muun taloudellista asemaa tai terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liikesalaisuuden, ei saa ilmaista tätä sivulliselle, ellei se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan tietojen ilmaisemiseen tai ellei laissa muuta säädetä. Asiakasta koskevia salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja ei saa antaa myöskään yhtiökokoukselle tai edustajistolle eikä kokoukseen osallistuvalle osakkaalle, lukuun ottamatta yhtiökokouksen ääniluetteloa. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan arvopaperimarkkinalain (746/2012) 11 luvun 29 §:n 1 momentti seuraavasti: 

11 luku 

Julkinen ostotarjous ja tarjousvelvollisuus 

29 § 

Salassapitovelvollisuus 

Joka tässä luvussa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan tai 28 §:ssä tarkoitetun toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä tai toimihenkilönä on saanut tietää arvopaperin liikkeeseenlaskijan tai muun henkilön taloudellista asemaa tai yksityistä olosuhdetta koskevan julkistamattoman seikan tai liikesalaisuuden, ei saa sitä ilmaista tai muuten paljastaa eikä käyttää hyväksi, jos sitä ei ole säädetty tai asianmukaisessa järjestyksessä määrätty ilmaistavaksi tai ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan konttilain (762/1998) 19 §:n 1 momentti seuraavasti: 

19 § 

Salassapitovelvollisuus 

Joka tässä laissa tarkoitettuja valvonta- tai muita tehtäviä suorittaessaan on saanut tietoja elinkeinonharjoittajan liikesalaisuudesta, ei saa ilmaista niitä sivulliselle eikä käyttää niitä yksityiseksi hyödykseen, ellei se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, anna tähän suostumustaan. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan vakuutuskassalain (1164/1992) 165 §:n 1 momentti, 

sellaisena kuin se on laissa 287/2000, seuraavasti: 

165 § 

Joka vakuutuskassan tai sen palveluyrityksen palveluksessa tai näiden toimielinten jäsenenä tai varajäsenenä tai vakuutuskassan antaman toimeksiannon perusteella tehtävää suorittaessaan taikka vakuutusalan lautakunnan tai vastaavan toimielimen palveluksessa tai jäsenenä tai asiantuntijana toimeksiannon perusteella taikka 165 b tai 165 c §:n nojalla on saanut tietää vakuutuskassan, vakuutuskassan osakkaan tai jäsenen tai jonkun muun taloudellisesta asemasta tai liikesalaisuudesta taikka jonkun henkilön terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia oloja koskevan seikan, ei saa tätä ilmaista sivulliselle, ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan tiedon ilmaisemiseen tai ellei laissa muuta säädetä. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 15 luvun 14 §:n 1 momentti seuraavasti: 

15 luku 

Menettelytavat asiakasliiketoiminnassa 

14 § 

Salassapitovelvollisuus 

Joka luottolaitoksen tai sen kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen, luottolaitosten yhteenliittymän taikka luottolaitoksen asiamiehen tai muun luottolaitoksen lukuun toimivan yrityksen toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä tai niiden palveluksessa taikka niiden toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan on saanut tietää luottolaitoksen tai sen kanssa samaan konsolidointiryhmään tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun ryhmittymään kuuluvan yrityksen asiakkaan tai muun sen toimintaan liittyvän henkilön taloudellista asemaa tai yksityisen henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liikesalaisuuden, on velvollinen pitämään sen salassa, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. Salassa pidettäviä tietoja ei saa antaa myöskään yhtiökokoukselle, isäntien kokoukselle, osuuskunnan kokoukselle tai edustajistolle taikka hypoteekkiyhdistyksen kokoukselle eikä kokoukseen osallistuvalle osakkeenomistajalle tai jäsenelle. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan vakuutusedustuksesta annetun lain (570/2005) 44 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 897/2008, seuraavasti: 

44 § 

Vaitiolovelvollisuus 

Joka vakuutusedustusta harjoitettaessa tai muutoin vakuutusedustukseen liittyviä tehtäviä suoritettaessa on saanut tietää vakuutusedustajan, tämän asiakkaan tai jonkun muun taloudellista asemaa tai terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liikesalaisuuden, ei saa ilmaista tätä sivulliselle, ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan tietojen ilmaisemiseen tai ellei laissa muuta säädetä. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan maksulaitoslain (297/2010) 37 §:n 1 momentti seuraavasti: 

37 § 

Salassapitovelvollisuus 

Joka maksulaitoksen tai sen kanssa samaan ryhmään kuuluvan yrityksen, maksulaitoksen asiamiehen tai muun maksulaitoksen lukuun toimivan yrityksen toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä tai niiden palveluksessa taikka niiden toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan on saanut tietää maksulaitoksen tai sen kanssa samaan ryhmään kuuluvan yrityksen asiakkaan tai muun sen toimintaan liittyvän henkilön taloudellista asemaa tai yksityisen henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liikesalaisuuden, on velvollinen pitämään sen salassa, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. Salassa pidettäviä tietoja ei saa antaa myöskään yhtiökokoukselle, osuuskunnan kokoukselle tai edustajistolle eikä kokoukseen osallistuvalle osakkeenomistajalle tai jäsenelle. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan tilastolain (280/2004) 10 §:n 1 momentti ja 22 §,  

sellaisina kuin ne ovat laissa 361/2013, seuraavasti: 

10 § 

Tietojen käsittelyssä noudatettavat periaatteet 

Tilastotarkoituksia varten kerättyjä tietoja yhdistettäessä, säilytettäessä, hävitettäessä ja muutoin käsiteltäessä on huolehdittava siitä, ettei kenenkään yksityiselämän tai henkilötietojen suoja taikka liikesalaisuus vaarannu. 

22 § 

Ulkopuolisten palvelujen käyttö 

Tilastoja laativa viranomainen voi antaa tilastotuotannon eri vaiheisiin liittyviä osatehtäviä ja tukitehtäviä ulkopuolisen suoritettavaksi. Toimeksiantojen käyttöä ja ehtoja harkittaessa ja valvontaa järjestettäessä on erityisesti otettava huomioon yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa sekä liikesalaisuuden suojaa koskevat näkökohdat. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) IV osan 1 luvun 2 §:n 2 momentti sekä 4 §:n 5 momentti seuraavasti: 

IV OSA 

VIRANOMAISET JA VALVONTA 

VIRANOMAISET JA VALVONTA 

1 luku 

Viranomaisten toiminta 

2 § 

Liikenneviraston seuranta- ja yhteensovittamistehtävät 

Liikkumispalvelun tarjoajalla on velvollisuus liikesalaisuuden estämättä toimittaa määräajoin harjoittamansa liikenteen tarjontaa ja toteutunutta kysyntää koskevat tiedot Liikennevirastolle 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi sekä tilastointia ja tutkimusta varten. Henkilöliikenteen kuljetuspalvelun tarjoajan on lisäksi ilmoitettava säännöllisesti tarjottavan palvelun aloittamisesta, lopettamisesta ja olennaisista muutoksista Liikennevirastolle viimeistään 60 päivää ennen suunnitelman toteuttamista siltä osin kuin tiedot eivät ole saatavilla III osan 2 luvun 1 §:n mukaisista rajapinnoista. Tiedot on toimitettava maksutta. 

4 § 

Palvelusopimusasetuksessa tarkoitetut tieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset 

Toimivaltaisella viranomaisella on oikeus sisällyttää 2 §:n 3 momentin mukaisesti Liikennevirastolta saamiaan tietoja liikenteen järjestämistä koskevan tarjouskilpailun tarjouspyyntöön. Tarjouspyynnöstä ei kuitenkaan saa käydä ilmi yksittäisen yrityksen liikesalaisuutta. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Ruotsin kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain (559/2012) 2 §:n 2 momentti seuraavasti: 

2 § 

Taksiyrityksen velvollisuudet 

Suomeen sijoittunut taksiyritys tai sen palveluksessa oleva ei saa oikeudettomasti ilmaista eikä käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toista vahingoittaakseen, mitä hän on harjoittaessaan taksiliikennesopimuksen mukaista taksiliikennettä, saanut tietää asiakkaan liikesalaisuudesta taikka yksityisyyteen kuuluvista seikoista, jollei laissa muuta säädetä. Salassapitovelvollisuus säilyy myös liikenteenharjoittamisen tai palvelussuhteen päätyttyä. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain (715/2011) 8 §:n 1 momentin 4 kohta seuraavasti: 

8 § 

Velvollisuudet 

Luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävät. Mainituissa tehtävissä oikeudenkäyntiavustajan tulee erityisesti: 

4) olla luvattomasti ilmaisematta sellaista yksityisen tai perheen salaisuutta taikka liikesalaisuutta, josta hän tehtävässään on saanut tiedon; 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain (162/2014) 7 luvun 11 §:n 1 momentti seuraavasti: 

7 luku 

Toiminnan järjestäminen 

11 § 

Salassapitovelvollisuus 

Vaihtoehtorahastojen hoitajan, vaihtoehtorahaston taikka tämän lain mukaisen säilytysyhteisön tai erityisen säilytysyhteisön hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, tilintarkastaja sekä toimihenkilö on velvollinen pitämään salassa, mitä hän on tehtävässään saanut tietää asiakkaan tai vaihtoehtorahaston sijoittajan taloudellisesta asemasta taikka liikesalaisuudesta. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain (348/2017) 8 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentti seuraavasti: 

8 luku 

Erinäiset säännökset 

1 § 

Salassapitovelvollisuus 

Joka tilinhoitajan, keskusvastapuolen tai arvopaperikeskuksen, niiden omistusyhteisön, niiden konsolidointiryhmään kuuluvan rahoituslaitoksen tai niiden yhteenliittymän toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä tai niiden palveluksessa ollessaan taikka niiden toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan on saanut tietää arvo-osuuden omistajan, liikkeeseenlaskijan tai muun henkilön taloudellista asemaa tai henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liikesalaisuuden, on velvollinen pitämään sen salassa, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. Salassa pidettäviä tietoja ei saa myöskään antaa tilinhoitajan tai arvopaperikeskuksen yhtiökokoukselle tai osuuskunnan kokoukselle eikä kokoukseen osallistuvalle osakkeen- tai osuudenomistajalle. Edellä 4 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitettujen ja muiden sellaisten tietojen, jotka arvo-osuuden liikkeeseenlaskija on tässä ominaisuudessa saanut, osalta salassapitovelvollisuus koskee myös liikkeeseenlaskijan toimielimen jäsentä ja varajäsentä, sen palveluksessa olevaa tai sen toimeksiannosta tehtävää suorittavaa. 

Joka selvitysosapuolen tai sellaisen yhteisön, jolle toiminta on ulkoistettu, toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä taikka toimihenkilönä on saanut tietää arvopaperin liikkeeseenlaskijan tai muun henkilön taloudellista asemaa tai yksityistä olosuhdetta koskevan julkistamattoman seikan taikka liikesalaisuuden, ei saa sitä ilmaista tai muutoin paljastaa eikä käyttää hyväksi, jos sitä ei ole säädetty tai asianmukaisessa järjestyksessä määrätty ilmaistavaksi tai ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain (398/1995) 79 §:n 1 momentti,  

sellaisena kuin se on laissa 525/2008, seuraavasti: 

79 § 

Salassapitovelvollisuus 

Joka ulkomaisen vakuutusyhtiön tai sen omistusyhteisön taikka palveluyrityksen palveluksessa tai näiden toimielinten jäsenenä tai varajäsenenä tai ulkomaisen vakuutusyhtiön toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan taikka vakuutusalan lautakunnan tai vastaavan toimielimen palveluksessa tai jäsenenä tai asiantuntijana toimeksiannon perusteella taikka 4 tai 5 momentin nojalla on saanut tietää ulkomaisen vakuutusyhtiön, sen asiakkaan tai jonkun muun taloudellista asemaa tai terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liikesalaisuuden, ei saa ilmaista tätä sivulliselle, ellei se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan tietojen ilmaisemiseen tai ellei laissa muuta säädetä. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan panttilainauslaitoksista annetun lain (1353/1992) 33 §:n 1 momentti,  

sellaisena kuin se on laissa 769/1997, seuraavasti: 

33 § 

Panttilainauslaitoksen hallituksen jäsen ja varajäsen, toimitusjohtaja, ja, jos varatoimitusjohtaja on laitokselle valittu, varatoimitusjohtaja, sivukonttorin johtaja, tilintarkastaja ja toimihenkilö sekä näiden henkilöiden toimeksiannosta tehtävää suorittava henkilö on velvollinen pitämään salassa, mitä hän on tehtävässään saanut tietää laitoksen asiakkaan tai jonkun muun yksityisestä olosuhteesta, taloudellisesta asemasta taikka liikesalaisuudesta. Salassa pidettäviä tietoja ei saa antaa myöskään yhtiökokoukselle eikä osakkeenomistajalle. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan asianajajista annetun lain (496/1958) 5 c §:n 1 momentti, 

sellaisena kuin se on laissa 626/1995, seuraavasti: 

5 c § 

Asianajaja tai hänen apulaisensa ei saa luvattomasti ilmaista sellaista yksityisen tai perheen salaisuutta taikka liikesalaisuutta, josta hän tehtävässään on saanut tiedon. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan eläinten lääkitsemisestä annetun lain (387/2014) 40 §:n 2 momentin johdantokappale seuraavasti: 

40 § 

Salassa pidettävät tiedot ja niiden luovuttaminen 

Salassapitovelvollisuuden estämättä voidaan valvonnassa saatuja tietoja yksityisen tai yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta taikka yksityisen henkilökohtaisista oloista luovuttaa: 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan rautatielain (304/2011) 94 §, sellaisena kuin se on laissa 345/2018, seuraavasti: 

94 § 

Viranomaisten tiedonsaantioikeus 

Rautatieliikenteen harjoittajan tai rataverkon haltijan on liikesalaisuuden estämättä luovutettava Liikenteen turvallisuusvirastolle tai vastaavasti ministeriölle ne tiedot, joita virasto ja ministeriö tarvitsevat tässä laissa tarkoitettujen lupien ja todistusten myöntämistä varten. 

Rautatieliikenteen harjoittajan tai rataverkon haltijan on liikesalaisuuden estämättä luovutettava Liikenteen turvallisuusvirastolle ne tiedot, joita virasto tarvitsee 12 luvussa tarkoitettua rekisteröintiä ja rekisteristä poistamista varten, hoitaessaan 13 luvussa tarkoitettuja sääntelyelimen tehtäviä sekä 15 luvussa tarkoitettua valvontaa varten. 

Rautatieliikenteen harjoittajan on liikesalaisuuden estämättä luovutettava Liikennevirastolle ne tiedot, joita virasto tarvitsee 37 §:ssä tarkoitetun ratamaksun määräämistä sekä tilastointia ja tutkimusta varten. 

Rautatieyrityksen on liikesalaisuuden estämättä luovutettava ministeriölle ne tiedot, joita ministeriö tarvitsee 13 §:n 4 momentissa tarkoitettua tarkastusta varten. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 5 §:n 1 momentti ja 6 §:n 2 momentti,  

sellaisena kuin niistä on 6 §:n 2 momentti laissa 294/2017, seuraavasti: 

5 § 

Salassapitovelvollisuus 

Joka yhtiön tai samaan konserniin kuuluvan yhteisön toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä tai niiden palveluksessa taikka niiden toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan on saanut tietää yhtiön asiakkaan tai muun henkilön taloudellista asemaa tai yksityisen henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liikesalaisuuden, on velvollinen pitämään sen salassa, jollei se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. Salassa pidettäviä tietoja ei saa myöskään antaa yhtiön yhtiökokoukselle. 

6 § 

Yhtiön tiedonantovelvollisuus ja valvonta 

Yhtiön toimielimen jäsen ja varajäsen sekä yhtiön palveluksessa oleva voi sen estämättä, mitä 5 §:ssä säädetään salassapitovelvollisuudesta, antaa työ- ja elinkeinoministeriölle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandille sekä Business Finland Oy:lle tietoja, joita hän on saanut yhtiön asiakkaan tai muun henkilön taloudellisesta asemasta tai yksityisestä olosuhteesta taikka liikesalaisuudesta, jos tietojen antaminen on julkisen rahoituksen yhteensovittamisen tai yritystukiasioiden viranomaiskäsittelyn kannalta tarpeellista. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan tartuntatautilain (1227/2016) 18 §:n 5 momentti seuraavasti: 

18 § 

Laboratoriotutkimukset ja toimilupa 

Aluehallintovirastolla ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvontaa varten oikeus päästä tarkastamaan laboratorioiden tiloja, toimintaa ja valvonnassa tarvittavia asiakirjoja sekä saada korvauksetta salassapitosäännösten estämättä käyttöönsä tarvittavat tiedot, selvitykset, asiakirjat ja muu aineisto. Tiedonsaantioikeus koskee myös valvontaa varten tarvittavia tietoja liikesalaisuudesta. Tiedot, selvitykset, asiakirjat ja muu aineisto on annettava aluehallintovirastolle tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle niiden asettamassa kohtuullisessa määräajassa. Jollei tietoja, selvityksiä, asiakirjoja ja muuta aineistoa anneta asetetussa määräajassa, aluehallintovirasto voi velvoittaa antamaan ne sakon uhalla. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan eläkesäätiölain (1774/1995) 132 §:n 1 momentti, 

sellaisena kuin se on laissa 288/2000, seuraavasti: 

132 § 

Joka eläkesäätiön tai sen palveluyrityksen palveluksessa tai näiden toimielinten jäsenenä tai varajäsenenä tai eläkesäätiön antaman toimeksiannon perusteella tehtävää suorittaessaan taikka vakuutusalan lautakunnan tai vastaavan toimielimen palveluksessa tai jäsenenä tai asiantuntijana toimeksiannon perusteella taikka 132 b tai 132 c §:n nojalla on saanut tietää eläkesäätiön, eläkesäätiöön kuuluvan työnantajan, edunsaajan tai jonkun muun taloudellisesta asemasta tai liikesalaisuudesta taikka jonkun henkilön terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia oloja koskevan seikan, ei saa tätä ilmaista sivulliselle, ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan tiedon ilmaisemiseen tai ellei laissa muuta säädetä. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan sijoituspalvelulain (747/2012) 12 luvun 1 § seuraavasti: 

12 luku 

Salassapito ja asiakkaan tunteminen 

1 § 

Salassapitovelvollisuus 

Joka sijoituspalveluyrityksen tai sen kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen, sijoituspalveluyritysten yhteenliittymän taikka sijoituspalveluyrityksen asiamiehen tai muun sijoituspalveluyrityksen lukuun toimivan yrityksen toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä tai niiden palveluksessa taikka niiden toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan on saanut tietää sijoituspalveluyrityksen tai sen kanssa samaan konsolidointiryhmään tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (699/2004) tarkoitettuun ryhmittymään kuuluvan yrityksen asiakkaan tai muun sen toimintaan liittyvän henkilön taloudellista asemaa tai yksityisen henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liikesalaisuuden, on velvollinen pitämään sen salassa, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. Salassa pidettäviä tietoja ei saa myöskään antaa sijoituspalveluyrityksen yhtiökokoukselle eikä kokoukseen osallistuvalle osakkeenomistajalle. 

Mitä 1 momentissa säädetään salassapitovelvollisuudesta, koskee myös sitä, joka 11 luvussa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan on saanut tietää sijoituspalveluyrityksen tai sen asiakkaiden taloudellista asemaa tai yksityistä olosuhdetta koskevan julkistamattoman seikan taikka liikesalaisuuden. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan kauppaedustajista ja myyntimiehistä annetun lain (417/1992) 7 § seuraavasti: 

7 § 

Kauppaedustaja ei saa edustussopimuksen voimassaoloaikana eikä sen päätyttyäkään käyttää hyödykseen tai muille ilmaista päämiehen liikesalaisuuksia, jotka on uskottu hänelle tai jotka hän muuten on saanut tietoonsa, jos hän näin menetellessään toimisi hyvän liiketavan vastaisesti. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä annetun lain (22/2014) 9 § seuraavasti: 

9 § 

Salassapitovelvollisuus 

Auktorisoitu asiamies tai hänen avustajansa ei saa luvattomasti ilmaista asiakkaansa sellaista yksityisen tai perheen salaisuutta taikka liikesalaisuutta, josta hän tehtävässään on saanut tiedon. Auktorisoitu asiamies tai hänen avustajansa ei saa myöskään luvattomasti ilmaista muita tietoja, joita hän tehtävää hoitaessaan on saanut tietää asiakkaastaan. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan joukkorahoituslain (734/2016) 19 § seuraavasti: 

19 § 

Salassapitovelvollisuus 

Joka joukkorahoituksen välittäjän toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä, sen palveluksessa taikka sen toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan on saanut tietää joukkorahoituksen saajan tai joukkorahoituksen välittäjän muun asiakkaan tai muun sen toimintaan liittyvän henkilön taloudellista asemaa tai yksityisen henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liikesalaisuuden, on velvollinen pitämään sen salassa, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. Salassa pidettäviä tietoja ei saa myöskään antaa joukkorahoituksen välittäjän yhtiökokoukselle tai sitä vastaavan toimielimen kokoukselle eikä kokoukseen osallistuvalle osakkeenomistajalle, jäsenelle, yhtiömiehelle eikä muulle henkilölle. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan asunto-omaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjistä annetun lain (852/2016) 14 § seuraavasti: 

14 § 

Vaitiolovelvollisuus 

Joka asunto-omaisuuteen liittyviä kuluttajaluottoja välittäessään tai tällaisiin luottoihin liittyviä neuvontapalveluja tarjotessaan on saanut tietää asiakkaansa tai jonkun muun taloudellista asemaa tai henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liikesalaisuuden, ei saa ilmaista tätä sivulliselle, ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan tietojen ilmaisemiseen tai ellei laissa muuta säädetä. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä annetun lain (853/2016) 13 § seuraavasti: 

13 § 

Vaitiolovelvollisuus 

Joka kuluttajaluottojen myöntämistä tai vertaislainanvälitystä harjoittaessa on saanut tietää kuluttajan tai jonkun muun taloudellista asemaa tai henkilökohtaisia oloja koskevan seikan tai liikesalaisuuden, ei saa ilmaista tätä sivulliselle, ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan tietojen ilmaisemiseen tai ellei laissa muuta säädetä. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain (381/2007) 5 §:n 1 momentin 3 kohta seuraavasti: 

5 § 

Salassa pidettävät tunnistetiedot 

Hallintotuomioistuimen diaariin tai vastaavaan asiakirjarekisteriin merkityt asianosaisen tai muun asiaan osallisen yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot on pidettävä salassa, jos se on välttämätöntä sen vuoksi, että ne yhdessä hallintotuomioistuimen asiakirjarekisteriin tai päätökseen merkittyjen muiden tietojen kanssa ilmaisevat: 

3) henkilön yksityisyyden tai turvallisuuden taikka henkilön tai yrityksen liikesalaisuuden suojaamiseksi muussa laissa salassa pidettäväksi säädetyn tiedon. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain (445/2017) 4 §:n 1 momentti seuraavasti: 

4 § 

Rahanpesun selvittelykeskuksen oikeus saada, käyttää ja luovuttaa tietoa 

Rahanpesun selvittelykeskuksella on oikeus saada viranomaiselta ja julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä sekä ilmoitusvelvollisilta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen ja selvittämisen kannalta välttämättömät tiedot ja asiakirjat maksutta sen estämättä, mitä liikesalaisuutta tai yksilön, yhteisön tai säätiön taloudellisia olosuhteita, taloudellista asemaa tai verotustietoja koskevien tietojen salassapidosta säädetään. Päätöksen salassa pidettävien tietojen hankkimisesta tekee selvittelykeskuksessa työskentelevä päällystöön kuuluva poliisimies. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan Eläketurvakeskuksesta annetun lain (397/2006) 4 §:n 3 momentti,  

sellaisena kuin se on laissa 1263/2016, seuraavasti: 

4 § 

Eläketurvakeskuksen oikeus saada ja käyttää tietoja tilasto-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan 

Eläketurvakeskuksella on oikeus yhdistää ja käyttää 1 momentin tai työntekijän eläkelain 197 ja 198 §:n perusteella saamiaan henkilö- ja muita tietoja tutkimus- ja tilastotoiminnan lisäksi tämän lain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua työeläketurvan kehittämistä varten tarvittavien selvitysten ja esitysten tekemiseen. Eläketurvakeskuksella on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus antaa julkisten alojen työeläkelakien toimeenpanosta huolehtivalta eläkelaitokselta saadut eläkettä, eläkeoikeutta ja vakuuttamista koskevat tiedot tieteellistä tutkimusta, tilastointia ja viranomaisten suunnittelu- ja selvitystyötä varten siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 28 §:ssä säädetään. Tietoja käsiteltäessä on huolehdittava siitä, ettei kenenkään yksityisyys eikä liikesalaisuus vaarannu. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan valtiontalouden tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa eräitä Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiä varainsiirtoja annetun lain (353/1995) 4 §, 

sellaisena kuin se on laissa 653/1999, seuraavasti: 

4 § 

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saa tämän lain mukaisia tehtäviä suoritettaessa saatuja tietoja toisen taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista luovuttaa poliisi- ja muille esitutkintaviranomaisille, tulli- ja syyttäjäviranomaisille ja tuomioistuimelle rikoksen selvittämiseksi sekä Euroopan yhteisöjen toimielimille ja muille toimivaltaisille viranomaisille, jos yhteisön lainsäädännössä niin edellytetään. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan liikennevahinkolautakunnasta annetun lain (441/2002) 10 §:n 1 momentti seuraavasti: 

10 § 

Salassapitovelvollisuus 

Joka liikennevahinkolautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä tai palveluksessa olevana tai asiantuntijana toimeksiannon perusteella taikka vakuutusyhtiölain (521/2008) 30 luvun 3 §:n nojalla on saanut tietää vakuutusyhtiön, sen asiakkaan tai jonkun muun taloudellista asemaa tai terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liikesalaisuuden, ei saa ilmaista tätä sivulliselle, ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan tietojen ilmaisemiseen tai ellei laissa muuta säädetä. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan kemikaalilain (599/2013) 52 §:n 2 momentti, 56 §:n otsikko ja 1 momentti, 57 §:n otsikko ja 1 momentin johdantokappale sekä 58 §:n otsikko ja johdantokappale seuraavasti: 

52 § 

Oikeus saada tietoja toisilta viranomaisilta ja salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Valvontaviranomainen saa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä luovuttaa valvonnassa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista toisille valvontaviranomaisille, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle, Elintarviketurvallisuusvirastolle ja vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain 6 §:ssä tarkoitetuille viranomaisille näiden suorittaessa laissa säädettyä valvontaa, sekä muiden EU-maiden valvontaviranomaisille Euroopan unionin kemikaalilainsäädännön valvontaa varten. 

56 § 

Vaatimus liikesalaisuuden suojaamiseksi 

Edellä 22 §:ssä tarkoitettujen tietojen toimittamisesta vastaavan toiminnanharjoittajan on erikseen mainittava liikesalaisuuksiksi katsomansa tiedot, jotka hän vaatii pidettäväksi salassa muilta kuin Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta. Vaatimuksen esittäjän on perusteltava vaatimuksensa. 

57 § 

Kemikaalia koskevan liikesalaisuuden rajaus 

Riippumatta siitä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään liikesalaisuudesta, tämän lain 22 §:ssä tarkoitetun toiminnanharjoittajan vaatimuksen perusteella salassa pidettäviä eivät ole seuraavat kemikaaleja koskevat tiedot: 

58 § 

Biosidivalmistetta koskevan liikesalaisuuden rajaus 

Riippumatta siitä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään liikesalaisuudesta, tämän lain 5 luvussa tarkoitettua biosidivalmistetta koskevan hyväksymisen hakijan vaatimuksen perusteella salassa pidettäviä eivät ole seuraavat biosidivalmistetta koskevat tiedot: 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan säteilylain (592/1991) 68 §, 

sellaisena kuin se on laissa 647/1999, seuraavasti: 

68 § 

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saa tämän lain noudattamista valvottaessa sekä säteilyturvaneuvottelukunnan jäsenen ja sihteerin tehtävässä saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta sekä liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista luovuttaa tämän lain 57 §:n mukaisesti sekä syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan pelastuslain (379/2011) 86 §:n 1 momentti seuraavasti: 

86 § 

Vaitiolovelvollisuus 

Pelastustoimen palveluksessa oleva tai pelastustoimintaan osallistuva sekä 107 §:ssä tarkoitettu tutkintalautakunnan jäsen ja asiantuntija eivät saa pelastustoimeen kuulumattomalla tavalla käyttää hyödykseen eivätkä luvatta ilmaista muille tässä tehtävässään tietoon saamaansa seikkaa, jos siitä on laissa säädetty salassapitovelvollisuus taikka jos se koskee yksityistä liikesalaisuutta, taloudellista asemaa, henkilökohtaisia olosuhteita tai terveydentilaa. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 32 §:n 2 momentti, 

sellaisena kuin se on laissa 358/2015, seuraavasti: 

32 § 

Turvallisuusselvityksen esillä pitäminen 

Toiminnanharjoittaja voi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston suostumuksella rajoittaa turvallisuusselvityksessä yleisölle annettavia tietoja, joita se pitää liikesalaisuutena tai muuten perustellusti luottamuksellisina. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan lääkelain (395/1987) 25 a §:n 1 momentti ja 90 §:n 2 momentti, 

sellaisina kuin ne ovat, 25 a §:n 1 momentti laissa 330/2013 ja 90 §:n 2 momentti laissa 773/2009, seuraavasti: 

25 a § 

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen on laadittava arviointilausunto lääkevalmisteesta, jolle on haettu myyntilupaa. Arviointilausunto on päivitettävä aina, kun lääkevalmisteen laadusta, turvallisuudesta tai tehosta saadaan uusia merkittäviä tietoja. Arviointilausunnon ja sen perustelujen, joista on poistettu liikesalaisuuden piiriin kuuluvat tiedot, on oltava julkisesti saatavilla. Arviointilausuntoon on sisällyttävä yhteenveto, joka sisältää lääkkeen käyttöehtoja käsittelevän osuuden. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen on julkaistava lääkevalmistetta koskeva myyntilupapäätös, myyntilupaan liitetyt ehdot ja tarvittaessa tiedot ehtojen täyttämiseen liittyvistä määräajoista, valmisteyhteenveto sekä pakkausseloste. 

90 § 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus saa luovuttaa tämän lain mukaisia tehtäviä suorittaessaan saamiaan tietoja yksityisen ja yhteisön liikesalaisuudesta Euroopan unionin toimielimelle ja muulle valvontaviranomaiselle Euroopan yhteisön säädöksissä edellytetyllä tavalla sekä Elintarviketurvallisuusvirastolle, sosiaali- ja terveysministeriölle, lääkkeiden hintalautakunnalle, Kansaneläkelaitokselle sekä poliisi-, tulli- ja syyttäjäviranomaiselle silloin, kun se on tarpeen niiden lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) 40 a §:n 3 momentti, 

sellaisena kuin se on laissa 1415/2011, seuraavasti: 

40 a § 

Ilmoitus tuen käytön ehtojen vastaisesta hankintamenettelystä 

Edellä 1 momentissa tarkoitetulla tarjouksen tekijällä, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole oikeutta tietoon, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on saanut 1 momentissa tarkoitetun vastauksen antamiseksi ja joka koskee toisen tarjouksen tekijän liikesalaisuutta. Tieto tarjousten vertailussa käytetystä hinnasta ja muusta tekijästä on kuitenkin aina annettava. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) 53 §:n 3 momentti seuraavasti: 

53 § 

Viranomaisen oikeus tietojensaantiin 

Tässä laissa säädettyä tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa valtion ja kunnan viranomaisille tässä laissa säädetyn tehtävän suorittamista varten sekä syyttäjä-, poliisi- ja tulliviranomaisille rikoksen selvittämiseksi. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan kirjanpitolain (1336/1997) 8 luvun 3 §,  

sellaisena kuin se on laissa 630/1999, seuraavasti: 

8 luku  

Erinäiset säännökset 

3 § 

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Kirjanpitolautakunnan jäsen ja lain valvontatehtävää suorittava henkilö saavat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä antaa tämän lain mukaista tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja kirjanpitovelvollisen tai jonkun muun liikesalaisuudesta taikka jonkun taloudellisesta asemasta tai henkilökohtaisista oloista esitutkintaviranomaiselle ja syyttäjälle rikoksen selvittämiseksi. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (719/1994) 17 §, 

sellaisena kuin se on laissa 642/1999, seuraavasti: 

17 § 

Tiedonsaanti toiselta viranomaiselta 

Valvontaviranomaisella on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada valvontaa varten tarpeellisia liikesalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja toiselta viranomaiselta. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan terveydensuojelulain (763/1994) 59 §,  

sellaisena kuin se on laissa 658/1999, seuraavasti: 

59 § 

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saa tämän lain noudattamista valvottaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista luovuttaa 4, 5 ja 7 §:ssä mainituille viranomaisille ja muulle viranomaiselle, joka tarvitsee tietoja terveydensuojelun alaan kuuluvan viranomaistehtävän suorittamiseksi, sekä syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain (370/1995) 21 §,  

sellaisena kuin se on laissa 643/1999, seuraavasti: 

21 § 

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saa tässä laissa säädettyjä tehtäviä suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä jonkun terveydentilasta ja 20 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tekijän henkilöllisyydestä luovuttaa syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta annetun lain (1192/1996) 24 §:n johdantokappale, 

sellaisena kuin se on laissa 672/1999, seuraavasti: 

24 § 

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saa tämän lain mukaisia tehtäviä suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista luovuttaa: 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan eläinsuojelulain (247/1996) 62 §:n johdantokappale,  

sellaisena kuin se on laissa 662/1999, seuraavasti: 

62 § 

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saa tämän lain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvottaessa sekä 48 §:ssä tarkoitettua selvitystä ja tutkimusta suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista luovuttaa: 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan vesihuoltolain (119/2001) 35 §:n 2 momentin johdantokappale seuraavasti: 

35 § 

Salassapitovelvollisuus 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saa tämän lain mukaisia tehtäviä suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista luovuttaa: 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) 15 §, 

sellaisena kuin se on laissa 678/1999, seuraavasti: 

15 § 

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saa tässä laissa säädettyä tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön liikesalaisuudesta ja taloudellisesta asemasta sekä jonkun henkilökohtaisista oloista luovuttaa syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi sekä muulle tässä laissa tarkoitetulle valvontaviranomaiselle tämän tehtävän suorittamista varten. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain (488/1999) 23 §:n 2 momentti seuraavasti: 

23 § 

Virkavastuu ja salassapito 

Joka tämän lain mukaisia asioita käsiteltäessä on saanut tietoonsa tutkimussuunnitelmaa koskevia luottamuksellisia tietoja, tietoja toisen henkilön ominaisuuksista, terveydentilasta, henkilökohtaisista oloista tai taloudellisesta asemasta tai elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksia, ei saa sivulliselle ilmaista näin saamiaan tietoja. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain (593/2009) 7 §:n 2 momentti seuraavasti: 

7 § 

Tietojen saanti 

Keskus ei saa luovuttaa tämän lain mukaisia tehtäviä suorittaessaan saamiaan tietoja yksityisen tai yhteisön liikesalaisuudesta tai muuta salassa pidettävää tietoa. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan alkoholilain (1102/2017) 64 §:n 1 momentti seuraavasti: 

64 § 

Tietojen antaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä valvontaviranomaiset saavat antaa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta ja liikesalaisuudesta toiselle valvontaviranomaiselle, jos tiedot ovat välttämättömiä kyseiselle viranomaiselle säädetyn tehtävän hoitamiseksi. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan metsänviljelyaineiston kaupasta annetun lain (241/2002) 22 §:n 1 momentti ja 23 § seuraavasti: 

22 § 

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saa tässä laissa tarkoitettua tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta sekä liikesalaisuudesta luovuttaa tämän lain 15 ja 16 §:ssä tarkoitetuille viranomaisille tämän lain mukaisten tehtävien suorittamista varten. 

23 § 

Euroopan unionin jäsenvaltioiden viranomaisten välinen tiedonvaihto 

Valvontaviranomainen saa luovuttaa metsänviljelyaineistodirektiivin valvonnan edellyttämiä tietoja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden viranomaisille. Luovutettaessa henkilötietoja on noudatettava henkilötietolakia. Tietoja yksityisen tai yhteisön taloudellisesta asemasta taikka liikesalaisuudesta ei kuitenkaan saa luovuttaa. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan taimiaineistolain (1205/1994) 9 §, 

sellaisena kuin se on laissa 850/2011, seuraavasti: 

9 § 

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saa tässä laissa säädettyä tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön liikesalaisuudesta ja taloudellisesta asemasta luovuttaa syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle pakkokeinolain (806/2011) 8 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun rikoksen selvittämiseksi sekä tämän lain 7 ja 7 a §:ssä tarkoitetuille viranomaisille tämän lain mukaisten tehtävien suorittamista varten. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) 24 §,  

sellaisena kuin se on laissa 847/2011, seuraavasti: 

24 § 

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saa tässä laissa säädettyä tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön liikesalaisuudesta sekä taloudellisesta asemasta luovuttaa syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle pakkokeinolain (806/2011) 8 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun rikoksen selvittämiseksi sekä tämän lain 13 ja 14 §:ssä tarkoitetuille viranomaisille tämän lain mukaisten tehtävien suorittamista varten. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan painelaitelain (1144/2016) 80 §:n 2 momentin johdantokappale seuraavasti: 

80 § 

Tiedonsaanti viranomaiselta ja salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Valvontaviranomainen saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa valvonnassa saamiaan tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista: 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan sähköturvallisuuslain (1135/2016) 90 §:n 2 momentin johdantokappale seuraavasti: 

90 § 

Tiedonsaanti viranomaiselta ja salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Sähköturvallisuusviranomainen saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa valvonnassa saamiaan tietoja yksityisen tai yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista: 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) 16 §, 

sellaisena kuin se on laissa 848/2011, seuraavasti: 

16 § 

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saa tässä laissa tarkoitettua tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta sekä liikesalaisuudesta luovuttaa syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle pakkokeinolain (806/2011) 8 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun rikoksen selvittämiseksi sekä tämän lain 3 luvussa tarkoitetuille viranomaisille tämän lain mukaisten tehtävien suorittamista varten. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan konkurssilain (120/2004) 14 luvun 13 § seuraavasti: 

14 luku 

Konkurssipesän hallinto 

13 § 

Salassapitovelvollisuus 

Pesänhoitaja, velkoja tai velkojatoimikunnan jäsen taikka hänen palveluksessaan oleva tai hänen käyttämänsä avustaja tai asiantuntija ei saa ilmaista sivulliselle eikä käyttää yksityiseksi hyödykseen menettelyn yhteydessä tietoonsa saamaa seikkaa, joka koskee velallisen taloudellista asemaa, terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia oloja taikka velallisen tai konkurssipesän liikesalaisuutta, ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan tietojen ilmaisemiseen tai laissa muuta säädetä. Salassapitovelvollisuus ei estä konkurssipesän hallintoa käyttämästä tietoja siltä osin kuin se on tarpeen pesän hoitamiseksi ja selvittämiseksi tai omaisuuden muuttamiseksi rahaksi. 

Velallinen ei saa ilmaista sivulliselle eikä käyttää yksityiseksi hyödykseen menettelyn yhteydessä tietoonsa saamaa seikkaa, joka koskee konkurssipesän liikesalaisuutta, ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan tietojen ilmaisemiseen tai laissa muuta säädetä. Velallinen ei saa myöskään ilmaista tai käyttää sellaista konkurssin alkamista edeltäneeseen toimintaan liittyvää liikesalaisuutta, jos on ilmeistä, että sen ilmaiseminen tai käyttö voi alentaa pesään kuuluvan omaisuuden arvoa tai vaikeuttaa sen muuttamista rahaksi. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan konkurssipesien hallinnon valvonnasta annetun lain (109/1995) 16 §, 

sellaisena kuin se on laissa 650/1999, seuraavasti: 

16 § 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä konkurssiasiamies saa luovuttaa tehtävässään saamiaan tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista tuomioistuimelle ja verohallinnolle sekä syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi. Konkurssiasiamiehellä on oikeus antaa salassa pidettävä tieto myös sille, joka tarvitsee sitä etujensa tai oikeuksiensa suojelemiseksi tai velvollisuuksiensa hoitamiseksi. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 36 §:n johdantokappale seuraavasti: 

36 § 

Salassa pidettävät tiedot 

Valvonnassa saatuja tietoja koskevasta salassapitovelvollisuudesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa. Salassapitovelvollisuuden estämättä voidaan tämän lain noudattamista valvottaessa ja valvontaan liittyvää tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista luovuttaa: 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan kasvinsuojeluaineista annetun lain (1563/2011) 32 §:n johdantokappale,  

sellaisena kuin se on laissa 1160/2013, seuraavasti: 

32 § 

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saa tässä laissa säädettyä tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön liikesalaisuudesta ja taloudellisesta asemasta luovuttaa: 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan hevoskilpailulain (796/1993) 14 §, 

sellaisena kuin se on laissa 851/2011, seuraavasti: 

14 § 

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saa tässä laissa tarkoitettua tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön liikesalaisuudesta ja taloudellisesta asemasta luovuttaa syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle pakkokeinolain (806/2011) 8 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun rikoksen selvittämiseksi sekä tämän lain 11 §:ssä tarkoitetuille viranomaisille tämän lain mukaisten tehtävien suorittamista varten. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) 23 §:n 1 momentti seuraavasti: 

23 § 

Tietojen luovuttaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saa tämän lain mukaista tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja luonnollisen henkilön, yhteisön ja säätiön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä luonnollisen henkilön henkilökohtaisista oloista luovuttaa työ- ja elinkeinoministeriölle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandille, Business Finland Oy:lle, valtion erityisrahoitusyhtiölle, maa- ja metsätalousministeriölle, Maaseutuvirastolle, työ- ja elinkeinotoimistolle sekä veroviranomaiselle, jos se on tarpeen asianomaiselle viranomaiselle, Business Finland Oy:lle tai erityisrahoitusyhtiölle kuuluvien avustusasioiden käsittelyn tai valvontatehtävien hoitamiseksi. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan jätelain (646/2011) 146 § seuraavasti: 

146 § 

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saa tämän lain mukaisia tehtäviä suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista luovuttaa valvontaviranomaiselle ja ympäristöministeriölle tämän lain mukaisten tehtävien suorittamiseksi sekä syyttäjä-, poliisi- ja tulliviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi. Lisäksi muutoin salassa pidettäviä tietoja voidaan luovuttaa tulliviranomaisille jäteverolain (1126/2010) ja eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain toimeenpanon valvontaa varten. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 210 §:n 2 momentti seuraavasti: 

210 § 

Salassapitovelvollisuus ja salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saa tämän lain mukaisia tehtäviä suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista luovuttaa valvontaviranomaiselle ja ympäristöministeriölle tämän lain mukaisten tehtävien suorittamiseksi sekä syyttäjä-, poliisi- ja tulliviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi sekä Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen niin edellyttäessä. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun lain (497/2013) 43 §:n johdantokappale seuraavasti: 

43 § 

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saa tämän lain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvottaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista luovuttaa: 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan eläinten kuljetuksesta annetun lain (1429/2006) 33 §:n johdantokappale, 

sellaisena kuin se on laissa 844/2011, seuraavasti: 

33 § 

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saa tässä laissa säädettyä tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön liikesalaisuudesta ja taloudellisesta asemasta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista luovuttaa: 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain (517/2015) 52 §:n johdantokappale seuraavasti: 

52 § 

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Valvonnassa saatuja tietoja koskevasta salassapitovelvollisuudesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) sekä valvonta-asetuksen 7 artiklassa. Salassapitovelvollisuuden estämättä voidaan tämän lain noudattamista valvottaessa ja valvontaan liittyvää tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista luovuttaa: 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 57 §:n johdantokappale seuraavasti: 

57 § 

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja tämän lain 56 §:n 2 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto saa luovuttaa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvontaan liittyvää tehtävää suorittaessaan saamia tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilön terveydentilasta ja henkilökohtaisista oloista: 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan lannoitevalmistelain (539/2006) 27 §:n johdantokappale, 

sellaisena kuin se on laissa 846/2011, seuraavasti: 

27 § 

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saa tässä laissa tarkoitettua tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön liikesalaisuudesta sekä taloudellisesta asemasta luovuttaa: 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan elintarvikelain (23/2006) 81 §:n johdantokappale seuraavasti: 

81 § 

Salassa pidettävät tiedot 

Valvonnassa saatuja tietoja koskevasta salassapitovelvollisuudesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) sekä valvonta-asetuksen 7 artiklassa. Salassapitovelvollisuuden estämättä voidaan tämän lain noudattamista valvottaessa ja valvontaan liittyvää tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista luovuttaa: 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan hissiturvallisuuslain (1134/2016) 74 §:n 2 momentin johdantokappale seuraavasti: 

74 § 

Tiedonsaanti viranomaiselta ja salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Hissiturvallisuusviranomainen saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa valvonnassa saamiaan tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista: 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain (1137/2016) 13 §:n johdantokappale seuraavasti: 

13 § 

Oikeus luovuttaa salassa pidettäviä tietoja 

Markkinavalvontaviranomainen saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa valvonnassa saamiaan tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista: 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan jalometallituotteista annetun lain (1029/2000) 15 §:n johdantokappale seuraavasti: 

15 § 

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä tämän lain noudattamisen valvontaan liittyvää tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen, yhteisön ja säätiön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista saa luovuttaa: 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan eräiden riskin aiheuttavien tuotteiden markkinavalvontaan liittyvien tietojen ilmoittamisesta Euroopan komissiolle annetun lain (1197/2009) 5 §, 

sellaisena kuin se on laissa 1268/2010, seuraavasti: 

5 § 

Salassa pidettävät tiedot 

Tässä laissa tarkoitetuissa ilmoituksissa olevia tietoja koskevasta salassapitovelvollisuudesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja tämän lain 1 §:n 1 momentissa mainitun asetuksen 19 artiklassa. Salassapitovelvollisuuteen sovelletaan lisäksi, mitä tämän lain 1 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin 16 artiklassa säädetään. Salassapitovelvollisuuden estämättä voidaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista luovuttaa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle, markkinavalvontaviranomaiselle ja Euroopan komissiolle. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan siemenkauppalain (728/2000) 26 §, 

sellaisena kuin se on laissa 849/2011, seuraavasti: 

26 § 

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä tässä laissa tarkoitettua tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta sekä liikesalaisuudesta saa luovuttaa syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle pakkokeinolain (806/2011) 8 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun rikoksen selvittämiseksi sekä tämän lain 15–17 §:ssä tarkoitetuille viranomaisille tämän lain mukaisten tehtävien suorittamista varten. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan kosmeettisista valmisteista annetun lain (492/2013) 16 §:n 2 momentti seuraavasti: 

16 § 

Oikeus saada tietoja toisilta viranomaisilta sekä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja 

Sen mukaan mitä 1 momentissa säädetään, valvontaviranomainen saa luovuttaa valvottaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta sekä yksityisen henkilökohtaisista oloista Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle, Elintarviketurvallisuusvirastolle ja Kilpailu- ja kuluttajavirastolle laissa säädettyä valvontaa varten, muiden EU-maiden toimivaltaisille viranomaisille EU:n kosmetiikka-asetuksen 29 ja 30 artiklan mukaisesti sekä esitutkintaviranomaiselle rikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi ja syyttäjälle syyteharkintaa varten. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain (1186/2009) 15 §:n 1 momentti seuraavasti: 

15 § 

Tietojen luovutusvelvollisuus 

Teleyrityksellä sekä tuen hakijalla on liikenne- ja viestintäministeriön tai Viestintäviraston pyynnöstä velvollisuus kerätä ja liikesalaisuuksien estämättä luovuttaa liikenne- ja viestintäministeriölle sekä Viestintävirastolle laajakaistahankkeen ohjauksen ja valvonnan kannalta välttämättömiä tietoja. Tiedot on luovutettava viranomaisen pyytämässä muodossa viipymättä ja maksutta. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan tupakkalain (549/2016) 21 §:n 2 momentti, 30 §:n 2 momentti, 42 §:n 4 momentti, 88 § ja 94 §:n 2 momentti seuraavasti: 

21 § 

Tupakkatuotteita koskevien tietojen toimittamisen tapa, malli ja ajankohta 

Valmistajan ja maahantuojan on tässä luvussa tarkoitettuja tietoja toimittaessaan ilmoitettava, mitä ilmoittamiaan tietoja se pitää liikesalaisuuksina. 

30 § 

Eräitä muita tuotteita koskevien tietojen toimittamisen tapa, malli ja ajankohta 

Valmistajan ja maahantuojan on tässä luvussa tarkoitettuja tietoja toimittaessaan ilmoitettava, mitä ilmoittamiaan tietoja se pitää liikesalaisuuksina. 

42 § 

Tiedontallennusjärjestelmä 

Liikesalaisuuksien ja henkilötietojen suojasta säädetään erikseen. 

88 § 

Tietojen luovuttaminen 

Salassapitosäännösten estämättä Valvira ja kunta saavat luovuttaa toiselle valvontaviranomaiselle tämän lain noudattamista valvottaessa ja valvontaan liittyvää tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja liikesalaisuudesta, jos tiedot ovat välttämättömiä kyseiselle viranomaiselle säädetyn valvontatehtävän hoitamiseksi. Tietoja saa luovuttaa myös EU:n lainsäädännön tai muun Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen edellyttämille ulkomaisille toimielimille ja tarkastajille kyseisen lainsäädännön tai sopimuksen niin edellyttäessä. 

94 § 

Tuotevalvontaa koskevien tietojen tallentaminen ja julkaiseminen 

Valvira asettaa 14 §:n 1 momentin 1—4 kohdan sekä 15, 18, 26 ja 29 §:n nojalla saadut tiedot liikesalaisuuksia lukuun ottamatta yleisön saatavilla olevalle verkkosivustolle, josta tietoja voi hakea ainoastaan yksittäisinä hakuina käyttäen hakuperusteena tuotteen nimeä taikka rekisteröidyn nimeä tai yritys- ja yhteisötunnusta. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan vakuutusyhdistyslain (1250/1987) 16 luvun 10 §:n 1 momentti, 

sellaisena kuin se on laissa 1231/2009, seuraavasti: 

16 luku 

Erinäisiä säännöksiä 

10 § 

Joka vakuutusyhdistyksen tai sen palveluyrityksen palveluksessa tai näiden toimielinten jäsenenä tai varajäsenenä tai vakuutusyhdistyksen toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan taikka vakuutusalan lautakunnan tai vastaavan toimielimen palveluksessa tai jäsenenä tai asiantuntijana toimeksiannon perusteella taikka 2–5 momentin nojalla on saanut tietää vakuutusyhdistyksen, sen asiakkaan tai jonkun muun taloudellista asemaa tai terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liikesalaisuuden, ei saa ilmaista tätä sivulliselle, ellei se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan tietojen ilmaisemiseen tai ellei laissa muuta säädetä. Asiakasta koskevia salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja ei saa antaa myöskään yhdistyskokoukselle eikä kokoukseen osallistuvalle osakkaalle, lukuun ottamatta yhdistyskokouksen ääniluetteloa. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) 16 §:n 2 momentti seuraavasti: 

16 § 

Tietojen antaminen ja niiden luottamuksellisuus 

Joka korontasauksen tai vienti- tai alusluoton valvontaan liittyvää tarkastus- tai muuta tehtävää suorittaessaan on saanut tietoja yrityksen taloudellisesta asemasta tai liikesalaisuudesta, ei saa ilman asianomaisen suostumusta ilmaista sivulliselle tai käyttää yksityisesti hyödykseen näin saamiaan tietoja. Salassa pidettävistä viranomaisen asiakirjoista säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999). 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan ajoneuvolain (1090/2002) 39 §:n 2 momentin johdantokappale, 

sellaisena kuin se on laissa 1609/2015, seuraavasti: 

39 § 

Tyyppihyväksyntärekisteri 

Tyyppihyväksyntärekisterin sisältämiä liikesalaisuuksia sisältäviä tietoja saa salassapitovelvollisuuden estämättä antaa: 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan rahankeräyslain (255/2006) 28 §:n 1 momentin 1 kohta ja 3 momentti,  

sellaisina kuin ne ovat laissa 505/2009, seuraavasti: 

28 § 

Tietojensaantioikeus 

Poliisihallituksella ja poliisilaitoksella on oikeus saada rahankeräysten toimeenpanemiseen välittömästi liittyviä tietoja ja rahankeräysten toimeenpanon valvonnassa tarpeellisia tietoja: 

1) luvan hakijalta tai saajalta sekä rahankeräyksen käytännön toimeenpanijalta maksutta sekä yhteisön jäsentä, tilintarkastajaa, toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä tai työntekijää velvoittavan liikesalaisuuden estämättä; 

Poliisihallituksella on oikeus saada rahankeräysten toimeenpanon tilastoimiseksi tarvittavia tietoja luvan saajalta ja rahankeräyksen käytännön toimeenpanijalta maksutta ja yhteisön jäsentä, tilintarkastajaa, toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä tai työntekijää velvoittavan liikesalaisuuden estämättä. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä annetun lain (276/2016) 5 §:n 2 momentin 3 kohta seuraavasti: 

5 § 

Keskitetty tietopiste 

Tietoja ei kuitenkaan tarvitse antaa siltä osin kuin tietojen antamisen voidaan katsoa vaarantavan: 

3) liikesalaisuuksia. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan hallintolainkäyttölain (586/1996) 39 b §:n 3 momentin 1 kohta, 

sellaisena kuin se on laissa 799/2015, seuraavasti: 

39 b § 

Todistajan vaitiolo-oikeus 

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, todistaja saa kieltäytyä todistamasta siltä osin kuin todistaminen ilmaisisi: 

1) liikesalaisuuden, jolleivät erittäin tärkeät syyt ottaen huomioon asian laatu, todisteen merkitys asian ratkaisemisen kannalta ja seuraukset sen esittämättä jättämisestä sekä muut olosuhteet vaadi todistamista; tai 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan erikoiskasvien markkinoimismaksuista annetun lain (978/1991) 22 §, sellaisena kuin se on laissa 676/1999, seuraavasti: 

22 § 

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä tässä laissa tarkoitettua tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen ja yhteisön liikesalaisuudesta ja taloudellisesta asemasta saa luovuttaa syyttäjä- ja poliisiviranomaisille rikoksen selvittämiseksi sekä 21 §:ssä tarkoitetulle henkilölle tämän lain mukaisten tehtävien suorittamista varten. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain (1070/2017) 10 luvun 2 §:n 1 momentti seuraavasti: 

10 luku 

Valvonta, salassapitovelvollisuus ja erityiset toimivaltuudet 

2 § 

Salassapitovelvollisuus 

Joka tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan tai pörssin toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä tai toimihenkilönä on saanut tietää arvopaperin liikkeeseenlaskijan tai muun henkilön taloudellista asemaa tai yksityistä olosuhdetta koskevan julkistamattoman seikan tai liikesalaisuuden, ei saa sitä ilmaista tai muutoin paljastaa eikä käyttää hyväksi, jos sitä ei ole säädetty tai asianmukaisessa järjestyksessä määrätty ilmaistavaksi tai ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan vakuutusten tarjoamisesta annetun lain (234/2018) 79 § seuraavasti: 

79 § 

Vaitiolovelvollisuus 

Vakuutusmeklari, sivutoiminen vakuutusmeklari tai 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu sivutoiminen vakuutusedustaja, sen palveluksessa oleva henkilö, sen toimielinten jäsen tai varajäsen tai sen toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan muu henkilö, joka on saanut tietää vakuutuksentarjoajan, sen asiakkaan tai jonkun muun taloudellista asemaa tai terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liikesalaisuuden, ei saa ilmaista tätä sivulliselle, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan tietojen ilmaisemiseen tai jollei laissa toisin säädetä. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Helsingissä 19.6.2018 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja Martti Mölsä /sin

varapuheenjohtaja Harri Jaskari /kok

jäsen Hannu Hoskonen /kesk

jäsen Laura Huhtasaari /ps

jäsen Lauri Ihalainen /sd

jäsen Eero Lehti /kok

jäsen Markus Lohi /kesk

jäsen Lea Mäkipää /sin

jäsen Johanna Ojala-Niemelä /sd

jäsen Arto Pirttilahti /kesk

jäsen Hanna Sarkkinen /vas

jäsen Ville Skinnari /sd

jäsen Antero Vartia /vihr

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Lauri Tenhunen

1. lakiesitys, liikesalaisuuksien ilmaisukiellon ja salassapitosopimuksen suhde oikeudenkäymiskaaren todistelua koskevaan 17 lukuun

1. lakiesityksen 5 ja 6 §:ssä säädetään poikkeuksista liikesalaisuuden hankkimisen ja ilmaisemisen kieltoon. 

Lakiin olisi perusteltua lisätä vielä näkyviin poikkeus koskien todistamista oikeudenkäynnissä. Näin selvennettäisiin myös ehdotetun lain ja oikeudenkäymiskaaren suhdetta. Erityisesti olisi perusteltua selventää oikeudenkäymiskaaren mukaisen todistamisoikeuden ja liikesalaisuuslain tarkoittaman salassapitosopimuksen suhdetta. Käytännössä oikeudenkäytössä on esiintynyt tapauksia, joissa todistamista on pyritty ja osin onnistuttukin estämään salassapitosopimuksiin vetoamalla. Tältä osin olisi siis aihetta tarkentaa, että yksityisoikeudellinen sopimus ei voi koskaan olla esteenä laissa säädetyn todistamisvelvollisuuden tai -oikeuden käyttämiselle.  

Asiasta voitaisiin säätää joko lisäämällä 5 §:ään uusi 2 momentti tai säätämällä oma uusi pykälänsä. 

1. lakiesitys, suojattavan teknisen ohjeen muoto

Teknisen ohjeen osalta olisi perusteltua selventää, missä muodossa tekninen ohje voi olla saadakseen laissa tarkoitettua suojaa. Liian lavea tai epäselvä teknisen ohjeen määritelmä voi heikentää työvoiman ja tietotaidon liikkuvuutta ja tosiasiassa estää normaalin ammattitaidon ja -kokemuksen piiriin kuuluvan tiedon ja osaamisen hyödyntämisen.  

Oikeuskäytännössä perustellusti on katsottu, että elinkeinonharjoittaja tarvitsee tiettyä suojaa esim. piirustusten tai vastaavassa dokumenttimuodossa olevien yksityiskohtaisten suunnitelmien oikeudetonta kopiointia tai anastamista vastaan silloinkin, kun nuo dokumentit eivät ole itsessään liikesalaisuuksia. Sen sijaan hyvin epäselväksi jää, mikä on perusteltu syy suojata vain suullisessa muodossa olevaa teknistä ohjetta, huomioiden, että laki kuitenkin suojaa suullistakin tietoa, kun se sisältää liikesalaisuuksia.  

Suullinen, liikesalaisuuksia sisältämätön tieto lienee katsottava normaaliksi ammattiosaamiseksi.  

Ehdotetaan siis, että joko pykälätasolla tai perusteluissa tarkennetaan teknisen ohjeen sisältöä niin, että sen tulee olla jossain kirjallisessa tai sähköisessä ym. dokumentin muodossa, eikä pelkästään suullinen tieto voi olla laissa tarkoitettu tekninen ohje.  

3. lakiesitys, työsuhteen jälkeiseen aikaan sovellettavan salassapitosopimuksen rajat

Työsopimuslain sanamuoto ja sen tulkinta ovat työsuhteen jälkeiseen aikaan kohdistuvia salassapitosopimuksia koskien nykyisin ristiriidassa. Laissa säädetään kiellosta oikeudettomasti käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia. Lain mukaan, jos tiedot on hankittu oikeudettomasti, kielto jatkuu työsuhteen päättymisen jälkeen. 

Koska työsopimuslain 13 luvun 6 §:n mukaan sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan tulevia oikeuksia ja etuja, on mitätön, ei tarkkaan ottaen pitäisi olla mahdollista työsuhteen kestäessä sopia laajemmasta salassapidosta. Oikeuskäytännössä on kuitenkin hyväksytty työsuhteen aikana solmitut sopimukset, joilla laajennetaan salassapitovelvollisuuden ajallista kestoa työsuhteen jälkeiseen aikaan myös muiden kuin oikeudettomasti hankittujen liike- ja ammattisalaisuuksien osalta.  

Lain selventämiseksi olisi vallitseva oikeustila perusteltua kirjata lakiin. Laissa viitattaisiin suoraan liikesalaisuuslain 2 §:n määritelmään liikesalaisuudesta, jolloin vastaavasti pätevästi ei voisi sopia muiden kuin liikesalaisuuden piiriin kuuluvien tietojen salassapidosta. Näin torjuttaisiin se, että työnantaja salassapitosopimuksella rajoittaisi työntekijän mahdollisuutta myöhemmin hyödyntää omaa ammattiosaamistaan tai -kokemustaan. Lakiin olisi myös tarpeellista tehdä rajaus, jonka mukaan työsuhteen aikana tehty salassapitosopimus voi olla voimassa vain kohtuullisen ajan työsuhteen päättymisen jälkeen. Kohtuullisuuden arviointi olisi kokonaisharkintaa työnantajan suojan tarpeen painavuuden ja työntekijän elinkeinon- ja ammatinharjoittamisen vapauden välillä. Useimmissa tapauksissa työnantajan liikesalaisuuksien tosiasiallinen suojan tarve kohdistuu suhteellisen rajattuun aikaan työsuhteen päättymisen jälkeen, jolloin pysyvästi voimassa olevaa liikesalaisuuksiin kohdistuvaa salassapitovelvollisuutta voidaan pitää tässä mielessä epätasapainoisena ja työntekijän oikeuksia perusteetta rajaavana. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotukset hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisina paitsi 1. ja 3. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Vastalauseen muutosehdotukset) ja 

että hyväksytään yksi lausuma (Vastalauseen lausumaehdotus). 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään 

1—5 § 

(kuten TaVM) 

5 a § (Uusi) 

Liikesalaisuuden ilmaiseminen oikeudenkäynnissä 

Sen estämättä, mitä 4 §:ssä säädetään, liikesalaisuuden ilmaiseminen ei ole oikeudetonta, kun se ilmaistaan oikeudenkäymiskaaren 17 luvun mukaisesti todistelutarkoituksessa osana oikeudenkäyntiä. 

Liikesalaisuuden käyttämistä tai ilmaisemista rajoittava sopimus on mitätön siltä osin kuin se rajoittaisi oikeudenkäymiskaaren mukaista todistamisoikeutta. 

6 § 

(kuten TaVM) 

7 § 

Teknisen ohjeen oikeudeton käyttäminen ja ilmaiseminen  

Kirjallisessa tai sähköisessä muodossa ilmaistua teknistä toimintaohjetta tai toimintamallia (tekninen ohje), joka ei ole yleisesti saatavilla, ei saa oikeudettomasti käyttää tai ilmaista se, jolle se on uskottu työn tai tehtävän suorittamista varten taikka muuten liiketarkoituksessa.  

(2—5 mom. kuten TaVM) 

8—20 § 

(kuten TaVM) 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan työsopimuslain (55/2001) 3 luvun 4 § ja 5 §:n 2 momentti sekä 

lisätään 4 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:  

3 luku 

Työntekijän velvollisuudet 

4 § 

Liikesalaisuudet 

(1—3 mom. kuten TaVM) 

Työntekijä ja työnantaja voivat työsuhteen kestäessä sopia, että liikesalaisuuslain 2 §:ssä tarkoitettuun liikesalaisuuteen kohdistuva ilmaisu- ja hyväksikäyttökielto jatkuu kohtuullisen ajan työsuhteen päättymisen jälkeen. (Uusi 4 mom.) 

5 § 

(kuten TaVM) 

Voimaantulo 

(kuten TaVM) 

Helsingissä 19.6.2018

Lauri Ihalainen /sd

Johanna Ojala-Niemelä /sd

Hanna Sarkkinen /vas

Ville Skinnari /sd