Rikosseuraamusalan organisaatio on uudistettu vuoden 2010 alusta lukien siten, että Rikosseuraamusvirastosta, Kriminaalihuoltolaitoksesta ja Vankeinhoitolaitoksesta on muodostettu Rikosseuraamuslaitos-niminen viranomainen. Uusi organisaatio koostuu keskushallintoyksiköstä, terveydenhuoltoyksiköstä ja kolmesta rikosseuraamusalueesta. Alueilla on arviointikeskus, yhdyskuntaseuraamustoimistoja ja vankiloita.

Uudistus toteutettiin vuoden alussa voimaan tulleella Rikosseuraamuslaitoksesta. annetulla lailla. Uudistuksen yhteydessä organisaation nimi ja suurin osa siihen kuuluvien yksiköiden nimistä muuttuivat. Rikosseuraamuslaitosta koskevassa laissa on tehtäviä koskeva siirtymäsäännös, jossa muuttunut organisaatiorakenne ja nimien muutokset on otettu huomioon. Organisaatio tai sen yksiköt mainitaan myös useissa muissa laeissa, joissa olevat organisaatiorakennetta ja toimivaltaa koskevat säännökset tulisi myös tarkistaa.

Esitys sisältää ehdotuksen 10 sellaisen lain muuttamiseksi, joissa mainitaan Rikosseuraamusvirasto, Kriminaalihuoltolaitos, Vankeinhoitolaitos, Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltoyksikkö, Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimisto, aluevankila tai sijoittajayksikkö.

Esitys on luonteeltaan pääosin tekninen. Teknisten muutosten ohella sisällöllisiä muutoksia tehtäisiin joihinkin toimivaltasäännöksiin perustuslain vaatimusten ja käytännössä esiin tulleiden tarpeiden perusteella. Tämä koskisi nuorisorangaistuksesta ja ehdonalaisen vapauden valvonnasta annetuissa laeissa olevia toimivaltasäännöksiä. Lisäksi laajennettaisiin vankeuslaissa säädettyä päivystävän virkamiehen toimivaltaa sekä tarkistettaisiin eräistä turvaamistoimenpiteistä terveydenhuoltohenkilökunnalle tehtäviä ilmoituksia ja vangin terveydentilan tutkimista koskevia säännöksiä.

Elinkautiseen vankeuteen tuomitun vangin vapauttamismenettelyä kehitettäisiin lisäämällä vankilassa tehtäviä riskiarvioita. Lisäksi tehostettaisiin ehdonalaisen vapauden valvontaa laajentamalla valvontatapaamisten sekä valvontaan kuuluvien tehtävien ja ohjelmien enimmäismäärää erityistä tukea ja valvontaa tarvitsevilla valvottavilla enintään 30 tuntiin kuukaudessa.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Rikosseuraamusalan organisaatio on uudistettu vuoden 2010 alusta siten, että Rikosseuraamusvirasto, Kriminaalihuoltolaitos ja Vankeinhoitolaitos yhdistettiin Rikosseuraamuslaitos-nimiseksi viranomaiseksi. Uudistus toteutettiin Rikosseuraamuslaitoksesta annetulla lailla (953/2009). Lakia täydentää valtioneuvoston asetus Rikosseuraamuslaitoksesta (1108/2009).

Uuden lain 1 §:n mukaan rangaistusten täytäntöönpanoa ja tutkintavankeuden toimeenpanoa varten on oikeusministeriön alainen Rikosseuraamuslaitos, jonka toimialue on koko maa. Rikosseuraamuslaitos koostuu keskushallintoyksiköstä (aikaisemmin Rikosseuraamusvirasto), valtakunnallisesta terveydenhuoltoyksiköstä ja kolmesta rikosseuraamusalueesta. Alueilla on arviointikeskus (aikaisemmin sijoittajayksikkö), yhdyskuntaseuraamustoimistoja (aikaisemmat Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistot) ja vankiloita. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus säilyi itsenäisenä virastona Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön tulosohjauksessa.

Rikosseuraamuslaitoksen perustaminen ei merkinnyt organisaation perustoimintojen tai tehtävien muuttumista. Laitos huolehtii rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta kuten ennenkin. Olennaista uudistuksessa oli se, että organisaatio toimii nyt yhtenä yhtenäisenä viranomaisena. Uudistus merkitsi myös sitä, että tehtäviä hoitavan organisaation ja sen osien nimet suureksi osaksi muuttuivat.

2.1 Organisaatiouudistukseen liittyvät muutokset

Rikosseuraamuslaitoksesta annetun lain 14 §:ssä on tehtäviä koskeva siirtymäsäännös, jossa todetaan, minkä nimiset yksiköt vastaavat uudessa organisaatiossa rikosseuraamusalan tehtävien hoidosta ja minkä aikaisemman organisaation osan kukin niistä korvaa. Tässä esityksessä ehdotetaan, että myös muualla lainsäädännössä olevat rikosseuraamusalan organisaatioon liittyvät maininnat muutettaisiin uuden organisaation mukaisiksi.

Hallituksen esitykseen sisältyy ehdotus 10 Rikosseuraamuslaitoksen toimintaan liittyvän lain muuttamisesta. Lakeja tarkistettaisiin siten, että Rikosseuraamusviraston, Kriminaalihuoltolaitoksen ja Vankeinhoitolaitoksen sijasta niissä mainittaisiin Rikosseuraamuslaitos. Vastaavasti termi Rikosseuraamusvirasto korvattaisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköllä, sijoittajayksikkö arviointikeskuksella ja Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimisto yhdyskuntaseuraamustoimistolla.

Viiden aluevankilan sijasta Rikosseuraamuslaitokseen kuuluu nyt kolme aluetta, joten myös maininnat aluevankiloista ehdotetaan tarkistettaviksi uuden organisaation mukaisiksi. Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen asema ei organisaatiouudistuksen yhteydessä muuttunut, joten sen osalta ei lainsäädäntöön tarvitse tehdä tarkistuksia.

Olennaisimmat tehtäviä ja toimivaltaa koskevat säännökset sisältyvät vankeuslakiin (767/2005) ja tutkintavankeuslakiin (768/2005), joten suurin osa ehdotetuista muutoksista kohdistuisi näihin lakeihin. Runsaasti muutoksia tehtäisiin myös nuorisorangaistuksesta annettuun lakiin (1196/2004) ja ehdonalaisen vapauden valvonnasta annettuun lakiin (782/2005). Muut yhdyskuntaseuraamuksia koskevat lait on jo muutettu muussa yhteydessä. Lait nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä (633/2010) ja ehdollisen vankeuden valvonnasta (634/2010) sekä laki yhdyskuntapalvelusta annetun lain muuttamisesta (641/2010) tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Muutosehdotus on luonteeltaan pääosin tekninen eikä vaikuta juurikaan organisaation toimintaan. Laajempia toiminnallisia muutoksia, joissa myös uuden organisaation aiheuttamat muutokset otetaan huomioon, ehdotetaan toteutettaviksi myöhemmin erikseen. Tällaisia valmisteilla olevia hankkeita ovat muun muassa vankeuslakiin ja tutkintavankeuslakiin tehtävät muutokset sekä toimikuntatyönä valmisteltavana oleva yhdyskuntaseuraamuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus. Toiminnallisia muutoksia onehdotettu tehtäväksi myös eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä valvontarangaistusta ja sähköistä valvontaa avolaitoksissa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 17/2010 vp) sekä eduskunnan jo hyväksymässä hallituksen esityksessä rikoslain 2 c luvun muuttamisesta (HE 54/2010 vp). Näissä ehdotuksissa on uusi organisaatio otettu toimivaltasäännösten muotoilussa huomioon.

2.2 Toimivallan sisältöön liittyvät muutokset

Organisaatioon liittyvien termien muuttamisen ohella ehdotetaan samalla joidenkin toimivaltaa koskevien säännösten tarkistamista.

Nuorisorangaistuksesta annetussa laissa säädetään päihteettömyyden valvonnasta ja monista muista yksilön oikeusasemaan vaikuttavista päätöksistä. Toimivalta kuuluu voimassa olevan lain mukaan näissä asioissa Kriminaalihuoltolaitokselle. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi toimivaltasäännös, jossa määriteltäisiin tarkemmin, kuka Rikosseuraamuslaitoksen virkamies on toimivaltainen tekemään tällaisia yksilön oikeusasemaan liittyviä päätöksiä. Vastaavat muutokset ehdotetaan tehtäväksi ehdonalaisen vapauden valvonnasta annettuun lakiin. Myös mainituissa laeissa olevia apuvalvojaa koskevia säännöksiä täydennettäisiin. Uudet toimivaltaa ja apuvalvojaa koskevat pykälät vastaisivat sisällöltään ehdollisen vankeuden valvonnasta annettuun lakin ja yhdyskuntapalvelusta annettuun lakiin otettuja säännöksiä.

Samalla tarkistettaisiin eräitä vankeuslain ja tutkintavankeuslain toimivaltasäännöksiä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kannanottojen perusteella. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on esittänyt päätöksessään (10.12.2009 dnro 1138/2/08), että oikeusministeriö ryhtyisi mahdollisesti tarvittaviin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa (KKO 2008:10) esiin tulleen kaltaisten julkisyhteisön korvausvastuun piiriin kuuluvien perus- ja ihmisoikeusloukkauksien estämiseksi. Korkeimman oikeuden päätös koskee vangin ehdonalaisen vapauttamisen viivästymiseen liittyvää aiheetonta vapaudenriistoa muun muassa tilanteessa, jossa vankilassa ei ole virka-ajan ulkopuolella vapauttamispäätöksen tekemiseen toimivaltaista virkamiestä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies katsoo, että ehdonalaiseen vapauteen päästämistä koskevan menettely on järjestettävä siten, ettei henkilö joudu olemaan vapautensa menettäneenä menettelyn kestoon liittyvien syiden vuoksi ylimääräistä aikaa.

Vankeuslain 21 luvun 2 §:n mukaan vangin päästämisestä ehdonalaiseen vapauteen päättää vankilan johtaja. Vankilan johtajalle virka-ajan ulkopuolella kuuluvan päätösvallan käytöstä säädetään vankeuslain 1 luvun 9 §:ssä. Mainitussa lainkohdassa luetellaan ne päätökset, joita päivystävä virkamies voi tehdä. Pykälässä ei mainita ehdonalaiseen vapauteen päästämistä. Tämän vuoksi päivystävän virkamiehen toimivaltaa ehdotetaan laajennettavaksi siten, että se koskisi myös ehdonalaista vapauttamista. Tällöin vankilassa olisi toimivaltainen virkamies ratkaisemaan vangin ehdonalaiseen vapauteen päästämistä koskevan asian kiireellisissä tapauksissa myös virka-ajan ulkopuolella. Tällaisia tilanteita on ollut käytännössä harvoin ja eri toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan siihen, että niiden määrä entisestäänkin vähenisi. Kiireellisten vapauttamistilanteiden varalle tulee kuitenkin olla olemassa järjestelmä aiheettomien vapaudenmenetysten estämiseksi.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksessä ehdotetaan toteutettavaksi myös muita ehdonalaiseen vapauttamiseen liittyviä muutoksia, mutta ne valmistellaan myöhemmin erikseen vankeuslakiin tehtävien sisällöllisten muutosten yhteydessä.

Toinen eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös koskee turvaamistoimenpiteenä tarkkailuun ja eristämistarkkailuun sijoitettujen vankien terveydentilan tutkimista. Vankeuslain 18 luvun 3 §:n 2 momentin ja 4 §:n 3 momentin mukaan ilmoitus tarkkailuun tai eristämistarkkailuun sijoitetusta vangista on tehtävä viipymättä terveydenhuoltohenkilökuntaan kuuluvalle virkamiehelle. Lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilökuntaan kuuluvan virkamiehen tulee tämän jälkeen mahdollisimman pian tutkia vangin terveydentila. Vastaavat säännökset sisältyvät tutkintavankeuslain 13 luvun 3 §:n 2 momenttiin ja 4 §:n 3 momenttiin. Apulaisoikeusasiamies katsoo päätöksessään (25.2.2009 dnro 133/4/08), että vankiloihin tulisi saada viivytyksettä aikaan kattava päivystysjärjestelmä vankilaturvallisuuden takaamiseksi. Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltohenkilökunnalla ei ole päivystysjärjestelmää, joten ilmoituksen tekeminen ja vangin tutkiminen on voinut tämän vuoksi viivästyä. Säännösten nykyinen sanamuoto ei mahdollista sitä, että ilmoitus tehtäisiin ulkopuoliselle terveydenhuollon ammattihenkilölle eikä sitä, että tällainen henkilö tutkisi vangin terveydentilan.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksen johdosta Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö on tehnyt oikeusministeriölle ehdotuksen lainsäädännön muuttamiseksi siten, että pykälissä tarkoitettu ilmoitus voitaisiin tehdä myös muulle kuin Rikosseuraamuslaitoksen omaan terveydenhuoltohenkilökuntaan kuuluvalle henkilölle ja että tällainen henkilö voisi myös tutkia vangin. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö asetti tammikuussa 2010 työryhmän selvittämään, miten laissa edellytetty viipymättä tapahtuva ilmoittaminen ja vangin mahdollisimman pian tapahtuva terveydentilan tutkiminen järjestetään siten, että tarkkailuun ja eristämistarkkailuun sijoitettujen vankien turvallisuus taataan. Työryhmä ehdotti, että Psykiatrisen vankisairaalan Turun yksikkö toimisi päivystävänä yksikkönä ja ottaisi vastaan virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuna tehtävät ilmoitukset. Jos vangin terveydentila vaatii eikä vankilan omaa terveydenhuoltohenkilöstöä ole paikalla tarkastamassa vangin terveydentilaa, vanki vietäisiin virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin vankilan ulkopuolelle hoitoon. Ehdotettu järjestelmä on otettu käyttöön kesäkuun alussa.

Vaikkakin päivystysjärjestelmä ilmoitusten vastaanottamiseen on nyt käytössä, vankeuslain 18 luvun 3 ja 4 §:ää sekä tutkintavankeuslain 13 luvun 3 ja 4 §:ää ehdotetaan menettelyn joustavoittamiseksi muutettavaksi siten, että ilmoitus tarkkailuun ja eristämistarkkailuun sijoitetusta vangista olisi mahdollista tehdä myös muulle kuin Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltohenkilökunnalle. Vastaavasti pykäliä muutettaisiin niin, että myös vangin tutkimisen voisi tehdä muu kuin alan omaan henkilökuntaan kuuluva terveydenhuollon ammattihenkilö. Jotta menettely tapahtuisi viivytyksettä, kuten pykälien sanamuoto ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies päätöksessään edellyttävät, on välttämätöntä, ettei mahdollisuutta vangin terveydentilan tutkimiseen rajoiteta nykyiseen tapaan vain Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltohenkilökuntaan kuuluviin virkamiehiin.

2.3 Toiminnan kehittämiseen liittyvät muutokset

Vankeuslain 6 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan vanki, joka ilman pätevää syytä jättää saapumatta avolaitokseen määräaikana, on toimitettava sijoittajayksikköön. Käytännössä tämä on usein tarpeetonta ja vanki voidaan lähettää suoraan hänelle osoitettuun suljettuun vankilaan. Vankeuslain 6 luvun 2 §:ää täydennettäisiin sijoittajayksikön nimen muuttamisen ohella siten, että käyntiä arviointikeskuksessa ei välttämättä enää edellytettäisi.

Vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneiden vankien vapauttamismenettelyä ollaan parhaillaan kehittämässä. Tarkoitus on käynnistää kokonaisselvitys mahdollisuuksista vähentää vakavaan väkivaltarikokseen syyllistyneiden uusimisriskiä muassa tehostetun valvonnan kautta. Jo tässä vaiheessa tulisi lainsäädäntöön tehdä muutama tarpeelliseksi havaittu täsmennys elinkautista vankeusrangaistusta suorittavien vankien vapauttamismenettelyyn liittyen.

Rikoslain (391/1889) 2 c luvun 10 §:n mukaan elinkautiseen vankeuteen tuomittu vanki voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt kaksitoista vuotta. Aikavälillä 1.10.2006 ― 2.7.2010 elinkautisvankien keskimääräinen vankilassaoloaika on ollut 13,8 vuotta. Jos mukaan ei oteta alle 21-vuotiaina rikoksen tehneitä, jotka voivat vapautua 10 vuotta rangaistuksesta suoritettuaan, keskiarvo on 14,1 vuotta.

Elinkautisvankien vapauttamismenettelystä säädetään pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetussa laissa (781/2005). Vapauttamisasian käsittelee Helsingin hovioikeus. Jos vankia ei päästetä ehdonalaiseen vapauteen, asia voidaan saattaa hovioikeuden ratkaistavaksi vuoden kuluttua hylkäävästä päätöksestä.

Elinkautista vankeusrangaistusta suorittavan vangin vapauttaminen perustuu kokonaisharkintaan, jossa on rikoslain 2 c luvun 10 §:n mukaan otettava huomioon muun muassa elinkautiseen vankeusrangaistukseen johtaneen rikoksen tai rikosten laatu, tuomitun mahdollinen myöhempi rikollisuus sekä 9 §:n 2 momentissa tarkoitetut seikat. Viimeksi mainitun pykälän mukaan ehdonalaista vapauttamista voidaan lykätä ilman vangin suostumusta, jos vangin käyttäytymisen tai hänen esittämiensä uhkausten johdosta on olemassa ilmeinen vaara, että vanki vapauduttuaan syyllistyy henkeä, terveyttä tai vapautta törkeästi loukkaavaan rikokseen ja vapauttamisen lykkääminen on tarpeen rikoksen estämiseksi. Rikoslain 2 c luvun 10 §:n mukaan vapauttamisharkinnassa tulee ottaa huomioon myös rangaistusajan suunnitelman toteutuminen ja vankila-aikainen käyttäytyminen muutenkin.

Jos kysymyksessä on koko rangaistuksen rangaistuslaitoksessa suorittamaan määrätty vanki, hänet voidaan rikoslain 2 c luvun 12 §:n mukaan vapauttaa vain, jollei häntä enää ole pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Ehdonalaiseen vapauteen päästämistä koskevan asian käsittelemistä varten hovioikeus pyytää tuomitun vaarallisuutta koskevan arvion, joka laaditaan yleensä Psykiatrisessa vankisairaalassa. Tutkimusjakso kestää noin kuukauden.

Elinkautisvangin vapauttamista harkittaessa ei laadita vastaavaa arviota vangin tulevasta käyttäytymisestä ja riskistä syyllistyä uusiin rikoksiin kuin koko rangaistusta suorittaville tehdään.

Vuosina 1992 ― 2009 vapautuneista 52 elinkautisvangista seitsemän on palannut takaisin vankilaan ja yksi heistä on syyllistynyt henkirikokseen. Vaikka elinkautisvankien uusimisriski ei ole ollut kovin korkea, myös heidän vapauttamisensa tulisi perustua aikaisempaa monipuolisempaan selvitykseen. Väkivaltariskin arviointimenetelmät ovat kehittyneet ja mahdollistavat aikaisempaa huomattavasti luotettavamman arvioinnin. Arvioinnissa on mahdollista käyttää kahta tai kolmea soveltuvaa ja tieteellisesti päteväksi todennettua arviointiasteikkoa, joiden mittaamiskyky on osoittautunut hyväksi. Väkivaltaista käyttäytymistä ennustavan riskin arviointi edellyttää asianmukaista koulutusta arviointimenetelmien käytöstä.

Voimassa olevan pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelyä koskevan lain mukaan Rikosseuraamusviraston on annettava elinkautisvangin vapauttamista koskevasta asiasta hovioikeudelle lausunto. Lausunnon sisällöstä säädetään lain 1 §:n 2 momentissa.

Lausunnossa on todettava, puoltaako vai vastustaako virasto vapauttamista ja onko vanki määrättävä rikoslain 2 c luvun 8 §:ssä tarkoitettuun valvottuun koevapauteen. Lausuntoon on liitettävä Rikosseuraamusviraston arvio vapauttamisen edellytyksistä ja muu vankia koskeva selvitys.

Käytännössä hovioikeudella on vapauttamisasiaa käsitellessään käytössään Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön lausunnon ohella vankilan johtajan lausunto, arviointikeskuksen johtajan selvitys, lausunto valvotun koevapauden edellytysten täyttymisestä sekä pääsääntöisesti psykologin lausunto niissä tilanteissa, joissa vangilla on ollut potilassuhde psykologiin. Lausuntojen ohella hovioikeudella on käytettävissään myös vangin riski- ja tarvearvio, rangaistusajan suunnitelma, vapauttamissuunnitelma ja nimilehdestä ilmenevät tiedot vangin vankilassaoloajasta. Lisäksi hovioikeus voi omasta aloitteestaan päättää asiantuntijalausunnon tai muun selvityksen hankkimisesta.

Lain 1 §:n 2 momenttiin ehdotetaan Rikosseuraamusviraston nimen muuttamisen ohella lisättäväksi maininta siitä, että Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön hovioikeudelle antamaan lausuntoon on liitettävä myös riskinarviointiin perustuva arvio vangin riskistä käyttäytyä väkivaltaisesti.

Väkivaltaista käyttäytymistä ennustavan riskien arvioinnin ohella tullaan kehittämään myös uusimisriskiä vähentäviä toimenpiteitä. Erityisesti tämä koskee rangaistusajan suunnitelmia, vangin vapauteen valmistautumista ja välittömästi vapautumisen jälkeistä aikaa.

Vapauteen valmistautumisen ongelmana on usein se, että vankilassa aloitettuun päihdehuoltoon tai muuhun toimintaohjelmaan osallistuminen loppuu vangin vapautumisen jälkeen, vaikka osallistumista olisi hyödyllistä jatkaa myös valvonta-aikana.

Ehdonalaisen vapauden valvonnasta annetun lain 5 §:n mukaan valvontaan voi sisältyä valvontatapaamisten ohella sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä tai ohjelmia. Valvontatapaamisia sekä valvontaan kuuluvia tehtäviä ja ohjelmia saa kuukausittain olla enintään 12 tuntia. Nykyinen tuntimäärä ei useinkaan mahdollista esimerkiksi toimintaohjelmiin osallistumista. Valvonta-aikana tulisi olla mahdollista jatkaa vankilassa aloitettua muutostyöskentelyä uusimisriskin ja erityisesti väkivaltaisen käyttäytymisen vähentämiseksi. Tehtyä riskiarviota voitaisiin käyttää hyödyksi toimenpiteitä suunniteltaessa.

Erityisesti vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneiden pitkäaikaisvankien kohdalla olisi hyödyllistä, että valvonta voisi ainakin aluksi olla tehostettua ja siihen liittyisi nykyistä enemmän rikoksetonta elämäntapaa edistävää toimintaa. Tämän vuoksi lakiin sisältyvää toimintavelvoitetta ehdotetaan lisättäväksi niin, että toimintaa voisi erityistä tukea ja valvontaa tarvitsevilla valvottavilla olla enintään 30 tuntia kuukaudessa. Ehdollisen vankeuden valvonnasta annetussa laissa vastaavan toiminnan osuus voi ensi vuoden alusta alkaen olla erityisestä syystä enintään 24 tuntia kuukaudessa.

2.4 Muut muutokset

Hallituksen esitys syyttäjälaitosta koskevaksi lainsäädännöksi annetaan eduskunnalle joulukuussa 2010. Tässä yhteydessä syyttäjistä käytettävää käsitteistöä on tarkoitus täsmentää muun muassa siten, että lainsäädännössä käytettäisiin käsitettä syyttäjä virallisen syyttäjän sijasta. Nuorisorangaistuksesta annettuun lakiin ja lakiin ehdonalaisen vapauden valvonnasta tehtäisiin nämä käsitteelliset muutokset tämän esityksen käsittelyn yhteydessä.

3.1 Taloudelliset vaikutukset

Esityksessä ei pääsääntöisesti ehdoteta lainsäädäntöön toiminnallisia tai asiallisia muutoksia, joten esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia

Päivystävinä virkamiehinä toimivat tällä hetkellä vankilan johtajat. Koska järjestelmä on jo olemassa, ehdonalaista vapauttamista koskevan päätöksen lisääminen päivystävän virkamiehen toimivaltaan kuuluviin asioihin ei aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia. Välitöntä vapauttamista edellyttäviä tapauksia ei lisäksi ole kovin usein.

Terveydenhuollon päivystysjärjestelmä sen sijaan on uusi ja sen käyttöönotto on aiheuttanut Rikosseuraamuslaitokselle kustannuksia. Nyt ehdotettu toimivallan laajentaminen siten, että ilmoitus tarkkailuun ja eristämistarkkailuun sijoitetusta vangista voitaisiin tehdä myös muulle kuin Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltohenkilökuntaan kuuluvalle ja että tällainen henkilö voisi myös tutkia vangin, toisi lisäjoustoa lain mukaisten velvoitteiden täyttämiselle eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kannanoton edellyttämällä tavalla. Kustannusten kannalta uudistuksella ei olisi juurikaan merkitystä, koska suurimman osan tapauksista hoitaisi alan oman päivystysjärjestelmä.

Elinkautisvankien uusintarikollisuusriskiä koskeva arvio lisäisi jonkin verran Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnan työmäärää. On arvioitu, että tällaisen arvion tekemiseen kuluisi aikaa keskimäärin kahdesta viiteen työpäivää yhtä vankia kohti. Toisaalta vapautuvia elinkautisvankeja on enimmillään noin 20 vuosittain, joten lausunnot pystyttäisiin laatimaan sisäisillä järjestelyillä nykyisen henkilökuntamäärän puitteissa. Kustannukset olisivat enintään 60 000 euroa vuodessa.

3.2 Organisaatioon kohdistuvat vaikutukset

Toimivaltasäännökset selkiytyisivät, koska organisaation ja siihen kuuluvien yksiköiden nimet saatettaisiin vastaamaan muuttunutta organisaatiota.

Nuorisorangaistuksesta annettuun lakiin ja lakiin ehdonalaisen vapauden valvonnasta ehdotettavilla aikaisempaa yksityiskohtaisemmilla toimivaltasäännöksillä sääntely saatettaisiin vastaamaan perustuslain edellytyksiä. Myös seuraamusjärjestelmään liittyvien eri lakien rakenne samalla yhtenäistyisi. Vastaava koskee mainituissa laeissa olevien apuvalvojaa koskevien säännösten tarkistamista. Muutoksen jälkeen myös apuvalvojaa koskeva sääntely vastaisi olennaisilta osiltaan muissa rikosseuraamusalan laeissa olevaa säätelyä.

3.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Elinkautisvankien väkivaltaista käyttäytymistä ennustava riskinarviointi yhdistettynä tehostettuun valvontaan ja siihen mahdollisesti sisällytettäviin päihteiden käyttöön ja väkivallan vähentämiseen liittyviin toimintaohjelmiin edistäisi vapautuneen mahdollisuuksia elää rikoksetonta elämää ja lisäisi näin yhteiskunnan turvallisuutta.

Esitys on valmisteltu oikeusministeriössä yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön kanssa. Osa muutosehdotuksista perustuu Rikosseuraamuslaitoksen esityksiin. Asiasta on saatu myös Psykiatrisen vankisairaalan lausunto ja valmistelun kuluessa on oltu yhteydessä Helsingin hovioikeuteen. Asia on käsitelty Rikosseuraamuslaitoksen yhteistoimintakokouksessa. Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnalle on varattu mahdollisuus ottaa kantaa ehdotuksen sisältöön sen ollessa nähtävänä Rikosseuraamuslaitoksen Intranetissa.

Viranomaisen ja siihen kuuluvien yksiköiden nimiä koskevia muutoksia sisältyy tai tullaan sisällyttämään myös muihin hallituksen esityksiin.

Vuoden 2010 keväällä on eduskunnalle annettu hallituksen esitys valvontarangaistusta ja sähköistä valvontaa avolaitoksissa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 17/2010 vp) sekä hallituksen esitys rikoslain 2 c luvun muuttamisesta (HE 54/2010 vp). Jälkimmäinen laki on tarkoitus vahvistaa joulukuussa 2010. Tähän hallituksen esitykseen ei ole sisällytetty kyseisissä ehdotuksissa olevien rikoslain tai muiden samoja lakeja koskevien pykälien muuttamista. Sama koskee joulukuussa 2010 eduskunnalle annettavaa seksuaalirikollisten hoitoa seuraamusjärjestelmässä koskevaa hallituksen esitystä.

Eduskunnan käsiteltävänä on esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamista koskeva hallituksen esitys (HE 222/2010 vp). Tämän vuoksi tähän hallituksen esitykseen ei ole sisällytetty myöskään pakkokeinolakia koskevia muutosehdotuksia.

Erikseen valmisteltavana on hallituksen esitys henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain (422/2002) muuttamisesta. Tuossa yhteydessä ehdotetaan tehtäviksi organisaatiouudistuksen vuoksi tarvittavat tarkistukset myös muiden hallinnonalojen vastaaviin henkilörekistereitä koskeviin lakeihin.

Osa muutoksista on edellä kerrotuin tavoin jo toteutettu vuoden 2011 alussa voimaan tulevilla laeilla nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä ja ehdollisen vankeuden valvonnasta sekä lailla yhdyskuntapalvelusta annetun lain muuttamisesta. Joitakin organisaatiouudistukseen liittyviä tarkistuksia muuhun lainsäädäntöön on tehty myös muissa yhteyksissä muun muassa maaliskuun 2010 alusta lukien hallituksen esitykseen (HE 225/2009 vp) liittyen lastensuojelulakiin, vankeuslain 4 ja 20 lukuun sekä tutkintavankeuslain 2 luvun 5 §:ään. Muutoksia on tehty myös oikeushallinnon valtakunnallista tietojärjestelmää ja siihen liittyviä lakia koskevaan hallituksen esitykseen (HE 102/2009 vp) liittyen joulukuun alussa 2010 voimaan tulevilla laeilla.

1.1 Rikoslaki

2 luku Rangaistuksista

13 §. Vangin tai tutkintavangin tekemää rikosta koskevassa pykälän 1 momentissa oleva maininta Rikosseuraamusvirastosta ehdotetaan muutettavaksi Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköksi.

1.2 Laki Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa

24 ja 27 §. Täytäntöönpanon siirtopyyntöä koskevissa 24 ja 27 §:ssä Rikosseuraamusvirasto ehdotetaan muutettavaksi Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköksi.

1.3 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä

54 ja 58 §. Toimivaltaista viranomaista koskevassa 54 §:ssä Rikosseuraamusvirasto ehdotetaan korvattavaksi Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköllä. Vastaava muutos tehtäisiin erityissäännön noudattamista koskevan 58 §:n 3 momenttiin.

1.4 Laki nuorisorangaistuksesta

4 ja 5 §, 8 ― 17 § ja 20 ― 22 §. Mainituissa pykälissä Kriminaalihuoltolaitokselle tai Rikosseuraamusvirastolle säädetty toimivalta ehdotetaan muutettavaksi Rikosseuraamuslaitokselle tai sen keskushallintoyksikölle kuuluvaksi toimivallaksi.

Valvojaa ja hänen avukseen määrättyä henkilöä koskevissa 10 ja 11 §:ssä sekä 22 §:n 5 kohdassa otettaisiin käyttöön apuvalvojan käsite vastaavasti kuin se on otettu käyttöön laissa ehdollisen vankeuden valvonnasta ja yhdyskuntapalvelusta annetussa laissa. Vastaavat muutokset on ehdotettu tehtäväksi myös valvontarangaistusta ja sähköistä valvontaa avolaitoksissa koskevassa hallituksen esityksessä. Nuorisorangaistuksesta annetun lain 10 §:ssä todettaisiin yhdenmukaisesti muihin lakeihin otettujen tai ehdotettujen muutosten kanssa myös siitä, ettei Rikosseuraamuslaitoksen ja apuvalvojan välille synny virka- eikä työsopimussuhdetta ja että apuvalvojan vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). Muilta osin apuvalvojan asema ja tehtävät säilyisivät ennallaan.

Samalla lain 4 ja 17 §:n sanamuotoa täsmennettäisiin siten, että nykyisen käsitteen virallinen syyttäjä sijasta käytettäisiin käsitettä syyttäjä.

21 a §. Lakiin lisättäisiin uusi päätösvaltaa koskeva pykälä, jossa säädettäisiin siitä, kuka Rikosseuraamuslaitoksen virkamies on toimivaltainen tekemään lakiin sisältyvät yksilön oikeusasemaan vaikuttavat päätökset.

Ehdotetun pykälän mukaan vakavimmin yksilön oikeusasemaan liittyvissä asioissa päätöksen tekisi yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja. Tällaisia päätöksiä olisivat 16 §:n 3 momentissa tarkoitetut toimenpiteet asian saattamiseksi tuomioistuimien käsiteltäväksi sekä täytäntöönpanon aloittamisen kieltäminen ja täytäntöönpanon keskeyttäminen. Lievemmin oikeusasemaan vaikuttavat päätökset tekisi yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja tai työjärjestyksessä määrätty apulaisjohtaja taikka rikosseuraamusesimies. Tällaisia päätöksiä olisivat lain 14 §:n 2 momentissa tarkoitettu täytäntöönpanon väliaikainen keskeyttäminen, 15 §:n 2 momentissa tarkoitetun noudon pyytäminen ja 16 §:n 1 momentissa tarkoitettu kirjallisen varoituksen antaminen. Lievimmissä oikeusasemaan puuttuvissa asioissa päätöksentekijänä olisi valvoja tai muu työjärjestyksessä tehtävään määrätty Rikosseuraamuslaitoksen virkamies. Tällä tarkoitettaisiin 13 §:n mukaista päihteiden käytön valvontaa sekä 16 §:n 1 momentissa tarkoitettua suullisen ja kirjallisen huomautuksen antamista. Säännös vastaisi ehdollisen vankeuden valvonnasta annettuun lakiin ja yhdyskuntapalvelusta annettuun lakiin otettuja vastaavia säännöksiä.

Muut nuorisorangaistuksesta annetutun lakiin tarvittavat muutokset tehtäisiin yhdyskuntaseuraamuksia koskevan kokonaisuudistuksen yhteydessä.

1.5 Vankeuslaki

1 luku Yleiset säännökset vankeuden täytäntöönpanosta

4 §. Vankeuden täytäntöönpanon organisaatio. Vankeuslain 1 luvun 4 §:ssä oleva aluevankilaa ja vankiloita koskeva pykälä ehdotetaan muutettavaksi uuden organisaation mukaiseksi. Pykälässä todettaisiin, että vankeuden täytäntöönpanosta vastaa Rikosseuraamuslaitos ja että se jakautuu rikosseuraamusalueisiin. Rikosseuraamusalueella todettaisiin olevan arviointikeskus ja vankiloita. Terveydenhuollon järjestämisestä vastaisi terveydenhuoltoyksikkö.

Pykälän 2 momentissa viitattaisiin kumotun rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annetun lain (135/2001) sijasta Rikosseuraamuslaitoksesta annettuun lakiin, jossa ovat tarkemmat organisaatiota koskevat säännökset.

6 §. Toimivaltuuksien käytön yleiset periaatteet. Vankeinhoitolaitoksen virkamiehen sijasta pykälässä viitattaisiin Rikosseuraamuslaitoksen virkamieheen. Koska vankeuslaki koskee 1 §:n mukaan ehdottoman vankeusrangaistuksen ja sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanoa, myös toimivaltuuksia koskeva pykälä koskisi vain näissä tehtävissä toimivia Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehiä, ei siis yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta vastaavia virkamiehiä.

8 §. Toimivallan määräytyminen rikosseuraamusalueella. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan uutta organisaatiota siten, että aluevankilan sijasta siinä viitattaisiin rikosseuraamusalueeseen. Pykälän 1 momentissa luetellut päätösvaltaa käyttävät Vankeinhoitolaitoksen virkamiehet korvattaisiin maininnoilla vastaavista Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehistä. Aluevankilan johtaja korvattaisiin aluejohtajalla (1 kohta), sijoittajayksikön johtaja arviointikeskuksen johtajalla (2 kohta) ja muu Vankeinhoitolaitoksen virkamies muulla Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä (9 kohta).

Pykälän 2 momentissa aluevankilan johtajalle säädetty oikeus ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen 1 momentin 2―8 kohdassa tarkoitetun virkamiehen päätösvaltaan kuuluva asia muutettaisiin kuuluvan aluejohtajalle.

9 §. Toimivalta virka-ajan ulkopuolella. Vankilan johtajalle kuuluvaa toimivaltaa pykälässä mainituissa asioissa käyttäisi virka-ajan ulkopuolella rikosseuraamusalueen päivystävä virkamies. Uudeksi 8 kohdaksi lisättäisiin edellä yleisperusteluissa mainituilla syillä vangin päästäminen ehdonalaiseen vapauteen. Päivystävä virkamies voisi nykyiseen tapaan käyttää johtajalle kuuluvaa toimivaltaa laissa luetelluissa tapauksissa vain, jos asia ei siedä viivytystä. Päivystävänä virkamiehenä voisi toimia luvun 8 §:n 1 momentin 1―6 kohdassa tarkoitettu virkamies tai muu riittävän koulutuksen saanut virkamies kuten nykyisinkin.

10 §. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön ratkaistavat asiat. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan uutta organisaatiota korvaamalla Rikosseuraamusvirasto Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköllä. Vastaava muutos tehtäisiin pykälän tekstiin. Samalla pykälässä oleva maininta Vankeinhoitolaitoksen virkamiehestä korvattaisiin Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä.

11 §. Virka-apu. Pykälän 1 momentissa Vankeinhoitolaitoksen virkamiehelle säädetty oikeus saada poliisilta poliisilain (493/1995) mukaista virka-apua muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen oikeudeksi virka-avun saantiin.

2 luku Täytäntöönpanon aloittaminen

1 §. Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon ryhtyminen. Pykälän 1 momentin mukainen päätösvaltainen viranomainen olisi Rikosseuraamusviraston sijasta Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

10 §. Päätösvalta. Päätösvalta myöntää lykkäys terveydellisillä perusteilla muutettaisiin kuuluvan Rikosseuraamusviraston sijasta Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikölle.

3 luku Rangaistusajan laskeminen

8 §. Päätösvalta. Rangaistusajaksi lukemisesta päättäisi Rikosseuraamusviraston sijasta Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

9 §. Tarkemmat määräykset. Tarkemmat määräykset rangaistusajan laskemisesta antaisi Rikosseuraamuslaitoksen sijasta Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

4 luku Saapuminen ja sijoittaminen vankilaan

7 §. Suunnitelman laatimismenettely. Rangaistusajan suunnitelman laatisi pykälän 1 momentin mukaan sijoittajayksikön sijasta arviointikeskus.

Pykälän 2 momentissa oleva maininta yhteistyöstä Kriminaalihuoltolaitoksen kanssa poistettaisiin, koska erillistä Kriminaalihuoltolaitosta ja Vankeinhoitolaitosta ei uudessa organisaatiossa enää ole.

Pykälän 3 momentissa Vankeinhoitolaitoksen virkamies muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen virkamieheksi.

11 §. Päätösvalta. Pykälän 1 momentin mukainen rangaistusajan suunnitelmaa ja vangin sijoittamista vankilaan koskeva päätösvalta todettaisiin kuuluvan sijoittajayksikön johtajan sijasta arviointikeskuksen johtajalle.

12 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat säännökset tulotarkastuksesta ja arviointikeskusten toiminnasta antaisi pykälän 2 momentin mukaan Rikosseuraamusviraston sijasta Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

5 luku Sijoittaminen vankilassa

5 §. Varmuusosasto. Varmuusosaston perustamisesta vankilaan päättäisi pykälän 1 momentin mukaan Rikosseuraamusviraston sijasta Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

9 §. Päätösvalta. Varmuusosaston päiväjärjestyksen vahvistaisi pykälän 1 momentin mukaan aluevankilan johtajan sijasta aluejohtaja.

Pykälän 2 momentissa Vankeinhoitolaitoksen sairaalayksikkö muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen sairaalayksiköksi.

Pykälän 3 momentissa Rikosseuraamusvirastolle säädetty toimivalta muutettaisiin kuuluvan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikölle.

6 luku Siirtäminen vankilasta toiseen

2 §. Siirtäminen avolaitoksesta suljettuun vankilaan. Pykälän 2 momentin mukaan avolaitokseen määräajassa ilman pätevää syytä saapumatta jättänyt vanki on toimitettava sijoittajayksikköön. Sijoittajayksikköä koskeva maininta korvattaisiin arviointikeskuksella. Samalla momenttia täydennettäisiin siten, että tuomittu voitaisiin toimittaa arviointikeskuksen sijasta vaihtoehtoisesti suoraan arviointikeskuksen osoittamaan vankilaan. Käytännössä tuomitun toimittaminen arviointikeskukseen on näissä tilanteissa yleensä tarpeetonta, koska siellä tehdään ainoastaan päätös vankilasta, johon vanki sijoitetaan. Vangin siirtäminen arviointikeskukseen tätä varten ei siten olisi välttämätöntä, vaan arviointikeskus voisi myös osoittaa vankilan, johon vanki toimitetaan suoraan.

6 §. Siirtämisestä päättäminen. Päätösvalta vangin siirtämisestä alueella olisi sijoittajayksikön johtajan sijasta arviointikeskuksen johtajalla. Termi aluevankila muutettaisiin samalla rikosseuraamusalueeksi.

7 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat säännökset vangin siirtämisestä antaisi Rikosseuraamuslaitoksen sijasta Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

7 luku Perushuolto ja asuminen

8 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat säännökset ruoka- ja perushuollosta sekä asumisesta antaisi Rikosseuraamusviraston sijasta Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

8 luku Toimintaan osallistuminen

8 §. Koulutus. Maininta aluevankilasta korvattaisiin rikosseuraamusalueella.

14 §. Päätösvalta. Pykälän 2 ja 3 momentissa Rikosseuraamusvirastolle säädetty päätösvalta muutettaisiin kuuluvan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikölle.

15 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat säännökset pykälässä mainituista asioista antaisi Rikosseuraamusviraston sijasta Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

9 luku Vangin omaisuus ja tulot

2 §. Omaisuusluettelo. Pykälän 1 momentissa tarkoitetusta oikeaksi todistamisesta vastaisi Vankeinhoitolaitoksen virkamiehen sijasta Rikosseuraamuslaitoksen virkamies.

5 §. Omaisuuden palauttaminen. Pykälän 1 momentissa oleva maininta Vankeinhoitolaitoksen virkamiehestä korvattaisiin Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä.

9 §. Päätösvalta. Pykälässä tarkoitettu päätösvalta muutettaisiin kuulumaan aluevankilan johtajan sijasta aluejohtajalle.

10 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat säännökset pykälän 2 momentissa mainituista asioista antaisi Rikosseuraamusviraston sijasta Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

10 luku Sosiaali- ja terveydenhuolto

1 §. Vangin terveyden- ja sairaanhoito. Pykälän 1 momentin mukaan vangin terveyden- ja sairaanhoito olisi Vankeinhoitolaitoksen sijasta Rikosseuraamuslaitoksen vastuulla.

7 §. Terveydenhuollon kustannukset. Vankeinhoitolaitoksen lääkärille pykälässä säädetty toimivalta muutettaisiin kuuluvan Rikosseuraamuslaitoksen lääkärille.

8 §. Omalla kustannuksella järjestettävä hoito. Pykälässä tarkoitettu Vankeinhoitolaitoksen lääkärin lupa muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen lääkärin luvaksi.

10 §. Päätösvalta. Pykälässä olevat maininnat Vankeinhoitolaitoksen lääkäristä ja ylilääkäristä korvattaisiin Rikosseuraamuslaitoksen lääkärillä ja ylilääkärillä sekä Rikosseuraamusvirasto Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköllä.

11 §. Tarkemmat määräykset. Tarkemmat määräykset pykälässä mainituista asioista antaisi Rikosseuraamusviraston sijasta Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

12 luku Kirjeenvaihto ja puhelut

11 §. Päätösvalta. Pykälän 1 momentissa oleva maininta aluevankilan työjärjestyksestä korvattaisiin rikosseuraamusalueen työjärjestyksellä ja 2 momentissa oleva maininta Vankeinhoitolaitoksen virkamiehestä Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä.

13 luku Tapaamiset ja muut yhteydet vankilan ulkopuolelle.

7 §. Tapaamiskieltorekisteri. Tapaamisrekisteriä pitäisi Rikosseuraamusviraston sijasta Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

12 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat määräykset tapaamisten järjestämisestä antaisi Rikosseuraamusviraston sijasta Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

14 luku Poistumislupa

11 §. Päätösvalta. Pykälässä säädetty toimivalta muutettaisiin kuulumaan Rikosseuraamusviraston sijasta Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikölle.

12. §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat määräykset poistumislupien määrän ja keston laskemisesta antaisi Rikosseuraamusviraston sijasta Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

15 luku Vankilan järjestys ja kurinpito

3 §. Järjestysrikkomukset. Pykälässä olevat maininnat Rikosseuraamusvirastosta ja Vankeinhoitolaitoksen virkamiehestä korvattaisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköllä ja Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä. Pykälän 1 momentin 3 kohtaan tehtäisiin samalla kielellinen tarkistus.

10 §. Kurinpitoasian käsittely ja kurinpitorangaistuksen täytäntöönpano. Pykälässä oleva maininta sijoittajayksiköstä korvattaisiin arviointikeskuksella

16 §. Päätösvalta. Järjestyssäännön vahvistaisi aluevankilan johtajan sijasta aluejohtaja.

18 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat määräykset kurinpitorangaistuksen täytäntöönpanosta antaisi pykälän 2 momentissa Rikosseuraamusviraston sijasta Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

16 luku Vankilan tilojen ja vangin tarkastaminen

9 §. Menettely ja päätösten kirjaaminen. Pykälän 1 momentissa oleva viittaus Vankeinhoitolaitoksen virkamieheen korvattaisiin Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä ja 2 momentissa oleva viittaus Rikosseuraamusvirastoon Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköllä.

10 §. Päätösvalta. Pykälän 2 momentissa Rikosseuraamusvirastolle kuuluva päätösvalta muutettaisiin kuulumaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikölle.

18 luku Turvaamistoimenpiteet ja voimakeinojen käyttö

3 §. Tarkkailu. Edellä yleisperusteluissa mainituista syistä johtuen pykälässä tarkoitettu ilmoitus vangin sijoittamisesta tarkkailuun voitaisiin tehdä muullekin terveydenhuollon ammattihenkilölle kuin Rikosseuraamuslaitoksen henkilökuntaan kuuluvalle virkamiehelle. Tällainen henkilö voisi myös tutkia vangin terveydentilan.

4 §. Eristämistarkkailu. Vastaava muutos kuin edellä 3 §:n kohdalla on todettu tehtäisiin myös eristämistarkkailua koskevan 4 §:n 3 momenttiin.

6 §. Voimakeinojen käyttö. Pykälän 1 momentissa Vankeinhoitolaitoksen virkamies korvattaisiin Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä.

9 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat määräykset pykälässä mainituista asioista antaisi Rikosseuraamusviraston sijasta Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

19 luku Ilmoitukset ja tiedon antaminen

1 §. Ilmoitus omaisuudesta, rahoista ja muista maksuvälineistä ja sosiaalietuuksista. Pykälän 1 momentissa tarkoitetut Vankeinhoitolaitoksen tehtävät muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen tehtäviksi.

9 §. Ilmoitus henkilö- ja omaisuusvahingosta. Pykälän 1 momentissa olevat maininnat Vankeinhoitolaitoksen virkamiehestä muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen virkamieheksi.

10 §. Vaitiolo-oikeus. Vaitioloa koskevassa pykälässä säädetään virkamiehen oikeudesta tietolähteensä henkilöllisyyden suojaamiseen. Pykälä on tarkoitettu koskemaan vain vankilassa työskenteleviä virkamiehiä. Voimassa olevan säännöksen perusteluiden mukaan tarkoituksena oli mahdollistaa se, että vankeinhoidon piirissä voidaan saada vihjeitä etenkin vankilassa tapahtuvasta tai suunnitteilla olevasta rikollisuudesta, jotta vankilan järjestys voidaan turvata. Säännös koskee vain vangilta saatua vihjetietoa, ei esimerkiksi työtoverilta tai ulkopuoliselta henkilöltä saatuja tietoja. Pykälän mukaan Vankeinhoitolaitoksen virkamies ei todistajana tai muutoin kuultaessa ole velvollinen ilmaisemaan hänelle virkasuhteessaan luottamuksellisesti tietoja antaneen henkilöllisyyttä.

Vaitiolo-oikeuden rajoitetusta soveltamisalasta johtuen mainintaa Vankeinhoitolaitoksen virkamiehestä ei tässä säännöksessä korvattaisi Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä, vaan tarkennettaisiin muotoilua siten, että pykälä koskisi vain vankeusrangaistusten täytäntöönpanotehtävissä toimivia Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehiä.

20 luku Muutoksenhaku

1 §. Valitusoikeus käräjäoikeuteen. Pykälän 2 momentissa oleva maininta oikaisuvaatimuksen tekemisestä aluevankilan johtajalle muutettaisiin koskemaan aluejohtajaa.

3 §. Valituksen tekeminen. Pykälän 2 momentissa Rikosseuraamusvirasto korvattaisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköllä.

9 §. Muutoksenhaun alaiset asiat. Pykälän 1 momentissa aluevankilan johtaja korvattaisiin aluejohtajalla.

11 §. Oikaisuvaatimuksesta päättäminen. Toimivalta ratkaista oikaisuvaatimus olisi pykälän 1 momentin mukaan aluevankilan johtajan sijasta aluejohtajalla.

12 §. Valituksen tekeminen. Pykälässä olevat maininnat aluevankilan johtajasta ja Rikosseuraamusvirastosta korvattaisiin aluejohtajalla ja Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköllä.

13 §. Oikaisuvaatimuksen ja valituksen vaikutus täytäntöönpanoon. Viittaus oikaisuvaatimusta käsittelevään aluevankilan johtajaan muutettaisiin viittaukseksi oikaisuvaatimusta käsittelevään aluejohtajaan.

21 luku Vapauttaminen

3 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat määräykset vangin vapauttamisesta antaisi Rikosseuraamusviraston sijasta Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

1.6 Tutkintavankeuslaki

1 luvun 7 §, 2 luvun 6 §, 3 luvun 10 §, 5 luvun 9 §, 6 luvun 8 §, 9 luvun 11 §, 10 luvun 3 ja 18 §, 11 luvun 9 § ja 10 § sekä 13 luvun 9 §. Pykälissä olevat maininnat Rikosseuraamusvirastosta ehdotetaan muutettavaksi Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköksi. Samalla 1 luvun 7 §:ssä, 10 luvun 3 §:ssä ja 11 luvun 9 §:ssä olevat maininnat Vankeinhoitolaitoksesta muutettaisiin Rikosseuraamuslaitokseksi. 10 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohtaan tehtäisiin samalla kielellinen tarkistus.

3 luvun 6 ja 7 §. Pykälissä olevat maininnat sijoittajayksiköstä korvattaisiin arviointikeskuksella.

5 luvun 2 ja 6 §, 6 luvun 1 §, 8 luvun 9 § ja 13 luvun 6 §:n 1 momentin johdantokappale. Pykälissä ja johdantokappaleessa olevat maininnat Vankeinhoitolaitoksesta ehdotetaan korvattavaksi Rikosseuraamuslaitoksella ja 6 luvun 1 §:ssä oleva maininta Vankeinhoitolaitoksen lääkäristä korvattaisiin Rikosseuraamuslaitoksen lääkärillä. 8 luvun 9 §:n 1 momentissa viittaus aluevankilan työjärjestykseen muutettaisiin viittaukseksi rikosseuraamusalueen työjärjestykseen.

6 luvun 6 ja 7 §. Maininnat Vankeinhoitolaitoksen lääkäristä korvattaisiin Rikosseuraamuslaitoksen lääkärillä.

13 luvun 3 ja 4 §. Edellä yleisperusteluissa mainituista syistä johtuen pykälissä tarkoitettu ilmoitus tarkkailuun ja eristämistarkkailuun sijoitetusta vangista voitaisiin tehdä muullekin terveydenhuollon ammattihenkilölle kuin Rikosseuraamuslaitoksen henkilökuntaan kuuluvalle virkamiehelle. Tällainen henkilö voisi myös tutkia vangin terveydentilan.

15 luvun 1 §. Pykälän otsikossa ja 1 momentissa aluevankilan johtaja korvattaisiin aluejohtajalla.

16 luvun 1 §. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa oleva maininta aluevankilan tehtävästä muutettaisiin rikosseuraamusalueen tehtäväksi ja tehtäisiin samalla vähäinen sanallinen tarkistus.

1.7 Laki pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä

1 §. Pykälän 2 ― 4 momentissa, Rikosseuraamusvirastolle säädetty toimivalta ja tehtävät muutettaisiin kuulumaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikölle.

Samalla lain 1 §:n 2 momenttiin lisättäisiin maininta siitä, että elinkautisvangin vapauttamisesta Helsingin hovioikeudelle annettavaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön lausuntoon liitettäisiin arvio vangin riskistä käyttäytyä väkivaltaisesti. Laissa edellytetään elinkautisvangin ehdonalaista vapauttamista harkittaessa kiinnitettävän huomiota moniin seikkoihin, muun muassa vankeusrangaistukseen johtaneen rikoksen laatuun sekä vaaraan uuteen vakavaan väkivaltarikokseen syyllistymisestä. Riskinarvioinnin liittäminen hovioikeudelle annettavaan lausuntoon antaisi sille lisää tietoa vapauttamisharkinnan tueksi, mutta ei muuttaisi lakiin sisältyviä vapauttamisharkinnan perusteita.

Väkivaltarikoksen uusimisriskiin vaikuttavia tekijöitä koskeva arviointi olisi jatkossa osa normaalia vapauttamisasian valmistelua vastaavasti kuin on vaarallisuuteen liittyvä arviointi koko rangaistusta suorittavilla, ja se tehtäisiin kaikille elinkautisvangeille. Riskinarviointi olisi kuitenkin menettelyltään huomattavasti kevyempi ja perusteiltaan toinen kuin koko rangaistusta suorittavien arviointi. Lakiin otettuna maininta riskin arvioimisesta yhtenäistäisi vapauttamismenettelyä ja tehostaisi vapauteen valmistautumista sekä täydentäisi keskushallintoyksikön lausuntoa uudenlaisella asiantuntija-arviolla.

Pykälässä tarkoitetun arvion tekisi Psykiatrinen vankisairaala. Näin voitaisiin huolehtia myös laadun varmistamisesta. Osaamista on myös valtion mielisairaaloissa eli Niuvanniemen ja Vanhan Vaasan sairaaloissa. Riskinarvioinnin tekeminen testeineen kestäisi arviolta kahdesta viiteen työpäivää, jos tukena ja tietolähteenä on vangin jo hyvin tunteva henkilökunta.

Syyskuussa 2010 elinkautisvankeja oli 159. On arvioitu, että lähivuosina käsitellään noin 20 elinkautisvangin ehdonalaiseen vapauteen päästämistä koskevaa asiaa vuosittain. Olemassa on useita väkivaltaisen käyttäytymisen riskin arvioimiseen soveltuvia ja tieteellisesti päteväksi todennettuja arviointiasteikkoja.

Jollei vankia päästetä ehdonalaiseen vapauteen, riskinarviointia voitaisiin hyödyntää suunniteltaessa hänelle vankilassa väkivallan vähentämiseen tähtääviä ja muita käyttäytymiseen vaikuttavia toimintoja ja toimintaohjelmia. Jos taas vanki päästetään ehdonalaiseen vapauteen, riskinarvioinnin tuloksia voitaisiin käyttää hyväksi valvonta-ajan toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.

3, 5 ja 9 §. Pykälissä Rikosseuraamusvirastolle säädetty toimivalta ja tehtävät muutettaisiin kuulumaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikölle.

1.8 Laki ehdonalaisen vapauden valvonnasta

2 §. Valvonnan täytäntöönpanosta huolehtimisen todettaisiin olevan Kriminaalihuoltolaitoksen sijasta Rikosseuraamuslaitoksen vastuulla.

3 §. Valvojaa ja hänen avukseen määrättyä henkilöä koskevassa pykälässä otettaisiin käyttöön apuvalvojan käsite vastaavasti kuin muutosta on perusteltu edellä nuorisorangaistuksesta annetun lain muuttamista koskevan ehdotuksen yhteydessä. Pykälässä todettaisiin yhdenmukaisesti ehdollisesta vankeudesta ja yhdyskuntapalvelusta annettujen lakien kanssa myös siitä, ettei Rikosseuraamuslaitoksen ja apuvalvojan välille synny virka- eikä työsopimussuhdetta. Lisäksi todettaisiin, että apuvalvojaan sovelletaan kielilakia ja rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuun osalta viitattaisiin vahingonkorvauslakiin. Muilta osin apuvalvojan asema ja tehtävät säilyisivät ennallaan.

Pykälässä olevat maininnat Kriminaalihuoltolaitoksesta korvattaisiin samalla Rikosseuraamuslaitoksella.

5 §. Lain voimassa olevan 5 §:n mukaan valvontatapaamisia sekä valvontaan kuuluvia tehtäviä ja ohjelmia saa kuukausittain olla enintään 12 tuntia. Jos valvottava on erityisen tuen ja valvonnan tarpeessa, tämä aika voisi yleisperusteluissa mainituilla syillä olla enintään 30 tuntia viikossa. Laajennusta on tässä vaiheessa tarkoitus soveltaa ennen kaikkea vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneisiin pitkäaikaisvankeihin. Heidän valvontasuunnitelmaansa tulisi voida sisällyttää riskinarviointiin perustuvia, uusintarikollisuutta vähentäviä toimintaohjelmia. Jo nykyisen lain perusteella valvontasuunnitelman tulee perustua rangaistusajan suunnitelmaan ja olla sen tavoitteiden mukainen.

Käyttöön otettavan uuden riskinarvioinnin tulosten perusteella vapautuvista elinkautisvangeista vuosittain arviolta noin kymmenen tarvitsisi vapautumisen jälkeen erityistä tukea päihteiden käytön tai väkivaltaisen käyttäytymisen hillitsemisessä. Toimintavelvoitteen laajentaminen enintään 30 tuntiin mahdollistaisi erityistä tukea tarvitsevan, valvonnassa olevan vangin osallistumisen esimerkiksi päihdeohjelmaan tai väkivaltaisen käyttäytymisen vähentämistä koskevaan ohjelmaan. Tähän ei nykyinen 12 tunnin enimmäisraja anna mahdollisuuksia. Pykälää sovellettaisiin sellaisiin valvottaviin, joiden ehdonalaiseen vapauteen päästämistä koskeva päätös on tehty lain voimaantulon jälkeen.

Valvonnan sisältöä ja siihen sisällytettäviä toimintoja suunniteltaisiin jo vankilassa osana vapauttamissuunnitelman laatimista. Vapauttamissuunnitelma valmistellaan yhteistyössä vangin, vangin kotikunnan ja muiden viranomaisten kanssa. Tavoitteena on, että päihdehuolto ja muut vankilassa aloitetut toiminnat voisivat jatkua katkeamatta myös vapautumisen jälkeen.

Pykälässä olevat maininnat Kriminaalihuoltolaitoksesta korvattaisiin samalla Rikosseuraamuslaitoksella.

7 ― 12 §. Pykälissä olevat maininnat Kriminaalihuoltolaitoksesta korvattaisiin Rikosseuraamuslaitoksella.

Samalla lain 10 §:n 2 ja 3 momentin sanamuotoa täsmennettäisiin siten, että nykyisen käsitteen virallinen syyttäjä sijasta käytettäisiin käsitettä syyttäjä.

12 c §. Lakiin lisättäisiin uusi päätösvaltaa koskeva 12 c §, jossa säädettäisiin nykyistä tarkemmin siitä, kuka Rikosseuraamuslaitoksen virkamies on toimivaltainen tekemään lakiin sisältyvät yksilön oikeusasemaan vaikuttavat päätökset.

Ehdotetun pykälän mukaan vakavimmin valvottavan oikeusasemaan liittyvissä asioissa päätöksen tekisi yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja. Tällainen päätös olisi 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoituksen tekeminen syyttäjälle. Lievemmin oikeusasemaan vaikuttavat päätökset tekisi yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja tai työjärjestyksessä määrätty apulaisjohtaja taikka rikosseuraamusesimies. Tällaisia päätöksiä olisivat lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettu noudon pyytäminen, 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu kirjallisen varoituksen antaminen ja 11 §:n mukainen valvonnan lakkauttaminen. Lievimmissä oikeusasemaan puuttuvissa asioissa päätöksentekijänä olisi valvoja tai muu työjärjestyksessä tehtävän määrätty Rikosseuraamuslaitoksen virkamies. Tällä tarkoitettaisiin 8 §:n mukaista päihteiden käytön valvontaa. Pykälä vastaisi sisällöltään kesäkuussa 2010 ehdollisen vankeuden valvonnasta annetun lain 12 §:ää ja yhdyskuntapalvelusta annetun lain 12 b §:ää. Vastaava säännös sisältyy myös edellä mainittuun valvontarangaistusta ja sähköistä valvontaa avolaitoksissa koskevaan hallituksen esitykseen.

Muut ehdonalaisen vapauden valvonnasta annettuun lakiin tarvittavat muutokset tehtäisiin yhdyskuntaseuraamuksia koskevan kokonaisuudistuksen yhteydessä.

1.9 Laki Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta

1, 2 ja 18 §. Pykälissä olevat maininnat Rikosseuraamusvirastosta korvattaisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköllä.

14, 24 ja 25 §. Pykälissä olevat maininnat Vankeinhoitolaitoksesta korvattaisiin Rikosseuraamuslaitoksella.

1.10 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden pohjois-maiden välillä

51 §. Toimivaltaiset viranomaiset. Toimivaltaisia viranomaisia koskevan pykälän 2 momentissa Rikosseuraamusvirasto korvattaisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköllä.

64 §. Vapaudenmenetysajan vähentäminen. Pykälän 2 momentissa oleva maininta aluevankilasta korvattaisiin rikosseuraamusalueella.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Ehdonalaisen vapauden valvonnasta annetun lain 5 §:n 1 momenttia sovellettaisiin sellaisiin valvottaviin, joita koskeva ehdonalaiseen vapauteen päästämistä koskeva päätös on tehty lain voimaantulon jälkeen.

Perustuslakivaliokunta on katsonut (PeVL 12/1998 vp), että perusoikeuksien käyttämistä koskevan sääntelyn tulee olla sillä tavoin tarkkarajaista, että lain säännöksistä selviää muun muassa, kuka voi käyttää perusoikeuksien kannalta merkityksellistä toimivaltaa. Laista tulee perustuslakivaliokunnan mukaan ilmetä ainakin se alin virkamiestaso, jolle laitoksen sisällä saadaan delegoida päätösvaltaa.

Esityksessä ehdotetaan nuorisorangaistuksesta annettuun lakiin ja ehdonalaisen vapauden valvonnasta annettuun lakiin otettavaksi uudet toimivaltaa koskeva säännökset, joissa perusoikeuksien rajoittamiseen ja yksilön oikeusasemaan merkittävästi vaikuttavien päätösten tekijästä säädettäisiin täsmällisesti ja tarkkarajaisesti.

Näin ollen lait voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset