HaVM 38/2022 vp HE 31/2022 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta ( HE 31/2022 vp ): Asia on saapunut hallintovaliokuntaan mietinnön antamista varten.
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut:
- lainsäädäntöneuvos Annika Parsons - sisäministeriö
- neuvotteleva virkamies Mari Suominen - liikenne- ja viestintäministeriö
- ylitarkastaja Antero Kuusi - Säteilyturvakeskus
- va. pelastusjohtaja Jari Korkiamäki - Helsingin kaupungin pelastuslaitos
- pelastusjohtaja Juhani Carlson - Kymenlaakson hyvinvointialue
- turvallisuusjohtaja Veli-Pekka Nurmi - Teollisuuden Voima Oyj
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
- työ- ja elinkeinoministeriö
- ympäristöministeriö
- Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
- Liikenne- ja viestintävirasto
- Väylävirasto
- Etelä-Karjalan hyvinvointialue
- Fortum Power and Heat Oy
Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa:
- Helsingin poliisilaitos
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia EU:n komission Suomelle antaman säteilyvaaratilanteiden hoitamista koskevan perustellun lausunnon johdosta.
Esityksen mukaan kohteen omistaja olisi velvollinen huolehtimaan tulipalon lisäksi säteilyvaaratilanteen tai muun onnettomuuden jälkiraivauksesta ja -vartioinnista sekä säteilyvaaratilanteesta aiheutuvan altistuksen rajoittamisesta sen jälkeen, kun tilanne ei enää vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä. Kohteen omistajan jälkiraivaus- ja vartiointivelvoitetta rajaisi kuitenkin mahdolliset muille viranomaisille kuin pelastusviranomaisille säädetyt velvoitteet onnettomuuden jälkeisessä jälkiraivauksessa ja -vartioinnissa ja säteilyvaaratilanteiden jälkihoidossa. Säteilyvaaratilanteesta tulisi tehdä ilmoitus Säteilyturvakeskukselle.
Vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävä ratapiha, jolle tulee laatia ulkoinen pelastussuunnitelma, määriteltäisiin sisäministeriön asetuksessa ulkoisista pelastussuunnitelmista. Lisäksi vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävä satama-alue, jolle tulee laatia ulkoinen pelastussuunnitelma, määräytyisi uuden vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain mukaisesti. Sisäministeriön asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävästä ratapihasta.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2022 aikana. Ulkoisia pelastussuunnitelmia koskevat muutokset on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan vasta vuoden 2023 alussa samaan aikaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain kanssa.
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia ( 379/2011 ) Euroopan komission Suomelle antaman säteilyvaaratilanteiden hoitamista koskevan perustellun lausunnon sekä vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain ( 719/1994 , jäljempänä VAK-laki) eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä olevan uudistuksen ( HE 220/2021 vp , HE 231/2022 vp ) johdosta.
Euroopan komission 3.7.2020 antaman perustellun lausunnon (2018/2051) mukaan Suomi ei ole täysin noudattanut säteilyturvallisuusdirektiivin (2013/59/Euratom) 106 a artiklan mukaisia velvollisuuksiaan, koska Suomi ei ole antanut kaikkia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä noudattaakseen säteilyturvallisuusdirektiiviä eikä ilmoittanut komissiolle näistä säännöksistä.
Komission perustellun lausunnon johdosta pelastuslain 40 §:n 1 momenttia ehdotetaan täydennettävän siten, että kohteen omistajan on huolehdittava tulipalon lisäksi säteilyvaaratilanteen tai muun onnettomuuden jälkiraivauksesta ja -vartioinnista sekä säteilyvaaratilanteesta aiheutuvan altistuksen rajoittamisesta sen jälkeen, kun tilanne ei enää vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä, eikä tehtävää ole säädetty muulle viranomaiselle. Lisäksi momenttia täsmennetään pelastustoiminnan päättymiseen liittyvien käytäntöjen osalta.
Hallintovaliokunta pitää kannatettavana pelastuslain 40 §:n laajentamista koskemaan tulipalojen ja öljyvahinkotapausten jälkiraivausta ja -vartiointia sekä jälkitorjunnan ohella myös säteilyvaaratilanteita ja muita onnettomuustilanteita.
Valiokunta tuo tässä yhteydessä esiin, että säteilyvaaratilanteet voivat olla pitkäaikaisia ja koskea laajasti yhteiskunnan eri toimintoja. Valiokunta toteaakin, että säteilyvaaratilanteita koskevaa sääntelyä on useissa eri laeissa ja niissä olevien vastuiden yhteensovittaminen, siirtymät eri lakien soveltamisen välillä sekä käytettävät termit voivat olla haastavia. Pelastuslain lisäksi vastuista on säädetty esimerkiksi ydinvastuulaissa ( 484/1972 ), säteilylaissa ( 859/2018 ) ja ydinenergialaissa ( 990/1987 ). Näitä koskevien termien määritelmät löytyvät säteilylain 4 §:stä, ydinvastuulain 1 §:stä ja ydinenergialain 3 §:stä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettu 40 § voi joissain tilanteissa olla ristiriidassa säteilylain ( 859/2018 ) 138 ja 139 §:n kanssa. Esityksen mukaan jälkiraivauksesta ja -vartioinnista sekä säteilyvaaratilanteesta aiheutuvan altistuksen rajoittamisesta vastaa kohteen omistaja. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että säteilylain 138 §:ssä vastaavista toimista vastaa säteilylain mukainen toiminnanharjoittaja, jonka toiminnan seurauksena tilanne on syntynyt. Toissijainen vastuu on kohteen haltijalla. Kohteen omistaja ja säteilylain mukainen toiminnanharjoittaja tai kohteen haltija voivat olla eri tahoja, joten nämä vaatimukset voivat kohdistua samanaikaisesti eri tahoihin. Lisäksi säteilylain 139 §:ssä käsitellään toissijaista vastuuta tilanteessa, jossa toiminnanharjoittaja ei täytä tai kykene täyttämään 138 §:n vaatimuksia. Tämän toissijaisen huolehtimisvelvollisuuden suhde lakiehdotuksessa asetettuun vastuuseen jää valiokunnan näkemyksen mukaan epäselväksi.
Ajallisesti pelastuslain 40 § tulee valiokunnan käsityksen mukaan sovellettavaksi sen jälkeen, kun tilanne ei enää vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella säteilylain 138 § tulee puolestaan sovellettavaksi, kun säteilyvaaratilanteesta on siirrytty vallitsevaan altistustilanteeseen. Onnettomuuden luonteesta ja kehityksestä riippuen vallitsevaan altistustilanteeseen siirtyminen voi tapahtua joko samaan aikaan, kun tilanne ei enää vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä, tai myöhemmin.
Hallintovaliokunta toteaa, että lakiehdotuksen mukaisen pelastuslain 40 §:n ja säteilylain 138 ja 139 §:n vaatimusten suhde jää esityksessä epäselväksi erityisesti tilanteissa, joissa ne tulevat sovellettavaksi samaan aikaan tai lähes samaan aikaan. Jotta säteilylain 138 § tulisi selkeästi ensisijaisesti sovellettavaksi suhteessa pelastuslakiin, valiokunta ehdottaa, että esityksen 40 §:n 1 momenttia muutetaan jäljempänä esitetyllä tavalla.
Eduskunnan käsittelyssä oleva uutta VAK-lakia koskeva esitys, josta liikenne- ja viestintävaliokunta on antanut mietintönsä ( LiVM 26/2022 vp — HE 220/2021 vp , HE 231/2022 vp ), ei enää sisällä voimassa olevan lain säännöksiä Liikenne- ja viestintäviraston nimeämistä ratapihoista ja vaatimuksia ratapihojen turvallisuusselvityksestä. Nykytilan säilyttämiseksi esityksen 48 §:n muuttamista koskevalla ehdotuksella varmistetaan ulkoisen pelastussuunnitelman laatiminen sellaisille ratapihoille ja satama-alueille, joiden kautta kuljetetaan merkittäviä määriä vaarallisia aineita. Jatkossa ratapihan, jolle on tehtävä ulkoinen pelastussuunnitelma, määrittelee Liikenne- ja viestintäviraston sijasta sisäministeriö.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös sisäministeriön asetusta ulkoisista pelastussuunnitelmista ( 1286/2019 ) on tarkoitus muuttaa siten, että muutokset tulevat yhtä aikaa voimaan ehdotetun lain ja eduskunnassa samaan aikaan käsittelyssä olevan VAK-lain muutoksen kanssa.
Hallintovaliokunta kannattaa esityksen ehdotuksia, joilla varmistetaan yleinen turvallisuus ja onnettomuuksiin varautuminen VAK-lain muutosten jälkeenkin sellaisille ratapihoille ja satama-alueille, joiden kautta kuljetetaan merkittäviä määriä vaarallisia aineita.
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Hallintovaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 31/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset)
Valiokunnan muutosehdotukset
Laki pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan pelastuslain (379/2011) 40 §:n 1 momentti ja 48 §, sellaisina kuin ne ovat, 40 §:n 1 momentti laissa 1353/2018 ja 48 § osaksi laeissa 1171/2016 ja 1353/2018, seuraavasti:
40 §
Jälkiraivaus ja -vartiointi sekä jälkitorjunta
Kohteen omistaja on velvollinen huolehtimaan tulipalon, säteilyvaaratilanteen tai muun onnettomuuden jälkiraivauksesta ja -vartioinnista sekä säteilyvaaratilanteesta aiheutuvan altistuksen rajoittamisesta sen jälkeen, kun tilanne ei enää vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä, eikä tehtävää ole säädetty muulle viranomaiselle. Jos muussa laissa ei toisin säädetä, kohteen omistaja on lisäksi velvollinen huolehtimaan säteilyvaaratilanteen jälkiraivauksesta ja -vartioinnista sekä säteilyvaaratilanteesta aiheutuvan altistuksen rajoittamisesta sen jälkeen, kun tilanne ei enää vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä. Pelastustoiminnan päättymisen ajankohdan ratkaisee pelastustoiminnan johtaja. Sen lisäksi mitä 34 §:n 4 momentissa säädetään, pelastustoiminnan lopettamisesta on ilmoitettava öljyvahinkojen osalta öljyvahinkojen jälkitorjunnasta vastaavalle viranomaiselle ja säteilyvaaratilanteiden osalta Säteilyturvakeskukselle.
48 §
Erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoinen pelastussuunnitelma
Pelastuslaitoksen on laadittava onnettomuuden varalle ulkoinen pelastussuunnitelma yhteistyössä asianomaisen toiminnanharjoittajan kanssa alueille, joilla on:
1) ydinenergialain (990/1987) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu ydinlaitos;
2) tuotantolaitos, josta toiminnanharjoittajan tulee laatia vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 30 §:n 1 momentissa tai 62 §:n 1 momentissa tarkoitettu turvallisuusselvitys;
3) ympäristönsuojelulain 112 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu suuronnettomuuden vaaraa aiheuttava kaivannaisjätteen jätealue;
4) vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävä ratapiha; tai
5) satama-alue, josta toiminnanharjoittajan tulee laatia vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain ( / ) 34 §:ssä tarkoitettu turvallisuusselvitys.
Ulkoisessa pelastussuunnitelmassa määritellään toimenpiteet, joilla onnettomuudet ja niistä aiheutuvat seuraukset voidaan rajata ja hallita mahdollisimman tehokkaasti. Suunnitelmaa laadittaessa pelastuslaitoksen on kuultava vaaralle alttiiksi joutuvaa väestöä sekä oltava riittävässä yhteistyössä oman alueensa ja naapurialueiden viranomaisten kanssa. Pelastuslaitoksen ja toiminnanharjoittajan on huolehdittava yhteistyössä suunnitelmasta tiedottamisesta sekä järjestettävä harjoituksia pelastussuunnitelman toimivuuden varmistamiseksi.
Ulkoisen pelastussuunnitelman ja harjoitusten toteutumista valvoo aluehallintovirasto. Tapahtuneesta onnettomuudesta on tehtävä merkinnät 91 §:ssä tarkoitettuun toimenpiderekisteriin.
Sisäministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset:
1) ulkoisen pelastussuunnitelman laatimisesta, uusimisesta ja sisällöstä;
2) vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävästä ratapihasta;
3) väestön kuulemisesta suunnitelman laatimisen yhteydessä ja suunnitelmasta tiedottamisesta;
4) suunnitelman mukaisista harjoituksista, suunnitelman ja harjoitusten toteutumisen valvonnasta;
5) asianomaisissa kohteissa tapahtuneita onnettomuuksia koskevien tietojen merkitsemisestä pelastustoimen toimenpiderekisteriin.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 48 § tulee kuitenkin voimaan vasta päivänä kuuta 20 .
Helsingissä 14.2.2023
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja Mari Rantanen /ps
jäsen Tiina Elo /vihr
jäsen Eveliina Heinäluoma /sd
jäsen Hanna Huttunen /kesk
jäsen Mikko Kärnä /kesk
jäsen Mauri Peltokangas /ps
jäsen Juha Pylväs /kesk
jäsen Piritta Rantanen /sd
jäsen Matti Semi /vas
jäsen Jenna Simula /ps
jäsen Heidi Viljanen /sd
varajäsen Ben Zyskowicz /kok
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
istuntoasiainneuvos Sanna Helopuro