Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta ( HE 184/2022 vp ): Asia on saapunut hallintovaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty perustuslakivaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Lausunto

Asiasta on annettu seuraava lausunto: 

perustuslakivaliokunta  PeVL 76/2022 vp

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

• hallitusneuvos  Ilpo  Helismaa  - sisäministeriö
• pelastusylijohtaja  Kimmo  Kohvakka  - sisäministeriö
• hallitussihteeri  Laura  Siili-Hakkarainen  - ympäristöministeriö
• rehtori  Mervi  Parviainen  - Pelastusopisto
• va. pelastusjohtaja  Jari  Korkiamäki  - Helsingin kaupungin pelastuslaitos
• johtava palotarkastaja  Anssi  Kuhlman  - Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
• tekninen johtaja  Mikko  Somersalmi  - Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
• johtava asiantuntija  Kari  Telaranta  - Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

• oikeusministeriö
• Opetushallitus
• Etelä-Suomen aluehallintovirasto
• Etelä-Savon hyvinvointialue
• Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
• Itä-Uudenmaan pelastuslaitos
• Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
• Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
• Suomen Kuntaliitto
• Invalidiliitto ry
• Suomen Isännöintiliitto ry
• Suomen Kiinteistöliitto ry
• Suomen palopäällystöliitto ry
• Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry
• Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry
• Suomen Vuokranantajat ry
• Vammaisfoorumi ry

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi pelastuslakia ja Pelastusopistosta annettua lakia. 

Esityksen tarkoituksena on pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti uudistaa pelastuslaki kokonaisvaltaisen selvityksen pohjalta, siten että pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan suorituskyky ja voimavarat varmistetaan ottaen huomioon kansalliset ja alueelliset palvelutarpeet, pelastusviranomaisten johto- ja tilannekeskuskokonaisuus yhtenäistetään sekä huolehditaan sen kytkeytymisestä muiden viranomaisten johto- ja tilannekeskuksiin. 

Esityksen mukaan pelastuslakiin lisättäisiin säännökset siviilivalmiusneuvottelukunnasta, jonka tehtävänä on auttaa sisäministeriötä pelastustoimen kehittämisessä. Lain tiedonsaantioikeuksia, rekisterisäännöksiä, määritelmiä, termejä ja pykäviittauksia täsmennettäisiin ja täydennettäisiin. 

Asuntojen palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvollisuus olisi rakennuksen omistajalla. Pelastuslaitoksen valvontatehtävää koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin ja lakiin lisättäisiin uusi säännös, jossa säädettäisiin rakennushankkeen aikana tehtävien palotarkastusten edellytyksistä. 

Sopimuspalokuntien asemaa pelastustoimintaan kuuluvien palvelujen tuottajana muutettaisiin hyvinvointialuelainsäädännön edellyttämällä tavalla. 

Pelastustoiminnan tilannekuvatoimintaa ja sitä koskevien tiedonsaantioikeuksia täsmennettäisiin. Lakiin lisättäisiin pelastustoiminnan yhteistyöalueella tapahtuvaa pelastustoiminnan johtamista koskeva säännös. Sisäministeriön pelastusviranomaisen oikeuksia pelastustoiminnan johtamisessa täydennettäisiin ja täsmennettäisiin. Pelastustoiminnan johtajan toimivaltuuksia selkeytettäisiin niin, että toimivaltuuksia voitaisiin siinä määrin kuin ne ovat välttämättömiä käyttää myös onnettomuuden ilmeisesti uhatessa. Lakiin lisättäisiin säännökset pelastustoiminnan yhteistyöalueen puitteissa tapahtuvasta pelastustoiminnassa tarvittavan avun antamisen ja pelastustoiminnan valtakunnallisen johtamisen ja yhteistoiminnan suunnittelusta. Valtion osallistumista pelastustoimessa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen koskevaa sääntelyä täydennettäisiin. Lisäksi pelastustoimen kustannusten korvaamista koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin. 

Pelastusopistosta annettuun lakiin lisättäisiin uusi säännös, jonka mukaan Pelastusopisto olisi toimivaltainen viranomainen päättämään toisessa EU- tai ETA-valtiossa hankitun ammattipätevyyden tuottamasta oikeudesta toimia pelastustoimintaan osallistuvan pelastuslaitoksen päätoimisen miehistön, alipäällystön ja päällystön virassa tai tehtävässä, toimia nuohoojana sekä hoitaa Hätäkeskuslaitoksessa päivystystehtävää. 

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024. Hyvinvointialueen pelastustoimintaa ja sen kustannuksia koskeva sääntely tulisi kuitenkin voimaan 1.1.2023 tai mahdollisimman pian sen jälkeen. 

Esityksen lähtökohdat

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia ( 379/2011 ) ja Pelastusopistosta annettua lakia ( 607/2006 ). Esitys on osa hanketta, jonka tavoitteena on pelastuslain uudistaminen. Tämän esityksen tarkoituksena on toteuttaa kiireelliset ja välttämättömät muutokset. Hankkeessa esille tuodut perusteellisempaa lainvalmistelua ja säädösmuutosten vaikutusarviointia edellyttävät muutokset pelastuslakiin suunnitellaan toteutettavaksi ensi hallituskaudella. 

Esityksen tavoitteena on parantaa eri ministeriöiden ja muiden toimialojen toiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä ja yhteensovittamista pelastustoimessa, tehostaa pelastustoiminnan alueellista ja valtakunnallista johtamista sekä tilannekuvan ylläpitoa ja jakelua sekä parantaa pelastustoimintaan varautumista ja sen suunnittelua erityisesti yhteistyöalueella.  

Esityksen onnettomuuksien ehkäisyä koskevien muutosehdotusten tavoitteena on selkeyttää sääntelyä ja viranomaiskäytäntöjä sekä näin edistää ja ylläpitää rakennusten paloturvallisuutta. Asuntojen palovaroittimia koskevien muutosten tavoitteena on velvoitteiden nykyistä parempi toteutuminen ja sääntelyn selkeys. Pelastuslaitoksen valvontatehtävää koskevien muutosten tavoitteena on tehostaa viranomaiskäytäntöjä sekä selventää pelastuslaissa säädetyn valvonnan suhdetta rakentamisen lupakäsittelyyn ja valvontaan. Pelastuslain mukaisten pelastusviranomaisten tiedonsaantioikeuksien sekä toimenpide-, valvonta- ja varautumisrekisteriä koskevien muutosten tavoitteena on varmistaa, että pelastusviranomaisilla on käytössään kaikki tarvittavat tiedot lakisääteisen pelastustoiminnan, valvontatehtävien, varautumisen ja onnettomuuksien ehkäisytyön hoitamiseksi. 

Esityksen tavoitteena on myös järjestää ammattipätevyyden tunnustamista koskevaa menettelyä säätämällä Pelastusopisto ammattipätevyyden tunnustamisesta vastaavaksi tahoksi pelastusalan miehistön, alipäällystön ja päällystön, hätäkeskuspäivystäjän sekä nuohoojan pätevyysvaatimusten osalta. 

Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Hallintovaliokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin.  

Johtaminen ja tilannekuva

Esityksessä ehdotetun pelastuslain 34 §:n 4 momentin mukaan sisäministeriön pelastusviranomainen voi ottaa tilanteen johtaaksensa, jos se on välttämätöntä tarvittavien valtakunnallisten järjestelyjen, onnettomuuden laadun tai laajuuden takia. Tällöin sisäministeriön pelastusviranomainen vastaa tilannekuvan ylläpitämisestä ja toiminnan yhteensovittamisesta. 

Hallintovaliokunta toteaa, että voimassa oleva pelastuslain 23 § edellyttää sisäministeriöltä nykyisinkin jatkuvaa valtakunnallista johtamisvalmiutta ja kykyä ylläpitää tilannekuvaa niin kansallisessa kuin kansainvälisessä pelastustoiminnassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että sisäministeriöllä on pelastustoimen ylijohtona kyky kehittää ja ohjata varautumisjärjestelyjä sekä valmius valtakunnalliseen johtamiseen. 

Hallintovaliokunta tuo tässä yhteydessä esiin, että pelastustoimen valtakunnallinen suorituskyky rakentuu pääosin paikallisista ja alueellisista suorituskyvyistä (resurssit, osaaminen, kalusto ja muu materiaali, toimintamallit). Valiokunta katsoo, että valtakunnallisella tasolla on oltava kyky johtaa, ohjata ja koordinoida koko pelastustoimen järjestelmää, sen varautumista pelastustoimintaan sekä johtamaan ja tukemaan varsinaista pelastustoimintaa. On myös huomattava, että pelastustoiminnassa tarvitaan yhteensovittamista eri ministeriöiden ja toimialojen kanssa. 

Valiokunta toteaa, että pelastustoiminnan valtakunnallisella johtamisella ei tarkoiteta puuttumista yksittäisen hyvinvointialueen pelastusviranomaisen johtamiseen pelastustoiminnan johtajana. Valtakunnallisen pelastustoiminnan johtajan käskyllä voidaan kuitenkin esimerkiksi hyvinvointialueen pelastustoimen voimavaroja suunnata muualle kokonaistilanteen niin edellyttäessä. Häiriötilanteissa, suuronnettomuuksissa ja poikkeusoloissa tapahtuva pelastustoiminta ja toimintaan varautuminen edellyttävät, että pelastustoimen järjestelmä toimii yhdenmukaisesti. Paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla tapahtuva toiminta on tarvittavien voimavarojen saamiseksi kyettävä tarvittaessa nopeasti ja koordinoidusti yhteensovittamaan. Jotta yhdenmukaisuuden periaate toteutuu, on toimintaa johdettava ja koordinoitava niin normaali- kuin poikkeusoloissakin. Valiokunta katsoo, että tämä edellyttää valtakunnallisen yhdenmukaisen pelastustoiminnan johtamisjärjestelmän muodostamista ja järjestelmän ylläpitämistä.  

Lisäksi pelastustoiminnan johtamisjärjestelmän valtakunnallinen suorituskyky edellyttää paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti jatkuvasti ylläpidettävää johtamiskykyä, tilannetietoisuuta ja tilannekuvan muodostamista. Tilannekuvaa kootaan muun muassa uhkaavista tai tapahtuneista onnettomuuksista sekä sellaisista häiriötilanteista, muista tapahtumista ja niiden uhkista, joilla voi olla vaikutusta pelastustoiminnan tehtäviin tai valmiuteen. Lisäksi tarvitaan tilannekuva pelastustoiminnan palvelujärjestelmän valmiudesta, joka sisältää tiedot muun muassa pelastustoiminnan palvelujärjestelmän toiminnasta ja kuormituksesta, henkilöstö- ja materiaaliresursseista sekä tukipalveluiden toiminnasta. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtakunnallisen johtamisen ja tilannekuvan ylläpitämisen jatkuva 24/7 valmius valtakunnallisessa tilanne- ja johtokeskuksessa edellyttää arviolta kuuden henkilötyövuoden lisäystä sisäministeriölle. Esityksen yleisperusteluissa otsikon vaikutukset valtion talouteen alla (s. 23) todetaan, että muun päivystysluontoisen tehtävänsä ohella nämä henkilöt osallistuisivat pelastustoiminnan valtakunnallista johtamista ja yhteistoimintaa koskevien sisäministeriön vastuulla olevien suunnitelmien laatimiseen ja ylläpitämiseen.  

Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan valtakunnallinen tilannekuvatoiminta ei ole päällekkäistä toimintaa hyvinvointialueiden tilannekuvatoiminnan kanssa. Kyse ei myöskään ole uudesta perustettavasta tilanne- ja johtokeskuksesta, vaan kyse on perusvalmiudessa olevasta valtakunnallisesta johto- ja tilannekeskuksesta, joka on suunniteltu perustettavaksi Uudenmaan johto- ja tilannekeskuksen yhteyteen. Kyseessä on valiokunnan saaman selvityksen mukaan yksi tilanne- ja johtokeskus, jonka tehtävät skaalautuvat tarvittaessa hyvinvointialueelta/yhteistoiminta-alueelta valtakunnalliseksi.  

Valiokunnan saamissa lausunnoissa viitataan johto- ja tilannekeskustoiminnan edellyttämään vankkaan osaamiseen. Valiokunta toteaa saamaansa selvitykseen perustuen, että edellä kuvatulla rakenteella valtakunnallisessa johto- ja tilannekeskustoiminnassa käytetään pelastustoiminnan tehtävissä kokenutta ja koulutettua henkilöstöä täydennettynä sisäministeriön pelastusosaston kansallisissa ja kansainvälisissä koordinaatiotehtävissä olevalla henkilöstöllä.  

Hallintovaliokunta pitää myönteisenä, että esityksessä ehdotetulla henkilöstövahvennuksella ja tarvittavilla teknisillä investoinneilla voidaan varustaa yksi pelastustoiminnan yhteistoiminta-alueen 24/7 tilanne- ja johtokeskuksista valtakunnalliseksi tilanne- ja johtokeskukseksi. 

Sopimuspalokunnat

Esityksessä ehdotetaan pelastuslain 27 §:n 4 momenttia muutettavaksi siten, että hyvinvointialue voi tuottaa pelastustoimintaan kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen sopimuspalokunnalta tai muulta pelastusalalla toimivalta yhteisöltä, ei kuitenkaan tehtävissä, joihin sisältyy merkittävää julkisen vallan käyttöä. Esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että pelastuslakiin ehdotettava säännös on informatiivinen ja tuottamistavasta päättämisestä säädetään hyvinvointialueesta annettavassa laissa. 

Hallintovaliokunta toteaa tässä yhteydessä, että hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa hyvinvointialue vastaa pelastustoimen järjestämisestä alueellaan (pelastustoimen järjestämisestä annetun lain ( 613/2021 ) 4 §). Hyvinvointialueesta annetun lain ( 611/2021 ) 7 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan hyvinvointialueen järjestämistehtävään kuuluu vastuu tehtävän järjestämisen edellyttämien palvelujen ja muiden toimenpiteiden tuottamistavan valinnasta. Säännöksen perusteluiden mukaan järjestämisvastuu itsessään ei määritä sitä, miten palvelut pitää tuottaa. Tuottamistavasta päättäminen käsittää sen, tuotetaanko palvelu itse tai hyvinvointialueiden yhteistoiminnassa, vai hankitaanko se sopimusten perusteella muualta. Hyvinvointialueesta annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan, jollei lailla toisin säädetä, hyvinvointialue voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muilta palvelujen tuottajilta. 

Valiokunta toteaa, että hyvinvointialueuudistuksen jälkeen tuottamistavan valinnasta päättäminen ei asiallisesti muutu suhteessa aikaisempaan kunnalliseen järjestelmään. Kuntalain ( 410/2015 ) 9 §:n 1 momentin mukaan kunta tai kuntayhtymä voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palvelujen tuottajalta. 

Edellä todetusta huolimatta, hallintovaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on kuitenkin tuotu esiin, että ehdotetun 27 §:n 4 momentin sanamuotoa voi tulkita eri tavoin ja myös siten, että säännöksen tarkoittamasta informatiivisuudesta huolimatta, se voi saada myös aineellista merkitystä. Valiokunta on myös kiinnittänyt huomiota esityksen yleisperusteluihin, joiden keskeisiä ehdotuksia kuvaavassa osiossa (s. 19) todetaan, että pelastuslain 27 §:n 4 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi niin, että siitä käy selkeästi ilmi hyvinvointialueen tehtävä tuottamistavan valinnassa ja sopimuspalokunnan yhdenvertainen asema pelastustoimen palveluiden tuottajana. Osa lausunnonantajista toteaa myös lausunnoissaan, että termin "apuna" poistamisen johdosta voitaneen tulkita, että sopimuspalokuntien ja muiden yhteisöjen toimivalta pelastustoiminnassa tulisi kasvamaan ja pitävät kyseistä muutosta merkittävänä toimivallan luovutuksena viranomaisilta yksityisille toimijoille. 

Hallintovaliokunta toteaa, että perustuslain 124 §:n mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä, voidaan antaa vain viranomaiselle. Merkittävän julkisen vallan käytön sisältöä ei kuitenkaan ole avattu yksiselitteisesti perustuslaissa tai sen esitöissä. Perinteisesti (esimerkiksi HE 1/1998 vp , s. 179) on katsottu, että merkittävää julkisen vallan käyttöä on itsenäiseen harkintaan perustuva voimakeinojen käyttö tai muu merkittävä puuttuminen yksilön perusoikeuksiin. Useat pelastustoimen tehtävät sisältävät tai saattavat sisältää merkittävää julkisen vallan käyttöä. Hallintovaliokunta myös toteaa, että perustuslakivaliokunta on todennut lausunnossaan ( PeVL 31/2002 vp — HE 44/2002 vp , s. 2), että perustuslain jonkin säännöksen sisällön toistamiselle laissa ei ole valtiosäännöstä johtuvia esteitä, vaikka siihen ei olekaan syytä pyrkiä. Toisto on oikeudellisesti tarpeetonta, joten hallintovaliokunta ehdottaa 4 momentin sisältämän merkittävän julkisen vallan käytön toiston poistamista yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyllä tavalla. Hallintovaliokunta katsoo, ettei merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voida jatkossakaan antaa sopimuspalokunnille, vaikka sitä ei olisi erikseen todettu pelastuslaissa.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan soveltamiskäytännössä sopimuspalokuntien käytön rajoittaminen muihin kuin merkittävää julkista valtaa sisältäviin tehtäviin on tarkoittanut sitä, että pelastuslaitokset, niiden henkilöstö ja niiden pelastusviranomaiset ovat vastanneet pelastustoiminnan johtamisesta ja siihen liittyvistä viranomaisvaltuuksien käyttämisestä, pelastustoimen valvontatehtävistä, muista tehtävistä, jotka on nimenomaan säädetty pelastusviranomaisen tehtäviksi sekä sellaista pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä, jotka edellyttävät välitöntä lähtövalmiutta. Pelastuslaitosten henkilöstö on myös vastannut työturvallisuuslain ( 738/2002 ) 11 §:n edellyttämällä tavalla sellaisista tehtävistä, jotka edellyttävät erityistä pätevyyttä. 

Sopimuspalokunnan käyttö pelastustoiminnassa ei valiokunnan käsityksen mukaan jatkossakaan ole hyvinvointialueen vapaasti valittavissa, vaan hyvinvointialueen mahdollisuutta hankkia pelastustoimen palveluita sopimuspalokunnilta on rajoitettu merkittävästi muussa lainsäädännössä. Pelastustoimen palveluita ei näin ollen ole jatkossakaan mahdollista hankkia kokonaan sopimuspalokunnilta tai muilta palveluntuottajilta. 

Hyvinvointialueesta annetun lain 7 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan järjestämisvastuuseen kuuluu vastuu tehtävän järjestämisen edellyttämästä viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Pelastustoimen järjestämisestä annetun lain ( 613/2021 ) 4 §:n mukaan hyvinvointialue vastaa pelastustoimen järjestämisestä alueellaan siten kuin tässä ja muussa laissa säädetään. Hyvinvointialueesta annetun lain 7 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteluiden mukaan hyvinvointialueella tulee olla julkisen toimivallan käyttöä edellyttävien tehtävien hoitamista varten virkasuhteessa olevaa henkilöstöä. Hallintovaliokunta katsoo, että tämä sääntely rajaa sopimuspalokuntien käytön tehtäviin, joissa ei käytetä viranomaisille kuuluvaa toimivaltaa. 

Ehdotettu sääntely yhdessä voimassa olevan muun lainsäädännön kanssa varmistaa, että merkittävää julkista valtaa käyttävät vain pelastusviranomaiset. Pelastuslaissa on säädetty erikseen nimenomaan ne tehtävät, jotka kuuluvat pelastusviranomaisen toimivaltaan ja joita ei näin ollen voida antaa sopimuspalokunnalle. Pelastuslain 26 §:n nojalla pelastusviranomaiseksi määrättävän henkilön tulee olla virkasuhteessa ja pelastuslaitoksen palveluksessa. Sopimuspalokunnan henkilöstöä ei näin ollen voida määrätä pelastusviranomaiseksi.  

Valiokunta toteaa, että pelastustoimintaa johtaa ja toimivaltuuksia käyttää aina pelastusviranomainen. Pelastustoimen valvontatehtävistä vastaa aina pelastusviranomainen. Pelastusviranomaiselle säädetyistä tehtävistä vastaa pelastuslaitoksen viranhaltija. Sopimuspalokunnat eivät ole missään tehtävässä tai alueella itsenäisiä, vaan pelastustoimen tehtävien johtaminen, ohjaus ja valvonta kuuluvat aina pelastustoimen viranomaisille. Jokaisesta sopimuspalokunnan suorittamasta tehtävästä vastaa ja sitä johtaa pelastusviranomainen.  

Edellä todetun perusteella hallintovaliokunta katsoo, että ehdotettu muutos ei laajenna sopimuspalokuntien käyttöä nykyisestä. Sillä ei myöskään siirretä pelastuslaitoksen tehtäviä sopimuspalokunnille eikä se lisää sopimuspalokuntien itsenäisyyttä nykyisestä. Valiokunta haluaa kuitenkin tässä yhteydessä korostaa sopimuspalokuntien merkitystä erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja pitää myös tärkeänä niiden muodostamaa välttämätöntä reserviä taajemmin asutuilla alueilla. Näistä syistä ei sopimuspalokuntien käyttöä ole myöskään perusteltua rajoittaa nykyisestä.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muutoksen pääasiallisena tarkoituksena on sovittaa pelastuslain säännös yhteen vuoden 2023 alusta voimaan tulleen hyvinvointialuelainsäädännön kanssa. Koska pelastuslain 27 §:n 4 momentin esityksessä ehdotettu muotoilu aiheuttaa valiokunnan saaman selvityksen mukaan epätietoisuutta sekä sääntelyn sisällöstä että sen vaikutuksista, hallintovaliokunta ehdottaa yksityiskohtaisissa perusteluissa momentin täsmentämistä. 

Palovaroittimet

Esityksen 17 §:ssä ehdotetaan asuntojen palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvollisuuden vastuiden kohdentumista asukkaan sijasta rakennuksen omistajalle. Huoneiston asukas puolestaan vastaa siitä, että hän ilmoittaa viipymättä omistajalle palovaroittimien ja muiden laitteiden vioista 

Ehdotetun 17 §:n 4 momentin mukaan rakennuksen omistajalla tai hänen edustajallaan on oikeus päästä huoneistoon, kun se on tarpeellista palovaroittimen hankinta- ja kunnossapitovelvollisuuden toteuttamista varten. Käynti huoneistossa on järjestettävä huoneiston haltijalle sopivana aikana kohtuullisen ajan kuluessa, jollei työn kiireellisyys tai laatu muuta vaadi.  

Perustuslakivaliokunta toteaa esityksestä antamassaan lausunnossa ( PeVL 76/2022 vp ), että valiokunta on toistuvasti edellyttänyt toimenpidevaltuuksia koskeviin säännöksiin kirjattavaksi, että tarkastus asunnossa voidaan toimittaa vain, jos se on välttämätöntä tarkastuksen kohteena Valiokunnan mietintöluonnos 8 olevien seikkojen selvittämiseksi (esim. PeVL 54/2014 vp , s. 3/I—II ja siinä viitatut lausunnot). Perustuslakivaliokunnan mukaan esimerkiksi laitteiden ja laitteistojen sähköturvallisuutta voidaan valvoa kotirauhan piiriin ulottuvin tarkastuksin sääntelyllä, josta käyvät riittävän täsmällisesti ilmi ne perusoikeuksien turvaamiseen liittyvät seikat, joiden valvomiseksi tarkastusvaltuudet ovat välttämättömiä ja joiden valvomiseksi tarkastus voidaan toimittaa (esimerkiksi ihmisten elämän ja turvallisuuden suojaaminen) ja joka on täsmennetty koskemaan tilanteita, joissa on konkreettinen ja perusteltu epäily perusoikeuksien vaarantumisesta ( PeVL 39/2016 vp , s. 3—6). Kyse on muun ohella omistajan perustuslain 15 §:n mukaisen omaisuudensuojan turvaamisesta. Säännöstä on kuitenkin myös nyt käsillä olevassa sääntely-yhteydessä valtiosääntöoikeudellisista syistä muutettava muotoilemalla huoneistoon pääsyn edellytys kiinnittyväksi tarpeellisuuden asemesta välttämättömyyteen pykälässä säädetyn velvollisuuden toteuttamista varten. Hallintovaliokunta ehdottaa yksityiskohtaisissa perusteluissa säännöksen muuttamista perustuslakivaliokunnan esittämällä tavalla, vaikka perustuslakivaliokunta ei ole pitänyt esittämäänsä muutosta edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelylle tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.  

Avotulen teko

Esityksen pelastuslain 6 §:n 1 momentin mukaan avotulta ei saa sytyttää Ilmatieteen laitoksen antaman maastopalovaroituksen aikana tai jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että maastopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen. Momenttiin esitetään lisättäväksi selkeyden ja soveltamiskäytännön yhdenmukaistamisen vuoksi avotulen määritelmä. Avotulella tarkoitetaan nuotiota tai muuta vastaavaa tulen käyttöä, josta tulen on mahdollista päästä irti maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi. 

Hallintovaliokunta pitää perusteltuna, että voimassa olevan avotulen tekoa koskevaa 6 §:ää selkeytetään siirtämällä avotulen määritelmä perusteluista säännökseen. Valiokunnan saamissa lausunnoissa on esitetty, että kiellon ei pidä koskea esimerkiksi yleisötilaisuuksia, joihin on laadittu lain 16 §:ssä tarkoitettu yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma.  

Valiokunnan saaman selvityksen ja esityksen perustelujen mukaan avotulentekokielto ei estä sellaisenaan tulen hallittua käyttöä erityistä varovaisuutta noudattaen. Kielto kohdistuu ainoastaan sellaiseen tulen käyttöön, josta tulen on mahdollista päästä irti maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi. Valiokunta toteaa, että pelkästään se, että tulta käytetään esimerkiksi liiketoiminnassa, ei yksin ole osoitus siitä, että tuli pääsisi irti maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi. Erityisen varovaisuuden noudattaminen, palamattoman alustan käyttö, hormi ja muu vastaava rakenteellinen ratkaisu voisivat valiokunnan saaman selvityksen mukaan olla perusteita sellaiselle arviolle, että tulen ei olisi mahdollista päästä irti maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi. Valiokunta toteaa, että sallittuja tulentekomuotoja on mahdotonta säätää riittävän kattavasti lailla. Tulenteon muotojen sallimista tai kieltämistä maastopalovaroituksen aikana tulee säännöksen mukaan arvioida sen perusteella, onko tulen mahdollista päästä irti maapohjan kautta esimerkiksi tulisijan rakenteesta johtuen tai kipinöinnin vuoksi esimerkiksi käytetystä polttoaineesta tai voimakkaasta tuulesta johtuen. 

Tiedonsaantioikeus pelastustoimintaa ja valvontatehtäviä varten

Esityksen pelastuslain 89 §:n 2 momentin 3 kohtaa ehdotetaan muutettavan siten, että pelastusviranomaisella on oikeus saada tietoja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston rekistereissä olevista valvontakohteista ja niihin liittyvistä tiedoista. Esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tarkoituksena on varmistaa tarvittavien tietojen saanti rekisterien muuttuessa. Pelastusviranomaiset tarvitsevat lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen muun muassa tietoja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kemikaalikohteiden valvontarekisteristä ja kemikaalituoterekisteristä. 

Hallintovaliokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että lisäystä "ja niihin liittyvistä tiedoista" ei ole esityksessä perusteltu ja muotoilu antaa virheellisen käsityksen tietojen saannin laajuudesta. Valiokunnan käsityksen mukaan muutoksen tarkoituksena ei ole ollut laajentaa tiedonsaantioikeuksia, vaan varmistaa se, että tiedot saadaan nykyisessä laajuudessa riippumatta rekistereiden nimenmuutoksista. Valiokunta katsoo, että tiedonsaantioikeuden rajaamista Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvontakohteisiin voidaan pitää sääntelyn tarkkarajaisuuden näkökulmasta riittävänä, kun valvontakohteet on määritetty Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa koskevassa lainsäädännössä ja ehdottaa tästä syystä esitetyn tiedonsaantioikeuden laajentamisen poistamista.  

Lisäksi 89 §:n 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 11 kohta, jonka perusteella pelastusviranomaisella on oikeus saada tietoja Hätäkeskuslaitoksen ylläpitämästä ilmoitinlaiterekisteristä. Esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan pelastusviranomaiset tarvitsevat lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi tietoja esimerkiksi laitteiston haltijasta, sijainnista ja yhteyshenkilöistä, sijainti-, tunniste- ja yhteystiedot rakennuksesta, laitteistosta, laitteiston haltijasta ja hälytystilanteissa tavoitettavista yhteyshenkilöistä. Laitteiston haltijan yhteystiedot pelastusviranomainen saattaa tarvita myös erheellisten paloilmoitusten laskutusta varten.  

Valiokunta toteaa, että hätäkeskustoiminnasta annetussa laissa ( 692/2010 ) ei erikseen nimenomaisesti säädetä ilmoitinlaiterekisteristä, joten sääntelyn selkeyden ja tarkkuuden kannalta on perustelua, että säännöksessä viitataan hätäkeskustoiminnasta annetun lain hätäkeskustietojärjestelmään talletettavia tietoja koskevaan säännökseen. Tällöin sääntely vastaa tarkkuudeltaan esimerkiksi voimassa olevan 89 §:n 2 momentin 9 kohdassa säädettyä tiedonsaantioikeutta. Valiokunta viittaa yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin esitettyyn. 

Toimenpide- ja varautumistehtävien rekisterit

Pelastuslain toimenpiderekisteriä koskevassa 91 §:n 3 momentissa ehdotetaan muutettavaksi viittaus kumottuun 25 §:ään viittaukseksi 27 §:n 4 momenttiin. Hallintovaliokunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamiseksi ( HE 149/2022 vp ), jossa esitetään samaa momenttia koskeva saman sisältöinen muutos. Muutos on tarkoituksenmukaista käsitellä HE 149/2022 vp yhteydessä. Valiokunta ehdottaa säännöksen poistamista ja viittaa yksityiskohtaisissa perusteluissa esitettyyn. 

Voimassa olevan pelastuslain 92 §:ssä säädetään varautumistehtävien rekisteristä, jota pelastuslaitos ja yhteisö, joka on 46 §:n mukaisesti velvollinen osallistumaan pelastuslaitoksen johdolla pelastustoiminnan suunnitteluun ja hoitamaan lakisääteisiä tehtäviään pelastustoiminnan yhteydessä sekä varautumaan näiden tehtävien hoitamiseen normaali- ja poikkeusoloissa, saavat pitää tehtäviensä hoitamista ja niihin varautumista varten henkilörekisteriä tehtäviin varatuista henkilöistä ja voimavaroista. Varautumistehtävien rekisterin pitäminen ehdotetaan muutettavaksi pakolliseksi. 

Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että rekisterinpidon pakolliseksi säätämiseen liittyy siinä määrin vielä avoinna olevia kysymyksiä, että sääntelyn vaikutusten arviointiin ja täsmentämiseen on valiokunnan mukaan syytä varata lisäaikaa. Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan sisäministeriö on asettamassa pelastuslain uudistamiselle jatkohankkeen, jonka yhteydessä on tarkoitus selvittää perusteellisesti rekisterinpitoa koskevia kysymyksiä. Hallintovaliokunta katsoo, että pelastuslain 92 §:ssä säädettyä rekisteriä koskevat kysymykset on perusteltua selvittää pelastuslain uudistamisen jatkohankkeen yhteydessä ja ehdottaa säännöksen poistamista yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetysti. 

17 §. Palovaroittimet.

Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota pykälän 4 momenttiin, jonka mukaan rakennuksen omistajalla tai hänen edustajallaan on oikeus päästä huoneistoon, kun se on tarpeellista pykälässä säädetyn velvollisuuden toteuttamista varten. Käynti huoneistossa on järjestettävä huoneiston haltijalle sopivana aikana kohtuullisen ajan kuluessa, jollei työn kiireellisyys tai laatu muuta vaadi.  

Perustuslakivaliokunnan mukaan ehdotettu sääntely on erityisen merkityksellistä perustuslain 10 §:n 1 momentissa turvatun kotirauhan kannalta. Perustuslakivaliokunta on toistuvasti edellyttänyt toimenpidevaltuuksia koskeviin säännöksiin kirjattavaksi, että tarkastus asunnossa voidaan toimittaa vain, jos se on välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi (ks. esim. PeVL 54/2014 vp , s. 3/I—II ja siinä viitatut lausunnot). Perustuslakivaliokunnan mukaan esimerkiksi laitteiden ja laitteistojen sähköturvallisuutta voidaan valvoa kotirauhan piiriin ulottuvin tarkastuksin sääntelyllä, josta käyvät riittävän täsmällisesti ilmi ne perusoikeuksien turvaamiseen liittyvät seikat, joiden valvomiseksi tarkastusvaltuudet ovat välttämättömiä ja joiden valvomiseksi tarkastus voidaan toimittaa (esimerkiksi ihmisten elämän ja turvallisuuden suojaaminen) ja joka on täsmennetty koskemaan tilanteita, joissa on konkreettinen ja perusteltu epäily perusoikeuksien vaarantumisesta ( PeVL 39/2016 vp , s. 3—6). Perustuslakivaliokunta myös toteaa, että kyse on muun ohella omistajan perustuslain 15 §:n mukaisen omaisuudensuojan turvaamisesta.  

Perustuslakivaliokunnan lausunnosta johtuen säännöstä on myös nyt käsillä olevassa sääntely-yhteydessä valtiosääntöoikeudellisista syistä muutettava muotoilemalla huoneistoon pääsyn edellytys kiinnittyväksi tarpeellisuuden asemesta välttämättömyyteen pykälässä säädetyn velvollisuuden toteuttamista varten. 

27 §. Hyvinvointialueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät.

Yleisperusteluihin viitaten hallintovaliokunta ehdottaa, että pykälän 4 momentin ehdotetun muotoilun aiheuttama epätietoisuus sääntelyn sisällöstä ja vaikutuksista korjataan lisäämällä viittaus voimassa olevan lain mukaisesti lain 32 §:ään sekä huomioimalla 27 §:n kokonaisuus paremmin. Lisäksi valiokunta ehdottaa yleisperusteluihin viitaten merkittävän julkisen vallan käytön poistamista momentista oikeudellisesti tarpeettomana.  

Valiokunta ehdottaa myös, että momenttiin lisätään viittaus hyvinvointialueesta annettuun lakiin kokonaisuudessaan, jolloin kaikki kyseisen lain mukaiset palveluiden tuottamistavat ovat mahdollisia, kuten esimerkiksi palvelun tuottaminen yhteistoiminnassa toisen hyvinvointialueen kanssa (9 §:n 1 momentti).  

Voimassa olevassa pelastuslain 27 §:ssä säädetään informatiivisesti hyvinvointialueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävistä pelastustoimessa. Pelastuslain 27 §:n 2 momentin mukaan pelastuslaitos huolehtii alueellaan pelastustoimen tehtävistä sen mukaan kuin hyvinvointialue päättää. Säännökseen on koottu pelastuslaitoksen keskeisimmät tehtäväkokonaisuudet ja niiden tarkempi sisältö määräytyy pelastuslain yksityiskohtaisissa säännöksissä. Pelastuslain 27 §:n 3 momentissa on säädetty pelastuslaitoksen muista kuin pelastuslaissa säädetyistä tehtävistä. Hallintovaliokunta ehdottaa sääntelyn selkeyttämiseksi, että pykälän 4 momenttia muutetaan siten, että yhteys koko 27 §:ään tuodaan esiin toteamalla, että hyvinvointialue voi lisäksi tuottaa tämän lain 32 §:n mukaisia pelastustoimintaan kuuluvia palveluita hankkimalla niitä sopimuspalokunnalta tai muulta pelastusalalla toimivalta yhteisöltä siten kuin siitä hyvinvointialueesta annetussa laissa säädetään. 

31 a §. Tilannekuvatoiminta.

Hallintovaliokunta kiinnittää huomiota pelastustoimen ja pelastustoiminnan käsitteiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Pelastustoimen ja pelastustoiminnan käsitteillä on sisällöllisesti merkittävä ero. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksen esityksen valmistelun aikana tilannekuvatoiminnan laajuutta on täsmennetty koskemaan myös tilannekuvaa ennen onnettomuuden tapahtumista, mutta ehdotettuun 31 a §:n 2 momenttiin on epähuomiossa jäänyt virheellinen ilmaisu. Tästä syystä valiokunta ehdottaa 2 momentin pelastustoiminnan käsitteen muuttamista pelastustoimeksi.  

89 §. Tiedonsaantioikeus pelastustoimintaa ja valvontatehtäviä varten.

Yleisperusteluissa todetun mukaisesti pykälän 3 kohdassa ei ole tarkoituksena ollut laajentaa tiedonsaantioikeuksia, vaan varmistaa se, että tiedot saadaan nykyisessä laajuudessa riippumatta rekistereiden nimenmuutoksista. Esityksessä käytetty muotoilu "ja niihin liittyvistä tiedoista" antaa kuitenkin virheellisen käsityksen tietojen saannin laajuudesta ja hallintovaliokunta ehdottaa sen poistamista. 

Lisäksi pykälän 11 kohtaa on yleisperusteluissa esitetyn mukaisesti selkeytettävä ja tarkennettava siten, että ilmoitinlaiterekisterin sijaan säädetään oikeudesta saada tietoja tietyistä laissa säädetyistä tiedoista. Hallintovaliokunnassa on käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi ( HE 149/2022 vp ), jossa lisätään hätäkeskustoiminnasta annetun lain ( 692/2010 ) 17 §:ään uusi 8 kohta. Valiokunta ehdottaa, että esitetyn 11 kohdan viittaus tehdään saman aikaisesti tämän lain kanssa 1.1.2024 voimaan tulevaan hätäkeskustoiminnasta annetun lain 17 §:n 8 kohdassa tarkoitettuihin hätäkeskukseen kytketyn paloilmoittimen ja automaattisen sammutuslaitteiston kohde-, sijainti- ja paikkatietoihin sekä testaustoiminnan ja vikatilanteiden tietoihin. Tällöin sääntely vastaa tarkkuudeltaan esimerkiksi voimassa olevan 89 §:n 2 momentin 9 kohdassa säädettyä tiedonsaantioikeutta.  

91 §. Toimenpiderekisteri.

Edellä yleisperusteluihin viitaten valiokunta ehdottaa pykälän poistamista. 

92 §. Varautumistehtävien rekisteri.

Edellä yleisperusteluihin viitaten valiokunta ehdottaa pykälän poistamista. 

Voimaantulo- ja siirtymäsäännös.

Valiokunta ehdottaa teknistä tarkennusta lopullisen ammattipätevyyden tunnustamista koskevan päätöksen päivämäärään siten, että se tulee saada 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.  

Hallintovaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 184/2022 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan pelastuslain (379/2011) 2 a §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentti, 17 §, 27 §:n 4 momentti, 31 §:n otsikko ja 2 momentti, 34 §, 35 §:n 3 momentti, 36 §:n otsikko, 36 b §:n 1 momentti, 37 §:n 2 momentti, 45 ja 53 §, 54 §:n 1 momentti, 81 §:n 1 momentti, 89 §:n 2 momentin 3 ja 10 kohta, 91 §:n 3 momentti, 92 §:n 1 momentti, 93 §:n 1 momentti, 94 §:n 1 momentti, 97 § ja 104 §:n 1 momentti,  

sellaisina kuin niistä ovat 2 a §:n 1 momentti, 27 §:n 4 momentti, 81 §:n 1 momentti ja 104 §:n 1 momentti laissa 616/2022, 6 §:n 1 momentti, 31 §:n otsikko ja 2 momentti, 35 §:n 3 momentti, 36 b §:n 1 momentti ja 89 §:n 2 momentti laissa 1353/2018, 17 §:n suomenkielinen sanamuoto osaksi laissa 1353/2018, 34 § laeissa 1353/2018 ja 616/2022, 89 §:n 2 momentin 3 ja 10 kohta laissa 1353/2018, 91 §:n 3 momentti laissa 1171/2016 ja 93 §:n 1 momentti laissa 1078/2018, sekä 

lisätään lakiin uusi 23 a ja 31 a §, 36 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 616/2022, uusi 4 momentti, 47 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1353/2018 ja 616/2022, uusi 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 2—5 momentti siirtyvät 3—6 momentiksi, 57 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1353/2018, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, 63 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1078/2018, uusi 2 momentti, lakiin uusi 81 a §, 89 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 1353/2018 ja 1166/2019, uusi 11 kohta, 95 §:ään uusi 2 momentti ja 98 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

lisätään Pelastusopistosta annettuun lakiin (607/2006) uusi 2 a § seuraavasti: 

Helsingissä 17.2.2023 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Mari  Rantanen  /ps   

varapuheenjohtaja  Mari-Leena  Talvitie  /kok   

jäsen  Tiina  Elo  /vihr   

jäsen  Eveliina  Heinäluoma  /sd   

jäsen  Hanna  Huttunen  /kesk   

jäsen  Mikko  Kärnä  /kesk   

jäsen  Mats  Löfström  /r   

jäsen  Matti  Semi  /vas   

jäsen  Jenna  Simula  /ps   

jäsen  Kari  Tolvanen  /kok   

jäsen  Heidi  Viljanen  /sd   

varajäsen  Ben  Zyskowicz  /kok   

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

istuntoasiainneuvos  Sanna  Helopuro