JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 27 päivänä toukokuuta 2008 lähettänyt työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laeiksi työsopimuslain 1, 2 ja 13 luvun, tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain 4 ja 6 §:n sekä työturvallisuuslain 3 §:n muuttamisesta ( HE 68/2008 vp).

Lakialoite

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä lakialoitteen laiksi vuokratyöntekijöiden oikeuksista (LA 50/2007 vp — Markus Mustajärvi / vas ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 12 päivänä syyskuuta 2007.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• ylitarkastaja Jan Hjelt , työ- ja elinkeinoministeriö
• hallitussihteeri Tapani Aaltela , sosiaali- ja terveysministeriö
• ylitarkastaja Minna Korhonen , projektipäällikkö Markku Hirvonen , valtiovarainministeriö
• ylitarkastaja Sari Wulff , Verohallitus
• piiripäällikkö Kaarina Myyri-Partanen , Uudenmaan työsuojelupiiri
• lakimies Tuula Sillanpää , Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
• sopimusvastaava, lakimies Heli Ahokas , Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
• lakimies Maria Löfgren , Akava ry
• asiantuntija Katja Leppänen , Elinkeinoelämän keskusliitto EK
• lainopillinen asiamies Risto Tuominen , Suomen Yrittäjät ry
• II puheenjohtaja Kyösti Suokas , Rakennusliitto ry
• toimitusjohtaja Merru Tuliara , Henkilöstöpalveluyritysten Liitto (HPL)

Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry.

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITE

Hallituksen esitys

Työsopimuslakiin, tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annettuun lakiin sekä työturvallisuuslakiin ehdotetaan lisättäväksi vuokratyötä koskevaa erityissääntelyä. Tarkoituksena on parantaa vuokratyöntekijöiden asemaa saattamalla lainsäädäntö paremmin vastaamaan vuokratyön erityispiirteitä.

Vuokrayrityksen ja käyttäjäyrityksen välistä tiedonsaantia parannetaan vuokratyösuhteeseen kuuluvien velvoitteiden täyttämiseksi. Vuokratyöntekijän siirtyessä käyttäjäyrityksen palvelukseen mahdollisesta koeajasta vähennetään aika, jonka työntekijä on ollut vuokrattuna käyttäjäyrityksessä.

Vuokratyösopimukset ovat pääasiallisesti lyhytkestoisia ja usein suullisesti sovittuja. Vuokratyöntekijälle annetaan oikeus saada kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista myös alle kuukauden jatkuvissa vuokratyösuhteissa.

Käyttäjäyrityksen luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tiedonsaantioikeutta parannetaan. Heillä on vuokratyöntekijän valtuutuksella oikeus saada vuokrayritykseltä ja käyttäjäyritykseltä kaikki tiedot, jotka tarvitaan vuokratyöntekijän palkasta tai työsuhteeseen liitty­vien lakien tai sopimusten soveltamisesta syntyvän erimielisyyden selvittämiseksi. Käyttäjäyrityksen henkilöstön edustaja voi myös edustaa vuokratyöntekijää tämän asiassa.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Lakialoite

Lakialoitteessa (LA 50/2007 vp ) ehdotetaan säädettäväksi laki vuokratyöntekijöiden oikeuksista.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Yleistä

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä. Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksiin tehtäviksi joitakin kielellisiä muutoksia, joiden tarkoituksena on parantaa säännösten sel­keyttä ja ymmärrettävyyttä.

Esityksen lähtökohtana on, että työlainsäädäntöä sovelletaan myös vuokratyösuhteisiin ja vuokratyön erityispiirteet otetaan huomioon sisällyttämällä työlainsäädäntöön tätä koskevaa erityissääntelyä. Esitys pohjautuu työministe­riön asettaman kolmikantaisen vuokratyöryhmän yksimieliseen ehdotukseen.

Esityksen mukaan vuokrayrityksen ja käyttäjäyrityksen välistä tiedonsaantia parannetaan vuokratyösuhteeseen kuuluvien velvoitteiden täyttämiseksi ja vuokratyöntekijä saa pyytäessään kirjallisen selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista myös alle kuukauden jatkuvissa vuokratyösuhteissa. Vuokratyöntekijän siirtyessä käyttäjäyrityksen palvelukseen mahdollisesta koeajasta vähennetään aika, jonka työntekijä on ollut vuokrattuna käyttäjäyrityksessä. Lisäksi käyttäjäyrityksen henkilöstön edustajalle tulee oikeus saada vuokratyöntekijän valtuutuksella vuokrayritykseltä ja käyttäjäyritykseltä kaikki tiedot, jotka tarvitaan vuokratyöntekijän palkkaan tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamiseen liittyvän erimielisyyden selvittämiseksi.

Valiokunta pitää ehdotettuja lainmuutoksia tarpeellisina ja katsoo niiden parantavan vuokratyöntekijöiden asemaa ja selventävän vuokrayrityksen ja käyttäjäyrityksen välistä suhdetta. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tarkoin seuraa vuokratyöalan ja vuokratyöntekijöiden aseman kehittymistä ja ryhtyy tarvittaessa nopeasti toimiin lainsäädännön muuttamiseksi, jos vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen sitä edellyttää. Erityistä huomiota tulee kiinnittää raskaana olevien naisten ja pienten lasten vanhempien asemaan vuokratyömarkkinoilla.

Vuokratyön käytön yleistyminen

Työvoiman kohtaanto-ongelmat ja yritysten toimintatapojen muutokset ovat viime vuosina merkittävästi lisänneet vuokratyövoiman käyttöä. Vuokratyötä käytetään paljon niillä aloilla, joilla on työvoimapulaa, kuten metalliteollisuudessa, hotelli- ja ravintola-alalla sekä terveydenhuollossa. Eniten vuokratyöntekijöitä käytetään ruuhkahuipuissa ja erilaisissa sijaisuuksissa, kuten sairausloma-, perhevapaa-, opintovapaa- ja vuosilomasijaisuuksissa.

Osa yrityksistä käyttää vuokratyövoimaa rekrytointikanavana, koska niillä ei ole aikaa tai mahdollisuutta itse keskittyä haastaviin rekrytointiprosesseihin. Vuokratyö toimiikin monille työntekijöille keinona päästä vakituiseen työhön käyttäjäyritykseen.

Vaikka useimmat työntekijät toivovat saavansa mahdollisimman turvallisen ja pysyvän työpaikan, vuokratyö voi olla toimiva ja haluttu vaihtoehto tietyissä elämäntilanteissa. Vuokratyö voi olla sopiva tapa tutustua alaan ja hankkia lisäansioita ja sellaista työkokemusta, joka auttaa ammattitaidon säilyttämisessä tai kartuttamisessa. Erityisesti opiskelijat toimivat usein vuokratyöntekijöinä opiskelun ohessa ja loma-aikoina.

Vuokratyöhön liittyvät ongelmat ovat pitkälti samoja kuin määräaikaisissa työsuhteissa yleensä. On tärkeää, että vuokratyössä huolehditaan asianmukaisten työsuhteen ehtojen noudattamisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta vuokratyöntekijöiden kesken ja suhteessa käyttäjäyrityksen omiin työntekijöihin.

Vuokratyön välitys ei ole Suomessa luvanvaraista toimintaa eikä toiminnanharjoittajilta edellytetä alaan liittyvää koulutusta. Helpon alalle pääsyn seurauksena alalla toimii monenlaisia yrittäjiä. Suuri osa vuokratyötä välittävistä suomalaisista yrittäjistä on järjestäytyneitä ja noudattaa asianmukaisesti työlainsäädäntöä ja sopimuksia. Alalla on kuitenkin myös yrittäjiä, jotka eivät tunne lainsäädäntöä ja eri toimialoja koskevia työehtosopimuksia tai välitä niitä noudattaa. Tällaiset yrittäjät aiheuttavat ongelmia työntekijöilleen ja valvontaviranomaisille ja vahingoittavat koko alan mainetta. Valiokunta pitää tärkeänä, että viranomaisyhteistyötä ja valvontaa tehostetaan niin, että tällaiset yrittäjät saadaan alalta pois.

Vuokratyöhön liittyvän harmaan talouden torjunta

Harmaa talous on tervettä kilpailua haittaava ja veropohjaa murentava ilmiö. Viime vuosina ongelmat ovat pahentuneet nopeasti lisääntyvän ulkomaisen työvoiman ja Suomessa toimivien tai tänne työvoimaa vuokraavien ulkomaille rekisteröityjen yritysten myötä. Rakennusalan harmaan talouden voidaan arvioida tuottavan yhteiskunnalle 300—500 miljoonan euron veromenetykset vuodessa. Tasa-arvoisen kilpailutilanteen kannalta ei voida pitää hyväksyttävänä sitä, että täällä työpalveluja tarjoavat ulkomaiset yritykset pääsevät vähemmillä yhteiskunnallisilla velvoitteilla kuin kotimaiset. Verojen ja sosiaaliturvamaksujen laiminlyönnin ohella on ilmennyt myös ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ja työsyrjintää.

Tilaajavastuulaissa tilaajalle on säädetty velvollisuus selvittää yrityksen taustoja. Tilaajan on kuitenkin vaikea huolehtia velvoitteidensa täyttämisestä, ja hän joutuu luottamaan yritykseltä saamiinsa tietoihin.

Rakennus- ja muiden työvoimavaltaisten alojen harmaata taloutta pyritään valvomaan sekä työsuojeluviranomaisten että verohallinnon voimin. Näiden toimintaa ei ole kuitenkaan koordinoitu, eikä työsuojeluviranomaisilla ole oikeutta saada verotustietoja eikä verohallinnolla     oikeutta ilmoittaa työsuojeluviranomaisille    havaitsemistaan väärinkäytöksistä. Lainsäädännöstä puuttuu säännökset, joiden nojalla työsuojeluviranomaiset voisivat saada valvontatoiminnassa tarvittavia tietoja veroviranomaisilta tai eläkelaitoksilta. Puutteellisten tiedonsaantioikeuksien takia työsuojeluviranomaisilla ei ole mahdollisuutta edes varmistaa viranomaisilta tilaajan esittämien todistusten aitoutta tai annettujen tietojen todenperäisyyttä.

Kiireellisin ja helpoimmin toteutettavissa oleva uudistus on säätää työsuojeluviranomaisille oikeus tietojen saantiin verohallinnolta ja verohallinnolle oikeus havaitsemiensa laiminlyöntien oma-aloitteiseen ilmoittamiseen työsuojeluviranomaisille. Paremmat tiedonsaantioikeudet helpottavat myös työsuojeluviranomaisten työtä työsuhteen ehtojen ja ulkomaisten työntekijöiden oikeuksien valvomiseksi ja auttavat valvontatoiminnan suuntaamisessa niin, että rajalliset valvontaresurssit voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti.

Valiokunnan saaman tiedon mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan tiedonsaantioikeuksia koskevia muutoksia työsuojelulainsäädäntöön ja asiasta on tarkoitus antaa hallituksen esitys eduskunnalle kevätistuntokaudella 2009.

Valiokunta korostaa harmaan talouden torjunnan tärkeyttä. Tehokkaat toimenpiteet edellyttävät eri viranomaisten saumatonta yhteistyötä. Valiokunta kiirehtii työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksien parantamista koskevan hallituksen esityksen saamista mahdollisimman pian eduskunnan käsiteltäväksi (Valiokunnan lausumaehdotus).

Valvonnan tehostamiseksi ja koordinoinnin parantamiseksi tulisi lisäksi asettaa verohallinnon ja työsuojeluhallinnon yhteinen työryhmä, joka selvittäisi menettelytavoissa ja säännöksissä olevat ongelmat ja tekisi ehdotuksensa muiksi toimenpiteiksi tilanteen korjaamiseksi.

Yksityiskohtaiset perustelut

1.1. Laki työsopimuslain 1, 2 ja 13 luvun muuttamisesta

1. luku Yleiset säännökset

7 §. Oikeuksien ja velvollisuuksien siirtäminen.

Valiokunta ehdottaa säännökseen tehtäväksi kielellisen muutoksen, jolla pyritään selkiyttämään säännöstä.

1.2. Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain 4 ja 6 §:n muuttamisesta

4 §. Poikkeukset soveltamisalasta.  

Valiokunta ehdottaa säännökseen tehtäväksi kielellisen korjauksen.

6 §. Tietojen antaminen henkilöstön edustajille.

Valiokunta ehdottaa säännökseen tehtäväksi kielellisen korjauksen, jolla selvennetään, että valtuutus on annettava käyttäjäyrityksen luottamusmiehelle tai muulle työntekijöiden edustajalle.

Aloite

Valiokunta ehdottaa vuokratyöntekijöiden asemaa parannettavaksi muuttamalla olemassa olevaa lainsäädäntöä hallituksen esityksen pohjalta. Tästä syystä lakialoite ehdotetaan hylättäväksi.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa,

että 3. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana,

että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset),

että lakialoite LA 50/2007 vp hylätään ja

että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

työsopimuslain 1, 2 ja 13 luvun muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 26 päivänä tammikuuta 2001 annetun työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 4 §:n 2 momentti ja 7 §:n 3 momentti, 2 luvun 4 §:n 1 momentti sekä 13 luvun 11 §:n 3 momentti, sellaisena kuin niistä viimeksi mainittu on laissa 1333/2007, sekä

lisätään 2 luvun 4 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:

1 luku

Yleiset säännökset

4 §

(Kuten HE)

7 §

Oikeuksien ja velvollisuuksien siirtäminen

Työnantajan siirtäessä työntekijän tämän suostumuksella toisen yrityksen (käyttäjäyritys) käyttöön, käyttäjäyritykselle siirtyvät oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin. Käyttäjäyrityksen on toimitettava työntekijän työnantajalle ne tiedot, jotka työnantaja tarvitsee velvollisuuksiensa täyttämiseksi.

2 luku

Työnantajan velvollisuudet

4 §

(Kuten HE)

13 luku

Erinäisiä säännöksiä

11 §

(Kuten HE)

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

2.

Laki

tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain 4 ja 6 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun lain (1233/2006) 4 §:ään uusi 3 momentti ja 6 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:

4 §

Poikkeukset soveltamisalasta

Edellä 1 momentin 1 kohdassa olevaa soveltamisalarajausta ei sovelleta 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeuteen.

6 §

Tietojen antaminen henkilöstön edustajille

Vuokratun työntekijän työnantajan on annettava 1 momentissa tarkoitetulle henkilöstön edustajalle vuokratun työntekijän ja hänen työnantajansa välisen, työntekijän palkkaan tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamista koskevan erimielisyyden selvittämiseksi tarpeelliset tiedot, jos työntekijä henkilöstön edustajan siihen valtuuttaa.

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksien parantamisesta vuoden 2009 valtiopäivien alkuun mennessä.

Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 2008

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Arto Satonen /kok
vpj. Jukka Gustafsson /sd (osittain)
jäs. Susanna Haapoja /kesk
Hannakaisa Heikkinen /kesk
Anna-Maja Henriksson /r
Arja Karhuvaara /kok
Johanna Karimäki /vihr
Merja Kuusisto /sd
Esa Lahtela /sd
Jari Larikka /kok
Markus Mustajärvi /vas
Sanna Perkiö /kok
Paula Sihto /kesk
Katja Taimela /sd
Tarja Tallqvist /kd
Jyrki Yrttiaho /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Ritva Bäckström

VASTALAUSE

Perustelut

Hallituksen esityksessä tehdään muutamia pieniä parannuksia työsopimuslakiin, työturvallisuuslakiin ja lakiin, jolla säädellään vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä. Työntekijän koeajan kulumista koskeva tarkennus, oi­keus saada työnteon keskeiset ehdot kirjallisena myös alle kuukauden työsuhteissa, vuokra- ja käyttäjäyrityksen tiedonkulun parantaminen sekä käyttäjäyrityksessä toimivien työntekijöiden edustajien oikeudet saada tietoa ja edustaa myös vuokratyöntekijää lisäävät mahdollisuuksia saada tietoa vuokratyöntekijöiden tilanteesta, mutta käytännön työkaluja väärinkäytösten estämiseksi ne eivät tarjoa.

Vuokratyö on oma lajinsa teettää työtä. Siinä eriytetään työnjohto-oikeus työnantajan muista vastuista. Sille, joka tekee vuokratyötä omasta tahdostaan ja jolle vuokratyöt ovat siirtymäreitti pysyville työmarkkinoille, voi järjestely olla toimiva. Samoin työmarkkinoilla toimii vuokratyöyrityksiä, jotka hoitavat omat velvoitteensa moitteetta. Vuokratyö ei ole ongelma niiden yritysten kohdalla, jotka hoitavat velvoitteensa, mutta vuokratyötä käytetään paljon harmailla ja pimeillä markkinoilla ja erityisesti ulkomaisen vuokratyön käyttö on usein holtitonta.

Vuokratyö, työn teettämismuotona, uusintaa lähtökohtaisesti työmarkkinoiden epävarmuutta ja epävakautta. Vuokratyöntekijöiden kohdalla lyhyitä määräaikaisuuksia ketjutetaan yleisesti ja ilman mitään erityistä perustetta. Työntekijöitä käytetään työvoimapuskurina, ja usein tämä työvoiman joustavan osan määrä kasvaa kohtuuttoman suureksi yrityksissä. Monet yritykset tunnustavatkin, että aina vuokratyövoima ei tule edes edullisemmaksi, mutta siitä on niin helppo päästä eroon. Vuokratyötä käytetään huomattavan paljon muulloinkin kuin turvaamaan työvoiman saatavuutta sesonkiaikoina ja ruuhkahuippuina.

Esimerkiksi suuren teollisuusyrityksen varastopalvelu saattaa toimia pelkän vuokratyövoiman turvin. Jopa kokonaisia tuotantoprosesseja on saatettu organisoida siten, että kaikki suorittavan portaan työntekijät ovat vuokratyönantajan palveluksessa. Tällaiset yksittäiset esimerkit osoittavat, että myös teollisuudessa määräaikaisia työntekijöitä ja vuokratyövoimaa käytetään muihin kuin tilapäisiin töihin.

Vuokratyön ongelmat esiintyvät puhtaaksi viljeltyinä silloin, kun halutaan kiertää asianmukaisia työehtoja, laistaa työnantajamaksuja, kiertää veroja ja harjoittaa työsyrjintää. Esimerkiksi rakennustoiminnan harmaan talouden ai­heuttamat verotulomenetykset voivat olla jopa puoli miljardia euroa vuodessa.

Nykyisellään verohallinto, työsuojeluviranomaiset ja ammattiyhdistysliike ovat aika aseettomia harmaan talouden torjunnassa. Työsuojeluviranomaisten toimintamahdollisuuksia kaventaa entisestään valtion tuottavuusohjelman nimellä kulkeva leikkauslista, joka uhkaa vähentää sata kenttätason työntekijää. Jokainen valvontaan palkattu työntekijä maksaa itsensä monin verroin takaisin.

Rinnakkaislakialoite LA 50/2007 vp

Lakialoitteen tarkoituksena on, että vuokratyötä tekevillä olisi vuokratyökohteessa pääsääntöisesti samat palkka- ja työsuhde-edut kuin käyttäjäyrityksenkin työntekijöillä. Ehdotuksen keskeisenä uudistuksena on se, että laissa taataan vuokratyöntekijöille takuupalkka sekä toimeksiannon mukaisessa vuokratyökohteessa että sen ulkopuolella, kun työntekijä on vuokratyöyrityksen työssä tai koulutuksessa.

Pääsäännöksi vuokratyösuhteissa tulisi, että määräajaksi tai määrättyä työtä varten tehty työsopimus yhden työntekijän kohdalta voidaan solmia määräaikaisena vain yhden kerran, ellei opiskelun tai muiden työntekijän esittämien henkilökohtaisten syiden vuoksi sovita toisin.

Esimerkiksi Ruotsissa vuokratyöntekijän asemasta on päätetty työehtosopimuksissa ja Itävallassa sen käyttöä säädellään voimakkaasti suoralla lainsäädännöllä.

Hallituksen esityksen parannukset, varsinkin kun valiokunta ei omana kantanaan ole valmis esittämään radikaalimpia toimia, jäävät auttamatta pelkäksi eleeksi. Siksi olisikin pitänyt pyrkiä hakemaan kokonaisvaltaisempaa ratkaisua. Nyt näennäisparannukset uhkaavat haudata alleen yhä pahenevat ongelmat.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakialoitteeseen LA 50/2007 vp  sisältyvä lakiehdotus hyväksytään ja

että valiokunnan mietintöön sisältyvät  lakiehdotukset hylätään.

Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 2008

Markus Mustajärvi /vas
Jyrki Yrttiaho /vas
Jukka Gustafsson /sd
Katja Taimela /sd
Esa Lahtela /sd
Merja Kuusisto /sd
Tarja Tallqvist /kd