Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi ( HE 149/2022 vp ): Asia on saapunut hallintovaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty perustuslakivaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Lausunto

Asiasta on annettu seuraava lausunto: 

perustuslakivaliokunta  PeVL 55/2022 vp

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

• lainsäädäntöneuvos  Annika  Parsons  - sisäministeriö
• hätäkeskusylitarkastaja  Juha-Veli  Frantti  - sisäministeriö
• erityisasiantuntija  Suvi  Pato-Oja  - sisäministeriö
• erityisasiantuntija  Amanda  Mäkelä  - oikeusministeriö
• erityisasiantuntija  Anna  Sandberg  - sosiaali- ja terveysministeriö
• johtava tutkija  Kai  Valonen  - Onnettomuustutkintakeskus
• ylitarkastaja  Juhani  Kuparinen  - Tietosuojavaltuutetun toimisto
• johtaja  Taito  Vainio  - Hätäkeskuslaitos
• hätäkeskuksen johtaja  Jarmo  Laurila  - Keravan hätäkeskus
• hätäkeskuksen johtaja  Jukka  Alenius  - Oulun hätäkeskus
• poliisitarkastaja  Marja  Kiiski  - Poliisihallitus
• poliisitarkastaja  Marko  Savolainen  - Poliisihallitus
• ylitarkastaja  Sami  Piispanen  - Rajavartiolaitos
• pelastusjohtaja  Vesa  Halonen  - Helsingin kaupungin pelastuslaitos
• kehittämispäällikkö  Martti  Honkala  - Pirkanmaan hyvinvointialue
• viestintävastaava  Patrick  Tiainen  - Suomen Hätäkeskusammattilaisten liitto edustaen Suomen pelastusalan ammattilaiset

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

• ulkoministeriö
• Pelastusopisto
• HUS-yhtymä
• Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi hätäkeskustoiminnasta annettua lakia, turvallisuustutkintalakia, konsulipalvelulakia ja pelastuslakia. 

Esityksen mukaan hätäkeskustoiminnasta annetussa laissa säädettäisiin Hätäkeskuslaitoksen toiminnasta sekä pelastustoimen, poliisitoimen, sosiaali- ja terveystoimen ja Rajavartiolaitoksen hätäkeskuspalveluista, hätäkeskustoiminnasta ja henkilötietojen käsittelystä hätäkeskustoiminnassa. Hätäkeskustoiminnalla tarkoitettaisiin hätäkeskuspalveluja ja Hätäkeskuslaitoksen välittämään hätäilmoitukseen tai tehtävään liittyviä pelastustoimen, poliisin ja sosiaali- ja terveystoimen viranomaisen ja Rajavartiolaitoksen välittömiä toimenpiteitä edellyttävien lakisääteisten tehtävien hoitamista tarvittaessa Hätäkeskuslaitoksen avustamana. 

Hätäkeskustoiminnasta annetun lain säännökset henkilötietojen käsittelystä muutettaisiin vastaamaan EU:n tietosuojalainsäädännön vaatimuksia. Esityksessä säädettäisiin henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuusvaatimuksesta ja henkilötietojen rekisterinpitäjistä. Henkilötietojen rekisterinpitäjänä poliisin tietojen osalta toimisi Poliisihallitus, sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen osalta hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä vastaava toimivaltainen viranomainen, pelastustoimen tehtävätietojen osalta hyvinvointialueen pelastustoimen järjestämisestä vastaava toimivaltainen viranomainen ja Rajavartiolaitoksen tietojen osalta Rajavartiolaitoksen esikunta. Hätäkeskuslaitos toimisi rekisterinpitäjänä vartioimistehtäviksi katsottavien valvonta- ja hälytystehtävien, Hätäkeskuslaitoksen muiden tehtävien ja muiden viranomaisten avustamiseen liittyvien tietojen osalta, sekä niiden henkilötietojen osalta, jotka koskevat vahinko-, häirintä- ja väärinkäytösyhteydenottoja sekä tietojärjestelmä- tai verkkoliikennehäiriöitä. 

Lakiin lisättäisiin säännökset viranomaisten tiedonsaantioikeuksista, tietojen luovutuksesta ja tietojen toisiokäytöstä. Lisäksi laista kumottaisiin julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain kanssa olevaa päällekkäistä sääntelyä tietojen luovuttamisesta teknisen käyttöyhteyden avulla sekä käyttäjärekisteriin ja lokirekisteriin liittyen.  

Konsulipalvelulain mukaan Hätäkeskuslaitos voisi avustaa ulkoasianhallintoa avustavissa asiakaspalvelutehtävissä ja turvallisuustutkintalain mukaan Onnettomuustutkintakeskusta ilmoitusten vastaanottamisessa. Kyseisiin lakeihin lisättäisiin asetuksenantovaltuudet avustavia tehtäviä koskevista tarkemmista säännöksistä.  

Pelastuslakia muutettaisiin vastaamaan hyvinvointialueuudistuksesta johtuvia muutoksia. 

Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2023 alussa. Hätäkeskustoiminnasta annetun lain 16, 16 a ja 17—25 § on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024. 

Yleistä

Hätäkeskustoiminnasta annettu laki ( 692/2010 , hätäkeskuslaki) on tullut voimaan vuoden 2011 alusta. Hallituksen esityksessä ehdotetuilla muutoksilla pyritään osaltaan selkeyttämään Hätäkeskuslaitoksen ydintehtäviä säätämällä tehtävistä nykyistä tarkkarajaisemmin sekä määrittelemällä lainsäädännössä muut tehtävät ja muiden viranomaisten avustaminen. Hätäkeskuslaitoksen tuottamiin hätäkeskuspalveluihin, niihin liittyviin tukipalveluihin tai viranomaisten hätäkeskustoimintaan ei kuitenkaan esitetä muutoksia.  

Hätäkeskuslaissa säädetään ehdotetun soveltamisalasäännöksen mukaan Hätäkeskuslaitoksen toiminnasta sekä pelastustoimen, poliisitoimen, sosiaali- ja terveystoimen ja Rajavartiolaitoksen hätäkeskuspalveluista ja hätäkeskustoiminnasta. Lisäksi laissa säädetään henkilötietojen käsittelystä hätäkeskustoiminnassa. Hätäkeskustoiminta määritellään laissa, minkä arvioidaan selkeyttävän lain soveltamista. 

Esityksen keskeisenä sisältönä on hätäkeskuslain henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten muuttaminen vastaamaan EU:n tietosuojasääntelyn vaatimuksia. Tämä onkin valiokunnan käsityksen mukaan välttämätöntä, sillä voimassa oleva hätäkeskuslain sääntely on osin ristiriidassa EU:n tietosuojalainsäädännön kanssa. Laissa ehdotetaan säädettäväksi henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta ja rekisterinpitäjistä sekä viranomaisten tiedonsaantioikeuksista, tietojen luovutuksesta ja tietojen käytöstä muuhun kuin niiden alkuperäiseen käyttötarkoitukseen.  

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi myös turvallisuustutkintalakia ( 525/2011 ), konsulipalvelulakia ( 498/1999 ) ja pelastuslakia ( 379/2011 ). Turvallisuustutkintalakiin ja konsulipalvelulakiin tehtävät muutokset mahdollistavat sen, että Hätäkeskuslaitos voi avustaa Onnettomuustutkintakeskusta ilmoitusten vastaanottamisessa ja ulkoasiainhallintoa konsulipalveluihin liittyvissä asiakaspalvelutehtävissä. Mainitut avustavat tehtävät ovat päivystysluonteisia ja Hätäkeskuslaitos on hoitanut niitä jo nyt sopimusperusteisesti. Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksessa on ympärivuorokautinen päivystys, mikä mahdollistaa konsulipalveluihin liittyvien asiakasyhteydenottojen ja onnettomuusilmoitusten vastaanottamisen kaikkina vuorokauden aikoina. 

Hallintovaliokunta pitää esityksen tavoitteita kannatettavina. Henkilötietojen suojaa koskevassa sääntelyssä on olennaista, että hätäkeskustoiminnan yhteydessä henkilötietoja käsitellään siinä laajuudessa kuin se on viranomaisten tehtävien hoitamiseksi tarpeellista, henkilötietojen suojasta säädetään riittävän täsmällisesti ja sääntely on sekä henkilötietoja käsittelevien viranomaisten että rekisteröidyn näkökulmasta selkeää ja helposti ymmärrettävää.  

Valiokunta pitää välttämättömänä, että Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöllä on ajantasainen tieto voimassa olevan lainsäädännön henkilötietojen käsittelyä koskevista vaatimuksista. Tämän vuoksi on välttämätöntä varmistaa, että henkilötietojen käsittelyä ja tietosuojaa koskevat ohjeet ovat ehdotettujen muutosten voimaan tullessa ajan tasalla ja, että päivystäjien koulutus lainsäädännön sisällöstä on riittävää. Valiokunta kuitenkin tähdentää, että hätäkeskuspäivystäjien tehtävät tai tietojen ja henkilötietojen käsittelyoikeudet eivät muutu nykyisestä. Keskeistä on, että ihmisten avunsaanti hätätilanteissa on jatkossakin mahdollisimman nopeaa ja sujuvaa.  

Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Hallintovaliokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin. 

Henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön kokonaisuus

EU:n uudistunut tietosuojalainsäädäntö on eriyttänyt säädöspohjaa siten, ettei kaikkeen henkilötietojen käsittelyyn ole enää mahdollista soveltaa samaa sääntelyä. EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU 2016/679) on alettu soveltaa 25.5.2018. Sitä kansallisesti täydentää ja täsmentää 1.1.2019 voimaan tullut tietosuojalaki ( 1050/2018 , HaVM 13/2018 vp ). Tietosuojalain kanssa samanaikaisesti on tullut voimaan henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annettu laki ( 1054/2018 , rikosasioiden tietosuojalaki, HaVM 14/2018 vp ), jolla on pantu kansallisesti täytäntöön ns. rikosasioiden tietosuojadirektiivi (EU) 2016/680.  

Tietosuoja-asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta. Tietosuoja-asetus sisältää kuitenkin tietyiltä osin kansallista liikkumavaraa. Kansallisella lailla voidaan täsmentää henkilötietojen käsittelyn oikeusperustaa ja käsittelyn sisältöä sekä esimerkiksi tiettyjen edellytysten vallitessa poiketa rekisteröidyn oikeuksista. Henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta säädetään tarkemmin 6 artiklassa. Asetuksen 9 artiklan nojalla voidaan antaa tarkempia säännöksiä myös erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien henkilötietojen käsittelystä. Perustuslakivaliokunta on korostanut, että siltä osin kuin Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää kansallista sääntelyä tai mahdollistaa sen tätä kansallista liikkumavaraa käytettäessä otetaan huomioon perus- ja ihmisoikeuksista seuraavat vaatimukset ( PeVL 14/2018 vp ).  

Perustuslakivaliokunnan mukaan tietosuoja-asetuksen yksityiskohtainen sääntely, jota tulkitaan ja sovelletaan EU:n perusoikeuskirjassa turvattujen oikeuksien mukaisesti, muodostaa yleensä riittävän säännöspohjan myös perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta. Henkilötietojen suoja tulee turvata ensisijaisesti EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja kansallisen yleislainsäädännön nojalla. Kansallisen erityislainsäädännön säätämiseen tulee siten suhtautua pidättyvästi ja rajata sellainen vain välttämättömään tietosuoja-asetuksen salliman kansallisen liikkumavaran puitteissa (ks. PeVL 14/2018 vp , s. 4—5).  

Perustuslakivaliokunnalla ei ole käsiteltävänä olevasta hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossa ( PeVL 55/2022 vp ) huomauttamista sääntelyn perusteista. Sääntelyä on kuitenkin valiokunnan vakiintuneen käytännön mukaisesti syytä täydentää erityisesti arkaluonteisten henkilötietojen säilytysaikoja koskevalla sääntelyllä. Arkaluonteinen henkilötieto on poistettava, kun sen käsittely ei ole enää käyttötarkoituksen kannalta välttämätöntä. Hallintovaliokunnan on lisäksi syytä varmistua sääntelyn yhteensopivuudesta EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa kiinnittäen erityistä huomiota rekisterinpitäjän määrittelyyn.  

Hätäkeskustoiminnassa käsiteltävät henkilötiedot on ehdotetun 18 §:n 1 momentin mukaan poistettava viimeistään viiden vuoden kuluttua ilmoituksen vastaanottamisesta, kuten nykyisinkin. Hallintovaliokunta on katsonut vastaavissa henkilötietojen käsittelyä koskevissa sääntelyesityksissä ( HaVM 39/2018 vp ja HaVM 14/2022 vp ), että muita tietoja lyhyemmän säilytysajan asettaminen arkaluonteisina pidettäville tiedoille johtaisi tilanteisiin, joissa osa samaan tehtävään liittyvistä tiedoista olisi poistettava eri aikaan kuin muut. Valiokunta on todennut, että tämä olisi ongelmallista etenkin tietojen eheyden kannalta ( HaVM 39/2018 vp ). Valiokunta pitää mainittuihin lausuntoihinsa viitaten perusteltuna, ettei arkaluonteisille henkilötiedoille säädetä muita tietoja lyhyempää säilytysaikaa. Valiokunta toteaa kuitenkin, että erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen lisäksi myös muiden arkaluonteisten tietojen käsittely ehdotetaan rajattavaksi vain käsittelytarkoituksen kannalta välttämättömään. 

Hätäkeskuslakia sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn hätäkeskustoiminnassa rinnakkain tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain kanssa. Etenkin poliisi käsittelee hätäkeskustoimintaan liittyviä tietoja myös rikosasioiden tietosuojadirektiivin ja rikosasioiden tietosuojalain soveltamisalalla. Hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten henkilötietojen käsittelyä koskevaa erityislainsäädäntöä on viime vuosina uudistettu. Poliisin ( HaVM 39/2018 vp ), Rajavartiolaitoksen ( HaVM 40/2018 vp ) ja Tullin ( HaVM 41/2018 vp ) henkilötietojen käsittelyä koskeva erityislainsäädäntö täydentää edellä mainittua yleislainsäädäntöä. Aiempi tietojärjestelmiin ja henkilörekistereihin kytkeytynyt sääntely on korvattu mainitussa erityislainsäädännössä henkilötietojen käsittelytarkoituksia ja käsiteltävien henkilötietojen sisältöä koskevalla sääntelyllä. Henkilötietojen käsittely on myös hätäkeskustoiminnassa perusteltua sitoa ehdotetuin tavoin henkilötietojen käsittelytarkoituksiin.  

Hätäkeskustoiminnalla tarkoitetaan ehdotetussa laissa hätäkeskuspalveluja ja Hätäkeskuslaitoksen välittämään hätäilmoitukseen tai tehtävään liittyviä pelastustoimen, poliisin, sosiaali- ja terveystoimen ja Rajavartiolaitoksen välittömiä toimenpiteitä edellyttävien lakisääteisten tehtävien hoitamista Hätäkeskuslaitoksen tuella. Hätäkeskustoimintaan osallistuva viranomainen saa ehdotuksen mukaan käsitellä henkilötietoja, jos se on tarpeen hätäkeskustoiminnan tai laissa toimivaltaiselle viranomaiselle säädetyn hätäkeskustoimintaan liittyvän tehtävän suorittamiseksi. Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilötietoja ja henkilötunnusta saa käsitellä vain, jos käsittely on käsittelytarkoituksen kannalta välttämätöntä. Hallintovaliokunta ehdottaa yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin tavoin säännöksen täydentämistä niin, että edellä sanottu koskee myös arkaluonteisia henkilötietoja.  

Hallintovaliokunta toteaa, että henkilötietojen käsittely on hätäkeskustoiminnassa välttämätöntä, jotta avun tarvitsija saa hätätilanteessa oikeanlaista apua mahdollisimman nopeasti, ja viranomainen voi hoitaa lakisääteiset tehtävänsä tehokkaasti, nopeasti ja käytettävissä olevat resurssit huomioiden. Henkilötietoja käsitellään hätäkeskustoiminnassa kunkin hätäkeskustoimintaan osallistuvan viranomaisen lakisääteisten tehtävien hoitamista varten, ja viranomaiset määrittävät henkilötietojen käsittelytarpeen. 

Rekisterinpitäjyys

Hätäkeskuslaitoksessa on otettu vuosien 2018—2019 aikana käyttöön valtakunnallinen hätäkeskustietojärjestelmä (ERICA). Hätäkeskustietojärjestelmän päävastuullinen rekisterinpitäjä on nykyisin Hätäkeskuslaitos. Poliisin osalta rekisterinpitäjä on Poliisihallitus.  

Ehdotetun hätäkeskuslain 16 a §:n mukaan laissa tarkoitettujen henkilötietojen rekisterinpitäjinä toimivat Poliisihallitus, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä vastaava toimivaltainen viranomainen, pelastustoimen järjestämisestä vastaava toimivaltainen viranomainen ja Rajavartiolaitoksen esikunta. Myös Hätäkeskuslaitos toimii edelleen rekisterinpitäjänä eräiden tietojen osalta. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on jatkossakin hätäkeskustietojärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen. Hätäkeskuslaitos vastaa tässä tehtävässä teknisten toimien toteuttamisesta henkilötietojen suojaamiseksi, mutta sille ei siirry tätä kautta muiden rekisterinpitäjien vastuita.  

Hallituksen esityksen perusteluissa on tehty selkoa esitykseen sisältyvien ehdotusten suhteesta tietosuoja-asetukseen ja rikosasioiden tietosuojalakiin. Valiokunta toteaa, että tietosuoja-asetus, tietosuojalaki ja rikosasioiden tietosuojalaki sisältävät yksityiskohtaiset säännökset muun muassa henkilötietojen käsittelyn yleisistä periaatteista, rekisterinpitäjän velvollisuuksista ja rekisteröidyn oikeuksista, tietoturvallisuudesta ja henkilötietojen käsittelyn valvonnasta sekä lainvastaisen henkilötietojen käsittelyn seuraamuksista. Hallintovaliokunnan näkemyksen mukaan ehdotetussa sääntelyssä on otettu asianmukaisesti huomioon EU-oikeudesta johtuvat vaatimukset. Toimivalta arvioida sääntelyn EU-oikeuden mukaisuutta on kuitenkin Euroopan unionin tuomioistuimella.  

Hallintovaliokunta on käsitellyt rekisterinpitäjyyteen liittyviä kysymyksiä laajasti esimerkiksi maahanmuuttohallinnon henkilötietolainsäädäntöä koskevassa mietinnössään ( HaVM 10/2020 vp ). Valiokunta toteaa tässä yhteydessä, että tietosuoja-asetuksen määritelmän mukaan rekisterinpitäjä on se, joka yksin tai yhdessä toisten kanssa määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Rikosasioiden tietosuojalain mukaan rekisterinpitäjällä tarkoitetaan toimivaltaista viranomaista, joka yksin tai yhdessä muiden kanssa määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot tai jonka tehtäväksi rekisterinpito on lailla säädetty. Tietosuoja-asetuksen 24 artiklassa rekisterinpitäjän vastuusta säädetään, että rekisterinpitäjän on toteutettava tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, joilla voidaan varmistaa ja osoittaa, että käsittelyssä noudatetaan tietosuoja-asetusta. Teknisistä toimenpiteistä vastaa käytännössä tietojärjestelmän ylläpitäjä, mutta organisatoristen toimenpiteiden toteuttamista voidaan pitää yhtenä rekisterinpitäjää määrittävänä osatekijänä. Rikosasioiden tietosuojalaissa rekisterinpitäjän vastuusta säädetään vastaavasti lain 14 §:ssä.  

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee seikkaperäisesti, että valmistelun yhteydessä on tarkasteltu eri vaihtoehtoja rekisterinpitäjiksi. Perustelujen mukaan pelastustoimi, poliisi, sosiaali- ja terveystoimi ja Rajavartiolaitos määrittävät kukin omalta osaltaan henkilötietojen käsittelytarkoituksen hätäkeskustoiminnassa. Jokainen hätäkeskustoimintaan osallistuva viranomainen antaa toimialaansa liittyvät tehtävien käsittelyä ja välittämistä ja muuta ilmoituksen tai tehtävän hoitamista koskevat ohjeet ja suunnitelmat Hätäkeskuslaitokselle. Hätäkeskuslaitos vastaanottaa ja arvioi hätäilmoituksen, ja välittää tehtävän viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Hätäkeskustoimintaan osallistuvat viranomaiset määrittävät henkilötietojen käsittelytarkoituksen hätäkeskustoiminnassa, jotta ne voivat toteuttaa lakisääteiset velvoitteensa. Hätäkeskustoimintaan osallistuvat edellä mainitut viranomaiset ovat näin ollen rekisterinpitäjiä omien tietojensa osalta. Ehdotettu rekisterinpitäjyyttä koskeva sääntely vastaa saadun selvityksen mukaan tosiasiallista nykytilaa.  

Jokainen rekisterinpitäjä vastaa omien tehtävätietojensa osalta myös hätäilmoituksista ja niihin liittyvistä tallenteista. Hätäkeskuslaitos toimii perustelujen mukaan muiden viranomaisten rekisterinpidossa olevien henkilötietojen käsittelijänä toimivaltaisen rekisterinpitäjän lukuun. Rekisterinpitäjä vastaa esimerkiksi tietopyyntöihin omien tietojensa osalta. Tietojen luovuttamiseen liittyy monenlaisia tietojen salassapitoon liittyviä intressejä, joita vain toimivaltainen viranomainen voi arvioida. 

Rekisteripitäjien määrä kasvaa merkittävästi nykyisin hätäkeskuslaissa säädetystä, sillä hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki vastaavat vuoden 2023 alusta pelastustoimen järjestämisestä ja näiden lisäksi HUS-yhtymä Uudenmaan alueella sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Rekisterinpitäjiä on jatkossa enimmillään lähes 50. Hätäkeskuslain 14 §:n mukaisessa Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä koordinoidaan nykyisin muun muassa eri toimialojen tehtävänkäsittelyohjeet. Sääntelyä täsmennetään tältä osin niin, että valtakunnalliset suunnitelmat ja ohjeet on käsiteltävä ja sovitettava yhteen mainitussa yhteistyöryhmässä. Valiokunta pitää tärkeänä, että eri toimialojen ja rekisterinpitäjien yhteistoiminta on mahdollisimman sujuvaa ja ohjeistus yhdenmukaista. Rekisterinpitäjien yhdenmukaisilla käytännöillä on keskeinen merkitys sääntelyn toimivuuden kannalta 

Henkilötietojen käsittely, tiedonsaantioikeudet ja tietojen luovuttaminen

Hätäkeskuslaitoksella on välttämätön tarve saada lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi tietoja muiden viranomaisten rekistereistä. Näistä rekistereistä saatuja tietoja käytetään voimassa olevan ja ehdotetun sääntelyn mukaan esimerkiksi hätäilmoituksen arvioimiseen, tehtävän välittämiseen ja toimivaltaisen viranomaisen tehtävän suorittamiseen. Lain 19 §:ssä luetellaan nykyiseen tapaan tyhjentävästi ne rekisterit, joista Hätäkeskuslaitos saa tietoja.  

Hallintovaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ( HE 140/2022 vp ) ehdotetaan säädettäväksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Hätäkeskuslaitokselle ja pelastusviranomaiselle ehdotetaan oikeutta saada tehtäviensä hoitamisen kannalta välttämättömät tiedot mainitusta järjestelmästä. Valiokunta pitää perusteltuna myöhemmin arvioida, aiheuttaako mainittu sääntely muutostarpeita hätäkeskuslakiin tai pelastuslakiin. 

Hallintovaliokunta painottaa, että päivystystehtävää hoitavan henkilöstön henkilötietojen käsittelyoikeudet eivät ehdotetun sääntelyn myötä muutu nykyisestä. Hätäkeskuspäivystäjä voi jatkossakin lakisääteistä tehtävää hoitaessaan käsitellä tarvitsemiaan tietoja ja henkilötietoja hätäkeskustietojärjestelmässä. Päivystäjä voi tarkastella esimerkiksi toisen tehtävän tehtävätietoja varmistaessaan, onko kyseessä sama tapahtuma tai onko paikalle jo hälytetty toimivaltainen viranomainen. Hätäkeskuspäivystäjällä ei kuitenkaan ole nykyisinkään voimassa olevan lainsäädännön tai Hätäkeskuslaitoksen sisäisen ohjeistuksen perusteella yleistä oikeutta selailla tehtävätietoja, jos se ei ole perusteltua yksittäisen tehtävän hoitamiseksi. Valiokunta toteaa, että arvio siitä, liittyykö uusi tehtävä alkuperäiseen hätäilmoitukseen, tehdään aina tapauskohtaisesti. Valiokunta pitää selvänä, ettei lainsäädännössä voida kattavasti ennakoida kaikkia käytännön lainsoveltamistilanteita. Tärkeintä on, että hätäkeskuspäivystäjä voi hoitaa lakisääteiset tehtävänsä kaikissa tilanteissa asianmukaisesti ilman aiheettomia viiveitä. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisen mukaan suuronnettomuuksiin, laajempiin rikostilanteisiin, päällekkäisiin ilmoituksiin ja ns. liikkuviin tilanteisiin liittyy korostettu tarve ajantasaisen tilannekuvan muodostamiseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hätäkeskustietojärjestelmään on rakennettu tekninen ominaisuus, jonka tarkoituksena on tukea Hätäkeskuslaitoksen ja hätäkeskuspäivystäjän tilannetietoisuuden hallintaa. Päivystäjä näkee hätäilmoituksen yhteydessä hätäkeskustietojärjestelmässä aina tapahtumapaikan kartan sekä reaaliaikaisen tilannekuvan hätäkeskusviranomaisen käytössä olevista resursseista, lähialueella käynnissä olevista tehtävistä ja niiden otsikkotason tiedot. Tämä tieto on käytössä jatkossakin vuoromestarilla, tehtävänseurannasta vastaavilla päivystäjillä ja ilmoituksen vastaanottamisesta vastaavilla päivystäjillä kunkin tehtävien edellyttämällä tavalla. Yksittäinen hätäkeskus tai Hätäkeskuslaitoksen johtokeskus voi myös tiedottaa edellä mainitun kaltaisesta tilanteesta sisäisesti hätäkeskuksia. Esityksellä ei ole tarkoitus tältä osin muuttaa nykytilaa. Hallintovaliokunta korostaa, että ehdotettu sääntely mahdollistaa hätäkeskuspäivystäjän tarvitseman tilannetietoisuuden ylläpitämisen jatkossakin, ja hätäkeskuspäivystäjä voi edellä kuvatuin tavoin käsitellä henkilötietoja, jos se on tarpeen lakisääteisten tehtävien ja kyseessä olevan yksittäisen tehtävän hoitamiseksi.  

Jokainen toimiala vastaa jatkossa rekisterinpitäjyydestä omien tehtävätietojensa osalta, joten tietojen luovuttamisesta niille itselleen ei ole tarpeen säätää. Sen sijaan Hätäkeskuslaitoksen oikeudesta saada jatkossakin hätäkeskustietojärjestelmästä sisäistä laillisuusvalvontaa ja työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden toteuttamista varten tarvittavat tiedot tulee rekisterinpitäjyyden muuttuessa säätää erikseen. Hätäkeskuslaitoksella on ehdotetun 20 §:n 3 momentin mukaan oikeus saada näitä tarkoituksia varten tarvittavat hätäilmoitustallenteet ja kyseiseen tallenteeseen liittyvät tehtävätiedot ja muut välttämättömät tiedot. Tällaiselle voi olla perustelujen mukaan tarvetta esimerkiksi kantelun käsittelyn yhteydessä.  

Ehdotettu sääntely mahdollistaa sen, että tietojen käsittelystä voidaan sopia Hätäkeskuslaitoksen ja rekisterinpitäjän välillä tietolupamenettelyssä, jota käytetään jo nykyisin Poliisihallituksen ja Hätäkeskuslaitoksen kesken. Rekisterinpitäjä voi myös avata katseluyhteyden tietovarannon sellaisiin tietoihin, joihin Hätäkeskuslaitoksella on tiedonsaantioikeus. Vastaavaa katseluoikeutta käytetään jo nyt voimassa olevan hätäkeskuslain 19 §:n määriteltyjen tiedonsaantioikeuksien osalta viranomaisten eri rekistereihin. Valiokunta pitää tärkeänä, että tietojen luovuttamiseen löydetään toimivat menettelyt sen varmistamiseksi, että tietojen luovuttaminen hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten välillä on mahdollisimman sujuvaa. 

Toiminnan kehittäminen ja tietojen käyttö koulutustarkoitukseen

Rekisterinpitäjät saavat ehdotetun 21 §:n 2 momentin mukaan luovuttaa toisilleen välttämättömiä tietoja laillisuusvalvonta-, suunnittelu- ja kehittämistoiminnan sekä koulutuksen toteuttamiseksi. Lakiehdotuksen henkilötietojen käsittelyä muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen koskevassa 22 §:ssä puolestaan mahdollistetaan tietojen käyttö muun ohella edellä mainittuihin tarkoituksiin. Sääntelyllä varmistetaan mahdollisuus hätäkeskustoiminnan ja Hätäkeskuslaitoksen oman toiminnan kehittämiseen. Rekisterinpitäjät voivat luovuttaa säännöksen perusteella esimerkiksi hätäpuhelutallenteita Hätäkeskuslaitokselle käytettäväksi sisäisessä koulutuksessa. 

Voimassa olevassa lainsäädännössä ei säädetä hätäilmoitustallenteiden luovuttamisesta Pelastusopistolle tai tallenteiden käytöstä koulutustarkoituksiin esimerkiksi Hätäkeskuslaitoksessa. Hätäilmoitustallenteita luovutetaan kuitenkin käytännössä Hätäkeskuslaitoksesta omaan sisäiseen käyttöön ja Pelastusopistolle koulutusta varten. Hätäilmoitustallenteet luovutetaan saadun selvityksen mukaan sellaisina, että soittajan ja päivystäjän äänet on muutettu äänen taajuutta muuttamalla, eivätkä henkilöt ole tunnistettavissa. Lisäksi tallenteista poistetaan kaikki henkilötiedot, kuten nimi, osoite, henkilötunnus tai auton rekisterinumero. Tallenteesta on äänen muuttamisen jälkeenkin kuultavissa soittajan äänenkäyttö (esim. huuto, kuiskaus) tai hengitysääni sekä taustaäänet, jotka ovat olennaisia esimerkiksi riskiarvioinnin opettelussa ja koulutuksessa. 

Hätäilmoituksen vastaanotossa henkilötietojen alkuperäinen käsittelytarkoitus on hätäkeskustoiminnan ja tukipalvelujen sekä viranomaisten lakisääteisten tehtävien toteuttaminen. Luovutettaessa tietoja tai käytettäessä niitä koulutustarkoitukseen tietoja käytetään muuhun kuin alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tietojen käyttö koulutustoimintaan poikkeaa tietojen alkuperäisestä käsittelytarkoituksesta selkeämmin kuin tietojen käyttäminen laillisuus- ja laadunvalvontaan tai suunnittelu- ja kehittämistoimintaan. Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan mukaan tietojen käsittely muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen edellyttää asianmukaisten suojatoimien, kuten salaamisen tai pseudonymisoinnin, olemassaoloa 

Tietosuoja-asetuksessa tietojen pseudonymisoinnilla tarkoitetaan henkilötietojen käsittelemistä siten, että henkilötietoja ei voida enää yhdistää tiettyyn rekisteröityyn käyttämättä lisätietoja. Esityksen perustelujen mukaan koulutuksessa ei ole välttämätöntä opetuksen ja koulutuksen näkökulmasta käyttää autenttisia hätäilmoitustallenteita, joissa henkilöt ovat tunnistettavissa. Tietojen pseudonymisoinnin tarkoituksena on suojata henkilön yksityisyyttä. Saadun selvityksen mukaan hätäkeskustietojärjestelmän käyttöön ja tehtävien käsittelyyn liittyvässä koulutuksessa käytetään pääsääntöisesti aitojen hätäilmoitusten pohjalta rakennettua aineistoa. Valiokunta pitää tärkeänä, että hätäkeskuspäivystäjien koulutuksessa voidaan käyttää myös aitoja hätäilmoitustallenteita. Tästä syystä on perusteltua, että hätäkeskuspäivystäjällä on mahdollisuus ainakin opintojen aikaisessa työharjoittelussa harjoitella ohjattuna aitojen hätäilmoitusten käsittelyä. Valiokunta katsoo, ettei hätäilmoitustallenteiden muokkaaminen niin, ettei henkilö ole niistä tunnistettavissa, saa vaikuttaa hätäkeskuspäivystäjän työssä tarvittavien keskeisten elementtien oppimiseen. Ehdotetulla sääntelyllä mahdollistetaan edellä mainitun nykykäytännön jatkuminen. 

Muita huomioita

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Hätäkeskuslaitoksessa on annettu vuonna 2020 sisäinen ohje tietosuojasta ja tietojen käsittelystä, jossa on otettu huomioon muun ohella EU:n voimassa oleva tietosuojalainsäädäntö. Valiokunta pitää tärkeänä, että riittävästä ohjeistuksesta ja kouluttamisesta huolehditaan ehdotettujen lainmuutosten voimaantulon yhteydessä. 

Hallituksen esitys on alun perin tarkoitettu käsiteltäväksi vuoden 2023 talousarvion yhteydessä ja lakien on ollut tarkoitus tulla voimaan pääosin vuoden 2023 alussa. Henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten on kuitenkin määrä tulla voimaan 1.1.2024. Saadun selvityksen mukaan muutos on edelleen toteutettavissa mainitussa aikataulussa, eikä voimaantuloa ole tarpeen siirtää. Muutoksen toteuttamiseen on varattava riittävät resurssit. 

1. Laki hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta

2 §. Määritelmät.

Valiokunta ehdottaa pykälän 1 ja 3-6 kohdan kirjoitusasuun teknisluonteista täsmennystä.  

4 §. Hätäkeskuslaitoksen tehtävät.

Valiokunta ehdottaa saamansa selvityksen perusteella pykälän 1 momentin 1 kohdan täsmentämistä niin, että Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen toimivaltaisen viranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti. Säännös vastaa tarkennettuna tosiasiallista nykytilaa, jossa Hätäkeskuslaitos vastaanottaa ja arvioi sekä välittää tehtävän poliisin, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista järjestämisvastuussa olevan viranomaisen ja Rajavartiolaitoksen lukuun näiden viranomaisten antamien ohjeiden ja suunnitelmien perusteella. 

6 §. Hätäkeskuslaitoksen johtaminen.

Hallituksen esityksessä pykälään ehdotetaan tehtäväksi ainoastaan muutokset, jotka koskevat Hätäkeskuslaitoksen johtajan muuttamista ylijohtajaksi. Muilta osin pykälän ehdotetaan jäävän ennalleen. Pykälän voimassa olevan 2 momentin mukaan johtaja vastaa Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tuloksellisuudesta ja laitokselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta sekä edustaa valtiota ja valvoo valtion etua ja oikeutta muussa viranomaisesta tai tuomioistuimessa, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. Saadun selvityksen mukaan 2 momentin säännös on tarpeeton, sillä valtion viranomainen edustaa lähtökohtaisesti omalla toimialallaan valtiota. Valiokunta ehdottaa samaansa selvityksen perusteella, että nykyinen 2 momentin säännös poistetaan pykälästä. Samalla nykyinen 3 momentti siirtyy 2 momentiksi.  

7 §. Asioiden ratkaiseminen.

Hätäkeskustoiminnasta annetun lain 7 §:ssä säädetään asioiden ratkaisemisesta. Hallituksen esityksessä pykälää on ehdotettu muutettavaksi 6 §:ää vastaavasti niin, että johtaja muutetaan ylijohtajaksi. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että pykälä sisältää osin päällekkäistä sääntelyä lain 9 §:n kanssa, jossa säädetään työjärjestyksestä. Valiokunta ehdottaa saamansa selvityksen perusteella, että pykälä kumotaan. Hätäkeskustoiminnasta annettua asetusta on tarkoitus täsmentää niin, että siinä säädetään jatkossa siitä, että ylijohtaja vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Asetukseen on myös tarkoitus ottaa säännös ylijohtajan mahdollisuudesta ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi muun virkamiehen ratkaistava. 

8 §. Nimittäminen ja kelpoisuusvaatimukset.

Hallintovaliokunta ehdottaa pykälän 1 momenttia muutettavaksi niin, että siitä poistetaan muun henkilöstön nimittämistä koskeva säännös. Lain 9 §:n mukaan Hätäkeskuslaitoksen työjärjestyksessä annetaan määräykset muun muassa henkilöstön nimittämisestä. Valiokunta ehdottaa 1 momenttiin lisättäväksi viittaussäännöksen valtion virkamieslain 8 §:ään. Valtion virkamieslain 8 §:n 2 momentin mukaan virkamieslain 26 §:n 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen virkojen erityisinä kelpoisuusvaatimuksina ovat ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Mainittu koskee myös Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajaa. 

14 a §. Yhteistyöviranomaisten ohjeistuksen tallentaminen.

Valiokunta ehdottaa pykälän 2 momenttiin vastaavaa teknisluonteista täsmennystä kuin edellä 2 §:ään. 

16 §. Henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus.

Hätäkeskustoimintaan osallistuva viranomainen saa ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan käsitellä henkilötietoja vain, jos se on tarpeen hätäkeskustoiminnan ja laissa toimivaltaiselle viranomaiselle säädetyn hätäkeskustoimintaan liittyvän tehtävän suorittamiseksi. Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilötietoja ja henkilötunnusta saa käsitellä ehdotetun 2 momentin mukaan vain, jos käsittely on käsittelytarkoituksen kannalta välttämätöntä. 

Hätäkeskustietojärjestelmässä käsitellään perustelujen mukaan henkilötietoja, jotka voivat olla arkaluonteisia tai muutoin hyvin henkilökohtaisia ja syvälle yksityisyyden piiriin meneviä yksilöiviä tietoja. Perusteluissa kiinnitetään huomiota EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettujen erityisten henkilötietoryhmien lisäksi kansalliseen sääntelyyn, jonka mukaan esimerkiksi asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta, ovat salassa pidettäviä. Perustuslakivaliokunnan mukaan henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia kuvaavia tietoja on perusteltua pitää valtiosääntöisesti arkaluonteisina ( PeVL 15/2018 vp , s. 38).  

Perustuslakivaliokunnan mukaan on selvää, että erityislainsäädännön tarpeellisuutta on arvioitava myös tietosuoja-asetuksenkin edellyttämän riskiperustaisen lähestymistavan mukaisesti kiinnittämällä huomiota tietojen käsittelyn aiheuttamiin uhkiin ja riskeihin. Mitä suurempi riski käsittelystä aiheutuu luonnollisen henkilön oikeuksille ja vapauksille, sitä perustellumpaa on yksityiskohtaisempi sääntely. Tällä seikalla on erityistä merkitystä arkaluonteisten tietojen käsittelyn osalta (ks. PeVL 14/2018 vp , s. 5). Arkaluonteisten tietojen käsittelyn on oltava välttämätöntä ja sääntelyn täsmällistä ja tarkkarajaista.  

Perustuslakivaliokunta viittaa lausunnossaan biometristen tunnisteiden osalta hiljattain antamaansa lausuntoon ( PeVL 48/2022 vp ). Valiokunnan mielestä nyt ehdotettavaa sääntelyä on syytä täydentää rajauksella biometristen tietojen käsittelystä vain yksittäisen virkatehtävän yhteydessä käsittelystä laissa säädetyin edellytyksin.  

Hallintovaliokunta ehdottaa 16 §:n sääntelyn täydentämistä siten, että pykälän 2 momentissa mainitaan myös arkaluonteiset henkilötiedot tietoina, joita saa käsitellä vain, jos se on käsittelytarkoituksen kannalta välttämätöntä. Lisäksi valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi uuden 3 momentin, jossa säädetään siitä, että biometrisia tietoja voidaan käsitellä vain yksittäisen tehtävän suorittamiseksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain 4 luvussa säädetyin edellytyksin. Hätäkeskustoiminnassa ei nykyisin käsitellä biometrisia tietoja, mutta tulevaisuudessa niiden käsittely on mahdollista edellä mainituin edellytyksin.  

16 a §. Rekisterinpitäjät ja vastuunjako.

Hallintovaliokunta toteaa, että ensihoitopalvelun järjestämisvastuu on 1.1.2023 alkaen Helsingin ja Uudenmaan alueella HUS-yhtymällä eikä hyvinvointialueilla, kuten muualla Suomessa. Uudellamaalla HUS-yhtymä toimii saadun selvityksen mukaan ensihoitopalvelun osalta alueen hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin rekisterinpitäjänä. Valiokunta ehdottaa edellä mainitun huomioon ottamiseksi pykälän 1 momenttia täsmennettäväksi niin, että hätäkeskustoiminnasta annetussa laissa tarkoitettujen henkitietojen rekisterinpitäjänä toimii sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä vastaava toimivaltainen viranomainen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen osalta ja pelastustoimen järjestämisestä vastaava toimivaltainen viranomainen pelastustoimen tietojen osalta. 

17 §. Hätäkeskustoiminnassa käsiteltävät henkilötiedot.

Valiokunta ehdottaa pykälän johdantokappaleeseen teknisluonteista täsmennystä niin, että siinä käytetään käsitettä "sosiaali- ja terveystoimi", kuten 2 ja 14 §:ssä.  

19 §. Hätäkeskuslaitoksen tiedonsaantioikeus rekistereistä.

Valiokunta ehdottaa, että ulkoministeriöstä käytetään pykälän 1 momentin 2 kohdassa sen nykyistä kirjoitusasua ja 5 kohdassa "alueen pelastustoimi" muutetaan "hyvinvointialueen pelastustoimeksi". 

21 §. Rekisterinpitäjien välinen tietojen luovuttaminen.

Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi rekisterinpitäjien välisestä tietojen luovuttamisesta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, ettei ehdotetussa pykälässä mainita luovutettavien tietojen käyttötarkoitusta eikä myöskään sitä, onko tietojen luovuttamisen oltava käyttötarkoituksen kannalta tarpeellista tai välttämätöntä.  

Hätäkeskuslaitos saa lakiehdotuksen 19 §:n 1 momentin mukaisesti tietoja muiden viranomaisten rekistereistä. Näiden tietojen käyttötarkoituksena on voimassa olevan lain mukaan muun muassa hätäilmoituksen arvioiminen, tehtävän välittäminen ja toimivaltaisen viranomaisten tehtävien suorittaminen. Mainittu 19 §:n 1 momentin sääntely vastaa pääosin lain nykyisen 20 §:n 2 ja 5 momentin sääntelyä. Hätäkeskuslaitokselta tiedot saava viranomainen tarvitsee tietoja hätäilmoituksen tai tehtävän arvioimiseen, välittömiä toimenpiteitä edellyttävien lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen ja oma-aloitteisten tehtäviensä suorittamiseen. 

Valiokunta toteaa, että Hätäkeskuslaitos saa pykälän 1 momentissa tarkoitetut tiedot toimialan tehtävien ja toimenpiteiden varmistamiseksi ja tukemiseksi. Perusteluissa korostetaan, että Hätäkeskuslaitos ei tarvitse 19 §:n mukaisia tietoja vain itselleen, vaan myös hätäkeskustoimintaan osallistuville viranomaisille näiden lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Tietojen käyttötarkoitus ei tosiasiallisesti muutu, kun ne luovutetaan muille viranomaiselle ehdotetun sääntelyn mukaisesti. Valiokunta ehdottaa selvyyden vuoksi pykälän 1 momentin täsmentämistä niin, että säännöksestä ilmenee luovutettavien tietojen käyttötarkoitus ja se, että tietojen luovuttaminen on tarpeen käyttötarkoituksen toteuttamiseksi. Valiokunnan ehdottamassa muodossa Hätäkeskuslaitos saa luovuttaa salassapitosäännösten estämättä säännöksessä mainituille tahoille hätäkeskustoimintaan liittyvän tehtävän tai oma-aloitteisen tehtävän suorittamiseksi tarpeelliset tiedot, jotka Hätäkeskuslaitos on saanut 19 §:n perusteella. Samalla säännöksen sanamuoto selkiytyy ehdotetusta.  

Valiokunta tähdentää, että hätäkeskustietojärjestelmän rekisterinpitäjät saavat ehdotetun 2 momentin mukaan luovuttaa salassapitosäännösten estämättä toisilleen välttämättömiä tietoja säännöksessä mainittuihin tarkoituksiin, kuten laillisuus- suunnittelu- ja kehittämistoimintaan sekä koulutuksen toteuttamiseen. Koulutuksen toteuttamiseen tiedot voidaan luovuttaa vain pseudonymisoituina. Valiokunta viittaa tältä osin yleisperusteluissa todettuun.  

22 §. Henkilötietojen käsittely muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hätäilmoitustallenteita voidaan käyttää hätäkeskuspäivystäjien koulutuksessa. Saadun selvityksen mukaan Hätäkeskuslaitos luovuttaa jo nykyisin Pelastusopistolle tallenteita hätäilmoituksista siten, että niistä on peitetty yksilöivät henkilötiedot. Pelastusopistolla on koulutuksellinen tarve saada käyttöönsä tällaiset tiedot hätäkeskustietojärjestelmästä. 

Hätäkeskuspäivystäjien tutkintoon johtavasta koulutuksesta vastaava Pelastusopisto ei ole jatkossakaan hätäkeskustoiminnasta annetussa laissa tarkoitettujen henkilötietojen rekisterinpitäjä. Tietoja ei näin ollen voida luovuttaa Pelastusopistolle ehdotetun 21 §:n nojalla. Valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 4 momentti, jossa säädetään siitä, että rekisterinpitäjä saa luovuttaa salassapitosäännösten estämättä Pelastusopistolle sen järjestämän hätäkeskuspäivystäjien koulutuksen toteuttamiseksi hätäilmotustallenteita. Nämä tallenteet on luovutettava pseudonymisoituna. Tarkoituksena on säätää tietojen luovuttamisesta koulutukseen vastaavalla tavalla kuin 21 §:ssä säädetään tietojen luovuttamisesta rekisterinpitäjien välillä. Saadun selvityksen mukaan koulutuksessa ei ole perusteltua käyttää autenttisia tallenteita, joissa yhteydenottaja on tunnistettavissa. Hätäkeskustietojärjestelmän käyttöön ja tehtävien käsittelyyn liittyvässä koulutuksessa käytetään nykyisin pääsääntöisesti aitojen hätäilmoitusten pohjalta rakennettua koulutusmateriaalia. Valiokunta pitää perusteltuna, että hätäkeskuspäivystäjällä on mahdollisuus opintojen aikaisessa työharjoittelussa harjoitella ohjattuna tosielämän aitojen hätäilmoitusten käsittelyä.  

25 §. Rangaistussäännös.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että lain 25 §, jossa nykyisin säädetään lokirekisterin tietojen käytöstä, kumotaan. Koska lokitietojen keräämisestä ja käyttötarkoituksesta säädetään julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 17 §:ssä, siitä ei tarvitse säätää erikseen erityislaissa. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hätäkeskustoiminnasta annettuun lakiin on syytä sisällyttää viittaussäännös rikoslain 38 luvun 9 §:ään, jossa säädetään tietosuojarikoksesta. Tällainen viittaussäännös on esimerkiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain ( 616/2019 ) 2 §:n 5 momentissa ja henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annetun lain ( 639/2019 ) 54 §:ssä. Hallintovaliokunta ehdottaa, että 25 §:ää ei kumota, vaan sitä muutetaan niin, että se sisältää viittaussäännöksen mainittuun rikoslain pykälään. 

3. Laki konsulipalvelulain 9 §:n muuttamisesta

9 §. Konsulipalvelujen järjestäminen ulkoasiainhallinnossa.

Valiokunta on muuttanut 2 ja 3 momentissa ulkoministeriön sen nykyiseen kirjoitusasuun. 

4. Laki pelastuslain 91 §:n muuttamisesta

91 §. Toimenpiderekisteri.

Valiokunta tehnyt teknisluonteisia muutoksia pykälän 1 momenttiin. Lisäksi valiokunta on täsmentänyt 3 momenttia niin, että se vastaa hallituksen esityksessä ehdotetua paremmin 1.1.2023 voimaan tulleita hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä pelastuslakiin tehtyjä muutoksia ( 616/2022 ).  

Hallintovaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 149/2022 vp sisältyvän 2. lakiehdotuksen. 

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 149/2022 vp sisältyvät 1., 3. ja 4. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan hätäkeskustoiminnasta annetun lain (692/2010) 2 a, 4 a ja 7 § , sellaisina kuin niistä ovat, 2 a § laissa 1172/2016 ja 4 a § laissa 467/2012 ja 25 § osaksi laissa 1172/2016,  

muutetaan 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 12, 14, 14 a ja 15 §, 4 luvun otsikko, 16-25, 26 ja 27 §, sellaisina kuin niistä ovat, 4, 12, 18, 23 ja 25 § ovat osaksi laissa 1172/2016, 8 § laissa 285/2015, 14 a, 15 ja 21 § laissa 1172/2016, 16 § osaksi laeissa 1172/2016 ja 1390/2019, 17 § laeissa 1172/2016 ja 621/2019, 19 § laeissa 1172/2016, 319/2018, 621/2019, 646/2019 ja 1165/2019 ja 20 § laeissa 1172/2016, 319/2018 ja 646/2019, sekä 

lisätään lakiin uusi 16 a § seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan turvallisuustutkintalain (525/2011) 16 §, sellaisena kuin se on laeissa 584/2018 ja 187/2019, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan konsulipalvelulain (498/1999) 9 §, sellaisena kuin se on laissa 970/2014, 

seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan pelastuslain (379/2011) 91 §:n 1 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1171/2016, seuraavasti: 

Helsingissä 16.2.2023 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Mari  Rantanen  /ps   

jäsen  Tiina  Elo  /vihr   

jäsen  Eveliina  Heinäluoma  /sd   

jäsen  Hanna  Holopainen  /vihr   

jäsen  Mikko  Kärnä  /kesk   

jäsen  Mauri  Peltokangas  /ps   

jäsen  Piritta  Rantanen  /sd   

jäsen  Matti  Semi  /vas   

jäsen  Jenna  Simula  /ps   

jäsen  Kari  Tolvanen  /kok   

jäsen  Heidi  Viljanen  /sd   

varajäsen  Ben  Zyskowicz  /kok   

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Henri  Helo