Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa sekä vankeuslain ja eräiden muiden seuraamusten täytäntöönpanosta annettujen lakien muuttamisesta ( HE 246/2020 vp ): Asia on saapunut lakivaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty perustuslakivaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Lausunto

Asiasta on annettu seuraava lausunto: 

perustuslakivaliokunta  PeVL 27/2021 vp

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

• hallitusneuvos  Anne  Hartoneva  - oikeusministeriö
• lainsäädäntöneuvos  Juho  Martikainen  - oikeusministeriö
• apulaisoikeusasiamies  Pasi  Pölönen  - Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
• oikeusneuvos  Juha  Lavapuro  - korkein hallinto-oikeus
• hallinto-oikeustuomari  Liisa  Selvenius-Hurme  - Helsingin hallinto-oikeus
• johtaja  Eeva  Säisä  - Helsingin vankila
• lakimies  Anna-Liisa  Sandvik  - Rikosseuraamuslaitos
• rikosseuraamusesimies  Erja  Toivo  - Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto
• apulaistietosuojavaltuutettu  Jari  Råman  - Tietosuojavaltuutetun toimisto
• sosiaalityöntekijä  Henna  Carleson  - Turun vankila
• kriminaaliasiamies  Marjatta  Kaurala  - Kriminaalihuollon tukisäätiö
• puheenjohtaja  Pekko  Summanen  - Rikosseuraamusalan henkilöstöyhdistys RikHe ry
• puheenjohtaja  Antti  Santamäki  - Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y.
• professori  Matti  Tolvanen 
• professori  Tomi  Voutilainen 

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

• sisäministeriö
• puolustusministeriö
• valtiovarainministeriö
• sosiaali- ja terveysministeriö
• Syyttäjälaitos
• Oikeusrekisterikeskus
• Ulosottolaitos
• Maahanmuuttovirasto
• Poliisihallitus
• Tulli
• Kansaneläkelaitos
• Suomen Asianajajaliitto

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa. Samalla voimassa oleva laki kumottaisiin. Esityksen mukaan henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, että sääntely olisi yhteensopivaa Euroopan unionin tietosuojasäädösten kanssa. 

Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettaviksi vankeuslakia, tutkintavankeuslakia, yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annettua lakia, valvotusta koevapaudesta annettua lakia, yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annettua lakia ja rikoslakia. Lakeihin tehtäisiin lähinnä menettelysäännöksiä koskevia muutoksia. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää menettelytapoja seuraamusten täytäntöönpanossa. 

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2021. 

Yleistä

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa (1. lakiehdotus). Samalla voimassa oleva laki ( 1069/2015 ) kumotaan. Esityksen taustalla on Rikosseuraamuslaitoksessa vuonna 2011 käynnistetty toiminnan kehittämis- ja tietojärjestelmähanke, jonka nimeksi tuli vuonna 2013 Roti. Roti-hankkeella luodaan Rikosseuraamuslaitokselle yksi yhteinen tietojärjestelmä, joka yhdistää nykyisen vankitietojärjestelmän ja yhdyskuntaseuraamusten Tyyne-tietojärjestelmän. Esityksen tavoitteena on muun muassa ottaa aikaisempaa yksityiskohtaisemmin huomioon muuttuneen yleisen tietosuojalainsäädännön vaatimukset. 

Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettaviksi vankeuslakia ( 767/2005 ), tutkintavankeuslakia ( 768/2005 ), yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annettua lakia ( 400/2015 ), valvotusta koevapaudesta annettua lakia ( 629/2013 ), yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annettua lakia ( 801/2017 ) ja rikoslakia ( 39/1889 ). Esityksessä ehdotetaan mainittuihin lakeihin lähinnä menettelysäännöksiä koskevia muutoksia. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää menettelytapoja seuraamusten täytäntöönpanossa. Tavoitteena on myös yhtenäistää eri seuraamuksia koskevaa sääntelyä, minkä on tarkoitus parantaa menettelytapojen yhtenäisyyttä kaikessa seuraamusten täytäntöönpanossa. 

Esityksen sisältämät keskeiset asiakokonaisuudet ovat hallintolain ( 434/2003 ) ja seuraamusten täytäntöönpanoa koskevien lakien suhde, rangaistusajan suunnittelu, kurinpitomenettely ja velvollisuuksien rikkominen, päihteettömyyden valvonta, voimakeinojen käyttö, päätösvaltasäännökset ja muutoksenhakusäännökset. Yksittäisiin lakeihin liittyviä asiakokonaisuuksia ovat sakon maksaminen vankilassa, yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon aloittaminen ja valvotun koevapauden valmistelu. 

Lakivaliokunta pitää tärkeänä esityksen tavoitteita yleisen tietosuojalainsäädännön vaatimusten huomioimisesta henkilötietojen käsittelyä Rikosseuraamuslaitoksessa koskevan sääntelyn osalta. Niin ikään tavoitteena olevat menettelytapojen yksinkertaistaminen, selkeyttäminen ja seuraamusten täytäntöönpanoa koskevan sääntelyn yhtenäistäminen ovat valiokunnan näkemyksen mukaan perusteltuja ja kannatettavia. 

Perustuslakivaliokunta on antanut esityksestä lausunnon ( PeVL 27/2021 vp ). Lausunnon mukaan 1. lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä vain, jos perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudelliset huomiot sen 11 ja 18 §:stä sekä lakiehdotuksen täydentämisestä syrjintäkiellolla otetaan huomioon. Lakivaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitetyn huomioimista jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuin tavoin. 

Esityksen mukaan lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2021. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tietojärjestelmähankkeen viivästymisen vuoksi voimaantulo tapahtuu kuitenkin myöhemmin. 

Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esityksessä ehdotettuja lakiehdotuksia seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin. Osa muutosehdotuksista liittyy perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitettyyn. 

Henkilötietojen käsittely Rikosseuraamuslaitoksessa

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa (1. lakiehdotus). Esityksen perustelujen mukaan (HE, s. 26) sääntelyyn on tarkoitus tehdä siinä määrin muutoksia, että selvyyden vuoksi on syytä antaa kokonaan uusi laki. Lain rekisterirakenne ehdotetaan muutettavaksi siten, että pääosa tiedoista on yhdessä rekisterissä, joka jakautuu toiminnallisesti määriteltyihin kokonaisuuksiin, tietojoukkoihin. Näiden tietojoukkojen sisältöihin tehdään Rikosseuraamuslaitoksen toiminnassa tarpeellisiksi havaitut lisäykset ja täsmennykset. Näitä ovat esimerkiksi, että tutkintavankeutta koskevien tietojen yhteyteen lisätään tutkintavankeuden vaihtoehtoina käyttöön otetut tutkinta-aresti ja tehostettu matkustuskielto. Uusina tietojoukkoina rekisteriin voidaan tallentaa tiedot vankiloissa asioivista henkilöistä sekä valvontarangaistuksen ja valvotun koevapauden suorittajan kanssa samassa asunnossa asuvien kirjallisesta suostumuksesta ja mielipiteen ilmaisusta siitä, että asunnossa suoritetaan rikosseuraamusta.  

Esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi Rikosseuraamuslaitoksen sosiaali- ja terveysviranomaisilta saamien tietojen käsittelyä. Kyseisten tietojen käsittelyoikeus rajataan sosiaalihuollon ammattihenkilöille sekä rikoksesta epäiltyä, tuomittua, vankia, tutkintavankia tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa koskevan päätöksen esittelijälle ja päätöksentekijälle.  

Esityksessä ehdotetaan tietojen luovuttamisen ja saamisen osalta nojautumista rikosasioiden tietosuojalain ( 1054/2018 ) mukaiseen, kyseisen lain soveltamisalaan kuuluvien viranomaisten välisen tiedonsaannin turvaamiseen. Kyse on tiedonsaannista esimerkiksi rikosten ennalta estämisen, paljastamisen ja selvittämisen, syyteharkinnan, tuomioistuinkäsittelyn ja seuraamuksen täytäntöönpanon tehtävissä. Muilta osin ehdotettavassa laissa säädetään voimassa olevin tavoin yksityiskohtaisesti, mitä tietoja, mille taholle ja mihin käyttötarkoituksiin tietoja voidaan luovuttaa.  

Esityksessä ehdotetaan tietojen säilyttämisaikojen lyhentämistä. Kyse on esityksen perustelujen mukaan (HE, s. 27) tietojen tarpeellisuusvaatimuksen täyttämisestä. Rikosseuraamuksen täytäntöönpanoa koskevat tiedot tulee esityksen mukaan poistaa viimeistään viiden vuoden kuluttua viimeisen seuraamuksen suorittamisen päättymisestä. Kuitenkin niin kutsuttua muodollista täytäntöönpanoa koskevien tietojen enimmäissäilytysaika on edelleen kymmenen vuotta. Ehdotettu laki sisältää edelleen erityiset säännökset tietojen tarpeellisuuden tarkastamisesta. 

Hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitettyä sääntelyä henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa lähtökohtaisesti asianmukaisena ja perusteltuna. 

Soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön

Esityksen 1. lakiehdotuksen 1 ja 2 § sisältävät säännökset lain soveltamisalasta sekä suhteesta muuhun lainsäädäntöön. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta toteaa, että sääntely sisältää osin tarpeetonta päällekkäisyyttä yleisen tietosuoja-asetuksen ja rikosasioiden tietosuojalain kanssa. Myös perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa ( PeVL 27/2021 vp , s. 3) todennut, että sovellettavan lainsäädännön kokonaisuutta ei voi luonnehtia selkeäksi ja ymmärrettäväksi. Vaikka on selvää, että varsin merkittävä osa sääntelyn monimutkaisuudesta palautuu EU-oikeuden ja sen tietosuojasääntelyn rajoitettuun ja eriytettyyn soveltamisalaan, on perustuslakivaliokunnan mielestä syytä selvittää keinoja sääntelyn soveltamisalasäännösten selkeyttämiseen. Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota myös 2 §:n 1 momentin sisältämään viittaukseen viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin ( 621/1999 ) ja pitänyt välttämättömänä, että sääntelyn sanamuoto yhtenäistetään yleislakien eli tietosuojalain 28 §:n ja rikosasioiden tietosuojalain 2 §:n kanssa. 

Lakivaliokunta ehdottaa jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selostetuin tavoin 1. lakiehdotuksen 1 ja 2 §:n tarkistamista sääntelyn selkeyttämiseksi. 

Tietojen poistamisajat

Esityksen 1. lakiehdotuksen 31 §:ssä säädetään tietojen poistamisesta henkilörekistereistä. Pykälän 1 momentin mukaisesti lähtökohtana on, että henkilötieto poistetaan, kun se ei ole enää tarpeellinen rekisterin käyttötarkoituksen kannalta. Lisäksi ehdotus sisältää säännökset tietojen enimmäissäilytysajoista. 

Esityksessä lyhennetään säilytysaikoja joiltakin osin nykyisestä. Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan e-alakohdan ja rikosasioiden tietosuojalain 6 §:n 2 momentin mukaan henkilötiedot saa säilyttää muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa, vain niin kauan kuin on tarpeen henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen kannalta. Rikosasioiden tietosuojalain 6 §:n 1 momentin mukaan käsiteltävien henkilötietojen on oltava käsittelyn tarkoituksen kannalta asianmukaisia ja tarpeellisia, eivätkä ne saa olla liian laajoja niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään. Tarpeettomat henkilötiedot on poistettava ilman aiheetonta viivytystä. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan henkilötietojen säilyttämisen tarpeellisuutta on arvioitava vähintään viiden vuoden välein, jollei henkilötietojen säilytysajoista muualla toisin säädetä. 

Perustuslakivaliokunta on antanut hallituksen esityksestä lausuntonsa PeVL 27/2021 vp . Tietojen enimmäissäilytysaikojen osalta perustuslakivaliokunta viittaa tulkintaansa, jossa se on pitänyt viiden vuoden säilytysaikaa arkaluonteisten tietojen osalta pitkänä ( PeVL 13/2017 vp , s. 6) ja korostanut, että mitä pidemmäksi tietojen säilytysaika muodostuu, sitä olennaisempaa on huolehtia tietoturvasta, tietojen käytön valvonnasta ja rekisteröidyn oikeusturvasta ( PeVL 28/2016 vp , s. 7). Perustuslakivaliokunta toteaa yleisemminkin painottaneensa erityisesti arkaluonteisten tietojen säilytysajan rajaamista siihen, mikä on välttämätöntä sen tavoitteen saavuttamiseksi, jonka vuoksi tiedot on järjestelmään tallennettu (esim. PeVL 13/2017 vp , s. 6). 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esityksen tavoitteena on ottaa aikaisempaa yksityiskohtaisemmin huomioon muuttuneen yleisen tietosuojalainsäädännön vaatimukset. Näistä keskeisin on tietojen tarpeellisuusvaatimusta täyttävä poistoaikojen lyhentäminen. Tämän tavoitteen perustana ovat tietosuoja-asetuksen ja rikosasioiden tietosuojalain sekä eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön asettamat vaatimukset. Tietojen enimmäissäilytysaikoja koskevalla sääntelyllä on tärkeä merkitys perustuslain 10 §:ssä turvatun henkilötietojen ja yksityisyyden suojan kannalta. Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen käsittelemissä tiedoissa on kyse erittäin arkaluonteisista tiedoista, myös erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvista tiedoista. Lisäksi rekistereihin tallennetaan tietoja ulkopuolisista henkilöistä, joita ei epäillä rikoksesta tai jotka eivät suorita rangaistusta taikka ole tutkintavankeudessa. 

Edellä todetun mukaisesti säilytysaikoja lyhennetään joiltakin osin nykyisestä. Esimerkiksi vankeusrangaistuksen ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon sekä tutkintavankeuden toimeenpanon tehtäviin liittyvät rikosseuraamusrekisterin sisältämät henkilötiedot poistetaan esityksen mukaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun henkilö on viimeksi vapautunut Rikosseuraamuslaitoksen yksiköstä tai lopettanut yhdyskuntaseuraamuksen suorittamisen (31 §:n 1 mom. 2 kohta). Voimassa olevan lain 34 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa vastaava poistoaika on kymmenen vuotta. 

Poistoajan laskemista viiteen vuoteen perustellaan esityksessä (HE, s. 65) rikosasioiden tietosuojalain ( 1054/2018 ) säännöksellä (6 §:n 2 mom.), jonka mukaan henkilötietoja voidaan säilyttää vain niin kauan kuin on tarpeen henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen kannalta. Esityksen mukaan nyt puheena olevien, seuraamuksen suorittamisen perusjärjestelyihin liittyvien henkilötietojen tarpeellisuuden voidaan tulkita poistuneen, jos henkilö ei ole viiteen vuoteen suorittanut seuraamusta. Viittä vuotta vanhemmilla tiedoilla ei perustelujen mukaan voida katsoa olevan merkitystä, jos henkilö alkaa viiden vuoden tauon jälkeen suorittaa uutta rangaistusta. Tuossa tilanteessa hänen rangaistusaikansa suunnitellaan ja seuraamus pannaan täytäntöön käsillä olevan tilanteen mukaisesti. 

Ehdotetun 31 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tapaajia ja muita vankiin tai tutkintavankiin yhteyttä pitäviä henkilöitä koskevat rikosseuraamusrekisterissä olevat tiedot poistetaan kahden vuoden kuluttua tapaamisajankohdasta tai muusta yhteydenpidosta ja tapaamiskieltoa koskeva tieto kahden vuoden kuluttua kiellon päättymisestä. Voimassa olevan lain 34 §:n 5 kohdan mukaan vastaava poistoaika on viisi vuotta. Muutosta perustellaan esityksessä sillä, että kahta vuotta vanhempia tietoja ei voitane pitää tietojen käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisina. Tapaajia ja muita vankiin tai tutkintavankiin yhteyttä pitäviä henkilöitä koskevien henkilötietojen poistamisessa korostuu se, että he ovat ulkopuolisia henkilöitä, eivät seuraamuksen suorittajia. 

Ehdotetun 31 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan poikkeuksellisia tilanteita sisältävän turvallisuustietorekisterin tietojen enimmäissäilytysaika on viisi vuotta viimeisestä merkinnästä. Voimassa olevan lain 34 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tämä aika on kymmenen vuotta. Myös tässä tietojen säilytysajan lyhentämisessä perusteluna on esityksen mukaan tietojen tarpeellisuusvaatimus. Jos henkilöstä ei ole viiteen vuoteen tehty merkintöjä turvallisuustietorekisteriin, rekisterissä olevat tiedot eivät henkilötietojen käsittelyn periaatteiden mukaisesti voi olla enää tarpeellisia. Turvallisuustietorekisterin tietojen säilytys- ja poistoaikaa määritettäessä otetaan erityisenä seikkana huomioon näiden tietojen mahdollinen epävarmuus. 

Valiokunta on asian käsittelyssä säilytysaikojen osalta arvioinut muun muassa sitä, ovatko tapaajien ja muiden vankiin yhteyttä pitävien henkilöiden tietojen kahden vuoden ja turvallisuustietorekisterin viiden vuoden poistoajat mahdollisesti liian lyhyitä. Valiokunta on myös arvioinut sitä, tulisiko kyseiset tiedot säilyttää rekisterissä vähintään vankilassaoloajan. Toisaalta valiokunta on arvioinut ehdotuksia siitä näkökulmasta, ovatko säilytysajat riittävän lyhyitä muun muassa tarpeellisuusvaatimuksen näkökulmasta. Edellä selostetun sekä saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esityksessä ehdotettuja säilytysaikoja kokonaisuutena arvioiden lähtökohtaisesti asianmukaisina. Valiokunta katsoo, että sääntelyn vaikutuksia on kuitenkin tältä osin syytä seurata.  

Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa ( PeVL 27/2021 vp , s. 5—6) kiinnittänyt huomiota 1. lakiehdotuksen 33 §:ään koskien tietojen pysyvää säilyttämistä. Säännöksen mukaan tietokannasta poistetuista rikosseuraamusrekisterin tiedoista muodostetaan pysyvästi säilytettävien tietojen hakemisto. Tieto poistetaan hakemistosta 50 vuoden kuluttua siitä, kun henkilö on viimeksi vapautunut Rikosseuraamuslaitoksen yksiköstä tai lopettanut yhdyskuntaseuraamuksen suorittamisen. 

Perustuslakivaliokunnan mukaan tietojen pysyvä säilyttäminen ei ole henkilötietojen suojan mukaista, ellei siihen ole tietojärjestelmän luonteeseen tai tarkoitukseen liittyviä perusteita. Lausunnon mukaan perustuslakivaliokunta on toisaalta pitänyt viiden vuoden säilytysaikaa arkaluonteisten tietojen osalta pitkänä. Perustuslakivaliokunta on yleisemminkin painottanut erityisesti arkaluonteisten tietojen säilytysajan rajaamista siihen, mikä on välttämätöntä sen tavoitteen saavuttamiseksi, jonka vuoksi tiedot on järjestelmään tallennettu. Lausunnon mukaan lakivaliokunnan on syytä tarkastella säilytysaikoja. 

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että ehdotetun 33 §:n otsikko on harhaanjohtava, koska säännöksessä ei ole kyse tietojen pysyvästä vaan 50 vuoden ajan säilyttämisestä. Lakivaliokunta ehdottaa, että 33 §:n otsikko muutetaan jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuin tavoin. Ehdotettu 34 § sen sijaan sisältää viittauksen arkistolainsäädännön soveltamiseen sisältäen myös arkistolainsäädännön säännökset tietojen pysyvästä säilyttämisestä. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotetun 33 §:n 1 momentin nojalla muodostetun hakemiston tiedot on tarkoitettu käytettäviksi lähinnä tutkimuskäyttöön. Koska kyse ei ole enää rikosseuraamusrekisteristä eikä sen käyttötarkoituksesta, 50 vuoden ajan säilytettävien tietojen käsittelyoikeus on valiokunnan näkemyksen mukaan perusteltua ja selkiinnyttävää rajata koskemaan julkisuuslain 27 §:n 1 momentin mukaista tietojen luovuttamista koskevaa säännöstä, jonka mukaan arkistoon siirretystä salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa tietoja tutkimusta tai muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten. Valiokunta ehdottaa tällaisen rajauksen tekemistä lakiehdotuksen 33 §:n 1 momenttiin yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selostetuin tavoin. 

Lakiehdotuksen 33 §:n 1 momentti koskee rikosseuraamusrekisterin tietoja kokonaisuudessaan. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että arkistoon siirrettävien tietojen joukosta on tarpeen rajata pois erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvat tiedot. Näitä tietoja ovat valiokunnan jäljempänä ehdottamin tavoin 5 §:n 2 momentissa säännelty vangista, tutkintavangista, valvontarangaistusta suorittavasta, valvotussa koevapaudessa olevasta tai yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaa suorittavasta henkilöstä otettu biometrinen kasvokuva ja sormenjälkitieto sekä valiokunnan ehdottamin tavoin 13 §:ssä säännellyt muut erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvat uskonnollista tai filosofista vakaumusta, terveyttä sekä seksuaalista käyttäytymistä ja seksuaalista suuntautumista koskevat tiedot. Lakivaliokunta katsoo, että näiden tietojen luonteen vuoksi niitä ei ole asianmukaista säilyttää näin pitkää aikaa. Lakivaliokunta ehdottaa säännöksen tarkistamista myös tältä osin yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selostetuin tavoin. 

Syrjintäkielto

Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa ( PeVL 27/2021 vp , s. 4) edellyttänyt lakiehdotusta täydennettävän nimenomaisella ja asianmukaisesti laaditulla yleisellä syrjintäkiellolla. Tällaisen kiellon on vastattava perustuslakivaliokunnan mukaan perustuslain 6 §:n 2 momentin syrjintäkieltoa myös siten, että siinä lueteltujen kiellettyjen syrjintäperusteiden luettelo ei ole tyhjentävä. Tällainen täydennys on edellytyksenä sille, että 1. lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Lakivaliokunta ehdottaa jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuin tavoin syrjintäkiellon sisällyttämistä lakiehdotuksen 2 §:ään. 

Muut ehdotetut muutokset

Ehdollisen vankeuden valvonnan alkamisen ajankohta

Hallituksen esityksen 4. lakiehdotuksen 15 §:n 2 momentin mukaan ehdollisen vankeuden, jonka tehosteeksi on tuomittu valvontaan, valvonta-aika alkaa sinä päivänä, jolloin on täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman mukainen ensimmäinen valvontatapaaminen. 

Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen ( PeVL 27/2021 vp , s. 8), että ehdotettu sääntely ei näytä sisältävän tarkempaa sääntelyä siitä, milloin täsmennetty rangaistusajan suunnitelma on laadittava. Perustuslakivaliokunnan mielestä ei ole perustuslain 6 §:ssä turvatun yhdenvertaisuuden ja sääntelyn tarkkarajaisuuden ja täsmällisyyden näkökulmasta täysin ongelmatonta, että valvonta-ajan alkamisen ajankohta voi tosiasiallisesti huomattavastikin vaihdella tuomittujen kesken. Perustuslakivaliokunnan mukaan sääntelyä on täsmennettävä. 

Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta toteaa, että ehdollisen vankeuden valvonta-ajan alkamista koskevaa sääntelyä ehdotetaan esityksessä muutettavaksi vastaamaan yhdyskuntapalvelun alkamisajankohtaa ja muiden yhdyskuntaseuraamusten alkamisaikaa, jotka jo voimassa olevien säännösten mukaisesti alkavat joko täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman mukaisesta ensimmäisestä tapaamisesta, valvontalaitteiden asentamisesta tai muusta ensimmäisestä tapaamisesta. Kuten hallituksen esityksessä on tuotu esiin (HE, s. 12), ehdollisen vankeuden valvonta-ajan alkaminen voimassa olevien säännösten mukaisesti heti tuomion lainvoimaisuudesta on johtanut siihen, että valvonnan tosiasiallinen kesto voi vaihdella huomattavasti tuomittujen välillä.  

Voimassa olevissa säännöksissä ei ole minkään yhdyskuntaseuraamuksen osalta sääntelyä siitä, milloin täsmennetty rangaistusajan suunnitelma on laadittava. 

Esityksen 4. lakiehdotuksen 14 §:n 2 momentin mukaan yhdyskuntapalvelun, valvontarangaistuksen, ehdollisen vankeuden, jonka tehosteeksi on tuomittu valvontaan, ja nuorisorangaistuksen täytäntöönpano on aloitettava ja seuraamus on pantava täytäntöön ilman aiheetonta viivytystä, kun rangaistusta koskeva tuomio on saanut lainvoiman tai se on pantavissa täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio. Säännös velvoittaa Rikosseuraamuslaitosta ryhtymään täytäntöönpanon aloittamistoimiin viivytyksettä. Tämä tarkoittaa niin yhdyskuntaseuraamusten täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman laatimista kuin siihen liittyvää täytäntöönpanon aloittamisajan määräämistä. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää tätä säännöstä lähtökohtaisesti riittävänä turvaamaan täytäntöönpanon alkamisen viivytyksettömyyden. 

Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta ei pidä mahdollisena säätää yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon aloitustoimille kiinteitä määräaikoja, koska täytäntöönpanon aloittamisessa on voitava jossain määrin huomioida esimerkiksi tuomitun elämäntilanne ja tuomitun tavoittamisen viemä aika. Kiinteät määräajat olisivat myös ongelmallisia, jos tuomittua ei tavoiteta. Tällöin olisi epäselvää, mitä esimerkiksi täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman laatimisen viivästymisestä määräajan yli seuraisi. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota siihen, ettei tällaisia kiinteitä määräaikoja liity myöskään ehdottoman vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon, vaan vankeuslain säännökset perustuvat vastaavalla tavalla vaatimukseen täytäntöönpanon aloittamisesta ilman aiheetonta viivytystä. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tiedossa ei myöskään ole, että täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman laatimisessa joutuisasti olisi ollut käytännössä mainittavia ongelmia. Jatkossa säännökset velvoittavat laatimaan täsmennetyn suunnitelman ilman aiheetonta viivästystä, eikä aloittamisajankohta voi siten huomattavasti vaihdella tuomittujen välillä, jos tuomittu tavoitetaan ongelmitta. On selvä, että viivästyksiä voi syntyä, jos tuomittu esimerkiksi välttelee täytäntöönpanoa. Tällaisiin tilanteisiin täsmällisemmätkään aikamääreet eivät auta. 

Edellä todetun perusteella lakivaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä tältä osin lähtökohtaisesti asianmukaisena. Saamaansa selvitystä arvioituaan sekä sen vuoksi, että perustuslakivaliokunta on edellyttänyt sääntelyn täsmentämistä siltä osin, milloin täsmennetty rangaistusajan suunnitelma on laadittava, lakivaliokunta kuitenkin ehdottaa täytäntöönpanon viivytyksettömyyttä koskevan 14 §:n 2 momentin täydentämistä täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman laatimisella yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin todetuin tavoin. 

Yhdyskuntaseuraamuksen täsmennetty rangaistusajan suunnitelma

Hallituksen esityksen 4. lakiehdotuksen 17 §:ssä säädetään täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman sisällöstä. Lakiehdotuksen 20 §:ssä säädetään asetuksenantovaltuudesta, jonka mukaan tarkemmat säännökset täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman sisällöstä ja laatimismenettelystä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Hallituksen esityksen mukaan (HE, s. 90) nykyisessä laissa oleva yksityiskohtainen luettelo suunnitelman sisällöstä siirretään valtioneuvoston asetukseen. Laissa säädetään kuitenkin edelleen velvollisuudesta sisällyttää täsmennettyyn rangaistusajan suunnitelmaan täytäntöönpanon alkamis- ja päättymisajankohdat sekä nykyistä vastaavasti täytäntöönpanon yksityiskohtainen aikataulu. 

Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että esityksen perusteella jää epäselväksi, sisältyykö 20 §:n nojalla asetuksella annettaviin täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman sisältöä koskeviin säännöksiin sellaisia seikkoja, joista tulee perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan säätää lailla ( PeVL 27/2021 vp , s. 8). Perustuslakivaliokunnan mukaan sääntelyä on syytä tarvittaessa täsmentää. 

Lakivaliokunta toteaa, että täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman sisällöstä säädetään lain tasolla ehdotetussa 17 §:ssä, jonka mukaan täsmennettyyn suunnitelmaan tulee sisältyä täytäntöönpanon aikaa koskevat 11 §:n mukaisesti selvitysvaiheessa laadittua rangaistusajan suunnitelmaa tarkemmat tiedot sekä seuraamuksen täytäntöönpanon alkamis- ja päättymisaika ja yksityiskohtainen aikataulu. Suunnitelmaan tulee siten sisältyä lain 11 §:ssä säädetyt tiedot. Lain 11 §:n mukaisesti suunnitelmaan tulee sisältyä tiedot: 1) tuomitun velvollisuuksista; 2) täytäntöönpanoon sisältyvästä työstä, palkattomasta työstä, kuntoutuksesta, koulutuksesta tai muusta toiminnasta sekä valvontatapaamisista; 3) valvontatavoista sekä muista valvontaan liittyvistä yksityiskohdista; 4) täytäntöönpanoon liitettävistä, tuomitun elämänhallintaa ja rangaistuksen suorittamista edistävistä tukitoimenpiteistä. Valvontarangaistuksen osalta täsmennetyn suunnitelman sisällöstä säädetään lisäksi lain 46 §:ssä. 

Täsmennetyn rangaistusajan suunnitelmaan sisältyvistä tuomitun oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvistä seikoista säädetään siten lain tasolla. 

Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan valtioneuvoston asetuksessa on tarkoitus vain täsmentää laissa säädettyjä velvollisuuksia ja ehdotetussa laissa täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman sisällöstä säädetään perustuslain 80 §:ssä edellytetyllä tavalla tuomitun oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista. Myös vankeuslain rangaistusajan suunnitelmaa koskevat säännökset on toteutettu vastaavalla tavalla. 

Edellä selostetun valossa lakivaliokunta katsoo, että sääntely on tältä osin asianmukainen eikä sitä ole tarvetta täsmentää. 

Muutoksenhaku sekä muita kysymyksiä

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi nykyistä kattavammin muutoksenhakukelpoisista päätöksistä ja päätöksistä, joihin ei saa hakea muutosta. Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annettuun lakiin, valvotusta koevapaudesta annettuun lakiin ja yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annettuun lakiin ehdotettavat säännökset muutoksenhakukelpoisista päätöksistä ja muutoksenhakukieltojen luettelo vastaavat pitkälti vankeuslain ja tutkintavankeuslain sääntelyä. Kussakin laissa säädetään, että luetteloihin kuulumattomiin päätöksiin voi hakea muutosta. Valiokunta pitää esityksessä ehdotettuja tarkistuksia sinänsä myönteisinä. 

Perustuslakivaliokunta on nyt käsiteltävän esityksen osalta ( PeVL 27/2021 vp , s. 7) viitannut lausuntoonsa PeVL 36/2020 vp , jossa se on pitänyt tärkeänä, että oikeusministeriössä selvitetään kokonaisuutena vankeuslain mukaisten turvallisuus- ja valvontatoimien laillisuusvalvonta sekä muutoksenhakusäännösten yhteensopivuus perustuslain 21 §:n oikeusturvasääntelyyn ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Perustuslakivaliokunta on korostanut edelleen tällaisen tarkastelun välttämättömyyttä. 

Myös lakivaliokunta on aiemmassa yhteydessä ( LaVM 1/2021 vp , s. 8) pitänyt erittäin tärkeänä, että muun muassa vankeuslaki ja tutkintavankeuslaki samoin kuin edellä mainittuihin liittyvä muu merkityksellinen lainsäädäntö otetaan kokonaisvaltaisen uudistustyön kohteeksi, jossa tavoitteena on sääntelyn kokonaisvaltainen uudelleentarkastelu siten, että sääntely vastaa perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten asettamia vaatimuksia. 

Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan perustuslakivaliokunnan lausunnossa PeVL 36/2020 vp todettua ei ole ollut mahdollista huomioida nyt käsiteltävässä esityksessä. Oikeusministeriö on asettanut työryhmän arvioimaan vankeuslain ja tutkintavankeuslain muutostarpeita. Työryhmä on asetettu 8.9.2020 (VN/11810/2021). Työryhmän tehtävänantoon kuuluu muutoksenhakusääntelyn arviointi perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla. Lakivaliokunta uudistaa aiemmin esittämänsä ja pitää edellä mainittua kokonaisvaltaista arviointia erittäin tärkeänä. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on nostettu esiin myös kysymyksiä, jotka eivät ole käsiteltävänä nyt arvioitavana olevan hallituksen esityksen yhteydessä, kuten Skype-tapaamisten soveltamisalan laajentaminen muihin henkilöihin kuin vangin läheisiin ja asianajajiin. Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan myös vangin yhteydenpitoa koskevat säännökset on tarkoitus arvioida kokonaisuudessaan edellä mainitussa vankeuslain uudistamista valmistelevassa työryhmässä. Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että kokonaisuudistuksen yhteydessä kuullaan laajasti eri toimijoita ja arvioidaan erilaisia esiin nousevia muutostarpeita kokonaisvaltaisesti. 

1 luku. Yleiset säännökset

1 §. Lain soveltamisala.

Pykälä sisältää säännökset lain soveltamisalasta. Pykälän 1 momentin mukaan tässä laissa säädetään rangaistusten täytäntöönpanon, tutkintavankeuden toimeenpanon ja muiden Rikosseuraamuslaitokselle säädettyjen tehtävien suorittamiseksi tarpeellisten henkilötietojen käsittelystä. Pykälän 2 momentin mukaan tätä lakia sovelletaan vain henkilötietojen käsittelyyn, jos: 1) käsittely on kokonaan tai osittain automaattista; tai 2) henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa rekisteri tai sen osa. 

Edellä yleisperusteluissa todetuin tavoin lakivaliokunta kiinnittää huomiota soveltamisalasäännöksen selkeyteen sekä siihen, että ehdotettu pykälä sisältää tarpeetonta päällekkäisyyttä yleisen tietosuoja-asetuksen ja rikosasioiden tietosuojalain kanssa. Ehdotettu pykälä sisältää tarpeellisuusvaatimuksen osalta päällekkäisyyttä yleisen tietosuoja-asetuksen 5 (1) artiklan c-alakohdan ja rikosasioiden tietosuojalain 6 §:n kanssa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettu erityislainsäädäntö ei sisällä tältä osin mitään mainittuja yleissäännöksiä täydentävää. Edellä todetun johdosta lakiehdotuksen 1 §:n 1 momentin maininta tarpeellisuudesta on tarpeeton. Lakivaliokunta ehdottaa 1 §:n 1 momentin tarkistamista siten, että kyseinen maininta poistetaan säännöksestä. Samalla lakivaliokunta ehdottaa momentin sanajärjestyksen muuttamista. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös ehdotetun 1 §:n 2 momentin mukaiset säännökset ovat yleislainsäädännössä, yleisen tietosuoja-asetuksen 2 (1) artiklassa ja rikosasioiden tietosuojalain 1 §:n 4 momentissa. Koska henkilötietojen käsittelyä koskevasta soveltamisalasta on säädetty yleislainsäädännössä eikä ehdotettu erityislainsäädäntö sisällä tältä osin mitään yleislainsäädäntöä täydentävää, lakivaliokunta ehdottaa, että ehdotetun lain 1 §:n 2 momentti poistetaan tarpeettomana. 

2 §. Suhde muuhun lainsäädäntöön.

Pykälä sisältää säännökset ehdotetun lain suhteesta muuhun lainsäädäntöön. Pykälän 1 momentin mukaan jollei tässä laissa toisin säädetä: 1) henkilötietojen salassapitoon ja luovuttamiseen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia ( 621/1999 ) ja henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annettua lakia ( 1054/2018 ), jäljempänä rikosasioiden tietosuojalaki; 2) henkilötietojen luovuttamiseen teknisten rajapintojen ja katseluyhteyksien välityksellä sovelletaan julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettua lakia ( 906/2019 ); 3) muuhun kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan rikosasioiden tietosuojalakia. 

Pykälän 2 momentin mukaan tapaajien, muiden vankiin tai tutkintavankiin yhteyttä pitävien henkilöiden ja asioijien henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan tämän lain lisäksi luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679, jäljempänä tietosuoja-asetus, sekä tietosuojalakia ( 1050/2018 ). 

Lakivaliokunta kiinnittää edellä yleisperusteluissa todetuin tavoin huomiota lakiehdotuksen soveltamisalaa ja suhdetta muuhun lainsäädäntöön koskevaan sääntelyn selkeyttämisen tarpeellisuuteen. Myös perustuslakivaliokunta on lausunnossaan ( PeVL 27/2021 vp , s. 3) huomauttanut sääntelyn selkeyttämistarpeista. Lisäksi perustuslakivaliokunta on erityisesti viitannut 2 §:n 1 momentin 1 kohdan viittaukseen viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin ja pitänyt välttämättömänä, että sääntelyn sanamuoto yhtenäistetään tältä osin yleislakien eli tietosuojalain 28 §:n ja rikosasioiden tietosuojalain 2 §:n kanssa. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittelyssä sovelletaan myös yleislainsäädäntöä. Esimerkiksi julkisuuslain mukaiset julkisuusperiaatteen toteuttamista koskevat säännökset sekä julkisuuslain ja tiedonhallintalain menettelytapasäännökset koskevat myös Rikosseuraamuslaitoksen suorittamaa henkilötietojen käsittelyä, ellei erityislainsäädännössä toisin säädetä. Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittelyssä sovelletaan myös tiedonhallintalain säännöksiä tietoturvallisuustoimenpiteistä ja asianhallinnasta. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että ehdotettua säännöstä tulee muokata niin, että se on selkeämpi eikä virheellisesti rajoita henkilötietojen käsittelyä koskevan yleislainsäädännön soveltamista. 

Edellä selostetun valossa lakivaliokunta ehdottaa ensinnäkin, että perustuslakivaliokunnan esittämän huomion johdosta viittaus julkisuuslakiin sisällytetään 1 momentin alkuun omana virkkeenään siten, että se yhtenäistetään tältä osin tietosuojalain 28 §:n ja rikosasioiden tietosuojalain 2 §:n kanssa. 

Ehdotetun 2 §:n 1 momentin selkeyttämiseksi lakivaliokunta ehdottaa lisäksi, että säännösehdotuksessa olevat rajaukset poistetaan ja soveltamisala säädetään ehdotettua laajemmin koskemaan henkilötietojen käsittelyä. Valiokunta ehdottaa, että tämä toteutetaan ehdotetun 2 §:n 1 momentin kohtien yhdistämisellä niin, ettei henkilötietojen käsittelyn eri osa-alueita pyritä erottamaan toisistaan, vaan säädetään nimenomaan henkilötietojen käsittelystä, johon sovelletaan kutakin säännöksessä todettua lakia sen soveltamisalan mukaisesti. Lakivaliokunta toteaa selvyyden vuoksi, että kysymys siitä, sovelletaanko yleislainsäädäntöä vai erityislainsäädäntöä, ratkeaa erityislain kunkin sovellettavan sisällöllisen säännöksen perusteella.  

Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa ( PeVL 27/2021 vp , s. 4) edellyttänyt lakiehdotusta täydennettävän nimenomaisella ja asianmukaisesti laaditulla yleisellä syrjintäkiellolla todeten edellyttäneensä tällaista esimerkiksi henkilötietojen käsittelyä poliisitoimessa koskevan lain ( 616/2019 ) käsittelyn yhteydessä. Tällaisen kiellon on vastattava perustuslakivaliokunnan mukaan perustuslain 6 §:n 2 momentin syrjintäkieltoa myös siten, että siinä lueteltujen kiellettyjen syrjintäperusteiden luettelo ei ole tyhjentävä. Tällainen täydennys on edellytyksenä sille, että 1. lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 

Edellä selostetun valossa lakivaliokunta ehdottaa uutta 3 momenttia, joka sisällöllisesti vastaa henkilötietojen käsittelyä poliisitoimessa koskevan lain 2 §:n 4 momenttia. Valiokunnan ehdottaman uuden 3 momentin mukaan henkilötietojen käsittely ei saa ilman hyväksyttävää perustetta perustua henkilöiden ikään, sukupuoleen, alkuperään, kansalaisuuteen, asuinpaikkaan, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, poliittiseen toimintaan, ammattiyhdistystoimintaan, perhesuhteisiin, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn. 

Lakiehdotuksen 3 momentin mukaan rangaistus tietosuojarikoksesta säädetään rikoslain ( 39/1889 ) 38 luvun 9 §:ssä. Lakivaliokunta ehdottaa sääntelyn täsmentämistä siten, että kyseinen 3 momentin säännös poistetaan ja sisällytetään itsenäiseksi rangaistussäännökseksi lakiehdotuksen loppuosaan. Lakivaliokunta ehdottaa jäljempänä tältä osin uutta 38 §:ää. 

2 luku. Rikosseuraamuslaitoksen henkilörekisterit

Luku sisältää säännökset Rikosseuraamuslaitoksen henkilörekistereistä. Lakivaliokunta ehdottaa jäljempänä 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuin tavoin henkilörekisterin käsitteen korvaamista ehdotetussa laissa rekisterin käsitteellä. Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa 2 luvun otsikon tarkistamista siten, että kyseessä on Rikosseuraamuslaitoksen rekisterit. 

4 §. Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmän henkilörekisterit.

Pykälä sisältää säännökset Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmän henkilörekistereistä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen rekisterit sisältävät muutakin kuin henkilötietoja. Henkilörekisterin käsite ei ole tästä syystä tarkoituksenmukainen Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittelyä koskevassa laissa. Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa henkilörekisterin käsitteen korvaamista rekisterin käsitteellä, joka vastaa paremmin tietosisällön laajuutta. Lakivaliokunta ehdottaa, että edellä kuvatulla perusteella lakiehdotuksen 2 luvun otsikkoa, 4 §:n otsikkoa ja 1 momenttia, 14 §:n 1 momenttia, 6 luvun otsikkoa, 31 §:n otsikkoa ja 1 momenttia ja lakivaliokunnan uuden pykäläehdotuksen vuoksi 40 §:ksi muuttuvaa 39 §:ää muutetaan tältä osin. 

5 §. Yksilöintitiedot.

Pykälä sisältää säännökset yksilöintitiedoista. Pykälän 1 momentissa luetellaan tiedot, joita Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä säännöksessä tarkoitetuin tavoin tuomitun, vangin, tutkintavangin ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavan yksilöimiseen tarvittavina tietoina. Pykälän 2 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmään rekisteröidystä vangista, tutkintavangista, valvontarangaistusta suorittavasta, valvotussa koevapaudessa olevasta tai yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaa suorittavasta henkilöstä voidaan ottaa valokuva ja tallentaa se hänen yksilöintitietoihinsa. 

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan ( PeVL 27/2021 vp , s. 5) viitannut yleisesti siihen, että lakiehdotuksen sääntelyä on syytä täsmentää yksilöimällä käsiteltäväksi tarkoitetut arkaluonteiset tiedot. 

Pykälän 1 momentin 7 kohdan mukaan yksilöimiseen tarvittavina tietoina mainitaan "mahdolliset henkilötuntomerkit". Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että ehdotetun 5 §:n 1 momentin 7 kohdan säännöstä tulee täsmentää, koska hallituksen esityksen mukainen mahdolliset henkilötuntomerkit -muotoilu ei ole tietosuojasääntelyltä edellytetyin tavoin riittävän täsmällinen ja tarkkarajainen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan oikeusministeriö ja Rikosseuraamuslaitos ovat selvittäneet, mitä pakkokeinolain 9 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja henkilötuntomerkkitietoja Rikosseuraamuslaitoksen on tehtäviään hoitaessaan välttämätöntä käsitellä. Nämä henkilön yksilöimiseen tarvittavat välttämättömät tiedot ovat saadun selvityksen mukaan pituus, paino, silmien väri, hiusten oma väri, vartalon rakenne, mahdolliset arvet ja tatuoinnit sekä mahdolliset muut vastaavat tuntomerkkitiedot. Lakivaliokunta ehdottaa 1 momentin 7 kohdan täsmentämistä siten, että 7 kohdassa luetellaan edellä tarkoitetut tiedot. 

Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo myös, että sääntelyn täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden edellytyksen täyttämiseksi on tarpeellista täsmentää myös 5 §:n 2 momenttia siten, että yksilöintitietoihin kuuluva valokuva on nimenomaan kasvokuva. Säännöksessä tulee todeta täsmällisesti, että kyse on biometrisestä kasvokuvasta. Saadun selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että lisäksi on välttämätöntä, että tietojärjestelmään voidaan henkilöllisyyden toteamiseksi tallentaa tieto vangin, tutkintavangin, valvontarangaistusta suorittavan, valvotussa koevapaudessa olevan tai yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaa suorittavan henkilön sormenjäljistä. Hallituksen esityksessä sormenjälkitieto on todettu ainoastaan perustelutekstissä, mutta sääntelyn täsmällisyysvaatimuksen täyttämiseksi on asiasta säädettävä laissa. Lakivaliokunta ehdottaa 2 momentin täsmentämistä edellä todetuin tavoin. 

6 §. Henkilötietojen käsittely muodollisen täytäntöönpanon tehtävissä.

Pykälä sisältää säännökset henkilötietojen käsittelystä muodollisen täytäntöönpanon tehtävissä. Pykälän 1 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä tuomitun, vangin, tutkintavangin ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavan rangaistuksen täytäntöönpanemiseksi, tutkintavankeuden ja tutkinta-arestin toimeenpanemiseksi sekä tehostetun matkustuskiellon tekniseksi valvomiseksi tarpeellisia tietoja, jotka on listattu kyseissä momentissa. Pykälän 2 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitos saa lisäksi käsitellä yhdyskuntaseuraamuksen ja vankeusrangaistuksen täytäntöönpanemiseksi, tutkintavankeuden ja tutkinta-arestin toimeenpanemiseksi sekä tehostetun matkustuskiellon teknisen valvonnan suorittamiseksi välttämättömiä muita tietoja. 

Koska henkilötietojen käsittelyn tarpeellisuudesta on edellä 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetuin tavoin säädetty yleisessä tietosuoja-asetuksessa ja rikosasioiden tietosuojalaissa, lakivaliokunta ehdottaa, että myös lakiehdotuksen 6 §:n 1 momentista poistetaan tarpeellisuus-maininta tarpeettomana. 

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan ( PeVL 27/2021 vp , s. 5) viitannut yleisesti siihen, että lakiehdotuksen sääntelyä on syytä täsmentää yksilöimällä käsiteltäväksi tarkoitetut arkaluonteiset tiedot. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää liian yleispiirteisenä ehdotetun 6 §:n 2 momentin säännöstä, jonka mukaan Rikosseuraamuslaitos saa rikosseuraamusten täytäntöönpanemiseksi sekä tutkintavankeuden ja sen vaihtoehtojen toimeenpanemiseksi käsitellä välttämättömiä muita tietoja. 

Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan oikeusministeriö on selvittänyt asiaa Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanoyksiköltä, jonka mukaan käytännön täytäntöönpanotyössä on todettu laissa yksityiskohtaisesti lueteltujen tarpeellisten tietojen luettelon olevan riittävä. Muodollisen täytäntöönpanon toteutuksessa kuitenkin korostuu viivytyksettömyys. Jos lainmukaisen täytäntöönpanon järjestämiseksi tarvitaan tietoa, josta ei ole laissa yksityiskohtaisesti säädetty, muodollisen täytäntöönpanon toimet tulee kuitenkin voida toteuttaa. Tämän perusteella voimassa olevassa laissa olevaa ja lakiehdotuksen 6 §:n 2 momenttiin ehdotettua säännöstä näiden välttämättömien muiden tietojen käsittelemiseksi on pidetty tarpeellisena. Saadun selvityksen mukaan säännöstä on kuitenkin mahdollista täsmentää niin, että 1 momentin säännöstä täsmennetään ja yleispiirteisen säännöksen sisältävä 2 momentti poistetaan. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan se tietojen käsittely, jota ehdotetun 2 momentin on arvioitu koskevan, tulee säännellyksi 1 momenttiin tehtävillä seuraavilla lisäyksillä: 1 kohtaan lisätään rikosten ja tuomioiden lisäksi tiedot seuraamuksista ja 3 kohtaan lisätään yksilöityjen vapaudenmenetyksen muotojen lisäksi muu vapaudenmenetys. Ehdotetulla 1 kohdan lisäyksellä täsmennetään sitä, että muodollisen täytäntöönpanon tehtävissä saadaan tiedot rangaistusaikalaskelmaan vaikuttavista päätöksistä, jotka eivät ole tuomioita. Kyse on esimerkiksi sakon muuntorangaistuspäätöksestä sekä valvottua koevapautta, yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaa ja yhdyskuntaseuraamuksia koskevista päätöksistä, jotka vaikuttavat rangaistusaikaan. Ehdotetussa 3 kohdan lisäyksessä täsmennetään sitä, että rangaistusaikaan voivat vaikuttaa myös muut kuin ehdotuksessa jo olevat vapaudenmenetysajat. Kyse on erityisesti kiinniottamisen ja pidätyksen alkamisesta ja päättymisestä. Näillä lisäyksillä arvioidaan voitavan varmistaa muodollisen täytäntöönpanon tehtävissä tarvittava tietojen käsittely, jolloin 6 §:n 2 momentti voidaan poistaa. Lakivaliokunta ehdottaa 1 momentin 1 ja 3 kohdan täsmentämistä edellä selostetuin tavoin sekä 2 momentin poistamista. 

Lakivaliokunta ehdottaa lisäksi, että pykälän otsikkoa tarkistetaan niin, että henkilötietojen käsittelyn sijasta käytetään ilmaisua ”Tietojen käsittely”. 

7 §. Henkilötietojen käsittely yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon tehtävissä.

Pykälä sisältää säännökset henkilötietojen käsittelystä yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanon tehtävissä. Pykälän 5 momentin mukaan rikoksesta epäillyn ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavan tietoihin saataisiin sisällyttää 1—3 momentissa tarkoitettujen asioiden käsittelemisen vuoksi välttämättömät tiedot rikoksesta epäillyn tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan lähiomaisen tai muun henkilön nimestä, yhteystiedoista ja asioiden käsittelemiseen liittyvästä asemasta sekä muista välttämättömistä seikoista. 

Perustuslakivaliokunta on katsonut, että 5 momentin säännöstä lähiomaisen tai muun henkilön tietojen käsittelemisestä on syytä täsmentää yksilöimällä ehdotettua tarkemmin, mitä lähiomaista tai muuta henkilöä koskevia tietoja voidaan käsitellä. Säännöksestä tulisi selvitä, että kyse voi olla esimerkiksi valvontarangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvällä kotikäynnillä välttämättä tarvittavasta lähiomaisen tilaa koskevasta tiedosta (ks. PeVL 27/2021 vp , s. 5). Myös lakivaliokunta katsoo, että ehdotettua 5 momenttia on syytä täsmentää rikoksesta epäillyn tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan henkilön lähiomaista tai muuta henkilöä koskevien tietojen osalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan näissä tilanteissa on kyse erityisesti henkilön tilaa tai olosuhdetta koskevista tiedoista, jotka voivat koskea muun muassa erityisiä valvonnallisia tarpeita tai lähiomaisen ikää, jos nämä tiedot ovat välttämättömiä esimerkiksi suoritettaessa valvontarangaistukseen kuuluva valvontakäynti tuomitun ja hänen perheenjäsenensä asunnossa. Kyse on tiedoista, jotka ovat merkityksellisiä seuraamuksen täytäntöönpanoa valmisteltaessa ja sitä täytäntöönpantaessa. 

Edellä selostetun valossa lakivaliokunta ehdottaa, että 5 momenttia täydennetään lisäämällä siinä tarkoitettuihin tietoihin seuraamuksen täytäntöönpanon valmistelun tai suorittamisen kannalta tärkeä henkilön tilaa tai olosuhdetta koskeva tieto. 

Lakivaliokunta ehdottaa lisäksi, että pykälän otsikkoa tarkistetaan niin, että henkilötietojen käsittelyn sijasta käytetään ilmaisua ”Tietojen käsittely”. 

8 §. Henkilötietojen käsittely vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon tehtävissä.

Pykälä sisältää säännökset henkilötietojen käsittelystä vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon tehtävissä. 

Pykälän 2 momentti sisältää tietojen käsittelyä koskevan tarpeellisuusvaatimuksen. Edellä 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostettuun liittyen lakivaliokunta ehdottaa päällekkäisen sääntelyn välttämiseen liittyvistä syistä, että 2 momenttia tarkistetaan poistamalla siitä nimenomaiset viittaukset tarpeellisuusvaatimukseen. 

Lakivaliokunta on edellä myös perustuslakivaliokunnan huomioihin perustuen ehdottanut yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoon liittyvien, rikoksesta epäillyn tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan lähiomaista tai muuta henkilöä koskevien tietojen täsmentämistä. Saadun selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että vastaava täsmennys tulee tehdä myös vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon tehtäviä koskevaan henkilötietojen käsittelyä sääntelevään lakiehdotuksen 8 §:n 3 momenttiin. Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanossa henkilön tilaa tai olosuhdetta koskeva tieto voisi liittyä muun muassa erityisiin valvonnallisiin tarpeisiin tapaamisia vankilassa järjestettäessä. Edellä selostetun valossa lakivaliokunta ehdottaa, että 3 momenttia täydennetään lisäämällä siinä tarkoitettuihin tietoihin vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon valmistelun tai suorittamisen taikka tutkintavankeuden toimeenpanon kannalta tärkeä henkilön tilaa tai olosuhdetta koskeva tieto. 

Lakiehdotuksen 8 §:n 4 momenttia vastaava säännös on ollut kevätistuntokaudella 2021 eduskunnan käsiteltävänä ( HE 6/2020 vp , LaVM 1/2021 vp , EV 18/2021 vp ). Nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen säännösehdotus vastaa hallituksen esityksessä HE 6/2020 vp ollutta muotoilua. Eduskunta muutti säännöksen sisältöä, joten toukokuussa 2021 voimaan tulleessa laissa 292/2021 säännös jossakin määrin poikkeaa hallituksen esityksessä ehdotetusta. Lakivaliokunta ehdottaa, että säännökset sovitetaan yhteen siten, että nyt käsiteltävänä olevan esityksen pohjaksi otetaan toukokuussa 2021 voimaan tullut säännös. Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa 4 momentin täydentämistä lisäämällä siihen säännös, jonka mukaan tietoihin voi sisältyä myös vankeuslain 16 luvun 1 a §:ssä tarkoitettuun valvontaan liittyviä tallenteita, jos ne ovat välttämättömiä laitosjärjestyksen ja laitosturvallisuuden ylläpitämiseksi. 

Lakivaliokunta ehdottaa lisäksi, että pykälän otsikkoa tarkistetaan niin, että henkilötietojen käsittelyn sijasta käytetään ilmaisua ”Tietojen käsittely”. 

9 §. Sosiaalihuollon tietojen käsittely.

Pykälä sisältää säännökset sosiaalihuollon tietojen käsittelystä. Pykälän 1 momentti sisältää tietojen käsittelyä koskevan tarpeellisuusvaatimuksen. Lakivaliokunta on edellä muun muassa 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetuin tavoin pitänyt nimenomaista tarpeellisuusvaatimuksen mainitsemista tarpeettomana. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan ( PeVL 27/2021 vp , s. 4) kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että arkaluonteisten tietojen käsittely on rajattava täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sosiaalihuollon tiedot ovat valtiosääntöisesti arkaluonteisia. Ehdotettua säännöstä voidaan sinällään pitää tarkkarajaisena. Edellä todetun valossa lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin tarpeellisuusvaatimus muutetaan välttämättömyysvaatimukseksi. Valiokunta toteaa lisäksi, että myös sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ( 812/2000 ) 17 ja 18 §:ssä ilman asiakkaan suostumusta, lain säännöksen nojalla tapahtuvalle tietojen luovuttamiselle on asetettu välttämättömyyskynnys. 

11 §. Turvallisuustietorekisterin käyttötarkoitus ja tietosisältö.

Pykälä sisältää säännökset turvallisuusrekisterin käyttötarkoituksesta ja tietosisällöstä.  

Perustuslakivaliokunnan lausunnon ( PeVL 27/2021 vp , s. 4—5) mukaan ehdotetun 11 §:n 3 momentin 1 kohdassa säännellyt maksukortin valvontaa koskevat maksuliikennetiedot ilmaisevat tietoja henkilön yksityiselämästä, mahdollisesti myös arkaluonteista tietoa. Kyse on luonnollisen henkilön yksityiselämän suojan ydinalueelle kuuluvista arkaluonteisista tiedoista. Lausunnon mukaan perustuslakivaliokunta on pitänyt pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kohdalla säätämisjärjestyskysymyksenä välttämättömyyden, täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimusta. Ehdotetun 11 §:n osalta on perustuslakivaliokunnan mukaan mahdollisuus käsitellä maksukortin käytön valvontaan liittyviä tietoja nimenomaisesti sidottava säännösperustaisesti välttämättömyysedellytykseen säännösehdotuksen perusteluissakin tarkoitetuin tavoin. Tällainen täydennys on edellytyksenä 1. lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 

Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että vankeuslain muutoksen ( 290/2021 ) myötä vankeuslain 9 luvun 3 a §:ssä säädetään maksukortin käytön valvonnasta alla olevin tavoin. Tutkintavankeuslain 5 luvun 3 a § sisältää asiallisesti vastaavat säännökset. 

Vangille annetun Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksukortin käyttöä voidaan valvoa tavanomaisesta maksuliikenteestä poikkeavien maksutapahtumien havainnoimiseksi, siten että valvonta kohdistetaan yksinomaan maksutapahtumien lukumäärään ja rahamäärään. 

Jos 1 momentin mukaisessa valvonnassa havaitaan tavanomaisesta maksuliikenteestä poikkeavia maksutapahtumia tai jos se on Rikosseuraamuslaitoksen muun toiminnan yhteydessä ilmenneestä syystä taikka muulta viranomaiselta tulleen tiedon johdosta välttämätöntä, maksukortin käyttöä voidaan tapauskohtaisen päätöksen perusteella valvoa, siten että valvonta kohdistetaan vangin maksukortin tilitietoihin. Edellytyksenä on lisäksi, että valvonta on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestystä uhkaavan vaaran torjumiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Päätös voidaan tehdä enintään kuukauden määräajaksi kerrallaan. 

Ehdotetun lain 11 §:n 3 momentin 1 kohdan osalta täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimukseen liittyen lakivaliokunta toteaa, että säännöksessä viitataan maksukortin käytön valvontaa koskeviin vankeuslain 9 luvun 3 a §:ään ja tutkintavankeuslain 5 luvun 3 a §:ään, joissa nimenomaisesti säädetään, että valvonta voi kohdistua ainoastaan maksutapahtumien lukumäärään ja rahamäärään. Valiokunnan näkemyksen mukaan näiden säännösten voidaan katsoa tekevän maksukortin käytön valvontaa koskevien tietojen käsittelystä täsmällistä ja tarkkarajaista. Valiokunta kuitenkin ehdottaa kyseisten vankeuslain ja tutkintavankeuslain pykälien mainitsemista nimenomaisesti 3 momentin 1 kohdassa kuten voimassa olevassa laissa. 

Täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta koskeviin huomioihin liittyen lakivaliokunta ehdottaa lisäksi, että 11 §:n 3 momentin 1 kohtaa täsmennetään siten, että kyse on maksutapahtumien lukumäärää ja rahamäärää koskevista tiedoista. Vankeuslain 9 luvun 3 a §:n ja tutkintavankeuslain 5 luvun 3 a §:n mukaan maksukortin valvontatoimet eivät voi koskea muita asioita. Ehdotetun lain 11 §:n 3 momentin 1 kohdan välttämättömyysedellytyksen osalta lakivaliokunta toteaa, että jo maksukortin käytön valvontaan ryhtyminen edellyttää välttämättömyysvaatimuksen täyttymistä. Valiokunnan käsityksen mukaan välttämättömyysedellytys on kuitenkin perusteltua lisätä myös ehdotettuun 11 §:ään. Lisäksi perustuslakivaliokunta on pitänyt välttämättömyysedellytyksen lisäämistä säätämisjärjestyskysymyksenä. Koska kaikki turvallisuustietorekisterin tiedot ovat arkaluonteisia, lakivaliokunta ehdottaa välttämättömyysedellytyksen lisäämistä ehdotetun 11 §:n 3 momentin johdantokappaleeseen. 

Nyt käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen 11 §:ää vastaavat säännökset olivat kevätistuntokaudella 2021 eduskunnan käsiteltävinä ( HE 6/2020 vp , LaVM 1/2021 vp , EV 18/2021 vp ). Nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä nämä säännösehdotukset vastaavat hallituksen esityksessä HE 6/2020 vp olleita muotoiluja. Eduskunta muutti säännösten sisältöä, joten laissa 292/2021 säännökset joissakin määrin poikkeavat hallituksen esityksessä ehdotetusta. Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa säännösten yhteensovittamista siten, että nyt käsiteltävinä olevat säännökset vastaavat lain 292/2021 säännöksiä. Tämän vuoksi lakivaliokunta ehdottaa ensinnäkin, että pykälän otsikko muutetaan muotoon "Turvallisuustietorekisteri". Toiseksi valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentissa oleva sana "olettaa" muutetaan muotoon "epäillä". Kolmanneksi valiokunta ehdottaa, että 3 momentin johdantokappaleesta poistetaan sanat "tämän pykälän", 3 momentin 4 kohtaan lisätään viittaus myös vankeuslain 16 luvun 1 a §:ään ja 3 momentin 6 kohta muutetaan muotoon "muulta viranomaiselta tai yksityiseltä saatuja vihjetietoja". Lisäksi valiokunta ehdottaa, että pykälän 4 momentissa oleva sana "tämän" muutetaan sanaksi "henkilön". 

3 luku. Henkilötietojen käsittelyn periaatteet

13 §. Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittely.

Pykälässä säädetään erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittelystä. Sen mukaan Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä rikosasioiden tietosuojalain 11 §:ssä tarkoitettuja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja vain, jos käsittely on käsittelytarkoituksen kannalta välttämätöntä. 

Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että 13 §:ssä tulee tarkkarajaisemmin määritellä, mitä erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus käsitellä. Saadun selvityksen mukaan oikeusministeriö on yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa selvittänyt, mitä erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilötietoja on välttämätöntä käsitellä Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kannalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kyse on edellä valiokunnan muutettavaksi ehdottamassa 5 §:n 2 momentissa tarkoitetuista biometrisestä kasvokuvasta ja sormenjäljistä sekä uskonnollista tai filosofista vakaumusta, terveyttä sekä seksuaalista käyttäytymistä ja seksuaalista suuntautumista koskevista tiedoista. 

Erityisiin henkilötietoryhmiin katsotaan kuuluviksi rikosasioiden tietosuojalain 11 §:n 1 momentin mukaiset tiedot, mukaan lukien luonnollisen henkilön yksiselitteiseen tunnistamiseen tarkoitetut biometriset tiedot. Valiokunnan edellä muutettavaksi ehdottaman 5 §:n mukaisesti käsiteltäviä erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja olisivat biometrinen kasvokuva ja sormenjäljet. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan biometrisellä kasvokuvalla tarkoitetaan sitä, että kasvokuva on käsitelty luonnollisen henkilön fyysisiin ja fysiologisiin ominaisuuksiin liittyvällä teknisellä käsittelyllä siten, että kyseinen luonnollinen henkilö voidaan tunnistaa yksiselitteisesti. Muita erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia, rikosseuraamusrekisteriin tallennettuja tietoja olisi välttämätöntä käsitellä esimerkiksi seuraavista syistä: uskonnollista tai filosofista vakaumusta koskeva tieto voi olla välttämätön esimerkiksi siksi, että henkilölle voidaan järjestää mahdollisuus harjoittaa uskontoaan. Tässä tarkoitettu terveyttä koskeva tieto ei ole potilasrekisterin tietoa vaan muu henkilön terveyttä koskeva tieto, joka on välttämätön seuraamusta täytäntöön pantaessa. Kyse on esimerkiksi tiedosta, että henkilöllä on tietyn sairauskohtauksen riski tai näkövamma, joka vaikuttaa hänen toimintoihinsa vankilassa. Kyse voi olla myös tiedosta, että henkilö käy viikoittain tietyssä terveydenhuollon toimenpiteessä. Seksuaalista käyttäytymistä ja suuntautumista koskevia tietoja voi olla välttämätöntä käsitellä suunniteltaessa ja toteutettaessa seksuaalirikollisten toimintaohjelmiin osallistumista. 

Edellä todetun valossa lakivaliokunta ehdottaa, että 13 §:ää täsmennetään siten, että säännöksessä nimenomaisesti mainitaan valiokunnan muutettavaksi ehdottamassa 5 §:n 2 momentissa tarkoitetut biometrinen kasvokuva sekä sormenjäljet, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus, terveys sekä seksuaalinen käyttäytyminen ja seksuaalinen suuntautuminen. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että sääntelyn täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksen mukaisesti säännöksessä todetaan myös se, että kyse on nimenomaan rikosseuraamusrekisterin ja turvallisuustietorekisterin sisältämistä tiedoista. 

14 §. Tietojen käsittelyyn oikeutetut.

Pykälä sisältää säännökset tietojen käsittelyyn oikeutetuista. Pykälän 1 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksen henkilörekistereissä olevien tietojen käsittelyyn ovat oikeutettuja Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet siltä osin kuin se on tarpeen heidän virkatehtäviensä suorittamiseksi. Edellä 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa 1 momentin tarkistamista siten, että henkilörekisterin käsite korvataan rekisterin käsitteellä. 

Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, 9 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja sosiaalihuollon tietoja saavat käsitellä vain sosiaalihuollon ammattihenkilöt sekä Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet, jotka tarvitsevat näitä tietoja esitellessään taikka tehdessään rikoksesta epäiltyä, tuomittua, vankia, tutkintavankia tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa koskevan päätöksen. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sosiaalihuollon tietojen käsittelyä koskeva säännös on valmisteltu yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Säännös on sosiaalihuollon tietojen arkaluonteisuuden ja alan henkilötietojen käsittelyn lainsäädännön huomioon ottava. Saadun selvityksen mukaan valmisteluvaiheissa Rikosseuraamuslaitos on todennut, että laitoksessa on riittävä määrä sosiaalihuollon ammattihenkilöitä säännöksen mukaisen tietojenkäsittelyn toteuttamiseksi. Osa tästä henkilöstöstä ei ole rekisteröittänyt hankkimaansa ammattipätevyyttä Valvirassa. Sosiaalihuollon tietojen käsittelemiseksi pätevyys tulee rekisteröittää. 

Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta on huolissaan sosiaalihuollon tietojen käsittelyyn oikeutettujen virkamiesten riittävyydestä ja nykyisin näitä tehtäviä tekevien virkamiesten tehtävänkuvien kapeutumisesta, jos ehdotetun 14 §:n 2 momentin 1 kohdan mukainen säännös tulee täysimääräisesti voimaan Rikosseuraamuslaitoksen uuden tietojärjestelmän käyttöönoton ja ehdotetun lain voimaantulon yhteydessä. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sosiaalihuollon tietoja käsittelee nykyisin noin 300 henkilöä, joista noin 220 henkilöllä on sosiaalialan tutkinto. Muilla noin 80 henkilöllä on erilaisia koulutustaustoja, useilla korkeakoulututkinto. Saadun selvityksen mukaan esimerkiksi avoimet ammattikorkeakoulut järjestävät opintopolkuja, jotka mahdollistavat joustavalla tavalla sosiaalialan ammattipätevyyden hankkimisen jo olemassa olevia opintoja täydentäen. Valiokunnan saaman arvion mukaan tulevaisuudessa sosiaalihuollon tietojen käsittelyn tarve seuraamusten täytäntöönpanotyössä lisääntyy, koska tavoitteena on integroida täytäntöönpanotyö yhä vahvemmin yhteiskunnan normaalipalveluihin. Rikosseuraamuslaitos on ilmoittanut ottavansa tämän huomioon henkilöstöä rekrytoidessaan. 

Edellä selostetun valossa lakivaliokunta ehdottaa valiokunnan uuden pykäläehdotuksen myötä 40 §:ään siirtyvän siirtymäsäännöksen yhteyteen jäljempänä 40 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuin tavoin sosiaalihuollon tietojen käsittelyä koskevaa siirtymäsäännöstä. Sen mukaan tämän lain 14 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädettyä tietojen käsittelyyn oikeutettujen rajoitusta sovelletaan kahden vuoden kuluttua lain voimaan tulosta. 

15 §. Rikosseuraamusrekisterin tietojen käsittely muuhun kuin niiden keräämis- ja tallentamistarkoitukseen.

Pykälä sisältää säännökset rikosseuraamusrekisterin tietojen käsittelystä muuhun kuin niiden keräämis- ja tallentamistarkoitukseen.  

Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan ( PeVL 27/2021 vp , s. 4), että ehdotetun 13 §:n mukaan Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja vain, jos käsittely on käsittelytarkoituksen kannalta välttämätöntä. Kuitenkin ehdotetun 15 §:n mukaan Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä rikosseuraamusrekisterin sisältämiä henkilötietoja muuhun kuin niiden alkuperäiseen keräämis- ja tallentamistarkoitukseen, jos se on tarpeen laillisuusvalvontatehtävässä taikka seuraamusten täytäntöönpanoon liittyvän valvonnan tai toiminnan yleiseksi kehittämiseksi. Perustuslakivaliokunnan mielestä säännöksen suhdetta 13 §:ssä säädettyyn välttämättömyysvaatimukseen on syytä selventää. 

Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää perusteltuna sitä, että myös ehdotetun 15 §:n 1 momentin mukaiselle henkilötietojen käsittelylle säädetään välttämättömyysvaatimus. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotetussa 15 §:ssä tarkoitetut tiedot eivät ole erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja, mutta perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön valossa 15 §:ssä tarkoitettu käsittely on perusteltua sitoa muutoinkin tietojen välttämättömyyteen. Ehdotetussa pykälässä ei ole yksilöity tarkemmin käsiteltäviä henkilötietoja. Edellä todetun valossa lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 1 momenttiin sisällytetään tietojen käsittelylle välttämättömyysvaatimus. 

4 luku. Oikeus tietojen saamiseen

16 §. Oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta ja tiedonantovelvollisilta.

Pykälä sisältää säännökset oikeudesta saada tietoja muilta viranomaisilta ja tiedonantovelvollisilta. Pykälän 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettu rekisteri on muutettu ulkomaalaisasioiden käsittelyjärjestelmästä ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmäksi. Lakivaliokunta ehdottaa tätä koskevan teknisen tarkistuksen tekemistä 1 momentin 6 kohtaan. 

18 §. Oikeus saada tietoja maksukortin myöntäjältä tai maksun välittäjänä toimivalta.

Pykälä sisältää säännökset oikeudesta saada tietoja maksukortin myöntäjältä tai maksun välittäjänä toimivalta. Pykälän mukaan Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksukortin myöntäneeltä tai maksun välittäjänä toimivalta maksulaitokselta välttämättömät tiedot Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksukortin käytön hallinnointia varten sekä maksukortin vankeuslain ja tutkintavankeuslain mukaista maksutapahtumien valvontaa varten. 

Perustuslakivaliokunnan mukaan ( PeVL 27/2021 vp , s. 6) lakiehdotuksen käsitteleminen tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä edellyttää 18 §:n täsmentämistä niin, että säännöksestä selviää, mitä maksukortin käytön hallinnoinnilla tarkoitetaan. Perustuslakivaliokunta viittaa siihen, että se on jo aiemmin vastaavaa säännöstä arvioidessaan esittänyt vastaavan huomion ( PeVL 36/2020 vp , s. 5). 

Lakivaliokunta toteaa, että perustuslakivaliokunnan edellyttämä täsmennys on toteutettu henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muutoksessa 292/2021 . Oikeusministeriö ehdottaa, että lakiehdotuksen 18 § ja voimassa olevan lain 29 a § sovitetaan sekä tältä että muilta osin yhteen. Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että 18 §:n 1 momentti muutetaan kuulumaan seuraavasti: 

Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksukortin myöntäneeltä tai maksun välittäjänä toimivalta maksupalvelun tarjoajalta välttämättömät tiedot Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksukortin käyttöön liittyviä vankeuslain 9 luvun 3 ja 4 §:ssä ja tutkintavankeuslain 5 luvun 3 ja 4 §:ssä säädettyjä tehtäviä varten sekä maksukortin vankeuslain 9 luvun 3 a §:n ja tutkintavankeuslain 5 luvun 3 a §:n mukaista maksutapahtumien valvontaa varten. 

Lisäksi valiokunta ehdottaa 18 §:ään lain 292/2021 mukaisesti uutta 2 momenttia seuraavasti: 

Mitä edellä 1 momentissa on tiedonsaantioikeuden osalta säädetty, sovelletaan myös Suomeen maksupalveluja tarjoaviin ulkomaisiin maksupalvelun tarjoajiin. 

5 luku. Henkilötietojen luovuttaminen

19 §. Henkilötietojen luovuttaminen toiselle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Pykälä sisältää säännökset tietojen luovuttamisesta toiselle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle. Sen mukaan Rikosseuraamuslaitos saa salassapitosäännösten estämättä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa 5 §:n 1 ja 2 momentissa, 6 §:ssä, 7 §:n 2 momentissa ja 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuja henkilötietoja poliisille, Tullille, Rajavartiolaitokselle, Puolustusvoimille, syyttäjälle, tuomioistuimelle, Oikeusrekisterikeskukselle ja muulle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle mainitun lain 1 §:ssä tarkoitettua viranomaisen laissa säädettyä tehtävää varten. 

Koska ehdotetun 19 §:n perusteella luovutettaviin tietoihin sisältyy arkaluonteisia tietoja, lakivaliokunta ehdottaa välttämättömyysedellytyksen lisäämistä 19 §:ään. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että yhteensovitussyistä lain 292/2021 muotoilun mukaisesti säännökseen lisätään pyynnöstä tapahtuva tietojen luovuttaminen. Valiokunta ehdottaa myös pykälän otsikon tarkistamista lain 292/2021 mukaisesti muotoon "Tietojen luovuttaminen", ei "Henkilötietojen luovuttaminen". 

20 §. Henkilötietojen luovuttaminen poliisille.

Pykälä sisältää säännökset henkilötietojen luovuttamisesta poliisille. Lakivaliokunta ehdottaa, että yhteensovitussyistä pykälän 1 ja 2 momentin johdantokappaleisiin lisätään pyynnöstä tapahtuva tietojen luovuttaminen vastaavin tavoin kuin asiallisesti vastaavassa säännöksessä laissa 292/2021 . Valiokunta ehdottaa myös pykälän otsikon tarkistamista siten, että kyseessä on "Tietojen luovuttaminen", ei "Henkilötietojen luovuttaminen". 

Hallituksen esityksessä olevan lakiehdotuksen 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa viitataan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin ja siinä todetaan lain numero 621/1999 . Lakivaliokunta ehdottaa edellä 2 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuin tavoin mainittua 2 §:ää tarkistettavaksi muun muassa siten, ettei 2 §:ssä enää viitata nimenomaisesti kyseiseen lakiin, vaan siihen, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta säädetään. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki todetaan näin ollen ensimmäistä kertaa lakiehdotuksen 20 §:ssä. Lakivaliokunta ehdottaa teknisenä tarkistuksena, että 20 §:n 1 momenttiin lisätään kyseisen lain numero. 

21 §. Henkilötietojen luovuttaminen Maahanmuuttovirastolle ja vastaanottokeskuksille.

Pykälä sisältää säännökset henkilötietojen luovuttamisesta Maahanmuuttovirastolle ja vastaanottokeskuksille. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että lakisääteisiä tehtäviä hoitaessaan myös maahanmuuttoon liittyviä käytännön tehtäviä hoitavan säilöönottoyksikön voi olla välttämätöntä saada ehdotetussa 21 §:ssä säädettyjä tietoja, kuten tiedon henkilön rikoksista, rangaistuksen täytäntöönpanon alkamisesta ja päättymisestä, koulutuksesta, työkokemuksesta ja vapautumisen valmistelusta. Kyse voi olla henkilön asian hoitamisen tai yksikön järjestyksen säilyttämisen kannalta välttämättömistä tiedoista. Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa 21 §:n 2 momentin täydentämistä siten, että Rikosseuraamuslaitos voi luovuttaa momentissa tarkoitettuja tietoja vastaanottokeskusten lisäksi säilöönottoyksiköille. 

Lisäksi valiokunta ehdottaa, että yhteensovitussyistä lain 292/2021 muotoilun mukaisesti pykälän 1 ja 2 momentin johdantokappaleisiin lisätään pyynnöstä tapahtuva tietojen luovuttaminen. Valiokunta ehdottaa myös pykälän otsikon tarkistamista lain 292/2021 mukaisesti muotoon "Tietojen luovuttaminen", ei "Henkilötietojen luovuttaminen", sekä siten, että otsikossa mainitaan myös tietojen luovuttaminen säilöönottoyksiköille. 

22 §. Henkilötietojen luovuttaminen Oikeusrekisterikeskukselle.

Lakivaliokunta ehdottaa pykälän otsikon tarkistamista muotoon "Tietojen luovuttaminen Oikeusrekisterikeskukselle". Kyse on lain 292/2021 mukaisen muotoilun käytöstä myös ehdotetussa laissa. 

23 §. Henkilötietojen luovuttaminen ulosottoviranomaisille.

Pykälä sisältää säännökset tietojen luovuttamisesta ulosottoviranomaisille. Säännöksessä tarkoitetuin tavoin ulosottoviranomaisille voidaan luovuttaa muun muassa tiedot vankilaan toimitetuista varoista.  

Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta toteaa, että Rikosseuraamuslaitoksessa käyttöön otetulle maksukorttitilille tulevat varat ovat ehdotettuun 23 §:n 2 kohtaan sisältyviä varoja, joista Rikosseuraamuslaitos voi luovuttaa tiedon ulosottoviranomaiselle. Selkeyden vuoksi lakivaliokunta kuitenkin ehdottaa pykälän 2 kohdan tarkistamista siten, että näihin ulosottoviranomaisille luovutettavissa oleviin tietoihin kuuluvat myös vankilan vangille antaman maksukortin tilille saapuneet varat. 

Lisäksi lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän otsikko muutetaan muotoon "Tietojen luovuttaminen", ei "Henkilötietojen luovuttaminen". Kyse on lain 292/2021 mukaisen muotoilun käytöstä myös ehdotetussa laissa. Valiokunta ehdottaa myös, että tietojen luovuttamisen säännöstä täsmennetään lisäämällä pykälän johdantokappaleeseen pyynnöstä-ilmaisu. 

24 §. Henkilötietojen luovuttaminen haastemiehelle.

Lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän otsikko muutetaan muotoon "Tietojen luovuttaminen haastemiehelle". Kyse on lain 292/2021 mukaisen muotoilun käytöstä myös ehdotetussa laissa. 

25 §. Henkilötietojen luovuttaminen Rajavartiolaitokselle.

Lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän otsikko muutetaan muotoon "Tietojen luovuttaminen Rajavartiolaitokselle". Kyse on lain 292/2021 mukaisen muotoilun käytöstä myös ehdotetussa laissa. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että pykälän johdantokappaleeseen lisätään pyynnöstä-ilmaisu. 

26 §. Henkilötietojen luovuttaminen sotilasviranomaisille.

Lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän otsikko muutetaan muotoon "Tietojen luovuttaminen sotilasviranomaisille". 

27 §. Henkilötietojen luovuttaminen Kansaneläkelaitokselle.

Lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän otsikko muutetaan muotoon "Tietojen luovuttaminen Kansaneläkelaitokselle". 

30 §. Henkilötietojen luovuttaminen turvallisuustietorekisteristä.

Pykälä sisältää säännökset tietojen luovuttamisesta turvallisuustietorekisteristä. Ehdotettua 30 §:ää vastaavat säännökset ovat olleet kevätistuntokaudella 2021 eduskunnan käsiteltävinä ( HE 6/2020 vp , LaVM 1/2021 vp , EV 18/2021 vp ). Lakivaliokunta ehdottaa, että muutokset sovitetaan yhteen siten, että nyt käsiteltävinä olevat säännökset vastaavat lain 292/2021 säännöksiä. Edellä todetun vuoksi valiokunta ehdottaa, että 1 momenttiin lisätään sana "pyynnöstä" ja pykälän otsikko muutetaan muotoon "Tietojen luovuttaminen turvallisuustietorekisteristä". 

6 luku. Rikosseuraamuslaitoksen henkilörekistereiden tietojen poistaminen ja arkistointi

Luku sisältää säännökset Rikosseuraamuslaitoksen henkilörekistereiden tietojen poistamisesta ja arkistoinnista. Lakivaliokunta ehdottaa 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä 6 luvun otsikon tarkistamista siten, että otsikossa käytetään muotoilua "Rikosseuraamuslaitoksen rekisterit". 

31 §. Tietojen tarkistaminen ja poistaminen henkilörekistereistä.

Pykälä sisältää säännökset tietojen tarkistamisesta ja poistamisesta henkilörekistereistä. Valiokunta on edellä yleisperusteluissa todetuin tavoin arvioinut ehdotettuja säilytysaikoja ja pitänyt niitä lähtökohtaisesti asianmukaisina. 

Edellä 4 §:n perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa pykälän otsikon tarkistamista siten, että henkilörekistereiden sijasta käytetään muotoilua rekistereistä. Valiokunta ehdottaa myös pykälän 1 momentin tarkistamista vastaavalla tavalla. 

Lakivaliokunta on edellä 5 §:n osalta ehdottanut yksilöintitietoja koskevan 5 §:n 2 momenttiin sääntelyn täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vuoksi lisättäväksi täsmennykset siitä, että yksilöintitietoihin kuuluva valokuva on nimenomaan biometrinen kasvokuva ja että tietojärjestelmään voidaan henkilöllisyyden toteamiseksi tallentaa tieto vangin, tutkintavangin, valvontarangaistusta suorittavan, valvotussa koevapaudessa olevan tai yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaa suorittavan henkilön sormenjäljistä. Valiokunta ehdottaa, että nämä täsmennykset otetaan huomioon myös tietojen tarkistamista ja poistamista rekistereistä koskevan 31 §:n 2 momentissa. 

Säätäessään henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muutosta 292/2021 eduskunta lisäsi tietojen tarkistamista ja poistamista rekistereistä koskevaan pykälään uuden 7 momentin, jossa on kyse vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon tehtävissä käsiteltävien ja turvallisuustietorekisterin tietojen tarkistamisesta ja poistamisesta. Lakivaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen ja lain 292/2021 säännösten yhteensovittamista myös tältä osin. Valiokunta ehdottaa säännöksen lisäämistä lakiehdotuksen 31 §:n uudeksi 3 momentiksi. Valiokunnan ehdottaman uuden 3 momentin mukaan teknisen valvonnan tallenteet on hävitettävä viimeistään kuukauden kuluttua tallentamisen päättymisestä, jollei niiden säilyttäminen ole välttämätöntä 8 tai 11 §:ssä säädettyyn tarkoitukseen. Valiokunnan ehdotuksen myötä hallituksen esityksen sisältämä 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, 4 momentti 5 momentiksi ja 5 momentti 6 momentiksi. 

33 §. Tietojen pysyvä säilyttäminen.

Pykälä sisältää säännökset tietojen pysyvästä säilyttämisestä. Edellä yleisperusteluissa selostetuista syistä valiokunta ehdottaa tietojen käsittelyoikeuden rajaamista koskemaan julkisuuslain 27 §:n 1 momentin mukaista tietojen luovuttamista koskevaa säännöstä, jonka mukaan arkistoon siirretystä salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa tietoja tutkimusta tai muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten. 

Valiokunta ehdottaa 1 momentin tarkistamista yleisperusteluissa selostetuista syistä myös siten, että arkistoon siirrettävien tietojen joukosta rajataan pois erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvat tiedot. Näitä tietoja ovat valiokunnan ehdottamin tavoin 5 §:n 2 momentissa säännelty vangista, tutkintavangista, valvontarangaistusta suorittavasta, valvotussa koevapaudessa olevasta tai yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaa suorittavasta henkilöstä otettu biometrinen kasvokuva ja sormenjälkitieto sekä valiokunnan ehdottamin tavoin 13 §:ssä säännellyt muut erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvat uskonnollista tai filosofista vakaumusta, terveyttä sekä seksuaalista käyttäytymistä ja seksuaalista suuntautumista koskevat tiedot. Koska valiokunnan edellä ehdottamin tavoin muutettavassa 13 §:ssä viitataan myös 5 §:n 2 momenttiin, riittää, että rajaaminen toteutetaan viittaamalla vain 13 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin. 

Valiokunnan ehdottamassa muodossa pykälän 1 momentti kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: Rikosseuraamusrekisteristä poistetuista tiedoista muodostetaan tutkimusta tai muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten säilytettävien tietojen hakemisto. Hakemistoon ei siirretä 13 §:ssä tarkoitettuja tietoja. Tieto poistetaan hakemistosta 50 vuoden kuluttua siitä, kun henkilö on viimeksi vapautunut Rikosseuraamuslaitoksen yksiköstä tai lopettanut yhdyskuntaseuraamuksen suorittamisen. 

Jotta pykälän otsikko vastaisi sen sisältöä, valiokunta ehdottaa lisäksi pykälän otsikon muuttamista muotoon "Tietojen säilyttäminen tutkimusta tai muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten". 

Lisäksi lakivaliokunta pitää ehdotetun 33 §:n 2 momentin säännöstä siitä, että sosiaalihuollon tietojen pysyvään säilyttämiseen sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon kyseisiä säännöksiä, yksinomaan informatiivisena. Valiokunta ehdottaa, että 2 momentti poistetaan. 

8 luku. Voimaantulo

Ehdotetun 8 luvun otsikko on "Voimaantulo". Lakivaliokunta ehdottaa jäljempänä lukuun myös uutta säännöstä, joka ei liity voimaantuloon. Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että 8 luvun otsikko muutetaan muotoon "Erinäiset säännökset". 

38 §. Rangaistussäännös. (Uusi)

Edellä 2 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuin tavoin lakiehdotuksen 2 §:n 3 momentti sisältää säännöksen, jonka mukaan rangaistus tietosuojarikoksesta säädetään rikoslain ( 39/1889 ) 38 luvun 9 §:ssä. Lakivaliokunta ehdottaa sääntelyn täsmentämistä siten, että kyseinen 3 momentin säännös poistetaan lakiehdotuksesta ja sisällytetään itsenäiseksi rangaistussäännökseksi lakiehdotuksen loppuosaan. Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa uutta 38 §:ää, jonka otsikko on "Rangaistussäännös" ja jonka sisältö vastaa 2 §:n 3 momenttia.  

39 §. Voimaantulo.

Lakivaliokunnan edellä ehdottaman uuden 38 §:n myötä pykälien numerointi muuttuu siten, että voimaantulosta säädetään 39 §:ssä. 

40 §. Tietojen poistamista koskeva siirtymäsäännös.

Pykälä sisältää tietojen poistamista koskevan siirtymäsäännöksen. Lakivaliokunnan edellä ehdottaman uuden 38 §:n myötä pykälien numerointi muuttuu siten, että siirtymäsäännöksestä säädetään 40 §:ssä. 

Edellä 14 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa pykälään uutta 1 momenttia, joka sisältää sosiaalihuollon tietojen käsittelyä koskevan siirtymäsäännöksen. Sen mukaan tämän lain 14 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädettyä tietojen käsittelyyn oikeutettujen rajoitusta sovelletaan kahden vuoden kuluttua lain voimaan tulosta. Lain 14 §:n 1 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksen rekistereissä olevien tietojen käsittelyyn ovat oikeutettuja Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet siltä osin kuin se on tarpeen heidän virkatehtäviensä suorittamiseksi. Saadun selvityksen mukaan on kuitenkin tarpeen täsmentää sosiaalihuollon tietojen käsittelyyn oikeutettujen piiriä siirtymävaiheen ajaksi, koska kyse on erityisen arkaluonteisista tiedoista. Siksi valiokunta ehdottaa lisäksi, että siirtymäsäännöksessä säädetään, että siirtymäajan kuluessa näiden tietojen käsittelyyn oikeutettuja ovat voimassa olevan lain 13 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti vain sosiaalityön tehtäviin osallistuvat henkilöt. 

Valiokunnan ehdottaman uuden 1 momentin myötä hallituksen esityksen sisältämän pykälän säännös siirtyy 2 momentiksi. Valiokunta ehdottaa 2 momentiksi siirtyvän säännöksen tarkistamista myös edellä 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä siten, että henkilörekisterin käsite korvataan rekisterin käsitteellä. 

Lakivaliokunnan ehdottaman uuden 1 momentin säännöksen myötä valiokunta ehdottaa, että myös pykälän otsikko muutetaan yleisempään muotoon "Siirtymäsäännökset". 

2 luku. Täytäntöönpanon aloittaminen

1 §. Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon ryhtyminen.

Pykälä sisältää säännökset vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon ryhtymisestä. Säännöksessä viitataan oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettuun lakiin ( 372/2010 ). Mainittu laki on korvattu oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta annetulla lailla ( 955/2020 ). Valiokunta katsoo, että mainittu muutos tulee huomioida siltä osin kuin säännöksessä viitataan aiempaan lakiin. Vastaava huomio koskee 1 a §:ää ja 4. lakiehdotuksen 14 §:ää.  

Pykälän 1 momentin mukaan tuomioistuimen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava Rikosseuraamuslaitokselle ratkaisustaan, jolla se on tuominnut ehdottoman vankeusrangaistuksen. Momentin toisen ja kolmannen virkkeen mukaan ratkaisua koskevat tiedot talletetaan oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään. Merkinnän tekemisestä säädetään oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetussa laissa ( 372/2010 ). 

Valiokunta kiinnittää huomiota, että myös vankeuslain 2 luvun 1 a §:ssä viitataan oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään sen osalta, mitä tietoja sinne tallennetaan vankeusrangaistuksen täytäntöönpanokirjaa varten ja asianomistajan esitutkintalain ( 805/2011 ) 4 luvun 19 §:ssä tarkoitetusta pyynnöstä ilmoittamista varten. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että tietojen tallentamista koskeva sääntely on perusteltua toteuttaa vain yhdessä pykälässä eli jäljempänä selostetuin tavoin 2 luvun 1 a §:ssä. Edellä selostetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa 1 §:n 1 momentin tarkistamista siten, että siitä poistetaan momentin toinen ja kolmas virke. Valiokunnan muutosehdotuksen myötä 1 §:ssä olevan virheellisen lakiviittauksen korjaamisen tarve poistuu. 

1 a §. Täytäntöönpanokirja ja tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus. (Uusi)

Pykälässä säädetään täytäntöönpanokirjasta ja tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuudesta. Pykälä sisältää myös säännökset tuomioistuimen tietojen tallentamisvelvollisuuksista. Pykälää ei hallituksen esityksessä ehdoteta muutettavaksi. 

Edellä 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetuin tavoin valiokunta katsoo, että on perusteltua ja riittävää, että tuomioistuimen tallennusvelvollisuutta koskeva sääntely sisältyy nyt käsiteltävään 1 a §:ään, eikä tallentamisesta ole tarpeen säätää 2 luvun 1 §:ssä. Lakivaliokunta ehdottaa tämän vuoksi 1 a §:n 2 momenttiin viittausta tämän luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuun ratkaisuun. Lakivaliokunta ehdottaa lisäksi lainsäädäntöteknisenä tarkistuksena, että 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä 1 a §:ssä olevat viittaukset oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettuun lakiin ( 372/2010 ) muutetaan viittauksiksi oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta annettuun lakiin ( 955/2020 ).  

Voimassa olevassa säännöksessä käytetään käsitteitä "tallettaa" ja "merkitä". Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kielitoimiston sanakirjan mukaan sanalla "tallentaa" tarkoitetaan äänen, kuvan ja tietojen talteen ottamista teknisin keinoin niin, että tulos on toistettavissa alkuperäisen kaltaisena. Sanalla "tallettaa" puolestaan tarkoitetaan antaa säilytettäväksi, talteen, panna säilöön. Saamansa selvityksen mukaan lakivaliokunta pitää perusteltuna, että säännösten käsitteet yhtenäistetään ja niissä puhutaan tietojen tallentamisesta. Lakivaliokunta ehdottaa myös edellä selostettujen tarkistusten tekemistä 1 a §:ään. Lakivaliokunta ehdottaa vastaavia tarkistuksia jäljempänä myös 4. lakiehdotuksen 14 §:n osalta. 

Lakivaliokunnan ehdottama 1 a §:n muutos edellyttää myös 2. lakiehdotuksen johtolauseen tarkistamista. 

10 §. Päätösvalta.

Lakivaliokunta ehdottaa yhteensovitussyistä, että pykälän 2 momenttiin lisätään lakia 290/2021 vastaavasti tuomitun lisäksi sana "vangin". Myös 2. lakiehdotuksen johtolausetta tulee tältä osin tarkistaa. 

4 luku. Saapuminen ja sijoittaminen vankilaan

9 §. Sijoittaminen avolaitokseen.

Esityksessä muutetaan pykälän 1 momenttia. 2. lakiehdotuksen johtolauseessa viitataan kuitenkin pykälän osalta virheellisesti 2 momenttiin. Lakivaliokunta ehdottaa, että 2. lakiehdotuksen johtolausetta tarkistetaan tältä osin. 

15 luku. Vankilan järjestys ja kurinpito

4 §. Vangille määrättävät kurinpitorangaistukset.

Pykälä sisältää säännökset vangille määrättävistä kurinpitorangaistuksista. Esityksen perustelujen mukaan (HE, s. 32 ja 78) pykälää muutetaan siten, että kurinpitorangaistuksena nykyisin käytettävä muistutus korvataan yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanossa käytetyllä huomautuksella. Huomautus on lievin kurinpitorangaistus, ja se voidaan antaa lievimmistä rikkomuksista, kuten muistutus nykyisin. Tarkoitus ei ole muuttaa niitä perusteita, joilla kurinpitorangaistukseksi määrätään nykyisin muistutus. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan voimassa olevissa säännöksissä eroa huomautuksen ja varoituksen antamisen välillä on täsmennetty esimerkiksi siten, että jos velvollisuuksien rikkomisen todetaan olevan vähäistä eikä se ole toistuvaa, tuomitulle voidaan antaa varoituksen sijasta huomautus. Esitystä valmisteltaessa on katsottu, että ero huomautuksen ja varoituksen välillä on riittävän selvä ilman mainitunlaista täsmennystä.  

Saamaansa selvitystä arvioituaan lakivaliokunta pitää kuitenkin perusteltuna, että huomautuksen ja varoituksen soveltamisalaa täsmennetään. Säännöksistä on perusteltua käydä ilmi, että huomautus voidaan määrätä vähäisemmistä rikkomuksista kuin varoitus. Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin 1 kohta poistetaan. Tämän johdosta 1 momentin muiden kohtien numerointi muuttuu. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 2 momentti, jonka mukaan varoituksen sijasta vangille voidaan antaa huomautus, jos järjestysrikkomus on vähäinen eikä se ole toistuva. Valiokunnan ehdotuksen myötä hallituksen esityksessä oleva 2 momentti siirtyy 3 momentiksi. 

Valiokunta ehdottaa vastaavaa täsmennystä myös 3. lakiehdotuksen 10 luvun 4 §:ään, 4. lakiehdotuksen 24 a §:ään, 5. lakiehdotuksen 25 a §:ään ja 6. lakiehdotuksen 17 a §:ään jäljempänä selostetuin tavoin. 

17 luku. Muun henkilön tarkastaminen

7 §. Menettely ja päätösten kirjaaminen.

Pykälä sisältää säännöksiä menettelystä ja päätösten kirjaamisesta. Pykälän 3 momentin mukaan tapaajan henkilöntarkastus, alueelta poistaminen, kiinniottaminen ja säilössäpito on kirjattava. 

Vankeuslain 17 luvun 4 §:ssä ja tutkintavankeuslain 12 luvun 4 §:ssä säädetään Rikosseuraamuslaitokselle toimivalta ottaa vankilassa käyvältä henkilöltä pois tiettyjä aineita ja esineitä. Valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että laeissa ei ole säännöksiä tällaisen pois ottamisen kirjaamisesta eikä asetuksenantovaltuutta säätää kirjausten sisällöstä, kuten muiden vastaavien toimenpiteiden osalta. 

Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että 7 §:n 3 momentin kirjaamisvelvollisuutta täydennetään lisäämällä siihen maininta esineiden ja aineiden pois ottamisesta. 

9 §. Tarkemmat säännökset.

Pykälä sisältää asetuksenantovaltuudet. Sen mukaan tarkemmat säännökset tapaajan henkilöntarkastuksen, alueelta poistamisen, kiinniottamisen ja säilössäpidon kirjaamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella. 

Edellä 7 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetuin tavoin vankeuslain 17 luvun 4 §:ssä ja tutkintavankeuslain 12 luvun 4 §:ssä säädetään Rikosseuraamuslaitokselle toimivalta ottaa vankilassa käyvältä henkilöltä pois tiettyjä aineita ja esineitä. Laeissa ei ole säännöksiä tällaisen pois ottamisen kirjaamisesta eikä asetuksenantovaltuutta säätää kirjausten sisällöstä, kuten muiden vastaavien toimenpiteiden osalta. 

Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että 9 §:n asetuksenantovaltuutta koskevaa säännöstä täydennetään lisäämällä siihen maininta esineiden ja aineiden pois ottamisen kirjaamisesta. 

20 luku. Muutoksenhaku

1 §. Muutoksenhakukelpoiset päätökset.

Pykälässä säädetään muutoksenhakukelpoisista päätöksistä. Esityksessä pykälän 1 momentin 14 kohtaa täydennetään uudella kurinpitorangaistuksella huomautuksella. Valiokunta toteaa, että vangin voidaan kuitenkin katsoa syyllistyneen rikkomukseen myös antamatta huomautusta. Tällaisilla syyksi lukevilla päätöksilläkin voi olla vangin kannalta merkitystä. Valiokunta katsoo, että sääntely jättää tulkinnanvaraiseksi, koskeeko muutoksenhakuoikeus kaikkia kurinpitoasiassa tehtäviä päätöksiä. 

Edellä selostetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa 1 momentin 14 kohtaa selvennettäväksi siten, että siitä käy ilmi, että muutoksenhakuoikeus koskee myös sellaisia päätöksiä, joissa kurinpitorangaistusta ei määrätä. 

Lakivaliokunta ehdottaa asiallisesti vastaavia tarkistuksia tehtäväksi myös 3. lakiehdotuksen 15 luvun 1 §:n 1 momentin 6 kohtaan, 4. lakiehdotuksen 86 §:n 4 kohtaan, 5. lakiehdotuksen 40 §:n 1 momentin 6 kohtaan sekä 6. lakiehdotuksen 35 §:n 1 momentin 3 kohtaan. 

5 luku. Tutkintavangin omaisuus ja tulot

8 §. Päätösvalta.

Pykälä sisältää päätösvaltaa koskevat säännökset. Pykälään on lailla 291/2021 lisätty 3 momentti päätösvallasta maksukortin käytön valvonnassa tämän esityksen antamisen jälkeen. Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 3 momentti, jonka mukaan edellä 3 a §:n 2 momentissa tarkoitetusta Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksukortin käytön valvonnasta päättää turvallisuudesta vastaava virkamies taikka hänen tällaisiin tehtäviin erikseen nimeämänsä ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. 

Lakivaliokunnan ehdotus tulee huomioida myös 3. lakiehdotuksen johtolauseessa. 

10 luku. Vankilan järjestys ja kurinpito

4 §. Tutkintavangille määrättävät kurinpitorangaistukset.

Edellä 2. lakiehdotuksen 15 luvun 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta katsoo, että säännöksistä on perusteltua käydä ilmi, että huomautus voidaan määrätä vähäisemmistä rikkomuksista kuin varoitus. 

Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin 1 kohta poistetaan. Tämän johdosta 1 momentin muiden kohtien numerointi muuttuu. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 2 momentti, jonka mukaan varoituksen sijasta tutkintavangille voidaan antaa huomautus, jos järjestysrikkomus on vähäinen eikä se ole toistuva. Valiokunnan ehdotuksen myötä hallituksen esityksessä oleva 2 momentti siirtyy 3 momentiksi. 

11 luku. Vankilan tilojen ja tutkintavangin tarkastaminen

2 a §. Miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttuminen. (Uusi)

Pykälä sisältää säännökset miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumisesta. Pykälää ei esityksessä ehdoteta muutettavaksi. Sen mukaan tutkintavankeuden toimeenpanossa sovelletaan vankeuslain 16 luvun 2 a, 8 a, 9 ja 10 §:n säännöksiä miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumisesta. 

Miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumista koskevat säännökset on tutkintavankeuslaissa toteutettu edellä todetuin tavoin viittaamalla vankeuslakiin. Esityksessä tutkintavankeuslakiin on ehdotettu säännöstä miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumisen kirjaamisesta (11 luvun 9 §:n 4 momentti) ja asetuksenantovaltuutta (11 luvun 11 §). Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että näiden säännösten sijasta on perustellumpaa tältäkin osin lisätä 11 luvun 2 a §:ään viittaus vankeuslain 16 luvun 11 §:ään. Lakivaliokunta ehdottaa edellä mainitun viittauksen lisäämistä 2 a §:ään. 

Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa jäljempänä, että 11 luvun 9 ja 11 §:stä poistetaan viittaukset miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumiseen. 

Valiokunnan ehdottama muutos edellyttää tarkistusta 3. lakiehdotuksen johtolauseeseen. 

9 §. Menettely ja päätösten kirjaaminen.

Edellä 2 a §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa, että 9 §:n 4 momentista poistetaan viittaus miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumiseen. 

11 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset.

Edellä 2 a §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa, että 11 §:n 1 momentista poistetaan viittaus miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumiseen. 

12 luku. Muun henkilön tarkastaminen

7 §. Menettely ja päätösten kirjaaminen.

Pykälä sisältää säännöksiä menettelystä ja päätösten kirjaamisesta. Pykälän 3 momentin mukaan tapaajan henkilöntarkastus, alueelta poistaminen, kiinniottaminen ja säilössäpito on kirjattava. 

Edellä 2. lakiehdotuksen 17 luvun 7 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetuin tavoin vankeuslain 17 luvun 4 §:ssä ja tutkintavankeuslain 12 luvun 4 §:ssä säädetään Rikosseuraamuslaitokselle toimivalta ottaa vankilassa käyvältä henkilöltä pois tiettyjä aineita ja esineitä. Laeissa ei ole säännöksiä tällaisen pois ottamisen kirjaamisesta eikä asetuksenantovaltuutta säätää kirjausten sisällöstä, kuten muiden vastaavien toimenpiteiden osalta. 

Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että 7 §:n 3 momentin kirjaamisvelvollisuutta täydennetään lisäämällä siihen maininta esineiden ja aineiden pois ottamisesta. 

9 §. Tarkemmat säännökset.

Pykälä sisältää asetuksenantovaltuuden. Sen mukaan tarkemmat säännökset tapaajan henkilöntarkastuksen, alueelta poistamisen, kiinniottamisen ja säilössäpidon kirjaamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella. 

Edellä 2. lakiehdotuksen 17 luvun 7 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetuin tavoin vankeuslain 17 luvun 4 §:ssä ja tutkintavankeuslain 12 luvun 4 §:ssä säädetään Rikosseuraamuslaitokselle toimivalta ottaa vankilassa käyvältä henkilöltä pois tiettyjä aineita ja esineitä. Laeissa ei ole säännöksiä tällaisen pois ottamisen kirjaamisesta eikä asetuksenantovaltuutta säätää kirjausten sisällöstä, kuten muiden vastaavien toimenpiteiden osalta. 

Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että 9 §:n asetuksenantovaltuutta koskevaa säännöstä täydennetään lisäämällä siihen maininta esineiden ja aineiden pois ottamisen kirjaamisesta. 

15 luku. Muutoksenhaku

1 §. Muutoksenhakukelpoiset päätökset.

Pykälässä säädetään muutoksenhakukelpoisista päätöksistä. Edellä 2. lakiehdotuksen 20 luvun 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa 1 momentin 6 kohtaa selvennettäväksi siten, että siitä käy ilmi, että muutoksenhakuoikeus koskee myös sellaisia päätöksiä, joissa kurinpitorangaistusta ei määrätä. 

14 §. Täytäntöönpanoon ryhtyminen.

Pykälä sisältää säännökset täytäntöönpanoon ryhtymisestä. Lakivaliokunta ehdottaa edellä 2. lakiehdotuksen 2 luvun 1 ja 1 a §:ssä selostetuista syistä, että 14 §:n 1 momentissa olevat viittaukset oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettuun lakiin ( 372/2010 ) muutetaan viittauksiksi oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta annettuun lakiin ( 955/2020 ). Lisäksi valiokunta ehdottaa, että tallettamisen ja merkitsemisen sijasta 1 momentissa käytetään sanaa tallentaminen. 

Edellä yleisperusteluissa selostetuin tavoin perustuslakivaliokunta on 15 §:n 2 momenttiin viitaten edellyttänyt sääntelyn täsmentämistä siltä osin, milloin täsmennetty rangaistusajan suunnitelma on laadittava. Yleisperusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta kuitenkin ehdottaa täytäntöönpanon viivytyksettömyyttä koskevan 14 §:n 2 momentin täydentämistä täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman laatimisella. 

24 a §. Velvollisuuksien rikkominen.

Pykälän 1 momentin mukaan tuomitulle voidaan antaa huomautus tai varoitus, jos hän rikkoo 21, 22, 38, 49, 72 tai 73 §:ssä säädettyjä velvollisuuksiaan. Edellä 2. lakiehdotuksen 15 luvun 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta katsoo, että säännöksistä on perusteltua käydä ilmi, että huomautus voidaan määrätä vähäisemmistä rikkomuksista kuin varoitus. 

Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin ensimmäisestä virkkeestä poistetaan sana huomautus ja momenttiin lisätään toinen virke, jonka mukaan varoituksen sijasta tuomitulle voidaan antaa huomautus, jos velvollisuuksien rikkominen on vähäistä eikä se ole toistuvaa.  

26 §. Velvollisuuksien rikkomisen käsittely.

Pykälä sisältää säännökset velvollisuuksien rikkomisen käsittelystä. Pykälän 2 momentin mukaan, jos tuomitun epäillään rikkoneen velvollisuuksiaan törkeästi 24 a §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, Rikosseuraamuslaitoksen on toimitettava 25 §:ssä tarkoitettu selvitys syyttäjälle. Jos syyttäjä katsoo tuomitun rikkoneen velvollisuuksiaan törkeästi, hänen on viipymättä saatettava asia tuomioistuimen ratkaistavaksi. Rikosseuraamuslaitoksen on kiellettävä täytäntöönpanon aloittaminen tai keskeytettävä täytäntöönpano, jos kyse on yhdyskuntapalvelusta, valvontarangaistuksesta, 21 vuotta täyttäneelle määrätystä ehdollisen vankeuden valvonnasta tai nuorisorangaistuksesta. 

Valiokunta kiinnittää osin säädösteknisistä syistä huomiota siihen, että 2 momentin virke törkeän velvollisuuksien rikkomisen saattamisesta käräjäoikeuden käsiteltäväksi poikkeaa muista laissa olevista säännöksistä, joissa säädetään syyttäjän velvollisuuksista. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta ehdottaa, että lain 26 §:n 2 momentista poistetaan virke syyttäjän velvollisuuksista, jolloin säännös koskee vain Rikosseuraamuslaitoksen velvollisuuksia. Syyttäjän velvollisuudet määräytyvät siten yksinomaan 39, 54, 62, 66 ja 75 §:n nojalla. Näin on yksiselitteistä, miten törkeän velvollisuuksien rikkomisen käsittely eri yhdyskuntaseuraamusten osalta tapahtuu. 

30 §. Päätösvalta.

Pykälä sisältää säännökset päätösvallasta. Pykälän 2 momentti sisältää luettelon asioista, joista yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja päättää.  

Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan esitykseen liittyvän asetusvalmistelun yhteydessä säännösehdotuksissa on havaittu seuraavanlainen puute. Esityksessä yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 18 §:n säännökset velvollisuuksien rikkomisen aikaisesta täytäntöönpanon aloittamisen kieltämisestä ja täytäntöönpanon keskeyttämisestä siirretään kokonaisuudessaan 25 §:n 2 momenttiin ja 26 §:n 2 momenttiin. 

Voimassa olevassa ja ehdotetussa 30 §:n 1 momentissa säädetään yhdyskuntaseuraamustoimiston johtajan päätösvallasta silloin, kun kyse on törkeän velvollisuuksien rikkomisen aiheuttamista toimenpiteistä. Säännös on kattanut ja kattaa edelleen ehdotetussa 26 §:n 2 momentissa tarkoitetusta täytäntöönpanon lykkäämisestä ja keskeyttämisestä päättämisen. 

Sen sijaan voimassa olevassa 30 §:n 2 momentissa on säännös nykyisessä 18 §:n 4 momentissa tarkoitettuun täytäntöönpanon keskeyttämiseen. Ehdotetussa laissa tämä säännös siirretään 25 §:n 2 momenttiin, mutta esityksessä ei ole huomioitu tarvetta säätää päätösvallasta asiassa nykyistä 30 §:n 2 momenttia vastaavasti. 

Edellä selostetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 2 momenttiin lisätään uusi 7 kohta, jossa viitataan 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuun täytäntöönpanon aloittamisen kieltämiseen tai täytäntöönpanon keskeyttämiseen. Valiokunnan ehdotuksen myötä hallituksen esityksessä oleva 7 kohta siirtyy 8 kohdaksi. 

Ehdotetun pykälän 5 momentin 4 kohdassa on huomautuksen antamista koskevan päätösvallan osalta viitattu lain 24 §:n 1 momenttiin, jossa ei säädetä huomautuksen antamisesta. Valiokunta ehdottaa teknisenä tarkistuksena, että 5 momentin 4 kohdassa viitataan 24 a §:n 1 momenttiin. 

66 §. Velvollisuuksien törkeän rikkomisen seuraamus.

Nyt käsiteltävän 4. lakiehdotuksen johtolauseessa viitataan virheellisesti 66 §:n 2 momentin muuttamiseen, vaikka kyseessä on pykälän muuttaminen. Lisäksi johtolauseessa viitataan virheellisesti siihen, että 66 §:ää on muutettu lailla 273/2019 . Kyseessä on 62 §:n muuttaminen. Lakivaliokunta ehdottaa 4. lakiehdotuksen johtolauseen tarkistamista edellä todetun huomioimiseksi. 

68 §. Suoritetun nuorisorangaistuksen osan huomioon ottaminen. (Uusi)

Pykälä sisältää säännökset suoritetun nuorisorangaistuksen osan huomioon ottamisesta. Pykälää ei esityksessä ehdoteta muutettavaksi.  

Esityksessä ehdotetaan, että yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 16 §:ssä säädetystä mahdollisuudesta aloittaa täytäntöönpano ennen tuomion lainvoimaisuutta luovutaan. Koska nykyinen säännös kumotaan, on perusteltua täsmentää lain 68 §:ssä olevia viittaussäännöksiä. Siinä viitataan edelleen 16 §:ssä tarkoitettuun lainvoimaa vailla olevan tuomion täytäntöönpanoon. Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että 68 §:ää muutetaan poistamalla siitä viittaus lain 16 §:ään. 

84 §. Täytäntöön pannun rangaistuksen vähentäminen. (Uusi)

Pykälä sisältää säännökset täytänöönpannun rangaistuksen vähentämisestä. Pykälää ei esityksessä ehdoteta muutettavaksi. 

Edellä 68 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetuin tavoin esityksessä ehdotetaan, että yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 16 §:ssä säädetystä mahdollisuudesta aloittaa täytäntöönpano ennen tuomion lainvoimaisuutta luovutaan. Koska nykyinen säännös kumotaan, on perusteltua täsmentää lain 84 §:ssä olevia viittaussäännöksiä. Niissä viitataan edelleen 16 §:ssä tarkoitettuun lainvoimaa vailla olevan tuomion täytäntöönpanoon. 

Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että 84 §:ää muutetaan poistamalla siitä viittaukset nykyisessä 16 §:ssä tarkoitettuihin tilanteisiin. 

86 §. Muutoksenhakukelpoiset päätökset.

Pykälässä säädetään muutoksenhakukelpoisista päätöksistä. Edellä 2. lakiehdotuksen 20 luvun 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa pykälän 4 kohtaa selvennettäväksi siten, että siitä käy ilmi, että muutoksenhakuoikeus koskee myös sellaisia päätöksiä, joissa huomautusta tai varoitusta ei määrätä. 

Edellä 4. lakiehdotuksen 30 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetuin tavoin muutosehdotusten vuoksi säännösehdotuksista ei käy selvästi ilmi, miten päätösvallasta ja muutoksenhakuoikeudesta säädetään yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 25 §:n 2 momentissa ja 26 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa velvollisuuksien rikkomisen aikaisissa täytäntöönpanon aloittamisen kieltämisessä ja täytäntöönpanon keskeyttämisessä. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta ehdottaa, että säännöksiä täydennetään myös tältä osin vastaamaan asiallisesti nykyistä. Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän lisätään uusi 5 kohta, jossa viitataan 25 §:n 2 momentissa ja 26 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin täytäntöönpanon aloittamisen kieltämistä tai täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeviin päätöksiin. Valiokunnan ehdotuksen myötä esityksessä tarkoitetun pykälän 5—8 kohtien numerointi muuttuu. Valiokunnan ehdottaman uuden 5 kohdan myötä 9 kohdaksi siirtyvässä 8 kohdassa tulee lisäksi viitata 1—8 kohtiin. 

87 §. Oikaisuvaatimuksen päätösvalta ja käsittely.

Valiokunnan ehdottaman uuden 86 §:n 5 kohdan myötä 87 §:n viittaukset 86 §:n kohtiin tulee korjata vastaamaan valiokunnan muutosehdotusta. 

91 §. Oikaisuvaatimuksen ja valituksen vaikutus täytäntöönpanoon.

Valiokunnan ehdottaman uuden 86 §:n 5 kohdan myötä 91 §:n viittaukset 86 §:n kohtiin tulee korjata vastaamaan valiokunnan muutosehdotusta. 

25 a §. Velvollisuuksien rikkominen.

Pykälän 1 momentin mukaan valvottuun koevapauteen sijoitetulle voidaan antaa huomautus tai varoitus, jos hän rikkoo 17 tai 18 §:ssä säädettyjä velvollisuuksiaan. Edellä 2. lakiehdotuksen 15 luvun 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta katsoo, että säännöksistä on perusteltua käydä ilmi, että huomautus voidaan määrätä vähäisemmistä rikkomuksista kuin varoitus. 

Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin ensimmäisestä virkkeestä poistetaan sana "huomautus" ja momenttiin lisätään toinen virke, jonka mukaan varoituksen sijasta koevapauteen sijoitetulle voidaan antaa huomautus, jos velvollisuuksien rikkominen on vähäistä eikä se ole toistuvaa. 

40 §. Muutoksenhaku.

Pykälässä säädetään muutoksenhausta. Pykälässä säädetään muutoksenhakukelpoisista päätöksistä. Edellä 2. lakiehdotuksen 20 luvun 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa pykälän 1 momentin 6 kohtaa selvennettäväksi siten, että siitä käy ilmi, että muutoksenhakuoikeus koskee myös sellaisia päätöksiä, joissa huomautusta, varoitusta tai koevapauden peruuttamista ei määrätä. 

41 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset.

Pykälässä säädetään asetuksenantovaltuuksista. Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan hankkeeseen liittyvän asetusvalmistelun yhteydessä on havaittu, että lakiehdotuksen asetuksenantovaltuudet eivät ole kaikilta osin tarpeellisia. Valvotusta koevapaudesta annetun lain 41 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetään asetuksenantovaltuuksista valvottuun koevapauteen liittyvien asiakirjojen laatimisesta, käsittelystä ja sisällöstä. Asetuksenantovaltuus ei ole näistä asioista tarpeen, koska tarvittavat asetustasoiset säännökset voidaan antaa muiden asetuksenantovaltuuksien nojalla. 

Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin 3 kohta poistetaan. Valiokunnan ehdotuksen myötä hallituksen esityksen mukaisen 1 momentin 4—9 kohtien numerointi muuttuu. 

17 a §. Velvollisuuksien rikkominen.

Pykälän 1 momentin mukaan valvottavalle voidaan antaa huomautus tai varoitus, jos hän rikkoo 12 tai 13 §:ssä säädettyjä velvollisuuksiaan. Edellä 2. lakiehdotuksen 15 luvun 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta katsoo, että säännöksistä on perusteltua käydä ilmi, että huomautus voidaan määrätä vähäisemmistä rikkomuksista kuin varoitus. 

Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin ensimmäisestä virkkeestä poistetaan sana "huomautus" ja momenttiin lisätään toinen virke, jonka mukaan varoituksen sijasta valvottavalle voidaan antaa huomautus, jos velvollisuuksien rikkominen on vähäistä eikä se ole toistuvaa. 

35 §. Muutoksenhaku.

Pykälässä säädetään muutoksenhausta. Pykälässä säädetään muutoksenhakukelpoisista päätöksistä. Edellä 2. lakiehdotuksen 20 luvun 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa pykälän 1 momentin 3 kohtaa selvennettäväksi siten, että siitä käy ilmi, että muutoksenhakuoikeus koskee myös sellaisia päätöksiä, joissa huomautusta tai varoitusta ei määrätä. 

38 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset.

Pykälässä säädetään asetuksenantovaltuuksista. Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan hankkeeseen liittyvän asetusvalmistelun yhteydessä on havaittu, että lakiehdotuksen asetuksenantovaltuudet eivät ole kaikilta osin tarpeellisia. Yhdistelmärangaistuksesta annetun lain 38 §:n 1 momentin 1 ja 7 kohdassa säädetään asetuksenantovaltuuksista valvonta-aikaan liittyvien asiakirjojen laatimisesta, käsittelystä ja sisällöstä ja säilöönottopäätöksen muodosta ja sisällöstä. Asetuksenantovaltuus ei ole näistä asioista tarpeen, koska tarvittavat asetustasoiset säännökset päätöksentekoon ja tosiasialliseen hallintotoimintaan liittyvistä kirjauksista voidaan antaa muiden asetuksenantovaltuuksien nojalla. 

Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin 1 ja 7 kohdat poistetaan. Valiokunnan ehdotuksen myötä 1 momentin muiden kohtien numerointi muuttuu. 

Lakivaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 246/2020 vp sisältyvät 7.—10. lakiehdotuksen. 

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 246/2020 vp sisältyvät 1.—6. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan vankeuslain (767/2005) 1 luvun 7 §, 2 luvun 8 §, 3 luvun 7 a §:n 3 momentti, 12 luvun 10 §, 14 luvun 8 §:n 2 momentti sekä 15 luvun 14 ja 15 §, 

sellaisina kuin niistä ovat 3 luvun 7 a §:n 3 momentti, 12 luvun 10 § sekä 15 luvun 14 ja 15 § laissa 393/2015, 

muutetaan 1 luvun 5 §:n 2 momentti ja 9 §:n 1 momentti, 2 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentti, 1 a, 7 ja 10 §, 3 luvun 7 §:n 3 momentti ja 8 §:n 2 momentti, 4 luvun 2 §:n 3 momentti, 5–7 §, 9 §:n 1 momentti ja 11 §, 5 luvun 4 § ja 9 §:n 2 momentti, 6 luvun 1 ja 2 § sekä 6 §:n otsikko ja 4 momentti, 7 luvun 7 §:n 2 momentti, 8 luvun 10 §:n 3 momentti ja 14 §, 9 luvun 9 §:n 2 momentti, 11 luvun 8 §:n 2 momentti, 12 luvun 11 §:n 2 momentti, 14 luvun 2 §, 11 §:n 1 momentti ja 12 §, 15 luvun 4 ja 9–13 § ja 16 §:n 4 momentti sekä 18 §, 16 luvun 7 ja 9 § sekä 10 §:n 1 ja 2 momentti, 17 luvun 6 §:n 3 momentti, 7 §, 8 §:n 1 momentti ja 9 §, 18 luvun 6 §:n 3 ja 4 momentti, 7 § ja 9 §:n 1 momentti, 19 luvun 11 §:n 2 momentti sekä 20 luvun 1 §:n 1 momentin 2, 8 ja 14 kohta ja 2 §:n 4–6 kohta, 

sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 9 §:n 1 momentti, 3 luvun 8 §:n 2 momentti, 4 luvun 7 § ja 9 §:n 1 momentti, 6 luvun 6 §:n otsikko ja 4 momentti, 7 luvun 7 §:n 2 momentti, 15 luvun 4 §, 16 luvun 10 §:n 2 momentti, 18 luvun 9 §:n 1 momentti ja 20 luvun 1 §:n 1 momentin 2, 8 ja 14 kohta ja 2 §:n 4–6 kohta laissa 393/2015, 2 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentti laissa 33/2015, 2 luvun 1 a § laissa 14/2016, 2 luvun 10 § ja 4 luvun 11 § laeissa 33/2015, ja 383/2017 ja 290/2021, 4 luvun 2 §:n 3 momentti laissa 1070/2015, 4 luvun 5 § osaksi laissa 809/2011, 4 luvun 6 § osaksi laissa 403/2015, 4 luvun 11 § laeissa 33/2015 ja 383/2017, 5 luvun 9 §:n 2 momentti laissa 1640/2015, 6 luvun 2 § ja 15 luvun 10 § osaksi laeissa 735/2011 ja 393/2015, 8 luvun 14 § laeissa 393/2015, 383/2017 ja 804/2017, 9 luvun 9 §:n 2 momentti, 12 luvun 11 §:n 2 momentti ja 19 luvun 11 §:n 2 momentti laissa 383/2017, 14 luvun 11 §:n 1 momentti laissa 804/2017, 14 luvun 12 § laissa 735/2011, 15 luvun 18 § osaksi laissa 735/2011, 16 luvun 7 § osaksi laissa 393/2015, 16 luvun 9 § osaksi laeissa 735/2011, 809/2011 ja 507/2019 sekä 16 luvun 10 §:n 1 momentti laissa 507/2019, sekä 

lisätään 1 luvun 1 §:ään uusi 2 momentti, 16 lukuun uusi 9 a ja 11 §, 18 luvun 6 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 735/2011, uusi 5 momentti, lukuun uusi 6 a ja 6 b § sekä 8 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan tutkintavankeuslain (768/2005) 1 luvun 6 §, 8 luvun 8 §, 10 luvun 14 ja 15 §, 

sellaisina kuin niistä ovat 8 luvun 8 § laissa 394/2015 ja 10 luvun 14 ja 15 § osaksi laissa 394/2015, 

muutetaan 1 luvun 5 §:n 2 momentti, 2 luvun 2 §:n 5 momentti ja 4 §, 3 luvun 3 ja 9 §, 4 luvun 4 §, 5 luvun 8 §, 8 luvun 9 §, 10 luvun 4 ja 9–13 §, 16 §:n 4 momentti ja 18 §, 11 luvun 2 a, 7, 9 ja 10 §, 12 luvun 6 §:n 3 momentti, 7 §, 8 §:n 1 momentti ja 9 §, 13 luvun 6 §:n 3 ja 4 momentti, 7 § ja 9 §:n 1 momentti sekä 15 luvun 1 §:n 1 momentin 6 kohta, 

sellaisina kuin niistä ovat 2 luvun 2 §:n 5 momentti laissa 15/2016, 3 luvun 9 § laeissa 736/2011, 394/2015 ja 384/2017, 4 luvun 4 § laissa 384/2017, 5 luvun 8 § laeissa 394/201 5, ja 384/2017 ja 291/2021, 8 luvun 9 §, 11 luvun 10 §, 13 luvun 9 §:n 1 momentti ja 15 luvun 1 §:n 1 momentin 6 kohta laissa 394/2015, 10 luvun 4 § ja 11 luvun 7 § osaksi laissa 394/2015, 10 luvun 18 § osaksi laissa 736/2011, 11 luvun 2 a § laissa 508/2019 ja 11 luvun 9 § osaksi laeissa 736/2011 ja 808/2011, sekä 

lisätään 1 luvun 1 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 394/2015, uusi 5 momentti, 3 lukuun uusi 3 a ja 3 b §, 11 lukuun uusi 9 a ja 11 §, 13 luvun 6 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 736/2011, uusi 5 momentti ja lukuun uusi 6 a ja 6 b § sekä 8 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain (400/2015) 5, 29, 31, 74 ja 81 §, sellaisena kuin niistä on 31 § osaksi laissa 273/2019, 

muutetaan 14–20 §, 22, 23, 25–27 ja 30 §, 38 §:n 2 momentti, 39 ja 46 §, 49 §:n 2 momentti 54 §, 55 §:n 1 momentti, 62 ja 66 §, 67 §:n 1 momentti sekä 68, 75, 84, 86, 87 ja 91 §, 

sellaisina kuin niistä ovat 18 § osaksi laeissa 385/2017 ja 273/2019, 19 ja 30 § osaksi laissa 385/2017, 26 § osaksi laissa 273/2019 ja 62 § laissa 273/2019, sekä 

lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 273/2019, uusi 5 momentti, lakiin uusi 22 a, 24 a ja 26 a §, 47 §:ään uusi 3 momentti ja lakiin uusi 86 a §,seuraavasti:  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan valvotusta koevapaudesta annetun lain (629/2013) 10 ja 11 §, 14 §:n 2 momentti, 15 § sekä 16 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 14 §:n 2 momentti ja 15 § laissa 404/2015, 

muutetaan 3 §, 5 §:n 2 momentti, 9 §, 14 §:n 4 ja 5 momentti, 18, 19 ja 21 §, 23 §:n 1 momentti, 26 ja 27 §, 31 §:n 4 momentti sekä 32, 40 ja 41 §, 

sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 2 momentti, 14 §:n 4 ja 5 momentti ja 21 § laissa 404/2015, 32 § laeissa 404/2015, 1643/2015 ja 807/2017 sekä 40 § osaksi laeissa 397/2015 ja 404/2015, sekä 

lisätään 1 §:ään uusi 2 momentti, lakiin uusi 19 a ja 25 a §, 31 §:ään uusi 5 momentti sekä lakiin uusi 31 a –31 c § ja 40 a § seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain (801/2017) 5 §, 8 §:n 3 momentti, 10 §:n 2 momentti, 13, 14, 18 ja 19 §, 21 §:n 4 momentti, 23 §:n 2 momentti, 26 §:n 1 momentti, 29 §, 35 §:n 1 momentti, 36 ja 38 §, sellaisena kuin niistä on 35 §:n 1 momentti osaksi laissa 863/2020, sekä 

lisätään 1 §:ään uusi 3 momentti, lakiin uusi 13 a ja 17 a §, 21 §:ään uusi 5 momentti ja lakiin uusi 21 a–21 c §, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan rikoslain (39/1889) 8 luvun 12 §, sellaisena kuin se on laissa 297/2003, ja 

lisätään 8 lukuun uusi 12 b § seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (616/2019) 16 §:n 1 momentin 2 kohta seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain (650/2019) 16 §:n 1 momentin 7 kohta seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetun lain (1635/2015) 6 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 1 ja 2 kohta, 7 §:n 3 momentti ja 11 §:n 2 momentti, 

sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 1 momentti laissa 189/2019 ja 7 §:n 3 momentti laissa 941/2019 seuraavasti:  

Helsingissä 21.10.2021 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Leena  Meri  /ps   

varapuheenjohtaja  Sandra  Bergqvist  /r   

jäsen  Hanna  Huttunen  /kesk   

jäsen  Pihla  Keto-Huovinen  /kok   

jäsen  Marko  Kilpi  /kok   

jäsen  Mari  Rantanen  /ps   

jäsen  Suldaan  Said Ahmed  /vas   

jäsen  Ruut  Sjöblom  /kok   

jäsen  Mirka  Soinikoski  /vihr   

jäsen  Sebastian  Tynkkynen  /ps   

jäsen  Matti  Vanhanen  /kesk   

jäsen  Paula  Werning  /sd   

varajäsen  Outi  Alanko-Kahiluoto  /vihr   

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Mikko  Monto  /   

Hallituksen esityksessä ehdotetaan Rikosseuraamuslaitoksen rekistereissä olevien tietojen säilytysaikojen lyhentämistä. Esityksen yhtenä keskeisimpänä tavoitteena on ottaa aiempaa yksityiskohtaisemmin huomioon EU:n tietosuojalainsäädännön vaatimukset. 

Turvallisuustietorekisteri sisältää vankeusrangaistuksen aikaisten rikosten estämiseen tai laitosturvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä tietoja vangeista ja tutkintavangeista, joiden voidaan perustellusti epäillä syyllistyvän rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta. Rikosseuraamuslaitos saa lisäksi käsitellä vankeja ja tutkintavankeja tapaavia sekä heihin muutoin yhteyttä pitäviä henkilöitä koskevia tietoja laitosjärjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.  

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että tapaajia ja muita vankiin tai tutkintavankiin yhteyttä pitäviä henkilöitä koskevat rikosseuraamusrekisterissä olevat tiedot poistettaisiin viimeistään kahden vuoden kuluttua tapaamisajankohdasta tai muusta yhteydenpidosta ja tapaamiskieltoa koskeva tieto viimeistään kahden vuoden kuluttua kiellon päättymisestä. Voimassa olevan lain mukaan vastaava poistoaika on viisi vuotta. Muutosta perustellaan sillä, että kahta vuotta vanhempia tietoja ei voitane pitää tietojen käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisina. 

Turvallisuustietorekisterin tietojen enimmäissäilytysajaksi ehdotetaan viisi vuotta viimeisestä merkinnästä. Voimassa olevan lain mukaan tämä aika on kymmenen vuotta. Myös tässä tietojen säilytysajan lyhentämisessä perusteluna on tietojen tarpeellisuusvaatimus. Jos henkilöstä ei ole viiteen vuoteen tehty merkintöjä turvallisuustietorekisteriin, eivät rekisterissä olevat tiedot voi hallituksen esityksen perustelujen mukaan enää olla tarpeellisia. 

Tapaajia ja muita vankiin yhteyttä pitäviä henkilöitä koskevien tietojen poistaminen rekisteristä kahden vuoden kuluttua tapaamisajankohdasta tai muusta yhteydenpidosta tarkoittaisi käytännössä sitä, että pitkäaikaisvankien tapaajatiedot poistuvat jo kesken rangaistuskauden. Tätä on pidettävä ongelmallisena laitosturvallisuuden ylläpitämisen näkökulmasta. Sama koskee turvallisuustietorekisterissä olevia tietoja, joihin voi sisältyä muun muassa vangin kirjeenvaihtoon ja puheluihin liittyviä tietoja, vangin turvatarkastukseen liittyviä tietoja, Rikosseuraamuslaitoksen saamia vihjetietoja sekä tietoja poikkeuksellisista turvallisuutta vaarantavista tapahtumista vankilassa. 

Ottaen huomioon tapaajia ja muita vankiin yhteyttä pitäviä henkilöitä koskevien tietojen käyttötarkoitus (laitosjärjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen) sekä turvallisuustietorekisterin sisältämien tietojen käyttötarkoitus (vankeusrangaistuksen aikaisten rikosten estäminen ja laitosturvallisuuden ylläpitäminen) voidaan tällaisia tietoja pitää tarpeellisina vielä pitkään niiden rekisteröimisen jälkeen. Lakivaliokunnan aikaisemmissa asiantuntijakuulemisissa ilmi käynyt viime vuosina vankiloissa tapahtunut järjestäytyneen rikollisuuden aseman merkittävä vahvistuminen alleviivaa myös riittävän pitkien enimmäissäilytysaikojen tarpeellisuutta. Siksi katsomme, ettei mainittujen tietojen enimmäissäilytysaikoja tule lyhentää.  

Selvyyden vuoksi toteamme, ettei hallituksen esityksessä ehdotettua pidemmille säilytysaikojen enimmäisajoille ole valiokunnan saaman selvityksen mukaan unionin oikeudesta johtuvia esteitä, kun säilytyksen enimmäisajalle on relevantit perusteet tarpeellisuusvaatimukseen nähden. Voimassa olevan lain mukaiset tietojen poistamisajat on lisäksi alun perin säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella, ja perustuslakivaliokunta on lakivaliokunnalle antamassaan lausunnossa PeVL 27/2021 vp edelleen painottanut, että mitä pidemmäksi tietojen säilytysaika muodostuu, sitä olennaisempaa on huolehtia tietoturvasta, tietojen käytön valvonnasta ja rekisteröidyn oikeusturvasta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotukset hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 1. lakiehdotuksen 31 § muutettuna (Vastalauseen muutosehdotus). 

31 § 

Tietojen tarkistaminen ja poistaminen rekistereistä 

Henkilöä koskeva tieto poistetaan Rikosseuraamuslaitoksen rekisteristä, kun se ei ole enää tarpeellinen rekisterin käyttötarkoituksen kannalta. Tiedot poistetaan kuitenkin viimeistään seuraavasti: 

1) 6 §:ssä tarkoitetut rikosseuraamusrekisterissä olevat tiedot 10 vuoden kuluttua henkilön viimeisestä rikosseuraamusrekisteriin merkitystä vireillä olleesta täytäntöönpanoasiasta; 

2) 7 §:ssä ja 8 §:n 1—3 momentissa tarkoitetut rikosseuraamusrekisterissä olevat tiedot 5 vuoden kuluttua siitä, kun henkilö on viimeksi vapautunut Rikosseuraamuslaitoksen yksiköstä tai lopettanut yhdyskuntaseuraamuksen suorittamisen; 

3) 8 §:n 4 momentissa tarkoitetut rikosseuraamusrekisterissä olevat tiedot 2 kuukauden kuluttua tiedon merkitsemisestä rekisteriin; 

4) 10 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut rikosseuraamusrekisterissä olevat tiedot 5 vuoden kuluttua tapaamisajankohdasta tai muun yhteydenpidon ajankohdasta ja tapaamiskieltoa koskeva tieto 5 vuoden kuluttua kiellon päättymisestä; 

5) 10 §:n 3 momentissa tarkoitetut rikosseuraamusrekisterissä olevat tiedot 1 vuoden kuluttua asiointiajankohdasta; 

6) 11 §:ssä tarkoitetun turvallisuustietorekisterin tiedot 10 vuoden kuluttua viimeisestä merkinnästä; 

7) 12 §:ssä tarkoitetun asianomistajarekisterin tiedot puolen vuoden kuluttua siitä, kun kyseinen vanki on vapautunut vankeudesta, johon liittyi kyseinen ilmoittamisvelvollisuus. 

Tietoihin 5 §:n 2 momentin nojalla kuuluvat biometrinen kasvokuva ja sormenjälkitieto on poistettava rekisteristä kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun rangaistus on suoritettu tai tutkintavankeus taikka muu Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön ottamisen peruste on päättynyt. 

Teknisen valvonnan tallenteet on hävitettävä viimeistään kuukauden kuluttua tallentamisen päättymisestä, jollei niiden säilyttäminen ole välttämätöntä 8 tai 11 §:ssä säädettyyn tarkoitukseen. 

Rekisterinpitäjän tai sen määräämän Rikosseuraamuslaitoksen yksikön on tarkistettava rekisterin sisältämien tietojen tarpeellisuus seuraavasti: 

1) 10 §:ssä tarkoitetut rikosseuraamusrekisterin tapaajia ja muita vankiin tai tutkintavankiin yhteyttä pitäviä henkilöitä koskevat tiedot joka toinen vuosi ja asioijia koskevat tiedot kerran vuodessa; 

2) muut kuin 1 kohdassa tarkoitetut rikosseuraamusrekisterin tiedot vähintään joka kolmas vuosi; 

3) turvallisuustietorekisterin sisältämät tiedot vähintään kerran vuodessa. 

Edellä 9 §:ssä tarkoitettujen sosiaalihuollon tietojen tarkistamiseen ja poistamiseen rekisteristä sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettua lakia sekä sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annettua lakia. 

Kaikki henkilöä koskevat tiedot poistetaan tietojärjestelmästä viimeistään vuoden kuluttua rekisteröidyn kuolemasta. 

Helsingissä 21.10.2021

Mari  Rantanen  /ps   

Sebastian  Tynkkynen  /ps   

Leena  Meri  /ps   

Pihla  Keto-Huovinen  /kok   

Marko  Kilpi  /kok   

Ruut  Sjöblom  /kok