Eduskunta on 2 päivänä lokakuuta 1992 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi otsikossa mainitun hallituksen esityksen n:o 182.

Perustuslakivaliokunta on eduskunnan päätöksen mukaisesti antanut lakivaliokunnalle asiasta lausunnon. Lausunto (PeVL 23) on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Valiokunta on yhdistänyt tämän asian, hallituksen esityksen n:o 181 etuoikeusjärjestelmän uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi ja hallituksen esityksen n:o 183 laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä käsittelyn asiantuntijoiden kuulemisen osalta.

Valiokunnassa ovat em. esitysten johdosta olleet kuultavina oikeusministeri Hannele Pokka, kansliapäällikkö Teuvo Kallio, osastopäällikkö Pekka Nurmi, lainsäädäntöneuvos Mikko Könkkölä, lainsäädäntöneuvos Pauliine Koskelo, lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki, erityisasiantuntija Jyrki Tala ja selvitysmies, varatuomari Kari Lehtola oikeusministeriöstä, vanhempi hallitussihteeri Petri Syrjänen valtiovarainministeriöstä, hallitusneuvos Väinö Vainio maa- ja metsätalousministeriöstä, hallitusneuvos Sakari Arkio kauppa- ja teollisuusministeriöstä, vt. osastopäällikkö Jorma Perälä, ylitarkastaja Markku Sorvari ja vakuutusylitarkastaja Hillevi Mannonen sosiaali- ja terveysministeriöstä, hallitusneuvos Eero Lyytikäinen ja ylitarkastaja Jouni Lemola työministeriöstä, apulaisosastopäällikkö Hannu Junkkari ympäristöministeriöstä, ylijohtaja Erkki Kalmakurki ja ylitarkastaja Tuija Wigren verohallituksesta, kehittämispäällikkö Juhani Lehto sosiaali- ja terveyshallituksesta, ylitarkastaja Jorma Lauronen ja ylitarkastaja Harri Biström asuntohallituksesta, oikeusneuvos Kari Raulos korkeimmasta oikeudesta, presidentti Veikko M. Hämäläinen Kouvolan hovioikeudesta, oikeusneuvosmies Antti Miettinen ja oikeusneuvosmies Jukka Huunonen Helsingin raastuvanoikeudesta, osastopäällikkö Antti Arola kansaneläkelaitoksesta, kansliapäällikkö Risto Jaakkola Uudenmaan lääninhallituksesta, lääninsosiaalitarkastaja Matti Martikainen Turun ja Porin lääninhallituksesta, yksikönjohtaja Marja-Liisa Taipale valtiokonttorista, osastopäällikkö Markku Lounatvuori pankkitarkastusvirastosta, johtaja Marja Karimeri Valtiontakuukeskuksesta, johtaja Seppo Naumanen Valtion opintotukikeskuksesta, johtaja Marita Wilska kuluttajavirastosta, varatuomari Juhani Sutinen Kehitysaluerahastosta, toimitusjohtaja Matti Uimonen ja vakuutuslakimies Jorma Hilden Eläketurvakeskuksesta, I kaupunginvouti Heikki Mälkki Tampereen kaupunginvoudinvirastosta, kirkkoneuvos Matti Halttunen kirkkohallituksesta, osastopäällikkö Ilmari Ylä-Autio Suomen Kaupunkiliitosta edustaen myös Finlands svenska kommunförbundia, lakimies Risto Airikkala Suomen Kunnallisliitosta, lakimies Pentti Itkonen Akavasta edustaen myös Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliittoa, vastaava lakimies Kirsti Palanko-Laaka Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöstä, lainopillinen asiamies Hannu Rautiainen Suomen Työnantajain Keskusliitosta, varatuomari Marja-Leena Mansala Teollisuuden Keskusliitosta, asiamies Riitta Wärn Liiketyönantajain Keskusliitosta, hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Kari Puro sekä johtava lakimies Pekka Hemmo Työeläkelaitosten liitosta, toiminnanjohtaja Folke Bergström Eläkesäätiöyhdistys ESY:stä, varatoimitusjohtaja Stig Henriksson Kaupan Keskusliitosta, lakimies Pasi Horsmanheimo Keskuskauppakamarista, rahoitusasiamies Antti Huhtamäki Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta, varatuomari Anna Lundén Pienteollisuuden Keskusliitosta, varatuomari Petteri Kuhanen Suomen Kiinteistöliitosta, osastopäällikkö Erkki Kontkanen Suomen Pankkiyhdistyksestä, varatuomari Gustav Dahlberg Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitosta, varatoimitusjohtaja Jussi Järventaus Suomen Yrittäjäin Keskusliitosta, asianajaja Matti Nenonen Suomen Asianajajaliitosta, oikeusneuvosmies Kari Kiesiläinen Käräjäoikeustuomarit ry:stä, oikeustieteen lisensiaatti Johanna Niemi-Kiesiläinen ja asianajaja Jouko Pesonen Suomen Lakimiesliitosta, puheenjohtaja, nimismies Pentti Saira Suomen Nimismiesyhdistyksestä, puheenjohtaja, kaupunginvouti Pekka Louekoski Suomen Kaupunginvoutien yhdistyksestä, yleinen oikeusavustaja Markku Vuorio Yleiset Oikeusavustajat ry:stä, toiminnanjohtaja Leena Veikkola Takuu-Säätiöstä, suunnittelija Osmo Väisänen, yrittäjä Anne Korpi, perhepäivähoitaja Sirpa Salmi ja yrittäjä Kari Salmi Suomen Nivel ― Velallisten Keskusliitto -nimisestä yhdistyksestä, suunnittelija Ritva Otva Marttaliitosta, toiminnanjohtaja Maria Oesch-Feldt Finlands svenska Marthaförbundista, suunnittelija Tarja Jutila Maa- ja kotitalousnaisten keskuksesta, johtaja Eila Kilpiö kuluttajatutkimuskeskuksesta, toimitusjohtaja Seppo Jyrkämä Luottokunnasta sekä professori Erkki Havansi, professori Thomas Wilhelmsson, professori Kari-Pekka Tiitinen ja oikeustieteen lisensiaatti Harri Vento.

Lisäksi valiokunta on saanut kirjalliset lausunnot liikenneministeriöltä, Suomen Kuluttajaliitolta ja professori Pekka Koskiselta sekä useita muita asiaan liittyviä kirjelmiä.

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki yrityksen saneerauksesta. Uudistuksen tarkoituksena on luoda oikeudelliset edellytykset elinkelpoisten yritysten saneeraukselle ja tarpeettomien konkurssien välttämiselle. Ehdotetun saneerausmenettelyn piiriin tulisivat yrityksen kaikki velkojat.

Tuomioistuin päättäisi hakemuksesta taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen saneerausmenettelyn aloittamisesta. Päätös aikaansaisi kaikkia ennen menettelyn alkamista syntyneitä velkoja koskevan maksu-, perintä- ja täytäntöönpanokiellon. Myös vakuusvelat kuuluisivat kiellon piiriin. Kiellon estämättä voitaisiin maksaa muun muassa työntekijöiden palkat menettelyä edeltäneiltä kolmelta kuukaudelta, tilatut mutta menettelyn alkaessa toimittamatta olevat tavarat sekä määrältään vähäiset saatavat. Menettelyn alkamisen jälkeen syntyviä velkoja maksu- ja perintärajoitukset eivät koskisi.

Maksu-, perintä- ja täytäntöönpanokiellon aikana olisi laadittava saneerausohjelma eli ohjelma toimenpiteistä yrityksen toimintaedellytysten korjaamiseksi. Laissa olisi säännökset saneerausohjelmassa käytettävissä olevista velkajärjestelyistä eli niistä myönnytyksistä, joita saneerausohjelmassa voidaan velkojilta vaatia.

Menettelyn aloittamisesta päätettäessä määrättäisiin selvittäjä, jonka tehtävänä olisi muun muassa laatia selvitys velallisen taloudellisesta tilanteesta ja toimia velkojien edunvalvojana ja vastata velallisen toiminnan seurannasta menettelyn aikana. Velallisella säilyisi kuitenkin päätösvalta tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvissa asioissa.

Saneerausohjelman vahvistaisi tuomioistuin sen jälkeen, kun velkojat ovat saaneet tilaisuuden perehtyä yhteen tai useampaan menettelyn aikana laadittuun ohjelmaehdotukseen tai -ehdotuksiin sekä ilmaista kantansa niihin. Tuomioistuin tutkisi, että laissa säädetyt edellytykset ohjelman vahvistamiselle olisivat käsillä.

Saneerausohjelman vahvistamiselle asetettaisiin kolmenlaisia vaihtoehtoisia edellytyksiä:

― Ohjelma voitaisiin vahvistaa, jos kaikki velkojat sen hyväksyvät. Tällöin ohjelman sisältö voisi poiketa lain säännöksistä.

― Saneerausohjelma olisi mahdollista vahvistaa silloin, kun enemmistö kustakin velkojaryhmästä on ohjelmaa kannattanut.

― Saneerausohjelman vahvistaminen tulisi kysymykseen silloinkin, kun vaadittavaa enemmistöä ei saavuteta kaikissa velkojaryhmissä, mikäli ohjelma täyttää edellä mainittujen vaatimusten lisäksi velkojaryhmien keskinäistä asemaa koskevat lisäedellytykset.

Lakiehdotuksessa on myös seikkaperäiset säännökset vahvistetun saneerausohjelman oikeusvaikutuksista, sen toteuttamisesta ja seurannasta sekä ohjelman toteutumatta jäämisen vaikutuksista.

Esitykseen sisältyy ehdotukset seitsemän voimassa olevan lain muuttamisesta.

Esitys liittyy valtion talousarvioesitykseen vuodelle 1993 sekä etuoikeusjärjestelmän uudistamista koskevaan lainsäädäntöön ja yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevaan lakiin, joita koskevat esitykset n:ot 181 ja 183 on annettu samanaikaisesti tämän esityksen kanssa.

Ehdotettu lainsäädäntö on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Valiokunnan kannanotot

Yleisperustelut

Valiokuntakäsittelyn aikana lakivaliokunta on vakuuttunut uuden yrityssaneerauslainsäädännön tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä. Näin ollen valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä.

Hallituksen esitystä on yleisesti pidetty poikkeuksellisen hyvin valmisteltuna, mutta silti turhan laajasisältöisenä ja monimutkaisena. Kysymyksessä on kokonaan uusi oikeudellinen instituutio, joka on sovitettava yhteen usean eri oikeudenalan säännösten kanssa ja jossa on huolehdittava eri suuntiin menevien oikeudellisten intressien suojaamisesta. Valiokunnan mielestä tämä johtaa väistämättä ainakin aluksi vaikeaselkoiselta vaikuttavaan lainsäädäntöön. Valiokunta on kuitenkin voinut hyväksyä kaikki lainsäädännön periaatteelliset lähtökohdat.

Kun lainsäädännön valmisteluaikataulu on ollut varsin tiukka, on valiokuntakäsittelyn aikana ilmennyt lukuisia yksityiskohtia, joissa on vielä syytä tarkistaa pykälien sanamuotoa. Valiokunta esittää seuraavat huomautukset ja muutosehdotukset.

Selvittäjä. Selvittäjäntointa koskevat säännökset ovat riittävän joustavat, jotta ne voisivat mahdollisimman hyvin soveltua erilaisiin esiin tuleviin tapauksiin. Siihen, minkälaisia valmiuksia selvittäjältä kulloinkin vaaditaan, vaikuttaa muun muassa yrityksen koko ja toimiala sekä se, miten pitkälle saneeraustoimenpiteitä on valmisteltu ennen saneerausmenettelyn alkamista. On selvää, että yrityksen saneeraaminen edellyttää liiketaloudellista asiantuntemusta ja yritystoimintaan liittyvää kokemusta. Myös oikeudellista asiantuntemusta tarvitaan lain soveltamiseksi. Laissa ei kuitenkaan ole syytä määritellä liian yksityiskohtaisesti selvittäjältä vaadittavaa pätevyyttä.

Selvittäjä ei syrjäytä yrityksen johtoa ja omistajia. Selvittäjällä ei ole itsenäistä määräysvaltaa yrityksen asioissa, mutta merkittävät päätökset menettelyn aikana edellyttävät selvittäjän suostumusta.

Saneerausohjelma. Saneerausohjelma sisältää velkajärjestelyjen lisäksi kaikki ne toimenpiteet, joita yrityksen tervehdyttäminen edellyttää. Saneerausohjelmassa ei suoraan määrätä sellaisista toimenpiteistä, jotka kuuluvat velallisyrityksen omistajien tai toimielinten määräysvallan piiriin. Velallisyrityksen toimielinten päätäntävaltaan kuuluvat saneeraustoimenpiteet voidaan kytkeä saneerausohjelmaan kahdella eri tavalla:

1) tietyt velallisen toimenpiteet ― esimerkiksi oman pääoman ehdoin tapahtuva lisäpanostus, yrityksen johtoa koskevat henkilövaihdokset, toiminnan tehostamista koskevat järjestelyt tms. ― voidaan saneerausohjelmassa asettaa ohjelman vahvistamisen edellytykseksi. Tällöin tuomioistuin ei voi vahvistaa ohjelmaa velkajärjestelyineen, ellei osoiteta kyseisen edellytyksen täyttyneen; tai

2) ohjelmassa voidaan edellyttää velalliselta tiettyjä toimenpiteitä ja määrätä, että niiden toteutumatta jääminen on peruste ohjelman (eli ennen muuta velkajärjestelyjen) raukeamiselle.

Maatalousyrittäjän asema. Valiokunnassa on kiinnitetty huomiota maatalousyrittäjän ja muun sellaisen elinkeinonharjoittajan asemaan, jonka asunto on maatilan tai yrityskiinteistön yhteydessä. Käytännössä tällainen kiinteistö realisoidaan yhtenä kokonaisuutena. Yrityssaneerausta koskeva lainsäädäntö tarjoaa nykyistä paremmat mahdollisuudet asunnon säilymiseen velallisyrittäjällä.

Valiokunta edellyttää, että maakaari- ja ulosottolainsäädännön valmistelun yhteydessä selvitetään mahdollisuudet säilyttää velallisen asunto esimerkiksi erottamalla kiinteistöstä määräala erikseen realisoitavaksi sekä myyntijärjestyksellä silloin, kun velallisen useampi kiinteistö vastaa samasta velasta.

Yksityistakaajan asema. Asian käsittelyn yhteydessä on käynyt ilmi, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa takaus- tai vakuusvelan periminen kokonaisuudessaan johtaa varsin usein kohtuuttomalta tuntuvaan lopputulokseen. Takaus tai vakuus on saatettu antaa täysin toisenlaisten odotusten vallitessa. Luotonantaja on monesti laiminlyönyt sekä informaatiovelvollisuutensa että moraalisen velvollisuutensa tarkistaa hankkeen realistisuuden suhteessa takaajan ja vakuuden antajan maksukykyyn.

Tämän vuoksi valiokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota takaajan asemaa koskeviin lain säännöksiin. Kun otetaan huomioon takauksen tarkoitus, maksun turvaaminen velkojalle ja riskin siirtäminen velallisen maksukyvystä ja -valmiudesta velkojalta takaajalle, takaajaa koskevat säännökset ovat valiokunnan mielestä asianmukaiset. Takaaja voi, jos siihen on lain mukaan edellytykset, saada erityisen takausvastuun järjestelyn tai kaikkia takaajan velkoja koskevan velkajärjestelyn.

Epäkohtana ovat ne tapaukset, jolloin luotonantaja on ottanut vastaan sisällöltään täysin kohtuuttomia takaussitoumuksia tarkistamatta takaajan tosiasiallista maksukykyä ja mahdollisuutta ymmärtää takaussitoumuksen vakavuus ja sitovuus. Tätä epäkohtaa ei voida korjata saneeraus- ja velkajärjestelylainsäädännön yhteydessä, vaan se on erikseen hoidettava. Valiokunta onkin mietinnössään n:o 14 edellyttänyt, että hallitus erikseen huolehtii tästä.

Tuomioistuinten voimavarat ja koulutus. Tuomioistuinten käsiteltäväksi tulee aivan uusi asiatyyppi. Hakemuksia arvioidaan tulevan runsaasti. Ensi vuoden talousarviossa on varauduttu tähän ja tuomioistuinten resursseja lisätään. Tuomarikunnan koulutus on käynnistynyt jo kuluneen syksyn aikana.

Kaikesta huolimatta arvioidaan, että tuomioistuimet ruuhkautuvat pahasti, koska asia on kokonaan uusi ja velkaantuneiden määrä varsin suuri. Vireille tulevien asioiden määrästä ei ole esitettävissä minkäänlaista luotettavaa arviota. Valiokunta pitää välttämättömänä, että tuomioistuimille myönnetään riittävästi resursseja, jotta ne voisivat selviytyä uudesta tehtävästä. Jatkuvalla koulutuksella on tuettava tuomioistuimia ja huolehdittava siitä, että oikeuskäytäntö löytää heti alkuvaiheessa kohtuullisen yhtenäisen linjan niin, ettei jouduta odottamaan ylimpien oikeusasteiden ratkaisuja pitkiä aikoja.

Lain voimaantulo. Yritysten kriisi- ja velkaneuvontaa ei vielä ole saatavissa koko maan alueella. Tiedotusmateriaalia ei vielä ole saatavilla. Tuomioistuimilla ei vielä ole riittäviä valmiuksia saneerausasioiden käsittelyyn. Valiokunta ei pidä lainsäädännön kiireellisyydestä ja välttämättömyydestä huolimatta mahdollisena, että uusi lainsäädäntö saatettaisiin voimaan heti tammikuun alussa. Hallituksen tehtäväksi jää arvioida, kuinka nopeasti on velkaneuvonnan, tiedotusmateriaalin ja tuomioistuinten valmiuden kannalta mahdollista saattaa uudet lait voimaan.

Seuranta. Koska kysymyksessä on kokonaan uusi oikeudellinen instituutio, käytännössä saattaa ilmetä odottamattomia ongelmia. Hallituksen esityksessä on luvattu, että lainsäädännön toimivuutta seurataan tarkoin ja että tarvittaviin korjausesityksiin ryhdytään viivytyksettä. Valiokunta korostaa seurannan tärkeyttä. Seuranta on kohdistettava sekä säännösten toimivuuteen, oikeuskäytännön yhtenäisyyteen että säännösten yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

Yksityiskohtaiset huomautukset

1. Laki yrityksen saneerauksesta

1 §. Lain tarkoitus ja suhde muuhun lainsäädäntöön. Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentin täsmentämistä siten, että momentin toisessa virkkeessä sanan "ohjelmalla" sijasta käytetään sanaa "saneerausohjelmalla".

5 §. Vireillepanoon oikeutetut. Valiokunta ehdottaa pykälän 2 kohdan muuttamista niin, että velkoja, jonka saatavan määrää koskeva riitaisuus ei ole määrältään olennainen, voi hakea saneerausmenettelyä.

6 §. Edellytykset. Valiokunta ehdottaa, että pykälän 2 momentin sanamuotoa täsmennetään korvaamalla säännöksen loppuosassa oleva sana "velkoja" sanalla "hakija".

7 §. Esteet ja keskeyttämisperusteet. Pykälän 1 momentin 6 kohdan mukaan saneerausmenettelyä ei voida aloittaa, jos velallisen kirjanpito on olennaisesti puutteellinen tai virheellinen.

Säännös on kirjoitettu ehdottomaan muotoon. Käytännössä on kuitenkin mahdollista, että oleellisesti puutteellinen kirjanpito voidaan käytettävissä olevan tositemateriaalin pohjalta saattaa asianmukaiseen kuntoon. Valiokunta ehdottaa säännöksen lieventämistä.

9 §. Selvittäjän oikeudet. Pykälän 2 momentin mukaan selvittäjällä on oikeus osallistua velallisyrityksen toimielinten kokouksiin ja käyttää niissä puhevaltaa.

Selvittäjän osallistumisoikeuden toteutuminen käytännössä edellyttää, että hän saa kokouskutsun. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa, että pykälän 2 momenttin lisätään uusi virke, jossa on nimenomainen maininta kokouskutsujen toimittamisesta selvittäjälle.

16 §. Välivaiheen aikana tehtyjen oikeustointen peräytyminen. Pykälän mukaan saneerausmenettelyä koskevan hakemuksen vireilletulon ja menettelyn alkamisen välisenä aikana tehdyt oikeustoimet voidaan peräyttää siten kuin 6 luvussa säädetään.

Valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään selvyyden vuoksi uusi 2 momentti, josta ilmenee nimenomaisesti, että velkajärjestelyissä voidaan jättää huomiotta hakemuksen vireilletulon ja menettelyn aloittamispäätöksen välisenä aikana velallisen vahingoksi tehty muutos velan maksuaikatauluun.

17 §. Maksu- ja vakuudenasettamiskielto. Pykälän 3 momentissa on viittaus arvopapereita tai -osuuksia koskeviin säännöksiin.

Säännöksessä käsitteellä "arvopaperi" tarkoitetaan esineoikeudellisen tieteisopin käsitettä, mm. yksittäisiä juoksevia määrännäis- ja haltijavelkakirjoja. Tämä ei kaikilta osiltaan vastaa talouselämän nykykielen arvopaperi-käsitettä. Säännöksen selkeyttämiseksi valiokunta ehdottaa, että momenttiin lisätään erillinen maininta juoksevista velkakirjoista.

18 §. Poikkeukset maksukieltoon. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan edellä 17 §:ssä säädetyn maksukiellon estämättä on maksettava työntekijöiden kiistattomat palkat menettelyn alkamista edeltäneiltä kolmelta kuukaudelta.

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että erilaiset työn tekemisestä aiheutuneet kustannusten korvaukset, kuten matkakustannusten korvaukset, päivärahat, työkalukorvaukset ym. jäisivät tämän kohdan perusteella maksukiellon piiriin, vaikka työntekijä on itse saattanut joutua maksamaan ne. Valiokunta ehdottaa, että 2 momentin 1 kohtaan lisätään maininta työstä aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta.

Pykälän 2 momentin 6 kohdan mukaan selvittäjän päätöksellä voidaan maksaa velallisen perustamalta eläkesäätiöltä otetun lainan lyhennyksiä sikäli kuin se on välttämätöntä säätiön maksuvalmiuden turvaamiseksi.

Valiokunta katsoo, ettei lainan lyhennysten maksaminen voi jäädä selvittäjän harkinnan varaan silloin, kun eläkesäätiön maksuvalmiuden turvaaminen edellyttää näiden suoritusten saamista. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa 2 momentin 6 kohdan muuttamista niin, että lainan lyhennykset ja korot on tällöin maksettava.

19 §. Perintäkielto. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa on säännöksen ymmärrettävyyttä haittaava painovirhe. Puolipisteen jälkeen alkava lause on tarkoitettu 3 kohdan jatkoksi, joten sisennys on poistettava.

21 §. Ulosmittauksen sekä muiden täytäntöönpanotoimenpiteiden kielto. Pykälän 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan velallisen omaisuutta ei saa menettelyn alettua ulosmitata saneerausvelasta lukuun ottamatta lapselle suoritettavaa elatusapua sikäli kuin sillä on etuoikeus ulosotossa.

Valiokunta ehdottaa momentin ensimmäisen virkkeen tarkistamista niin, että ulosmittauskiellon ala muodostuu samaksi kuin maksukiellon.

27 §. Eräiden sopimusten asema. Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentin toiseen virkkeeseen vähäistä lakiteknistä korjausta ja 3 momentissa havaitun virheellisen viittauksen oikaisemista.

28 §. Oikeusvaikutusten voimassaolo. Valiokunta ehdottaa, että saneerauslainsäädännön sisäisen yhdenmukaisuuden vuoksi muutetaan pykälän 2 ja 3 momentissa käytetty ilmaisu "jos saneerausmenettely lakkaa ennen saneerausohjelman vahvistamista" ilmaisuksi "jos saneerausmenettely lakkaa ilman saneerausohjelman vahvistamista".

Pykälän 4 momentin mukaan päättäessään menettelyn lakkaamisesta tuomioistuin voi velkojan vaatimuksesta samalla määrätä 23 §:ssä tarkoitetun turvaamistoimenpiteen.

Valiokunta ehdottaa, että 4 momenttiin lisätään säännös, jonka mukaan tuomioistuimen on myös määrättävä menettelyn alkaessa voimassa olleen turvaamistoimenpiteen palauttamisesta uudelleen voimaan.

29 §. Velallisen määräysvalta ja sen rajoitukset. Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentin täsmentämistä siten, että siihen lisätään toinen virke, josta ilmenee, että mikäli velallisen omaisuutta on ennen saneerausmenettelyn alkamista ulosmitattu, ulosmittaukseen liittyvät vallintarajoitukset eivät estä omaisuuden luovuttamista siten kuin tässä laissa säädetään.

Pykälän 2 momentin 4 kohdan mukaan velallinen ei saa menettelyn alettua ilman selvittäjän suostumusta luovuttaa vaihto-omaisuutta muuten kuin osana tavanomaista toimintaa. Selvyyden vuoksi valiokunta ehdottaa säännöksen täydentämistä maininnalla, joka nimenomaisesti osoittaa, että vaihto-omaisuutta saa ilman selvittäjän suostumusta myydä vain tavanomaisin ehdoin.

33 §. Vakuuden arvon suojaaminen. Pykälän 1 momentin mukaan vakuusvelkojalla on oikeus korvaukseen sellaisesta vakuusomaisuuden arvon alenemisesta, joka johtuu omaisuuden käyttämisestä velallisen toiminnassa 19 §:ssä tarkoitetun perintäkiellon tai 22 §:ssä tarkoitetun väliaikaisen kiellon voimassaoloaikana.

Tarkoituksena on, että korvaukseen oikeuttaa vain vakuusomaisuuden arvon aleneminen kyseisen velkojan vahingoksi. Valiokunta ehdottaa 1 momentin selventämistä tältä osin.

34 §. Uuden luoton etuoikeus. Valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin toiseen virkkeeseen tehdään sanamuodon tarkistus, joka ehdotettua selvemmin osoittaa, mistä "vanhan" vakuusvelkojan suojan arvioinnissa on kysymys: hänen riskinsä ei saa kasvaa merkittävästi.

39 §. Ohjelman sisältö. Pykälän ensimmäinen virke on havaittu tarpeettomaksi. Valiokunta ehdottaa sen poistamista.

44 §. Velkajärjestelyn keinot. Pykälän mukaan velkajärjestelyn keinoina tulevat kysymykseen: 1) velan maksuaikataulun muuttaminen, 2) pääomalyhennysten ensisijaistaminen, 3) jäljellä olevaan luottoaikaan kohdistuvan koron tms. luottokustannusten alentaminen ja 4) velan määrän alentaminen.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että velkajärjestelyn keinot etenevät pykälässä lievästä ankarampaan ja että tarkoituksena on, että velkaan olisi sovellettava aina sitä velkojan kannalta katsoen lievintä keinoa, joka on riittävä velallisen taloudellisen tilanteen korjaamiseen. Perustuslakivaliokunnan mielestä olisi harkittava tämän periaatteen kirjaamista lakitekstiin.

Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten lakivaliokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 3 momentti, josta nimenomaisesti ilmenee "lievimmän" keinon periaate velkajärjestelyissä.

46 §. Velkojien keskinäinen asema. Valiokunta ehdottaa pykälän 2 momentin täydentämistä uudella virkkeellä, jonka mukaan velkajärjestelyssä voidaan lisäeläketurvaa hoitavalta eläkesäätiöltä otetun lainan osalta poiketa yhdenvertaisuusperiaatteesta sikäli kuin se on välttämätöntä sen estämiseksi, ettei eläkesäätiön kattamatta olevan eläkevastuun määrä velkajärjestelyn vuoksi kasva.

48 §. Kolmannen asema eräissä tapauksissa. Pykälän 2 momentin sanamuoto on osoittautunut vaikealukuiseksi. Valiokunta ehdottaa momentin sanamuodon selkeyttämistä.

54 §. Vahvistaminen ilman kaikkien ryhmäenemmistöjen suostumusta. Pykälän 2 kohdan vaatimus, että "ohjelman hyväksymisen puolesta äänestäneiden velkojien saatavat edustavat vähintään viidennestä", on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi.

Valiokunta ehdottaa, että 2 kohtaan lisätään sana "kaikkien", jolloin käy selvästi ilmi, että velkojen viidennekseen kytketty vähimmäiskannatus lasketaan kaikista ohjelmaehdotuksen puolesta äänestäneistä velkojista.

55 §. Muut perusteet vahvistamatta jättämiselle. Pykälän 1 momentti alkaa viittauksella "sen lisäksi, mitä edellä säädetään". Viittauksen ulottuvuus on osoittautunut epäselväksi. Valiokunta ehdottaa viittauksen selventämistä niin, että se koskee edellä tässä luvussa säädettyä.

57 §. Saneerausohjelman oikeusvaikutukset. Valiokunta ehdottaa, että pykälän täsmentämiseksi siihen lisätään uusi 2 momentti, jonka mukaan saneerausmenettelyn alkaessa mahdollisesti vireillä ollut ulosmittaus raukeaa, kun saneerausohjelma vahvistetaan.

Tällöin pykälän 2 momentti siirtyy 3 momentiksi.

61 §. Ohjelman toteuttamisen seuranta. Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentin tarkentamista siten, että valvojan on valvoessaan velkojien lukuun saneerausohjelman toteuttamista otettava huomioon 63―65 §:n säännökset.

Lisäksi valiokunta ehdottaa pykälän 4 momentin täsmentämistä niin, että velallisella on myös suhteessa valvojaan lain 13 §:ssä säädetty tietojenanto- ja myötävaikutusvelvollisuus.

63 §. Ohjelman muuttaminen. Edellä 57 §:ään lisätyn uuden momentin takia valiokunta ehdottaa 63 §:n 3 momentissa olevan viittaussäännöksen tarkistamista.

64 §. Velkajärjestelyn raukeaminen. Saneerausohjelman laiminlyönnistä seuraa, että velkajärjestely raukeaa ja velallinen joutuu suorittamaan velkansa alkuperäisin ehdoin. Samalla tämä merkitsee, että velallinen voi joutua suorittamaan veloilleen viivästyskorkoa koko saneerausohjelman keston ajalta. Tämä saattaa olla kohtuutonta. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa pykälän 5 momentin täydentämistä siten, että velallisen ei ole suoritettava velalle viivästyskorkoa velkajärjestelyn voimassaoloajalta, jollei tuomioistuin erityisestä syystä määrää toisin.

67 §. Toimivaltainen tuomioistuin. Valiokunta pitää perusteltuna hallituksen esityksessä omaksuttua kantaa, että yrityssaneerausasiat keskitetään tiettyihin alioikeuksiin. Valiokunta ehdottaa kuitenkin pykälän 1 momentissa olevan toimivaltaisia tuomioistuimia koskevan luettelon täydentämistä Lappeenrannan raastuvanoikeudella ja Seinäjoen kihlakunnanoikeudella sekä Maarianhaminan kihlakunnanoikeuden nimen oikaisemista Ahvenanmaan kihlakunnanoikeudeksi.

Valiokunta ehdottaa myös, että pykälän 3 momenttiin lisätään maininta siitä, että saneeraustuomioistuimen on konkurssiin asettamisesta päättäessään, ennen asian siirtämistä konkurssituomioistuimeen, määrättävä väliaikainen pesänhoitaja.

Edelleen valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 4 momentti, jotta 24 §:n ja 67 §:n koordinointi selkiytyy silloin, kun konkurssihakemus on tehty ennen saneeraushakemusta ja saneeraustuomioistuin päätyy saneeraushakemuksen hylkäämiseen. Tällöin 24 §:n 1 momentin mukaan konkurssihakemuksesta on annettava samalla ratkaisu.

69 §. Hakemus. Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentin täydentämistä siten, että konkurssihakemuksen vireillä ollessa tehtävä saneeraushakemus voidaan antaa tuomioistuimelle istunnossa konkurssihakemusta käsiteltäessä.

Samalla valiokunta ehdottaa pykälän momenttijaon muuttamista siten, että 1 momentin nykyinen toinen ja kolmas virke erotetaan omaksi eli 2 momentiksi, jolloin hallituksen esityksen 2 momentista tulee 3 momentti.

70 §. Välitoimenpiteet hakemuksen johdosta. Valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 4 momentti, jotta varmistetaan se, että konkurssiasiassa toimivaltainen tuomioistuin saa tiedon saneeraushakemuksesta.

71 §. Päätös menettelyn aloittamisesta. Valiokunta ehdottaa vähäisiä tarkennuksia pykälän 1 ja 3 momenttiin.

Pykälän 1 momentin 3 kohdan sanamuotoa on korjattu oikeakielisyyden vaatimusten mukaan.

Pykälän 1 momenttiin on lisätty uusi 6 kohta, jonka mukaan päätökseen on merkittävä sen antamisen tai julistamisen kellonaika. Säännös on tarpeen saneerausmenettelyn alkamisen oikeusvaikutusten kannalta.

Pykälän 3 momentista valiokunta ehdottaa poistettavaksi sanat "25 §:n 2 momentissa tarkoitetuille". Muutos johtaa siihen, että selvittäjän on annettava tuomioistuimen päätös tiedoksi, paitsi kaikille tiedossa oleville velkojille, myös kaikille takaajille, kanssavelallisille ja vakuuden asettajille.

76 §. Ohjelmaehdotuksen käsittely ja tiedoksianto sekä äänestysmenettely. Valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentista poistetaan sana "pyynnöstä" sen selventämiseksi, että tuomioistuin voi omastakin aloitteestaan varata tilaisuuden ohjelman mahdollista sisältöä koskevien puitteiden oikaisemiseen.

80 §. Kuulutukset ja ilmoitukset. Valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään selvyyden vuoksi nimenomainen maininta kiinnitysrekistereistä.

90 §. Selvittäjän ja velkojatoimikunnan määräämättä jättäminen. Valiokunta katsoo, että tuomioistuimella tulee olla mahdollisuus erityisestä syystä jättää selvittäjä määräämättä, vaikka kaikki velkojat eivät ole asiasta yksimielisiä. Erityisenä syynä voi tulla kysymykseen esimerkiksi se, että saneerauksen arvioidaan onnistuvan ilman selvittäjää esimerkiksi velallisen tai velkojan jo laatiman saneerausohjelman pohjalta eikä selvittäjän määrääminen yrityksen toiminnan laajuus ja yrityksen varallisuus huomioon ottaen ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Tällöin selvittäjäntoimesta aiheutuva kustannusrasitus voidaan välttää, vaikka joku velkojista vaatii selvittäjän määräämistä, kun selvittäjän määräämistä ei ole velkojien etujen kannalta pidettävä tarpeellisena.

Valiokunta ehdottaakin, että selvittäjän määräämättä jättämisen edellytyksiä lievennetään. Sen vuoksi on pykälän 1 momentin sanontaa on tarkistettava ja lisättävä pykälään uusi 2 momentti, jossa määritellään tuomioistuimen harkintavalta.

Tämän johdosta pykälän 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi.

Näin muodostuvaan pykälän 4 momenttiin on vielä lisättävä säännös, josta nimenomaisesti ilmenee, että silloin kun selvittäjää ei määrätä, tälle kuuluvista tiedoksiannoista ja äänestysselvityksen laatimisesta huolehtii tuomioistuin.

94 §. Selvittäjän ja velkojatoimikunnan jäsenen korvausvelvollisuus. Valiokunta ehdottaa pykälän täydentämistä siten, että 1 momenttiin lisätään maininta selvittäjän vahingonkorvausvastuun ulottumisesta myös takaajaan ja vakuuden asettajaan. Samalla valiokunta on lisännyt saman momentin ensimmäiseen virkkeeseen siitä puuttuvan on-sanan.

99 §. Erityisen vanhentumisajan tai perimismääräajan suhde saneerausmenettelyyn. Valiokunta ehdottaa pykälän täsmentämistä siten, että sen 2 momenttiin lisätään toinen virke, jonka mukaan saneerausmenettelyn keskeytyessä perintäkiellon voimassaoloaikaa ei oteta huomioon laskettaessa takauksen vanhentumisaikaa suhteessa perintäkiellon piiriin kuuluvaan yksityistakaajaan. Tällöin ensimmäisen virkkeen mukaista kalenterivuosi-periaatetta ei sovelleta suhteessa takaajaan.

102 §. Siirtymäsäännökset. Valiokunta ehdottaa pykälän täydentämistä siten, että siihen lisätään uusi 3 momentti, jonka mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa velallinen voi itse normaaleista konkurssimenettelysäännöksistä poiketen tehdä hakemuksen saneerausmenettelystä konkurssin estämättä.

2. Laki osakeyhtiölain muuttamisesta

Valiokunta ehdottaa, että lakiehdotuksen 13 luvun 2 a §:ää tarkennetaan lisäämällä siihen uusi 2 momentti.

Uusi 2 momentti sisältää välittömän selvitystilapakon sellaisten tilanteiden varalta, joissa saneerausmenettelyn päättyessä yhtiön oma pääoma ei ole vähintään puolta osakepääomasta. Säännös tulee ensinnäkin sovellettavaksi niissä tapauksissa, joissa saneerausmenettely lakkaa ilman saneerausohjelman vahvistamista. Toiseksi säännös merkitsee, että saneerausohjelmaa ei voida vahvistaa, ellei saneerausmenettelyn aikana tai ohjelman tuloksena edellä mainittu pääomavaatimus täyty.

5. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta

Valiokunta ehdottaa tehtäväksi lakiteknisen korjauksen siten, että lakiehdotuksen 6 §:n 3 d kohdan sisältö siirretään 6 §:n 3 b kohtaan. Näin vältetään koordinointiongelma asetuksella voimaan tulevan, eduskunnan jo hyväksymän hallituksen esitykseen n:o 109 sisältyneen ETA-lain kanssa.

Valiokunnan ehdottamasta muutoksesta seuraa, että 6 §:n 3 d kohta on poistettava sekä johtolausetta ja lain nimikettä on tarkistettava.

Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että lakiehdotukset n:ot 3, 4 ja 6―8 hyväksyttäisiin muuttamattomina ja

että lakiehdotukset n:ot 1, 2 ja 5 hyväksyttäisiin näin kuuluvina:

1.

Laki

yrityksen saneerauksesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Lain tarkoitus ja suhde muuhun lainsäädäntöön

Taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttämiseksi taikka sen edellytysten turvaamiseksi ja velkajärjestelyjen aikaansaamiseksi voidaan ryhtyä tämän lain mukaiseen saneerausmenettelyyn. Menettelyssä voidaan tuomioistuimen vahvistamalla saneerausohjelmalla määrätä velallisen varallisuutta ja velkoja koskevista toimenpiteistä siten kuin tässä laissa säädetään.

(2 mom. kuten hallituksen esityksessä)

(Kuten hallituksen esityksessä)

2 luku

Saneerausmenettelyn aloittaminen ja keskeyttäminen

5 §
Vireillepanoon oikeutetut

Hakemuksen saneerausmenettelystä voi tehdä:

(1 kohta kuten hallituksen esityksessä)

2) velkoja tai useampi velkoja yhdessä, ei kuitenkaan velkoja, jonka saatava on riitainen perusteeltaan tai olennaiselta osin määrältään (poist.) taikka muusta syystä epäselvä;

(3 kohta kuten hallituksen esityksessä)

6 §
Edellytykset

(1 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Uhkaavan maksukyvyttömyyden perusteella saneerausmenettely voidaan velkojan tai todennäköisen velkojan hakemuksesta aloittaa vain, jos se on tarpeen hakijan huomattavan taloudellisen edun turvaamiseksi tai sen vaarantumisen torjumiseksi.

7 §
Esteet ja keskeyttämisperusteet

Saneerausmenettelyä ei voida aloittaa, jos:

(1―5 kohta kuten hallituksen esityksessä)

6) velallisen kirjanpito on olennaisesti puutteellinen tai virheellinen, paitsi jos osoitetaan, että kirjanpito voidaan vaikeuksitta saattaa asianmukaiseen ja luotettavaan tilaan.

(2 mom. kuten hallituksen esityksessä)

3 luku

Selvittäjä ja velkojatoimikunta sekä velallisen myötävaikutusvelvollisuus

(Kuten hallituksen esityksessä)

9 §
Selvittäjän oikeudet

(1 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Selvittäjällä on oikeus osallistua velallisyrityksen toimielinten kokouksiin ja käyttää niissä puhevaltaa. Selvittäjälle on toimitettava kutsu tällaisiin kokouksiin.

(3 mom. kuten hallituksen esityksessä)

(Kuten hallituksen esityksessä)

4 luku

Saneerausmenettelyn alkamisen oikeusvaikutukset

(Kuten hallituksen esityksessä)

16 §
Välivaiheen aikana tehtyjen oikeustointen peräytyminen

(1 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Velkajärjestelyssä voidaan jättää huomiotta 1 momentissa tarkoitettuna aikana velallisen vahingoksi tehty muutos velan maksuaikatauluun. (uusi 2 mom.)

17 §
Maksu- ja vakuudenasettamiskielto

(1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Vastoin 1 momentissa säädettyä kieltoa tehty panttaus tai muu vakuuden asettamistoimi on tehoton, jollei juoksevia velkakirjoja tai muita arvopapereita taikka arvo-osuuksia koskevista säännöksistä johdu muuta. Menettelyn alettua tehty, velallisen omaisuutta koskeva kiinnityshakemus ei tuota etuoikeutta saneerausvelan hyväksi.

18 §
Poikkeukset maksukieltoon

(1 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Edellä 17 §:ssä säädetyn kiellon estämättä:

1) on maksettava työntekijöiden palkat ja työstä aiheutuneiden kustannusten korvaukset menettelyn alkamista edeltäneiltä kolmelta kuukaudelta, paitsi mikäli selvittäjä ilmoittaa pitävänsä tällaisen velan perustetta tai määrää riitaisena;

(2―5 kohta kuten hallituksen esityksessä)

6) on maksettava velallisen perustamalta eläkesäätiöltä otetun lainan lyhennykset ja korot sikäli kuin se on välttämätöntä säätiön maksuvalmiuden turvaamiseksi.

19 §
Perintäkielto

Menettelyn alettua velalliseen ei saa kohdistaa toimenpiteitä maksukiellon piiriin kuuluvan saneerausvelan perimiseksi tai sen suorittamisen turvaamiseksi. Jo aloitettuja toimenpiteitä ei saa jatkaa. Velalliseen ei tällaisen velan osalta myöskään saa kohdistaa maksuviivästyksen seuraamuksia. Tässä säädetyn kiellon piiriin kuuluvat muun muassa seuraavat toimenpiteet:

(1 ja 2 kohta kuten hallituksen esityksessä)

3) velallisella velkojalta olevan saatavan käyttäminen velkojan saatavan kuittaamiseen; (sisennys poist.) muun kuin vakuusvelan velkoja, joka itse on velkaa saneerausvelalliselle ja jonka velka erääntyy maksettavaksi ennalta määrättynä ajankohtana menettelyn alkamisen jälkeen, saa kuitenkin kyseisen saatavansa määrää vastaavalta osalta pidättyä maksusta saneerausvelalliselle velkasuhteen jatkuessa muuten entisin ehdoin, kunnes velkoja saa suorituksen saneerausohjelman mukaisesti tai perintäkielto lakkaa.

(2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä)

(Kuten hallituksen esityksessä)

21 §
Ulosmittauksen sekä muiden täytäntöönpanotoimenpiteiden kielto

Menettelyn alettua velallisen omaisuutta ei saa ulosmitata maksukiellon piiriin kuuluvasta saneerausvelasta (poist.). Kiellon vastainen ulosmittaus on tehoton. Ulosmittaushakemuksen käsittely keskeytetään. Jos ulosmittaus on jo toimitettu, täytäntöönpano on keskeytettävä ja ulosottomiehen on vaadittaessa luovutettava haltuun ottamansa omaisuus ja mahdollisesti kertyneet rahavarat selvittäjälle. Jos ulosmitatun omaisuuden myynnistä on kuulutettu ennen menettelyn alkamista, tuomioistuin voi määrätä täytäntöönpanon keskeytettäväksi ja myynnin peruutettavaksi, paitsi jos on ilmeistä, että kysymyksessä olevan omaisuuden säilyminen velallisella ei ole 20 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla tarpeellista. Täytäntöönpanoa hakeneella velkojalla on oikeus saada velalliselta korvaus myynnin peruuttamisen vuoksi hyödyttömiksi tulleista täytäntöönpanokuluista.

(2―4 mom. kuten hallituksen esityksessä)

(Kuten hallituksen esityksessä)

27 §
Eräiden sopimusten asema

Vuokra- tai vuokrausluottosopimus, jossa velallinen on vuokralleottajana, voidaan menettelyn alettua velallisen puolelta irtisanoa 29―30 §:n säännöksiä noudattaen päättymään kahden kuukauden kuluttua irtisanomisesta sopimuksen kestoa tai irtisanomista koskevien ehtojen estämättä. Korvaus sopimuksen ennenaikaisen päättymisen vuoksi käsittää irtisanomisaikaan kohdistuvan vuokran tai muun vastikkeen lisäksi omaisuuden hallinnan palauttamisesta aiheutuneet välttämättömät kustannukset sekä kohtuullisen korvauksen muusta vahingosta, jonka vuokralleantaja osoittaa hänelle aiheutuvan. Vuokrausluottosopimuksen osalta noudatetaan lisäksi, mitä 26 §:ssä säädetään käyttämättä jäävään luottoaikaan kohdistuvien luottokustannusten lukemisesta velallisen hyväksi.

(2 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Jos joku on ennen menettelyn alkamista tehdyllä sopimuksella sitoutunut velalliselle muunlaiseen kuin 2 momentissa tarkoitettuun suoritusvelvollisuuteen ja jos velallinen ei menettelyn alkaessa ole täyttänyt sopimukseen perustuvaa maksuvelvollisuuttaan, selvittäjän on vastapuolen pyynnöstä ilmoitettava, pysyykö velallinen sopimuksessa. Jos vastaus on kielteinen tai sitä ei anneta kohtuullisessa ajassa, vastapuoli saa purkaa sopimuksen.

(4 ja 5 mom. kuten hallituksen esityksessä)

28 §
Oikeusvaikutusten voimassaolo

(1 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Menettelyn alkamisen oikeusvaikutukset jatkuvat, kunnes saneerausohjelma vahvistetaan tai määrätään 77 §:n 3 momentin nojalla noudatettavaksi. Jos saneerausmenettely lakkaa ilman saneerausohjelman vahvistamista, menettelyn aloittamisen oikeusvaikutukset lakkaavat, kun tuomioistuimen päätös velallisen asettamisesta konkurssiin tai menettelyn lakkaamisesta on annettu, jollei tuomioistuin erityisestä syystä määrää, että oikeusvaikutukset ovat voimassa, kunnes päätös on lainvoimainen tai asiassa toisin määrätään. Jos velallinen menettelyn alettua asetetaan selvitystilaan, menettelyn aloittamisen oikeusvaikutukset lakkaavat selvitystilan alkaessa.

Jos saneerausmenettely lakkaa ilman saneerausohjelman vahvistamista muusta syystä kuin velallisen konkurssin vuoksi, 21 §:n nojalla estynyttä tai keskeytynyttä täytäntöönpanoa tai virka-apua voidaan saneerausmenettelyn oikeusvaikutusten lakattua jatkaa aikaisemman täytäntöönpano- tai virka-apuhakemuksen perusteella.

Päättäessään menettelyn lakkaamisesta tuomioistuin voi velkojan vaatimuksesta samalla määrätä 23 §:ssä tarkoitetun turvaamistoimenpiteen. Jos menettelyn alkaessa oli voimassa velallista tai hänen omaisuuttaan koskeva turvaamistoimenpide, tuomioistuimen on määrättävä se tulemaan uudelleen voimaan, jollei toimenpidettä hakeneen velkojan lausumasta tai velallisen asettamisesta konkurssiin johdu muuta taikka toimenpide ole muuten menettänyt merkitystään.

5 luku

Velallisen toiminta ja omaisuuden vallinta menettelyn aikana

29 §
Velallisen määräysvalta ja sen rajoitukset

Velallisella säilyy menettelyn alkamisen jälkeenkin valta määrätä omaisuudestaan ja toiminnastaan, mikäli tässä laissa ei toisin säädetä. Jos velallisen omaisuutta on ennen menettelyn alkamista ulosmitattu saneerausvelasta, omaisuudesta voidaan määrätä siten kuin tässä laissa säädetään ulosottolain 4 luvun 30 §:n säännösten estämättä.

Menettelyn alettua velallinen ei kuitenkaan ilman selvittäjän suostumusta saa:

(1―3 kohta kuten hallituksen esityksessä)

4) luovuttaa vaihto-omaisuutta muuten kuin tavanomaisin ehdoin osana tavanomaista toimintaa;

(5―8 kohta kuten hallituksen esityksessä)

(3 mom. kuten hallituksen esityksessä)

(Kuten hallituksen esityksessä)

33 §
Vakuuden arvon suojaaminen

Vakuusvelkojalla on oikeus korvaukseen sellaisesta vakuusomaisuuden arvon alenemisesta velkojan vahingoksi, joka johtuu omaisuuden käyttämisestä velallisen toiminnassa 19 tai 22 §:ssä tarkoitetun kiellon voimassaoloaikana. Suoritettu korvaus luetaan vakuusvelan lyhennykseksi.

(2 mom. kuten hallituksen esityksessä)

34 §
Uuden luoton etuoikeus

Tuomioistuin voi selvittäjän hakemuksesta määrätä, että menettelyn aikana otettavalla, päätöksessä yksilöidyllä luotolla on sama tai parempi etuoikeus luoton vakuudeksi asetettavaan velallisen omaisuuteen kuin saneerausvelalla, josta sama omaisuus on vakuutena. Edellytyksenä on, että tällainen järjestely on menettelyn aikana tarvittavan rahoituksen saamiseksi välttämätön eikä merkittävästi lisää niiden velkojien riskiä, joiden etuoikeusasema heikentyisi. Järjestely ei vaikuta mainittujen velkojien asemaan vakuusvelkojina.

(2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä)

6 luku

Takaisinsaanti saneerausmenettelyssä

(Kuten hallituksen esityksessä)

7 luku

Saneerausohjelma

39 §
Ohjelman sisältö

Saneerausohjelman tulee sisältää 41 §:n mukainen selvitys velallisen taloudellisesta asemasta ja muista saneeraukseen vaikuttavista seikoista sekä 42 §:ssä tarkoitetut määräykset velallisen ja velkojien asemaa koskevista, toiminnan jatkamiseen, muuttamiseen tai lopettamiseen tähtäävistä toimenpiteistä ja järjestelyistä. Ohjelmasta tulee ilmetä 51 §:n mukaisesti velkojien jako ryhmiin sekä 52 §:ssä tarkoitettu äänivallan puuttuminen.

(Kuten hallituksen esityksessä)

44 §
Velkajärjestelyn keinot

(1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Velkajärjestelyssä ei saa käyttää keinoa, joka rajoittaa velkojan oikeutta enemmän kuin on tarpeellista saneerausohjelman tarkoituksen toteuttamiseksi ja tässä laissa säädettyjen, velkojien keskinäistä asemaa koskevien vaatimusten täyttämiseksi. (Uusi 3 mom.)

(Kuten hallituksen esityksessä)

46 §
Velkojien keskinäinen asema

(1 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Saneerausohjelmassa voidaan kuitenkin 1 momentissa säädetyn estämättä määrätä, mikäli se katsotaan menettelyn kannalta tarkoituksenmukaiseksi, että velkojat, joiden saatavat ovat määrältään vähäisiä, saavat täyden suorituksen. Saneerausohjelmassa voidaan myös 1 momentin estämättä määrätä velallisen perustamalta eläkesäätiöltä otetun lainan maksamisesta niin, että eläkesäätiön kattamatta olevan eläkevastuun määrä ei tällaista lainaa koskevan velkajärjestelyn vuoksi kasva.

(3 mom. kuten hallituksen esityksessä)

(Kuten hallituksen esityksessä)

48 §
Kolmannen asema eräissä tapauksissa

(1 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Mikäli velkaa ei 25 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ole menettelyn aikana peritty takaajalta tai kolmannen asettaman vakuuden arvosta, velkoja voi velkajärjestelyn estämättä periä saatavansa takaajalta tai vakuuden arvosta velan aikaisempien ehtojen mukaisesti.

8 luku

Saneerausohjelman vahvistaminen

(Kuten hallituksen esityksessä)

54 §
Vahvistaminen ilman kaikkien ryhmäenemmistöjen suostumusta

Vaikka 51 ja 52 §:ssä tarkoitettu enemmistö yhdessä tai useammassa velkojaryhmässä jää saavuttamatta, saneerausohjelma voidaan ehdotuksen laatijan, selvittäjän tai velallisen vaatimuksesta vahvistaa seuraavin edellytyksin:

(1 kohta kuten hallituksen esityksessä)

2) ainakin yksi velkojaryhmä on äänestänyt ohjelman hyväksymisen puolesta 52 §:n mukaisella enemmistöllä ja kaikkien puolesta äänestäneiden velkojien saatavat edustavat vähintään viidennestä kaikkien 52 §:n 2 momentin mukaan huomioon otettavien tunnettujen velkojien saatavista;

(3―5 kohta kuten hallituksen esityksessä)

55 §
Muut perusteet vahvistamatta jättämiselle

Sen lisäksi, mitä edellä tässä luvussa säädetään, saneerausohjelma on jätettävä vahvistamatta myös, jos:

(1―3 kohta kuten hallituksen esityksessä)

(2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä)

(Kuten hallituksen esityksessä)

9 luku

Saneerausohjelman oikeusvaikutukset, toteuttaminen, muuttaminen ja raukeaminen

57 §
Saneerausohjelman oikeusvaikutukset

(1 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Velallisen omaisuuteen kohdistuva, saneerausvelkaan perustuva ulosmittaus raukeaa, kun saneerausohjelma on lainvoimaisesti vahvistettu. Sama koskee muuta saneerausvelkaan perustuvaa täytäntöönpanoa. (Uusi 2 mom.)

(3 mom. kuten hallituksen esityksen 2 mom.)

(Kuten hallituksen esityksessä)

61 §
Ohjelman toteuttamisen seuranta

Saneerausohjelman seurantaa varten voidaan määrätä valvoja, jonka tehtävänä on velkojien lukuun valvoa ohjelman toteuttamista ottaen huomioon 63―65 §:n säännökset sekä huolehtia sellaisista ohjelman mukaisista toimenpiteistä, joiden suorittaminen ei kuulu asianosaisille. Jollei valvojaa ohjelmaehdotuksen mukaan ole määrättävä, valvojan määräämistä voi vaatia velkojatoimikunta tai velkojat, joilla 40 §:n mukaan olisi ollut oikeus tehdä ehdotus saneerausohjelmaksi.

(2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Velallisella on saneerausohjelman vahvistamisen ja päättymisen välisenä aikana samanlainen tietojenanto- ja myötävaikutusvelvollisuus suhteessa valvojaan, velkojatoimikuntaan ja tuomioistuimeen, kuin 13 §:ssä säädetään.

(Kuten hallituksen esityksessä)

63 §
Ohjelman muuttaminen

(1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Jos 57 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa saneerausvelan määrä tai velkojan oikeus muuten vahvistetaan toisenlaiseksi kuin millaisena se on saneerausohjelmassa otettu huomioon, ohjelmaa on velkojan tai velallisen vaatimuksesta muutettava sikäli kuin velkojan oikeutta koskeva ratkaisu vaikuttaa ohjelman mukaisen velkajärjestelyn sisältöön. Sama on vastaavasti voimassa, jos velkojalle maksun takaisinsaannin vuoksi syntyy 38 §:ssä tarkoitettu saatava.

(4 mom. kuten hallituksen esityksessä)

64 §
Velkajärjestelyn raukeaminen

(1―4 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Velkojalla, jonka osalta velkajärjestely raukeaa, on samanlainen oikeus suoritukseen kuin jos saneerausohjelmaa ei olisi vahvistettu. Velallisen ei kuitenkaan ole suoritettava velalle viivästyskorkoa velkajärjestelyn voimassaoloajalta, jollei tuomioistuin erityisestä syystä määrää toisin.

(Kuten hallituksen esityksessä)

10 luku

Menettelysäännökset

67 §
Toimivaltainen tuomioistuin

Tässä laissa tarkoitettua saneerausmenettelyä koskevat asiat käsitellään seuraavissa alioikeuksissa: Helsingin raastuvanoikeus, Joensuun raastuvanoikeus, Jyväskylän raastuvanoikeus, Kajaanin raastuvanoikeus, Kotkan raastuvanoikeus, Kuopion raastuvanoikeus, Lahden raastuvanoikeus, Lappeenrannan raastuvanoikeus, Mikkelin raastuvanoikeus, Oulun raastuvanoikeus, Porin raastuvanoikeus, Tampereen raastuvanoikeus, Turun raastuvanoikeus, Vaasan raastuvanoikeus, Ahvenanmaan kihlakunnanoikeus, Espoon kihlakunnanoikeus, Rovaniemen kihlakunnanoikeus, Seinäjoen kihlakunnanoikeus ja Vantaan kihlakunnanoikeus. Tuomioistuinten tuomiopiireistä näissä asioissa säädetään asetuksella.

(2 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Saneerausmenettelyä koskevan asian vireillä ollessa tehtävä hakemus velallisen asettamisesta konkurssiin käsitellään siinä alioikeudessa, jossa saneerausmenettely on tai oli vireillä. Jos velallinen asetetaan konkurssiin, päätöksen tehneen tuomioistuimen on samalla määrättävä väliaikainen pesänhoitaja ja siirrettävä asia siihen alioikeuteen, joka muuten on toimivaltainen käsittelemään velallisen konkurssia. Viimeksi mainittu tuomioistuin määrää asian jatkokäsittelystä.

Mitä 3 momentissa säädetään, koskee myös ennen saneeraushakemusta tehtyä konkurssihakemusta, josta 24 §:n 1 momentin nojalla on annettava ratkaisu saneeraushakemusta koskevan päätöksen yhteydessä. Sen tuomioistuimen, jossa konkurssihakemus on tehty, on tällöin pyynnöstä siirrettävä konkurssihakemus saneeraushakemusta käsittelevän tuomioistuimen ratkaistavaksi. (Uusi 4 mom.)

(Kuten hallituksen esityksessä)

69 §
Hakemus

Hakemus saneerausmenettelyn aloittamisesta on toimitettava tuomioistuimen kansliaan kirjallisena. Jos hakemus tehdään velallista koskevan konkurssihakemuksen vireillä ollessa, se voidaan antaa tuomioistuimelle istunnossa, jossa käsitellään konkurssihakemusta.

Hakemukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys velallisesta. Velallisen on lisäksi liitettävä hakemukseensa selvitys velkojistaan, veloistaan ja niiden vakuuksista sekä taloudellisesta tilanteestaan. (Uusi 2 mom.)

(3 mom. kuten hallituksen esityksen 2 mom.)

70 §
Välitoimenpiteet hakemuksen johdosta

(1―3 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Tuomioistuimen on viipymättä ilmoitettava hakemuksesta velallisen yleisen oikeuspaikan alioikeudelle, jollei se ole sama kuin saneerausasiassa toimivaltainen tuomioistuin. (Uusi 4 mom.)

71 §
Päätös menettelyn aloittamisesta

Päättäessään saneerausmenettelyn aloittamisesta tuomioistuimen tulee:

(1 ja 2 kohta kuten hallituksen esityksessä)

3) asettaa määräpäivä, johon mennessä velkojien on kirjallisesti ilmoitettava selvittäjälle vaatimuksensa, mikäli ne poikkeavat velallisen ilmoittamasta, uhalla että vaatimus muuten jää ottamatta huomioon ja saatava lakkaa siten kuin 47 §:ssä säädetään;

4) asettaa määräpäivä, johon mennessä selvittäjän on lähetettävä 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu selvitys velallisen taloudellisesta tilasta tiedoksi asiaan osallisille; (poist.)

5) asettaa määräpäivä, johon mennessä ehdotus saneerausohjelmaksi on laadittava ja toimitettava selvittäjälle sekä tuomioistuimelle, ja

6) merkitä päätökseen sen antamisen tai julistamisen kellonaika. (Uusi kohta)

(2 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Selvittäjän on viipymättä annettava päätös tiedoksi velallisen hakemuksesta tai selvityksestä ilmeneville velkojille sekä (poist.) takaajille, kanssavelallisille ja vakuuden asettajille. Jos kysymyksessä on 10 §:n 4 momentissa tarkoitettu velallinen, päätös on annettava tiedoksi myös asianomaisen työvoimapiirin toimistolle.

(Kuten hallituksen esityksessä)

76 §
Ohjelmaehdotuksen käsittely ja tiedoksianto sekä äänestysmenettely

Kun asiaan osalliset ovat saaneet tilaisuuden lausua käsityksensä ehdotuksesta saneerausohjelmaksi ja tuomioistuin on tehnyt 47 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen epäselvien saneerausvelkojen huomioon ottamisesta, ehdotuksen laatijalle voidaan (poist.) varata tilaisuus oikaista, tarkistaa tai täydentää ehdotusta määräajassa.

(2―4 mom. kuten hallituksen esityksessä)

(Kuten hallituksen esityksessä)

80 §
Kuulutukset ja ilmoitukset

Tuomioistuimen päätöksestä, jolla saneerausmenettely aloitetaan tai määrätään lakkaamaan taikka jossa määrätään 22 §:ssä tarkoitettu väliaikainen kielto tai 30 §:ssä tarkoitettu velallisen määräysvallan rajoitus, on kuulutettava ja ilmoitettava eräille viranomaisille sekä tehtävä merkintä kaupparekisteriin ja erinäisistä omaisuuslajeista sekä kiinnityksistä pidettäviin rekistereihin siten kuin asetuksella säädetään.

(Kuten hallituksen esityksessä)

11 luku

Selvittäjän määrääminen ja velkojatoimikunnan asettaminen sekä niiden valvonta

(Kuten hallituksen esityksessä)

12 luku

Menettelystä aiheutuvat kustannukset

(Kuten hallituksen esityksessä)

13 luku

Yksinkertaistettu saneerausmenettely

90 §
Selvittäjän ja velkojatoimikunnan määräämättä jättäminen

Kun velallinen on tehnyt hakemuksen saneerausmenettelyn aloittamisesta, selvittäjä voidaan jättää määräämättä, jos kukaan (poist.) velkojista ei ole tehnyt esitystä selvittäjän määräämisestä tai muuten vaatinut sitä. Kun hakemuksen on tehnyt velkoja, selvittäjä voidaan jättää määräämättä, jos velallisen tunnetuille velkojille ennen menettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekemistä varataan tilaisuus määräajassa antaa asiassa kirjallinen lausuma eikä kukaan velkojista vaadi selvittäjän määräämistä. (Poist.) Menettelyn alettua selvittäjä voidaan määrätä, jos joku velkojista sitä vaatii.

Tuomioistuin voi määrätä selvittäjän, vaikka kukaan velkojista ei olisi sitä vaatinut, jos se erityisestä syystä katsotaan tarpeelliseksi. Vaikka selvittäjän määräämistä olisi vaadittu, tuomioistuin voi jättää selvittäjän määräämättä, jos on erityisiä syitä katsoa, ettei selvittäjän määrääminen ole saneerausohjelman valmistelun tai velkojien edun valvomisen kannalta tarpeellista. (uusi 2 mom.)

(3 mom. kuten hallituksen esityksen 2 mom.)

Jos selvittäjää ei ole määrätty:

(1―6 kohta kuten hallituksen esityksessä)

7) velallinen voi 29 §:n estämättä luovuttaa omaisuutensa konkurssiin;

8) selvittäjän tehtäviin kuuluvista tiedoksiannoista sekä äänestysselvityksen laatimisesta huolehtii tuomioistuin. (Uusi kohta)

(Kuten hallituksen esityksessä)

14 luku

Vahingonkorvausvelvollisuus

(Kuten hallituksen esityksessä)

94 §
Selvittäjän ja velkojatoimikunnan jäsenen korvausvelvollisuus

Selvittäjä on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tehtäväänsä hoitaessaan virheellä tai laiminlyönnillä aiheuttanut velalliselle tai velkojalle taikka takaajalle tai vakuuden asettajalle. Työnantajana selvittäjä vastaa edellä mainituille henkilöille aiheutetusta vahingosta siten kuin vahingonkorvauslain 3 luvussa säädetään.

(2 mom. kuten hallituksen esityksessä)

(Kuten hallituksen esityksessä)

15 luku

Erinäiset säännökset

(Kuten hallituksen esityksessä)

99 §
Erityisen vanhentumisajan tai perimismääräajan suhde saneerausmenettelyyn

(1 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Jos tähän lakiin perustuva perintä- tai täytäntöönpanokielto lakkaa ilman saneerausohjelman vahvistamista tai ohjelmassa vahvistettu velkajärjestely raukeaa, 1 momentissa tarkoitettua määräaikaa laskettaessa ei oteta huomioon sitä kalenterivuotta, jonka aikana perintä- tai täytäntöönpanokielto alkoi eikä sen jälkeistä aikaa sen kalenterivuoden loppuun, jona kielto sanotulla tavalla lakkasi tai velkajärjestely raukesi. Jos saneerausmenettely lakkaa ilman saneerausohjelman vahvistamista, perintäkiellon voimassaoloaikaa ei oteta huomioon laskettaessa sitä määräaikaa, jonka kuluessa velkojan on vaadittava suoritusta 25 §:n 2 momentissa tarkoitetulta takaajalta.

(3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksessä)

(Kuten hallituksen esityksessä)

16 luku

Voimaantulosäännökset

(Kuten hallituksen esityksessä)

102 §
Siirtymäsäännökset

(1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa velallinen voi tehdä hakemuksen saneerausmenettelystä konkurssin estämättä. (Uusi 3 mom.)

2.

Laki

osakeyhtiölain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun osakeyhtiölain (734/78) 13 luvun otsikko ja 15 luvun 5 §:n 3 momentti, sekä

lisätään 13 lukuun uusi 2 a § ja 18 a § seuraavasti:

13 luku

Selvitystila, saneeraus ja purkaminen

(1 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Yhtiö on asetettava selvitystilaan, jollei saneerausmenettelyn lakkaamisen ajankohtana vallinnutta tilannetta koskeva, 2 §:n 2 momentin mukainen ja yhtiön tilintarkastajien tarkastama tase osoita, että yhtiön oma pääoma on vähintään puolet osakepääomasta. Hallituksen on tällöin kutsuttava yhtiökokous koolle viimeistään kahden kuukauden kuluessa saneerausmenettelyn lakkaamisesta päättämään selvitystilaan asettamisesta. Jollei yhtiökokous tee tällaista päätöstä, sovelletaan vastaavasti, mitä 2 §:n 1 momentissa säädetään. (Uusi 2 mom.)

(Kuten hallituksen esityksessä)

15 luku

Vahingonkorvausvelvollisuus

(Kuten hallituksen esityksessä)

Voimaantulosäännös

(Kuten hallituksen esityksessä)

5.

Laki

yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 6 ja 8 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yhteistoiminnasta yrityksissä 22 päivänä syyskuuta 1978 annetun lain (725/78) 6 §:n 3 b kohta ja 8 §:n 5 momentti, sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä heinäkuuta 1988 annetussa laissa (724/88), (poist.) seuraavasti:

6 §
Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat

Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat ovat:

3 b) tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus- ja uudelleen sijoittamisratkaisut, mukaan lukien yrityksen saneerausmenettelyn yhteydessä toimeenpantavat sanotunlaiset henkilöstöjärjestelyt; (uusi kohta)

(3 d kohta poist.)

(Kuten hallituksen esityksessä)

Voimaantulosäännös

(Kuten hallituksen esityksessä)

Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1992

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Lax, varapuheenjohtaja Halonen ja jäsenet Björkenheim, Haavisto, Komi (osittain), V. Laukkanen, Lehtinen, Luhtanen, Mäkelä, Mölsä (osittain), Niinistö, Polvi, Savela, Suhola, Tykkyläinen, Viljanen (osittain) ja Vuoristo (osittain).