JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 27 päivänä huhtikuuta 2004 lähettänyt ympäristövaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä rikoslain 48 luvun 1 §:n muuttamisesta (HE 52/2004 vp) ja samalla määrännyt, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava asiasta lausunto ympäristövaliokunnalle.

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta lausuntonsa (StVL 7/2004 vp), joka on tämän mietinnön liitteenä.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• yksikön päällikkö Päivi Kaukoranta , ulkoasiainministeriö
• ylitarkastaja Tuula Pehu , maa- ja metsätalousministeriö
• neuvotteleva virkamies Matti Oivukkamäki , kauppa- ja teollisuusministeriö
• ylitarkastaja Jyrki Pitkäjärvi , ympäristöministeriö
• pääsihteeri Irma Salovuori , geenitekniikan lautakunta, edustaen myös biotekniikan neuvottelukuntaa

Lisäksi valiokunta on saanut Kansalaisten bioturvayhdistyksen kirjallisen lausunnon.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Montrealissa, Kanadassa tammikuussa 2000 tehdyn biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan.

Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan tavoitteena on ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti vaikuttaa siihen, että nykyaikaisella biotekniikalla muunnettuja eläviä organismeja siirretään, käsitellään ja käytetään tavalla, joka ei aiheuta haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja sen kestävälle käytölle. Pöytäkirjassa otetaan huomioon myös ihmisen terveydelle aiheutuvat riskit ja kiinnitetään erityisesti huomiota valtioiden rajat ylittäviin organismien siirtoihin. Ihmiselle tarkoitetut muuntogeenisiä organismeja sisältävät lääkkeet eivät kuulu pöytäkirjan soveltamisalaan.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä rikoslain 48 luvun 1 §:n muuttamisesta.

Pöytäkirja on tullut kansainvälisesti voimaan syyskuussa 2003. Pöytäkirja tulee Suomen osalta voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä Suomen hyväksymiskirjan tallettamisesta lukien. Esitykseen sisältyvät lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan tasavallan presidentin ja valtioneuvoston asetuksilla säädettävänä ajankohtana, samaan aikaan kun pöytäkirja tulee Suomen osalta voimaan.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Yleistä

Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää lakiesitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa bioturvallisuuspöytäkirjan ja hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on lausunnossaan todennut, että pöytäkirja ei aiheuta Suomen osalta suuria muutoksia sääntelyssä, koska Euroopan yhteisön ja Suomen säännökset täyttävät hyvin pöytäkirjan vaatimukset. Tarvittavat muutokset geenitekniikkalakiin ovat parhaillaan eduskunnan käsiteltävinä erikseen annetun hallituksen esityksen yhteydessä (HE 42/2004 vp).

Ympäristövaliokunta toteaa, että muuntogeenisten organismien lisääntynyt maailmanlaajuinen käyttö on aiheuttanut tarpeen säännellä niiden käyttöä sekä tuontia ja vientiä kansainvälisesti. Biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen (SopS 78/1994) liittyvä Cartagenan pöytäkirja hyväksyttiin Montrealissa 29.1.2000, ja se on tullut kansainvälisesti voimaan 11.9.2003. Sopimuksen on ratifioinut vajaat 100 valtiota sekä Euroopan yhteisö. Esitys liittyy myös muuntogeenisten organismien valtioiden rajat ylittävistä siirroista annetun neuvoston ja parlamentin asetuksen (EY) 1946/2003 täytäntöönpanoon.

Bioturvallisuuspöytäkirja täydentää tärkeällä tavalla luonnon monimuotoisuussopimuksen periaatteita muuntogeenisten organismien kansainvälisen kaupan ja muun rajat ylittävän viennin ja tuonnin osalta. Pöytäkirja on ympäristösopimus, jossa pääpaino on luonnon monimuotoisuuden suojelulla. Valiokunta pitää pöytäkirjaa osaltaan merkittävänä kansainvälisenä sopimuksena, jonka kautta ennalta varautumisen periaate vakiintuu asteittain kansainvälisen oikeuden periaatteeksi terveyden ja ympäristönsuojelun aloilla.

Cartagenan pöytäkirjan tavoitteena on ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti vaikuttaa siihen, että nykyaikaisella biotekniikalla muunnettuja eläviä organismeja siirretään, käsitellään ja käytetään tavalla, joka ei aiheuta haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja sen kestävälle käytölle. Pöytäkirjassa otetaan huomioon myös ihmisen terveydelle aiheutuvat riskit ja kiinnitetään erityistä huomiota valtioiden rajat ylittäviin organismien siirtoihin. Ihmisille tarkoitetut muuntogeenisiä organismeja sisältävät lääkkeet eivät kuulu pöytäkirjan soveltamisalaan.

Pöytäkirjassa määritellään eriytetyt menettelytavat sen mukaan, onko kysymyksessä muuntogeenisten organismien ympäristöön levittäminen, käyttö elintarvikkeena, rehuna tai jatkojalostukseen vai suljettu käyttö. Pöytäkirja luo tosiasioihin perustuvan ennakkosuostumusmenettelyn. Menettelyn tavoitteena on turvata se, että osapuolilla olisi käytettävissään riittävät tiedot muuntogeenisistä organismeista ja niiden vaikutuksista tehdessään päätöksiä niiden maahantuonnin sallimisesta. Ennakkosuostumuksen hankkiminen kuuluu viejäosapuolelle tai viejänä toimivalle toiminnanharjoittajalle. Tuojaosapuolen tulee vastaavasti kirjallisesti sallia tai kieltää aiottu tuonti.

Pöytäkirjan mukaan kaikista siirrettävistä muuntogeenisistä organismeista on tehtävä riskinarviointi. Rajat ylittävissä siirroissa on varmistuttava siitä, että muuntogeeniset organismit käsitellään, pakataan ja kuljetetaan turvallisesti. Pöytäkirja sisältää määräykset myös mahdollisen tahattoman, valtioiden rajat ylittävän leviämisen osalta. Sellaisista tapauksista on ilmoitettava muille vaikutuspiirissä oleville valtioille, bioturvallisuuden tiedonvälitysjärjestelmään ja asianmukaisille kansainvälisille järjestöille.

Valiokunta pitää Cartagenan pöytäkirjaa tärkeänä kansainvälisenä sopimuksena, jolla on erityinen merkitys kehitysmaiden kannalta. Bioturvallisuuden tiedonvälitysjärjestelmä (Biosafety Clearing House, BCH) antaa viranomaisille mahdollisuuden turvautua järjestelmästä saatavaan asiantuntemukseen, jos paikallista asiantuntemusta ei ole saatavissa. Tiedonvälitysjärjestelmän toimivuus on siten erityisen keskeistä kehitysmaiden kannalta. Pöytäkirjan toimivuus riippuu suuresti myös siitä, miten tehokkaasti kehitys- ja siirtymätalousmaiden bioturvallisuuteen liittyvää hallintoa, lainsäädäntöä ja tietotaitoa voidaan kehittää. Tätä kehitystyötä tuetaan erityisesti Maailmanlaajuisen ympäristörahaston (GEF) kautta. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi osapuoleksi tultuaan tukee myös rahallisesti tätä kehitystyötä.

Lakiehdotukset

Hallituksen esitykseen sisältyy laki pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Lisäksi esitykseen sisältyy ehdotus rikoslain 48 luvun 1 §:n muuttamisesta. Pöytäkirjan 25 artiklan mukaan kukin osapuoli ryhtyy tarvittaviin kansallisiin toimiin sellaisten valtioiden rajojen yli tapahtuvien muuntogeenisten organismien siirtojen estämiseksi, jotka ovat pöytäkirjan täytäntöön panemiseksi toteutettujen kansallisten toimenpiteiden vastaisia, sekä säätää tarvittaessa rangaistukset tällaisista siirroista. Myös EY:n vientiasetuksen 18 artikla, jolla pannaan yhteisössä täytäntöön bioturvallisuuspöytäkirjan määräyksiä, edellyttää, että jäsenmaat säätävät seuraamuksista kansallisessa lainsäädännössään. Suomen geenitekniikkalaki ja rikoslaki sisältävät tällaiset säännökset muuntogeenisten organismien tuonnin osalta. Ympäristörikoksia koskevassa rikoslain 48 luvussa ei ole erityissäännöksiä EY:n vientiasetuksen rikkomisesta. Sen vuoksi yhteisön asetuksen vastaisesti toimiminen ehdotetaan lisättäväksi rikoslain 48 luvun 1 §:n 1 momenttiin.

Hallitus antoi eduskunnalle 2.4.2004 esityksen laiksi geenitekniikkalain sekä rikoslain 34 luvun 4 §:n ja 44 luvun 9 §:n muuttamisesta (HE 42/2004 vp), josta ympäristövaliokunta on antanut lausunnon (YmVL 15/2004 vp). Cartagenan pöytäkirjan hyväksymistä koskeva hallituksen esitys rakentuu osittain geenitekniikkalakia koskevan hallituksen esityksen varaan. Tämän hallituksen esityksen hyväksyminen edellyttää siten, että eduskunta hyväksyy myös geenitekniikkalakia koskevan hallituksen esityksen ( StVM 10/2004 vp ). Eduskunta on hyväksynyt 27.4.2004 rikoslain 48 luvun 1 §:n muutoksen, joka sisältyi hallituksen esitykseen ns. Rotterdamin sopimuksen hyväksymisestä (HE 25/2004 vp). Tämän esityksen sisältämä ehdotus rikoslain 48 luvun 1 §:n muuttamiseksi on sovitettava yhteen sanotun lainmuutoksen kanssa siten kuin valiokunta esittää.

Valiokunta toteaa, että ehdotettu rikoslain 48 luvun 1 §:n muutos on vaikeahkosti ymmärrettävä, kun se viittaa yhteisön asetuksen vaikeatajuisiin artikloihin. Säännöstä on kuitenkin pidettävä hyväksyttävänä, koska alan toiminnanharjoittajien ammattimaisina toimijoina tulee ymmärtää alan vaikeatajuisiakin velvoitteita. Ongelmallisena voidaan pitää myös sitä, että ympäristön turmelemisen tunnusmerkistön täyttyminen eli ympäristön pilaantuminen tai muu vastaava ympäristön haitallinen muuttuminen tai vaara terveydelle ei voine täyttyä pelkästään muuntogeenisten organismien kielletyllä tuonnilla tai viennillä. Koska tuontiin tai vientiin aina liittyy muuntogeenisen organismin käyttöön liittyvä tarkoitus, se voitaneen ottaa huomioon oletuksenomaisesti arvioitaessa sitä, onko menettely tunnusmerkistön edellyttämällä tavalla ollut omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista tai sen muuta vastaavaa haitallista muuttumista tai vaaraa terveydelle. Näin ehdotettua rikosoikeudellista sääntelytapaa voidaan osittaisesta poikkeuksellisuudestaan huolimatta pitää hyväksyttävänä ja ainoana riittävän yksinkertaisena sääntelytapana.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella valiokunta ehdottaa,

että eduskunta hyväksyy Montrealissa 29 päivänä tammikuuta 2000 tehdyn biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan siltä osin kuin pöytäkirja kuuluu Suomen toimivaltaan,

että 1. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja

että 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuna seuraavasti (Valiokunnan muutosehdotukset):

2.

Laki

rikoslain 48 luvun 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 48 luvun 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa /200 , seuraavasti:

48 luku

Ympäristörikoksista

1 §

Ympäristön turmeleminen

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

1) saattaa, päästää tai jättää ympäristöön esineen, ainetta, säteilyä tai muuta sellaista lain tai sen nojalla annetun säännöksen taikka yleisen tai yksittäistapausta koskevan määräyksen vastaisesti taikka ilman laissa edellytettyä lupaa tai lupaehtojen vastaisesti, (Uusi kohta)

2) valmistaa, luovuttaa, kuljettaa, käyttää, käsittelee tai säilyttää ainetta, valmistetta tai tuotetta taikka käyttää laitetta kemikaalilain taikka sen tai ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annetun säännöksen vastaisesti tai otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 vastaisesti taikka jätelain (1072/1993) 60 §:n 1 momentissa mainitun säännöksen tai jätelain nojalla annetun säännöksen tai yksittäistapausta koskevan määräyksen tai kiellon vastaisesti taikka laiminlyö jätelain mukaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuutensa taikka (Uusi kohta)

3) tuo maahan, vie maasta tai siirtää Suomen alueen kautta jätettä jätelain tai sen nojalla annetun säännöksen tai yksittäistapausta koskevan määräyksen vastaisesti tai jätelain 45 §:n 1 momentissa mainitun jätteensiirtoasetuksen 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla taikka tuo maahan tai vie maasta ainetta, valmistetta tai tuotetta vastoin ympäristönsuojelulain nojalla annettua asetusta tai vastoin 2 kohdassa mainittua otsonikerrosta heikentävistä aineista annettua asetusta taikka vastoin vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 304/2003 taikka vie maasta muuntogeenisiä organismeja, niitä sisältäviä elintarvikkeita tai rehuja vastoin muuntogeenisten organismien valtioiden rajat ylittävistä siirroista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1946/2003

siten, että teko on omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista, muuta vastaavaa ympäristön haitallista muuttumista, roskaantumista taikka vaaraa terveydelle, on tuomittava ympäristön turmelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2004

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Pentti Tiusanen /vas
jäs. Susanna Haapoja /kesk
Rakel Hiltunen /sd
Tuomo Hänninen /kesk
Antti Kaikkonen /kesk
Inkeri Kerola /kesk
Kari Kärkkäinen /kd
Mikaela Nylander /r
Heikki A. Ollila /kok
Säde Tahvanainen /sd
Satu Taiveaho /sd
Unto Valpas /vas
Ahti Vielma /kok
Pia Viitanen /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Marja Ekroos