Eduskunta on 12 päivänä huhtikuuta 1994 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen n:o 42 terveydensuojelulaiksi ja laiksi ympäristölupamenettelylain 2 §:n muuttamisesta.

Valiokunta on tässä yhteydessä ottanut käsiteltäväksi myös eduskunnan 7 päivänä kesäkuuta 1991 sosiaali- ja terveysvaliokuntaan lähettämän ed. Rinteen toivomusaloitteen n:o 1327/1991 vp ympäristön saastumisesta johtuvien sairauksien tutkimuksen ja ehkäisyn tehostamisesta.

Asian johdosta ovat valiokunnassa olleet kuultavina neuvotteleva virkamies Risto Aurola sosiaali- ja terveysministeriöstä, hallitusneuvos Simo Mäkinen ympäristöministeriöstä, apulaisosastopäällikkö Olli Sorvettula maa- ja metsätalousministeriöstä, vanhempi hallitussihteeri Antti Toivonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, kehittämispäällikkö Simo Kokko Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta, toimistopäällikkö Antti Jokela ja toimistoinsinööri Klaus Munsterhjelm vesi- ja ympäristöhallituksesta, professori Jouko Tuomisto Kansanterveyslaitoksesta, lääninsosiaalineuvos Pekka Jokinen Kymen lääninhallituksesta, pääjohtaja Jorma Rantanen Työterveyslaitoksesta, johtaja Kalevi Salminen elintarvikevirastosta, lakimies Aila Lind Suomen Kuntaliitosta, ympäristövalvontapäällikkö Pertti Forss ja ympäristölakimies Mika Seppälä Helsingin kaupungin edustajana, terveysvalvonnanjohtaja Jouko Anttila Yläneen kunnan edustajana, asiantuntijalääkäri Hannu Suutarinen Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitosta, johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuusliitosta, toimitusjohtaja Osmo Laine Kaupan Keskusliitosta, lakimies Kurt Hemnell Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta, lakimies Tapio Määttä Kuluttajaliitosta, apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala Suomen Lääkäriliitosta, terveysvalvonnanjohtaja Sari Saari Suomen Eläinlääkäriliitosta, puheenjohtaja Leena Panula Ympäristö- ja terveysalan tekniset ry:stä, puheenjohtaja Simo Järvinen Kuntien terveystarkastajat ry:stä, henkilöstö- ja laatujohtaja Päivi Nerg Itikka-Lihapolar Oy:stä ja koulutuspäällikkö Mirja Talikka Allergia- ja Astmaliitosta.

Hallituksen esitys ja toivomusaloite

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydensuojelulaki, jolla korvattaisiin nykyinen terveydenhoitolaki. Lailla pyrittäisiin varmistamaan yleisen terveydentilan ylläpitäminen ja edistäminen vaikuttamalla elinympäristön olosuhteisiin ja sen terveydelliseen laatuun. Tavoitteena on väestön ja yksilön terveyden suojeleminen ja terveyshaittojen ehkäiseminen.

Voimassa olevaan lainsäädäntöön verrattuna pyritään lupajärjestelmiä purkamaan tai muuttamaan ne ilmoitusmenettelyksi. Keskeisten terveyshaittaa aiheuttavien laitosten sijoittamiseen vaadittaisiin edelleen lupa noudattaen ympäristölupamenettelylaissa säädettyä järjestystä. Lainsäädännössä otettaisiin huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen Suomen lainsäädäntöön aiheuttamat harmonisointivaatimukset. Huomioon otetaan myös ETA-sopimuksen lisäpöytäkirjan elintarvikehygieniaa koskevat vaatimukset.

Terveydensuojelua johtaisi ja valvoisi sosiaali- ja terveysministeriö. Sen alaisina toimisivat lääninhallitukset. Paikallisella tasolla asiasta huolehtisi kunta. Esitys on lisäksi yhteensovitettu ympäristönsuojelu-, työsuojelu- ja rakennuslainsäädännön sekä tuoteturvallisuuslain ja kemiallisia aineita, säteilyä ja eläinlääkintähuoltoa koskevan lainsäädännön kanssa. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian niiden vahvistamisen jälkeen.

Toivomusaloitteessa n:o 1327/1991 vp ehdotetaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi tehostettuihin toimiin ympäristön pilaantumisesta johtuvien sairauksien tutkimuksen tehostamiseksi ja sairauksia aiheuttavien syiden poistamiseksi.

Valiokunnan yleiset kannanotot

Väestön ja yksilöiden terveyden suojelemiseksi on halvinta, tehokkainta ja pitkävaikutteisinta ehkäistä terveydelle vaaraa ja haittaa aiheuttavia tekijöitä. Terveyden vaarojen ehkäisy ja haittojen minimointi tulee ottaa huomioon kaikessa toiminnassa alkaen yhdyskuntarakenteen ja kaavoituksen suunnittelusta. Muun muassa liikenne- ja teollisuusalueet on otettava huomioon, pohjavesialueet suojattava, maaperältään epäedullisia alueita käsiteltävä kaavoituksessa tarkoituksenmukaisella tavalla ja muutenkin otettava huomioon tämäntyyppiset ympäristöön vaikuttavat tekijät. Lain ennalta ehkäisevien tavoitteiden toteuttamiseksi mahdollisimman tehokkaasti on tärkeää ryhtyä toteuttamaan suunnitelmallisesti ennakoivaa riskien arviointia. Lakiesityksen sisältämä terveyshaitan käsite on ymmärrettävä laajasti ja terveyshaittaa arvioitaessa huomioon on otettava todetun haitan lisäksi myös terveyttä vaarantavat tekijät.

Rakentamisessa on otettava erityisesti huomioon esimerkiksi lapsille, vanhuksille ja sairaille tarkoitetut alueet ja pyrittävä välttämään ratkaisuja, jotka ainakin pitkäaikaisina saattavat hyvin keskeisellä tavalla vaarantaa terveydentilan.

Sisätilojen käytössä on otettava huomioon se, ettei välillisesti altistuteta henkilöitä allergiaa tai vastaavaa synnyttävään tilanteeseen käyttämällä rakennuksia väliaikaisestikaan sellaisiin tarkoituksiin, että vaara tästä syntyy. Tämäntyyppiset asiat tulee tarpeellisessa määrin ottaa huomioon esimerkiksi kunnallisissa terveydensuojelujärjestyksissä. Myös muutoin altistuneiden henkilöiden elinolosuhteiden kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota muun muassa kotieläinten pidossa. Samoin on kiinnitettävä huomiota altistumiselta suojautumiseen kotona tehtävässä työssä. Lainsäädännöllä on luotava kokonaisuus, joka korostaa laajasti ymmärretyn ehkäisyn merkitystä.

Ympäristöä ja ehkäisevää terveydenhuoltoa koskevat asiat on pidettävä kokonaisuutena. Kuntatasolla on tärkeää, että päätökset lautakunnista ja valvontajärjestelmistä muodostavat sellaisen kokonaisuuden, että yleiset ympäristöön vaikuttavat tekijät, joita käsitellään ympäristönsuojelua koskevassa lainsäädännössä, ja terveydensuojelulain nojalla käsiteltävät asiat käsitellään samassa lautakunnassa tai ainakin välittömässä ja tiiviissä yhteistyössä. Sama koskee yleisestikin terveydensuojelua, joka on ihmisten terveyteen vaikuttavilta osiltaan koottava yhtenäiseksi, sosiaali- ja terveysministeriön alaiseksi järjestelmäksi, ottaen huomioon niin ympäristönsuojelu kuin ravintoa koskeva terveyteen liittyvä lainsäädäntö.

Valiokunta kiinnittää huomiota lainsäädäntöön sisältyviin useihin ajallisesti tai muutoin epämääräisiin ilmaisuihin, joiden tarkoituksenmukaisuutta on seurattava ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin tarkempien säännösten antamiseksi, jotta ihmisten oikeusturva ei vaarannu. Tällaisia ovat muun muassa ilmaisut "hyvissä ajoin", "riittävän ajoissa" ja "mahdollisuuksien mukaan".

Eri laeissa asetetaan erilaisia vaatimuksia elintarvikkeiden kanssa tekemisiin joutuvien henkilöiden lääkärintodistuksille. Valiokunta kiinnittää huomiota muun muassa tartuntatautilain säännöksiin sen ohella, että terveydensuojelulakiehdotuksen 39 §:n mukaan kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa elintarvikkeita käsittelevät ja vesilaitoksen vettä käsittelevät henkilöt esittämään lääkärintodistuksen. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena menettelyä, jossa terveydensuojelun nojalla kunnan viranomainen voi tarvittaessa tällaisen velvoitteen asettaa ja kunnan tulee käyttää määräämisvaltaansa harkiten.

Terveydensuojelulakiehdotuksen 26 §:ssä asetetaan asunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset vaatimukset ja 27 §:ssä säädetään menettelystä terveyshaittojen poistamiseksi tai muiksi toimenpiteiksi. Valiokunta kiinnittää näiden yhteydessä erityistä huomiota koulujen ja päiväkotien merkitykseen, joissa nuoret henkilöt oleskelevat päivittäin pitkiä aikoja. Säännöksiä on käsiteltävä yhtenäisenä kokonaisuutena siten, että terveyden haitat voidaan tehokkaasti ehkäistä.

Lakiehdotuksen 51 §:n mukaisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä tarvittaessa tehokkaasti. Pykälässä on kyse yksittäisistä kielloista ja määräyksistä, kun taas 12 §:ssä, jonka mukainen toiminta on rajattu säännöksen ulkopuolelle, on kyse toiminnan keskeyttämisestä. Valiokunta korostaa, että 51 §:n 2 momentin mukaista menettelyä voidaan käyttää kiireellisissä yksittäistapauksissa myös silloin, kun toiminnalle on myönnetty 12 §:n mukaisesti sijoituslupa.

Muutosehdotusten perustelut

Yleisperusteluissa lausumaansa viitaten valiokunta ehdottaa toiminnan suunnittelua ja järjestämistä koskevasta 2 §:n 1 momentista poistettavaksi ilmaisun "mahdollisuuksien mukaan". Toiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä voidaan aina ottaa huomioon tunnetut terveyteen vaikuttavat tekijät ja toimia kokonaisuus huomioon ottaen siten, että parhaalla tavalla ylläpidetään ja edistetään väestön ja yksilön terveyttä. Harjoitettaessa toimintaa saattaa sen sijaan olemassa oleva tieto lisääntyä tai toiminnan luonne muuttua siten, että terveyshaittojen estäminen on riippuvaista todellisista olosuhteista ja mahdollisuuksista.

Valiokunta ehdottaa, että terveydensuojelulakiehdotuksen 3 §:ssä otetaan huomioon kalahygienialaki ja munavalmistehygienialaki, jotka on säädetty hallituksen esityksen antamisen jälkeen. Lisäksi lihantarkastuslaki ja maidontarkastuslaki ovat korvautuneet vastaavilla hygienialaeilla.

Valiokunta pitää tärkeänä, että päätösvaltaa kunnan terveydensuojeluviranomaiselta siirrettäessä noudatetaan yleisiä kunnallisia menettelyjä, joiden nojalla tehtävien ja toimivallan siirroista päättää valtuusto. Tästä syystä valiokunta ehdottaa 7 §:ää muutettavaksi.

Terveydensuojelulain säännökset edellyttävät viranhaltijoilta monipuolista asiantuntemusta. Asian tärkeys huomioon ottaen on valvontatehtäviin pyrittävä saamaan riittävän pätevää henkilökuntaa. Valiokunta ehdottaa 7 §:ään lisättäväksi viranhaltijoiden kelpoisuusehdoista säätämisen mahdolliseksi tekevän säännöksen. Asetus voidaan muotoilla siten väljäksi, että kunnat ja kuntayhtymät voivat johtosäännöllä tarkemmin määritellä paikallisiin olosuhteisiin sopivan kelpoisuuden. Tällä henkilökunnalla tulee myös olla tosiasialliset mahdollisuudet hoitaa tehtäviään eikä heille tule lastata tarpeettomia tehtäviä. Jatkokoulutukseen tulee myös kiinnittää huomiota sekä kehittyvä teknologia huomioon ottaen että yleisesti terveystarkastajien ammattitaidon ylläpitämiseksi.

Sijoitusluvan saaneen toiminnan keskeyttäminen on voitava tehdä nopeasti silloin, kun kyseessä on hengen tai terveyden menettämisen vaara. Tällainen tilanne tullee harvoin kysymykseen, mutta varautuminen on tarkoituksenmukaista. Ehdotuksen 12 §:ksi ehdotetaan lisättäväksi asiaa koskeva säännös. Asian luonne huomioon ottaen ehdotetaan 57 §:ään lisättäväksi 12 §:n 2 momentti niiden säännösten joukkoon, joiden nojalla annettuun päätökseen voidaan ottaa määräys päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta.

Terveydensuojelulakiehdotuksen 15 §:n 2 momentti on valiokunnan käsityksen mukaan jossain määrin ristiriidassa perustelujen kanssa, kun pykäläehdotuksen mukaan ilmoituksen johdosta on ryhdyttävä toimenpiteisiin vain kun se aiheuttaa merkittävää haittaa. Asianosaisten, mahdollisesta terveyshaitasta kärsivien oikeusturvan parantamiseksi valiokunta ehdottaa säännökseen vähäistä ilmoittamisen ja kuulemisen kynnystä alentavaa tarkistusta.

Talousvettä saatetaan käyttää myös elintarvikkeiden tuotannossa, mistä syystä on tarkoituksenmukaista tehdä tätä koskeva lisäys terveydensuojelulakiehdotuksen 16 §:ään.

Valiokunnan saaman tiedon mukaan 27 §:ssä mainittua tuhkaa tärkeämpi terveyshaitta ovat mikrobit, joten valiokunta ehdottaa säännöstä muutettavaksi tämän huomioon ottavaksi.

Terveydensuojelulakiehdotuksen 46 §:ssä säädetään asunnon tarkastamisesta. Niissä tapauksissa, joissa asunto tarkastetaan vastoin asukkaan tahtoa, on otettava huomioon kotirauha. Hallitusmuodon 11 §:n mukaan kotietsinnän edellytyksistä ja toimittamisesta voidaan säätää lailla. Eduskunnan käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen n:o 309/1993 vp perustuslakien perusoikeuksien uudistamisesta 8 §:n mukaan kotirauha on turvattu. Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista tarkastuksista. Valiokunta esittää tästä syystä asukkaan tahdon vastaisesti tehtävien tarkastusten edellytyksiä nostettavaksi siten, että perustellun epäilyn terveyshaitasta tulee koskea vakavaa terveyshaittaa. Asianmukaista on myös, että asukkaan tahdon vastaisissa terveystarkastuksissa poliisi antaa virka-apua 48 §:n mukaisesti.

Lakiehdotuksen 56 §:n muotoilusta seuraa, että valitus ehdotetun lain 7 §:ssä tarkoitetun viranomaisen tai viranhaltijan päätöksestä aina menisi lääninoikeuteen, mutta jos päätöksentekijänä on terveydensuojeluviranomainen, valitus olisi luonteeltaan hallintovalitus, kun taas viranhaltijan päätöksestä valitettaisiin kunnallisvalituksena. Kyseisten valituslajien valitusperusteet ja valitukseen oikeutettujen piiri eroavat toisistaan. Ei voida pitää asianmukaisena, että yksityisen oikeusasema jäisi muotoutumaan sen satunnaisen seikan mukaan, käyttääkö päätösvaltaa terveydensuojeluviranomainen vai yksittäinen viranhaltija. Tästä syystä valiokunta ehdottaa muutoksenhaun yhtenäistettäväksi näissä tapauksissa.

Edellä esitettyyn ja hallituksen esityksen perusteluihin viitaten sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Näin ollen valiokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että toinen lakiehdotus hyväksyttäisiin muuttamattomana ja

että ensimmäinen lakiehdotus hyväksyttäisiin näin kuuluvana:

1.

Terveydensuojelulaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään

1 luku

Yleiset säännökset

(Kuten hallituksen esityksessä)

2 §
Yleiset periaatteet

Elinympäristöön vaikuttava toiminta on (poist.) suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään.

(2 mom. kuten hallituksen esityksessä)

3 §
Suhde eräisiin säädöksiin

Terveydensuojelusta on lisäksi voimassa, mitä siitä säädetään kemikaalilaissa (744/89), säteilylaissa (592/91), terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa laissa (322/87), työturvallisuuslaissa (299/58), vesilaissa (264/61), jätelaissa (1072/93), ilmansuojelulaissa (67/82), meluntorjuntalaissa (382/87), rakennuslaissa (370/58), ulkoilulaissa (606/73), eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa (26/20), elintarvikelaissa (526/41), tuoteturvallisuuslaissa (914/86), lihahygienialaissa ( / ), maitohygienialaissa ( / ), munavalmistehygienialaissa ( / ), kalahygienialaissa (330/94) sekä eläinlääkintähuoltolaissa (685/90).

2 luku

Viranomaiset ja niiden tehtävät

(Kuten hallituksen esityksessä)

7 §
Kunnan terveydensuojeluviranomainen

Kunnan terveydensuojeluun kuuluvista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin (kunnan terveydensuojeluviranomainen). Valtuusto voi antaa lautakunnalle tai toimielimelle oikeuden siirtää toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle.

Terveydensuojelun tehtäviä hoitavien viranhaltijoiden kelpoisuusehdoista säädetään asetuksella. (Uusi mom.)

(Kuten hallituksen esityksessä)

3 luku

Luvanvarainen toiminta

(Kuten hallituksen esityksessä)

12 §
Toiminnan lopettaminen ja keskeyttäminen

(1 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Lupaviranomainen voi päättää toiminnan keskeyttämisestä, jos luvanvaraisesta toiminnasta aiheutuvia terveyshaittoja ei voida muutoin poistaa tai riittävästi vähentää. Toiminnan keskeyttämiselle on varattava haitan vakavuuteen nähden kohtuullinen aika. Jos hengen tai terveyden menettämisen vaara on välitön, lupaviranomaisen on, mikäli mahdollista asianomaista kuultuaan, keskeytettävä toiminta heti.

4 luku

Ilmoituksenvarainen toiminta

(Kuten hallituksen esityksessä)

15 §
Ilmoituksen käsittely ja ilmoitusvelvolliselle annettavat määräykset

(1 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Ilmoituksen vireilläolosta ilmoittaminen ja asianosaisten kuuleminen on tarpeen (poist.), jos ilmoitettu toiminta saattaa aiheuttaa merkittävää terveyshaittaa.

(3 mom. kuten hallituksen esityksessä)

5 luku

Talousvesi

16 §
Määritelmät

Talousvedellä tarkoitetaan juomavettä sekä elintarvikkeiden tuotannon, valmistuksen, jalostuksen, säilyttämisen tai kaupanpidon yhteydessä käytettävää vettä.

(2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä)

(Kuten hallituksen esityksessä)

6 luku

Jätteet ja jätevedet

(Kuten hallituksen esityksessä)

7 luku

Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset

(Kuten hallituksen esityksessä)

27 §
Asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvä terveyshaitta

Milloin asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka menettely tai toimenpide on syynä tällaiseen epäkohtaan, ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

(2 mom. kuten hallituksen esityksessä)

(Kuten hallituksen esityksessä)

8 luku

Yleinen elintarvikehygienia

(Kuten hallituksen esityksessä)

9 luku

Hautausmaat ja hautaaminen

(Kuten hallituksen esityksessä)

10 luku

Tiedonhankinta, tarkastus ja valvonta

(Kuten hallituksen esityksessä)

46 §
Asunnontarkastus

Asunnon tarkastus yksityiselle kuuluvassa asunnossa muutoin kuin asukkaan tai omistajan omasta aloitteesta voidaan tehdä vain, jos viranomaisella on perusteltu syy epäillä asunnon aiheuttavan asukkaalle tai asunnon naapurille terveyshaittaa. Jos tarkastus tehdään asukkaan tahdon vastaisesti, se voidaan tehdä vain, jos viranomaisella on perusteltu syy epäillä asunnon aiheuttavan asukkaalle tai asunnon naapurille vakavaa terveyshaittaa. Tarkastuksen suorittamiseen tulee tällöin olla kunnan terveydensuojeluviranomaisen antama kirjallinen määräys.

(Kuten hallituksen esityksessä)

11 luku

Tutkimuslaboratoriot ja maksut

(Kuten hallituksen esityksessä)

12 luku

Kiellot ja määräykset

(Kuten hallituksen esityksessä)

13 luku

Pakkokeinot ja seuraamukset

(Kuten hallituksen esityksessä)

14 luku

Muutoksenhaku ja päätöksen täytäntöönpano

56 §
Muutoksenhaku

Muutosta kunnan terveydensuojeluviranomaisen tai 7 §:ssä tarkoitetun kunnan viranhaltijan tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan valittamalla lääninoikeuteen noudattamalla, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Muutosta (poist.) 51 §:ssä tarkoitettuja kunnallisia terveydensuojelumääräyksiä ja 50 §:ssä tarkoitettua maksua koskeviin päätöksiin haetaan valittamalla lääninoikeuteen noudattaen, mitä kunnallislaissa (953/76) säädetään.

(3 mom. kuten hallituksen esityksessä)

57 §
Täytäntöönpano

Tämän lain 12 §:n 2 momentin, 53 §:n ja 51 §:n 2 momentin nojalla tehtävässä päätöksessä voidaan määrätä, että päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

15 luku

Erinäisiä säännöksiä

(Kuten hallituksen esityksessä)

16 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

(Kuten hallituksen esityksessä)

Edelleen sosiaali- ja terveysvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että toivomusaloite n:o 1327/1991 vp hylättäisiin.

Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1994

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Skinnari (osittain), varapuheenjohtaja Taina ja jäsenet Ala-Harja (osittain), U. Anttila (osittain), Antvuori, Hiltunen (osittain), Kauppinen, Kemppainen (osittain), Kuittinen, Muttilainen, Nordman (osittain), O. Ojala (osittain), Perho-Santala, Puhakka (osittain), Puisto (osittain), Stenius-Kaukonen ja Vehkaoja (osittain) sekä varajäsenet Saari (osittain) ja Takala (osittain).

Vastalause

Terveydensuojelulaki on terveyden vaarojen ja terveyshaittojen ennaltaehkäisyn kannalta tärkeä laki. Hallituksen esityksessä on poikettu komitean ehdotuksesta määritellä erikseen käsitteet terveyden vaara ja terveyshaitta. Kummallakin käsitteellä on vakiintunut sisältö. Olemme kuitenkin hyväksyneet vain yhden termin eli terveyshaittakäsitteen käytön lakiehdotuksessa, koska siihen on sisällytetty terveyden vaaran käsitteen olennainen sisältö, vaikkei sitä voi pitää täysin tyydyttävänä ratkaisuna.

39 §. Erityisesti elintarviketeollisuuden piiristä korostettiin lääkärintodistusten tarpeellisuutta aina kun elintarvikkeita käsitellään. Yhdenmukaisesti tartuntatautilain kanssa pitäisikin lakiehdotuksen 39 § muuttaa velvoittavaan muotoon eikä jättää kunnan terveydensuojeluviranomaisen harkinnan varaan, milloin lääkärintodistus tarvitaan ja milloin ei.

42 §. Pykälässä käsitellään hautausmaan mahdollisesti aiheuttamaa terveyshaittaa. Sen mukaan kunnalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta osoittaa hautausmaaksi sopivaa aluetta. Mielestämme hautausmaan järjestäminen myös ihmisruumiiden hautaamiseen kuuluu kunnan tehtäväksi. Lakiehdotuksen 24 §:n mukaan kunnan on järjestettävä eläinten hautaamista varten sopiva alue.

56 §. Kunnan viranhaltijan päätökseen esitetään muutoksenhakumahdollisuutta suoraan lääninoikeuteen. Vaikka kunnallinen lautakunta tai muu toimielin usein yhtyykin viranhaltijan ratkaisuun, on asian saattaminen ensi vaiheessa asianomaisen lautakunnan tai muun toimielimen päätettäväksi mielestämme kuitenkin oikeusturvan kannalta perustelluin ja myös nopein ratkaisu, jos muutokseen katsotaan olevan aihetta. Siksi esitämme 56 §:ään viranhaltijan päätöksen oikaisumahdollisuutta asianomaisessa lautakunnassa tai muussa toimielimessä yhdenmukaisesti useiden muiden vastaavien lakien säännösten kanssa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että toinen lakiehdotus hyväksyttäisiin valiokunnan mietinnön mukaisena ja

että ensimmäinen lakiehdotus hyväksyttäisiin muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 39, 42 ja 56 § näin kuuluvina:

39 §
Lääkärintodistus

(Poist.)Elintarvikkeita ammatti- tai elinkeinotoiminnan yhteydessä käsittelevän tai vesilaitoksen veden käsittelyssä toimivan henkilön on esitettävä lääkärintodistus tai muu riittävä selvitys kunnan terveydensuojeluviranomaiselle siitä, ettei hän sairasta tautia, joka voi levitä elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä.

42 §
Hautausmaat

Kunnan on osoitettava hautausmaaksi sopiva alue. Jos hautaamiseen käytettävästä alueesta havaitaan aiheutuvan terveyshaittaa, kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa alueen omistajan tai haltijan poistamaan epäkohdan tai, jollei se ole mahdollista, kieltää alueen käytön hautaamiseen.

(2 mom. kuten valiokunnan mietinnössä)

56 §
Muutoksenhaku

(1 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Kunnan viranhaltijan antamaan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta. Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen 7 §:ssä tarkoitetun lautakunnan tai muun toimielimen käsiteltäväksi. Vaatimus päätöksen oikaisemisesta on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianomainen on saanut päätöksestä tiedon. Päätökseen on liitettävä ohjeet sen saattamisesta toimielimen käsiteltäväksi.

(3 mom. kuten valiokunnan mietinnössä)

Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1994

Marjatta Stenius-Kaukonen Outi Ojala Marjatta Vehkaoja

Kyllikki Muttilainen Jouko Skinnari Ulla Anttila