Esityksessä ehdotetaan, että rikoslakiin koottaisiin rikoslain uudistamiseen liittyvän keskittämisperiaatteen mukaisesti aserikoksia koskevat säännökset. Rikoslakiin koottaisiin nykyisin ampuma-ase- ja järjestyslain aseita koskevat vankeusuhkaiset rangaistussäännökset. Rangaistussäännösten laatimisessa on noudatettu muutoinkin rikoslain kokonaisuudistukseen kuuluvia periaatteita. Rangaistussäännöksiin ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia. Myös säännösten rangaistustaso säilyisi nykyisellään.

Ampuma-aserikokset jaettaisiin törkeysasteeltaan kolmeen portaaseen, ampuma-aserikokseen, törkeään ampuma-aserikokseen ja lievään ampuma-aserikokseen. Muita aserikoksia olisivat vaarallisia esineitä koskevien säännösten rikkominen, vaarallisen esineen hallussapito ja toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito. Ampuma-aselakiin jäisivät vielä ampuma-aserikkomusta koskevat rangaistussäännökset.

Aserikoksia koskevien säännösten siirtämisestä rikoslakiin aiheutuvat tarpeelliset muutokset tehtäisiin myös ampuma-aselakiin, järjestyslakiin ja rikoslain eräisiin lukuihin. Lisäksi ampuma-aselakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset poliisin oikeudesta tietyin edellytyksin hävittää ampuma-aselaissa tarkoitetut arvoltaan vähäiset aseen osat, kaasusumuttimet, patruunat tai erityisen vaaralliset ammukset. Vastaava muita aseita koskeva hävittämissäännös jäisi järjestyslakiin.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Ampuma-aserikoksia koskevat säännökset uudistettiin 1 päivänä maaliskuuta 1998 voimaan tulleella ampuma-aselailla (1/1998; 101—103 §) ja sitä täydentävällä lainmuutoksella vuodelta 2001. Lisäksi ampuma-aserikosta koskevaan 101 §:ään on lisätty 3 momentti 1 päivänä tammikuuta 2004 voimaan tulleella lailla. Vaarallisia teräaseita ja muita vaarallisia lyömäaseita ja aineita koskevat rangaistussäännökset on perusteellisesti uusittuna siirretty kumotusta teräaselaista 1 päivänä lokakuuta 2003 voimaan tulleeseen järjestyslakiin (612/2003).

Rikoslain uudistamiseen liittyvän keskittämisperiaatteen mukaisesti vankeusuhkaiset aserikoksia koskevat säännökset ehdotetaan nyt siirrettäviksi rikoslakiin. Rikoslaissa on jo nykyisin räjähderikosta (44 luvun 11 §) ja varomatonta käsittelyä (44 luvun 12 §) sekä kemiallisen ja biologisen aseen kiellon rikkomista (11 luvun 7 a ja 7 b) koskevat rangaistussäännökset. Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta voidaan rikoslain 17 luvun 1 a §:n mukaan tuomita se, joka varustaa tai yrittää varustaa järjestäytynyttä rikollisryhmää muun muassa räjähteillä, aseilla tai vaarallisilla esineillä tai aineilla. Eräät aserikokset terroristisessa tarkoituksessa tehtynä tulevat rangaistavaksi rikoslain 34 a luvun 1 §:n mukaan. Lisäksi ampuma-aseen käyttö taikka sillä tai muulla aseella varustautuminen on rikoslaissa useiden rikosten kvalifiointiperusteena.

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous on vuonna 2001 hyväksynyt kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yleissopimuksen ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista koskevan lisäpöytäkirjan, jäljempänä ampuma-asepöytäkirja. Suomi on allekirjoittanut ampuma-asepöytäkirjan vuoden 2002 tammikuussa. Ampuma-asepöytäkirja saattaa aiheuttaa vähäisiä tarkistuksia myös aserikoksia koskeviin säännöksiin. Ennen ampuma-asepöytäkirjan kansallista voimaansaattamista on kuitenkin Euroopan yhteisön puitteissa saatava päätökseen EY:n komission ja jäsenvaltioiden neuvottelut siitä, miten Euroopan unionin sisällä sopimuksen artikloja tullaan tulkitsemaan ja noudattamaan. Neuvotteluja ei todennäköisesti tulla saamaan päätökseen ennen vuotta 2005.

Koska on vielä epäselvää, miltä osin ampuma-asepöytäkirja tulisi edellyttämään muutoksia aserikoksia koskeviin rangaistussäännöksiin, mahdollisia tarkistuksia ei ehdoteta tehtäväksi tässä yhteydessä. Tarkistukset on luontevinta tehdä myöhemmin ampuma-asepöytäkirjan kansallisen implementoinnin yhteydessä.

Esityksen tarkoituksena on koota rikoslakiin nykyisin ampuma-aselaissa ja järjestyslaissa olevat aseita koskevat rangaistussäännökset. Rangaistussäännöksiin ei ehdoteta tehtäväksi asiallisia muutoksia. Säännöksiin tehtäisiin ainoastaan niiden siirrosta rikoslakiin aiheutuvia vähäisiä teknisluonteisia muutoksia.

Rikoslain uuteen aserikoksia koskevaan lukuun sijoitettaisiin siten ampuma-aserikokset (1—3 §), joita olisivat ampuma-aserikos, törkeä ampuma-aserikos ja lievä ampuma-aserikos. Ampuma-aserikkomusta koskevat säännökset jäisivät nykyistä suppeampana ampuma-aselakiin. Muita aserikoksia olisivat järjestyslaista siirrettävät vaarallisia esineitä koskevien säännösten rikkominen (4 §), vaarallisen esineen hallussapito (5 §) ja toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito (6 §).

Menettämisseuraamusta koskevien rikoslain 10 luvun uusien säännösten katsottiin pääosin korvaavan ampuma-aselain 104 §:ssä nykyisin olevat erityissäännökset. Ampuma-aselain 104 §:ään ehdotetaan kuitenkin jätettäväksi säännös, jonka mukaan menettämisseuraamusta koskeva vaatimus voidaan jättää tekemättä, jos se olisi olosuhteisiin nähden kohtuuton. Säännöksellä varmistettaisiin, että mainituista syistä sekä poliisilla että syyttäjällä olisi mahdollisuus jättää esittämättä menettämisseuraamusta koskeva vaatimus. Tuomioistuimella olisi rikoslain 10 luvun 10 §:n perusteella mahdollisuus jättää menettämisseuraamus tuomitsematta kohtuuttomuusperusteella.

Poliisille ehdotetaan oikeutta hävittää muun muassa arvoltaan vähäiset aseen osat jo ennen kuin ne on tuomittu valtiolle menetetyiksi. Hävittäminen olisi ehdotuksen mukaan mahdollista, jos on ilmeistä, että tuomioistuin tuomitsisi hävitettävät esineet valtiolle menetetyksi. Ehdotus vastaisi järjestyslain muita vaarallisia ja vahingollisia esineitä ja aineita koskevia hävittämissäännöksiä.

Rikoslain kokonaisuudistuksen eräänä keskeisenä tavoitteena on ollut koota rikoslakiin tärkeimmät rikoslain ulkopuolella olevat rangaistussäännökset. Rangaistussäännösten, kuten aserikosten, kokoaminen ja siirtäminen rikoslakiin korostaa samalla rikosten moitittavuutta. Esityksellä odotetaankin olevan vähäinen aserikoksia ja niistä aiheutuvia kärsimyksiä ja kustannuksia ehkäisevä merkitys.

Lisäksi esitykseen sisältyvä ehdotus poliisin oikeudesta hävittää tietyt arvoltaan vähäiset aseen osat, kaasusumuttimet, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset jo ennen kuin tuomioistuin on tuominnut esineet valtiolle menetetyiksi, säästäisi tuomioistuinprosessista aiheutuneita kustannuksia. Esimerkiksi vuonna 2002 Poliisin tekniikkakeskukselle toimitettiin hävitettäväksi valtion omistukseen siirtyneitä kaasusumuttimia 1 197 kpl:ta ja patruunoita yli 60 000 kpl:ta. Osa näistä esineistä voitaisiin esityksen mukaan arvoltaan vähäisinä hävittää suoraan poliisilaitoksella ilman asian saattamista syyttäjän ja tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Ampuma-aserikoksia koskevat ampuma-aselain säännökset uudistettiin vuosina 1998 ja 2001. Lisäksi ampuma-aserikosta koskevaan 101 §:ään lisättiin 3 momentti 1 päivänä tammikuuta 2004 voimaan tulleella lailla. Vaarallisia teräaseita ja muita vaarallisia lyömäaseita ja aineita koskevat rangaistussäännökset on perusteellisesti uusittuna siirretty kumotusta teräaselaista 1 päivänä lokakuuta 2003 voimaan tulleeseen järjestyslakiin.

Oikeusministeriön 26 päivänä elokuuta 2003 asettama työryhmä valmisteli ehdotuksen aserikoksia koskeviksi säännöksiksi (Oikeusministeriön lausuntoja ja selvityksiä 2003:38). Työryhmä ehdotti toimeksiantonsa mukaisesti, että ampuma-aselain ja järjestyslain aserikoksia koskevat säännökset koottaisiin rikoslakiin. Työryhmän ehdotuksesta pyydettiin lausunto 27 viranomaiselta ja järjestöltä. Lausunnoissa suhtauduttiin myönteisesti työryhmän ehdotukseen.

Lakiehdotus on valmisteltu virkamiestyönä oikeusministeriössä.

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous on 8 päivänä kesäkuuta 2001 hyväksynyt päätöslauselmalla numero 55/255 kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yleissopimuksen ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista koskevan lisäpöytäkirjan. Suomi on allekirjoittanut ampuma-asepöytäkirjan 23 päivänä tammikuuta 2002. Ampuma-asepöytäkirja tulee voimaan 90 päivän kuluttua siitä, kun 40. sopimuksen allekirjoittajavaltio on ratifioinut pöytäkirjan ja kun yllä mainittu varsinainen yleissopimus on tullut voimaan. Käytännössä ampuma-asepöytäkirjan voimaantulo on mahdollista aikaisintaan vuonna 2005.

Ampuma-asepöytäkirjaa koskeva sopimus on luonteeltaan niin sanottu sekasopimus eli jaetun toimivallan sopimus, jonka määräyksistä osa kuuluu Euroopan yhteisön toimivaltaan ja osa jäsenvaltion toimivaltaan. Tämän vuoksi ennen ampuma-asepöytäkirjan kansallista voimaansaattamista on Euroopan yhteisön puitteissa saatava päätökseen EY:n komission ja jäsenvaltioiden neuvottelut siitä, miten Euroopan unionin sisällä sopimuksen artikloja tullaan tulkitsemaan ja noudattamaan. Tämä voi aiheuttaa myös muutoksia aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annettuun neuvoston direktiiviin (91/477/ETY), jäljempänä asedirektiivi. Asedirektiivin määräykset ovat monelta osin jo olleet nykyisten ampuma-aserikosten rangaistavaksi säätämisen perusteena. Neuvotteluja ei todennäköisesti tulla saamaan päätökseen ennen vuotta 2005.

Sekä ampuma-asepöytäkirja että asedirektiivi sisältävät määräyksiä, joilla on välittömiä vaikutuksia siihen, mitkä pöytäkirjan ja direktiivin vastaiset teot tulee jäsenmaissa säätää rangaistaviksi ja millä tavoin. Rangaistaviksi tulisi todennäköisesti säätää jossakin laajuudessa muun muassa ampuma-aseiden luvaton välitystoiminta, ampuma-aseiden merkintöjen väärentäminen tai poistaminen ja ampuma-aseita koskevien vielä määrittelemättömien tuonti- tai vientisäännösten rikkominen.

Koska on vielä epäselvää, miltä osin ampuma-aserikoksia koskevia säännöksiä olisi tarpeen tarkistaa ampuma-asepöytäkirjan perusteella, tullaan tarvittavat muutokset toteuttamaan ampuma-asepöytäkirjan kansallisen implementoinnin yhteydessä.

1.1. Rikoslaki

2 a luku. Sakosta, muuntorangaistuksesta ja rikesakosta

9 §. Rikesakkorikkomukset. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi aserikosten siirtämisestä rikoslakiin aiheutuvat muutokset. Nykyisessä 4 momentissa viitataan eräisiin järjestyslain rikkomuksiin, joista eräiltä osin säädettäisiin ehdotuksen mukaan rikoslain aserikoksia koskevassa luvussa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että 4 momenttia muutettaisiin ja 5 momenttiin otettaisiin säännökset, joiden perusteella ehdotetusta vähäisestä 41 luvun 6 §:ssä säädetystä toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidosta voidaan säätää seuraamukseksi rikesakko. Nykyinen 5 momentti siirtyisi 6 momentiksi. Rikoslain 41 luvun 7 §:ään otettaisiin myös säännös mahdollisuudesta käyttää rikesakkoa mainituissa vähäisissä rikoksissa.

34 a luku. Terrorismirikoksista

1 §. Terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset. Pykälän 2 kohdan viittaus järjestyslain 17 §:n 1 momenttiin ehdotetaan poistettavaksi, koska siinä säädellystä vaarallisia esineitä koskevien säännösten rikkomisesta ehdotetaan säädettäväksi rikoslain aserikoksia koskevassa luvussa.

41 luku. Aserikoksista

Aserikoksia koskevat säännökset ehdotetaan sijoitettavaksi rikoslain vapaana olevaan 41 lukuun, jossa ne olisivat lähellä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia rikoslain 44 luvun rikoksia. Aserikoksia koskevien säännösten lopullinen sijoitus rikoslaissa määräytyy rikoslain kokonaisuudistuksen päättäväksi suunnitellun kokonaistarkistuksen yhteydessä.

1 §. Ampuma-aserikos. Pykälään siirrettäisiin voimassa olevat ampuma-aselain 101 §:n ampuma-aserikosta koskevat säännökset. Ampuma-aserikoksia koskevat säännökset uudistettiin 1 päivänä maaliskuuta 1998 voimaan tulleella ampuma-aselailla ja sitä vuonna 2001 täydentävällä lainmuutoksella. Lisäksi ampuma-aserikosta koskevaan 101 §:ään lisättiin 3 momentti 1 päivänä tammikuuta 2004 voimaan tulleella lailla.

Ampuma-aserikoksia koskeva uudistus on ollut vasta muutaman vuoden voimassa eikä sen soveltamisessa ole tiettävästi aiheutunut mainittavia ongelmia. Pykälän siirtämisestä aiheutuu ainoastaan tarve muuttaa siinä olevat viittaukset ampuma-aselakiin. Tämän vuoksi pykälän yksityiskohtien osalta viitataan ampuma-aselain 101 §:n perusteluihin (HE 183/1997 vp s. 128—131, HE 110/2000 vp s. 56—57 ja HE 5/2003 vp s. 17—18).

2 §. Törkeä ampuma-aserikos. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi törkeästä ampuma-aserikoksesta. Ehdotettu pykälä vastaa ampuma-aselain 102 §:n säännöksiä, jotka siirrettäisiin sellaisenaan 2 §:ään. Törkeää ampuma-aserikosta koskevan tekomuodon sisällyttäminen ampuma-aselakiin tuli vuonna 1997 esityksen perustelujen mukaan (HE 183/1997 vp s. 130) tarpeelliseksi erityisesti eräiden ilmi tulleiden sellaisten rikostapausten vuoksi, joissa ampuma-aserikoksen kohteena on ollut huomattava määrä laittomasti hallussa pidettyjä aseita, ja joissa teot ovat olleet erittäin hyvin edeltä käsin suunniteltuja. Myös Euroopan yhdentyminen ja säännönmukaisen sisärajavalvonnan poistaminen edellyttivät riittävien rangaistusuhkien olemassaoloa vakavia tekomuotoja varten. Tarkempien perustelujen osalta viitataan ampuma-aselain 102 §:n perusteluihin (HE 183/1997 vp s. 130—131).

3 §. Lievä ampuma-aserikos. Pykälässä säädettäisiin lievästä ampuma-aserikoksesta. Pykälä vastaisi ampuma-aselain 103 §:n 1 momenttia. Ainoastaan rikoksen nimi ehdotetaan muutettavaksi lieväksi ampuma-aserikokseksi, joka vastaisi kolmiportaisen rikostyypin lievintä tekotyyppiä vakiintuneesti kuvaavaa ilmaisutapaa.

Pykälään ehdotetaan myös lisättäväksi tarpeelliset viittaukset ampuma-aselakiin. Ampuma-aselain 103 §:ään jäisi kuitenkin ampuma-aserikkomuksena rangaistavaksi nykyisen 2 momentin säännökset.

Pykälän yksityiskohtien osalta viitataan ampuma-aselain 103 §:n 1 momentin perusteluihin (HE 183/1997 vp s. 131—132 ).

4 §. Vaarallisia esineitä koskevien säännösten rikkominen. Pykälään siirrettäisiin järjestyslain 17 §:n 1 ja 2 momentin rangaistussäännökset. Järjestyslain 17 §:n 3 momentissa tarkoitetusta rikoksesta muodostettaisiin 5 §:ään itsenäinen rikos. Rikoksen nimeen ja asialliseen sisältöön ei ehdoteta muutoksia. Rikoksen aineellinen sisältö määräytyisi edelleen järjestyslain 9 §:n mukaan, johon ehdotetussa pykälässä viitattaisiin.

Koska ehdotettu pykälä asiallisesti vastaa äskettäin voimaan tulleen järjestyslain 17 §:n 1 ja 2 momenttia tässä viitataan mainitun järjestyslain 17 §:n sekä myös 9 ja 12 §:n perusteluihin (HE 20/2002 vp s. 38—40 sekä 42 ja 45 sekä yleisperustelujen s. 21—23).

5 §. Vaaralliseen esineen hallussapito. Pykälä vastaa järjestyslain 17 §:n 3 momenttia, josta muodostettaisiin itsenäinen vaarallisen esineen hallussapitoa koskeva rikos. Selvyyden vuoksi siihen lisättäisiin järjestyslaista maininta hallussapidon rangaistavuudesta ”yleisellä paikalla tai yleisellä paikalla olevassa kulkuneuvossa”. Erillinen pykälä on tarpeen ennen kaikkea siksi, ettei samaan pykälään sijoitettaisi rangaistussäännöksiä, joiden rangaistusasteikot poikkeaisivat toisistaan. Perustelujen osalta viitataan 4 §:ssä lausuttuun ja siinä mainittuihin järjestyslain perusteluihin.

6 §. Toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito. Pykälään siirrettäisiin järjestyslain 18 §:n rangaistussäännökset. Rikoksen asialliseen sisältöön ei ehdoteta muutoksia. Rikoksen aineellinen sisältö määräytyisi edelleen järjestyslain 10 ja 11 §:n mukaan, joihin ehdotetussa pykälässä viitattaisiin. Pykälään ehdotetaan kuitenkin tehtäväksi sekä rikoslain kokonaisuudistuksessa omaksutun kirjoitustavan mukaisia teknisiä muutoksia että säännöksen ilmaisua muutoinkin selventäviä muutoksia.

Rikoksen nimeksi ehdotetaan otettavaksi ”toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito”. Siten rikos jo nimessään ilmaisisi nykyistä paremmin sen, että kysymyksessä on ennen kaikkea hallussapitoa koskeva rikos.

Rangaistussäännös koskisi nykyisen säännöksen tapaan järjestyslain 10 ja 11 §:n vastaisia tekoja. Mainitut pykälät eroavat toisistaan selvästi, mikä ei kuitenkaan ilmene järjestyslain nykyisen 18 §:n muotoilusta. Tämän vuoksi ehdotetaan, että säännös selvyyden vuoksi jaettaisiin kahteen momenttiin sen mukaan kumman järjestyslain pykälän rikkomisesta on kysymys. Momentteihin ehdotetaan lisäksi täsmennyksiä, jotta itse pykälästä nykyistä selvemmin ilmenisi rangaistavat tekotavat, tekopaikat ja teon kohteet. Nykyisin nämä seikat ilmenevät ainoastaan järjestyslain perusteluista. Ehdotetuilla täsmennyksillä ei siten tavoitella asiallisia muutoksia järjestyslain voimassa olevaan 18 §:ään.

1 momentti. Momentissa säänneltäisiin järjestyslain 10 §:n vastaisesta hallussapidosta. Pykälään ehdotetaan selvyyden vuoksi lisättäväksi nimenomainen maininta siitä, että hallussapito olisi rangaistavaa vain yleisellä paikalla. Samasta syystä säännökseen ehdotetaan lisättäväksi myös nimenomainen maininta siitä, että rangaistavaa olisi myös ampuma-asetta tai räjähtävää esinettä erehdyttävästi muistuttavan esineen hallussapito.

2 momentti. Momentin mukaan järjestyslain 11 §:n vastainen menettely olisi rangaistavaa. Rangaistussäännöksestä ilmenisi järjestyslain nykyistä 18 §:ää täsmällisemmin rangaistavaksi tarkoitettu teko. Ehdotuksen mukaan toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidosta tuomitaan myös se, joka järjestyslain 11 §:n vastaisesti myy tai muuten pysyvästi luovuttaa alle 18—vuotiaalle ilma-aseen, jousitoimisen aseen tai harppuunan.

Koska ehdotettu pykälä asiallisesti vastaa äskettäin voimaan tulleen järjestyslain 18 §:ää, tässä viitataan järjestyslain 18 §:n sekä myös 10 ja 11 §:n perusteluihin (HE 20/2002 vp s. 40—42 ja 45 sekä yleisperustelujen s. 21—23).

7 §. Rikesakko. Pykälään ehdotetaan otettavaksi viittaussäännös mahdollisuudesta rikesakon käyttöön vähäisissä 6 §:n rikoksissa. Ehdotuksen tarkoituksena on, että rikesakkoa voitaisiin edelleen käyttää siinä laajuudessa kuin järjestyslain nykyisessä 19 §:ssä säädetään. Tältä osin viitataan järjestyslain 19 §:n perusteluihin (HE 20/2002 vp s. 26 ja 45). Ehdotetussa pykälässä viitattaisiin rikoslain 2 a luvun 9 §:ään, jota ehdotetaan samassa tarkoituksessa muutettavaksi.

1.2. Ampuma-aselaki

Ampuma-aselain ampuma-aserikoksia koskevat säännökset ehdotetaan pääosin siirrettäväksi rikoslain aserikoksia koskevaan lukuun. Tämän vuoksi ampuma-aselain 101 § kumottaisiin. Lain 102—104 §:ä ehdotetaan muutettavaksi ja lakiin lisättäväksi uusi 104 a §.

102 §. Ampuma-aserikokset. Nykyisten törkeää ampuma-aserikosta koskevien säännösten sijaan pykälään otettaisiin viittaukset rikoslain uuden 41 luvun 1—3 §:n ampuma-aserikosta, törkeää ampuma-aserikosta ja lievää ampuma-aserikosta koskeviin rangaistussäännöksiin. Samoin viitattaisiin rikoslain 44 luvun 12 §:n varomatonta käsittelyä koskeviin säännöksiin.

103 §. Ampuma-aserikkomus. Ampuma-aselain 103 §:ää muutettaisiin siten, että ampuma-aserikkomuksena olisivat rangaistavia vain nykyisessä 2 momentissa tarkoitetut rikkomukset. Syyksiluettavuutta lukuunottamatta pykälä vastaisi asiallisesti nykyistä 2 momenttia. Pykälän 1 momentin säännökset siirrettäisiin rikoslain aserikoksia koskevaan lukuun rangaistavaksi lievänä ampuma-aserikoksena. Muutoksen vaatimat tekniset korjaukset ehdotetaan tehtäväksi pykälän johtolauseeseen ja viimeiseen kappaleeseen.

Rikkomuksen rangaistavuus edellyttää nykyisin tahallisuutta. Pykälän mukaan rangaistavat teot ovat lähinnä velvollisuuksien laiminlyöntejä. Kun on kysymyksessä ampuma-aseisiin liittyvistä velvollisuuksista, niiden noudattamisessa olisi edellytettävä tavallista suurempaa huolellisuutta. Rangaistusuhka olisikin syytä asettaa myös vakavimpiin huolimattomuudesta tapahtuviin laiminlyönteihin. Esityksessä ehdotetaan, että lainkohdassa tarkoitetut laiminlyönnit olisivat ampuma-aserikkomuksena rangaistavia myös törkeästä huolimattomuudesta tehtyinä. Milloin huolimattomuutta on pidettävä törkeänä, ratkaistaan kokonaisarvostelun perusteella ja muutoinkin noudattaen rikoslain 3 luvun 7 §:n 2 momentissa mainittuja perusteita.

104 §. Menettämisseuraamus. Rikoslain 10 luvun uudet menettämisseuraamusta koskevat säännökset tekevät pykälän pääosin tarpeettomaksi. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavaksi viittaukset rikoslain mainittuihin säännöksiin. (HE 80/2000 vp etenkin 4 §:n perustelut s. 26).

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan kuitenkin edelleen säädettäväksi käytännössä tarpeelliseksi osoittautuneesta mahdollisuudesta jättää menettämisseuraamusta koskeva vaatimus esittämättä, jos menettämisseuraamus olisi olosuhteisiin nähden kohtuuton. Tältä osin viitataan ampuma-aselain perusteluihin (HE 183/1997 vp s. 135). Kohtuullistamissäännös täydentää erityisäännöksenä oikeudenkäynnistä rikosasioissa (689/1997) annetun lain 1 luvun 8 b :ssä säänneltyä syyttäjän oikeutta jättää menettämisvaatimus esittämättä. Ehdotettua säännöstä on vakiintuneen käytännön mukaan soveltanut myös poliisi. Tuomioistuimen oikeudesta kohtuullistaa menettämisseuraamus säädetään rikoslain 10 luvun 10 §:ssä.

104 a §. Hävittäminen. Pykälään ehdotetaan uusia säännöksiä esineen hävittämisestä. Pidättämiseen oikeutetulla virkamiehellä olisi oikeus todistettavasti hävittää tässä laissa tarkoitetut aseen osat, kaasusumuttimet, patruunat tai erityisen vaaralliset ammukset, jotka voidaan takavarikoida, jos ne ovat arvoltaan vähäisiä ja jos on ilmeistä, että tuomioistuin tuomitsisi ne valtiolle menetetyiksi.

Ampuma-aseasetuksen 63 §:n mukaisesta hävittämisestä on mahdollista päättää vasta sen jälkeen, kun hävitettävät esineet on tuomittu valtiolle menetetyksi ja ne ovat siirtyneet valtion omistukseen. Kustannusten säästämiseksi ehdotetaan, että hävittämispäätös voitaisiin tehdä jo huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa. Käytännöllisistä syistä ehdotetaan myös, että hävittämispäätöksen voisi tehdä pidättämiseen oikeutettu virkamies. Siitä, että hävittämismahdollisuus koskisi vain arvoltaan vähäisiä esineitä, säädeltäisiin nykyistä yksiselitteisemmin.

Koska hävitettäväksi tulisivat vain esineet, jotka voidaan takavarikoida epäillyn rikoksen johdosta ja jotka tuomioistuin ilmeisesti tuomitsisi valtiolle menetetyiksi ja jotka olisivat arvoltaan vähäisiä, ei menettelyllä puututtaisi perustuslaissa säädettyyn omistuksensuojaan sillä tavoin, että lakiehdotus olisi käsiteltävä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Vastaavasta hävittämismahdollisuudesta on jo säädetty järjestyslain 21 §:ssä niin sanottujen vaarallisten sekä toisen vahingoittamiseen soveltuvien arvoltaan vähäisten esineiden ja aineiden osalta.

1.3. Järjestyslaki

Järjestyslain 17 ja 18 §:ssä säännellyt kiellettyjä esineitä ja aineita koskevat rikokset siirrettäisiin esityksen mukaan rikoslain uuden aserikoksia koskevan 41 luvun 4—6 §:ään. Järjestyslain 17 §:ään otettaisiin viittaussäännökset mainittuihin rikoslain pykäliin. Järjestyslain 18 § ehdotetaan kumottavaksi. Kiellettyjä esineitä ja aineita koskevat säännökset jäisivät edelleen järjestyslain 3 lukuun. Lisäksi järjestyslain 19 §:ään sekä 21 §:ään tehtäisiin tarvittavat vähäiset muutokset.

17 §. Muut rangaistussäännökset. Pykälään otettaisiin viittaussäännökset järjestyslain 17 ja 18 §:stä rikoslain 41 luvun 4—6 §:ään siirrettäviin rangaistussäännöksiin. Näitä olisivat vaarallisia esineitä koskevien säännösten rikkominen, vaarallisen esineen hallussapito ja toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito.

19 §. Rikesakko. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi viittaus 18 §:ssä säädettyyn rikokseen, josta ehdotetaan säädettäväksi rikoslain aserikoksia koskevassa luvussa. Vastaavasta rikesakon käyttömahdollisuudesta ehdotetaan myös säädettäväksi rikoslain mainitussa luvussa.

21 §. Hävittäminen ja pois ottaminen. Koska pykälässä ei ole menettämisseuraamuksia koskevia säännöksiä, ehdotetaan otsikossa mainittu menettämisseuraamus ja 1 momentin viittaus rikoslain 10 lukuun poistettavaksi. Viittausta rikoslain 10 lukuun on pidettävä suositeltavana vain silloin, kun säännellään rikoslain 10 lukua koskevista poikkeuksista.

Pykälän 2 momentissa säännelty mahdollisuus poisottamiseen ja hävittämiseen ehdotetaan johdonmukaisuussyistä ulotettavaksi myös vastoin järjestyslain 11 §:n mukaista kieltoa alle 18 vuotiaalle luovutettuihin ilma-aseisiin ja muihin siinä tarkoitettuihin aseisiin.

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimmin pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset