Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 9 luvun 1 ja 10 §:n muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi ( HE 151/2022 vp ): Asia on saapunut hallintovaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

• erityisasiantuntija  Marja-Leena  Härkönen  - sisäministeriö
• lainsäädäntöneuvos  Lauri  Koskentausta  - oikeusministeriö
• neuvotteleva virkamies  Tiina  Muinonen  - sosiaali- ja terveysministeriö
• poliisitarkastaja  Marja  Kiiski  - Poliisihallitus

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi poliisilakia, sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia, mielenterveyslakia, vankeuslakia, valvotusta koevapaudesta annettua lakia, yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annettua lakia, yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annettua lakia, pakkokeinolakia, ulosottokaarta, asevelvollisuuslakia, sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annettua lakia, siviilipalveluslakia sekä työtapaturma- ja ammattitautilakia. Lisäksi esityksessä ehdotetaan kumottavaksi eräiden poliisin virka-apukustannusten korvaamisesta annettu laki. 

Poliisilaissa säädettäisiin poliisin antaman virka-avun maksullisuudesta. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain nojalla poliisin antama virka-apu olisi maksutonta lastensuojelutehtävässä ja sosiaalihuoltolaissa tarkoitetussa kiireellisessä tehtävässä. Poliisin antama virka-apu säädettäisiin maksuttomiksi niissä tehtävissä, jotka ovat säädetty edellä mainituissa muissa laeissa.  

Esityksen tavoitteena on lisätä niiden henkilöiden suojaa, jotka ovat yhteiskunnassamme erityisen haavoittuvassa asemassa. Samalla pyritään turvaamaan poliisin ja sosiaalihuollon viranomaisten mahdollisuudet hoitaa niille laeissa säädetyt tehtävät.  

Esitys tukee pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman tavoitetta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisestä ja ensisijaisuudesta.  

Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023. 

Toimenpidealoite

Toimenpidealoitteessa TPA 69/2021 vp ehdotetaan, että poliisin virka-avun maksullisuuden epäkohtien korjaamiseksi ryhdytään toimenpiteisiin ja lainsäädäntömuutoksiin.  

Yleistä

Esityksen keskeinen muutos on, että poliisilakiin ( 872/2011 ) lisätään säännökset poliisin antaman virka-avun maksullisuudesta sekä henkilöstä, joka tekee päätöksen virka-avusta perittävästä maksusta. Nykyisin poliisin antaman virka-avun kustannusten korvaamisesta sekä virka-avun maksullisuudesta ja maksuttomuudesta säädetään eräiden poliisin virka-apukustannusten korvaamisesta annetussa laissa ( 259/1956 ) ja valtion maksuperustelain ( 150/1992 ) nojalla annetussa poliisin suoritteiden maksullisuudesta vuonna 2022 annetussa sisäministeriön asetuksessa ( 1191/2021 ). Esityksellä kumotaan eräiden poliisin virka-apukustannusten korvaamisesta annettu laki. 

Esityksen mukaan poliisin antaman virka-avun maksullisuus säilyy pääsääntönä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan useisiin lakeihin muutoksia, joiden perusteella poliisin antama virka-apu on maksutonta. Esimerkiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta annettuun lakiin ( 812/2000 ) ehdotetaan, että lastensuojelutehtävässä ja sosiaalihuoltolaissa tarkoitetussa kiireellisessä tehtävässä poliisin antama virka-apu on maksutonta. Pääsääntöisesti virka-apua annetaan näissä tilanteissa toiselle viranomaiselle.  

Lisäksi ehdotus sisältää poikkeuksen maksun perimättä jättämiselle sosiaalisista, taloudellisista tai muihin näihin verrattavista henkilökohtaisista syistä. Kyse on harkinnanvaraisesta kohtuullistamissäännöksestä, kun virka-avun pyytäjänä on yksityinen henkilö.  

Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin. 

Virka-avun maksullisuus

Valiokunnan saaman selvityksen perusteella poliisin antamasta virka-avusta ei ole aiemmin peritty siitä aiheutuneita kustannuksia, vaikka poliisin suoritteiden maksullisuudesta annetussa asetuksessa maksullisuudesta on jo aiemmin säädetty. Poliisihallitus muutti syksyllä 2020 poliisin virka-apumenettelyn ohjeistuksen ja laskutuskäytännön, jolloin tilanne muuttui. Esityksen tarkoituksena on säätää virka-avun maksullisuudesta lain tasolla ja toisaalta myös säätää niistä tilanteista, jolloin virka-apu on maksutonta.  

Esityksessä ehdotetaan, että poliisin antama virka-apu on lähtökohtaisesti poliisilain 9 luvun 1 §:n 4 momentin mukaan maksullista, jollei laissa säädetä poikkeusta maksullisuuteen. Päätöksen perittävästä maksusta tekee päällystöön kuuluva poliisimies, joka lähtökohtaisesti tekee myös päätöksen virka-avun antamisesta.  

Valiokunta toteaa, että ehdotukseen ei sisälly erillistä säännöstä virka-avun pyytäjän informoimiseksi siitä, onko virka-apu maksullista vai maksutonta ja miten virka-avusta perittävä maksu määräytyy. Hallintovaliokunta kiinnittää huomiota tässä yhteydessä hallintolain 8 §:n ( 434/2003 ) neuvontaa koskevaan säännökseen ja hallintolain 6 §:n hallinnon oikeusperiaatteisiin. Viranomaisen on hallintolain neuvontaa koskevan säännöksen mukaan mm. huolehdittava siitä, että asiakkaalla on selkeä käsitys menettelyllisten oikeuksiensa käyttämisestä.  

Ehdotetun poliisilain 9 luvun 1 §:n 5 momentin mukaan maksun suuruus määritetään siitä aiheutuvien kustannusten perusteella. Lisäksi lain 9 luvun 10 §:n 2 momenttiin lisätään sisäministeriön toimivalta antaa asetuksella tarkempia säännöksiä maksusta, joka peritään virka-avun pyytäjältä. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan poliisin virka-avun maksun määräytyminen perustuu jo voimassa olevan maksuasetuksen perusteella omakustannushintaan, joka on laskettu siten, että maksu kattaa virka-avusta aiheutuneet todelliset kulut. Maksu sisältää erilliskustannukset (yksinomaan maksullisen toiminnan aiheuttamat kustannukset) sekä yhteiskustannukset (maksullisen toiminnan, yhteisrahoitteisen toiminnan ja muun toiminnan yhteisesti aiheuttamat kustannukset). Erilliskustannuksiin lasketaan aineet ja tarvikkeet, henkilöstökustannukset, vuokrat, palveluiden ostot sekä muut erilliskulut. Maksullisen toiminnan osuuteen yhteiskustannuksista luetaan kaikki ne kustannukset (esimerkiksi tietojärjestelmäkustannukset), joilla on aiheuttamisyhteys kyseiselle maksulliselle toiminnalle. Yhteiskustannukset sisältävät myös tukitoimintojen kustannukset ja poistot.  

Edellä todetun mukaisesti virka-avusta aiheutuvan maksun määrittämiseen käytetään yhtä omakustannushintaa. Asetuksenantovaltuus voi siten koskea käytännössä vain maksun suuruutta. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että asetuksenantovaltuuden tarkoituksena on ollut, että sisäministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä virka-avusta perittävän maksun suuruudesta. Valiokunta katsoo, että säännöstä tulee tältä osin tarkentaa. 

Virka-apua koskevan maksun perimättä jättäminen

Ehdotetun poliisilain 9 luvun 1 §:n 5 momentin mukaan virka-avusta aiheutuva maksu voidaan jättää perimättä, jos se on perusteltua sosiaalisista, taloudellisista tai muista näihin verrattavista henkilökohtaisista syistä. Esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan, että arviointi maksun perimättä jättämisestä tulee tehdä tapauskohtaiseen harkintaan perustuen. Perusteluissa kuvataan esimerkinomaisesti tilanteita, jolloin maksun perimättä jättäminen voi olla perusteltua. Perusteluissa todetaan myös, että poliisin on mainittava virka-avun pyytäjälle maksuttomuudesta ja neuvottava häntä hallintolain ( 434/2003 ) 8 §:n mukaisesti. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kun kyse on tilanteesta, jossa henkilön on itse vedottava maksuttomuuden perusteisiin mahdollisesti kiireellisessä tai muuten vaikeassa tilanteessa, on tärkeää pitää huolta siitä, ettei esimerkiksi henkilön mahdollinen puutteellinen kielitaito, vähemmistöön kuuluminen tai henkilöllä olevat ikään, terveydentilaan tai vammaisuuteen liittyvät rajoitteet tai ominaisuudet tai uhka fyysisen väkivallan kohtaamisesta taikka se, ettei hän tunne lain sisältöä, johda siihen, että hänen oikeutensa maksuttomuuteen ei toteudu. Valiokunta korostaa, että tällaisissa tilanteissa on harkintaa tehtäessä ja henkilön antamaa selvitystä vastaanotettaessa tärkeää huolehtia perus- ja ihmisoikeuksista ja erityisesti tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta. 

Hallintovaliokunta viittaa erityisesti edellä jo mainittuun hallintolain 8 §:n neuvontaa koskevaan säännökseen ja hallintolain 6 §:n hallinnon oikeusperiaatteisiin. Viranomaisen on neuvontaa koskevan säännöksen mukaan mm. huolehdittava siitä, että asiakkaalla on selkeä käsitys menettelyllisten oikeuksiensa käyttämisestä. Hallinnon oikeusperiaatteista esimerkiksi tasapuolisen kohtelun vaatimus merkitsee, että hallinnossa asioiville pyritään turvaamaan yhdenvertaiset mahdollisuudet asioidensa hoitamiseen ja oikeuksiensa valvomiseen. Tasapuolisen kohtelun merkitys korostuu silloin, kun viranomainen käyttää yksityisten oikeusasemaan tai toimintamahdollisuuksiin kohdistuvaa harkintaa. Tällöin viranomaisen on erityisesti huolehdittava siitä, että hallinnossa asioivilla on yhtäläiset mahdollisuudet päästä selvyyteen lakiin perustuvista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. 

Hallintovaliokunta pitää selvänä, että erityisesti silloin, kun virka-apua annetaan yksityisille henkilöille, hallintolaista seuraa esimerkiksi asiakkaalle ilmoittamiseen ja neuvontaan liittyviä velvollisuuksia. Virka-apupäätöksen tekijän on siten hallintolain nojalla ilmoitettava virka-apupyynnön maksuttomuudesta virka-avun pyytäjälle ja neuvottava häntä siihen liittyvistä menettelyistä, eikä näistä tehtävistä ole siten tarpeen erikseen säätää tässä yhteydessä. Pykälän säännöskohtaisten perustelujen viittaus siihen, että poliisin tulee mainita virka-avun pyytäjälle maksuttomuudesta ja neuvottava tätä hallintolain mukaisesti, korostaa perustellusti sitä, että poliisin tulee arvioida maksun perimättä jättämistä koskevia tilanteita oma-aloitteisesti. 

Toimenpidealoite

Toimenpidealoitteessa on kyse poliisin virka-avun maksullisuuden poistamisesta kiireellisissä lastensuojelu- ja eläintensuojelutehtävissä. Hallituksen esityksessä ehdotetussa poliisilain muutoksessa lähtökohtana on poliisin antaman virka-avun maksullisuus ja esityksessä ehdotetaan muutoksia eri lakeihin, joissa säädetään tietyille viranomaisille annettavan virka-avun maksuttomuudesta. Esimerkiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta annettuun lakiin ( 812/2000 ) ehdotetaan, että lastensuojelutehtävässä ja sosiaalihuoltolaissa tarkoitetussa kiireellisessä tehtävässä poliisin antama virka-apu on maksutonta. Lisäksi esityksessä säädetään harkinnanvaraisesta, yksityiselle henkilölle annettavasta mahdollisuudesta maksuttomaan virka-apuun. Esitykseen ei sisälly virkaeläinlääkärille annettavan virka-avun maksuttomuutta. Maksullisuus säilyy poliisin virka-avun antamisen pääsääntönä. Hallintovaliokunta ehdottaa näin ollen toimenpidealoitteen TPA 69/2021 vp hylkäämistä. 

1 §. Poliisin antama virka-apu ja sen maksullisuus.

Pykälän 5 momenttiin hallintovaliokunta ehdottaa selkeytettäväksi sääntelyä siten, että maksun suuruudessa on kyse nimenomaan virka-avusta aiheutuvista kustannuksista. 

10 §. Tarkemmat säännökset.

Lisättäväksi ehdotetussa pykälän 2 momentin 12 kohdassa säädetään sisäministeriön oikeudesta antaa tarkempia säännöksiä maksusta, joka peritään virka-avun pyytäjältä. Edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten hallintovaliokunta ehdottaa, että sisäministeriön asetuksenantovaltuus rajataan tarkemmin koskemaan virka-avun pyytäjältä perittävän maksun suuruutta. 

Hallintovaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 151/2022 vp sisältyvät 2.—14. lakiehdotuksen. 

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 151/2022 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Eduskunta hylkää toimenpidealoitteen TPA 69/2021 vp. 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan poliisilain (872/2011) 9 luvun 1 §:n otsikko ja 10 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on viimeksi mainittu 10 §:n 2 momentti laissa 581/2019, sekä  

lisätään 9 luvun 1 §:ään uusi 4 —6 momentti seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

lisätään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 22 §:ään sellaisena kuin se on laissa 603/2022, uusi 2 momentti jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

lisätään mielenterveyslain (1116/1990) 31 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 438/2014, 20/2016 ja 583/2022, uusi 4 momentti seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan vankeuslain (767/2005) 1 luvun 11 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 809/2011, 

seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan valvotusta koevapaudesta annetun lain (629/2013) 38 § seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain (400/2015) 24 §:n 1 momentti ja 35 § seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain (801/2017) 20 §:n 1 momentti ja 30 § seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan pakkokeinolain (806/2011) 2 luvun 12 j §, sellaisena kuin se on laissa 101/2018, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan ulosottokaaren (705/2007) 3 luvun 23 §:n 3 momentti, 24, 82, 83 ja 108 §, sellaisena kuin niistä on 108 § osaksi laissa 778/2019 seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan asevelvollisuuslain (1438/2007) 125 §, sellaisena kuin se on laissa 147/2010, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain (255/2014) 

38 a §, sellaisena kuin se on laissa 689/2021, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan siviilipalveluslain (1446/2007) 103 §:n 1 momentti seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 253 §:n 2 momentti ja 254 § seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 

Helsingissä 10.11.2022 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Riikka  Purra  /ps   

varapuheenjohtaja  Mari-Leena  Talvitie  /kok   

jäsen  Tiina  Elo  /vihr   

jäsen  Eveliina  Heinäluoma  /sd   

jäsen  Hanna  Holopainen  /vihr   

jäsen  Hanna  Huttunen  /kesk   

jäsen  Mikko  Kärnä  /kesk   

jäsen  Juha  Pylväs  /kesk   

jäsen  Mari  Rantanen  /ps   

jäsen  Matti  Semi  /vas   

jäsen  Heikki  Vestman  /kok   

jäsen  Heidi  Viljanen  /sd   

varajäsen  Veijo  Niemi  /ps   

varajäsen  Ben  Zyskowicz  /kok   

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

istuntoasiainneuvos  Sanna  Helopuro