Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Rikosseuraamuslaitoksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( HE 57/2021 vp ): Asia on saapunut lakivaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

• hallitusneuvos  Anne  Hartoneva  - oikeusministeriö
• hallitusneuvos  Janne  Öberg  - valtiovarainministeriö
• esittelijäneuvos  Anu  Rita  - eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
• pääjohtaja  Arto  Kujala  - Rikosseuraamuslaitos
• yliopettaja  Johanna  Hietapakka  - Rikosseuraamusalan koulutuskeskus (RSKK)
• johtaja  Tiina  Leinonen  - Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto
• johtaja  Juhani  Järvi  - Turun vankila
• kriminaaliasiamies  Marjatta  Kaurala  - Kriminaalihuollon tukisäätiö
• puheenjohtaja  Pekko  Summanen  - Rikosseuraamusalan henkilöstöyhdistys RikHe ry
• puheenjohtaja  Antti  Santamäki  - Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y.
• professori  Olli  Mäenpää 

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

• Helsingin hallinto-oikeus
• Syyttäjälaitos
• Poliisihallitus
• Vankiterveydenhuollon yksikkö
• Ammattiliitto Pro ry
• Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
• Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi Rikosseuraamuslaitosta koskeva laki sekä muutettavaksi eräitä siihen liittyviä lakeja. Ehdotetuilla laeilla toteutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen rakenneuudistukseen liittyvät organisaatiomuutokset. 

Rikosseuraamuslaitosta koskevassa laissa säädettäisiin, että oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluva, oikeusministeriön ohjauksessa ja valvonnassa toimiva Rikosseuraamuslaitos olisi valtakunnallisesti toimiva virasto, jonka toimialueena on koko maa. Rikosseuraamuslaitos muodostuisi neljästä vastuualueesta, jotka jakaantuisivat yksiköihin. Rikosseuraamuslaitokseen kuuluisi kehittämisestä ja ohjauksesta, asiakasprosesseista, hallinto- ja tukipalveluista sekä operatiivisesta toiminnasta vastaavat vastuualueet. 

Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisesta toiminnasta vastaavaan vastuualueeseen kuuluisi rikosseuraamuskeskuksia. Rikosseuraamuskeskuksessa olisi yksiköitä. Yksikkö olisi yhdyskuntaseuraamustoimisto, vankila tai rangaistusten täytäntöönpanoa tai tutkintavankeuden toimeenpanoa varten perustettu muu yksikkö. Rikosseuraamuskeskus vastaisi omalla toimialueellaan rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta sekä muista sille laissa säädetyistä ja Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä. Lisäksi rikosseuraamuskeskus vastaisi toimintansa laillisuudesta, yhdenmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta sekä rangaistusten täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon kehittämisestä Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueiden ohjauksessa.  

Laissa säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen johtamisesta ja asioiden ratkaisemisesta sekä erinäisistä muista laitoksen toiminnan kannalta olennaisista asioista. 

Alueellistamisen koordinaatioryhmä on puoltanut oikeusministeriön esitystä. 

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022. 

Yleistä

Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys liittyy Rikosseuraamuslaitoksen rakenneuudistukseen. Esityksessä ehdotetaan uutta Rikosseuraamuslaitosta koskevaa lakia (1. lakiehdotus), jolla myös kumotaan voimassa oleva Rikosseuraamuslaitoksesta annettu laki ( 953/2009 ) sekä ehdotetaan muutettavaksi eräitä siihen liittyviä lakeja. Ehdotetuilla laeilla toteutetaan Rikosseuraamuslaitoksen rakenneuudistukseen liittyvät organisaatiomuutokset. 

Esityksen taustalla on Rikosseuraamuslaitoksen vuoden 2020 alkupuoliskolla toteuttama organisaatiorakenteidensa toimivuutta koskeva arviointihanke (Rise 2.0 -hanke). Hankkeessa otettiin huomioon viime vuosina tehdyissä ulkoisissa arvioinneissa esiin nousseet seikat, kuten aluerakenteeseen, ohjausjärjestelmään sekä epäyhtenäisiin toimintamalleihin ja käytäntöihin liittyvät ongelmat (ks. HE, s. 5). Tehdyn arvioinnin perusteella Rikosseuraamuslaitos laati ehdotuksen organisaatiorakenteiden kehittämiseksi. 

Käsitellessään voimassa olevaa Rikosseuraamuslaitoksesta annettua lakia ( 953/2009 ) lakivaliokunta piti tärkeänä, että kyseisen uudistuksen toimivuutta ja toiminnan vaikuttavuutta seurataan ja että organisaatiota jatkokehitetään, jos sen arvioidaan olevan tarpeen toiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi ( LaVM 13/2009 vp ). Lakivaliokunta pitääkin myönteisenä, että organisaatiorakenteen toimivuutta on nyt arvioitu, tarvittaviin jatkokehitystoimiin ryhdytty ja eduskunnan käsiteltäväksi on annettu nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys. Esityksestä ilmi käyvin tavoin organisaatioon ei ole tehty merkittäviä muutoksia kymmenen vuoden aikana lukuun ottamatta vankien terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaiselle Vankiterveydenhuollon yksikölle vuoden 2016 alusta lukien (HE, s. 9). 

Esityksestä ilmi käyvin tavoin organisaatiouudistuksen ja nyt käsiteltävän hallituksen esityksen tavoitteena on uudistaa Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiorakennetta sekä johtamis- ja ohjausjärjestelmää siten, että ne tukisivat nykyistä paremmin Rikosseuraamuslaitoksen ydintoiminnan järjestämistä, strategisten tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan kehittämistä (ks. s. 5, 13 ja 14). Tavoitteena on, että Rikosseuraamuslaitos olisi nykyistä yhtenäisempi, valtakunnallisesti toimiva virasto, jonka toimeenpanokyky olisi nykyistä parempi. Tavoitteena on lisätä toiminnan vaikuttavuutta ja yhdenmukaisuutta. Yhdenmukaisten toimintatapojen ja asiakasprosessien myötä tavoitteena on parantaa rangaistusta suorittavien oikeusturvaa ja yhdenvertaista kohtelua. Lakivaliokunta pitää esityksen tavoitteita tärkeinä ja perusteltuina. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hankkeeseen ei liity henkilöstön vähennystavoitteita. Myöskään toimipaikkaverkostoon ei esitetä organisaatiouudistuksen yhteydessä muutoksia (HE, s. 16). 

Saadun selvityksen mukaan nyt käsiteltävässä uudistuksen muutosvaiheessa on tarkoitus toteuttaa ainoastaan Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistukseen liittyvät välttämättömät, teknistyyppiset muutokset liitelakeihin. Oikeusministeriössä on syksyllä 2021 käynnistynyt vankeuslain ja tutkintavankeuslain seuraava, myös säännösten sisältöön nyt käsillä olevaa muutosta syvemmälle menevä uudistushanke.  

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä jäljempänä esitetyin huomautuksin ja muutosehdotuksin. 

Rikosseuraamuslaitoksen organisaatio

Rikosseuraamuslaitoksen nykyisestä organisaatiorakenteesta on säädetty voimassa olevassa Rikosseuraamuslaitoksesta annetussa laissa ( 953/2009 ). Laitoksessa on keskushallintoyksikkö ja koulutuskeskus. Laitoksen yhteisiä tehtäviä varten voidaan perustaa myös muita yksiköitä. Laitoksen toimintaa varten maa jakautuu alueisiin. Alueilla on yksiköitä, jotka koostuvat vankiloista, yhdyskuntaseuraamustoimistoista ja muista rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaavista yksiköistä. Alueilla voi olla myös arviointikeskus ja alueen yhteisistä tehtävistä vastaavia yksiköitä. 

Rikosseuraamuslaitoksen nykyisistä tehtävistä ja organisaatiosta on säädetty tarkemmin Rikosseuraamuslaitoksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1739/2015). Rikosseuraamuslaitokseen kuuluu keskushallintoyksikkö, kolme rikosseuraamusaluetta, täytäntöönpanoyksikkö ja koulutuskeskus. Keskushallintoyksikössä on yksiköitä siten kuin laitoksen työjärjestyksessä määrätään. Rikosseuraamusalueella toimii arviointikeskus, yhdyskuntaseuraamustoimistoja ja vankiloita sekä tarvittaessa muita rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaavia yksiköitä. Täytäntöönpanoyksiköllä voi olla toimipaikkoja rikosseuraamusalueen eri yksiköissä.  

Edellisessä jaksossa selostettujen tavoitteiden toteuttamiseksi esityksessä ehdotetaan Rikosseuraamuslaitokselle uutta organisaatiorakennetta, joka toteutetaan säätämällä uusi laki Rikosseuraamuslaitoksesta (1. lakiehdotus). 

Esityksen mukaan oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluva ja sen ohjauksessa ja valvonnassa toimiva Rikosseuraamuslaitos on edelleen valtakunnallisesti toimiva virasto, jonka toimialueena on koko maa. Ehdotuksen mukaan Rikosseuraamuslaitos muodostuu neljästä vastuualueesta, jotka jakaantuvat yksiköihin. Rikosseuraamuslaitokseen kuuluu kehittämisestä ja ohjauksesta, asiakasprosesseista, hallinto- ja tukipalveluista sekä operatiivisesta toiminnasta vastaavat vastuualueet. 

Operatiivisesta toiminnasta vastaavaan vastuualueeseen tulee esityksen mukaan kuulumaan 11 rikosseuraamuskeskusta, joista säädetään valtioneuvoston asetuksella (ks. HE, s. 16). Rikosseuraamuskeskus vastaa toimialueellaan rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta sekä muista sille laissa säädetyistä ja Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä. Rikosseuraamuskeskus vastaa toimintansa laillisuudesta, yhdenmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta sekä rangaistusten täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon kehittämisestä Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueiden ohjauksessa. 

Rikosseuraamuskeskuksessa on esityksen mukaan yksiköitä. Yksiköitä ovat esimerkiksi yhdyskuntaseuraamustoimistot ja vankilat sekä rangaistusten täytäntöönpanoa tai tutkintavankeuden toimeenpanoa varten perustetut muut yksiköt (ks. HE, s. 15). Rikosseuraamuskeskuksen yksiköistä säädetään oikeusministeriön asetuksella. 

Vankien terveydenhuollon järjestämisestä vastaa edelleen Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetussa laissa tarkoitettu Vankiterveydenhuollon yksikkö. 

Esitetyn uudistuksen myötä vastuualueet hoitavat jatkossa ne tehtävät, joita nykyisessä organisaatiossa hoidetaan keskushallintoyksikössä, aluekeskuksissa, arviointikeskuksissa, täytäntöönpanoyksikössä ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa. Rikosseuraamuskeskukset hoitavat ne tehtävät, joita nykyisin hoidetaan yhdyskuntaseuraamustoimistoissa ja vankiloissa. 

Edellisessä jaksossa todetuin tavoin lakivaliokunta pitää esityksen tavoitteita muun muassa valtakunnallisesti yhdenmukaisten toimintatapojen saavuttamisesta perusteltuina. Hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää myös tavoitteiden saavuttamiseksi ehdotettua organisaatiorakennetta lähtökohtaisesti asianmukaisena. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin vankilaturvallisuuden varmistamiseen ja vankilarikollisuuden estämiseen liittyen kysymys siitä, tulisiko organisaatiouudistuksen yhteydessä perustaa erillinen turvallisuuden vastuualue. 

Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan organisaatiouudistuksen valmistelussa ja tavoitteen asettelussa on linjattu, että turvallisuus on lainsäädännön sekä Rikosseuraamuslaitoksen arvojen ja strategian mukaisesti läpäisevä periaate Rikosseuraamuslaitoksessa. Vallalla oleva käsitys hyvästä vankilaturvallisuudesta perustuu ns. dynaamisen vankilaturvallisuuden käsitteelle, jossa korostuu vuorovaikutuksen, läsnäolon ja havainnoinnin merkitys. Hyvä vankilaturvallisuus edellyttää muun muassa toimivaa valvontaa, tarkastustoimintaa ja rikollisuuden ehkäisyyn tähtäävää tiedonhankintaa ja analyysitoimintaa, vangin tarpeita vastaavaa kuntouttavaa ja valmentavaa toimintaa, riski- ja tarvearvioihin perustuvaa vankisijoittelua ja hyvää asiakasprosessien hallintaa, osaavaa, ammattimaista ja vuorovaikutuksellista lähityötä, turvallisuutta tukevia toimitiloja sekä hyvin toimivia valvontajärjestelmiä. Vankilaturvallisuus ei ole nähtävissä sellaisena tehtäväkokonaisuutena, joka voidaan luontevasti eriyttää muusta operatiivisesta vankilatoiminnasta. 

Saadun selvityksen mukaan vankilaturvallisuuden kannalta keskeisimmät tehtäväalueet on suunniteltu sijoitettavaksi operatiiviselle vastuualueelle ja rikosseuraamuskeskuksiin. Operatiiviselle vastuualueelle sijoitetaan operatiivisen johtamisen tukitehtävien lisäksi muun muassa valvonta- ja lähityön ohjaustehtävät, vanginkuljetuksen ylläpito- ja kehittämistehtävät, paloturvallisuus- ja valmiustehtävät, sähköiseen valvontaan liittyviä keskitettäviä tehtäviä, rikostorjunta- ja analyysitoiminta sekä kuntouttavan ja valmentavan työn ohjaustehtävät. 

Lisäksi turvallisuuteen vaikuttavia tehtäviä tulee saadun selvityksen mukaan olemaan muillakin vastuualueilla. Kehittämisen ja ohjauksen vastuualueeseen kuuluvassa koulutusyksikössä annetaan henkilöstön perus- ja täydennyskoulutusta, jossa turvallisuusosaamisen parantaminen on keskeistä sisältöä. Vastuualueen oikeudellinen yksikkö huolehtii turvallisuusasioiden oikeudellisesta ohjauksesta ja valtakunnallisesta yhdenmukaisuudesta. Asiakasprosessien vastuualueella turvallisuusasiat huomioidaan rangaistusajan suunnittelussa, vankisijoittelussa ja asiakasprosessien kehittämisessä. Hallinto- ja tukipalvelut -vastuualue vastaa muun muassa toimitiloista ja turvatekniikasta. 

Saadun selvityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen vankeusaikaisen rikollisuuden torjuntaan tähtäävä rikostorjunta ja analyysityö on tähän asti ollut varsin hajanaista ja vailla keskitettyä ohjausta. Hallituksen esityksen mukaisessa organisaatiouudistuksessa myös tämä tehtäväkokonaisuus keskitettäisiin operatiiviselle vastuualueelle. Perustettavaan yksikköön sisältyisi muun muassa vankeusaikaiseen rikollisuuteen liittyvää tiedonhankintaa ja analyysitoimintaa, turvallisuuden tilannekuvan ylläpitotehtäviä, rikollisuutta ennalta ehkäisevien toimenpiteiden suunnittelua, riskienhallintatehtäviä, turvallisuustietorekisterin ylläpito- ja käyttöoikeushallintaa ja rekisterin käyttäjien ohjausta. Lisäksi yksikköön sijoitettaisiin järjestäytyneestä rikollisuudesta irtautumiseen tähtäävää exit-toimintaa sekä radikalisoitumiseen liittyvien henkilöiden tunnistamiseen, ehkäisemiseen ja kuntoutukseen tähtääviä kehittämistehtäviä. Rikosseuraamuslaitoksen rikostorjuntatehtävät suunnitellaan ja toteutetaan kiinteässä yhteistyössä poliisin kanssa 1.5.2021 voimaan tulleen Rikosseuraamuslaitoksen ja poliisin yhteistyötä sääntelevän lainsäädännön mukaisesti. 

Mikäli turvallisuuden vastuualue perustettaisiin omana muusta operatiivisesta toiminnasta irrotettuna vastuualueenaan, muotoutuisi siitä saadun selvityksen mukaan tukipalvelun kaltainen, erillinen ja kapea-alainen toiminto, joka herkästi jää nykyisen organisaatiomallin tapaan johtamisjärjestelmän ulkokehälle. Paras tapa tehostaa turvallisuustehtävien johtamista on tuoda ne nykyistä kiinteämmin osaksi Rikosseuraamuslaitoksen ydintehtäviä ja operatiivista johtamisjärjestelmää. 

Uudistuksen keskeinen tavoite on organisaation nykyistä parempi yhtenäisyys ja yhdenmukaisuus, jolloin turvallisuusasioiden eriyttäminen muusta toiminnasta omaksi vastuualueekseen olisi saadun selvityksen mukaan vastoin hankkeen keskeisimpiä tavoitteita. Rikosseuraamuslaitoksen organisaation jakautuneisuus on todettu keskeiseksi ongelmaksi useissa ulkoisissa arvioinneissa. 

Edellä todetun sekä saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää ehdotettua Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuustyön organisointitapaa perusteltuna, eikä erillisen turvallisuuden vastuualueen perustaminen ole aiheellista. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että myös turvallisuustyön toimivuutta seurataan ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin toimintojen uudelleen organisoimiseksi, mikäli se osoittautuu saatujen kokemusten perusteella aiheelliseksi.  

Hallintokantelun ratkaiseminen

Ehdotetun Rikosseuraamuslaitoksesta annettavan lain (1. lakiehdotus) 7 §:n mukaan Rikosseuraamuslaitokselle tehdyn laitosta tai sen virkamiehen toimintaa koskevan hallintokantelun ratkaisee kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen johtaja tai Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty kyseisen vastuualueen virkamies. 

Saadun selvityksen mukaan laillisuusvalvonnasta ja oikeudellisesta ohjauksesta vastaava oikeusyksikkö kuuluu kehittämisen ja ohjauksen vastuualueeseen. Valiokunta pitää ehdotettua sääntelyä asianmukaisena. Ehdotetussa mallissa hallintokantelun ratkaisu on riippumattomammin järjestetty kuin esimerkiksi sellaisessa mallissa, jossa operatiivisen toiminnan vastuualueen toimintaa koskeva hallintokantelu ratkaistaisiin asianomaisella vastuualueella. Saadun selvityksen mukaan kantelun käsittelyssä hankitaan asianmukaiset selvitykset, jolloin, kantelun koskiessa operatiivisen toiminnan vastuualuetta, operatiivisen toiminnan vastuualue tarvittaessa antaa selvityksensä ja lausuntonsa. 

Selvää on, että ehdotettu sääntely ei rajoita oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen perustuslain 108 ja 109 §:ssä säädettyjä tehtäviä tai näiden tehtävien hoitamisessa käytettäviä toimivaltuuksia. Valiokunta ehdottaa kuitenkin sääntelyn selkeyttämistä yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selostetuin tavoin siten, että 1. lakiehdotuksen 7 §:n otsikossa tuodaan esiin se, että säännös koskee vain Rikosseuraamuslaitokselle tehdyn hallintokantelun ratkaisemista.  

Voimaantulo, seuranta ja resurssit

Esityksen mukaan lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksen voimaantulo on riippuvainen rikosseuraamusalan uuden tietojärjestelmän käyttöönotosta. Mainittuun tietojärjestelmään liittyvä hallituksen esitys on ollut eduskunnan käsiteltävänä vuonna 2021 ( EV 154/2021 vp , LaVM 13/2021 vp , HE 246/2020 vp ). Tarkoitus on, että tietojärjestelmä otetaan käyttöön ensin ja tästä kolmen tai neljän kuukauden kuluttua toteutetaan rakenneuudistus. Saadun selvityksen mukaan uusi tietojärjestelmä otetaan käyttöön 4. huhtikuuta 2022 ja rakenneuudistus mahdollisesti syyskuun alusta 2022. Valiokunta pitää tärkeänä, että rakenneuudistuksen käytännön täytäntöönpanovaiheelle ja toteuttamiselle varataan riittävä aika ja resurssit. 

Lakivaliokunta on useissa yhteyksissä ilmaissut huolensa Rikosseuraamuslaitoksen resurssien riittävyydestä (ks. esim. LaVL 18/2021 vp ja LaVL 11/2021 vp ). Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan nyt käsiteltävän esityksen tavoitteena ei ole henkilöstösäästöjen aikaansaaminen, ei myöskään resurssilisäykset. Sen sijaan esityksen tavoitteena olevan rakenteiden ja johtamisen kehittämisen on arvioitu vaikuttavan toiminnan nykyistä tarkoituksenmukaisempaan järjestämiseen myös niin, että resursseja kyetään suuntaamaan aikaisempaa enemmän seuraamusten täytäntöönpanon käytännön työhön. Valiokunta pitää viimeksi mainittua arvioitua vaikutusta tavoiteltavana ja myönteisenä. 

Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että uudistuksen toimivuutta ja toiminnan vaikuttavuutta seurataan ja että organisaatiota jatkokehitetään, jos sen arvioidaan olevan tarpeen toiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi. Valiokunta painottaa myös uudistuksen resurssivaikutuksen seurannan tärkeyttä. 

Yhteensovittaminen muiden esitysten kanssa

Samaan aikaan nyt käsiteltävän Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistusta koskevan hallituksen esityksen kanssa eduskunnassa on käsitelty hallituksen esitystä laeiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa sekä vankeuslain ja eräiden muiden seuraamusten täytäntöönpanosta annettujen lakien muuttamisesta ( EV 154/2021 vp , LaVM 13/2021 vp , HE 246/2020 vp ). Kyseessä on Rikosseuraamuslaitoksen uuteen tietojärjestelmään liittyvä niin sanottu Roti-hanke. Edellisessä jaksossa todetun mukaisesti tietojärjestelmä otetaan käyttöön ja siihen liittyvien lakien on tarkoitus tulla voimaan ennen nyt käsiteltävää organisaatiouudistusta ( HE 57/2021 vp ). 

Organisaatiouudistusta koskevassa hallituksen esityksessä ei kuitenkaan ole huomioitu edellä mainitussa Roti-hankkeeseen liittyvässä hallituksen esityksessä ja sen eduskuntakäsittelyssä tehtyjä muutoksia. Edellä todetun vuoksi edellä mainituissa esityksissä olevat säännökset tulee yhteensovittaa. Tähän liittyen lakivaliokunta ehdottaa jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa oikeusministeriöltä saatuun selvitykseen perustuen lukuisia lähtökohtaisesti teknisluonteisia tarkistuksia ja muutoksia. Kyse on asiallisesti lähtökohtaisesti siitä, että eduskunnan vastauksen EV 154/2021 vp mukaiset lainmuutokset sisällytetään nyt käsiteltävän esityksen ( HE 57/2021 vp ) sisältämiin pykäliin siten, että eduskunnan vastauksessa EV 154/2021 vp olevat pykälät otetaan nyt käsiteltävän esityksen kyseisten pykälien sisällölliseksi pohjaksi. Asiallisesti kyseisiin pykäliin tehdään Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksen edellyttämät muutokset. 

Edellä todettuun liittyen lakivaliokunta kuitenkin huomauttaa, että se pitää erittäin epätyydyttävänä menettelynä sellaista, jossa samasta ministeriöstä annetaan lyhyen ajan sisällä eduskunnan käsiteltäväksi asiallisesti samanaikaisesti esityksiä, joissa on keskenään merkittävästi päällekkäisyyksiä, joita ei ole huomioitu esityksiä ministeriössä valmisteltaessa ja jotka joudutaan korjaamaan valiokuntakäsittelyssä. 

Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan nyt käsiteltävän hallituksen esityksen antamisen jälkeen oikeusministeriössä on havaittu tarve muuttaa myös eräitä muita esityksen liitelakeihin liittyviä säännöksiä. Kyse on lähinnä ehdotetun uuden organisaation mukaisista päätöksentekotoimivalloista. Edellä todettuun liittyen lakivaliokunta ehdottaa eräitä muutoksia yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selostetuin tavoin. Osa muutosehdotuksista liittyy eduskunnassa hiljattain käsiteltyyn hallituksen esitykseen vankeusaikaisen rikollisuuden estämisen ja laitosturvallisuuden ylläpitämisen tehostamista koskevaksi lainsäädännöksi ( LaVM 1/2021 vp — HE 6/2020 vp ).  

2 luku. Rikosseuraamuslaitoksen johtaminen ja asioiden ratkaiseminen

7 §. Hallintokantelun ratkaiseminen.

Edellä yleisperusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa pykälän otsikon muuttamista muotoon ”Rikosseuraamuslaitokselle tehdyn hallintokantelun ratkaiseminen”. Valiokunnan muutosehdotuksessa on kyse sääntelyn selkeyttämisestä, vaikka sinällään on selvää, että 7 §:ssä ehdotettu sääntely ei rajoita oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen perustuslain 108 ja 109 §:ssä säädettyjä tehtäviä tai näiden tehtävien hoitamisessa käytettäviä toimivaltuuksia.  

1 luku. Yleiset säännökset vankeuden täytäntöönpanosta

9 §. Toimivalta virka-ajan ulkopuolella.

Edellä yleisperusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa 1 momentin tarkistamista siten, että momentti sovitetaan yhteen eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1302/2021 ) sisältyvän säännöksen kanssa. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

2 luku. Täytäntöönpanon aloittaminen

10 §. Päätösvalta.

Edellä yleisperusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa 10 §:n tarkistamista siten, että pykälä sovitetaan yhteen eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1302/2021 ) sisältyvän säännöksen kanssa. Valiokunnan ehdotuksen myötä hallituksen esitykseen sisältyvän pykälän 2 momentti poistetaan ja 3 momentti siirtyy 2 momentiksi. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksessa on hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyn aikana havaittu, että vankeuslain 2 luvun 10 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettua lykkäystä ja sen peruuttamista, 6 luvun 6 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettua vangin siirtämistä ja 6 luvun 6 §:n 2 momentin jälkimmäisessä virkkeessä tarkoitettua vangin vankilan ulkopuolelle päästämistä sekä tutkintavankeuslain (3. lakiehdotus) 3 luvun 9 §:n 2 momentin toisessa virkkeessä tarkoitettua tutkintavangin siirtämistä koskevaan päätöksentekoon on välttämätöntä lisätä päätöksentekijöiksi asiakasarvioinnin yksikön päällikön ohella muu Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty asiakasarvioinnin yksikön virkamies. Jos edellä todetut päätöksentekotoimivallat olisivat yksinomaan asiakasarvioinnin yksikön yksikönpäälliköllä, tämä kuormittaisi häntä kohtuuttomasti eikä hänellä olisi mahdollisuutta hoitaa varsinaista yksikön johtamisen ja asiakasarvioinnin kehittämisen tehtävää. Kyse olisi noin 8 000 päätöksen tekemisestä vuodessa. Tästä syystä oikeusministeriö on esittänyt lakivaliokunnalle, että kyseisiin säännöksiin lisätään päätöksentekotoimivallan käytön laajentamismahdollisuus siten, että päätösvalta olisi asiakasarvioinnin yksikön yksikönpäälliköllä tai muulla Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätyllä asiakasarvioinnin yksikön virkamiehellä. 

Edellä selostetun valossa lakivaliokunta ehdottaa 10 §:n 1 momentin tarkistamista myös siten, että momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetussa lykkäämisessä ja sen peruuttamisessa päätösvalta voi olla myös muulla Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätyllä asiakasarvioinnin yksikön virkamiehellä. 

4 luku. Saapuminen ja sijoittaminen vankilaan

7 §. Suunnitelman laatimismenettely.

Esityksessä ehdotetaan pykälän 1 momentin muuttamista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muutettavaksi ehdotettu 1 momentti on eduskunnan vastauksessa EV 154/2021 vp (laki 1302/2021 ) hyväksytty muodossa, joka ei edellytä Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistukseen liittyvää muutosta. Näin ollen kyseistä säännöstä ei ole tarpeen muuttaa tämän hallituksen esityksen yhteydessä. Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että 1 momenttia ei muuteta ja sitä koskeva muutosehdotus poistetaan lakiehdotuksesta. Tämä edellyttää myös johtolauseen tarkistamista. 

11 §. Päätösvalta.

Edellä yleisperusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa 11 §:n tarkistamista siten, että pykälä sovitetaan yhteen eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1302/2021 ) sisältyvän säännöksen kanssa. Valiokunnan ehdotuksen myötä pykälään tulee uusi 2 momentti, jolloin esitykseen sisältyvä 2 momentti siirtyy 3 momentiksi. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

5 luku. Sijoittaminen vankilassa

5 §. Varmuusosasto (Uusi).

Pykälää ei esityksessä ehdoteta muutettavaksi. Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan pykälän 1 momentin muutosehdotus Rikosseuraamuslaitoksen uuden organisaation mukaiseksi on erehdyksessä jäänyt pois hallituksen esityksestä. Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa pykälän 1 momentin muuttamista siten, että keskushallintoyksikkö korvataan operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajalla. Valiokunnan ehdottama muutos edellyttää myös johtolauseen tarkistamista. 

9 §. Päätösvalta.

Edellä yleisperusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa 9 §:n 2 momentin tarkistamista siten, että momentti sovitetaan yhteen eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1302/2021 ) sisältyvän säännöksen kanssa. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

6 luku. Siirtäminen vankilasta toiseen

6 §. Siirtämisestä päättäminen.

Edellä yleisperusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa 6 §:n 3 momentin sekä pykälän otsikon tarkistamista siten, että momentti sekä pykälän otsikko sovitetaan yhteen eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1302/2021 ) sisältyvän säännöksen kanssa. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

Edellä 2 luvun 10 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa myös 6 luvun 6 §:n 1 ja 2 momentin tarkistamista siten, että 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetussa vangin siirtämisessä ja 2 momentin jälkimmäisessä virkkeessä tarkoitetussa vangin vankilan ulkopuolelle päästämisessä päätösvalta voi olla myös muulla Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätyllä asiakasarvioinnin yksikön virkamiehellä. 

7 §. Tarkemmat säännökset.

Lakivaliokunta ehdottaa pykälän otsikon tarkistamista muotoon ”Tarkemmat säännökset ja määräykset”, koska pykälässä säädetään paitsi mahdollisuudesta säätää asioista valtioneuvoston asetuksella myös Rikosseuraamuslaitoksen toimivallasta antaa tarkemmat määräykset. 

7 luku. Perushuolto ja asuminen

7 §. Päätösvalta.

Edellä yleisperusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa 7 §:n 2 momentin tarkistamista siten, että momentti sovitetaan yhteen eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1302/2021 ) sisältyvän säännöksen kanssa. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

Lakivaliokunta ehdottaa myös 3 momentin tarkistamista siten, että säännöksestä käy ilmi, että siinä tarkoitetussa työjärjestyksessä on kyse nimenomaan rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksestä. 

8 luku. Toimintaan osallistuminen

14 §. Päätösvalta.

Edellä yleisperusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa pykälän 1, 2 ja 4 momentin tarkistamista siten, että säännökset sovitetaan yhteen eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1302/2021 ) sisältyvien säännösten kanssa. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

Lakivaliokunta ehdottaa 4 momentin tarkentamista myös sisällyttämällä siihen viittaus rikosseuraamuskeskuksen työjärjestykseen siten, että vankilan yksikönpäällikön ohella vangin osallistumisvelvollisuudesta vapauttamisesta voi päättää nimenomaan rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty toiminnoista vastaava virkamies, ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies taikka ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies. Kyseisten päätösten tekijöistä on syytä määrätä työjärjestyksessä. 

15 §. Tarkemmat säännökset.

Lakivaliokunta ehdottaa pykälän otsikon tarkistamista muotoon ”Tarkemmat säännökset ja määräykset”, koska pykälässä säädetään paitsi mahdollisuudesta säätää asioista valtioneuvoston asetuksella myös Rikosseuraamuslaitoksen toimivallasta antaa tarkemmat määräykset. 

9 luku. Vangin omaisuus ja tulot

9 §. Päätösvalta.

Pykälään on lisätty 4 momentti lailla 290/2021 . Tätä ei ole huomioitu hallituksen esityksessä eikä sitä ole ehdotettu muutettavaksi. Lakivaliokunta ehdottaa, että 4 momenttia muutetaan siten, että se vastaa muotoiluiltaan vastaavan sisältöisiä vankeuslain toimivaltasäännöksiä. Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa pykälän 4 momentin muuttamista siten, että muotoilu "hänen tällaisiin tehtäviin erikseen nimeämänsä" korvataan muotoilulla "rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty". Valiokunnan ehdottama muutos edellyttää myös johtolauseen tarkistamista. 

10 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset.

Pykälän 2 momenttia on muutettu sisällöllisesti lailla 290/2021 . Tätä ei ole huomioitu hallituksen esityksessä. Lakivaliokunta ehdottaa 2 momentin tarkistamista siten, että säännöksen sisällöllisenä perustana on lain 290/2021 muotoilu tarkistettuna organisaatiouudistuksen edellyttämillä muutoksilla siten, että muotoilun "Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö" sijasta käytetään muotoilua "Rikosseuraamuslaitos". Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

12 luku. Kirjeenvaihto, puhelut ja sähköinen viestintä

11 §. Päätösvalta.

Edellä yleisperusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa pykälän 2 momentin tarkistamista siten, että säännökset sovitetaan yhteen eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1302/2021 ) sisältyvien säännösten kanssa. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

14 luku. Poistumislupa

11 §. Päätösvalta.

Lakivaliokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa selostetuista eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1302/2021 ) liittyvistä yhteensovitussyistä, että lakiehdotuksen johtolausetta tarkistetaan, sillä pykälän 1 momenttia on muutettu esityksen antamisen jälkeen. 

12 §. Tarkemmat säännökset.

Edellä yleisperusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa 12 §:n tarkistamista siten, että säännökset sovitetaan yhteen eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1302/2021 ) sisältyvien säännösten kanssa. Lakivaliokunta ehdottaa myös pykälän otsikon tarkistamista muotoon ”Tarkemmat säännökset ja määräykset”, koska pykälässä säädetään paitsi mahdollisuudesta säätää asioista valtioneuvoston asetuksella myös Rikosseuraamuslaitoksen toimivallasta antaa tarkemmat määräykset. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

15 luku. Vankilan järjestys ja kurinpito

10 §. Kurinpitoasian käsittely ja kurinpitorangaistuksen täytäntöönpano.

Esityksessä ehdotetaan pykälän 3 momentin muuttamista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muutettavaksi ehdotettu 3 momentti on eduskunnan vastauksessa EV 154/2021 vp (laki 1302/2021 ) hyväksytty muodossa, joka ei enää edellytä muutosta. Näin ollen kyseistä säännöstä ei ole tarpeen muuttaa tämän hallituksen esityksen yhteydessä. Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että 3 momenttia ei muuteta ja sitä koskeva muutosehdotus poistetaan lakiehdotuksesta. Tämä edellyttää myös johtolauseen tarkistamista. 

18 §. Tarkemmat säännökset.

Esityksessä ehdotetaan pykälän 2 momentin muuttamista. Lakivaliokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa selostetuista eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1302/2021 ) liittyvistä yhteensovitussyistä, että lakiehdotuksen johtolausetta tarkistetaan. 

Lakivaliokunta ehdottaa myös pykälän otsikon tarkistamista muotoon ”Tarkemmat säännökset ja määräykset”, koska pykälässä säädetään paitsi mahdollisuudesta säätää asioista valtioneuvoston asetuksella myös Rikosseuraamuslaitoksen toimivallasta antaa tarkemmat määräykset. Kyseinen lisäys on tehty 10 luvun 18 §:ään laissa 1302/2021 , joten lakiehdotuksen johtolausetta ei ole tarpeen tarkistaa tältä osin. 

16 luku. Vankilan tilojen ja vangin tarkastaminen

9 §. Menettely ja päätösten kirjaaminen.

Esityksessä ehdotetaan pykälän 4 momentin muuttamista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muutettavaksi ehdotettu 4 momentti on eduskunnan vastauksessa EV 154/2021 vp (laki 1302/2021 ) hyväksytty muodossa, joka ei enää edellytä muutosta. Näin ollen kyseistä säännöstä ei ole tarpeen muuttaa tämän hallituksen esityksen yhteydessä. Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että 4 momenttia ei muuteta ja sitä koskeva muutosehdotus poistetaan lakiehdotuksesta. Tämä edellyttää myös johtolauseen tarkistamista. 

10 §. Päätösvalta.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pykälän 2—4 momenttia. Edellä yleisperusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa myös pykälän 1 momenttia muutettavaksi siten, että momentin säännökset sovitetaan yhteen eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1302/2021 ) sisältyvien säännösten kanssa. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

11 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset (Uusi).

Pykälä on lisätty vankeuslakiin nyt käsiteltävän hallituksen esityksen antamisen jälkeen (ks. EV 154/2021 vp , laki 1302/2021 ). Pykälää ei esityksessä ehdoteta muutettavaksi. Lakivaliokunta ehdottaa yhteensovitussyistä pykälän 2 momentin muuttamista siten, että siinä huomioidaan Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistus. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

18 luku. Turvaamistoimenpiteet ja voimakeinojen käyttö

8 §. Päätösvalta.

Eduskunnan vastauksen EV 154/2021 vp (laki 1302/2021 ) mukaisesti pykälään on nyt käsiteltävän esityksen antamisen jälkeen lisätty 2 momentti. Tästä syystä nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä muutettavaksi ehdotetun pykälän säännökset siirtyvät 1 momentiksi. Edellä yleisperusteluissa selostetuista yhteensovitussyistä lakivaliokunta ehdottaa edellä todetun vuoksi lakiehdotuksen johtolauseen tarkistamista siten, että muutettavaksi ehdotetaan pykälän 1 momenttia. 

19 luku. Ilmoitukset ja tiedon antaminen

11 §. Päätösvalta.

Lakivaliokunta ehdottaa pykälän 2 momentin tarkistamista siten, että muotoilu ”täytäntöönpanoyksikön yksikönpäällikön määräämä muu täytäntöönpanoyksikön virkamies” muutetaan muotoon ”muu Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty täytäntöönpanoyksikön virkamies”. Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan tämä vastaa ehdotetussa lainsäädännössä muissa vastaavissa tilanteissa noudatettua sääntelyä. 

21 luku. Vapauttaminen

3 §. Tarkemmat säännökset.

Lakivaliokunta ehdottaa pykälän otsikon tarkistamista muotoon ”Tarkemmat säännökset ja määräykset”, koska pykälässä säädetään paitsi mahdollisuudesta säätää asioista valtioneuvoston asetuksella myös Rikosseuraamuslaitoksen toimivallasta antaa tarkemmat määräykset. 

2 luku. Saapuminen vankilaan

4 §. Tulotarkastus.

Esityksessä ehdotetaan pykälän 2 momentin muuttamista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muutettavaksi ehdotettu 2 momentti on eduskunnan vastauksessa EV 154/2021 vp (laki 1303/2021 ) hyväksytty muodossa, joka ei enää edellytä muutosta. Näin ollen kyseistä säännöstä ei ole tarpeen muuttaa tämän hallituksen esityksen yhteydessä. Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että 2 momenttia ei muuteta ja sitä koskeva muutosehdotus poistetaan lakiehdotuksesta. Tämä edellyttää myös johtolauseen tarkistamista. 

5 b §. Päätösvalta (Uusi).

Lukuun on lisätty 5 b § lailla 291/2021 . Tätä ei ole huomioitu hallituksen esityksessä eikä 5 b §:ää ole ehdotettu muutettavaksi. Lakivaliokunta ehdottaa 5 b §:n tarkistamista nyt käsiteltävässä hallituksessa esityksessä esitetyn uudistuksen huomioimiseksi siten, että muotoilu "täytäntöönpanojohtajan määräämä" muutetaan muotoiluksi "Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty". Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

6 §. Tarkemmat säännökset.

Lakivaliokunta ehdottaa pykälän otsikon tarkistamista muotoon ”Tarkemmat säännökset ja määräykset”, koska pykälässä säädetään paitsi mahdollisuudesta säätää asioista valtioneuvoston asetuksella myös Rikosseuraamuslaitoksen toimivallasta antaa tarkemmat määräykset. Myös pykälän johtolausetta tulee tarkistaa. 

3 luku. Sijoittaminen vankilassa, perushuolto ja siirtäminen

9 §. Päätösvalta.

Edellä yleisperusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa 9 §:n 1—4 momentin tarkistamista oikeusministeriöltä saamansa selvityksen perusteella siten, että pykälä sovitetaan yhteen eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1303/2021 ) sisältyvän säännöksen kanssa. Valiokunnan ehdotuksen myötä hallituksen esitykseen sisältyvän pykälän 3 momentti poistetaan ja 4 momentti siirtyy 3 momentiksi. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

Valiokunnan ehdottamassa 1 momentin muutoksessa on oikeusministeriöltä saadun selvityksen perusteella täsmennetty myös sitä, että tutkintavangin ulkoilun epäämisestä päättävä turvallisuudesta vastaava virkamies on määrätty rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä. Vastaavasti valiokunnan ehdotuksen mukaisessa 2 momentissa on täsmennetty sitä, että tutkintavangin sopimusosastolle sijoittamisesta ja erillään asumisesta omasta pyynnöstä päättää nimenomaan rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty toiminnoista tai turvallisuudesta vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Edelleen valiokunnan ehdotuksen mukaisessa 2 momentissa on täsmennetty sitä, että tutkintavangin lyhytaikaisesta siirtämisestä toiseen vankilaan päättävä turvallisuudesta vastaava virkamies on määrätty rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä. Samoin valiokunnan ehdotuksen mukaisessa 3 momentissa 8 §:ssä tarkoitetusta tutkintavangin päästämisestä vankilan ulkopuolelle päättävä turvallisuudesta tai toiminnoista vastaava virkamies on nimenomaan rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty virkamies. 

Edellä 2. lakiehdotuksen 2 luvun 10 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä valiokunnan ehdottamassa muodossa olevan 9 §:n 2 momentin toisessa virkkeessä tarkoitettuun tutkintavangin siirtämistä koskevaan päätöksentekoon on lisätty päätöksentekijöiksi asiakasarvioinnin yksikön päällikön ohella muu Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty asiakasarvioinnin yksikön virkamies.  

4 luku. Toiminta

4 §. Päätösvalta.

Edellä yleisperusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa 4 §:n tarkistamista siten, että säännös sovitetaan yhteen eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1303/2021 ) sisältyvän säännöksen kanssa. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

5 luku. Tutkintavangin omaisuus ja tulot

8 §. Päätösvalta.

Esityksessä ehdotetaan pykälän 2 momentin muuttamista. Edellä yleisperusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa pykälän 2 ja 3 momentin muuttamista siten, että säännökset sovitetaan yhteen eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1303/2021 ) sisältyvien säännösten kanssa. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

Lakivaliokunta ehdottaa myös pykälän 2 momentissa olevan teknisen virheen korjaamista siten, että viittaus Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestykseen muutetaan viittaukseksi rikosseuraamuskeskuksen työjärjestykseen. 

Pykälään on lisätty 3 momentti lailla 291/2021 . Tätä ei ole huomioitu hallituksen esityksessä eikä sitä ole ehdotettu muutettavaksi. Lakivaliokunta ehdottaa, että kyseistä 3 momenttia muutetaan myös siten, että se vastaa muotoiluiltaan vastaavan sisältöisiä tutkintavankeuslain toimivaltasäännöksiä. Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa pykälän 3 momentin muuttamista siten, että siihen lisätään muotoilu "rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty" ja siitä poistetaan muotoilu "hänen tällaisiin tehtäviin erikseen nimeämänsä". 

9 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset.

Pykälän 2 momenttia on muutettu sisällöllisesti lailla 291/2021 . Tätä ei ole huomioitu hallituksen esityksessä. Lakivaliokunta ehdottaa 2 momentin tarkistamista siten, että säännöksen sisällöllisenä perustana on lain 291/2021 muotoilu tarkistettuna organisaatiouudistuksen edellyttämillä muutoksilla siten, että muotoilun "Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö" sijasta käytetään muotoilua "Rikosseuraamuslaitos". Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

8 luku. Kirjeenvaihto, puhelut ja sähköinen viestintä

9 §. Päätösvalta.

Edellä yleisperusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa pykälän 1—3 momentin muuttamista siten, että säännökset sovitetaan yhteen eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1303/2021 ) sisältyvien säännösten kanssa. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

10 luku. Vankilan järjestys ja kurinpito

10 §. Kurinpitoasian käsittely (Uusi).

Pykälää ei esityksessä ehdoteta muutettavaksi. Pykälään on eduskunnan vastauksen EV 154/2021 vp (laki 1303/2021 ) myötä lisätty 3 momentti. Lakivaliokunta ehdottaa oikeusministeriöltä saamansa selvityksen perusteella pykälän 3 momentin muuttamista siten, että momentista poistetaan virheellinen säännös, jonka mukaan järjestysrikkomus voidaan käsitellä ja kurinpitorangaistus määrätä myös arviointikeskuksessa. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

18 §. Tarkemmat säännökset.

Esityksessä ehdotetaan pykälän 2 momentin muuttamista. Edellä yleisperusteluissa selostetuista, nyt käsiteltävän esityksen ja eduskunnan vastauksen EV 154/2021 vp (laki 1303/2021 ) yhteensovittamiseen liittyvistä syistä lakivaliokunta ehdottaa, että lakiehdotuksen johtolausetta tarkistetaan. 

Lakivaliokunta ehdottaa myös pykälän otsikon tarkistamista muotoon ”Tarkemmat säännökset ja määräykset”, koska pykälässä säädetään paitsi mahdollisuudesta säätää asioista valtioneuvoston asetuksella myös Rikosseuraamuslaitoksen toimivallasta antaa tarkemmat määräykset. Kyseinen lisäys on tehty 10 luvun 18 §:ään laissa 1303/2021 , joten lakiehdotuksen johtolausetta ei ole tarpeen tarkistaa tältä osin. 

11 luku. Vankilan tilojen ja tutkintavangin tarkastaminen

10 §. Päätösvalta.

Esityksessä ehdotetaan pykälän 3 ja 4 momentin muuttamista. Edellä yleisperusteluissa selostetuista, nyt käsiteltävän esityksen ja eduskunnan vastauksen EV 154/2021 vp (laki 1303/2021 ) yhteensovittamiseen liittyvistä syistä lakivaliokunta ehdottaa, että lakiehdotuksen johtolausetta tarkistetaan. 

Esityksessä ei ole ehdotettu pykälän 2 momentin muuttamista. Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen perusteella 2 momenttiin on kuitenkin tarpeen tehdä organisaatiouudistuksen edellyttämät tarkistukset. Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa pykälän 2 momentin muuttamista. Lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa myös 2 momentin muutosehdotuksen vuoksi.  

11 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset (Uusi).

Pykälää ei esityksessä ehdoteta muutettavaksi. Pykälä on lisätty tutkintavankeuslakiin eduskunnan vastauksen EV 154/2021 vp (laki 1303/2021 ) myötä. Edellä yleisperusteluissa selostetuista yhteensovitussyistä ja organisaatiouudistuksen huomioimiseksi lakivaliokunta ehdottaa pykälän 2 momentin muuttamista siten, että muotoilu ”Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö” korvataan muotoilulla ”Rikosseuraamuslaitos”. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

13 luku. Turvaamistoimenpiteet ja voimakeinojen käyttö

8 §. Päätösvalta.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi koko pykälää. Eduskunnan vastauksen EV 154/2021 vp (laki 1303/2021 ) myötä pykälään on lisätty 2 momentti. Kyseistä 2 momenttia ei kuitenkaan ole tarpeen muuttaa nyt käsiteltävän hallituksen esityksen yhteydessä. Edellä yleisperusteluissa selostetuista yhteensovitussyistä lakivaliokunta ehdottaa, että lakiehdotuksen johtolausetta tarkistetaan siten, että vain pykälän 1 momenttia muutetaan. 

15 §. Rangaistusajan suunnitelman vahvistaminen.

Eduskunnan vastauksen EV 154/2021 vp (laki 1305/2021 ) myötä esityksessä muutettavaksi ehdotettu 15 § on kumottu. Edellä yleisperusteluissa selostetuista yhteensovitussyistä lakivaliokunta ehdottaa, että 15 §:n muutosehdotus poistetaan lakiehdotuksesta. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

32 §. Päätösvalta.

Esityksessä ehdotetaan pykälän 1—5 momentin muuttamista. Edellä yleisperusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa 1, 2, 4 ja 5 momenttien tarkistamista siten, että säännökset sovitetaan yhteen eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1305/2021 ) sisältyvän säännöksen kanssa. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

40 §. Muutoksenhaku.

Eduskunnan vastauksen EV 154/2021 vp (laki 1305/2021 ) myötä 40 §:ssä ei enää säädetä Rikosseuraamuslaitoksen toimivaltaisista virkamiehistä. Näin ollen tarvetta 40 §:n 1 momentin muuttamiselle ei enää ole. Edellä yleisperusteluissa selostetuista yhteensovitussyistä lakivaliokunta ehdottaa, että 40 §:n 1 momentin muutosehdotus poistetaan lakiehdotuksesta. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

41 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset.

Edellä yleisperusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa 2 momentin tarkistamista siten, että säännös sovitetaan yhteen eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1305/2021 ) sisältyvän säännöksen kanssa. 

27 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset (Uusi).

Pykälää ei esityksessä ehdoteta muutettavaksi. Eduskunnan vastauksen EV 154/2021 vp (laki 1304/2021 ) myötä pykälään on lisätty 2 momentti, jota on tarpeen tarkistaa organisaatiouudistuksen vuoksi. Edellä yleisperusteluissa selostetuista yhteensovitussyistä lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 2 momenttia muutetaan. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

30 §. Päätösvalta.

Esityksessä ehdotetaan pykälän 1—3 momentin muuttamista. Eduskunnan vastauksen EV 154/2021 vp (laki 1304/2021 ) myötä pykälän rakennetta on muutettu merkittävästi. Edellä yleisperusteluissa selostetuista yhteensovitussyistä lakivaliokunta ehdottaa, että koko 30 §:ää muutetaan siten, että pykälä sovitetaan yhteen eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1304/2021 ) sisältyvän säännöksen kanssa. Pykälän rakenteen muutoksen vuoksi hallituksen esityksessä oleva 3 momentti siirtyy 4 momentiksi. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

87 §. Oikaisuvaatimuksen päätösvalta ja käsittely.

Esityksessä ehdotetaan 87 §:n muuttamista. Esityksessä ehdotetun muutoksen myötä myös pykälän 3 momentti kumotaan. Edellä yleisperusteluissa selostetuista yhteensovitussyistä lakivaliokunta ehdottaa, että 87 §:ää muutetaan siten, että pykälä sovitetaan yhteen eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1304/2021 ) sisältyvän säännöksen kanssa. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

91 §. Oikaisuvaatimuksen ja valituksen vaikutus täytäntöönpanoon.

Edellä yleisperusteluissa selostetuista yhteensovitussyistä lakivaliokunta ehdottaa, että 91 §:ää muutetaan siten, että pykälä sovitetaan yhteen eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1304/2021 ) sisältyvän säännöksen kanssa. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

29 §. Päätösvalta.

Edellä yleisperusteluissa selostetuista yhteensovitussyistä lakivaliokunta ehdottaa, että 29 §:ää muutetaan siten, että pykälä sovitetaan yhteen eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1306/2021 ) sisältyvän säännöksen kanssa. Pykälän rakenteen muutoksen vuoksi valiokunta ehdottaa, että hallituksen esityksessä oleva 4 momentti poistetaan. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

38 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pykälän 2 momenttia. Edellä yleisperusteluissa selostetuista yhteensovitussyistä lakivaliokunta ehdottaa, että 2 momenttia muutetaan siten, että momentti sovitetaan yhteen eduskunnan vastaukseen EV 154/2021 vp (laki 1306/2021 ) sisältyvän säännöksen kanssa. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

Lain nimike.

Esityksessä muutettavaksi ehdotettu henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettu laki 1069/2015 kumotaan eduskunnan vastauksen EV 154/2021 vp (laki 1301/2021 ) myötä. Sen korvaa uusi laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa ( 1301/2021 ). Edellä yleisperusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa, että 7. lakiehdotus sovitetaan yhteen eduskunnan vastauksen EV 154/2021 vp säännösten kanssa. Tämän johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että muutokset tehdään esityksestä poiketen uuteen lakiin 1301/2021 . Koska hallituksen esityksessä muutettavaksi ehdotetut säännökset ovat uudessa laissa 1301/2021 eri pykälissä kuin voimassa olevassa laissa, lakivaliokunta ehdottaa jäljempänä selostetuin tavoin lain 4 ja 14 §:n muuttamista. Tämän vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että myös lain nimikettä tarkistetaan vastaavasti. 

3 §. Rikosseuraamuslaitoksen valtakunnalliset henkilörekisterit.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi voimassa olevan henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 3 §:n 1 momenttia. Edellä lain nimikettä koskevissa perusteluissa todetuin tavoin esityksessä muutettavaksi ehdotettu henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettu laki 1069/2015 kumotaan eduskunnan vastauksen EV 154/2021 vp (laki 1301/2021 ) myötä. Sen korvaa uusi laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa ( 1301/2021 ). 

Edellä yleisperusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa, että 7. lakiehdotus sovitetaan yhteen eduskunnan vastauksen EV 154/2021 vp säännösten kanssa. Tämän johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että muutokset tehdään esityksestä poiketen uuteen lakiin 1301/2021 . Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa yhteensovitussyistä, että esityksestä poiketen muutetaan lain 1301/2021 4 §:n 1 ja 2 momenttia. Kyseisen pykälän otsikko on laissa 1301/2021 ”Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmän rekisterit”. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

13 §. Tietojen käsittelyyn oikeutetut.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi voimassa olevan henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 13 §:n 2 momentin 2 kohtaa. Edellä lain nimikettä koskevissa perusteluissa todetuin tavoin esityksessä muutettavaksi ehdotettu henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettu laki 1069/2015 kumotaan eduskunnan vastauksen EV 154/2021 vp (laki 1301/2021 ) myötä. Sen korvaa uusi laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa ( 1301/2021 ). 

Edellä yleisperusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa, että 7. lakiehdotus sovitetaan yhteen eduskunnan vastauksen EV 154/2021 vp säännösten kanssa. Tämän johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että muutokset tehdään esityksestä poiketen uuteen lakiin 1301/2021 . Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa yhteensovitussyistä, että esityksestä poiketen muutetaan lain 1301/2021 14 §:n 2 momentin 3 kohtaa. Myös lakiehdotuksen johtolausetta tulee tarkistaa. 

5 §. Päätösvalta.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pykälän 1 momenttia. Momentti sisältää viittauksen yksikönpäällikön vahvistamaan työjärjestykseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksella ei organisaatiouudistuksen myötä enää ole omaa työjärjestystä, vaan koulutuskeskusta koskevat työjärjestysmääräykset ovat Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä. Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että 1 momenttia tarkistetaan siten, että viittaus yksikönpäällikön vahvistamaan työjärjestykseen muutetaan viittaukseksi Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestykseen. 

18 §. Työssäoppiminen.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi 18 §:n 2 momenttia. Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan päättämistoimivalta 2 momentin mukaisesta työssäoppimisjakson ajan palkkauksesta on organisaatiouudistuksen valmistelun edettyä muuttunut kehittämisestä ja ohjauksesta vastaavasta vastuualueesta hallinto- ja tukipalveluista vastaavaksi vastuualueeksi. Valiokunta ehdottaa, että 2 momenttia tarkistetaan edellä mainituin tavoin. 

6 §. Potilasrekisterissä olevien tietojen luovuttaminen.

Pykälässä säädetään potilasrekisterissä olevien tietojen luovuttamisesta. 

Oikeusministeriö on hallituksen esityksen käsittelyn aikana esittänyt hallituksen esitykseen ja organisaatiouudistukseen liittymätöntä muutosta liittyen tietojen luovuttamista koskevien säännösten täsmentämiseen koko rangaistusta suorittavien vapautusmenettelyn osalta. Oikeusministeriö on esittänyt, että pykälän 1 momenttiin lisätään uusi 6 ja 7 kohta jäljempänä selostetuin tavoin. Saadun selvityksen mukaan oikeusministeriö on saanut muutosehdotuksista sosiaali- ja terveysministeriön, Rikosseuraamuslaitoksen sekä Vankiterveydenhuollon yksikön lausunnot, jotka puoltavat ehdotettuja muutoksia. 

Edellä todetuin tavoin Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetun lain ( 1635/2015 ) 6 §:ssä säädetään potilasrekisterissä olevien tietojen luovuttamisesta. Lain ( 1635/2015 ) alkuperäisessä, sittemmin jo muutetussa 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädettiin seuraavasti: 

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön virkamiehelle, jonka virkatehtäviin kuuluu pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain ( 781/2005 ) 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun vangin vapauttamisasian käsitteleminen, mainitun asian käsittelemiseksi väkivaltariskiarvio ja vaarallisuusarvio sekä arviointikeskuksen tai vankilan johtajalle taikka hänen määräämälleen toiminnoista vastaavalle virkamiehelle arvioidun väkivaltariskin nojalla järjestettävän toiminnan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi kirjallinen lausunto vaarallisuusarvion johtopäätöksistä. 

Säännös koski pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain mukaisesti elinkautisvankeja ja koko rangaistusta suorittavia. Näin ollen koko rangaistusta suorittavien tietojen luovuttamisen osalta laissa on ollut säännös, joka on oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan tarpeen palauttaa, sillä voimassa olevassa laissa ei ole enää nimenomaista säännöstä, jonka perusteella Vankiterveydenhuollon yksikkö voi luovuttaa potilasrekisterin tietoja, kun Rikosseuraamuslaitos valmistelee koko rangaistusta vankilassa suorittavan vangin vapauttamista. Koko rangaistusta vankilassa suorittamista koskevat säännökset sisältyivät aiemmin rikoslain 2 c luvun 11 §:ään sekä pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annettuun lakiin ( 781/2005 ). Sittemmin, rikoslain muutoksella 800/2017 koko rangaistuksen suorittaminen vankilassa korvattiin yhdistelmärangaistuksella. Samassa yhteydessä pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annettu laki muutettiin nimeltään elinkautisvankien vapauttamismenettelystä annetuksi laiksi ja sisällöllisesti koskemaan vain elinkautisvankeja. 

Enää ei siis tuomita koko rangaistuksen suorittamiseen vankilassa. Koska koko rangaistusta vankilassa suoritettaessa kyse on pitkistä vankeusrangaistuksista, tähän tuomittuja vankeja on kuitenkin edelleen vankilassa suorittamassa kyseistä seuraamusta. Saadun selvityksen mukaan tällaisia vankeja on esitystä käsiteltäessä 25. Heidän vapauttamismenettelyssään noudatetaan kyseistä seuraamusta koskevaa lainsäädäntöä. Edellä todetun mukaisesti yhdistelmärangaistus korvasi kokonaisuudessaan koko rangaistuksen suorittamisen vankilassa (rikoslain 2 c luvun 11 §). Yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain ( 801/2017 ) 39 §:n 2 momentin mukaan: "Rikokseen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, ja siitä seuraavan rangaistuksen täytäntöönpanoon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä." Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan tästä seuraa, että koko rangaistuksen vankilassa suorittamiseen tuomittujen osalta noudatetaan heidän vapautumisvaiheessaan tuomitsemisajankohtana voimassa olleita säännöksiä, jotka tuona ajankohtana sisältyivät pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annettuun lakiin ( 781/2005 ). Koko rangaistuksen suorittamiseen tuomitsemisen mahdollisuus poistui 1.1.2018 alkaen, jolloin koko rangaistuksen suorittaminen kumottiin ja korvattiin yhdistelmärangaistuksella. Näin ollen kaikkiin koko rangaistusta vankilassa vielä suorittaviin sovelletaan edelleen Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetun lain 6 §:n 1 momentin 3 kohtaa, sellaisena kuin se oli laissa 1635/2015 , eikä syyskuussa 2019 voimaan tullut jäljempänä selostettu tiedon luovuttamiseen liittyvä muutos, joka tehtiin lailla 189/2019 , ole sinällään vaikuttanut koko rangaistusta vankilassa suorittaviin. 

Edellä todetun mukaisesti vankiterveydenhuollon yksiköstä annettua lakia muutettiin lailla 189/2019 . Tuolloin lain 6 §:stä poistettiin säännös siitä, että Vankiterveydenhuollon yksikkö voi luovuttaa Rikosseuraamuslaitokselle vapauttamisasian käsittelyä varten vaarallisuusarvion sekä arviointikeskuksen tai vankilan johtajalle taikka hänen määräämälleen toiminnoista vastaavalle virkamiehelle arvioidun väkivaltariskin nojalla järjestettävän toiminnan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi kirjallisen lausunnon vaarallisuusarvion johtopäätöksistä. Näin ollen Vankiterveydenhuollon yksiköstä annettuun lakiin on oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan selvyyden vuoksi syytä palauttaa alkuperäisen lain ( 1635/2015 ) aiemman 6 §:n 1 momentin 3 kohdan säännöksen sisältö, jonka perusteella Vankiterveydenhuollon yksikkö voi edelleen luovuttaa edellä tarkoitettuja tietoja Rikosseuraamuslaitokselle sen valmistellessa koko rangaistusta vankilassa suorittavien vapauttamista. Saadun selvityksen mukaan tätä koskeva sääntely on perusteltua sisällyttää uuteen 6 §:n 1 momentin 6 kohtaan. 

Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetun lain 6 §:n 1 momentin kumotussa 3 kohdassa ei säädetty mahdollisuutta luovuttaa tietoa vaarallisuusarvion johtopäätöksistä yhdyskuntaseuraamustoimiston johtajalle. Voimassa olevan lain mukaan elinkautisvankien väkivaltariskiarvion johtopäätöksistä on mahdollista luovuttaa tieto yhdyskuntaseuraamustoimiston johtajalle. Näiden säännösten on syytä olla yhteneväiset, minkä vuoksi uuteen 1 momentin 6 kohtaan on syytä sisällyttää mahdollisuus luovuttaa tieto vaarallisuusarvion johtopäätöksistä myös yhdyskuntaseuraamustoimiston yksikönpäällikölle. 

Edellä selostetun sekä saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta ehdottaa, että 6 §:n 1 momenttiin lisätään uusi 6 kohta seuraavasti: 

6) Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehelle, jonka virkatehtäviin kuuluu rikoslain 2 c luvun 11 §:ssä, sellaisena kuin se on laeissa 780/2005 , 735/2015 ja 1718/2015 , tarkoitettu koko rangaistusta vankilassa suorittavan vangin vapauttamisasian käsitteleminen, mainitun asian käsittelemiseksi vaarallisuusarvio sekä asiakasarvioinnin yksikön, vankilan tai yhdyskuntaseuraamustoimiston yksikönpäällikölle taikka rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätylle toiminnoista vastaavalle virkamiehelle arvioidun väkivaltariskin nojalla järjestettävän toiminnan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi kirjallinen lausunto vaarallisuusarvion johtopäätöksistä; 

Yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain ( 801/2017 ) 9 §:n 4 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskuksen, jatkossa asiakasarvioinnin yksikön (ks. 6. lakiehdotuksen 9 §) on ennen rangaistusajan suunnitelman määräysten vahvistamista pyydettävä Vankiterveydenhuollon yksiköltä arvio valvontaan sijoitettavan vangin riskistä syyllistyä väkivaltarikokseen. Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan vastaavanlainen tietojen luovuttamista koskeva säännös tarvitaan koskemaan myös yhdistelmärangaistukseen tuomitun vangin valvonta-ajan valmistelua. Saadun selvityksen mukaan tätä koskeva sääntely on perusteltua sisällyttää uuteen 6 §:n 1 momentin 7 kohtaan. 

Edellä selostetun sekä saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta ehdottaa, että 6 §:n 1 momenttiin lisätään uusi 7 kohta seuraavasti: 

7) Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehelle, jonka virkatehtäviin kuuluu yhdistelmäran-gaistukseen tuomitun vangin valvonta-ajan valmistelu, valmistelua varten arvio vangin riskistä syyllistyä väkivaltarikokseen. 

Lakivaliokunta ehdottaa teknisenä tarkistuksena myös, että 6 §:n 1 momentin 5 kohdassa korjataan rikosseuraamuskeskus alkamaan pienellä kirjaimella. 

Lakivaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 57/2021 vp sisältyvät 10.—20. lakiehdotuksen. 

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 57/2021 vp sisältyvät 1.—9. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan vankeuslain (767/2005) 1 luvun 4, 8, 9 ja 10 §, 2 luvun 10 § ja 12 §:n 2 momentti, 3 luvun 8 §:n 1 momentti ja 9 §, 4 luvun 7 §:n 1 momentti sekä 11 ja 12 §, 5 luvun 5 §:n 1 momentti ja 9 §, 6 luvun 2 §:n 3 momentti sekä 6 ja 7 §, 7 luvun 7 § ja 8 §:n 2 momentti, 8 luvun 14 ja 15 §, 9 luvun 1 §:n 2 momentti, 9 §:n 2—4 momentti sekä 10 §:n 2 momentti, 10 luvun 10 §, 11 luvun 8 §:n 2 momentti ja 9 §, 12 luvun 11 § ja 12 §:n 2 momentti, 13 luvun 17 §:n 1 momentti ja 19 §:n 2 momentti, 14 luvun 11 ja 12 §, 15 luvun 10 §:n 3 momentti, 16 §:n 1—3 momentti ja 18 §:n 2 momentti, 16 luvun 9 §:n 4 momentti ja 10 §:n 2-4 momentti, ja 11 §:n 2 momentti, 17 luvun 8 §:n 2 momentti, 18 luvun 8 §:n 1 momentti ja 9 §:n 2 momentti, 19 luvun 8 ja 11 §, 20 luvun 3 §, 4 §:n 1 momentti ja 7 §:n 1 momentti sekä 21 luvun 2 §:n 1 momentti ja 3 §, 

sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 4 § ja 5 luvun 9 § laeissa 735/2011 ja 1640/2015, 1 luvun 8 § ja 9 §, 3 luvun 8 §:n 1 momentti, 4 luvun 7 §:n 1 momentti ja 12 §, 6 luvun 6 §, 7 luvun 8 §:n 2 momentti, 11 luvun 9 §, 12 luvun 12 §:n 2 momentti, 13 luvun 17 §:n 1 momentti ja 19 §:n 2 momentti, 15 luvun 16 §:n 2 momentti, 16 luvun 10 §:n 2-4 momentti, 18 luvun 9 §:n 2 momentti sekä 20 luvun 7 §:n 1 momentti laissa 393/2015, 1 luvun 9 § laeissa 393/2015, 290/2021 ja 1302/2021, 1 luvun 10 §, 3 luvun 9 §, 5 luvun 5 §:n 1 momentti, 6 luvun 2 §:n 3 momentti ja 7 §, 8 luvun 15 §, 9 luvun 9 §:n 3 momentti ja 14 luvun 12 § sekä 15 luvun 10 §:n 3 momentti, 16 §:n 1 momentti ja 18 §:n 2 momentti laissa 735/2011, 2 luvun 10 § laeissa 33/2015 ja 383/2017, 2 luvun 10 §, 4 luvun 11 §, 6 luvun 2 §:n 3 momentti, 8 luvun 14 §, 9 luvun 9 §:n 2 momentti, 11 luvun 8 §:n 2 momentti, 14 luvun 12 §, 15 luvun 18 §:n 2 momentti ja 16 luvun 11 §:n 2 momentti laissa 1302/2021, 2 luvun 12 §:n 2 momentti ja 4 luvun 11 § laissa 33/2015, 5 luvun 9 § laeissa 735/2011 ja 1302/2021, 6 luvun 6 §, 12 luvun 11 § ja 16 luvun 10 § laeissa 393/2015 ja 1302/2021, 7 luvun 7 §, 12 luvun 11 § ja 20 luvun 3 § laeissa 393/2015, 383/2017 ja 1302/2021, 9 luvun 9 §:n 2 momentti ja 10 §:n 2 momentti sekä 19 luvun 11 § laissa 383/2017, 8 luvun 14 § laeissa 393/2015, 383/2017 ja 804/2017, 4 momentti ja 10 §:n 2 momentti laissa 290/2021,10 luvun 10 § laissa 1640/2015, 14 luvun 11 § laeissa 735/2011, 804/2017 ja 1302/2021, 16 luvun 9 §:n 4 momentti laissa 507/2019, 19 luvun 11 § laeissa 383/2017 ja 1302/2021, 20 luvun 3 § laeissa 393/2015 ja 383/2017, 20 luvun 4 §:n 1 momentti laissa 861/2020, 21 luvun 2 §:n 1 momentti laissa 403/2015 ja 21 luvun 3 § laissa 631/2013, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

kumotaan tutkintavankeuslain (768/2005) 3 luvun 6 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 736/2011, sekä 

muutetaan 1 luvun 7 §, 2 luvun 5 b § 4 §:n 2 momentti ja sekä 6 §:n otsikko ja 2 momentti, 3 luvun 9 § ja 10 §:n 2 momentti, 4 luvun 4 §, 5 luvun 1 §:n 2 momentti, 8 §:n 2 ja 3 momentti sekä 9 §:n 2 momentti, 6 luvun 7 §, 7 luvun 6 §, 8 luvun 9 §, 9 luvun 15 §:n 1 momentti ja 17 §:n 2 momentti, 10 luvun 10 §:n 3 momentti, 16 §:n 1—3 momentti ja 18 §:n 2 momentti, 11 luvun 10 §:n 2—4 momentti ja 11 §:n 2 momentti, 12 luvun 8 §:n 2 momentti sekä 13 luvun 8 §:n 1 momentti ja 9 §:n 2 momentti, 

sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 7 § sekä 2 luvun 6 §:n otsikko ja 2 momentti ja 10 luvun 18 §:n 2 momentti laissa 736/2011, 2 luvun 5 b § ja 5 luvun 9 §:n 2 momentti laissa 291/2021, 3 luvun 9 § laeissa 736/2011, 394/2015 ja 384/2017, 4 luvun 4 §, 5 luvun 8 §:n 2 ja 3 momentti, 8 luvun 9 §, 10 luvun 10 §:n 3 momentti sekä 18 §:n 2 momentti ja 11 luvun 10 §:n 2—4 momentti sekä 11 §:n 2 momentti laissa 1303/2021, 3 luvun 10 §:n 2 momentti, 7 luvun 6 §, 8 luvun 9 §, 9 luvun 17 §:n 2 momentti, 10 luvun 16 §:n 2 momentti, 11 luvun 10 §:n 3 ja 4 momentti sekä ja 13 luvun 9 §:n 2 momentti laissa 394/2015, 4 luvun 4 §, 5 luvun 8 §:n 2 momentti ja 9 §:n 2 momentti, 9 luvun 15 §:n 1 momentti sekä 10 luvun 16 §:n 1 momentti laissa 384/2017 sekä 6 luvun 7 § osaksi laissa 1641/2015 sekä 9 luvun 15 §:n 1 momentti ja 10 luvun 16 §:n 1 momentti laissa 384/2017, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan valvotusta koevapaudesta annetun lain (629/2013) 13 §, ja 15 §, 32 §:n 1—5 momentti, 40 §:n 2 momentti sekä 41 §:n 2 momentti, 

sellaisina kuin niistä ovat 13 § laeissa 404/2015 ja 807/2017, 15 § sekä 32 §:n 1—5 momentti, 2, 4 ja 5 momentti laissa 404/2015, 32 §:n 1 momentti laissa 807/2017, 32 §:n 3 momentti laissa 1643/2015 sekä 40 § osaksi laeissa 397/2015 ja 404/2015 40 §:n 2 momentti ja 41 §:n 2 momentti laissa 1305/2021, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain (400/2015) 27 §:n 2 momentti, 30 §:n 1—3 momentti, 58 §:n 2 momentti, 87 §, 88 §:n 1 momentti sekä 91 §, 

sellaisina kuin niistä ovat 27 §:n 2 momentti sekä 30, §:n 2 momentti laissa 385/2017 ja 87 ja 91 § laissa 1304/2021 sekä 88 §:n 1 momentti laissa 862/2020, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain (801/2017) 9 §:n 4 momentti, 28 ja 29 §, 35 §:n 2 ja 3 momentti, 37 §:n 1 momentti sekä 38 §:n 2 momentti, 

sellaisina kuin niistä ovat 29 § ja 38 §:n 2 momentti laissa 1306/2021 sekä 37 §:n 1 momentti laissa 863/2020, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain (1301/2021)  

4 §:n 1 ja 2 momentti sekä 14 §:n 2 momentin 3 kohta, sellaisina kuin ne ovat laissa 1644/2015, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetun lain (1316/2006) 4 §, 5 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentti, 9 §, 10 §:n 2 momentti, 18 §:n 2 momentti, 21 §:n 2 momentti, 22 §:n 1 momentti, 23 §:n 1 ja 2 momentti, 24 §, 25 §:n 1 momentti, 27 §:n 3 momentti sekä 30 §:n 2 momentti,  

sellaisina kuin niistä ovat 4 § osaksi laissa 716/2012, 6 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti ja 18 §:n 2 momentti laissa 716/2012, 9 §:n 3 momentti laissa 738/2014, 24 § osaksi laeissa 739/2011 ja 716/2012 sekä 25 §:n 1 momentti osaksi laissa 739/2011, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetun lain (1635/2015) 6 §:n 1-4 momentti ja 11 §:n 2 momentti, 

sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 1-4 momentti laissa 189/2019, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 6 §, sellaisena kuin se on laissa 165/1998, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan rikoslain (39/1889) 2 c luvun 10 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 628/2013, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan pakkokeinolain (806/2011) 2 luvun 12 h §:n 1 momentti, 12 i §:n 1 momentti ja 12 k §:n 2 momentti, 4 luvun 4 §:n 1 momentti sekä 11 luvun 4 §:n 2 momentti, 

sellaisina kuin niistä ovat 2 luvun 12 h §:n 1 momentti ja 11 luvun 4 §:n 2 momentti laissa 101/2018 sekä 2 luvun 12 i §:n 1 momentti ja 12 k §:n 2 momentti laissa 509/2019, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan haastemieslain (505/1986) 6 §:n 1 momentti,  

sellaisena kuin se on laissa 779/2019, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan elinkautisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain (781/2005) 1 §:n 2-4 momentti, 3 §:n 2 ja 3 momentti, 5 §:n 2 momentti sekä 9 §, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 2-4 momentti, 3 §:n 2 ja 3 momentti ja 5 §:n 2 momentti laissa 737/2011 sekä 9 § laissa 802/2017, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisista lastensuojeluyksiköistä annetun lain (1379/2010) 6 § seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa annetun lain (326/1963) 5 e §:n 2 momentti, 9 a §:n 2 momentti, 9 b §:n 2 momentti, 9 e §:n 1 momentti, 9 f §, 24 §:n 2 momentti sekä 26 - 28 §, 

sellaisina kuin ne ovat, 5 e §:n 2 momentti, 9 a §:n 2 momentti, 9 b §:n 2 momentti, 9 e §:n 1 momentti, 9 f §, 24 §:n 2 momentti sekä 27 ja 28 § laissa 988/2014 sekä 26 § laeissa 988/2014 ja 864/2020, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain (1383/2007) 51 §:n 2 momentti ja 64 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 740/2011, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain (1286/2003) 54 § ja 67 §:n 2 momentti,  

sellaisina kuin ne ovat, 54 § laissa 189/2017 ja 67 §:n 2 momentti laissa 1385/2007, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan tuomittujen siirtoa Euroopan unionissa koskevan puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain (1169/2011) 3 §, 5 §:n 1, 2 ja 4 momentti, 10 §:n 1 ja 2 momentti sekä 19 §:n 1 momentti,  

sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 1 momentti laissa 39/2019 ja 19 §:n 1 momentti laissa 866/2020, seuraavasti: 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan valvontatoimenpiteitä ja vaihtoehtoisia seuraamuksia Euroopan unionissa koskevan puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain (1170/2011) 3 ja 4 §, 6 §:n 2 momentti, 8 §:n 1 ja 2 momentti, 9 ja 11 §, 13 §:n 2 momentti sekä 14 §:n 1 momentti, 

sellaisena kuin niistä on 14 §:n 1 momentti laissa 867/2020, seuraavasti: 

Helsingissä 10.2.2022 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Leena  Meri  /ps   

varapuheenjohtaja  Sandra  Bergqvist  /r   

jäsen  Eeva-Johanna  Eloranta  /sd   

jäsen  Hanna  Huttunen  /kesk   

jäsen  Saara  Hyrkkö  /vihr   

jäsen  Pihla  Keto-Huovinen  /kok   

jäsen  Marko  Kilpi  /kok   

jäsen  Jari  Kinnunen  /kok   

jäsen  Antero  Laukkanen  /kd   

jäsen  Matias  Mäkynen  /sd   

jäsen  Jouni  Ovaska  /kesk   

jäsen  Juha  Pylväs  /kesk   

jäsen  Suldaan  Said Ahmed  /vas   

jäsen  Mirka  Soinikoski  /vihr   

jäsen  Sebastian  Tynkkynen  /ps   

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Mikko  Monto  /