Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi oikeusministeriön hallinnonalan eräiden henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten muuttamisesta ( HE 2/2020 vp ): Asia on saapunut lakivaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

• lainsäädäntöneuvos  Virpi  Koivu  - oikeusministeriö
• erityisasiantuntija  Jassi  Saurio  - oikeusministeriö
• hallitusneuvos  Johanna  Hakala  - sisäministeriö
• toimialajohtaja  Teemu  Mikkola  - Oikeusrekisterikeskus
• tietosuojavaltuutettu  Reijo  Aarnio  - tietosuojavaltuutetun toimisto
• johtava hallintovouti  Terhi  Salmela  - Valtakunnanvoudinvirasto
• ylitarkastaja  Antti  Wahlroos  - suojelupoliisi
• komentajakapteeni, sektorinjohtaja  Jukka  Leikos  - Pääesikunta
• professori  Olli  Mäenpää 

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

• Valtiontalouden tarkastusvirasto
• ulkoministeriö
• valtiovarainministeriö
• työ- ja elinkeinoministeriö
• Etelä-Suomen aluehallintovirasto
• Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti
• Maanmittauslaitos
• Patentti- ja rekisterihallitus
• SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Esityksessä ehdotetaan tehtäviksi Euroopan unionin tietosuojalainsäädännöstä johtuvat välttämättömät lainmuutokset oikeusministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön. Esityksessä ehdotetaan tarkistettavaksi oikeusministeriön hallinnonalan lainsäädäntöä erityisesti tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain soveltamisalalla, mutta myös eräitä rikosasioiden tietosuojalain soveltamisalaan kuuluvia lakeja muutettaisiin.  

Esityksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa henkilötietojen käsittelyyn liittyviä erityissäännöksiä sekä selkiyttää niiden suhdetta sovellettaviin yleissäädöksiin. 

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, lukuun ottamatta eräitä ulosottokaaren muutoksia, jotka on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä joulukuuta 2020. 

Yleistä

Esityksessä on kyse Euroopan unionin tietosuojalainsäädännöstä johtuvista lainmuutoksista oikeusministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön. 

EU:n tietosuojasääntelyä on uudistettu, ja tämä on edellyttänyt kansallisia täytäntöönpanotoimia. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (yleinen tietosuoja-asetus), jäljempänä tietosuoja-asetus, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680 luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (jäljempänä rikosasioiden tietosuojadirektiivi) ovat tulleet voimaan 5.5.2016. Tietosuoja-asetuksen soveltaminen on alkanut 25.5.2018. Tietosuoja-asetusta täydentävä tietosuojalaki ( 1050/2018 ) ja rikosasioiden tietosuojadirektiivin täytäntöönpanemiseksi annettu laki henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä ( 1054/2018 , jäljempänä rikosasioiden tietosuojalaki) ovat tulleet voimaan 1.1.2019. 

Edellä mainittujen yleislakien lisäksi EU:n tietosuojasääntelyn täytäntöönpano edellyttää kansallisen henkilötietojen käsittelyä koskevan erityissääntelyn muuttamista vastaamaan EU:n uutta tietosuojasääntelyä. Oikeusministeriön hallinnonalalla on voimassa runsaasti erityislainsäädäntöä, johon sisältyy henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä. Esityksessä ehdotetaan poistettavaksi eräitä tarpeettomia yleislainsäädännön kanssa päällekkäisiä säännöksiä. Samalla tavoitteena on yhdenmukaistaa säilytettäviä henkilötietojen käsittelyyn liittyviä erityissäännöksiä sekä selkiyttää niiden suhdetta sovellettaviin yleissäädöksiin. 

Esitys sisältää muutosehdotukset 21 lakiin, joiden osalta on oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan havaittu välittömiä muutostarpeita. Eniten muutoksia sisältyy ulosottokaaren ( 705/2007 , 11. lakiehdotus) ja turvallisuusselvityslain ( 726/2014 , 18. lakiehdotus) muuttamista koskeviin lakiehdotuksiin. 

Ulosottokaaressa sallitaan esityksen mukaan nimenomaisesti eräiden arkaluonteisten henkilötietojen tallentaminen ulosottorekisteriin siltä osin kuin tietoja väistämättä joudutaan jo ulosottokaaren perusteella käsittelemään ja niitä pidetään välttämättöminä ulosottoon liittyvien tehtävien hoitamiseksi (11. lakiehdotus, 1 luku, 26 §). Ehdotetuissa uusissa säännöksissä kuitenkin rajataan käsiteltäviä tietoryhmiä sekä niiden käsittelytarkoituksia siten, että tietojen välttämättömyys ei ole ainoa tallennuskriteeri. Lakiehdotuksessa on esityksen mukaan (HE, s. 34) samalla tarkennettu ulosottokaaren tiedonluovutussäännöksiä sen varmistamiseksi, että ne vastaavat perustuslain tulkintaa koskevia vaatimuksia. Lisäksi esityksessä varmistetaan nimenomaisella säännöksellä tietojen luovuttamisen jatkuminen suojelupoliisille sen toimialaan liittyvien rikosten ennalta estämiseksi, huomioiden, että suojelupoliisi ei ole enää esitutkintaviranomainen (3 luku, 70 §). 

Esityksessä myös täsmennetään turvallisuusselvityksiin sovellettava yleislaki, mistä johtuen myös rikosasioiden tietosuojalain soveltamisalasäännöstä tarkistetaan (21. lakiehdotus, 1 §). Turvallisuusselvityslaissa tarkoitetun henkilötietojen käsittelyn katsotaan esityksen mukaan (HE, s. 11—12) sisältyvän kansallisen laajennuksen kautta rikosasioiden tietosuojalain soveltamisalaan siltä osin kuin on kyse rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetuista toimivaltaisista viranomaisista. Sovellettava yleislaki ei kuitenkaan käy selkeästi ilmi voimassa olevasta laista, minkä vuoksi muutos on tarpeellinen. 

Toinen merkittävimmistä muutoksista liittyy ehdotettuun suojelupoliisin ja pääesikunnan yhteisrekisterinpitoa koskevaan pykälään (18. lakiehdotus, 48 a §), jolla kuitenkin on pyritty säilyttämään tosiasiallinen nykytila. Suojelupoliisin ja pääesikunnan turvallisuusselvityksiin liittyvä henkilötietojen käsittelytarkoitus on sama, jolloin yhteisrekisterinpito on valiokunnan saaman selvityksen mukaan mahdollinen ja tarkoituksenmukainen ratkaisu. Suojelupoliisille ehdotettu suurempi vastuu turvallisuusselvitysrekisteriin liittyvästä henkilötietojen käsittelystä vastaa nykytilaa, mutta säännöksiä selkiytetään siten, että laissa käytetään rikosasioiden tietosuojalain terminologiaa ja rekisterinpitäjien tehtävien jakautuminen ilmenee selkeämmin laista (ks. HE, s. 46). Rikosasioiden tietosuojalain mukaisesti yhteisrekisterinpito tarkoittaa kuitenkin sitä, että rekisteröity voi käyttää oikeuksiaan suhteessa kumpaankin rekisterinpitäjään (HE, s. 45). 

Esityksen valmistelun yhteydessä on esityksen mukaan (HE, s. 14) kiinnitetty erityistä huomiota erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen sekä muiden arkaluonteisiksi katsottavien henkilötietojen käsittelyä koskeviin säännöksiin. Eräisiin esitykseen sisältyviin lakiehdotuksiin (valmiuslaki, laki eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä, ulosottokaari) on sisällytetty tarkennuksia siltä osin kuin voimassa olevaa sääntelyä ei ole pidetty riittävänä. 

Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esityksessä ehdotettuja lakiehdotuksia seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin. 

Yhdistyslaki

Esityksessä ehdotetaan tarkistuksia yhdistyslakiin ( 503/1989 , 7. lakiehdotus). Yhdistyslain 11 §:n 1 momentin mukaan yhdistyksen jäsenistä on pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. Pykälän 2 momentin mukaan yhdistyksen jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua 1 momentissa mainittuihin tietoihin. Esityksessä ehdotetaan 2 momenttiin rajoitusta tutustumisoikeuteen muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen tietojen osalta. Ehdotuksen mukaan, jos yhdistys kerää muita kuin 1 momentissa mainittuja tietoja, ne voidaan luovuttaa yhdistyksen jäsenelle vain erityisestä syystä. 

Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan hallituksen esitykseen sisältyvän yhdistyslain 11 §:n 2 momentin muutosehdotuksen taustalla ovat yhdistyslain esityöt. Yhdistyslain 11 §:n 1 momentin alkuperäisten perustelujen ( HE 64/1988 vp ) mukaan säännöksessä mainitut tiedot ovat jäsenluettelon vähimmäissisältö. Estettä ei ole esimerkiksi säännöissä määrätä muidenkin tietojen merkitsemisestä luetteloon, kuten tietojen, joilla on merkitystä jäsenen äänioikeuden tai jäsenyyden edellytysten kannalta. Lain säätämisen yhteydessä aiemmasta yhdistyslaista poiketen 11 §:n 2 momenttiin on otettu mukaan säännös jäsenluettelon rajoitetusta julkisuudesta, jonka vertailukohtana on ollut osakeyhtiöitä ja osuuskuntia koskenut sääntely. Yhdistyslain 11 §:n 2 momenttia on perusteltu sillä, että yhdistystoiminnan kansanvaltaisuusperiaate huomioon ottaen ei ole syytä estää aatteellisen yhdistyksen jäsentä saamasta tietoja oman yhdistyksensä jäsenistä. Jäsentietojen täydellinen julkisuus saattaa kuitenkin eräissä tapauksissa loukata jäsenten yksityisyyden suojaa. Tästä syystä jäsenluettelo on säädetty rajoitetusti julkiseksi siten, että yhdistyksen jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuihin tietoihin. Yhdistyslain 11 §:n 2 momentin perustelujen mukaan oikeus on tarkoitettu rajoittuvaksi mainittuihin luetteloon merkittäviin vähimmäistietoihin. Muita luetteloon mahdollisesti merkittyjä tietoja, jotka saattavat olla eri tavoin arkaluontoisia, ei siten ole tarpeen esittää jäsenelle. Säännös ei myöskään sen perustelujen mukaan ole velvoittanut yhdistystä antamaan jäsenluettelosta otteita tai jäljennöksiä. 

Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan hallituksen esityksellä on ehdotettu kirjattavaksi lain tasolle edellä mainituista yhdistyslain 11 §:n 2 momentin perusteluista ilmenevät periaatteet. 

Lakivaliokunta pitää esityksessä ehdotettua ja voimassa olevan yhdistyslain lähestymistapaa jäsenluettelon rajoitetusta julkisuudesta perusteltuna erityisesti esityksessä selostetuista (HE, s. 28—29) tietosuojasyistä. Valiokunta yhtyy myös ehdotetun 11 §:n 2 momentin sanamuodon ilmentämään ajatukseen siitä, että erityisestä syystä yhdistyksen jäsenellä voi olla tarve saada myös muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja tietoja. Valiokunta kuitenkin katsoo, että 2 momentissa ehdotettu sanamuoto "vain erityisestä syystä" on jossain määrin epämääräinen käytännön soveltamistilanteiden kannalta ja sitä on syytä selkeyttää. Selvää on, että Suomessa toimii suuri määrä yhdistyksiä ja siihen, minkä tyyppisiä muita tietoja kuin nimi ja kotipaikka yhdistyksen jäsenistä kerätään, vaikuttaa yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja luonne. Tästä syystä erityisiä syitä, joiden perusteella näitä muita tietoja voidaan luovuttaa, on vaikea määritellä kattavasti. Vertailun vuoksi valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että osuuskuntalain ( 421/2013 ) 4 luvun 16 §:n 1 momentissa käytetään muotoilua "joka osoittaa etunsa sitä vaativan, on oikeus nähdä myös luetteloihin merkitty muu tieto". 

Asiassa saamaansa selvitystä arvioituaan valiokunta katsoo, että tiedon saanti muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista tiedoista on syytä rajata osuuskuntalain 4 luvun 16 §:n 1 momentin muotoilun suuntaisesti jäseneen, joka osoittaa etunsa sitä vaativan. Olennaista on, että edulla tarkoitetaan etua nimenomaan yhdistyksen jäsenen roolissa. Valiokunta katsoo, että selkeyden vuoksi säännökseen on syytä sisällyttää myös viimeksi mainittu tarkennus. Valiokunta painottaa, että jäsenen on pystyttävä perustelemaan, miten pyydetyt tiedot liittyvät hänen etuunsa yhdistyksen jäsenenä. 

Edellä selostetun perusteella lakivaliokunta ehdottaa yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuin tavoin, että 7. lakiehdotuksen 11 §:n 2 momentin toinen virke muutetaan siten, että sen mukaan jäsenellä, joka osoittaa etunsa yhdistyksen jäsenenä sitä vaativan, on oikeus nähdä myös muu luetteloon merkitty tieto. 

Valiokunnan edellä ehdottama muotoilu (oikeus nähdä) vastaa myös tarkemmin yhdistyslain perusteluissa esiin tuotua periaatetta, jonka mukaan yhdistyksellä ei ole velvollisuutta antaa jäsenluettelosta otteita tai jäljennöksiä. 

Yhdistyksen jäsenen edun mukaista voi olla saada tutustua erityisesti sellaisiin tietoihin, joilla on merkitystä jäsenen äänioikeuden tai jäsenyyden edellytysten kannalta. Momentissa tarkoitettu muu tieto voi olla esimerkiksi tieto jäsenmaksun tai muun jäsenvelvoitteen suorittamisesta tai laiminlyönnistä yhdistyksessä, jonka sääntöjen mukaan laiminlyönti johtaa äänioikeuden tai toimintaan osallistumisoikeuden menettämiseen tai on jäsenen erottamisperuste. Muiden jäsenten kannalta oikeus tällaisen tiedon saamiseen on tärkeätä sen seuraamiseksi, kohdellaanko yhdistyksen jäseniä yhdenvertaisesti yhdistyksen toiminnassa sekä erottamis- ja toimintaan osallistumisen rajoittamisperusteita sovellettaessa. Tieto voi olla tarpeen myös arvioitaessa yhdistyksen hallituksen toiminnan lain- ja sääntöjenmukaisuutta tai yhdistyksen kokouksen päätöstenmukaisuutta. Muiden jäsenten äänivallan ja toimintaan osallistumismahdollisuuksien kannalta yhdistyksissä voi olla olennaista, että muut jäsenet voivat valvoa sitä, että yhdistyksen kokoukset järjestetään ja että yhdistyksen hallitus ja henkilökunta toimivat näiltä osin sääntöjen mukaisesti. 

Lakivaliokunta toteaa lisäksi selvyyden vuoksi, että 11 §:n 2 momentin säännös on erillinen tietosuoja-asetuksen 15 artiklan mukaisesta rekisteröidyn oikeudesta tutustua itseään koskeviin tietoihin. Rekisteröidyn oikeuksiin sovelletaan suoraan tietosuoja-asetuksen säännöksiä. 

Ulosottokaaren säännökset tiedon luovuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan ulosottokaareen useita muutoksia (11. lakiehdotus). Myös ulosottokaaren henkilötietojen luovuttamista koskeviin säännöksiin on esityksen perustelujen mukaan (HE, s. 54) kiinnitetty lainmuutosten valmistelun yhteydessä huomiota. Ulosottokaaren säännöksiä tarkennetaan siten, että henkilötietojen on oltava välttämättömiä laissa säädettyyn tarkoitukseen. Erityistä huomiota on sen osalta kiinnitetty väljiksi arvioituihin säännöksiin sekä sellaisiin henkilötietojen luovutustilanteisiin, joihin voi liittyä erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tai muita arkaluonteisiksi katsottavia henkilötietoja. 

Ehdotetut muutokset perustuvat perustuslakivaliokunnan käytäntöön koskien viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista. Esityksen perusteluissa tuodaan esiin (HE, s. 53), että perustuslakivaliokunta on arvioinut viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaa sääntelyä perustuslain 10 §:n 1 momentissa säädetyn yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta ja kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, mihin ja ketä koskeviin tietoihin tiedonsaantioikeus ulottuu ja miten tiedonsaantioikeus sidotaan tietojen välttämättömyyteen. Viranomaisen tietojensaantioikeus ja tietojenluovuttamismahdollisuus ovat voineet liittyä jonkin tarkoituksen kannalta "tarpeellisiin tietoihin", jos tarkoitetut tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi. Jos taas tietosisältöjä ei ole samalla tavoin luetteloitu, sääntelyyn on pitänyt sisällyttää vaatimus "tietojen välttämättömyydestä" jonkin tarkoituksen kannalta (ks. esim. PeVL 17/2016 vp , s. 5—6 ja siinä viitatut lausunnot). Valiokunta ei toisaalta ole pitänyt hyvin väljiä ja yksilöimättömiä tietojensaantioikeuksia perustuslain kannalta mahdollisina edes silloin, kun ne on sidottu välttämättömyyskriteeriin (esim. PeVL 19/2012 vp ). 

Esityksessä tarkoitettuja tiedon luovuttamista koskevia ulosottokaaren säännöksiä ovat muun muassa 3 luvun 70 ja 71 § sekä oma-aloitteista tiedon luovuttamista koskeva 3 luvun 72 §. Edellä selostetuista syistä ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää välttämättömyyttä koskevan kriteerin käyttöä perusteltuna esityksessä ehdotetuin tavoin. Lakivaliokunta korostaa, että sillä, onko tiedonluovutuksen edellytyksenä tietojen tarpeellisuus vai välttämättömyys, ei ole vaikutusta siihen, tuleeko tietoja luovuttavan viranomaisen arvioida tiedon luovuttamisen edellytyksiä. Myös tietojen tarpeellisuus edellyttää tiedon luovuttavan viranomaisen harkintaa siitä, millä tavalla luovutettavat tiedot liittyvät toisen viranomaisen tehtäviin. Toisen viranomaisen esittämien tietopyyntöjen osalta valiokunta painottaa, että viranomaisen tietopyyntöjen tulee yleensäkin olla riittävästi perusteltuja ja yksittäiseen asiaan liittyviä, ja tietojen välttämättömyyttä koskeva edellytys korostaa perusteluvelvollisuutta. 

Lakiehdotuksen 3 luvun 70 § sisältää säännökset tietojen luovuttamisesta esitutkinta- ja eräille muille viranomaisille sekä tuomioistuimille. Pykälän 1 momentin 1 kohtaan tehdään tarkistus, jolla huomioidaan se, että siviilitiedustelua koskevan lainsäädännön voimaantulon jälkeen suojelupoliisi ei ole enää esitutkintaviranomainen (ks. HE, s. 37—38 ja 54). Pykälän 1 momentin 1 kohtaa muutetaan esityksen mukaan siten, että ulosottoviranomaisella on oikeus luovuttaa välttämättömiä tietoja suojelupoliisille valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtion turvallisuutta uhkaavien rikosten ennalta estämistä varten. Voimassa olevan kohdan mukaan tietoja voidaan luovuttaa syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle rikosten selvittämistä, esitutkintaa, syyteharkintaa ja tuomioistuinkäsittelyä varten sekä törkeiden rikosten ennalta estämistä varten. Kohta on kattanut myös suojelupoliisin esitutkintaviranomaisena. Edellä todetun mukaisesti siviilitiedustelua koskevan lainsäädännön voimaantulon myötä suojelupoliisi ei ole enää esitutkintaviranomainen. Poliisin hallinnosta annetun lain ( 110/1992 ) muutetun 10 §:n mukaan suojelupoliisin tehtävänä on kuitenkin edelleen estää rikoksia, jotka voivat uhata valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. Säännöksen tarkistuksella varmistetaan, että ulosottoviranomainen voi edelleen luovuttaa välttämättömiä tietoja suojelupoliisille sen toimivaltuuksien kattamien rikosten ennalta estämiseksi. Esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää ehdotettua tarkistusta tarpeellisena. 

Esityksen käsittelyn yhteydessä lakivaliokunnassa on noussut esiin myös kysymys siitä, tuleeko suojelupoliisin toimintaedellytysten turvaamiseksi ulosottokaaren 3 luvun 70 §:n 1 momenttia muuttaa esityksessä ehdotettua laajemmin siten, että ulosottoviranomaisten oikeus antaa tietoja suojelupoliisille laajennetaan kattamaan toiminta, joka uhkaa kansallista turvallisuutta. 

Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan ottaen huomioon se, että nyt käsiteltävänä olevalla hallituksen esityksellä ehdotetaan tehtäväksi EU:n tietosuojalainsäädännöstä johtuvat välttämättömät muutokset ja siihen liittyen eräitä valtiosäännöstä johtuvia tarkistuksia, oikeusministeriö ei ole katsonut tarkoituksenmukaiseksi sisällyttää edellä mainittua aineellista laajennusta ulosottokaaren muuttamista koskevaan lakiehdotukseen. Tällaisella muutoksella on alustavasti arvioitu olevan myös pidemmälle menevää vaikutusta yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan, ja muutoksen tekeminen edellyttää perusteellista vaikutusten arviointia. Myös mahdolliset tietojärjestelmävaikutukset on syytä arvioida. Saadun selvityksen mukaan oikeusministeriössä on katsottu, että tällaisen lainmuutoksen tarve on syytä arvioida erikseen, jotta voidaan hankkia muun muassa tarvittava lausuntopalaute. 

Asiassa saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää asianmukaisena hallituksen esityksessä omaksuttua ratkaisua ja ehdotusta koskien suojelupoliisille luovutettavaa tietoa. Valiokunta pitää perusteltuna ja tärkeänä, että oikeusministeriö suorittaa erikseen lainmuutoksen tarpeen arvioinnin koskien edellä selostettua laajennusta suojelupoliisille luovutettavan tiedon osalta. 

Henkilötietojen käsittelyperuste kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa

Esityksessä ehdotetaan tarkistuksia kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista annetun lain ( 1139/2007 ) 1 §:ään koskien instituutin hallinnollista asemaa ja tehtäviä sekä 4 b §:ään koskien tietojen käsittelyä ja salassapitoa (15. lakiehdotus). Lakivaliokunnalla ei ole huomautettavaa ehdotettujen muutosten sisältöön. 

Esityksen perusteluissa (HE, s. 41) tuodaan esiin, että kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista annetun lain mukaisen henkilötietojen käsittelyn oikeusperusta on tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan e alakohta (yleistä etua koskevan tehtävän suorittaminen). Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta toteaa selvyyden vuoksi, että henkilötietojen käsittelyn ensisijaisena oikeusperusteena on perusteltua olla esityksen mukaisesti 6 artiklan 1 kohdan e alakohta, jonka mukaan rekisteröidyn oikeudet myös määräytyvät. Tämä ei kuitenkaan ole esteenä sille, että joissakin tilanteissa käsittelyn oikeusperusteena voi kyseisen alakohdan lisäksi olla osin samanaikaisesti erityisesti 6 artiklan 1 kohdan c alakohta (lakisääteisen velvoitteen noudattaminen). 

103 §. Työvelvollisuusrekisteri.

Pykälä sisältää säännökset työvelvollisuusrekisteristä, jonka rekisterinpitäjä on 1 momentin mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriö. Pykälän 1 momentin toisen virkkeen mukaan rekisterin tietoja käyttävät ja tietoja rekisteriin tallentavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä työ- ja elinkeinotoimistot. 

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on rekisterinpitäjänä oikeus tallentaa tietoja ylläpitämäänsä rekisteriin. Pykälän 1 momentin toisen virkkeen tarkoituksena on täsmentää muiden viranomaisten kuin rekisterinpitäjän oikeus käyttää rekisteriä ja tallentaa siihen tietoa. Lakivaliokunta kuitenkin katsoo, että selvyyden vuoksi 1 momentin toiseen virkkeeseen on syytä sisällyttää voimassa olevaa säännöstä vastaavasti sana "myös". Edellä todetun johdosta valiokunta ehdottaa 1 momentin toisen virkkeen tarkistamista siten, että sen mukaan rekisterin tietoja käyttävät ja tietoja rekisteriin tallentavat myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä työ- ja elinkeinotoimistot. 

Pykälän 2 momentti sisältää säännökset työvelvollisuusrekisteriin tallennettavista tiedoista. Momentin toisen virkkeen mukaan rekisteriin tallennetaan työvelvollisen tunnistetiedot. Voimassa olevan lain muotoilu sisältää tunnistetietojen yksityiskohtaisen luettelon. Lisäksi pykälän 2 momentin loppuun lisätään esityksen mukaan uusi virke, jonka mukaan työkykyyn liittyvät terveydentilaa tai vammaisuutta koskevat tiedot saa tallentaa, jos tietojen käsittely on välttämätöntä niiden huomioon ottamiseksi 99 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Lain kyseinen 99 §:n 1 momentti sisältää säännöksiä työmääräystä annettaessa huomioon otettavista seikoista. 

Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että esityksestä puuttuvat perustelut työvelvollisen tunnistetietoihin liittyvän muutoksen osalta. Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan muutos liittyy perustuslakivaliokunnan muuttuneeseen tulkintakäytäntöön, joka koskee tietosuoja-asetusta täydentävää erityislainsäädäntöä (erityisesti PeVL 14/2018 vp ). Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön valossa ei ole enää perusteltua säilyttää tietosuoja-asetuksen soveltamisalalla yksityiskohtaista henkilötietojen käsittelyä koskevaa erityislainsäädäntöä, vaan henkilötietojen suoja tulee ensisijaisesti taata tietosuoja-asetuksella ja sitä täydentävällä tietosuojalailla. Tästä johtuen esimerkiksi rekisterisääntelyn tarve on perusteltava tapauskohtaisesti. Valmiuslain 103 §:ssä säädetyn työvelvollisuusrekisterin osalta esityksessä on arvioitu (HE, s. 22), että rekisterisääntely täyttää tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan edellyttämän yleisen edun mukaisen tavoitteen, mistä syystä rekisterisääntelyn säilyttäminen on perusteltua. Tästä huolimatta 103 §:n säännökset on perustuslakivaliokunnan linjausten valossa rajattava riskiperusteisesti siihen, mikä on välttämätöntä henkilötietojen suojan kannalta. Tunnistetietojen yksityiskohtainen luettelo rekisterisäännöksessä ei siten ole saadun selvityksen mukaan tarpeen, vaan henkilötietojen suojan kannalta tietosuoja-asetuksen säännökset ovat riittävät. Tämä tarkoittaa työvelvollisuusrekisterin osalta esimerkiksi sitä, että rekisterinpitäjän on noudatettava tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaista minimointivaatimusta eli rajattava rekisteriin tallennettavat henkilötiedot (tunnistetiedot) siihen, mikä on rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeen. 

Edellä todetun valossa lakivaliokunta pitää asianmukaisena esityksessä omaksuttua ratkaisua liittyen tunnistetietoihin. Myös erityisten henkilötietoryhmien tai muutoin arkaluonteisten henkilötietojen osalta pykälää on syytä tarkentaa siten kuin hallituksen esityksessä ehdotetaan. 

11 §. Jäsenluettelo.

Pykälä sisältää säännökset yhdistyksen jäsenluettelosta. Pykälän 1 momentin mukaan yhdistyksen jäsenistä on pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. Pykälän 2 momentin mukaan yhdistyksen jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua 1 momentissa mainittuihin tietoihin. Esityksessä ehdotetaan 2 momenttiin rajoitusta tutustumisoikeuteen muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen tietojen osalta. Ehdotetun 2 momentin toisen virkkeen mukaan, jos yhdistys kerää muita kuin 1 momentissa mainittuja tietoja, ne voidaan luovuttaa yhdistyksen jäsenelle vain erityisestä syystä. 

Edellä yleisperusteluissa esitetyistä syistä lakivaliokunta ehdottaa, että 2 momentin toinen virke muutetaan kuulumaan siten, että sen mukaan jäsenellä, joka osoittaa etunsa yhdistyksen jäsenenä sitä vaativan, on oikeus nähdä myös muu luetteloon merkitty tieto. 

9 a luku. Sähköiset asiointijärjestelmät ja niiden käyttäminen

3 §. Valtion vahingonkorvausvastuu asiointijärjestelmän virheellisestä tai puutteellisesta toiminnasta.

Pykälä sisältää säännökset valtion vahingonkorvausvastuusta asiointijärjestelmän virheellisestä tai puutteellisesta toiminnasta. Lain 5 luvun 3 §:n mukaan maakaaressa tarkoitettuja sähköisiä asiointijärjestelmiä ovat sähköinen kaupankäyntijärjestelmä ja sähköinen kiinnitysjärjestelmä (ks. HE, s. 31). 

Pykälän voimassa oleva otsikko viittaa valtion vastuuseen asiointijärjestelmän virheellisestä toiminnasta. Esityksestä ilmi käyvin tavoin (HE, s. 32) valtion vahingonkorvausvastuussa on kyse eri asiasta kuin rekisterinpitäjän tietojärjestelmien toimivuutta koskevassa vastuussa tietosuoja-asetuksen nojalla. Pykälän otsikkoa tarkistetaan esityksen mukaan siten, että se ei viittaa tietosuoja-asetuksen mukaiseen rekisterinpitäjän vastuuseen. Lisäksi pykälän 3 momenttiin lisätään virke, jonka mukaan henkilötietojen käsittelystä aiheutuneeseen vahinkoon sovelletaan, mitä tietosuoja-asetuksessa säädetään. Momentilla selkiytetään maakaaren ja tietosuoja-asetuksen välistä suhdetta vahingonkorvausvastuun määräytymisen osalta. Lakivaliokunta pitää ehdotettuja muutoksia lähtökohtaisesti perusteltuina. 

Valiokunta kiinnittää huomiota kuitenkin siihen, että pykälän voimassa oleva 2 momentti sisältää myös säännökset valtion vahingonkorvausvastuusta liittyen asiointijärjestelmän oikeudettomaan käyttöön. Valiokunnan näkemyksen mukaan 3 §:n otsikkoa on perusteltua tarkistaa siten, että se kuvaa kattavammin pykälän sisällön. Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän otsikkoa tarkistetaan siten, että se viittaa asiointijärjestelmän virheellisestä tai puutteellisesta toiminnasta tai oikeudettomasta käytöstä aiheutuvan vahingon korvaamiseen. 

1 luku. Yleiset säännökset

28 §. Rajoitukset rekisteröidyn oikeuteen tutustua hänestä kerättyihin tietoihin.

Pykälä sisältää säännökset rajoituksista rekisteröidyn oikeuteen tutustua hänestä kerättyihin tietoihin. Esityksen yksityiskohtaisten perustelujen sanamuodon mukaan (HE, s. 36) rekisteröidyn tutustumisoikeutta rajataan ainoastaan niiltä osin ja siksi aikaa kuin se on välttämätöntä ulosottotoimien täytäntöönpanon turvaamiseksi. Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että perustelujen sanamuoto poikkeaa säädöstekstin muotoilusta. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta toteaa selvyyden vuoksi, että pykälän sanamuotoa vastaavasti tarkoituksena on, että rekisteröidyn tutustumisoikeutta rajataan ainoastaan niiltä osin ja siksi aikaa kuin se on tarpeen ulosottotoimien hoitamiseksi. 

Lakivaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 2/2020 vp sisältyvät 2.—6., 8. ja 10.—21. lakiehdotuksen. 

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 2/2020 vp sisältyvät 1., 7. ja 9. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan valmiuslain (1552/2011) 103 §:n 1 ja 2 momentti seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan hallintolain (434/2003) 42 § seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan puoluelain (10/1969) 1 § ja 9 f §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 683/2010, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan vaalilain (714/1998) 43 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 496/2013, sekä 

lisätään 31 §:ään, sellaisena kuin sen suomenkielinen sanamuoto on laissa 563/2015, uusi 2 momentti seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain (273/2009) 12 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 684/2010, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 a §, 23 §:n 1 momentti ja 27 a §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 4 a § laissa 1026/2003 sekä 23 §:n 1 momentti ja 27 a §:n 1 momentti laissa 1279/2002 seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan yhdistyslain (503/1989) 11 § ja 47 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 11 § osaksi laissa 1614/1992 ja 47 §:n 1 momentti laissa 1098/2014 seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan säätiölain (487/2015) 13 luvun 1 §:n otsikko ja 2 momentti seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan maakaaren (540/1995) 7 luvun 1 §:n 3 momentti ja 1 a §:n 2 momentin ruotsinkielinen sanamuoto sekä 9 a luvun 2 §:n 2 momentti ja 3 §:n otsikko ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 7 luvun 1 §:n 3 momentti laissa 572/2009, 7 luvun 1 a §:n 2 momentin ruotsinkielinen sanamuoto laissa 922/2013 sekä 9 a luvun 2 §:n 2 momentti ja 3 §:n otsikko ja 3 momentti laissa 96/2011, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä annetun lain (853/2016) 3 §:n 1 momentti, 7 §:n 2 momentti ja 8 § sekä 

lisätään 5 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 27 §:n 1 momentti ja 3 luvun 72 §:n 4 momentti,  

muutetaan 1 luvun 24 §:n 1 momentti, 25 §, 26 §:n 1 momentin 3 kohta, 27 §:n 2 momentti, 28 §, 29 §:n 1 momentin 3 kohta ja 2 momentti sekä 3 luvun 65 §:n 1 momentti, 69 §, 70 §:n 1 momentin johdantokappale, 70 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti, 71 §:n 1 momentin johdantokappale ja 72 §:n 1—3 momentti sekä 4 luvun 33 §:n 1 momentin 6 kohdan ja 33 §:n 2 ja 3 momentin ruotsinkielinen sanamuoto, sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 24 §:n 1 momentti, 25 § ja 27 §:n 2 momentti sekä 3 luvun 69 § laissa 778/2019, sekä 

lisätään 1 luvun 2 §:ään uusi 2 momentti ja 1 luvun 26 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 778/2019, uusi 4—6 kohta seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 2 §, sellaisena kuin se on laissa /, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan velkajärjestelyrekisteristä annetun lain (368/2017) 5 §:n 3 momentti sekä 

muutetaan 1 ja 10 § seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985) 21 §:n 2 momentin ruotsinkielinen sanamuoto, sellaisena kuin se on laissa 1107/2006, ja 

lisätään lakiin uusi 1 a § seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista annetun lain (1139/2007) 4 b §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1066/2014, 

muutetaan 1 §:n 2 momentin 3 kohta ja 4 b §:n 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 2 momentin 3 kohta laissa 1066/2014 ja 4 b §:n 4 momentti laissa 301/2013, sekä 

lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1066/2014, uusi 3 momentti seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain (400/2015) 45 §:n 1 momentti seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan eläintenpitokieltorekisteristä annetun lain (21/2011) 5 §:n 4 momentti sekä 

muutetaan 2 § seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan turvallisuusselvityslain (726/2014) 7 §:n 4 momentti ja 56 §,  

muutetaan 2 §:n 1 momentin 6 kohta, 9 §:n 4 momentti, 46 §:n 3 momentti, 48 §:n otsikko ja 1, 2 ja 4 momentti, 49 §, 50 §:n 3 momentti, 51 §:n otsikko, 60 §:n 1 momentti, 61 § ja 62 §:n 1 momentti sekä 

lisätään 2 §:ään uusi 3 momentti, 48 §:ään uusi 6 momentti, lakiin uusi 48 a § ja 50 §:ään uusi 5 momentti seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan Oikeusrekisterikeskuksesta annetun lain (625/2012) 1 §:n 1 momentin 1 kohta seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä annetun lain (137/2004) 1 § sekä 

lisätään 11 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain (1054/2018) 1 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohta sekä 47 §:n 1 momentti seuraavasti: 

Helsingissä 26.3.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Leena  Meri  /ps   

jäsen  Hanna  Huttunen  /kesk   

jäsen  Pihla  Keto-Huovinen  /kok   

jäsen  Tuomas  Kettunen  /kesk   

jäsen  Marko  Kilpi  /kok   

jäsen  Antero  Laukkanen  /kd   

jäsen  Mirka  Soinikoski  /vihr   

jäsen  Iiris  Suomela  /vihr   

jäsen  Sebastian  Tynkkynen  /ps   

jäsen  Paula  Werning  /sd   

jäsen  Johannes  Yrttiaho  /vas   

varajäsen  Vilhelm  Junnila  /ps   

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Mikko  Monto  /