Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Finanssivalvonnan valvontamaksuista sekä siihen liittyviksi laeiksi ( HE 65/2023 vp ): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

• neuvotteleva virkamies  Nina  Santaharju  - valtiovarainministeriö
• hallitussihteeri  Bella  Laiho  - valtiovarainministeriö
• hallitussihteeri  Katariina  Pursimo  - sosiaali- ja terveysministeriö
• apulaisjohtaja  Jyri  Helenius  - Finanssivalvonta
• lakimies  Carita  Wuorenjuuri  - Eläketurvakeskus
• Head of Legal, Finland  Rami  Urho  - If Vahinkovakuutusyhtiö Oy
• toimitusjohtaja  Mika  Kivinen  - Porasto Oy
• kassanjohtaja  Merja  Jokinen  - Yrittäjäkassa
• johtava lakimies  Teija  Miller  - Finanssiala ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

• oikeusministeriö
• Fundu Oy
• Nasdaq Helsinki Oy
• Nordea
• Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry
• Tapaturmavakuutuskeskus TVK
• Vakuutuskassat ry

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

• OP Ryhmä

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Finanssivalvonnan valvontamaksuista. Samalla kumottaisiin lähes saman sisältöinen Finanssivalvonnan valvontamaksusta annettu laki. Lisäksi ehdotetaan muutettaviksi ydinenergialakia, valtion eläkerahastosta annettua lakia, Finanssivalvonnasta annettua lakia, Kevasta annettua lakia, evankelis-luterilaisen kirkon eläkerahastosta annettua lakia ja sijoitusrahastolakia. 

Esityksen tarkoituksena on turvata Finanssivalvonnan rahoituksen riittävyys keskipitkällä aikavälillä korottamalla valvontamaksuina kerättävissä olevaa mahdollista enimmäismäärää. Lisäksi eri valvottavaryhmien välisten maksuosuuksien keskinäisiä suhteita tasapainotettaisiin, mikä aiheuttaisi muutoksia maksuvelvollisten valvontamaksuihin. Ulkomaisten vakuutusyhtiöiden ETA-sivuliikkeille luotaisiin kokonaan uusi kolmiportainen perusmaksu nykyisen yksitasoisen perusmaksun sijaan. 

Lisäksi maksuja koskevaa sääntelyä selkeytettäisiin sekä mahdollistettaisiin maksun määrääminen arvioon perustuen. Samassa yhteydessä päivitettäisiin muualla lainsäädännössä olevat viittaukset uuteen Finanssivalvonnan valvontamaksuista annettavaan lakiin. 

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024. 

Ehdotuksen tausta ja tavoitteet

Ehdotuksen tavoitteena on turvata Finanssivalvonnan rahoituksen riittävyys keskipitkällä aikavälillä korottamalla valvontamaksuina kerättävissä olevien maksujen enimmäismäärää. Lisäksi ehdotetaan muutoksia valvontamaksujen kohdentamiseen maksuvelvollisten välillä, mikä myös aiheuttaisi muutoksia maksuvelvollisten valvontamaksuihin. Lisäksi ehdotuksella pyritään selkeyttämään Finanssivalvonnan maksuja koskevaa lainsäädäntöä tekemällä muita soveltamiskäytännössä tarpeelliseksi havaittuja täsmennyksiä sääntelyyn.  

Talousvaliokunta pitää tärkeänä ehdotuksen tavoitetta varmistaa Finanssivalvonnan rahoituksen riittävyys ja kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin kysymyksiin:  

Keskeisten ehdotusten arviointia

Finanssivalvonnan rooli rahoitusmarkkinoiden valvojana ja sen toiminnan rahoittaminen

Finanssivalvonta on Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalan toimijat. Lisäksi Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa sijoituspalveluyrityksiä, rahastoyhtiöitä sekä pörssiä ja arvopaperikeskusta. Finanssivalvonta on osa Euroopan Keskuspankin ja kansallisten viranomaisten muodostamaa yhteistä valvontamekanismia.  

Finanssivalvonnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset katetaan lähes kokonaan toimialalta perittävillä toimenpide- ja valvontamaksuilla. Toimenpidemaksuja peritään esimerkiksi annetuista toimiluvista sekä muista suoritteista. Niihin sovelletaan valtion maksuperustelakia, jonka mukaan maksujen suuruuden tulee vastata suoritteen tuottamisesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Finanssivalvonnan keräämät valvontamaksut ovat puolestaan veroluonteisia maksuja. Veroluonteisuus tarkoittaa, ettei maksun määrän ole tarkoitus suoraan vastata niitä kustannuksia, joita yksittäisestä valvottavasta tai valvottavaryhmästä aiheutuu.  

Valvontamaksuista säädetään Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetussa laissa. Valvontamaksujen perusteet on laadittu niin, että valvontamaksuina ja toimenpidemaksuina kerättävä rahamäärä riittää kattamaan 95 prosenttia Finanssivalvonnan kuluista. Loput viisi prosenttia jää Suomen Pankin vastattavaksi. Suomen Pankki vastaa myös Finanssivalvonnan mahdollisen alijäämän rahoittamisesta. Valvontamaksu maksetaan Suomen Pankille, mutta Finanssivalvonnan johtokunta kuitenkin päättää itsenäisesti kalenterivuosittain yksittäiselle valvottavalle tai valvottavaryhmälle määrättävän valvontamaksun suuruudesta. Finanssivalvonnan johtokunta käsittelee myös Finanssivalvonnan vuotuisen talousarvion, jonka Suomen Pankin johtokunta vahvistaa. Lisäksi Eduskunnan pankkivaltuusto valvoo Finanssivalvonnan toiminnan yleistä tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta.  

Yksittäisille toimijoille vuosittain määrättävät valvontamaksut koostuvat perusmaksusta tai suhteellisesta maksusta taikka perusmaksun ja suhteellisen maksun yhdistelmästä. Perusmaksu on luonteeltaan kiinteä euromääräinen maksu. Suhteellinen maksu puolestaan lasketaan maksuvelvollisen viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaisen taseen loppusumman, hallinnoitujen sijoitusrahastojen tai hoidettujen vaihtoehtorahastojen varojen yhteismäärän, liikevaihdon, vakuutusmaksutulon tai jäsenmaksutulon perusteella.  

Finanssivalvonnan valvontamaksujen enimmäismäärän korottaminen

Finanssivalvonnan valvontamaksujen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä noin 44 miljoonasta eurosta noin 49 miljoonaan euroon. Tämä merkitsisi 13,6 prosentin korotusta voimassa olevan lain mahdollistamaan valvontamaksujen enimmäismäärään. Kaikille maksuvelvollisille tulisi perusmaksuun vähintään 18 prosentin tasokorotus, mikä vastaa nimellisen bruttokansantuotteen muutosta vuosina 2016 —2022. Lisäksi suhteellinen valvontamaksu nousisi 3 —70 prosenttia toimijasta riippuen. Hallituksen esityksessä korostetaan, että ehdotus ei merkitse sitä, että Finanssivalvonnan tosiasiallisesti perimät valvontamaksut nousisivat sääntelyn muutosten seurauksena näin paljon, vaan todellinen maksuvelvollisilta perittävä valvontamaksu määräytyisi edelleen Suomen Pankin vuosittain vahvistaman Finanssivalvonnan talousarvion perusteella.  

Finanssivalvonta voi lisäksi kerätä valvontamaksuina ylitettä eli puskuria, joka vastaa viittä prosenttia talousarviossa vahvistetuista kustannuksista. Ylitettä kerätään kattamaan mahdollinen tilanne, jossa valvontamaksujen määrä alittaa Finanssivalvonnan toimintamenot. Tällainen tilanne voi syntyä, jos esimerkiksi matalasuhdanteessa tai talouden äkillisessä häiriötilanteessa useiden valvottavien tunnusluvut pienenevät samanaikaisesti niin, että esimerkiksi valvontamaksujen perusteena olevat maksuvelvollisten taseet pienenevät merkittävästi.  

Lähes kaikissa asiantuntijalausunnoissa pidetään hallituksen esityksen tavoitetta yleisellä tasolla kannatettavana. Useissa asiantuntijalausunnoissa kuitenkin tuodaan esiin huoli siitä, että Finanssivalvonnan kokonaiskustannukset ja valvontamaksut ovat kasvaneet tasaisesti ja merkittävästi vuodesta 2017 lähtien. Niiden odotetaan kasvavan myös tulevina vuosina erityisesti, jos jokaisen yksittäisen sääntelyhankkeen katsotaan edellyttävän lisää viranomaisresursseja. Lisäksi tuodaan esiin, että valvottavien kustannusvastuulle ei tule kohdistaa kuluja sellaisista Finanssivalvonnan tehtävistä, jotka eivät suoranaisesti liity valvonnan kohteiden toimintaan. 

Asiantuntijalausunnoissa korostetaan, että Finanssivalvonnan resurssoinnin tulee olla oikeasuhtaista ja sen toiminnan kustannustehokasta. Lausunnoissa todetaan, että Finanssivalvonnan tulee toiminnassaan kyetä hyödyntämään modernia teknologiaa toiminnan kustannustehokkuutta parantavalla tavalla. Asiantuntijalausunnoissa todetaan, että ehdotuksen perusteluissa digitalisaatioon tehtävät panostukset ilmenevät kuitenkin lähinnä vain kustannuksia lisäävänä seikkana. Lisäksi kiinnitetään huomiota sääntelyn selkeyden merkitykseen Finanssivalvonnan valvontakulujen näkökulmasta. Lisääntynyt sääntely on johtanut huomattaviin toimeenpano- ja valvontakuluihin toimialalla, ja sen vuoksi on keskeistä, että sääntely on mahdollisimman johdonmukaista ja yksiselitteistä ja muodostaa selkeän kokonaisuuden. Tämä koskee EU:n ja kansallisen lainsäädännön ohella Finanssivalvonnan antamia määräyksiä, ohjeita ja suosituksia. Asiantuntijalausunnoissa pidetään tärkeänä myös sitä, että finanssialan valvontamaksuista päätettäessä huomioidaan vastaavien maksujen taso lähimmissä verrokkimaissa. Suomi kilpailee muiden maiden kanssa rahoitusmarkkinatoimijoiden ja erityisesti finanssiteknologiayritysten houkuttelussa. Valvontamaksujen taso on yksi tekijä, joka voi vaikuttaa näiden toimijoiden kotipaikkavalintaan.  

Talousvaliokunta katsoo, että Finanssivalvonnan rahoituksen riittävyys tulee turvata niin, että Finanssivalvonta voi toteuttaa tehtäväänsä finanssisektorin valvojana tehokkaalla ja uskottavalla tavalla. Valiokunta viittaa hallituksen esityksen perusteluihin ja toteaa, että viime vuosina Finanssivalvonnan tehtävät ovat lisääntyneet merkittävästi sekä EU:n finanssialaa koskevan sääntelyn seurauksena että kansallisten tarpeiden vuoksi. Myös Finanssivalvonnan valvottavien määrä on lisääntynyt. Erityisesti Nordea Bank Abp:n muutto Suomeen vuonna 2018 lisäsi merkittävästi valvontatyötä ja aiemmin Etelä-Suomen Aluehallintoviraston valvonnan alaisuuteen kuuluneet luotonantajat ja -välittäjät siirtyivät heinäkuussa 2023 Finanssivalvonnan valvontaan. Finanssivalvonnan tehtäväkenttä tulee laajenemaan myös tulevina vuosina esimerkiksi kestävyysraportoinnin valvontaa, kryptovarojen markkinoita ja finanssialan häiriönsietokykyä koskevan EU-sääntelyn myötä. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvät uudet EU-velvoitteet niin ikään lisäävät sen työmäärää. Lisäksi Finanssivalvonnan kustannuksia ovat kasvattaneet Euroopan pankkiviranomaisen, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen sekä Euroopan arvopaperiviranomaisen merkittävästi kasvaneet jäsenmaksuosuudet. Digitalisaation kehittymisen myötä myös välttämättömien laitteiden ja ohjelmistojen hankinta ovat lisänneet kustannuksia. 

Talousvaliokunta pitää erittäin tärkeänä asiantuntijalausunnoissa esitettyjä oikeasuhtaisuuteen ja kustannustehokkuuteen liittyviä huomioita. Valiokunta katsoo, että Finanssivalvonnan toiminnan tehokkuus ja uskottavuus pitkällä aikavälillä edellyttää sekä sen rahoituksen riittävyyden turvaamista että toiminnan kustannustehokkuuden ja oikeasuhtaisuuden varmistamista. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan asiantuntijalausunnoissa esiin tuodut huomiot liittyen sääntelyn selkeyteen ja digitalisaation mahdollistaman kustannustehokkuuden parantamiseen tulee ottaa huomioon jatkossa Finanssivalvonnan toimintaa kehitettäessä. Lisäksi valvontamaksujen suuruutta määritettäessä tulee huomioida muiden verrokkimaiden valvontamaksutasot, koska valvontamaksujen suuruus voi vaikuttaa finanssialan toimijoiden kotipaikan valintaan erityisesti, jos eri maiden valvontamaksujen määrät poikkeavat merkittävästi toisistaan.  

Talousvaliokunta yhtyy hallituksen esityksessä ja useissa asiantuntijalausunnoissa esitettyyn näkemykseen siitä, että Finanssivalvonnan rahoituksen kestävyyttä ja kokonaisrakennetta on tarpeen tarkastella säännöllisin väliajoin sääntely-ympäristössä ja valvontaryhmissä tapahtuvien muutosten vuoksi. Valiokunta toteaa myös, että rahoituksen riittävyyden ohella tarkastelussa tulee tarkoin huomioida kustannustehokkuuteen, oikeasuhtaisuuteen sekä Suomen finanssimarkkinoiden kilpailullisuuteen liittyvät näkökohdat.  

Valvontamaksujen maksuosuuksien kohdentaminen eri valvontaryhmille ja yksittäisille valvottaville

Valvontamaksujen kohdentamista maksuvelvollisten välillä ehdotetaan päivitettäväksi vastaamaan paremmin eri maksuvelvollisryhmiin kohdistuvaa valvontatyötä. Valvontamaksu on kuitenkin veroluonteinen maksu, joten tarkoituksena ei ole, että yksittäiselle toimijalle määrättävä maksu vastaisi täysin sen toiminnasta tai kyseisestä valvottavaryhmästä aiheutuvia kustannuksia. Ehdotuksen taustalla on myös jo aiemmin sovellettu periaate, jonka mukaan suuret valvottavat subventoivat maksuosuudellaan pienempien valvottavien valvontamaksuja sekä kustantavat suhteessa enemmän valvontatyössä tarvittavaa infrastruktuuria. Tällä tavoin pyritään välttämään kohtuuttoman suuria maksujen korotuksia, jotka voisivat vaikeuttaa pienempien toimijoiden toimintaa markkinoilla.  

Hallituksen esityksen mukaan muutos tarkoittaisi käytännössä sitä, että valvontamaksuja korotettaisiin enemmän vakuutussektorilla, pääomamarkkinasektorilla ja muulla rahoitussektorilla. Maksujen enimmäismäärä nousisi myös luottolaitossektorilla, mutta suhteessa selvästi vähemmän. Muutoksen jälkeen luottolaitosten osuus maksujen kokonaiskertymästä olisi 47 prosenttia, vakuutussektorin 25 prosenttia ja pääoma- ja muun rahoitussektorin 28 prosenttia. Vuoden 2022 valvontamaksuihin verrattuna muutokset merkitsisivät 0,6 miljoonan euron kokonaiskorotusta vakuutussektorin maksuihin, 1,1 miljoonan euron korotusta pääomamarkkina- ja muun rahoitussektorin maksuihin sekä 1,7 miljoonan euron korotusta luottolaitossektorin valvontamaksuihin.  

Asiantuntijalausunnoissa todetaan, että ehdotuksessa valvontamaksujen kohdentumisen perusteena on arvioitu lähinnä finanssialan eri sektorien vaikutusta Finanssivalvonnan työmäärään, mutta ei kustannusten jakautumista yksittäisen sektorin sisällä. Tältä osin lausunnoissa kiinnitetään huomiota erityisesti eläkesäätiöiden ja eläkekassojen, työttömyyskassojen, vakuutuskassojen ja ulkomaisten vakuutusyhtiöiden ETA-sivuliikkeiden valvontamaksujen muutoksiin.  

Eläkesäätiöt ja eläkekassat.

Ehdotuksen lähtökohtana on, että työeläkevakuutusyhtiöiden maksuilla ei subventoida muiden toimijoiden mahdollisesti liian alhaisia valvontamaksuja. Tästä syystä niihin kohdistuva keskimäärin 5,1 prosentin korotus on pienempi kuin muilla vakuutussektorin toimijoilla. Sen sijaan eläkesäätiöiden ja eläkekassojen valvontamaksuihin ehdotetaan keskimäärin 29,3 prosentin korotusta. Ehdotuksen mukaan niiden maksuja korotetaan, jotta maksut vastaisivat paremmin niiden valvontaan käytettävää työmäärää. Talousvaliokunta viittaa asiantuntijalausuntoihin ja toteaa, että vaikka korotus ei euromääräisesti vaikuta kovin suurelta, pienempiin toimijoihin kohdistuva suhteellisesti suurempi korotus voi vaikuttaa niiden kilpailuedellytyksiin hajautetussa työeläkejärjestelmässä. Tämän vuoksi eläkesäätiöiden ja eläkekassojen valvontamaksujen korotuksen vaikutuksia niiden kilpailuasemaan tulee seurata tarkasti.  

Työttömyyskassat.

Yhdessä asiantuntijalausunnossa todetaan, että yrittäjien työttömyyskassojen valvontamaksut muodostuvat kohtuuttoman suuriksi, koska ehdotuksen mukaan työttömyyskassojen suhteellinen valvontamaksu määräytyy jäsenmaksutulojen perusteella. Yrittäjäkassat rahoittavat maksamistaan etuuksista jopa 43 prosenttia jäsenmaksuilla, kun taas palkansaajakassojen rahoituksesta jäsenmaksut ovat vain 5,5 prosenttia. Talousvaliokunta pitää tärkeänä huolehtia siitä, että työttömyysturva on jatkossa saatavilla myös yrittäjille kohtuullisin kustannuksin.  

Vakuutuskassat.

Sairauskassojen, muiden vakuutuskassojen ja vakuutusyhdistysten osalta valvontamaksujen määräytymisen perustetta ehdotetaan muutettavaksi niin, että maksu muodostuisi jatkossa yksinomaan 1500 euron perusmaksusta. Tämä merkitsisi keskimäärin 56,6 prosentin korotusta valvontamaksuihin. Yksittäisten toimijoiden maksut voisivat nousta enimmillään 638 euroa, mutta osalla toimijoista maksu voisi myös laskea. Talousvaliokunta viittaa saamaansa asiantuntijalausuntoon ja toteaa, että vaikka korotukset eivät vakuutuskassojen osalta ole euromääräisesti kovin suuria, niiden toiminta on sen luonteista, että valvontamaksun lisäksi ne maksavat Finanssivalvonnalle huomattavan summan myös toimenpidemaksuja esimerkiksi sääntömuutosten hyväksymisestä ja rekisteriotteista. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että erityisesti pienten toimijoiden osalta eri maksuista muodostuvaan kokonaismaksurasitukseen kiinnitetään jatkossa huomioita valvontamaksujen kohtuullisuutta arvioitaessa. 

Ulkomaisten vakuutusyhtiöiden ETA-sivuliikkeet.

Hallituksen esityksen mukaan suurimmat valvontamaksuja koskevat korotukset kohdistuvat ulkomaisten vakuutusyhtiöiden ETA-sivuliikkeisiin. Finanssivalvonta valvoo EU:n lainsäädännön mukaisesti ETA-sivuliikkeiden menettelytapoja. ETA-sivuliikkeiden vakavaraisuusvalvonta puolestaan kuuluu niiden kotimaan valvojalle. Suurin osa Suomessa toimivista ETA-sivuliikkeistä on pieniä, mutta joukossa on myös yksi huomattavan suuri toimija.  

Vakuutusyhtiöiden ETA-sivuliikkeiden valvontamaksuja ehdotetaan korotettavaksi siten, että maksu määräytyisi toimijan koon perusteella, ja sen suuruus olisi 10 000, 50 000 tai 100 000 euroa. Voimassa olevan lain mukaan ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön sivuliike maksaa sen koosta riippumatta valvontamaksuna vain 1070 euron perusmaksua. Maksu on merkittävästi pienempi kuin suomalaisilla vakuutusyhtiöillä, jotka maksavat perusmaksun lisäksi myös taseen kokoon perustuvaa suhteellista valvontamaksua. Ero korostuu erityisesti vahinkovakuutusyhtiöiden maksuissa. Hallituksen esityksen mukaan ETA-sivuliikkeiden valvontamaksut ovat huomattavan matalat siitäkin huolimatta, että valvonta kohdistuu yksinomaan menettelytapojen valvontaan. Yhdessä asiantuntijalausunnossa vastustetaan ehdotusta ETA-sivuliikkeiden valvontamaksujen korottamisesta. Maksujen porrastus merkitsisi sitä, että korkein 100 000 euron valvontamaksu kohdistuisi käytännössä vain yhteen toimijaan. Lausunnon mukaan ETA-sivuliikkeitä koskeva valvontamaksu olisi uudistuksen jälkeen huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.  

Talousvaliokunta pitää ETA-sivuliikkeitä koskevia valvontamaksujen korotuksia sinänsä huomattavan suurina. Valiokunta kuitenkin toteaa, että vakuutusyhtiöiden sivuliikkeiden määrän huomattava lisääntyminen on lisännyt niiden valvonnasta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota valvontamaksujen selkeään epäsuhtaan suomalaisten vakuutusyhtiöiden ja ETA-sivuliikkeiden välillä ja pitää ehdotusta myös sen vuoksi perusteltuna. Valiokunta korostaa, että valvontamaksun korottamisen vaikutuksia markkinoiden toimintaan on seurattava huolellisesti ja ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin, jos Suomen vakuutusmarkkinoiden houkuttelevuus ulkomaisten vakuutusyhtiöiden näkökulmasta selvästi heikkenee ja sen seurauksena kilpailu vähenee.  

Kokoavia huomioita

Talousvaliokunta katsoo hallituksen esityksen mukaisesti, että Finanssivalvonnan rahoituksen riittävyys tulee turvata niin, että se voi toteuttaa tehtäväänsä finanssisektorin valvojana tehokkaalla ja uskottavalla tavalla. Finanssivalvonnan rahoituksen kestävyyttä ja kokonaisrakennetta tulee tarkastella säännöllisin väliajoin, ja rahoituksen riittävyyden ohella tarkastelussa tulee huomioida kustannustehokkuuteen, oikeasuhtaisuuteen sekä finanssimarkkinoiden kilpailullisuuteen liittyvät näkökohdat.  

Valiokunta toteaa, että finanssialan merkittävästi lisääntynyt sääntely on johtanut huomattaviin sääntelyn toimeenpano- ja valvontakuluihin toimialalla. Tästä syystä on tärkeää, että sääntely on mahdollisimman johdonmukaista ja yksiselitteistä ja muodostaa selkeän kokonaisuuden. Tämä koskee EU:n ja kansallisen lainsäädännön ohella myös Finanssivalvonnan antamia määräyksiä, ohjeita ja suosituksia.  

Talousvaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että Finanssivalvonnan valvottavat tahot ovat heterogeeninen joukko, ja valvontamaksujen korotusten vaikutukset vaihtelevat sekä eri sektoreiden välillä että sektoreiden sisällä. Finanssivalvonnan valvontamaksun korottamista koskevan ehdotuksen lisäksi moniin finanssialan toimijoihin kohdistuu samanaikaisesti muitakin maksurasitetta korottavia lainsäädäntöhankkeita, kuten Rahoitusvakausviraston hallintamaksun korottamista koskeva ehdotus.  

Talousvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 65/2023 vp sisältyvät 1.—7. lakiehdotuksen. 

Helsingissä 23.11.2023 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Sakari  Puisto  /ps   

varapuheenjohtaja  Ville  Kaunisto  /kok   

jäsen  Lotta  Hamari  /sd   

jäsen  Antti  Kangas  /ps   

jäsen  Katri  Kulmuni  /kesk   

jäsen  Helena  Marttila  /sd   

jäsen  Timo  Mehtälä  /kesk   

jäsen  Matias  Mäkynen  /sd   

jäsen  Pia  Sillanpää  /ps   

jäsen  Joakim  Strand  /r   

jäsen  Sinuhe  Wallinheimo  /kok   

jäsen  Juha  Viitala  /sd   

varajäsen  Teemu  Kinnari  /kok   

varajäsen  Juha  Mäenpää  /ps   

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Johanna  Rihto-Kekkonen  /